Arvoisa puhemies! YK:n vuosituhattavoitteista ensimmäinen on, että äärimmäinen köyhyys puolitetaan vuoteen 2015 mennessä. Kahdeksas eli viimeinen tavoite koskee erityisesti rikkaita maita, kuten Suomea. Tavoitteena on luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat kehityksen. Näihin olosuhteisiin kuuluu kehitysavun 0,7 prosentin osuus bruttokansantuotteesta, tavoite, johon Suomi on YK:ssa sitoutunut.

Hallituksella on aikataulu kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseksi tällä hallituskaudella, mutta konkreettinen toimenpideohjelma ja aikataulu siitä, miten tuo 0,7 prosenttia saavutetaan, kuitenkin puuttuu. Aikooko hallitus valmistella tällaista aikataulua?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Nyt jo tehtyjen kehyspäätösten perusteella Suomen kehitysyhteistyön osuus bruttokansantuotteesta nousee vuonna 2007 noin 0,44—0,45:n tasolle. Se tietenkin pohjautuu myös bkt-ennusteisiin. Sen sijaan hallituksen kädet ovat kohtuullisen sidotut siinä, millä tavalla seuraavan hallituksen vuosille 2008—2010 kehitysyhteistyömäärärahoja sitten suunnataan. Me olemme kuitenkin hallitusohjelmassa jo ilmaisseet vakaan tahdon siitä, että 2010 mennessä noustaisiin tähän 0,7:n tasoon. Se tietenkin jättää vuosien 2008 ja 2010 välille kohtuullisen harppauksen otettavaksi, mutta toivon mukaan eduskunnan myötävaikutuksella myös seuraavalla vaalikaudella tähän suuntaan voidaan edetä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tällaisessa kansallisessa kysymyksessä hallituksen kädet eivät ole täysin sidotut, mitä tulee myös seuraavaan hallituskauteen.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on useissa puheenvuoroissaan tämän vuoden aikana korostanut tämän 0,7 prosentin saavuttamisen tärkeyttä sekä teollisuusmaissa yleensä että Suomessa. Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Puuttuuko tästä nyt jotain yhteistoimintaa, kun presidentin selkeällä ulkopoliittisella tavoitteella ei ole kokonaistoteutumissuunnitelmaa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ei tästä yhteistyötä eikä koordinaatiota puutu, vaan niin kuin äsken kuvasin, näinä vuosina edetään määrätietoisesti kohti tämän tason saavuttamista. Sen sijaan perustuslain mukaan eduskunta käyttää viimekätistä budjettivaltaa ja sillä on tietenkin viimeinen sanansa sanottavana siitä, millä tasolla kehitysyhteistyömäärärahat kaiken kaikkiaan ovat. Olen yhtä mieltä siitä, että meidän on kannettava tässä asiassa kansainvälinen vastuumme, ja Suomen asema myöskään EU-tason vertailussa ei ole tällä hetkellä ainakaan liian hyvä, joten on pidettävä huolta nyt ja seuraavalla vaalikaudella, että tämä tavoite myös käytännössä pystytään saavuttamaan.