Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! YK:n vuosituhattavoitteista ensimmäinen
on, että äärimmäinen köyhyys
puolitetaan vuoteen 2015 mennessä. Kahdeksas eli viimeinen
tavoite koskee erityisesti rikkaita maita, kuten Suomea. Tavoitteena
on luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat kehityksen. Näihin
olosuhteisiin kuuluu kehitysavun 0,7 prosentin osuus bruttokansantuotteesta,
tavoite, johon Suomi on YK:ssa sitoutunut.
Hallituksella on aikataulu kehitysyhteistyömäärärahojen
korottamiseksi tällä hallituskaudella, mutta konkreettinen
toimenpideohjelma ja aikataulu siitä, miten tuo 0,7 prosenttia
saavutetaan, kuitenkin puuttuu. Aikooko hallitus valmistella tällaista
aikataulua?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Nyt jo tehtyjen kehyspäätösten
perusteella Suomen kehitysyhteistyön osuus bruttokansantuotteesta
nousee vuonna 2007 noin 0,44—0,45:n tasolle. Se tietenkin
pohjautuu myös bkt-ennusteisiin. Sen sijaan hallituksen
kädet ovat kohtuullisen sidotut siinä, millä tavalla
seuraavan hallituksen vuosille 2008—2010 kehitysyhteistyömäärärahoja
sitten suunnataan. Me olemme kuitenkin hallitusohjelmassa jo ilmaisseet
vakaan tahdon siitä, että 2010 mennessä noustaisiin
tähän 0,7:n tasoon. Se tietenkin jättää vuosien
2008 ja 2010 välille kohtuullisen harppauksen otettavaksi,
mutta toivon mukaan eduskunnan myötävaikutuksella
myös seuraavalla vaalikaudella tähän
suuntaan voidaan edetä.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Mielestäni tällaisessa
kansallisessa kysymyksessä hallituksen kädet eivät
ole täysin sidotut, mitä tulee myös seuraavaan
hallituskauteen.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on useissa puheenvuoroissaan
tämän vuoden aikana korostanut tämän
0,7 prosentin saavuttamisen tärkeyttä sekä teollisuusmaissa
yleensä että Suomessa. Perustuslain mukaan presidentti
johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Puuttuuko tästä nyt jotain yhteistoimintaa, kun
presidentin selkeällä ulkopoliittisella tavoitteella
ei ole kokonaistoteutumissuunnitelmaa?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Ei tästä yhteistyötä eikä koordinaatiota
puutu, vaan niin kuin äsken kuvasin, näinä vuosina
edetään määrätietoisesti
kohti tämän tason saavuttamista. Sen sijaan perustuslain
mukaan eduskunta käyttää viimekätistä budjettivaltaa
ja sillä on tietenkin viimeinen sanansa sanottavana siitä,
millä tasolla kehitysyhteistyömäärärahat
kaiken kaikkiaan ovat. Olen yhtä mieltä siitä,
että meidän on kannettava tässä asiassa
kansainvälinen vastuumme, ja Suomen asema myöskään
EU-tason vertailussa ei ole tällä hetkellä ainakaan
liian hyvä, joten on pidettävä huolta
nyt ja seuraavalla vaalikaudella, että tämä tavoite
myös käytännössä pystytään
saavuttamaan.