Täysistunnon pöytäkirja 126/2013 vp

PTK 126/2013 vp

126. TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2013 kello 14.16

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 11 §:n ja 13 §:n 2 momentin kumoamisesta sekä valtiokonttorista annetun lain 2 §:n 4 momentin kumoamisesta

 

Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on laatinut mietinnön hallituksen esitykseen valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palveluiden järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain kumoamisesta sekä Valtiokonttorista annetun lain kumoamisesta. Tämä laaja uudistus myös Tori-hankkeena tunnetaan. Tarkoitus on koota valtionhallinnon tieto- ja viestintätekniset palvelut uudeksi virastoksi, palvelukeskukseksi, josta siis tällä lailla säädetään.

Valiokunta on kannanotossaan todennut, että tämä on mittava organisaatiouudistus, sillä palvelukeskukseen kootaan tehtäviä noin 80 virastosta kahden vuoden siirtymäajan kuluessa. Valtioneuvosto päättää siirrettävistä virastoista ja laitoksista ja niiden alaisista yksiköistä. Asiakkaita ovat valtion virastot ja laitokset, myös ministeriöt, jotka velvoitetaan lailla käyttämään yhteisiä palveluita. Näillä yhteisillä palveluilla tarkoitetaan valtion viranomaisten vastuulla olevia palveluita, jotka on tarkoitettu käytettävän laajasti ja yleisesti julkisten hallintotehtävien tukena, eikä niiden järjestäminen edellytä toimialakohtaista osaamista tai erityisiä toimialakohtaisia ratkaisuja. Näistä suurimmat ovat työasema- ja käyttäjäpalvelut sekä käyttöpalvelut. Samalla säädetään myös yhteisten palveluiden yleisistä laatuvaatimuksista.

Palvelukeskuksen toiminta rahoitetaan asiakasmaksulla, ja valtiovarainministeriön tehtävänä on ohjata näitä toimintoja: järjestäminen, maksu, laatu ja samoin palveluiden yhteentoimivuus ja kokonaisarkkitehtuurin toiminta. Palvelukeskus ei tule toimimaan yhteishankintakeskuksena, vaikka sen ict-järjestelmä ja palveluntuottajat tulevat olemaan palvelukeskuksen merkittävä alihankkija. Palvelukeskus tekeekin siis läheistä yhteistyötä Hansel Oy:n kanssa palvelutuotantoon liittyvissä hankinnoissa. Tavoitetilanne on, ettei keskus kilpaile avoimilla markkinoilla olevien palvelujen kanssa, eikä se tule osallistumaan hankintayksiköiden järjestämiin, omaa toimialuetta koskeviin kilpailutuksiin. Käyttöä ohjataan velvoittavilla säännöksillä, yksinoikeusmääräyksillä ja muilla päätöksillä, muun muassa palveluiden käyttöön keskitetyllä rahoituksella. Palvelukeskus tulee toimimaan virastona, ei yhtiönä, joten lähtökohtana on se, ettei se saa toimia kilpailutilanteessa markkinoilla.

Lakiehdotuksen mukaan palvelukeskuksella voi olla myös muita tehtäviä ja tällaiseksi voidaan katsoa myös turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten palveluiden tuottaminen, joka myös Tuve-lakina tunnetaan. Eduskunnassa on käsiteltävänä esitys tätä Tuve-lakia koskien. Tuve on erityislaki suhteessa Tori-lakiin, ja valiokunta toteaakin, että päätökset turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten palveluiden tuottajana tehdään tämän erityislain nojalla.

Ehdotettu laki pyrkii turvaamaan tietenkin palvelun laadun, vaikka todetaankin, että asiakastarpeet ovat erilaisia ja monimutkaisia elikkä haasteellisia. Siksi palvelukeskukseen perustetaan asiakasneuvottelukunta, joka käsittelee toiminnan kehittämistä, toimintalinjoja ja muita palveluun liittyviä asioita ja voi tehdä aloitteita palvelukeskuksen hallitukselle tai valtiovarainministeriölle koskien edellä mainittuja asioita. Hallintovaliokunta korostaa, ettei neuvottelukunnan rooli olisi vain seuraava vaan aidosti ohjaava ja sen tulee kattaa asiakaskunnan erilaisuus. Se tulee huomioida sitten tässä asiakasneuvottelukunnan kokoonpanossa. Itse asiakaskohtainen ohjaus tapahtuu sopimusohjauksella niin palveluista kuin niiden laatuvaatimuksista ja mahdollisten palvelupoikkeamien sanktioinnista.

Hankkeella tavoitellaan siis kustannushyötyjä. Toimialariippumattomien ict-menojen on arvioitu tällä hetkellä olevan noin 348 miljoonaa euroa ja tavoitetilaksi vuodelle 2012 on asetettu noin 270 miljoonaa euroa. Säästöt tulevat palveluiden ja toimintaprosessien yhtenäistämisistä. Todetaan kuitenkin, että palvelukeskuksen tulee vastata tietoturvan vaatimuksiin asiakastarpeiden mukaisesti, ja samoin hallintovaliokunta viittaa Suomen kyberturvallisuusstrategiaan ja siinä hallintovaliokunnan antamiin lausuntoihin. Säästöjen lisäksi tarvitaan turvallisuusvaatimukset tarkoituksenmukaisesti.

Henkilöstön asemasta, arvoisa puhemies, vielä muutama sana. Elikkä uudistuksen myötä palvelukeskukseen siirtyy merkittävä määrä henkilöstöä, noin 1 300 henkilöä näistä useista valtion virastoista ja laitoksista. Vuonna 2014 on suunniteltu siirtyvän noin 630 henkilötyövuotta. Esityksen mukaan virkasuhteisten henkilöiden siirtyessä heidän palvelusuhteensa muuttuu työsopimussuhteiseksi. Pääasiallinen peruste on se, että palvelukeskuksien tehtävissä ei käytetä julkista valtaa. Valiokunta pitää henkilöstön yhdenvertaisuuden kannalta perusteltuna sitä, että on käytössä vain yksi palvelussuhdelaji. Valiokunta korostaa, että siirtyvän henkilöstön osaamista ja asiantuntijuutta arvostetaan ja hyödynnetään ja että muutoksessa noudatetaan valtion hyvää henkilöstöpolitiikkaa suuressa organisaatiomuutostilanteessa.

Esityksen perusteluissa palvelukeskukselle sanotaan neuvoteltavan uusi palkkausjärjestelmä, mutta saadun selvityksen perusteella on todennäköistä, ettei palkkausjärjestelmä valmistu suunnitellussa aikataulussa vaan vasta vuonna 2014. Uusi virasto aloittaa euromääräisillä palkkauksilla, elikkä siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetken euromääräisen palkkansa, ja myös erityisiin eläke-etuihin on otettu kantaa niin, että ansaitut eläkkeet turvataan. Asetuksenantovaltuuksista on siellä muutosesitys.

Tämä esitys liittyy valtion 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu tässä yhteydessä käsiteltäväksi. Lait on tarkoitettu tulevan voimaan 1. päivänä tammikuuta. Hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen ja koskee siis muutosehdotusta ja muuttamattomia lakiesityksiä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Mattila esittelikin tämän mietinnön hyvin seikkaperäisesti, mutta muutama yleinen asia vielä.

Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottava, valtiovarainministeriön alaisuuteen sijoitettava palvelukeskus on tarpeellinen uudistus talouden ja tehokkuuden näkökulmasta katsottuna. Monissa maissa palvelujen yhdistäminen on jo toteutettu ja hyväksi havaittu. Suomi kulkee tässäkin vähän jälkijunassa.

Palvelukeskus tuottaa toimialariippumattomia tukipalveluita, joissa ei käytetä julkista valtaa, ja palvelua toteutettaisiin yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Budjetti tulee olemaan joka tapauksessa suuri, noin 270 miljoonaa euroa, ja tähän sisältyy noin 50 miljoonaa euroa toiminnan tehostamispotentiaalia. On selvää, että kymmenien virastojen käytäntöjen ja palvelujen yhdistäminen ei ole yksinkertainen tehtävä ja haasteita tulee riittämään niin palvelutason kuin henkilöstönkin osalta. Voisi ajatella, että tästä hankkeesta voitaisiin ottaa oppia myös kuntapuolen tietojärjestelmien hankinnassa, vaikka siellä enemmän päänvaivaa aiheuttavat toimialariippuvat järjestelmät, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmä.

Tietojärjestelmien rooli palvelutuotannossa on kasvanut. Välillä ne ovat pääroolissa, etenkin kun palvelu ei toimi tai järjestelmän käyttäminen on hankalaa. Toivoa sopii, että nyt tehtävässä valtion palvelukeskusuudistuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti palveluprosessien parantamiseen siten, että nähdään palvelutarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Toimintojen keskittämisen hyödyt tulevat monesta purosta, mutta alussa tehtävät virheratkaisut kostautuvat muun muassa kustannuksissa vuosi vuodelta.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö on erinomainen jatke nyt tietohallintolainsäädännölle, joka ei ole kyllä toiminut sillä tavalla kuin sen on pitänyt, ja myös tämän lisäksi nyt, niin kuin tässä hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mattila totesi, tämä Tuve-lainsäädäntö tulee täydentämään tätä kokonaisuutta valtion toimialariippumattomien toimintojen osalta.

Tässä on eräs tärkeä asia, jota toivon: että hyvin tarkasti seurataan, että tämä kustannustehokkuus, jota tässä haetaan, todella toteutuu ja siihen itse osaamiseen käytetään myös meidän ammattiosaamista, mitä yliopistoista löytyy.

Kolmantena vielä: itse tässä esityksessä, mihin hallintovaliokuntakin on kiinnittänyt huomiota, ovat nämä asetuksenantovaltuudet, jotka ovat äärimmäisen tärkeät, jotta tämä tehokkuus ja yhtenevät pohjat löytyvät sitten meidän tulevista hallinnon toimialariippumattomista ratkaisuista.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on asetettu yhdeksi tavoitteeksi tämä valtion ict-palvelukeskusten toimialariippumattomien tehtävien kokoaminen yhteen, ja nyt asia on etenemässä tämän esityksen myötä, ja hallintovaliokunta on asiaa käsitellyt. On erittäin järkevää, että tällaisissa asioissa voimavaroja kootaan yhteen ja haetaan ennen muuta sitä, että myös järjestelmistä tulevaisuudessa saataisiin entistä paremmin toistensa kanssa keskustelevia ja toimivia kokonaisuuksia, sillä edelleen tänäkin päivänä tuntuu siltä, että tällaisessa maassa kuin Suomi näitä järjestelmiä rakennetaan hivenen palasina toinen siellä toinen täällä ja niiden toimivuus ei ole kunnan sisällä taikka kuntien välillä sellaista kuin pitäisi olla. Toivotaan, että nyt valtiotasolla tässä asiassa ict-Tori-palvelukeskushankkeen kautta otetaan hyviä askelia eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Hallintoministeri Virkkunen tulee määrittämään tämän uuden ict-Tori-palvelukeskuksen päätoimipaikan jonkun ajan kuluttua. Sehän ei tule pitämään sisällään näistä työpaikoista kuin pienen osan, noin 20 henkilön päätoimipaikka, mutta oikeastaan senkin takia se on järkevää sijoittaa sellaiseen paikkaan, missä se on helposti saavutettavissa muista toimipisteistä, asiakasorganisaatioista ja alihankkijoista nähden ja myös löytyisi valmiit tilat, että ei tarvitsisi tehdä uusia investointeja.

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä ehdottaa erinomaista paikkaa Hämeenlinnasta pääväylän varrelta, ja toivon, että valtio näkee tässä tämän järkevän ratkaisun, joka ei vaadi valtiolta lisäpanostuksia, vaan siellä on valmiit paikat ja asian osaavaa, koulutettua henkilökuntaa ja myös oppilaitoksia, jotka takaavat asiantuntevan henkilökunnan myös tulevaisuudessa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipää totesi juuri sen, minkä olisi tehnyt jo mieli sanoa tuossa mietinnön esittelyssä, että kyllä Suomi tulee jälkijunassa tietoteknisissä valtionhallinnon palveluissa. Tiedämme, että Viro suorastaan porskuttaa Suomen edellä näissä asioissa monella tavalla, ja juuri se, mihin valiokunta on kiinnittänyt mietinnössään huomiota, on tämä kokonaisarkkitehtuuri. Se olisi nyt saatava sitten soimaan yhtenäisempään suuntaan, ja paha kyllä meillä on esimerkkejä siitä, että isot kaupungit niitä kuitenkin ihan päinvastaiseen suuntaan vievät. Eli toivottavasti tällä lainsäädännöllä saadaan siihen vauhtia.

No, edustaja Heinonen otti sijoituspaikkaan kantaa. Tässä heitän haasteen, että meillä Pohjois-Suomessa on myöskin tämmöinen ict-osaava Oulu. Rakennemuutoksen myötä, hyvänkin rakennemuutoksen myötä, aikanaan meillä on ollut Nokia ja paljon ict-osaamista. Ikävä kyllä nyt sitä on tietysti paennut, mutta sitä on edelleen paljon käytettävissä. Ei se henkilökunta välttämättä sieltä Oulun seudulta minnekään ole lähtenyt vaan muun muassa perustanut alalle uusia yrityksiä. Ja kun edustaja Urpalainen puhui myös tästä osaavasta henkilökunnasta ja sen pysymisestä alalla, niin täytyy huolehtia todellakin, että se pysyy meillä Suomessa tällä oikealla alalla, ja tämä uusi virasto on houkutteleva henkilöstön kannalta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Mattila viittasi siihen, että etelänaapurimme Viro on meistä ajanut monessa ohi, ja näin todella on. Tietysti siihen on luonteva selityskin: se, että meillä Suomessa niin langattomat puhelinverkot kuin sitten tietotekniset järjestelmät tulivat käyttöön ensimmäisten joukossa. Elikkä olimme edelläkävijöitä jossain vaiheessa, ja siinä vaiheessa tietysti olisi ollut parempi, että olisi pystytty tekemään sellaisia ratkaisuja, joissa järjestelmistä olisi tullut paremmin keskenään keskustelevia, toistensa kanssa keskustelevia, mutta kun etunenässä maailmassa tätä Suomessa tehtiin, niin silloin toki uusia innovaatioita tuli nopeasti ja myös sellaisia toimimattomiakin, joita sitten ei ollut niin helppo yhdistää ja koota tuohon kokonaisuuteen toimiviksi. Tietysti me olemme siinä tilanteessa, että Viro pääsi tietyllä tavalla puhtaalta pöydältä ottamaan niitä hyväksi koettuja järjestelmiä käyttöön, ja siitä onnittelut tietysti heille. Toivotaan, että kun nyt päivityksiä tehdään, päästään myös meillä tämäntyyppisiä järkeviä ratkaisuja tekemään.

Yksi paikka, jonka haluan tähän keskusteluun nostaa, on se, että näitä järjestelmiä rakennetaan meillä nyt paraikaa kouluihin. Suomalaiset koulut tällä hetkellä rakentavat opetuksen ympärille omaa niin sanottua rautaa eli älytauluja ja tämäntyyppistä materiaalia. Nyt olisi erittäin tärkeää, että opetusministeri, Opetushallitus tai opetusministeriö koordinoisi ja tarkkailisi sitä, minkälainen järjestelmä ja rauta meidän kouluihin rakentuu, että ei kävisi samoja virheitä kuin on tehty esimerkiksi valtion ja kuntien tietoteknisessä hallinnossa vaan että laitteet olisivat sellaisia, että niitä osaisivat lapset ja opettajat käyttää mutta ne myös keskustelisivat toistensa kanssa ja niihin saataisiin oppimateriaaleja useammaltakin kuin ainoastaan yhdeltä toimittajalta.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin täällä hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mattila totesi, tämä kokonaisarkkitehtuuri on kaiken pohja, ja siinä on aivan avainasemassa palveluväylähanke, millä tulevaisuudessa sitten meidän nämä ohjelmat eri toimialoilta pystyvät keskustelemaan enemmän keskenään ja ovat yhteensopivia.

Sen takia tämä lakiesitys on hallitukselta oivallinen, että tässä selkeästi käytetään nytten enemmän valtaa ja asetetaan velvollisuudet eri ministeriöille toimia juuri tämän lainsäädännön mukaisesti, sen, mitä jo edellisessä tietohallintolaissa todellakin annettiin tehtäväksi, mutta meidän ministerimme eivät ole toteuttaneet sitä asetusvelvollisuutta, joka heidän olisi tullut tehdä tähän asiaan.

Nyt tämä on äärimmäisen tärkeä askel — voisi sanoa, että tällaista positiivista pientä diktatuuria, mitä tässä valtiovarainministeriölle annetaan — ja ehkä näillä sitten päästään todella hyvin eteenpäin.

Yleiskeskustelu päättyi.