Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työntekijän koulutusratkaisu on siis vihdoinkin loppusuoralla. Rakkaalla lapsella on ollut tässä matkan varrella monta nimeä, ja kansan suussa on puhuttu kolmen päivän koulutusvapaasta, vaikka siitä tuossa laissa ei ihan suoraan olekaan kysymys. Virallisesti lain nimi on siis "Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä".

Valiokunta on nähnyt, että koulutus on kasautuvaa pääomaa, ja paljon koulutetut opiskelevat enemmän ja korkeasti koulutettuja koulutetaan myös työelämässä enemmän. Pärjätäkseen koko Suomen on kuitenkin osattava enemmän. Koulutuksen avulla on mahdollisuus parantaa ihmisen työtaitoja ja yrityksen tuottavuutta sekä kilpailukykyä. Asioita voidaan tehdä paremmin ja fiksummin.

Nykytyöelämässä tarvitaan myös monipuolista ja laaja-alaista osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen, kokonaisuuksien hahmottamisen ja ongelmanratkaisukyvyn sekä luovuuden merkitys työelämässä on korostunut. Uudet työskentelytavat muuttavat nykyisiä ammatteja, ja ne edellyttävät uusia toimintatapoja. Jatkuvat muutokset taas vaativat työntekijöiden ammatillisen osaamisen jatkuvaa päivittämistä.

Tämän uuden lain tavoitteena on suunnata koulutusta aiempaa useammille työntekijöille ja kaikille henkilöstöryhmille ja lisätä koulutusta erityisesti niille työntekijäryhmille, jotka ovat jääneet vähemmälle koulutukselle. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että laki tuo määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa olevat samalle tasolle ja heitä pitää kohdella tasapuolisesti koulutusta suunniteltaessa. Myös se on tärkeää, että nekin työpaikat, jotka eivät ole yhteistoimintalain piirissä, ovat kuitenkin tämän koulutuslain piirissä.

Valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa on kiinnitettävä korostetusti huomiota ikääntyvien työntekijöiden ja työttömyysuhan alla olevien koulutukseen sekä parannettava työmarkkinakelpoisuutta. Näin voidaan varautua muutostilanteisiin ja pidentää työuria.

Valiokunta korostaa sitä, että viime vuoden työolobarometrin mukaan työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui 57 prosenttia. Noita koulutuspäiviä oli keskimäärin hieman alle viisi päivää. Naisista koulutukseen osallistui 60 prosenttia ja miehistä 54 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä koulutukseen osallistui 70 prosenttia, alemmista toimihenkilöistä 64 prosenttia ja työntekijäasemassa olevista ihmisistä vain 35 prosenttia. Jo nyt näkyy se, että koulutus kasaantuu koulutetuille, ja valiokunta toivookin, että seurataan sitä, että laki todellakin vaikuttaa siihen, että myös ne työntekijäasemassa olevat ihmiset, jotka tällä hetkellä saavat vähemmän koulutusta, pääsisivät hyötymään tästä uudesta laista.

Uuden lain linjaukset tulevat tarpeeseen, ja jatkossa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin, keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää, osatyökykyisten työllistämiseen, periaatteisiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin. Tämä uusi laki kannustaa työnantajia kouluttamaan työntekijöitä joko verovähennyksellä tai suoralla tuella.

Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Tuetun koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutuksen pitää tapahtua työaikana, ja sen ajalta tulee maksaa palkkaa. Koulutus voi olla ulkopuolisen järjestämää kurssimuotoista koulutusta, seminaareja ja konferensseja sekä yrityksen sisäistä koulutusta. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen ei kuitenkaan ole tämän lain mukaista tukeen oikeuttavaa koulutusta, koska sitä pidetään yrityksen normaalina toimintana. Tuki on verovähennys, jonka määrä on 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan koulutuskorvaus, jonka suuruus olisi 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista. Kun tullaan julkisiin työnantajiin tai järjestöihin, niin valiokunta muutti tai selkiytti hieman hallituksen esitystä siten, että ei tule ristiriitaa sen suhteen, onko kyse elinkeinotoiminnasta vai sitten esimerkiksi kolmannen sektorin tai kunnan omasta toiminnasta.

Tämän verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman, jonka sisältö määräytyy lähtökohtaisesti yhteistoimintalakien mukaan. Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista, koska lain tarkoitus on suunnata koulutusta myös niille työntekijäryhmille, joita ei niin ahkerasti kouluteta. Laki on yksimielisesti valiokunnassa hyväksytty, ja sitä pidetään erittäin tärkeänä.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys liittyy oleellisesti täällä aiemmin tänään käsiteltyyn hallituksen esitykseen 95 laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta. Tämän lain tarkoituksena on lisätä työntekijöiden ammatillista osaamista ja koulutusta. Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen, työyhteisötaitojen, kokonaisuuksien hahmottamisen sekä ongelmienratkaisukyvyn ja luovuuden merkitys on korostunut lähes kaikessa työssä. Uudenlaiset työskentelytavat muuttavat nykyisiä ammatteja ja edellyttävät uusia toimintatapoja. Jatkuvat muutokset edellyttävät työntekijöiden ammatillisen osaamisen jatkuvaa päivittämistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman vuoden 2012 työolobarometrin mukaan työnantajan maksamaan koulutukseen osallistui 57 prosenttia palkansaajista. Koulutukseen osallistumisessa oli suuria eroja eri työntekijäryhmien kesken sekä yksityisten ja julkisen sektorin välillä. Eniten koulutukseen osallistuivat korkeasti koulutetut. Ylimmistä toimihenkilöistä koulutukseen osallistui vuonna 2012 yli 70 prosenttia, kun työntekijäasemassa olevien osuus oli vain 35 prosenttia.

Tämän lain tavoitteena on suunnata koulutusta aiempaa useammille työntekijöille ja kaikille henkilöstöryhmille sekä lisätä koulutusta niille työntekijäryhmille, jotka ovat aiemmin jääneet vähemmälle koulutukselle. Määräaikaisessa työsuhteessa ja osa-aikatyössä olevia tulee kohdella tasapuolisesti muiden kanssa koulutusta suunniteltaessa.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä ikääntyvien työntekijöiden ja työttömyysuhan alaisten työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta edistäviin toimiin. Näin voidaan varautua työelämän muutostilanteisiin ja pidentää työuria.

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen mukaan ensi vuoden alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen kannuste. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman, jonka sisältö määräytyy yhteistoimintalakien mukaan. Yhteistoimintalain soveltamis-alan ulkopuolisille työnantajille koulutussuunnitelman laatiminen on edelleen vapaaehtoista mutta se on edellytys taloudellisten kannusteiden saamiselle.

Koulutussuunnitelma olisi toivottavaa tehdä työpaikoilla yhdessä niin, että siinä huomioitaisiin sekä työnantajan tarpeet että koko henkilöstön pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet. Vuosittain tarjottavat koulutukset voidaan kohdentaa yrityksen ja työpaikan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tämä kannuste koskee kolmea työpäivää vuodessa työntekijää kohden. Koulutuksen tulee tapahtua työaikana, ja siitä tulee maksaa palkkaa. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisten järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit, konferenssit ja myös yrityksen tai työpaikan sisäiset koulutukset. Mutta työhön perehdyttäminen ja opastaminen eivät ole tämän lain mukaista koulutusta.

Toivottavasti tämä laki nähdään työpaikoilla mahdollisuutena parantaa työntekijöiden osaamista ja sitä kautta myös toiminnan laatua ja tuottavuutta.