Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Työntekijän koulutusratkaisu on
siis vihdoinkin loppusuoralla. Rakkaalla lapsella on ollut tässä matkan
varrella monta nimeä, ja kansan suussa on puhuttu kolmen
päivän koulutusvapaasta, vaikka siitä tuossa
laissa ei ihan suoraan olekaan kysymys. Virallisesti lain nimi on
siis "Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä".
Valiokunta on nähnyt, että koulutus on kasautuvaa
pääomaa, ja paljon koulutetut opiskelevat enemmän
ja korkeasti koulutettuja koulutetaan myös työelämässä enemmän.
Pärjätäkseen koko Suomen on kuitenkin
osattava enemmän. Koulutuksen avulla on mahdollisuus parantaa
ihmisen työtaitoja ja yrityksen tuottavuutta sekä kilpailukykyä.
Asioita voidaan tehdä paremmin ja fiksummin.
Nykytyöelämässä tarvitaan
myös monipuolista ja laaja-alaista osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon,
yhteistyötaitojen, kokonaisuuksien hahmottamisen ja ongelmanratkaisukyvyn
sekä luovuuden merkitys työelämässä on
korostunut. Uudet työskentelytavat muuttavat nykyisiä ammatteja,
ja ne edellyttävät uusia toimintatapoja. Jatkuvat
muutokset taas vaativat työntekijöiden ammatillisen
osaamisen jatkuvaa päivittämistä.
Tämän uuden lain tavoitteena on suunnata koulutusta
aiempaa useammille työntekijöille ja kaikille
henkilöstöryhmille ja lisätä koulutusta erityisesti
niille työntekijäryhmille, jotka ovat jääneet
vähemmälle koulutukselle. Valiokunta pitää erittäin
tärkeänä sitä, että laki
tuo määräaikaisissa tai osa-aikaisissa
työsuhteissa olevat samalle tasolle ja heitä pitää kohdella
tasapuolisesti koulutusta suunniteltaessa. Myös se on tärkeää,
että nekin työpaikat, jotka eivät ole
yhteistoimintalain piirissä, ovat kuitenkin tämän
koulutuslain piirissä.
Valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa on kiinnitettävä korostetusti
huomiota ikääntyvien työntekijöiden
ja työttömyysuhan alla olevien koulutukseen sekä parannettava
työmarkkinakelpoisuutta. Näin voidaan varautua
muutostilanteisiin ja pidentää työuria.
Valiokunta korostaa sitä, että viime vuoden työolobarometrin
mukaan työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui
57 prosenttia. Noita koulutuspäiviä oli keskimäärin
hieman alle viisi päivää. Naisista koulutukseen
osallistui 60 prosenttia ja miehistä 54 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä koulutukseen
osallistui 70 prosenttia, alemmista toimihenkilöistä 64
prosenttia ja työntekijäasemassa olevista ihmisistä vain
35 prosenttia. Jo nyt näkyy se, että koulutus
kasaantuu koulutetuille, ja valiokunta toivookin, että seurataan
sitä, että laki todellakin vaikuttaa siihen, että myös
ne työntekijäasemassa olevat ihmiset, jotka tällä hetkellä saavat
vähemmän koulutusta, pääsisivät
hyötymään tästä uudesta
laista.
Uuden lain linjaukset tulevat tarpeeseen, ja jatkossa henkilöstö-
ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota
ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin,
keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät
voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää,
osatyökykyisten työllistämiseen, periaatteisiin
sekä joustaviin työaikajärjestelyihin.
Tämä uusi laki kannustaa työnantajia kouluttamaan
työntekijöitä joko verovähennyksellä tai
suoralla tuella.
Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa
työntekijää kohti. Tuetun koulutuksen
täytyy kehittää työntekijän
ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai
tulevissa työtehtävissä. Koulutuksen
pitää tapahtua työaikana, ja sen ajalta
tulee maksaa palkkaa. Koulutus voi olla ulkopuolisen järjestämää kurssimuotoista
koulutusta, seminaareja ja konferensseja sekä yrityksen
sisäistä koulutusta. Työhön perehdyttäminen
tai opastaminen ei kuitenkaan ole tämän lain mukaista
tukeen oikeuttavaa koulutusta, koska sitä pidetään
yrityksen normaalina toimintana. Tuki on verovähennys,
jonka määrä on 50 prosenttia koulutuspäivien
keskimääräisestä palkkakustannuksesta.
Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan koulutuskorvaus, jonka
suuruus olisi 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista.
Kun tullaan julkisiin työnantajiin tai järjestöihin,
niin valiokunta muutti tai selkiytti hieman hallituksen esitystä siten,
että ei tule ristiriitaa sen suhteen, onko kyse elinkeinotoiminnasta
vai sitten esimerkiksi kolmannen sektorin tai kunnan omasta toiminnasta.
Tämän verovähennyksen tai koulutuskorvauksen
saaminen edellyttää, että työnantaja
on laatinut koulutussuunnitelman, jonka sisältö määräytyy
lähtökohtaisesti yhteistoimintalakien mukaan.
Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön
ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista,
koska lain tarkoitus on suunnata koulutusta myös niille
työntekijäryhmille, joita ei niin ahkerasti kouluteta.
Laki on yksimielisesti valiokunnassa hyväksytty, ja sitä pidetään
erittäin tärkeänä.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys liittyy
oleellisesti täällä aiemmin tänään
käsiteltyyn hallituksen esitykseen 95 laiksi elinkeinotulon
verottamisesta annetun lain muuttamisesta. Tämän
lain tarkoituksena on lisätä työntekijöiden
ammatillista osaamista ja koulutusta. Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa
monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen,
kielitaidon, yhteistyötaitojen, työyhteisötaitojen,
kokonaisuuksien hahmottamisen sekä ongelmienratkaisukyvyn
ja luovuuden merkitys on korostunut lähes kaikessa työssä.
Uudenlaiset työskentelytavat muuttavat nykyisiä ammatteja
ja edellyttävät uusia toimintatapoja. Jatkuvat
muutokset edellyttävät työntekijöiden
ammatillisen osaamisen jatkuvaa päivittämistä.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman vuoden
2012 työolobarometrin mukaan työnantajan maksamaan
koulutukseen osallistui 57 prosenttia palkansaajista. Koulutukseen
osallistumisessa oli suuria eroja eri työntekijäryhmien
kesken sekä yksityisten ja julkisen sektorin välillä.
Eniten koulutukseen osallistuivat korkeasti koulutetut. Ylimmistä toimihenkilöistä
koulutukseen osallistui
vuonna 2012 yli 70 prosenttia, kun työntekijäasemassa
olevien osuus oli vain 35 prosenttia.
Tämän lain tavoitteena on suunnata koulutusta
aiempaa useammille työntekijöille ja kaikille henkilöstöryhmille
sekä lisätä koulutusta niille työntekijäryhmille,
jotka ovat aiemmin jääneet vähemmälle
koulutukselle. Määräaikaisessa työsuhteessa
ja osa-aikatyössä olevia tulee kohdella tasapuolisesti
muiden kanssa koulutusta suunniteltaessa.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä ikääntyvien
työntekijöiden ja työttömyysuhan
alaisten työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta
edistäviin toimiin. Näin voidaan varautua työelämän
muutostilanteisiin ja pidentää työuria.
Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen mukaan
ensi vuoden alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän
koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen kannuste.
Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää,
että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman,
jonka sisältö määräytyy
yhteistoimintalakien mukaan. Yhteistoimintalain soveltamis-alan
ulkopuolisille työnantajille koulutussuunnitelman laatiminen
on edelleen vapaaehtoista mutta se on edellytys taloudellisten kannusteiden
saamiselle.
Koulutussuunnitelma olisi toivottavaa tehdä työpaikoilla
yhdessä niin, että siinä huomioitaisiin
sekä työnantajan tarpeet että koko henkilöstön
pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet. Vuosittain
tarjottavat koulutukset voidaan kohdentaa yrityksen ja työpaikan
toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tämä kannuste koskee kolmea työpäivää vuodessa
työntekijää kohden. Koulutuksen tulee
tapahtua työaikana, ja siitä tulee maksaa palkkaa. Tällaisia
koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisten järjestämät
kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit, konferenssit ja myös
yrityksen tai työpaikan sisäiset koulutukset.
Mutta työhön perehdyttäminen ja opastaminen
eivät ole tämän lain mukaista koulutusta.
Toivottavasti tämä laki nähdään
työpaikoilla mahdollisuutena parantaa työntekijöiden
osaamista ja sitä kautta myös toiminnan laatua
ja tuottavuutta.
Yleiskeskustelu päättyi.