Täysistunnon pöytäkirja 127/2004 vp

PTK 127/2004 vp

127. TORSTAINA 25. MARRASKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Kuntien talous

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on useaan otteeseen väitetty, muistaakseni viimeksi keskustan varapuheenjohtajan Antti Rantakankaan suulla, että hallituksen politiikka lisää kuntatalouden vakautta ja ennustettavuutta. Kunnallisvaalien alla annettiin ymmärtää lähinnä hallituspuolueiden edustajien toimesta, että rahaa on tulossa kunnille ensi vuonna niin paljon, että ranteita pakottaa. Suomessa ei taida olla yhtään kunnanjohtajaa, joka tällä hetkellä allekirjoittaisi nämä väitteet. 136 kuntaa nostaa veroäyriä, kunnallisverotuoton arvioidaan vähenevän vähintään 200 miljoonaa euroa ensi vuonna. Hallitus on perustanut laskelmansa siihen, että kunnissa pysytään 4 prosentin menokatossa ja tulokertymä on vähintään 4 prosenttia. Tätäkään laskelmaa ei yksikään kuntapäättäjä pysty allekirjoittamaan.

Ministeri Manninen, haluaako hallitus todellakin tässä tilanteessa edelleen pakkolainata kunnilta yli 400 miljoonaa euroa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Valtion menot ja siirrot kunnille lisääntyvät ensi vuonna noin 256 miljoonaa euroa. Tosiasia tietysti on, että kun ja jos verotulot eivät kasva ehkä siten kuin on arvioitu, ja menot eivät pysy tuossa 4 prosentin raamissa, niin on selvää, että se merkitsee kunnille vakavaa tilannetta. Tietysti täytyy aina muistaa se, että on poikkeuksellisia vuosia ja on poikkeuksellisia menojakin, osittain hoitotakuun ja eräiden muiden vuoksi. Mutta myöskin on selvää se, että menotason oleellinen nouseminen yli 4 prosentin ei pidemmällä tähtäyksellä ole mahdollista, koska se johtaa taloudelliseen umpikujaan yhteiskunnassa. Sen vuoksi täytyy tehdä kaikenlaisia toimenpiteitä, joilla saadaan menokasvu tietylle uralle. Totta kai myöskin hallitus tekee toimenpiteitä, jotta tulokasvu olisi riittävä. Sitä vartenhan muun muassa tupoa parhaillaan väännetään, että myöskin sieltä tulopuolelta tulisi verotuloja kunnille.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Olisi todella mielenkiintoista nähdä ne hallituksen toimenpiteet, joilla tätä tulokasvua kuntiin saadaan. Rahat ovat yksinkertaisesti lopussa, ministeri Manninen.

Arvoisa puhemies! Alueellisesti kattava kulttuurilaitosten verkko on suomalaisen kulttuuripolitiikan perusjalka ollut tähän saakka. Se on luonut tasavertaiset edellytykset saada kulttuuripalveluja eri puolilla tätä maata. Kajaanilla, kuten ainakin 136 muulla kunnalla, on rahat loppu, ja Kajaani tässä suuressa ahdingossaan on säästämässä kulttuuritarjontansa hengiltä. Kun museoiden ja teattereiden tuki loppuu, lappu laitetaan luukulle ja valtionosuudet menetetään. Kajaanin teatteri palkittiin viime vuonna maan parhaana teatterina. Sen tukahduttaminen on lopun alkua. Nyt useassa muussakin kaupungissa ja kunnassa kulttuurilaitosten resursseja ollaan leikkaamassa.

Ministeri Karpela, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kulttuurilaitoksemme palvelut eri puolilla Suomea voidaan turvata ja näin ollen voidaan puhua alueellisesti kattavasta kulttuuripalvelujen verkostosta?

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että aikaisempina vuosina kulttuuribudjetti ei ole kasvanut, mutta hallitus ensi töikseen korotti kulttuuribudjettia. Taiteen budjettihan kasvoi tänä vuonna noin 14 miljoonaa euroa johtuen siitä, että jakosuhdelaki saatiin voimaan tämän vuoden alusta. Tämä tarkoittaa teatteri-, museo- ja orkesteriverkoston kohdalla sitä, että näitä henkilötyövuosivajeita on päästy tänä vuonna, itse asiassa ensimmäisen kerran koko lain voimassaoloaikana, kattamaan. Tämä kaula on vielä pitkä, vajeita vielä riittää, mutta kuten sanoin, suunta on käännetty tänä vuonna. Meillä on paljon tehtävää, koska kuten ed. Lindén, silloinen ministeri Lindén, tietää aivan hyvin, näitä htv-vajeita ei aiempina vuosina katettu lainkaan.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa minä haluaisin nyt kysyä kyllä pääministeriltä tästä asiasta. Tätä asiaa on niin moneen kertaan täällä vetvottu ja vatvottu eri suuntiin, ja ministeri Manninen vastaa joka kerta samalla lailla, että mitään hätää ei ole. Kumminkin, jos te katsotte esimerkiksi vuosikatteiden kehitystä, teidän hallituksenne omien laskelmien mukaan esimerkiksi Lapissa vuonna 2006 vuosikate laskee 6 euroon per asukas — siis 6 euroon per asukas — jonka summan pitäisi olla tuolla 225 euroa per asukas, jotta edes jonkunlaista kehittämistoimintaa tapahtuisi. Kun te olette nyt uusi kunnanvaltuutettu, mistä myöhäiset onnittelut vielä, ja ministeri Kalliomäkikin on, niin yrittäkää nyt ymmärtää se kuntien ahdinko, mikä siellä on. Ne eivät pysty enää turvaamaan niitä peruspalveluja. Siinä on aivan selvä kehitys nyt menossa: kulttuuripuolta puretaan, irtisanomisia tapahtuu, lomautuskierteet ovat lähtemässä päälle.

Puhemies:

Saammeko kysymyksen?

Puhuja

Arvoisa herra pääministeri, eikö hallituksen nyt pitäisi tosissaan puuttua tähän ongelmaan eikä tällaisia selvityksen selvityksiä enää antaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En nyt niin kauhean uusi valtuutettu ole, kun kohta 25 vuotta sitten ensimmäisen kerran valittiin.

Nämä laskelmat on tehty, ne ovat kaikkien nähtävissä. Aivan kuten kuntaministeri Manninen totesi, ratkaisevaa on tietysti tämä kustannusten nousutaso myös. Emme me kovin pitkään voi jatkaa myös sillä ajattelulla, että kuntapuolella kustannukset nousisivat selvästi nopeammin kuin yleinen kansantuotteemme kasvaa. Siinä mielessä nämä laskelmat on tehty tämän 4 prosentin tasolla, ja on aika erikoinen väite tai syyte, että nyt kustannukset nousevat nopeammin ja sen tähden pitää valtion toimia. Kyllä tässä yhdessä pitää toimia sen mukaan, että nämä kustannukset pysyvät kurissa. Se on ydinkysymys.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Ministeri Manninen totesi, että on poikkeuksellisia vuosia, jolloin tämä arvioitu menokatto ylittyy, ja viittasi siinä esimerkiksi hoitotakuuseen ja joihinkin muihin poikkeuksellisiin menoihin. No, hoitotakuun tulo oli kyllä jo budjettia laadittaessa tiedossa, ja tiedustelenkin:

Mihin hallitus on ylipäänsä perustanut arvionsa ja laskelmansa siitä, että tällaisena poikkeuksellisena vuotena menot todellakin rajoittuisivat kuitenkin 4 prosenttiin, koska laskelmathan lähtevät siitä? Olen kysynyt monta kertaa aiemminkin ja toivon, että nyt saisin tähän vastauksen, kun en ole aiemmin saanut: Onko hallituksella arviota siitä, miten paljon kuntien menot kasvavat lisääntyneen alkoholinkäytön vuoksi, esimerkiksi lastensuojelumenojen ja muiden menojen lisäyksen vuoksi — 80 prosenttiahan näistä kustannuksista lankeaa nimenomaan kuntien maksettavaksi — eli mitä hallituksen epäonnistunut alkoholipolitiikka maksaa kunnille?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Alkoholihaitat syntyvät viiveellä, ja varmasti niitä tässä maassa syntyy myöskin tähän terveysjärjestelmään, mutta eivät varmasti vielä ensi vuonna kaikki realisoidu. Sekä sosiaalipuoli että terveyspuoli joutuvat vastaamaan päihde-, tupakka- ja huumevahingoista, joita kansanterveydelle aiheutuu. Nämä eivät ole mikään uusi asia, vaan ovat vuosikausia jo olleet kasvussa. Miten tässä olisi toisella tavalla voitu tehdä? Jos ed. Räsänen ajattelee, että alkoholiasioissa voisimme ikään kuin palata siihen lähtöruutuun huolimatta siitä, että tilanne Suomen ympärillä on muuttunut, niin se on kyllä virheellinen kuvitelma.

Antti  Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä kokoomuksen ja vasemmistoliiton puolelta on toistuvasti otettu esiin tämä 502 miljoonan euron laina. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että tämä laina on kertynyt ajalta, jolloin kokoomuslainen valtiovarainministeri ja vasemmistoliittolainen kuntaministeri hoitivat Suomen kuntien ja maan talouden asiaa. (Välihuutoja) Suomessa on erittäin hyvä peruspalveluohjelma laadittu hallituksen ja kuntakentän välillä. Se on historiallisen hyvä ohjelma, jossa on linjattu palvelut ja rahoitus. Kysyisin ministeri Manniselta:

Millä tavalla tässä seurantajärjestelmässä on sovittu siitä, jos ilmenee ongelmia palveluiden tai rahoituksen saatavuudessa, millä tavalla on valmiutta reagoida mahdollisessa uudessa tilanteessa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Peruspalvelutyöryhmä jatkaa työtään, ja tarkoituksena on, että vuosittain se tarkistetaan samassa yhteydessä, kun kehyksistä päätetään, ja silloin tietysti arvioidaan myöskin tätä kokonaistilannetta. Siinähän arvioidaan tietysti paitsi kuntatalouden tilaa totta kai myöskin valtiontalouden tilaa ja sitten näiden yhteensovittamista ja mietitään erilaisia keinoja tuottavuuden ja rakenteellisten uudistusten kautta, millä tavalla voidaan menot sopeuttaa niihin tuloihin, mitkä meillä on tulevaisuudessa odotettavissa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten kaikki tiedämme, kunnilla on huomattavia vaikeuksia peruspalvelujen tuottamisessa tällä hetkellä, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon riittävien palvelujen tuottamisessa. Kyllä ovat hallituspuolueiden kuntapäättäjät ihmeissään, kun he näkevät siellä käytännössä ruohonjuuritasolla, että rahat eivät riitä, mutta teoriassa täällä hallituksen ministerit todistelevat, että kyllä riittää ja lisää on tullut ja riittävästi on tullut muka valtiolta rahaa. Kaksi kysymystä:

Ministeri Manninen, aikooko hallitus pitää kiinni siitä esityksestään, jolla se on ottamassa ensi vuonna kunnilta yli 400 miljoonan euron pakkolainan, vaikka hallituspuolueiden edustajat täällä eduskunnassa ovat vihjanneet, että hallitus olisi siitä peräytymässä?

Toinen kysymys ehkä ministeri Kalliomäelle. Tänään hallitus on ilmoittanut, että tulo- ja varallisuusveron tuotto valtiolle ensi vuonna on yli 200 miljoonaa euroa pienempi kuin mitä tähän saakka on arvioitu. Mitä tämä uusi arvio merkitsee kuntien kannalta? Kuinka paljon te arvioitte, että kuntien verotulot ovat pienempiä kuin tähän saakka on arvioitu?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitus pitää siitä kiinni, ellei se jotakin muuta päätä. (Naurua — Hälinää)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Oikeastaan voisin toistaa tuon erinomaisen vastauksen, minkä ministeri Manninen lausui, mutta kyllä tämän päivän lehdestä katsoin muun muassa sellaisen tutkimustuloksen, että kansalaiset ovat hyvin tyytyväisiä lääkärinpalveluihinsa Suomessa tällä hetkellä. (Ed. Lamminen: Ovat, vai?) — Se voi tietysti olla tutkimus, johon kaikki eivät voi luottaa, mutta tämmöinenkin ilmiö kuitenkin tässä maassa on näköjään vallalla.

Valtion ensi vuoden budjetin täydennysesitys tänään kertoo tuon, mihin ed. Zyskowicz viittasi. Kuntatalouteen en usko tuon nyt vaikuttavan sillä tavalla merkittävästi, että se olisi muuta kuin hippunen siinä meressä, jossa kuntataloutta katsotaan siitä näkökulmasta, johon ministeri Manninen tuossa ensimmäisessä vastauspuheenvuorossaan viittasi. Siellä on kyettävä tehostamaan ja luomaan tuottavuutta aivan uudella tavalla.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun me nyt Kuopiossakin käymme sekä hallituspuolueitten, keskustapuolueen ja sosialidemokraattien, että myös kokoomuksen kanssa neuvotteluja siitä, miten edelleen leikkaamme, kun enää juuri mitään tehostamista ei löydy ja kun ei lisätulojakaan ole tulossa, niin mitä pitää tehdä? Mistä sitä leikkaamista oikein löydetään? Jos syyllisiä ovat silloinen ministeri Korhonen, niin kuin on nyt tässä viime aikoina käynyt, ja Niinistö jne., niin riittäisikö, jos ed. Korhoselta ja kenties Niinistöltäkin tulisi lupaus siitä, että he ottavat syyn niskoilleen, jos hallitus suostuu huolehtimaan nyt siitä, että kuntatalous tulee kuntoon? Uskon, että he olisivat tähän valmiit. (Välihuutoja)

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Herra puhemies! Tuskin se raha tunnustamalla yhtään lisääntyy siinä. (Ed. Pulliainen: Nyt menee jo liian ylimieliseksi! — Hälinää)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kuntatalouden tilassa on kysymys liian korkean menojen kasvun vähentämisestä. (Ed. O. Ojala: Siis tahallaan tehdään!) Se on Kuntaliiton ja kuntien oma kanta, että 4 prosentin kasvutasoihin on pakko päästä. Sekin merkitsee vielä palveluitten kehittymistä, mutta jos mennään tällä yli 5 prosentin, lähes 6 prosentin, tasolla, niin varmasti olemme vaikeuksissa. Vasemmistoliitto, te haluatte rappeuttaa valtiontalouden. (Välihuutoja vasemmistoliitosta) Ei ole mitään hyötyä siirtää valtion rahaa kunnille, kun valtio alkaa sen jälkeen putoamaan kuin kivi.

Ed. Maija Perho merkitään läsnä olevaksi.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Kuntien menojen kasvuksi ensi vuodelle on arvioitu 4 prosenttia, ja kunnista tulee tietoa siitä, että ne uudet velvoitteet, joita ensi vuoden budjetti tuo mukanaan, merkitsevät osaltaan sitä, että tämä 4 prosenttia on valitettavasti alimitoitettu. Tämä kustannustenjaon tarkistusten palautus nopeammassa tahdissa on mielestäni perusteltu myös siitä näkökulmasta, että kunnat pystyvät kilpailemaan työnantajina, rekrytoimaan tulevaisuudessa uutta henkilökuntaa. Kunnissa on paljon alipalkattuja, korkeasti koulutettuja työntekijöitä niin hoiva-alalla kuin kulttuurialallakin, ja mielestäni yksi tärkeä näkökohta on se, että kunnille ja kuntatyönantajalle tulisi palkanmaksuvaraa, kun nämä maksatukset tulisivat etupainotteisesti.

Puhemies:

Saammeko kysymyksen?

Puhuja

Eikö tämän näkökohdan pitäisi painaa myös tässä päätöksessä?

Edustajat Leena Harkimo ja Jari Koskinen merkitään läsnä oleviksi.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Juuri parhaillaan, kun on tulopoliittiset neuvottelut käynnissä, ei kannattaisi kovin paljon ainakaan innostaa siihen, että palkanmaksuvaraa olisi noin vain lisää kovin paljon, että sitä vielä valtion puolelta syötettäisiin lisää. Tämä on meille kaikille yhteinen ongelma, valtion ja kuntien yhteinen ongelma, se että kustannustaso kunnissa on noussut ja, niin kuin sanoin, näyttää nousevan nopeammin kuin yleinen kustannustaso nousee. Ei voida ajatella niin, että julkisella sektorilla se ratkaisumalli on vain se, että jos kunnissa kulut nousevat yli 4 prosentin, niin kuin raha-automaatista sitten valtiolta löytyy rahaa tämän paikkaamiseen. Kyllä tässä on pakko kuntakentän ja valtion yhdessä etsiä keinoja, joilla kustannuskehitys pidetään kurissa.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut tiedustella ministeri Kalliomäeltä ja ministeri Hyssälältä, onko julkinen talous hallituksen mielestä kokonaisuus. Olen hiukan harmistunut siitä, että esimerkiksi vanhustenhuollon ongelmista keskusteltaessa aina joudun toteamaan, että kyllä eduskunta on esimerkiksi omaishoidon osalta ymmärtänyt, että omaishoitajat tarvitsevat muutaman lisälomapäivän, jotta jaksavat hoitaa vanhuksiansa ja vammaisiansa kotona, mutta sitten taas kunnassa ei olekaan mahdollisuutta tarjota niitä lomapäiviä, eikä vanhusta voikaan jättää yksin vaan tarvitaan se hoitopaikka, tai että haluamme ilman muuta kehittää avohoitoa, mutta eihän avohoito voi olla sitä, että vanhukset ovat yksin kotona eikä kotiapu käy.

Miten tämä ongelma ratkaistaan, että me säädämme hyviä lakeja, mutta kunnilla ei ole resursseja? Onko julkinen talous kokonaisuus, vai onko tämä tosiaankin pelkkää pallopeliä?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Alho tekee oikean ja hyvän kysymyksen, johon vastaus on, että tietenkin on, se on kokonaisuus. Julkinen talous on yhteinen valtion ja kuntien talous, ja se pitäisi kaikessa päätöksenteossa huomioida.

Eduskunta on se paikka, jossa näitä lakeja säädetään. Hallitus tekee esityksiänsä. Nyt on syytä lähteä siitä, että lisämenoja ei lainsäädännön kautta kunnille enää aseteta. Sitten kannattaa muistaa, että valtio on paljon pidemmälle velkaantunut kuin kunnat, monin verroin enemmän velkaantunut. Eli ei tästäkään lähtökohdasta voida ikään kuin johtaa sitä, että me voimme tuosta vaan liikutella rahaa valtion puolelta kunnille taikka takaisin.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tästä omaishoidosta: On hyvä, että se nousi tässä esille. Yritämme tällä vaalikaudella todellakin näitä rakenteita laittaa kuntoon kohtaamaan ikääntyvän väestön määrää. Meillä omaishoito kunnan palvelujärjestelmässä ansaitsee kyllä tulla paremmin huomioiduksi ja osaksi sitä kokonaisuutta. Lomapäiviinhän tuli viime kuun alussa parempi mahdollisuus, kun kunnat voivat periä ainoastaan korkeintaan 9 euroa tästä sijaistamisesta. Nyt tämä on ratkaiseva parannus siihen, että kyetään näitä vapaita viettämään.

Olemme tekemässä omaishoidossa ensi vuodeksi kuntiin ohjeistusta ja kriteeristöä. Nyt meillä aika paljon kolmannella sektorilla ja meidän hankkeittemme toimesta — niitä on jo yli 130 — tapahtuu, omaishoidon taloja ollaan tekemässä; paljon tässä omaishoidossa nyt kyllä tapahtuu, mutta varmasti tarvitaan vielä tämmöistä kokonaisvaltaisempaa katsantokantaa, ihan niin kuin ed. Alho peräänkuulutti.

Puhemies:

Myönnän tähän keskusteluun vielä yhden lisäkysymyksen ed. Korhoselle ja sen jälkeen asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastauksen. Sitten mennään seuraavaan kysymykseen.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kysehän on nyt siitä, mistä nyt keskustellaan, pakkolainasta, jonka valtio on ottamassa kunnilta, päinvastoin kuin nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö on edellyttänyt. Herra pääministeri, ne luvut, joita minä esitin Lapin osalta, on laskettu sillä 4 prosentin kaavalla: 4 prosenttia menoja, 4 prosenttia tuloja sitten lisää. Silti se tulema on nimenomaan se 6 euron vuosikatetaso, joka ei kerta kaikkiaan riitä. Voisitteko te nyt vastata niille lappilaisille edes, mitä heidän pitää tehdä? Ei se liturgia enää auta, että yhteistyötä tai rakenteellisia muutoksia tai tehkää jotakin, jolla saadaan menot kuriin, kun se ei kerta kaikkiaan riitä teidän omien laskelmienne mukaan. Mikä on se keino, herra pääministeri?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tätä kuntatalouskeskustelua on käyty hyvin paljon, ja hallitus on tehnyt esityksensä tästä kustannustenjaon tarkistamisesta, sen jaksottamisesta sellaiselle jaksolle, useamman vuoden jaksolle, jonka myös valtiontalous kestää ja valtiontalouden kehykset kestävät, joista myös eduskunta on päätöksen aikanaan tehnyt. Tässä joudutaan kantamaan vastuuta myös koko julkisen talouden vakaudesta. Siinä osana on myös valtiontalous. Se ratkaisuesitys, joka eduskunnalle on esitetty, on tehty harkiten niiden voimavarojen perusteella, jotka valtiovallalla on olemassa. Meillä on tietyt kehykset olemassa. Niitä pitää kunnioittaa. Ei voi myöskään valtiota velkaannuttaa. Meidän on pidettävä julkisen sektorin tasapainosta huolta.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.