Täysistunnon pöytäkirja 127/2004 vp

PTK 127/2004 vp

127. TORSTAINA 25. MARRASKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Työttömien kuolleisuusluvut

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Sen lisäksi, että työttömät menettävät työpaikkansa, Kuntoutussäätiön ja Tilastokeskuksen juuri valmistuneen katsauksen mukaan työttömät menettävät myös henkensä: miesten osalta työttömien kuolleisuus on jopa kolminkertainen verrattuna työssä oleviin. Tämä on erittäin huolestuttava viesti ja kertoo siitä inhimillisestä tragediasta, mihin erityisesti pitkäaikaistyöttömät joutuvat, ja niistä vaikeuksista, joita he kokevat toimeentulon osalta, syrjäytymisen osalta jne.

Arvoisa puhemies! Onko hallitus järkyttynyt näistä tutkimustuloksista, ja aikooko hallitus nyt ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin sen suhteen, että sitä työttömien ahdinkoa, joka näkyy näin konkreettisesti jopa heidän kuolleisuusluvuissaan, voitaisiin vähentää?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Nuo tulokset ovat silloin, kun ne on muutettu nimenomaan kuolleisuusluvuiksi, varmasti sellaisia, että ne järkyttävät, mutta uskon, että kaikki, jotka ovat seuranneet työttömyyttä, tietävät, että siellä taustalla on hyvin traagisia ihmiskohtaloita. Osa ihmisistä menettää työnsä, koska heillä on ongelmia; osalle taas ne ongelmat kasautuvat pitkän työttömyyden seurauksena.

Esimerkiksi työvoiman palvelukeskukset ovat yksi sellainen väline, jolla on pyritty saamaan kiinni pitkään työttömänä olevia ihmisiä siten, että meidän palveluverkkomme tavoittaisi heidät paremmin. Toinen väline, jolla pyritään tähän ongelmakenttään puuttumaan, liittyy työmarkkinatuen uudistukseen ja siihen, että ihmisiä olisi enemmän aktivointitoimenpiteiden piirissä. Sen lisäksi on monia muita, joilla yleistä yhteiskunnasta syrjäytymistä on pyritty ehkäisemään, esimerkiksi Nuorten osallisuushanke.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Työssä olevat ovat hyvin usein ja pääsääntöisesti kattavan työterveyshuollon piirissä. Työttömäksi joutuessaan ihminen joutuu tämän seurannan, kontrollin ja apuverkon ulkopuolelle. Työttömät ovat esittäneet mallia, jossa myös työttömät kytkettäisiin eräällä tavalla työterveyshuollon piiriin, koska he ovat myös työvoimaa.

Onko hallituksella suunnitelmia edetä tässä asiassa, jolla varmasti pystyttäisiin edistämään nyt olemassa olevan työvoiman työkuntoa, terveyttä ja myöskin vähentämään tätä kuolleisuutta?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Nämä työvoiman palvelukeskukset ovat myös yksi väline, jolla tähänkin problematiikkaan päästään puuttumaan. Aika suuressa osassa niistä terveydenhuolto on joko siellä palvelukeskuksessa mukana tai sitten se on rakennettu kiinteäksi osaksi tätä verkkoa, jolloin lähdetään siitä, että jos ihminen on ollut pitkään pois työelämästä ja tiedetään, että hänellä on mahdollisesti terveydellisiä ongelmia, niin yksi porras, josta aloitetaan, on se, että katsotaan terveydenhuollon asioita, sen jälkeen käytetään esimerkiksi Kelan kuntoutuspalveluja tai sosiaalipuolen palveluja, jotka ovat ihmiselle tarpeen. Noissa palvelukeskuksissa on myös mahdollisuus ostaa ulkopuolisia palveluja silloin, jos tarve on jostakin sellaisesta erityisavusta, jota tuohon verkkoon ei itsessänsä kuulu.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Jo lyhytaikainenkin työttömyys rapauttaa ihmisen fyysistä ja psyykkistä työkuntoa. Syrjäytyminen tässä on se suurin syy näihin kuolemantapauksiin sen takia, että kun katsotaan sitä tilastoa, niin havaitaan, että siellä on alkoholinkäyttö ja tupakanpoltto, jotka aiheuttavat nuo ennenaikaiset kuolemantapaukset. Näiden ihmisten kontakti häviää terveydenhuoltoon, ja jos heille ei synny sitten esimerkiksi yhteispalvelupisteen kautta yhteyttä terveydenhuoltoon, niin on aika toivotonta kuvitella, että he jotenkin yhtäkkiä sitten omin avuin näistä tottumuksistaan pääsisivät eroon, joten kaikkein tärkeintä on tietysti se, että ihmisillä olisi se sosiaalinen turvaverkko. Monet näistä, joiden kuolleisuus tässä on lisääntynyt, ovat yksinäisiä ihmisiä. Miten me saamme heidät tuotua terveydenhuoltoon? Ei ole kysymys pelkästään siitä, onko heillä työterveyshuoltoa, vaan heillä pitäisi olla säännölliset tarkastukset. Heillä on oikeus päästä julkisen terveydenhuollon palveluihin, mutta kynnys heille itselleen lähteä sinne on liian korkea, eli jonkun pitäisi tulla itse asiassa kotoa hakemaan. (Puhemies koputtaa) Ei perusterveydenhuolto mitään maksa näille ihmisille.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Ohjelmoitu solukuolema tunnetaan: solu, jolla ei ole kontakteja muihin soluihin, tuhoutuu ohjelmoidusti. Samalla tavoin ihminen, jolla ei ole kontakteja muihin, on helposti tuhon oma kuten Seitsemän veljeksen Simeoni, ainoa yksinäinen, ja hän hirttäytyi. Olennaista tässä on yksinäisten miesten sosiaalinen asema jälleen, ja kysyn hallitukselta: Milloin te olette valmiita keskustelemaan siitä eikä alati perhepolitiikasta jne.?

Tämä eilinen tutkimus on minulle todellisuutta. 5—10 prosenttia ihmisistä, joita tapaan, kuolee vuoden säteellä. Sen vuoksi on vaarallista tulla tapaamaan minua. (Naurua) Kun haastoin ed. Tony Halmeen nyrkkeilyotteluun, hän ei uskaltanut tulla nyrkkeilyotteluun luultavasti tämän takia. Tarjosin kyllä painiotteluakin, ja hän hätkähti. Nostin hänet ilmaan, eikä uskaltanut sittenkään tulla. (Puhemies koputtaa)

Mutta vakava kysymys: yksinäisistä ihmisistä vakava keskustelu tänne kerrankin!

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Hallitus on juuri saanut tasa-arvo-ohjelmansa siihen vaiheeseen, että sitä käsitellään ensi viikolla iltakoulussa. Tasa-arvo-ohjelman yksi osio on miesten asema suomalaisessa yhteiskunnassa, ja miesten terveysongelmat ovat siellä ihan keskeinen tiedossa oleva haaste. Me tiedämme tämän sosiaalisen syrjäytymisen vaikutukset miesten kuolleisuuteen ja sairastavuuteen. Näihin asioihin pitää löytää keinoja, mutta yksinäisyys kulkee syrjäytymisen kanssa käsi kädessä. Alkoholinkäyttö, tupakanpoltto, siitä seuraavat sairaudet, mielenterveyden häiriöt — erittäin haastava kokonaisuus, samanlainen kuin lastensuojelun huostaanottotapauksien taustalla.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Yksi syy siihen, että työttömyys on niin vaarallista, on se, että työttömänä ei voi sairastaa. Sairauslomaan ei työttömänä ole varaa, jos on ansiosidonnaisella päivärahalla. Talous romahtaa, koska sairauslomalle joutuessaan, esimerkiksi jos työttömyyden takia masentuu niin pahasti, putoaa ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Kun ei voi sairastaa, sen jälkeen ei pysty myöskään rauhassa lepäämään ja toipumaan siitä sairaudestaan. Eli kysynkin:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta työttömänä sairastavan sairauslomaoikeudet olisivat samat kuin työssä sairastavan?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Meillä on ihan selvät järjestelmät työttömyysturvan ja sairauspäivärahan osalta. Meillä on ansiosidonnainen työttömyysturva ja työmarkkinatuki, ja sitten meillä on myös sairausvakuutusjärjestelmässä ansiosidonnainen päiväraha ja vähimmäisturva. Kyllä pitää olla selvä ero siinä, onko ihminen työtön vai sairas, ja silloin näiden järjestelmien kautta tulee se etuus, joka on tarkoitettu. En minä näe sitä, että tässä nyt jollakin rahalla voitaisiin muuttaa työttömän oikeutta sairastaa.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on useitakin keinoja, joilla vähävaraisten ihmisten, työttömien, sairauskuluja voidaan tasata. Kunnillahan on harkinnanvaraista toimeentulotukea. Toimeentulotuesta myönnetään jo nyt aika paljon myöskin lääkkeisiin ja sairauskuluihin. Sen jälkeen kunnilla on tietenkin mahdollisuus myöskin palvelumaksuista myöntää vapautuksia, ja meidän kunnallinen palvelujärjestelmämmehän tähtää siihen, että varallisuudesta riippumatta kaikki voivat käyttää julkisia palveluja. Tämä on myöskin tällä vaalikaudella meidän tähtäimemme, ja kehitämme palvelujärjestelmää juuri näin.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.