Täysistunnon pöytäkirja 126/2013 vp

PTK 126/2013 vp

126. TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2013 kello 14.16

Tarkistettu versio 2.0

15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain 33 ja 40 §:n muuttamisesta

 

Anneli Kiljunen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on nyt hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan siitä tekemä mietintö. Kyseessä on alkoholin mainontaa koskevan pykälän muuttaminen.

Pykälään lisättäisiin määritelmiä kielletyistä mietojen alkoholijuomien mainonnan keinoista. Yleisillä paikoilla toteutettu alkoholimainonta olisi eräin poikkeuksin kiellettyä. Televisiomainonnan kiellettyä esitysaikaa kello 7—21 pidennettäisiin yhdellä tunnilla kello 22:een ja sama aikarajoitus säädettäisiin myös radiomainonnalle. Samalla selvennettäisiin väkevien alkoholijuomien mainonnan sääntelyä muun muassa poistamalla alan ammattijulkaisujen lupamenettely.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2015 mutta väkevien alkoholijuomien osalta jo ensi vuoden alusta. Valiokunta on kuullut monia asiantuntijoita ja saanut myös lausunnot sivistys- ja perustuslakivaliokunnalta.

Arvoisa herra puhemies! Alkoholin kulutukseen voidaan vaikuttaa tehokkaasti rajoittamalla saatavuutta ja nostamalla alkoholin hintaa. Alkoholin mainonnalla on tutkimusten mukaan merkittävä vaikutus erityisesti lasten ja nuorten alkoholinkäytön aloittamiseen. Hallituksen esityksen tavoitteena on rajoittaa mietojen alkoholijuomien mainontaa siten, että lapset ja nuoret altistuisivat alkoholin mainonnalle nykyistä vähemmän. Perusteluna on, että vähäisempi altistumi-nen alkoholin mainonnalle johtaa osaltaan lasten ja nuorten vähäisempään alkoholinkäyttöön.

Alaikäiset tavoittavan alkoholimainonnan kattava rajoittaminen on vaikuttava ja kustannustehokas toimi päihdeongelmien syntymisen ehkäisyssä. Tästä on vahva tutkimusnäyttö. Tiedämme, että alkoholinkäytön varhainen aloittaminen ennustaa vahvasti riippuvuutta aikuisiässä ja vaurioittaa nuoren kehitystä monin tavoin. Myös alkoholin akuutit riskit kohtaavat nuoria yleisemmin kuin aikuisia.

Mitä myöhemmin alkoholinkäyttö alkaa ja mitä vähemmän alaikäinen juo, sitä vähemmän hänelle koituu haittoja alkoholista. Vastaavasti sitä vähemmän yhteiskunnalle koituu kustannuksia ja muita alkoholinkäytön aiheuttamia tappioita.

Valiokunta pitää esityksen tavoitetta erittäin tärkeänä ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että tulevassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa on mahdollista linjata nyt ehdotettua kattavammin ja tiukemmin alkoholiin liittyvää mainontaa.

Arvoisa puhemies! Uutena rajoituksena ehdotetaan kiellettäväksi alkoholimainonta yleisillä paikoilla. Mainonta on ehdotuksen mukaan kuitenkin sallittua yleisötilaisuuksissa ja niihin pysyvästi käytettävissä paikoissa, kuten jäähalleissa. Kielto ei myöskään koske ulkomaanliikenteen aluksia eikä vähittäismyynti- ja anniskelupaikkoja.

Perustuslakivaliokunta on omassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota yleisötilaisuuksia koskevaan poikkeukseen. Lausunnon mukaan se ei vaikuta johdonmukaiselta. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lasten ja nuorten tuskin voidaan ajatella altistuvan ainakaan vähäisemmässä määrin yleisötilaisuuksissa kuten urheilutapahtumissa tapahtuvalle mainonnalle. Pikemminkin siis ehkä päinvastoin: altistuminen on jopa suurempaa.

Perustuslakivaliokunta piti poikkeuksen perustelua alkoholisponsoroinnin taloudellisella merkityksellä urheilutoiminnassa arveluttavana suhteessa esityksen tavoitteisiin, jotka siis korostavat kansanterveyttä ja lastensuojelua. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan edellä esitettyyn näkemykseen ja pitää tärkeänä, että lasten altistumista alkoholimainonnalle vähennetään mahdollisimman tehokkaasti. Valiokunta pitää tärkeänä, että alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä arvioidaan uudelleen myös yleisötilaisuuksien alkoholimainonnan rajoittamista.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta piti lausunnossaan oikeansuuntaisena, että hallituksen esityksessä mietojen alkoholijuomien televisiomainonnan aikarajaa pidennetään tunnilla siten, että alkoholia saa mainostaa vain kello iltakymmenen ja aamuseitsemän välillä. Sivistysvaliokunta korosti kuitenkin omassa lausunnossaan ajankäyttötapojen muutosta. Välttämättä iltakymmeneen vedetty raja ei vielä vähennä nuorten altistumista alkoholimainonnalle televisiossa. Sivistysvaliokunta esitti, että sosiaali- ja terveysvaliokunta harkitsisi mietojen aikarajan asettamista kello 23:een. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että asia pitää ratkaista mielikuvamainonnan rajoittamisen yhteydessä, kun alkoholilain kokonaisuudistus tehdään.

Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksen 33 §:n 2 momentin 10 kohdassa ehdotetaan kiellettäväksi mainonta, jossa käytetään kuluttajien osallistumista peliin, arpajaisiin tai kilpailuun. Kiellettyä olisi myös kuluttajien tuottaman tai jakaman sanallisen tai kuvallisen sisällön käyttäminen mainonnassa. Valiokunta pitää huolestuttavana jatkuvasti lisääntynyttä internetin ja sosiaalisen median käyttöä alkoholin markkinoinnissa. Alaikäisiä käytetään hyväksi esimerkiksi mainosviestien levittämisessä ja houkutellaan tuottamaan näennäisesti omaehtoista mainossisältöä sosiaali-sessa mediassa. Internetissä tapahtuvan alkoholin markkinoinnin valvonta on vaikeaa erityisesti nykyisen kaltaisessa rajoitustavassa, jossa mainonta on lähtökohtaisesti sallittua ja siihen voidaan puuttua vasta jälkikäteen. Usein lainvastainen mainoskampanja on jo täyttänyt tehtävänsä siinä vaiheessa, kun viranomaiset kieltävät sen, ja kiellettyjä mainoksia voidaan käytännössä levittää kiellon jälkeenkin.

Valiokunta kiinnittää toisaalta huomiota siihen, ettei tehokkaasti kielletystä tupakkatuotteiden mainonnasta ole muodostunut merkittävää ongelmaa internetin kautta. Valiokunta yhtyy myös sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että alkoholimainontaan tulisi puuttua laajemmin Euroopan unionin tasolla tupakkamainonnan tavoin.

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, ettei säännöksen sanamuoto näyttäisi ainakaan täysin yksiselitteisesti sulkevan kiellon ulkopuolelle sananvapauden ydinalueelle kuuluvaa kuluttajien välistä omaehtoista viestintää. Perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotusta on täsmennettävä, jotta lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säännöksestä on lausunnon mukaan käytävä selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin ilmi sekä mai-nostajan aktiivinen myötävaikuttaminen että se, minkälaista mainontaa kielto koskee. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi siten, että kielto koskee tilanteita, joissa mainostaja käyttää hallitsemassaan tietoverkossa kuluttajien tuottamaa sisältöä tai saattaa kuluttajien jaettavaksi tuottamaansa tai kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä.

Valiokunta ehdottaa täsmennettäväksi myös 4 momentin säännöstä, joka koskee väkevien alkoholijuomien markkinointia alkoholin myyntiin osallistuville.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Valiokunta pitää erityisesti lasten ja nuorten kannalta haitallisimpana alkoholin mielikuva- ja elämäntyylimainontaa, joissa käytetään itse tuotteeseen liittymättömiä kertomuksia, hahmoja, musiikkia ja muita elementtejä ja joissa hyödynnetään ikäkaudelle ominaisia kiinnostuksen kohteita. Sivistysvaliokunta piti lausunnossaan nuorten terveyden kannalta alkoholilain kokonaisuudistuksen eräänä tärkeänä tavoitteena nimenomaan alkoholin mielikuvamainonnan täyskieltoa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää välttämättömänä, että alkoholilain kokonaisuudistuksessa etsitään uusia, tehokkaita ja selkeitä keinoja lapset ja nuoret tavoittavan alkoholimainonnan rajoittamiseksi ja alkoholimainonnan säännösten valvonnan tehostamiseksi.

Arvoisa puhemies! Mietintöön on jätetty myös yksi vastalause.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Eero Heinäluoma.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssämme Kataisen hallituksen esitys alkoholilain kahden pykälän muuttamisesta, jossa tavoitellaan sitä, että rajoitamme mainontaa. Se tapahtuu tv-, radioaikoja, mainonnan sallimisaikoja, lyhentämällä, ja se tapahtuu ulkomainontaa kieltämällä. Tässä mennään eteenpäin, mutta tässä mennään eteenpäin tavalla, joka on sisällöltään riittämätön, ja löytyypä esityksen sisältäkin ristiriitaisuuksia.

Suomalaisen alkoholipolitiikan päämäärä on lain ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vähentää alkoholihaittoja ja kokonaiskulutusta. Alkoholin kulutukseen vaikuttavat keskeisesti kolme seikkaa: hinta, saatavuus ja markkinointi. Nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen tehtävänä on rajoittaa alkoholin markkinointia mainonnan keinoin. Alkoholimainonnan rajoittaminen on erittäin tärkeä toimi alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi ja erityisesti lasten ja nuorten alkoholinkäytön ehkäisemiseksi.

Alkoholin haitat eivät ole vain alkoholistien ja muiden suurkuluttajien aiheuttamia. Alkoholinkäyttö aiheuttaa terveydellisten ja sosiaalisten haittojen lisäksi merkittävät kustannukset julkiselle taloudelle ja työelämälle. Kyse on miljardiluokan kysymyksestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

2010-luvun Suomessa lapset ja nuoret törmäävät alkoholimainontaan kaikkialla. Mainonnalle altistumista on lisännyt perinteisten, totuttujen mediavälineiden ohella internet. Mainosten sisältö lisää tutkimusten mukaan lasten juomista. Kiistämätön tutkimusnäyttö osoittaa, että nuorten alkoholinkäyttö alkaa tämän vuoksi entistä aikaisemmin, mistä voi seurata riippuvuutta ja alkoholista aiheutuvia haittoja aikuisiällä. Alkoholi vaikuttaa tutkitusti myös merkittävällä tavalla lapsen ja nuoren aivojen kehitykseen.

Alkoholimainonta tekee alkoholinkäyttöä näkyväksi ja arkipäiväiseksi osaksi ihmisten elämää. Mainonnalle altistumisen määrän lisäksi lapseen ja nuoreen vaikuttaa mainonnan sisältö. Heihin vaikuttavat eniten kertomukset, hahmot, musiikki ja muut elementit, jotka eivät kuvaa itse tuotetta. Tällainen elämäntyylimainonta kykenee hyödyntämään ikäkaudelle ominaisia kiinnostuksen kohteita ja tarpeita. Alaikäisten suojeleminen alkoholimainonnan haitoilta on koko yhteiskunnan tehtävä. Alkoholimainonnan rajoittaminen parantaa vanhempien ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen terveys, hyvinvointi ja yksilöllisyyden kasvu.

Me, keskusta ja perussuomalaiset, esitämme, että mietojen alkoholijuomien mainontaa tulee rajoittaa siten, että ainoastaan täysi-ikäisten kuluttajien ostopäätöksiinsä tarvitsemia tietoja saisi esittää mainoksissa. Mielikuva- ja elämäntapatyylisen alkoholimainonnan salliminen ei ole perusteltua. Sen sijaan rajoittamisesta vapaana tulee pitää esimerkiksi tuotteen kuvaa, hintatietoja, saatavuutta kaupasta, valmistusreseptejä ja raaka-aineita, ruokasuosituksia sekä voitettuja tuotevertailuja esimerkiksi alan messuilla. Alkoholimainonnan esittäminen televisiossa tai radiossa nuorten katselu- ja kuunteluaikoina eli ennen kello 23:a tulee niin ikään rajoittaa.

Kataisen hallituksen esitys kieltää alkoholin ulkomainonnan. Esitys on kuitenkin sisällöltään ristiriitainen, koska se jättää mainonnan sallituksi yleisötilaisuuksissa ja erityisesti urheilutapahtumissa. Urheilijat ja joukkueet ovat hyvin monille esikuvia, ja heihin liitetään myönteisiä mielikuvia. Urheilua seuraaville lapsille ja nuorille syntyy myönteisiä mielikuvia alkoholista, jos urheilumyönteiset mielikuvat yhdistyvät urheilijoiden mainostamiin ja muutenkin esillä pitämiin alkoholituotteisiin ja käyttäytymismalleihin. Siksi alkoholimainonta myös urheilu- ja yleisötilaisuuksissa tulee kieltää.

Arvoisa herra puhemies! Esitän, että edellä olevilla perusteilla tämän lain ensimmäisessä käsittelyssä esityksen pohjaksi otetaan keskustan ja perussuomalaisten esityksen vastalauseessa esittämät pykälämuotoilut.

Arvoisa herra puhemies! Teen esityksen vaihtoehtoiseksi pohjaehdotukseksi.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Rehulan tekemää esitystä eli sitä, että mietintöön sisältyvä keskustan ja perussuomalaisten yhteinen vastalause otetaan käsittelyn pohjaksi.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pari sanaa tästä prosessista. On todella vaikeaa ymmärtää sitä, miksi hallitus ei voinut tuoda eduskuntaan sellaista esitystä, joka olisi yksiselitteisesti kieltänyt mielikuvamainonnan sekä kieltänyt alkoholimainonnan kaikissa yleisö- ja urheilutilaisuuksissa, joihin myös alaikäisillä lapsilla ja nuorilla on pääsy.

On esitettävä kysymys: kenen tehtävä on suojella lasta ja nuorta? Ensinnäkin se on tietysti vanhempien tehtävä, mutta kyllä se on myös tämän yhteiskunnan tehtävä, ja tätä yhteiskuntaa edustamme me, hyvät edustajakollegat, tässä eduskunnassa. On minusta hallituspuolueilta erittäin löperöä, että te olette täälläkin hyväksymässä tämän puutteellisen ja vain oikeaan suuntaan menevän hallituksen esityksen. Sitä olisi vielä mahdollisuus täällä eduskuntakäsittelyn vaiheessa korjata, jos teiltä löytyisi tähän rotia.

Tämä on erityinen ollut tämä prosessi kaiken kaikkiaan. En ymmärrä sitä, miksi ei haluta tehdä tätä muutosta nyt vaan todetaan useaan kertaan hallituspuolueen äänin, siellä valiokunnan mietinnössäkin useampaan kertaan, että tehdään tämä mielikuvamainonnan kieltäminen sitten, kun meillä on täällä käsittelyssä alkoholilain kokonaisuudistus. Te haluatte lykätä tämän asian kieltämisen, vaikka todellisuudessa sydämessänne haluatte tätä. (Jaana Pelkonen: Kuka haluaa?)

Mitä on mielikuvamainonta? On hyvä ehkä pohtia sitä hetki. Mielikuvamainonta tarkoittaa sitä, että tuotetta mainostetaan mieleen vaikuttavien kertomuksien, hahmojen, musiikin ja muiden epäsuorien elementtien kautta, jotka eivät kuvaa itse tuotetta.

Kuulimme valiokuntakäsittelyn yhteydessä erittäin paljon asiantuntijoita. Käteen siitä lausuntokierroksesta, monipuolisesta sellaisesta, jäi, että oli vain yksi asiantuntijataho, joka fanaattisesti oli sitä mieltä, että kieltoja ei tarvita, ja se yksi fanaattinen puolustaja oli Panimoliitto. Heidän mielestään ei tarvitse tehdä kieltoja tänne mielikuvamainontaan, pelkkä valistus riittää kuulema heidän mukaansa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat sanoivat, että ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että valistuksella päästäisiin tässä asiassa eteenpäin. Sen sijaan erittäin runsaasti, aivan poikkeuksetta, kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että tämä hallituksen esitys on liian laiha. Olisi pitänyt suoraan pystyä menemään siihen, että mielikuvamainonta kielletään ja samoin kielletään urheilutapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa mainonta.

No, mitä tulee sitten näihin urheilutapahtumiin, niin tässä yhteydessä puhutaan yleensä jääkiekosta. Kun asiantuntijalausuntoja katsoo, myös niitä kirjallisia, niin näkee sen, että ainoastaan todellakin Jääkiekkoliitto on ollut se, joka on ollut sitä mieltä, että olisi hyvä jatkaa sitä, että olisi tätä mainontaa siellä. Sen sijaan Valo ry, joka edustaa suomalaista urheilua ja liikuntaa vahvasti, on sitä mieltä, että voidaan kieltää urheilutilaisuuksissa.

Jotkut ovat tuoneet esille, ja erityisesti fanaattinen Panimoliitto, että sillä on valtavan suuri merkitys jääkiekolle, miten paljon sieltä tulee sponsorirahaa. Se ei pidä paikkaansa. Minulla on tässä edessäni kirjallinen lausunto, jossa kerrotaan, että SM-liigaseurojen tulobudjetti oli kaudella 2012—2013 yhteensä 86,7 miljoonaa euroa ja tästä markkinointituottoja oli 38 miljoonaa. Mutta sitten Jääkiekkoliitto oman kertomansa mukaan 24.5.2012 on STM:lle eli sosiaali- ja terveysministeriölle kertonut, että Suomen Jääkiekkoliiton, SM-liigan ja Mestiksen panimoalalta saamat sponsoritulot ovat yhteensä noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, muutama prosentti. Senpä johdosta THL päättää aika dramaattisesti oman lausuntonsa siihen ja kysyy, että onko niin, että Panimoliitto tarvitsee Jääkiekkoliittoa enemmän kuin Jääkiekkoliitto Panimoliiton rahoja.

Arvoisa puhemies! Olen tässä asiassa mielelläni kukkahattutäti. — Kiitos.

Hanna  Mäntylä  /ps:

Arvoisa puhemies! Lainsäätäjien ja aikuisten tehtävä on suojella lapsia ja nuoria sellaisilta ärsykkeiltä tai virikkeiltä, jotka voivat muokata heidän mielikuviaan haitalliseen tai jopa itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Me kyllä tuomitsemme voimakkaasti esimerkiksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön, aivan kuten kuuluukin. Samoin olemme valmiita likipitäen nousemaan barrikadeille, kun kyse on lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Miksi me emme sitten suhtaudu yhtä suurella vakavuudella ja voimakkuudella alkoholiin tilanteissa, kun tulisi rajoittaa sen mainontaa lapsille ja nuorille. Ajatellaanko, että kyse on lapsen ja nuoren omasta valinnasta, jonka hiljaa hyväksymme?

Tämä hallituksen esitys on monin tavoin hyvä. Asia, joka sieltä jäi kuitenkin uupumaan, on esimerkiksi mielikuvamainonnan kieltäminen. Tämä nousee esiin myös valiokunnan mietintöön jätetyssä keskustan ja perussuomalaisten vastalauseessa.

Arvoisa puhemies! Kysehän ei ole siitä, etteivätkö tämän päivän nuoret olisi hyvinkin fiksuja ja osaisi kyseenalaistaa mainontaa tai mediasisältöjä. Kuitenkin kun mennään ikäluokkaan, jossa ei vielä ole kykyä kyseenalaistaa nähtyä tai kuultua, olisi noudatettava erityistä varovaisuutta. Asennekasvatus, ei luoden tabuja, salaillen tai tuomiten, tulisi aloittaa ajoissa.

Muistan, kuinka aikanaan, kun kuuntelin erästä nuorten ja nuorten aikuisten hyvin suosittua radiokanavaa, oli hämmentävää, kuinka ensin mainostettiin erästä mietoa alkoholijuomaa, kuinka kesä ja elämä eivät voi olla likipitäen täydellisiä ilman sitä. Seuraava mainos puolestaan kertoikin, kuinka nuoren elämä on parasta ilman alkoholia ja millaisia haittoja alkoholilla voi olla kehittyvälle nuorelle. Viestintä oli siis äärettömän ristiriitainen.

Hyvin suuri osa lapsista ja nuorista altistuu nykyään toistuvalle alkoholimainonnalle useiden eri kanavien kautta. Tutkimustiedon mukaankin nuorten yleisimmin käyttämät alkoholijuomat, kuten olut, siideri ja lonkero, ovat niitä, joiden mainontaa nuoret havaitsevat parhaiten. Näiden tuotteiden mainonta onkin suurelta osin mielikuvamainontaa, jolla viestitään, että alkoholi on osa nuorten hyvää ja antoisaa elämää.

Itselleni hämmentävä tämän asian valiokuntakäsittelyn aikana oli erityisesti erään asiantuntijan esitys, jossa hän analysoi, kuinka mainontaa rakennetaan kolahtamaan nimenomaan hyvin nuoriin henkilöihin. Piiloviestit, jotka erityisesti mietojen alkoholijuomien kohdalla löytyivät, olivat erittäin avaavia ymmärtämään, kuinka mainonta ja markkinointi rakennetaan käyttäen taidokasta verbaliikkaa mutta myös mainoksissa henkilöitä ja tilanteita, joihin nuorten on helppo samaistua. Toinen hämmentävä havainto oli se, että tutkimusten mukaan valistuksella ei edes viime kädessä kovin paljon pystytä vaikuttamaan nuorten juomiseen. Mitä siis on tehtävissä? Silloin kaikki keinot on otettava käyttöön, myös mielikuvamainonnan kieltäminen.

Arvoisa puhemies! Mikään laki tai rajoitus ei kuitenkaan yksin riitä suojelemaan lapsia. Vastuu on aina viime kädessä aikuisilla ja erityisesti vanhemmilla. Jokaisella vanhemmalla on vastuu siitä, millaisen mallin me annamme lapsillemme alkoholinkäytöstä. Olen itse aikoinani kohdannut entisessä työelämässäni lapsia, jotka ovat aloittaneet päihteiden käytön jo alle 10-vuotiaina. On karmaisevaa katsoa, kuinka hädin tuskin yläkouluikäiset tarvitsisivat käytännössä katkaisuhoitoa tai kuinka vaikkapa koulujen päättäjäisillan vietosta viedään pikkuruisia, ei edes vielä teini-ikäisiä lapsia poliisin avustamina kotiin tai selviämisasemille taju kankaalla, tai jos ei ihan tajuttomina, niin vähintäänkin hyvin huonossa kunnossa. Jokainen aikuinen ja vanhempi voi miettiä, kuinka suuri riski näillä lapsilla on saada vakava alkoholimyrkytys, saati joutua vakavan hyväksikäytön uhriksi. Vatsahuuhtelut ovatkin arkipäivää sairaaloiden päivystyksissä lapsille sekä nuorille.

Aikuisen tehtävä on olla aikuinen. Ei riitä, että kauhistelemme ja pohdimme, että jotain pitäisi tehdä. Näille lapsille ja nuorille, jotka örveltävät umpihumalassa, on useinkin turha mennä sanomaan, että elämäsi olisi huomattavasti parempaa ilman alkoholia. Mutta niihin lapsiin ja nuoriin, joihin voimme vaikuttaa, onkin pyrittävä vaikuttamaan kaikin keinoin. On toki selvää, ettei asioista kuulu tehdä myöskään tabuja, mutta ei myöskään antaa hiljaista hyväksyntää ja sulkea silmiä.

Alkoholin haitat ovat kansantaloudellisesti mitaten jopa miljardeja euroja vuodessa. Tutkimustulokset nuorten alkoholinkäytöstä ovat hyvin ristiriitaisia. Pahimmillaan vaikutukset näkyvätkin vasta vuosikymmenien kuluttua. Joka tapauksessa päihteiden käytöllä on monentasoisia haitallisia vaikutuksia ja aivan erityisesti, kun kyse on lapsista ja nuorista. Ne heijastuvat niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen, kasvuun ja kehitykseen, minäkuvaan. Lainsäätäjät voivat ja heidän tuleekin tukea vanhempia kasvatustehtävissä. Tämän vuoksi olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseninä katsoneet, että hallituksen esitys on oikeansuuntainen mutta kuitenkaan riitä vaan myös mielikuvamainonta tulisi kieltää.

Lopuksi kannatan edustaja Rehulan tekemää esitystä.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Alkoholin kulutus on kasvanut viimeiset vuosikymmenet. Erityisesti nuorten alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen ovat yhteiskunnassamme huolestuttava ilmiö. Vaikka pientä muutosta parempaan päin on viimeisten vuosien aikana tapahtunut, emme voi olla tyytyväisiä nykytilanteeseen. Esimerkiksi 16-vuotiaista nuorista yli 40 prosenttia käyttää alkoholia vähintään kerran kuukaudessa ja lähes 20 prosenttia juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa.

Lasten ja nuorten alkoholinkäytössä on tapahtunut myös eriytymistä. Vaikka täysin raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt, runsaasti alkoholia käyttävien nuorten määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt. Alkoholipolitiikan erityisenä tavoitteena on suojella lapsia ja nuoria alkoholin aiheuttamilta haitoilta. Alaikäisten alkoholinkäyttö lisää väkivaltaa ja tapaturmariskejä, vahingoittaa nuoren kehitystä ja ennustaa riippuvuutta ja haittoja aikuisena. Koska aivot kehittyvät noin 20 vuoden ikään saakka, alkoholi on huomattavasti vaarallisempaa nuorille kuin aikuisille. Lasten ja nuorten alkoholinkäytön ehkäisy on kaikkein tehokkainta päihdepolitiikkaa.

Alkoholin mainonnan vaikutuksesta alkoholinkäyttöön on jonkin verran ristiriitaisia tuloksia. Toisaalta lienee itsestään selvää, että mainonnan tarkoitus on vaikuttaa. Vaikka lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön vaikuttavat nuoren lähipiirin lisäksi alkoholijuomien saatavuus, muun muassa myynnin ikärajojen noudattaminen ja alkoholijuomien hinta suhteessa nuoren käyttövaroihin, on alkoholimainonnan vaikutus alkoholinkäyttöön otettava vakavasti huomioon. Useissa tutkimuksissa on todettu, että alkoholimainonta, etenkin mielikuviin perustuva, aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää nuoruudenaikaista alkoholinkäyttöä ja humalajuo-mista.

Mitä enemmän lapset näkevät ympärillään alkoholimainontaa, sitä suurempi mainonnan vaikutus heidän käyttäytymiseensä on. Maailman terveysjärjestön julkaiseman tutkimuksen mukaan alkoholimainonnan kieltäminen on verotuksen jälkeen kustannustehokkain käytettävissä oleva keino, jolla alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja voidaan vähentää. On selvää, etteivät mainonnan kielto ja rajoitukset yksin auta, ja toisaalta sen vaikutuksetkin tulevat esille vasta pienellä viiveellä. Näillä toimenpiteillä kuitenkin parannetaan vanhempien ja yhteiskunnan mahdollisuuksia suojella lapsia alkoholinkäytön varhaisen aloittamisen haitoilta.

Tämän lakiesityksen tärkein tavoite on rajoittaa alkoholijuomien mainontaa siten, että lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle nykyistä vähemmän. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on kuitenkin pohdittava, ovatko tämän lain säädökset riittäviä vai pitäisikö mainonnan rajoituksia tästäkin tiukentaa. Erityisen vakavasti on harkittava, olisiko järkevää kieltää mielikuvamainonta kokonaan, kuten esimerkiksi sivistysvalkokunta lausunnossaan ehdottaa. Samassa yhteydessä on syytä harkita, pitäisikö myös yleisötilaisuuksissa alkoholimainonta kieltää kokonaan.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti toivon, että mahdollisimman nopeasti pääsemme siihen, että alkoholimainonnassa olisi sallittua vain tuotetietojen esittely.

Jaana  Pelkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisten puheenvuorojen jälkeen syvä huokaus. — Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen rajoitusten tarkoituksena on ennen kaikkea lasten ja nuorten suojeleminen. Tarkoituksena on vähentää niitä tilanteita, joissa lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle. Tarkoitusperä on ehdottoman hyvä, mutta keinoista voi kuitenkin olla hyvinkin eri mieltä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaanhan alkoholimainonta vaikutta lapsiin ja nuoriin. Nuorena aloitettu alkoholinkäyttö taas tekee todennäköisemmäksi myös aikuisiän riippuvuuden, ja nämä varmasti pitävät osittain paikkansa.

Alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen ja rajoittaminen entisestään kuitenkin aliarvioivat suomalaisten kyvyn hankkia itselleen alkoholia. TV- ja radiomainonnan aikarajan muuttaminen myöhemmäksi ei esimerkiksi poista kaikkein vaikuttavinta alkoholimainontaa — viinan käyttöä lasten lähipiirissä ja julkisilla paikoilla — kun vanhemmilla ja kaikilla muillakin täysi-ikäisillä on mielikuvamainonnan rajoittamisen jälkeenkin mahdollisuus ostaa itselleen alkoholia vaikka millä mitalla. Suomen nykyinen runsastakin kotikulutusta suosiva alkoholiveropolitiikka entisestään ruokkii tällaista käyttäytymistä. Viron viinat juodaan reippaasti lasten silmien edessä kotona ilman minkään sortin rajoituksia, ja tämä jos mikä on sitä mainontaa.

Arvoisa puhemies! Tutkimustulokset kertovat tämän erittäin selkeästi. Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt jo 15 vuoden ajan. Enää alle puolet 16-vuotiaista juo kuukausittain alkoholia, kun 90-luvun lopussa näin teki noin 60 prosenttia nuorista, ja täysin raittiita on jo runsas neljännes 16-vuotiaista. Tämä on erittäin hieno ja tärkeä kehityskulku, jota tuskin kuitenkaan on saavutettu ainaisilla ja ainaisilla kielloilla. Globaalissa mediamaailmassa kasvaneet nykynuoret taitavat vain olla edeltäjiään fiksumpia ja käyttää vanhempiaan enemmän omaa harkintakykyä ja maalaisjärkeä. Tämä vain tuntuu olevan valtaosalle tässäkin salissa olevista erittäin vaikea myöntää.

Vanhempien kasvatusvastuuta ei tule ulkoistaa yhtään enempää yhteiskunnalle yhä näennäisiä kieltoja ja säännöksiä luomalla. Pienen näpertelyn sijaan itse keskittyisin alkoholiasioissa merkittävimpiin asioihin, kuten kunnolliseen valistukseen ja alkoholistien hoitokeinoihin, jotka tällä hetkellä tässä maassa ovat hyvinkin puutteellisia. Työpaikoilla ei uskalleta puuttua alkoholiongelmiin, ja tähän jos mihin tulisi saada muutos. Myöskin päihdeäitien pakkohoito tulisi vihdoin saada käyttöön tässä maassa. Näyttää kuitenkin tässä maassa olevan erittäin vaikea luopua holhouspolitiikasta ja myöntää tosiasioita. Omasta mielestäni nyt jos koskaan olisi vihdoin aika myöntää ne tosiasiat ja herätä tähän todellisuuteen. Niin tärkeää kuin alkoholin väärinkäytön kitkeminen onkin, ei holhoamalla ja kieltoja asettamalla saavuteta haluttuja tuloksia.

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Tanskassa, jos maailmalla hieman esimerkkejä katsotaan, alkoholimainonta vapautettiin kymmenisen vuotta sitten. Myyntiaikoja ei ole rajoitettu, eikä valtion monopolia tunneta. Nuorten alkoholinkäyttöön puututaan kuten meillä Suomessakin tällä hetkellä. Kuitenkin kokonaiskulutus ja alkoholin aiheuttamat haitat ovat samaa luokkaa kuin meillä. Suomessa pitäisikin varmasti katsoa alkoholipolitiikkaa avarammin, tehdä vertailevia tutkimuksia ja pohtia, mitä oikeasti pitäisi tehdä, eikä rajoittaa asioita rajoittamisen puhtaasta ilosta. Jos ongelmat olisivat rajoituksilla hoidettavissa, niin Suomessa olisivat varmasti alkoholihaitat minimissään, ja kuten historiamme kertoo, näin ei ole käynyt, eikä varmasti tule käymään jatkossakaan, jos tällä menolla jatkamme eteenpäin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa lainsäädäntötoimessa tulee lasten etu asettaa ensisijaisesti huomioon. Tässä hallituksen esityksessä on nimenomaan alkoholipolitiikan erityisenä tavoitteena suojella nuoria ja lapsia alkoholin haitoilta, ja tässä hallituksen esityksessä myös kerrotaan hyvin kuvaavasti alkoholin haittojen suuruudesta Suomessa, ja kustannukset ovat 3,3—6,3 miljardia euroa vuodessa. Ne ovat suuret haitat.

On toki ymmärrettävä, että kun alkoholi aiheuttaa niin paljon haittoja, niin meidän täytyy jollakin tavalla yrittää puuttua siihen. Siitä, että tällä alkoholin mainonnalla nyt yritetään puuttua tämän alkoholinkäytön kasvamiseen, on vähän kaksijakoinen mielipide, onnistuuko tämä siinä tavoitteessaan.

Toki on selvää se, että erityisesti lapset ja nuoret ovat alttiita alkoholimainonnan suhteen. Tästä ei ole kuin muutama vuosi aikaa: kun aikanaan järjestyslaki poistettiin, niin kukaan ei valvonut lasten ja nuorten julkista juomista. Paras alkoholimainonta olikin vielä joitain vuosia sitten, kun Eduskuntatalon portailta pystyivät yhdessä aikuisten kanssa lapset kaljakassia kantaen seuraamaan esimerkiksi ilotulituskilpailuja. Onneksi poliisit ovat viime vuosina puuttuneet lasten ja nuorten julkiseen juomiseen, mutta siinä on vielä askel ottamatta, että puututaan myös aikuisten julkiseen juomiseen.

Arvoisa puhemies! Itse uskon, että mielikuvamainonta ennen kaikkea vaikuttaa nuorten alkoholinkulutukseen ja ylipäätänsä alkoholin juomisen aloittamiseen. Siinä mielessä alkoholin mielikuvamainonnan pois jättäminen tästä lakiesityksestä on huono päätös. Toki on selvää, että nuoret nettimaailmassa ollessaan saavat niitä alkoholimainoksia muualta kuin suomalaisilta kotisivuilta hyvin helposti, mutta se ei saa olla tekosyynä sille, ettemmekö me Suomessa jotain asialle voisi tehdä.

Tässä hallituksen esityksessä oli näitä esimerkkejä — edustaja Peltosen mainitsema Tanska ei ollut ainoa maa — myös Ranska, Norja ja Ruotsi. Alkoholijuomien televisiomainonta on siis kokonaan kielletty Ranskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Sitten myös aikarajoituksia sovelletaan Suomen lisäksi useissa maissa: esimerkiksi Virossa, Maltalla ja Alankomaissa mainonta on kielletty kello 9:ään asti ja Liettuassa ja Puolassa kello 11:een asti. Sen lisäksi kaikki alkoholijuomien ulkomainonta on kielletty esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Ruotsin lisäksi myös Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Sloveniassa ja Portugalissa mainosilmoituksissa tulee varoittaa alkoholin haitoista. Suomi ei siten ole mikään edelläkävijä alkoholimainonnan rajoittamisessa.

Minun mielestäni on itsestään selvää se, että ei siellä, missä nuori liikkuu ja viettää vapaa-aikaansa, tarvitse olla alkoholimainoksia. Tästä me kävimme paljon keskustelua sivistysvaliokunnassa, pitääkö koululaisen koulumatkalla olevilla bussiasemilla ja -pysäkeillä ja hänen viettämillään vapaa-ajan paikoilla olla alkoholimainoksia. Tänä päivänä, kun vielä mainonta kehittyy ja on kehittynyt, me tulemme yhä enenevässä määrin näkemään näitä digitaalisia mainoksia katujen varsilla ja siellä paikoilla, missä ihmiset liikkuvat. On siis hyvin johdonmukaista se, että tällainen mielikuvamainonta tällaisilla paikoilla ei ole hyväksi lasten suojelemiseksi alkoholin kulutukselta.

Arvoisa puhemies! Toki uskon, että hallituksella on hyvä tahto suojella lapsia ja nuoria alkoholin haitoilta ja kulutukselta, mutta odottaisin, että hallitukselta tulisi myös joitain konkreettisempia keinoja kuin pelkästään tämä mainonnan rajoittaminen joiltain osin.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Alkoholi on myrkky. Se aiheuttaa ihmisen elimistölle 60 eri sairautta. Vuosittain Suomessa on jopa 3 000—4 000 alkoholiehtoista kuolemaa eli enemmän kuin mitä sepelvaltimotauti aiheuttaa. Alkoholi on myös yleisin työikäisten kuolinsyy. Se aiheuttaa riippuvuutta. Siitä ei aina pääse irti, vaikka haluaisi. Alkoholin suurkuluttajia onkin meillä jo puoli miljoonaa. Alkoholi myös muuttaa ihmisen käyttäytymistä. Joka neljännessä tapauksessa päivystyspoliklinikoilla on oheisena alkoholi. Välittömät alkoholin aiheuttamat kustannukset terveyden- ja sosiaalihuollossa, rikollisuusvalvonnassa ja omaisuusvahingoissa ovat noin miljardin vuodessa, välillisesti jopa 3—5 miljardia. Tämän lisäksi alkoholi aiheuttaa mittaamattoman määrän sivullisten kärsimystä, haittoja ja turvattomuutta. Juominenhan ei ole pelkästään yksilön oma asia, vaan se vaikuttaa aina myös passiivisesti lähiympäristöön ja erityisesti lapsiin. Tämän lisäksi Suomessa syntyy vuosittain noin 600 lasta, joille äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on aiheuttanut jonkinasteisen vaurion.

Neljän alkoholiveron korotuksen myötä on kokonaiskulutusta saatu alennettua noin 10 prosenttia eli noin 10 litraan 100-prosenttista alkoholia asukasta kohden aiemmasta 10,5 litrasta. 60-luvun 2 litrasta on käytön lisäys silti valtava. Naisten kulutus on kuusinkertaistunut ja miesten kaksinkertaistunut. Juomatapana humalajuominen on lisääntynyt, ja se on meillä kansainvälisesti poikkeuksellisen yleistä. Nykyään juodaan ravintoloiden lisäksi paljon myös kotona ja yhä enemmän aamuyön tunteina. Voisikin olla järkevää lyhentää ravintoloiden aukioloa edes jonkin verran.

Huolestuttavaa on erityisesti se, että suomalaisten lasten ja nuorten humalajuominen on edelleen yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Humalajuominen ja alkoholinkäyttö ovatkin lisääntyneet huomattavasti ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta onneksi 2000-luvulla ne ovat hieman vähentyneet. Vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttää edelleen jopa 40 prosenttia 16-vuotiaista, ja noin 20 prosenttia juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa. Lukiolaisista neljännes juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa ja ammattikoululaisista 40 prosenttia. Raittiita 18-vuotiaita on pojista enää 10 prosenttia ja tytöistä vain 6 prosenttia.

Tämä pitkä lista alkoholin haitoista ja suomalaisten juomatottumuksista osoittanee itsestään selvästi sen, että alkoholiin liittyvä lainsäädäntö todella kaipaa tiukennuksia. Onkin erittäin tervetullutta, että tämän alkoholimainonnan rajoitusesityksen lisäksi myös alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholiveron korotus ovat vielä tulossa eduskunnan käsittelyyn tällä kaudella. En panisi pahakseni edes paluuta tilanteeseen ennen vuotta 95, jolloin alkoholijuomien mainonta oli kokonaan kiellettyä. Tämä toive lienee kuitenkin epärealistinen.

Arvoisa puhemies! Me elämme kuvien maailmassa, ja niitä tulvii mediasta meidän kaikkien tietoisuuteen. Mainonnan kuvamaailma on suunnattu vaikuttamaan katsojiensa mieleen. Lapset ovat erityisen alttiita median vaikutuksille. Alkoholimainonnan tarkoituksena on tietenkin aiheuttaa positiivisia mielleyhtymiä alkoholin suhteen. Alkoholimainonta vaikuttaakin lasten elämään aikaistamalla lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisäämällä nuoruudenaikaista alkoholinkäyttöä ja humalajuomista. Tämä ennakoi myöhempää alkoholin suurkulutusta. Mitä enemmän alkoholimainontaa lapset näkevät ympärillään, sitä suurempi vaikutus sillä on heidän käyttäytymiseensä. Lapset ja nuoret juovat pääasiassa juuri olutta ja siidereitä, joita myös mainostetaan eniten.

Eduskunta ei ollut tietoinen näistä tutkimustuloksista vuonna 95, jolloin alkoholijuomien mainonta vapautettiin. Uudet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin selkeästi tarpeen tarkentaa ja rajoittaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa alkoholimainontaa aiempaan verrattuna. Nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on vähentää niitä tilanteita, joissa mainonnalle erityisen alttiit lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle omassa elinympäristössään, vaikkei se erityisesti lapsille suunnattua olisikaan. Tutkimusten mukaan alkoholimainonta aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää sitä alkoholinkäyttöä ja humalajuomista. Alaikäisten alkoholinkäyttö myös lisää väkivalta- ja tapaturmariskiä, vahingoittaa nuoren kehitystä ja ennustaa riippuvuutta ja haittoja aikuisena. Alkoholipolitiikan tavoitteena tuleekin olla erityisesti lasten ja nuorten suojeleminen alkoholin aiheuttamilta haitoilta.

Mietojen alkoholijuomien mainonta olisi tämän esityksen mukaan jatkossa sallittua radiossa ja televisiossa tuntia nykyistä myöhemmin eli kello 22:n jälkeen. Mielestäni tämä aikaraja olisi voinut kyllä olla myöhempikin. Alkoholin mainonta yleisillä paikoilla kielletään, esimerkiksi bussipysäkeillä, mainostauluissa ja liikennevälineissä, mutta myymälät ja ravintolat saavat tuotteitaan tiloissaan mainostaa. Ikävä kyllä alkoholimainonta olisi edelleen sallittua urheilu- ja muissa yleisötilaisuuksissa. Erityisesti tuo urheilutapahtumien alkoholimainonnan salliminen yhdistää ikävällä tavalla alkoholin liikuntaan ja urheiluun. Urheilussa, etenkin jääkiekossa, pyörivät suurten olutfirmojen sponsorirahat, joita ilman seurat eivät pärjää. Ne pääsivät ratkaisemaan asian, ikävä kyllä.

Erityisen tervetullutta on rajoitusten saaminen alkoholimainonnalle verkkomaailmassa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tämä on hyvä asia, sillä tämäntyyppinen mainonta erityisesti vetoaa lapsiin ja nuoriin. Mietojen alkoholijuomien mainonta olisi kiellettyä muun muassa pelien, arpajaisten ja kilpailujen yhteydessä, verkkomediassa, vaikka muu verkkomainonta onkin alkoholin osalta sallittua. Kuluttajien itsensä tuottamaan tai jakamaan sisältöön perustuva mainonta on jatkossa kiellettyä. Pekka saa siis edelleen laittaa sosiaaliseen mediaan sellaisen kuvan, jossa tuli otettua vähän liikaa. Olutfirma ei kuitenkaan saa järjestää kilpailua parhaasta kännikuvasta. Hyvä näin. Jäämme odottamaan siis alkoholilain kokonaisuudistusta ja alkoholiveron korotusta. Siinä toivon harkittavan mielikuvamainonnan kieltämistä kokonaan, koska se vaikuttaa eniten nuorten alkoholinkäyttöön, ja todellakin mainonta tulisi rajata pelkkiin tuotetietoihin.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Kun olin kymmenvuotias, niin keskivertoteollisuusduunarin piti tehdä töitä lähes kolme tuntia, jotta sai kossupullon hinnan kasaan. Nyt kun olen viiskymppinen, niin samainen keskivertoduunari voi tehdä puoli tuntia töitä saadakseen kossupullorahat kasaan, eikä tarvitse käydä Virossa pulloa ostamassa, vaan sen voi ostaa ihan Suomen Alkosta.

Suomalaisen alkoholipolitiikan paradoksi on se, että haitat ovat suuret mutta niin ovat verotulotkin. Moni kesätapahtuma elää kaljanmyynnillä. Jääkiekossa alkoholinmyynnillä on suuri osuus.

Meidän alkoholimainontamme sallii hyvällä fiilistelyn. Pahimmatkin mainokset ehtivät markkinoille ennen kuin ne kielletään, ja ennen kiellon voimaan astumista markkinoilla on jo uusi vastaava mainos. Jopa Alko valtion monopoliyhtiönä mainosti kesällä omissa liikkeissään tuotteita kesätapahtuman ja fiilistelyn merkeissä.

Alkoholipolitiikassa meitä vaivaa kaksinaismoralismi. Toisella kädellä me pyrimme ehkäisemään alkoholinkäyttöä, koska siitä on kiistatonta haittaa. Toisella kädellä me pelkäämme Viron-myyntiä ja pyrimme pitämään ostajat omassa maassa ja omien verotulojen piirissä. Jokainen, joka on käynyt viime aikoina Virossa, on nähnyt omin silmin, että perässä vedettävät muutaman laatikon kärryt ovat muuttuneet auton peräkontin pumppukärryiksi, mutta silti valtaosa suomalaisista matkaa kevyin kantamuksin.

Valtion budjettiin viinaverolla kerätään noin 1,4 miljardia. Suunnilleen saman verran maksamme budjetista lapsilisiä. Kyse on siis suht suuresta summasta. Alkoholin aiheuttamat suorat kustannukset yhteiskunnalle ovat myös mittavat. Viinan vahingot eivät kuitenkaan ole pelkkää rahaa vaan useimmiten paljon enemmän, myös inhimillistä kärsimystä, ja lisäksi kustannuksiksi kaatuvat pitkävaikutteiset, esimerkiksi sairauskulut.

Jos katsotaan, mitä on tapahtunut vuosien varrella, niin esimerkiksi vuosina 2006—2010 keskimäärin lähes 12 000 suomalaista sai vuosittain Kelan työkyvyttömyyseläkettä, jonka perusteena esiintyi alkoholisairaus. Vastaava luku 10 vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana oli noin 8 700. Eli vuosittainen lisäys on ollut yli 3 000 työkyvyttömyyseläkettä. Eikö tässä olisi yksi työurien pidentämisen paikka? Ja jos me sitä haluamme tehdä, niin silloin meidän on puututtava kaikilla rintamilla alkoholin kulutukseen.

Alkoholin lisääntynyt kulutus ei ole pelkästään kertakäyttökulutusta tai kertakäyttöhaittoja, vaan siihen liittyy myös pitkäaikaiset vaikutukset ja sillä lailla salaa hiipivät vaikutukset. Sellaiset pysyvät haitat, joita me emme aina miellä alkoholiin liittyviksi, ovat myös kasvussa, ja itse asiassa niiden kustannukset ovat vielä suuremmat kuin akuuttien haittojen.

Alkoholipolitiikassa pitäisi ihan oikeasti päättää, mitä tahdotaan: ehkäistä käyttöä ja haittoja vai kerätä verotuloja vai keikkua siinä välissä, ehkäistä hitusen mielikuvamainonnan tuomia houkutuksia vai pyrkiä oikeasti asennemuokkaukseen. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että hinta ja saavutettavuus vaikuttavat kulutukseen, ja varmasti yhteiskunnan ilmapiirilläkin on paljon merkitystä.

Suhde alkoholiin jakaa ihmiset voimakkaasti. Eduskunta äänesti aikanaan läpi lain, jonka mukaan isä tai äiti ei saa pyytää alaikäistä lasta hakemaan oluttölkkiä jääkaapista. Oltiin niin tiukkoja, niin tiukkoja. Salmiakkikossun noustessa nuorten suosioon se kiellettiin. Nyt karkkiviinoja myydään sujuvasti pikkupulloissa ja mielikuvamainonta tekee niistä hyvää tuovia taikajuomia.

Kieltolaki osoitti kuitenkin toimimattomuutensa. Silti me tiedämme sen, että hinta, saatavuus ja asenteet ovat ne pelimerkit, joita meillä kulutuksen kasvun hillinnässä on käytössä. Kivaa taikasauvaa ei ole. Nyt käsittelyssä olevat mainonnan muutokset ovat kannatettavia, mutta ne eivät ole riittäviä. Toivon, että alkoholi nähtäisiin myös työurakysymyksenä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi aluksi haluan todeta oikeastaan edustaja Pelkosen puheenvuoron jälkeen sen, että tämä laki on vain osa alkoholipolitiikkaa emmekä me tällä lailla ratkaise kaikkia niitä alkoholiongelmia. Mutta tällä lailla voidaan vaikuttaa meidän alkoholin kulutukseen, ja tämä on yksi osa sitä kokonaisuutta, jonka eteen muun muassa alkoholilain kokonaisuudistuskin sitten vaikuttaa, kun se tulee meidän käsittelyyn, ja tämäkin koskettaa yhtä sen osa-aluetta.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys alkoholimainonnasta on keskusteluttanut valiokuntaa paljon. Olemme saaneet kaksi erinomaista lausuntoa työmme tueksi, ja valiokuntakuulemiset ovat olleet erittäin avartavia. Käytännössä nämä ovat osoittaneet sen, miten tärkeällä asialla me olemme ja että alkoholin mainontaa tulee rajoittaa lasten ja nuorten osalta.

Pidän valiokunnan mietintöä näihin olosuhteisiin nähden hyvänä. Siinä avattiin hyvin, mitä ongelmia mainonnan suhteen tällä hetkellä on ja mihin asioihin meidän pitää puuttua. Parempaa mietintöä me emme kuitenkaan pystyneet tällä hetkellä kirjoittamaan, vaikka henkilökohtaisesti olisin toivonut tiukempiakin säännöksiä.

Hallituksen esityksen tavoitteena on, että lapset ja nuoret altistuisivat alkoholin mainonnalle nykyistä vähemmän. Sitä me haluamme. Esityksen perusteluna on, että vähäisempi altistuminen alkoholimainonnalle johtaa osaltaan lasten ja nuorten vähäisempään alkoholinkäyttöön. Siitä me olemme kaikki samaa mieltä.

Mutta ovatko nämä keinot riittäviä? Tämä esitys on meille kullekin ollut kohtuullisen henkilökohtainen ja ehkä juuri tästä syystä meille myös jossain määrin vaikea. Meillä on omia erilaisia, joillakin jopa erittäin vaikeitakin kokemuksia siitä, miten alkoholi on vaikuttanut niin omaan perhe-elämään kuin myös lähiyhteisöön.

Minun on ollut vaikea ymmärtää myös sitä, miksi emme tee kaikkeamme sen eteen, jotta lapset ja nuoret eivät joutuisi alkoholin haitoille alttiiksi. Siitä me valiokunnassa olemme olleet myös hiukan erimielisiä ja epävarmoja. Osa valiokunnan jäsenistä olisi tukenut alkoholin mainonnan täyskieltoa, ja osa sallisi mainonnan tämän mietinnön mukaisesti.

Mutta tässä vaiheessa meillä ei ole tiukempia keinoja käytettävissä. Yhdyimme sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että tulevassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa on mahdollista linjata nyt ehdotettua kattavammin ja tiukemmin alkoholiin liittyvää mainontaa. Eli meille jää suuret odotukset tulevaan alkoholilain kokonaisuudistukseen. Kysymys kuuluu: mitkä keinot meillä siinä vaiheessa ovat käytössä, miten pitkälle me voimme vielä mennä, ja miten pitkälle me etenemme?

Jo tämän lain osalta olemme moneen kertaan todenneet, että kompromisseja on tehty. Voi sanoa rehellisesti, että laki ei ole tyydyttävä sosiaali- ja terveyspoliittisesta näkökulmasta, mutta meillä on muitakin näkökulmia, joita pitää ottaa huomioon.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän näkemyksiä urheilusponsoroinnista ja mainonnasta ja sen markkinoinnista, mutta en voi hyväksyä näitä näkemyksiä vastuullisen alkoholipolitiikan perusteluina. Meidän on annettava suurempi painoarvo sosiaali- ja terveyspoliittisille näkökulmille. Johtoajatuksena pitää olla ihmisten hyvä terveys, hyvinvointi, perheiden hyvinvointi ja lasten ja nuorten oikeus päihteettömään ympäristöön.

Mielestäni sivistysvaliokunnan tiukassa lausunnossa on otettu hyvin kantaa alkoholimainontaan eri näkökulmista. Esimerkiksi sivistysvaliokunta piti lausunnossaan oikeansuuntaisena, että televisiomainonnan aikarajaa pidennetään tunnilla. Valiokunta korosti kuitenkin, että ajankäyttötavat ovat muuttuneet ja kello 22 ei välttämättä ole enää riittävä raja. Sivistysvaliokunta esittikin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta harkitsisi mietojen alkoholijuomien mainostamisen aikarajojen asettamista kello 23:een. Ongelmana ei ole vain televisiomainonnan kellonaika vaan myös se, että vastaavia mainoksia nuoret voivat katsoa nyt ja tulevaisuudessa myös netissä. Tosiasia on myös, että nuoret ovat netissä ja television äärellä vielä kello 23:nkin jälkeen.

Edelleen sivistysvaliokunta piti lausunnossaan nuorten terveyden kannalta alkoholilain kokonaisuudistuksen eräänä tärkeänä tavoitteena nimenomaan alkoholin mielikuvamainonnan täyskieltoa. Kirjasimme mietintöön, että on välttämätöntä, että alkoholilain kokonaisuudistuksessa etsitään uusia, tehokkaita ja selkeitä keinoja lapset ja nuoret tavoittavan alkoholimainonnan rajoittamiseksi ja alkoholimainontasäännösten valvonnan tehostamiseksi.

Toivon, että tulevaisuudessa meillä eduskunnassa on valmiuksia tehdä nykyistä tiukempia säännöksiä sivistysvaliokunnan ja useiden asiantuntijoiden näkemysten mukaisesti käyttämällä tuotemerkkejä, jotka kertovat asiallisesti tuotteiden tarvittavat tiedot, ja se riittäköön. — Kiitos.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on ainakin edustaja Hannes Manninen viime vaalikaudella todennut erään asian yhteydessä, että on asioita, joita kukaan ei kannata, mutta ne etenevät, ja sitten on asioita, joita kaikki kannattavat, mutta ne eivät etene. Meillä on käsittelyssä Kataisen hallituksen esitys alkoholimainonnan rajoittamisesta, jossa on tilanne, missä eduskunnan selkeä enemmistö ei kannata tämän lain hyväksymistä, mutta todennäköistä on, että tämä tulee hyväksyttyä hallituksen esityksen mukaisena. Salin oikealta reunalta löytyy riittävästi voimia siihen, että tämä esitys menee läpi. Sen verran on kokemusta hallituspuolueen kansanedustajana olemisesta ja elosta, että sympatiapisteitä niille, joille tämän lain hyväksyminen tekee tuskaa.

Meillä on tässä maassa voimia, jotka ovat olleet tämän asian käsittelyn aikana vahvoja, ovat tehneet vahvaa vaikuttamistyötä jo ennen kuin tämä esitys on tänne tullut, ja ennakoida voi, että heidän työnsä jatkuu. Voisin jakaa vuoden lobbari -palkinnon sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkökulmasta Panimoliitolle. Loistavaa työtä, aivan loistavaa työtä. Niin paatoksellista ja omaan asiaan paneutuvaa työskentelyä harvoin tapaa — välillä jopa tilanteita, joissa on kansanedustajan roolissa saanut kokea, kuinka ymmärtämätön sitä onkaan ylipäätänsä niistä asioista, joita valiokunnassa ja eduskunnassa käsitellään. Tässähän rekordi on muutaman vuoden takaa, kun tuolla Mannerheimintiellä oli ulkomainoksia, joissa viitattiin tähän taloon ja todettiin, että täällä on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä näistä asioista yhtään mitään.

Hämmästelen sitä paatosta, jolla tässä salissa yksi puolue, jonka edustajia tällä hetkellä salista ei löydy ensimmäistäkään, on tätä asiaa ajanut eteenpäin. Edustaja Pelkonen toi kokoomuksen kannan esiin, ja ai ai, kun se kuulosti tutulta: kuin yksi yhteen valiokunnassa asiantuntijalausuntonsa antaneen Panimoliiton kannanotot.

Olen edustaja Pelkosen kanssa samaa mieltä siitä, että nykynuoret ovat meitä, tätä sukupolvea, fiksumpia, joitten edustajat nytkin salissa ovat. Edustaja Pelkonen vannoi puheenvuorossaan kunnollisen valistuksen nimiin. Niin on vannonut Panimoliittokin. Yksi asia valiokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä, joka oli valiokunnan jäsenille hyvin avartava kokemus, oli se, miten valistuksessa voi onnistua, jos toisella puolella ovat eurot, joilla tehdään koko ajan vastakampanjaa sen valistuksen vaikutuksen ehkäisemiseksi.

Sitten edustaja Pelkonen totesi, että pakkojen ja rajoitusten aika on ohi ja pitäisi löytää muita keinoja. Sitten edustaja Pelkonen kuitenkin kannatti päihdeäitien pakkohoitoa. No, ehkä nyt saivartelen ja otan yksittäisiä lauseita hänen puheenvuorostaan esiin turhanpäiten, mutta kuten jo totesin, edustaja Pelkosen puhetta kun kuunteli, niin copyrightin olisi varmaankin voinut antaa, lähes suorat sitaatit yksi yhteen, Panimoliitolle. Vuoden 2013 sosiaali- ja terveysvaliokunnan lobbaripalkinnon annan Panimoliitolle.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vehviläinen totesi täällä, että Panimoliitto tarvitsee enemmän jääkiekkoa kuin jääkiekko tarvitsee Panimoliittoa. En ole koskaan ymmärtänyt, esimerkkinä Salpausselän kisat, joissa olen itse käynyt alta kouluikäisestä lähtien ja sittemmin omien lasteni kanssa: ensimmäisenä portista sisään mennessä on jättikokoinen olutteltta. Se mielikuva, joka syntyy urheilutapahtuman ja alkoholin yhteen liittämisestä on jotain sellaista, jota en ymmärrä. Kyse on mielikuvien herättämisestä. Urheilu, liikunta tarvitsee sponsorituloja, mutta jossain kulkee sekin raja, mikä on niiden sponsoritulojen hinta.

Arvoisa herra puhemies! Alkoholin saatavuudella ja hinnalla on vaikutusta kulutukseen myös siten, millaista valistusta voimme tehdä. Mielikuvamainonta tulee rajoittaa vain tuotetietoihin. Siitä on valmis esitys olemassa, kun se esitys vain halutaan toimeen, täytäntöön laittaa.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholilain muuttaminen: Alkoholin mainonta on aika usein Suomen hallituksien pöydällä. Joskus sitä lisätään, joskus sitä vähennetään. Nyt olisi aika viimein hyväksyä, että alkoholivero pitäisi rakentaa niin, että alkoholia ja viiniä voitaisiin tarjota ravintolassa samaan hintaan kuin Alkon myymälässä. Silloin viinin, oluen ja alkoholin juominen siirtyisi kotoa, puistoista, autoista valvottuihin ravintolatiloihin. Ja mikä parasta, pullosta juominen loppuisi ja me suomalaiset siirtyisimme ison harppauksen Länsi-Euroopan alkoholikulttuuriin päin. Syntyisi tuhansia ja taas tuhansia työpaikkoja, ja alkoholi nautittaisiin valvonnan alaisuudessa.

Hotelli- ja ravintola-ala on aina katsonut, että kaikennäköiset pompottelukiellot ovat johtaneet Suomen tämän hetken alkoholiongelmiin. Jokainen on lukenut tai kuullut kieltolain asioista. Tämä on monelle teille varmaan vaikea hyväksyä, mutta pitää muistaa, että kaikki, mikä on kielletty, sitä pitää kokeilla, niin myöskin meidän nuorison. Ei kai kellään ole jäänyt huomaamatta, että kun Suomi siirtyi EU:hun, meidän nuoret ovat tulleet eurooppalaisiksi, ja siellä se ei ole hyväksyttyä, että nuori on humalassa. Humala lasketaan siellä sairaudeksi ja viinariippuvuudeksi, ja sitä meidän nykynuorisomme ei halua, tulla katsotuksi sairaaksi. — Kiitos.

Yleiskeskustelu päättyi.