Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 32
Kyösti Karjula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää työ-
ja elinkeinojaoston jäseniä ja valtiovarainvaliokuntaa
rakentavasta yhteistyöstä ja asiallisen ja sisältörikkaan
mietinnön aikaansaamisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
vastaa ensi vuonna muutamaan erittäin merkittävään
haasteelliseen tavoitteeseen. Tarkoitus on varmistaa yritysten rahoituksen
saatavuus kaikin mahdollisuuksien rajoissa olevin keinoin; edistää uutta
kasvavaa kansainvälistyvää yritystoimintaa;
vahvistaa innovaatiopolitiikkaa, luoda ja aikaansaada huippuluokan
innovaatiokeskittymiä; lisätä työvoiman
osaamista; ja nopeuttaa työllistymistä työnantajan
tarpeisiin. Lisäksi pyritään parantamaan
tuottavuutta ja työelämän laatua ja pidentämään
työuria. Ehkä viimeisenä merkittävänä tavoitteena
on edistää uusiutuvan energian käyttöä.
Koko hallinnonalalle on varattu noin 4,2 miljardia euroa eri käyttötarkoituksiin.
Nostan tässä puheenvuorossani esiin eräitä keskeisiä havaintoja.
Vielä lyhyesti tämän toimintaympäristön
erittäin nopeaan ja rajuun muutokseen, joka on johtanut
nimenomaan Suomen osalta siihen, että meidän vientivetoinen
teollisuutemme on kadottanut tuotantopohjaa hyvin nopeasti ja jyrkästi kuluneen
vuoden aikana. Edelleen suhdannenäkymät ovat heikot
ja perinteisen teollisuuden tilauskanta Suomessa alhainen. Tämä ei
kosketa pelkästään metsäteollisuutta,
joka on ehkä julkisuudessa ollut kaikkein eniten esillä.
Tämä koskettaa telakkateollisuutta, konepajateollisuutta
ja jopa elektroniikkateollisuutta. Elikkä tämä lähtökohta
kuvaa sitä, mitenkä merkittävän
rakennemuutoksen edessä me olemme. Tämä haastaa
erityisen voimakkaalla tavalla meidän teollista tuotantoamme
uudistumaan, aikaansaamaan uusia korkean jalostusasteen vientituotteita
sekä löytämään uusia
liiketoimintoja. Tämän vuoksi valiokunta onkin
hyvin voimakkaasti korostanut yritysten t&k-panostusten
merkitystä ja toteaa, että uusien tuotteiden syntyminen
edellyttää pitkäjänteistä panostamista
osaamiseen sekä myös yliopistojen, ammattikorkeakoulujen
ja tutkimuslaitosten vahvaa otetta yrityslähtöiseen
kehittämistyöhön.
Kuluneen vuoden aikanahan on suoritettu tämä kansainvälinen
evaluaatio suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä.
Se tunnistaa tiettyjä heikkouksia; siis toki antaa tunnustusta
monelta osin suomalaiselle innovaatiojärjestelmälle,
mutta haastaa myös tämän innovaatiojärjestelmän edelleenkehittämiseen.
Tämän vuoksi on tärkeää,
että nyt nimenomaan innovaatiopolitiikkaan ja yritysten
kansainvälistymislohkolle on ensi vuoden budjetissa lähes
800 miljoonaa euroa käytettävissä rahaa.
Kaikkein merkittävin kohdennushan tästä tulee
Tekesin osalle, joka saa ensi vuoden budjetissa runsaat 45 miljoonaa
euroa enemmän kuin on tämän vuoden osalla.
Mutta todellakin innovaatioympäristön ja innovaatiojärjestelmän
uudistaminen vaatii edelleen erityisesti kasvuyrittäjyyden
edistämisen osalta huomiota, koska sitä kautta
syntyy sitä uutta työtä ja uusia työpaikkoja
myös tulevana vuonna.
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti haluan vielä muutamaan
yksityiskohtaan kiinnittää huomiota.
Matkailun edistämiskeskukselta valiokunta edellyttää toukokuun
loppuun mennessä selvitystä, millä tavalla
tämä merkittävä uudistus toimii
käytännössä ihan yritystasolla.
Jossain määrin elikkä puoli miljoonaa
euroa panostetaan lisää eduskunnan toimesta. Kansainvälistymiseen lisäsimme
jaostossa varoja työllisyysperusteisiin investointeihin,
koska työllisyys tulee nimenomaan ensi vuoden aikana olemaan
erityisen merkittävä haaste. Minä uskon,
että ne kirjaukset, jotka mietintöön
sisältyvät siitä, että lisäbudjeteissa
erityisesti varaudutaan kohdistamaan myös työllisyyteen
lisämäärärahoja, ovat hyvin olennaisia.
Erityisen huomion saa nuorisotyöttömyys. Mietintö kannustaakin
ministeriötä etsimään nimenomaan
uusia käytänteitä, joilla me paremmin
sovitamme yhteen työpaikat ja nuorten osaamisen. Minä uskon,
että tällä alueella meillä on löydettävissä nykyistä parempia,
kannustavia välineitä.
Nuorten aktivointiin ja kaiken kaikkiaan yrittäjyyden
vahvistamiseen liittyy se lisäys, joka tehtiin jaostossa.
(Puhemies: 6 minuuttia!) Ensimmäistä kertaa Suomessa
annetaan nuorille yrittäjyystekopalkinto ensi vuoden aikana,
muutamalle rohkealle, innovatiiviselle, uutta luovalle toimijalle
yhteensä 100 000 euron tunnustuspalkinto. Tämä on
se konkreettinen esimerkki kannustuselementeistä, joita
sisältyy runsaamminkin tähän budjettiin.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Lämpimät kiitokset valiokunnalle
todella ansiokkaasta työstä. Olen hyvin iloinen,
että valiokunta on tähdentänyt niitä asioita, joita
toki me tuolla Temmissäkin olemme pitäneet tärkeinä nyt
ja ensi vuodelle 2010 ja myöskin jatkoa silmälläpitäen.
Pari tuoretta ranking-selvitystä maailman innovatiivisten
maitten järjestyksestä ja myöskin yrittäjyyden
kannalta suotuisten toimintaympäristöjen tarjoamisesta:
Wef:n rankingissa Suomi nimettiin muutama viikko sitten maailman
innovatiivisimmaksi maaksi. Economist Intelligent Unitin selvityksessä Suomi
oli sijalla kolme. Myöskin monissa rankingeissa, joissa
arvioidaan nimenomaan elinkeinoelämälle kilpailukykyisen
toimintaympäristön tarjoamista, Suomi on sijoittunut
varsin hyvin.
Tätä taustaa vasten voi kysyä, mitenkä on mahdollista
se, että Suomen talous on sukeltanut viimeisten taakse
jääneiden 12 kuukauden aikana 9 prosentilla. Pudotus
on kova bruttokansantuotteessa. Kaiken lisäksi tämä pudotus
näkyy myös monilla toimialoilla. Paljolti vastaus
kaiketi onkin juuri tässä. Suomen talouden tuotannon rakenne
on sellainen, että se maailman tämän hetken
tyyppisessä lamassa haavoittuu helposti, ja kun se haavoittuu,
jäljet ovat sitten pahat.
Tämän haavoittuvuuden ohella sattuu vaan niin
olemaan, että monet niistä Suomen kannalta tärkeistä toimialoista
ovat muutoinkin kovien tällaisten rakenteellisten muutosten
edessä, ja oikeastaan ei edessä vaan tällä hetkellä jo
niitten kohteena. Metsäteollisuus, kaikki me tiedämme, mitä metsäteollisuudessa
on tapahtunut maailmalla kysynnässä ja mitkä sen
heijastumat ovat olleet Suomeen. Konepajateollisuus ei vielä ole kaikkia
vaikeuksia ollenkaan kyennyt paljastamaan tai paljastanut. Sieltä tulee
vielä paljon ikäviä uutisia edessä olevien
kuukausien ja ehkä vielä vuoden parinkin aikaan.
Ict-teollisuus on sekin kovien rakenteellisten haasteitten edessä, ja
kaikki myös sen tiedämme, että telakkateollisuus
on jo tällä hetkellä myöskin
kovien haasteitten edessä.
Rinnan maailmanlaajuisen laman kanssa suomalaisen talouden keskeisiä menestystoimialoja
kohtaavat
tällä hetkellä myös merkittävät
rakenteelliset haasteet ja merkittävät rakenteelliset
ongelmat. Nämä osaltaan ovat vaikuttaneet siihen, että pudotus
kansantuotteessa on ollut syvä ja että näitten
ikään kuin veturitoimialojen perässä kulkevat
monet muutkin toimialat ovat jo saaneet näpeilleen, ja
vielä edessä olevien kuukausien aikaan näin
tulee jatkossakin tapahtumaan.
Käymättä enempää nyt
analysoimaan näitten rakenteellisten ongelmien taustaa
ja syitä selvää on, että Suomen
selviytyäkseen, menestyäkseen jatkossakin, on
kyettävä uudistamaan tuotantorakennettaan, uudistamaan
omaa innovaatiojärjestelmäänsä vielä paremmaksi,
vielä tehokkaammaksi ja rakentamaan entistä kilpailukykyisempää taloutta
erityisesti senkin takia ja nimenomaan sen takia, että Suomen
väestön rakenne ikääntyy. Tulevat
työikäiset ikäpolvet ovat paljon pienempiä kuin
aikaisemmin, ja eläkkeelle siirtyy tavattoman suuri määrä väkeä.
Tämän rakenteellisen demografiavinouman me kaikki
tällä hetkellä hyvin tiedämme.
Tästä syystä on ollut tärkeätä tehdä se,
mihinkä mielestäni hallitus on jo ryhtynyt, johon
täällä jaoston puheenjohtajakin hyvin
viittasi: satsata entistä enemmässä innovaatiopolitiikkaan
sen kaikille eri osa-alueille. Meillä on erittäin
suuri osaamispotentiaali, joka syntyy koulutuksesta ja perustutkimuksesta,
mutta meidän jatkuva ongelmamme on se, miten generoida
tämä osaamispotentiaali uusiksi tuotteiksi, innovaatioiksi
tai uusiksi tuotteiksi, miten kaupallistaa ne ja miten viedä nämä uudet
innovaatiot, niitten tuotteet, käytännössä tuonne
maailmalle.
Tästä syystä me olemme uudistamassa
innovaatiojärjestelmää monin eri kohdin.
Satsaamme entistä enemmän kasvuyrittäjyyteen,
satsaamme entistä enemmän kansainvälistymiseen
ja satsaamme entistä enemmän myöskin
innovaatiotoiminnan laaja-alaistamiseen. Kun meidän kansallinen
innovaatiojärjestelmämme evaluointi suoritettiin,
tuo evaluointiraportti ei nyt hirveän montaa muutoskohtaa
tai korjauskohtaa siitä kyennyt löytämään,
mutta nämä se löysi ja mielestäni
perustellusti ja aivan oikein. Juuri näissä asioissa
täytyykin muutosta saada aikaan.
Me tarvitsemme toki lisää rahaa innovaatiopolitiikkaan
sen kaikille eri osa-alueille, mutta me tarvitsemme myöskin
tämän järjestelmän sillä tavalla
teroittamista, että me ne todelliset helmet kykenemme haravoimaan
yhtäältä, mutta toisaalta myöskin
laaja-alaistamaan innovaatiopolitiikan antia. Yksi esimerkki siitä laaja-alaistamisen
tarpeesta
olkoon seuraava: Tekesin asiakkaana vuodessa on 3 000 yritystä.
Finnveran asiakkaina on 30 000 yritystä ja Suomessa
kaikkiaan on 250 000 yritystä. Niistä Tekesin
asiakkaina vuodessa on vain 3 000 yritystä.
Me tarvitsemme välttämättä tämmöisen
t&k- tai innovaatiovähennystyyppisen järjestelmän verotukseen.
Me tarvitsemme välttämättä niitten ihmisten
rohkaisemista, jotka ovat valmiita osaamisensa ja henkisen pääomansa
tuomaan riskirahoitustyyppisenä järjestelynä yrityksiin,
kasvuhakuisiin nuoriin yrityksiin. Tämän tyyppisiä järjestelyitä on
mielestäni pakko verotuksellisesti tukea. Hallitus on luvannut,
että tulevana talvena me katsomme, löytyvätkö edellytykset
jo vielä tämän vaalikauden aikaan saada
aikaan äskeisen tyyppisiä uudistuksia. Pidän
niitä välttämättöminä.
Tässä tämän kuulun Hetemäen
työryhmän esitysten odotteleminen on ihan liian
pitkissä kantimissa, ja tästä syystä pitää saada
nopeita ratkaisuja aikaan. Uskon ja luotan tällä hetkellä vielä siihen,
että näin (Puhemies: 5 minuuttia!) myös
käytännössä käy.
Arvoisa puhemies! Sanomani on, aivan lyhyesti tässä ensimmäisessä puheenvuorossa,
että me olemme monessa menestyneet, mutta me olemme talouden
rakenteelta maa, jota lama nyt kourii, ja ei vain lama, vaan joka
muutenkin aloineen on rakenteellisten muutosten edessä.
Lääkkeistä tärkein on nimenomaan
satsaaminen osaamiseen, koulutukseen, innovatiivisuuteen ja kansainvälistymiseen,
ja on löydettävä tähän
kaikkeen uusia keinoja. Me etsimme niitä. Valiokunta omassa
mietinnössään mielestäni on
monelta kohdalta aivan erinomaisella tavalla tukenut näitä meidän
pyrkimyksiämme.
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Kiitoksia valtiovarainvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä.
Niin kuin tässä salissa kaikki ovat tietoisia, työllisyystilanne
on ollut tänä syksynä heikko, mutta valitettavasti
se tulee ensi vuonna olemaan vielä nykyistä heikompi.
Viimeisten lukujen mukaan näyttää siltä,
että talouden käänne on tapahtunut, mutta
se käänne ei ole tapahtunut sellaisella vauhdilla,
että meillä olisi odotettavissa ensi vuonna työllisyyden
paranemista, vaan teollisuuden tilauskirjat ovat vieläkin
melko tyhjiä. Meillä on monia sellaisia hankalia
aloja, kuten esimerkiksi tässä salissa paljon
keskusteltu telakkateollisuus, joiden työllisyystilannetta
ei auttaisi nopeasti edes se, että uusia tilauksia tulisi
välittömästi tällä hetkellä,
joten on useita sellaisia aloja, joilla joka tapauksessa työttömyys
tulee kasvamaan.
Se, miten me pääsemme tästä tilanteesta
yli ja eteenpäin, liittyy tietenkin hirveän paljon
siihen, mitä ministeri Pekkarinen sanoi, voidaanko löytää myös
uusia yrityksiä, aloja, joilla tulee uusia menestyviä yrityksiä,
ja sitten tietenkin siihen, miten meidän olemassa olevat
yrityksemme pärjäävät siinä tilanteessa,
jossa taloudellisen taantuman, globaalin taloudellisen taantuman,
myötä syntyy myös uusia markkinoita ja
siirtymiä markkinoilla.
Kiitän valiokuntaa tuesta sille ajatukselle, että työllistämiseen
ensi vuoden alkupuolella tullaan tarvitsemaan lisäbudjetti.
Pidän sitä hyvänä tukena omalle
toiminnalleni myös.
Meillä työvoimapolitiikan määrärahat,
vaikka ne tästä vuodesta kasvavatkin, ovat kuitenkin suhteessa
ennusteisiin aika niukat. On ohjeistettu, että niitä käytetään
etupainotteisesti, koska ensi vuoden alkupuolella tilanne on hankala. Mutta
kyllä minun mielestäni jo tässä vaiheessa näyttää selvältä,
että myös lisäbudjetti tullaan tarvitsemaan,
ja tässä valiokunnan kannanotot toimivat tukena.
Tässä mietinnössä ja sekä työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan budjettilausunnossa että -mietinnössä on
nostettu esiin erityisesti nuorten tilanne. Nuorten koulutukseen
ja työllistämiseenhän budjettineuvotteluissa
lisättiin määrärahoja. Sitä työtä ja
suunnittelua, miten tämä voitaisiin tehdä mahdollisimman
hyvin, tehtiin hyvässä yhteistyössä työ-
ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön ja
valtiovarainministeriön kanssa, ja näillä toimenpiteillä on
toki saatu aikaan asioita. Ammatillisen koulutuksen paikkoja on
lisätty ja nuorten työllistämistä on
lisätty jo tänä syksynä ja myös
ensi vuonna näillä määrärahoilla
saadaan aikaan asioita. Mutta tilanne on kuitenkin tällä hetkellä se,
että meillä on yli 33 000 alle 25-vuotiasta
nuorta, joilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa, ja se on
valtavan iso luku, joten nuortenkin näkökulmasta
on varmasti perusteltua se, että tätä tilannetta
seurataan ja tarvittaessa sitten lisätään
myös määrärahoja, mutta totta
kai 550 miljoonalla eurolla nyt myös saadaan asioita aikaiseksi.
Sitten lyhyesti oikeastaan haluaisin kommentoida yhtä sellaista
keskustelua, joka tänä syksynä on ollut,
no, sillä lailla keskikuuma ehkä, jos semmoinen
voi nyt olla kuuma keskustelu Euroopan sosiaalirahaston määrärahojen
käytöstä työvoimapolitiikassa.
Tästähän viime kesän korvalla
tehtiin linjaus, että näiden määrärahojen käyttöä,
eurooppalaisten Esr-rahojen käyttöä, työvoimapolitiikassa
lisätään. Se ei ole ollut mitenkään
aivan helppoa, mutta olen ainakin itse nyt siinä käsityksessä,
että tässä on opittu aika paljon. Näillä Esr-rahoilla
tehtyjen työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrä on
tänä syksynä kasvanut voimakkaasti, eli
tällä linjauksella on kyllä ollut merkitystä,
ja ennen kaikkea ehkä ne toimintatavat on sillä tavalla
opittu, että uskon, että ensi vuonna vähintään
se noin 30 miljoonaa euroa, jota on arvioitu, että Esr-rahoista
voidaan työvoimapolitiikkaan käyttää,
kyllä saadaan käytetyksi.
Sitten erityisenä kysymyksenä, minkä valiokuntakin
nostaa esiin mietinnössään — se
oikeastaan koskee sekä nuoria ihmisiä että laajempaakin
joukkoa — on, että meillähän
on tällä hetkellä tilanne, että meillä on
erittäin paljon korkeasti koulutettuja työttömiä.
Tämä on Suomessa näillä lukumäärillä uusi
tilanne, ja se myös vaatii työ- ja elinkeinohallinnolta
aika paljon, koska aikaisemmin ei ole ollut tarvetta palvella niin
suurta joukkoa korkeasti koulutettuja ihmisiä.
Minä uskon, että siitä muutoksesta,
mikä työ- ja elinkeinohallinnossa on tapahtumassa,
että siellä työntekijöiden koulutustaso
(Puhemies: 5 minuuttia!) on jatkuvassa kasvussa, myös sitten toimintatapa,
jossa työvoimapolitiikka ja elinkeinopolitiikka ovat yhdessä,
myös on hyötyä akateemisille työttömille.
Mutta tämä on tietenkin asia, jossa sitten tehdään
myös erillistä kehittämistä ja
otetaan käyttöön uusia toimintatapoja.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkahan
on kiistatta epäonnistunut. Erityisesti tämä työllisyyspolitiikka
on ollut erityisen kunnianhimotonta. Työvoimapolitiikkaan
osoitetut määrärahat ovat alimitoitetut,
sen ovat myöntäneet kaikki. Tämä on
erityisen hävytöntä. Nuorisotyöttömyyden
kohdalla on paljon enemmän sanoja kuin tekoja. Yritin perätä työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa Temmin virkamiehiltä, mikä on
määrällinen tavoite hallituksella nuorisotyöttömyyden
osalta. Ei mitään vastausta! Ei ole täällä istuntosalissakaan
tullut mitään vastausta. Meidän demarien
budjettivaihtoehdon työllisyyspoliittinen tavoite poikkeaa
hallituksen 10 000:sta merkittävästi.
Meidän vaikutustemme on arvioitu olevan suuruusluokkaa
40 000 työpaikkaa. Erityisesti nuorisotyöttömyyden
kohdalta hallitus oikeasti voisi tehdä erittäin
paljon. Olemme esittäneet tämmöistä kolmen
vuoden toimintapakettikokonaisuutta, (Puhemies: Minuutti!) jolla
pitkällä aikavälillä voitaisiin
hoitaa tätä nuorisotyöttömyyttä,
joka syvenee ja pahenee, jollei hallitus rupea tekemään
jotakin.
Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lyhyesti ed. Gustafssonille: Minusta on tärkeää nyt
muistaa, että vajaa vuosi sitten Suomessa oli lähes
täystyöllisyys, ja minusta kaikesta huolimatta
hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt ajassa reagoimaan ja nytkin mietinnön
sisällössä. (Välihuutoja) Edelleen meidän
työllisyystasomme on kohtuullisen hyvä. Mietinnön
mukaisesti on varauduttu myös siihen, että lisäbudjeteilla
vielä vastataan vahvemmin kuin nyt tämän
budjetin sisällöllä.
Mutta, arvoisa puhemies, minä olisin kuitenkin kohdistanut
ministereille kysymystä siitä, mihinkä tässä valiokuntakin
mietinnössään tarttuu, että on
löydettävä uusia välineitä ja
verokannustimia yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
vauhdittamiseen ja keinoja, jotka kannustavat kasvuyrittäjyyteen,
kokeiluihin, riskinottoon sekä keksintöjen kaupallistamiseen.
Tämä on alue, jolla meidän pitää tulevan
vuoden aikana löytää niitä välineitä,
jotka todella rohkaisevat toimijoita eteenpäin.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kolmas päivä budjettikäsittelyä ja
kolmatta päivää minäkin jankkaan samasta
asiasta ja meinaan jankata niin kauan, että tulee jonkunlaisia
vastauksia. Kysyn ministeri Kataiselta ja ministeri Kiviniemeltä,
kuinka kauan tätä matalapalkkatukea aiotaan jatkaa.
Siinähän on tuhlattu kahden tutkimusvuoden aikana
170 miljoonaa euroa ja on työllistetty 300 työtöntä työnhakijaa.
Tulokset eivät ole kaksiset. Mekanismihan siinä on
aivan surkea, että satoja miljoonia valtion tukea annetaan
työnantajille sillä perusteella, että kunhan
he vaan maksavat työntekijälle tarpeeksi pientä palkkaa.
Silloin kun tätä lakiesitystä oltiin
hyväksymässä täällä salissa,
vihreät esittivät, että matalapalkkatuki
pitää laajentaa koskemaan myöskin nuoria.
Vieläkö te olette samaa mieltä?
Kysyn myöskin kokoomuksen työelämävaliokunnan
puheenjohtajalta Arto Satoselta saman kysymyksen. Te olitte valmiit
laajentamaan tämän tukikokeilun koskemaan paitsi
nuoria myös kaikkia muitakin.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ehkä, kun matalapalkkatuesta puhutaan,
kannattaa katsoa myös sitä, miten sen ikäryhmän
työllisyys on kehittynyt, joka on sitä saanut.
Kaikkein parhaiten ennen taantumaa kehittyi juuri sen ikäluokan
ihmisten työllisyys, joka on tätä matalapalkkatukea
saanut. Se ed. Mustajärvelle vastauksena. Edelleen nuorisotyön
puolella kannattaisi miettiä, olisiko se alle 25-vuotiaille
kohdennettua mahdollisesti.
Mitä ed. Gustafssonin puheenvuoroon tulee, niin aina
voitaisiin käyttää rahaa enemmän,
mutta tärkeintä on myös, miten sitä käytetään.
Toimenpiteiden pitää olla aidosti nuorten työllistymistä edistäviä,
ja sen takia nämä panostukset ammatilliseen koulutukseen,
oppisopimuskoulutukseen ovat olleet hyviä lisiä.
Mutta näistä äkillisen rakennemuutosalueen rahoista
kysyisin ministeri Pekkariselta: Kun nyt sitä rahaa on
aika paljon jäänyt käyttämättä,
koska näitä toimenpiteitä tässä taloustilanteessa
ei ole voitu tehdä — näin on myös
Etelä-Pirkanmaalla — niin onko mahdollista, että voidaan
jatkaa aikaa, koska taloustilanne on nyt poikkeuksellinen eikä välttämättä ole
helppo löytää korvaavia työpaikkoja?
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! EU-komission tuoreessa asiakirjassa — työllisyyskriisi,
kehityssuuntaukset, poliittiset ratkaisukeinot ja keskeiset toimet — on
esitetty viisi keskeistä tointa kriisin vaikutusten lieventämiseksi:
tehokkaat työvoimapoliittiset toimenpiteet, tuetaan yrityksiä uusien
työpaikkojen luomisessa, säilytetään työpaikkoja
joustavilla työjärjestelyillä, tuetaan nuoria
ja kriisistä eniten kärsiviä ja viimeisenä parannetaan
epätyypillisissä työsuhteissa olevien
työntekijöiden tilannetta. Kysyisin ministeriltä:
Onko joitain uusia ajatuksia koskien näitä joustavia
työjärjestelyjä ja epätyypillisessä työsuhteessa
olevien tilannetta?
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kaikki asiat, jotka täällä tällä hetkellä ovat
esillä, johtuvat osittain siitä, että vienti
on romahtanut. Kysyin ulkoasiainhallinnon edustajilta tässä äsken,
ja he viittasivat siihen, että rahat ovat Temmin puolella.
Väyrynen sanoi tällä tavoin, eli vienti
ei näytä kuuluvan edes hallituksen sanavarastoon.
Tällä puheenvuorolla näköjään
pärjää tämän vaalikauden
loppuun asti kysymällä sitä, mitä viennin
edistämiseksi todella tehdään. Ei riitä se,
että juuri kävin Intiassa. Ministeri on käynyt
Intiassa monta kertaa. Mutta kysymyshän on siitä,
miten me saamme sen Intian 500 miljoonan kaupan kasvamaan niin,
että se näyttäisi joltakin ja se edistäisi
tätä työllisyyttä, mikä on
se meidän vientiorganisaatiomme, millä tavoin
se käytännössä toimii ja millä tavoin
tämä meidän tukipolitiikkamme auttaa
sitä ostajaa, joka on siellä Intiassa, Kiinassa
ja Venäjällä. Tämä systeemi
Suomesta puuttuu. Me luulemme, että täällä — vai
mitä, hallitus — arvioimalla tullaan ostamaan.
Kun käydään kerran messuilla ja kun ei
kaikkia ostettu, niin tässä maassa ei enää toista
kertaa käydä. Meillä puuttuu tämä tukijärjestelmä sillä tavoin
(Puhemies: Minuutti!) kuin se on monissa muissa maissa. Muun muassa
matkailu on ajettu alas.
Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Metsäteollisuus on vahvassa
kriisissä, sellu- ja paperiteollisuutta ajetaan alas. Olen
erittäin iloinen siitä, että kauppa-
ja teollisuusjaosto ja valtiovarainvaliokunta kiinnittää vakavaa
huomiota puun uusiin käyttömuotoihin, kuten puurakentamiseen.
Puun käyttö rakentamisessa toimii hiilinieluna
siinä, missä kaikki muut materiaalit tuottavat
paljon päästöjä.
Mutta, arvoisa ministeri Pekkarinen, Ruotsi, Norja, jopa Tanska
ajavat nyt Suomen ohi puurakentamisessa. Mistä oikein on
kyse? Onko meillä edelleenkin liikaa esteitä puun
käytölle? Tanska alkaa tuottaa ei enää matalaenergiataloja
vaan nollaenergiataloja sen takia, että siellä pystytään tekemään
niin hyviä eristeitä taloon, että pystytään
jopa tuottamaan tiettynä vuodenaikana energiaa ja saamaan
pientalot Saksan malliin myöskin syöttötariffien
piiriin. Kyllä on suurenmoinen mahdollisuus, ministeri
Pekkarinen, tässäkin asiassa teidän jäädä historiaan,
jos ottaisitte tämän nyt sillä tavalla
vakavasti, vai onko kyse siitä, että teollisuus
on laiminlyönyt tuotekehittelyä, onko kyse siitä,
että Tekes on laiminlyönyt kehitysohjelmia, vai
mistä on kyse? Tämä on meillä kultatarjottimella
suuri mahdollisuus puun uusiin käyttömuotoihin.
Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän
loppuraportti valmistui marraskuun lopulla. Se sisältää konkreettisia
toimia tarkalleen ottaen seitsemän kappaletta, joilla naisten yrittäjyyttä voidaan
tukea kasvu-uralle tai ylipäätään
halukkuutta ryhtyä naisyrittäjäksi voitaisiin edistää.
Näiden kaikkien toimenpiteiden toteuttaminen vaalikauden
loppuun mennessä tuskin lienee realistista, mutta kysyisinkin
ministeri Sinnemäeltä, mitkä toimenpiteet
ovat sellaisia, jotka olisivat vielä ensi vuoden aikana
toteutettavissa.
Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä ed. Karjula
otti esille teknologia-asiat ja innovaatioasiat, ja niissähän työ-
ja elinkeinojaosto nyt oli aktiivinen, tosin rahaa tietysti tuli
liian vähän. Mutta nythän on huomioitava
se, että meillä on taantuma ja siihen liittyvä tuotannollinen
murros elinkeinoelämässä. Ne edellyttäisivät
julkista panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Meillähän on nyt tällä hetkellä Finnvera
ja Tekes ja työ- ja elinkeinoministeriö, joiden
pitäisi tehdä kovastikin yhteistyötä, jotta
saataisiin tämä vienti nimenomaan vetämään
ja myöskin nämä meidän metsäteollisuuden
ja telakkateollisuuden mahdolliset tilaukset ja investoinnit päälle,
koska työllisyyttähän tässä tarvitaan.
Mikä on nyt tilanne tällä hetkellä?
Lisäbudjettia luvattiin jo, mutta miksi sitä ei
nyt sitten tähän budjettiin jo laitettu?
Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Vi är alla väldigt bekymrade
just nu över den ökade ungdomsarbetslösheten,
och därför är jag väldigt glad
att det i regeringens budgetförslag ingår konkreta
satsningar och att också finansutskottet har fäst
sin uppmärksamhet vid just satsningarna på ungdomarna.
Arvoisa puhemies! Juuri nyt tarvitaan panostuksia nuoriin, ja
sen takia olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus
on talousarvioehdotuksessaan ehdottanut konkreettisia toimenpiteitä syrjäytymisen
ehkäisemiseksi nuortemme keskuudessa. Esimerkiksi määrärahat
nuorisotyöhön, etsivään nuorisotoimintaan,
ovat tästä esimerkki, myös määrärahat
nuorten työpajoihin, ja haluan kiittää tässä vaiheessa
valtiovarainvaliokuntaa siitä, että he ovat lisänneet
1,5 miljoonaa euroa työpajatoimintaan.
Mutta työpaikkoja tarvitaan konkreettisesti, ja työpaikkoja
luovat maassamme yritykset, yrittäjät, mutta myös
yhteiskunta kokonaisuudessaan, eli julkinen sektori. Kysyisinkin
nyt ministeri Sinnemäeltä, mikä mahdollisuus
valtiolla on itse lisätä työharjoittelupaikkoja,
esimerkiksi te-toimistoissa, jotta nuoret akateemiset voisivat työllistyä valmistuttuaan
eivätkä joutuisi heti kortistoon.
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä luulen, että enemmistö tai
peräti kaikki kansanedustajat yhtyvät niihin linjauksiin,
mitä ministeri Pekkarinen sanoi uudistusten tarpeesta.
Siihen sisältyi paljon "pitää, pitää" — ja
niin pitääkin.
Herra puhemies! Olen tässä salissa monta kertaa
viitannut siihen, mitä elinkeinoelämä toivoo ja
mitä se on sanonut. Se on sanonut, että antakaa meille
edes ne samat edut, mitä muut maat antavat omalle teollisuudelleen.
Se, joka on kilpailukykyisin, myy, ja se, joka myy, tuo työpaikkoja.
Herra puhemies! Vielä yksi asia. Minä ymmärrän,
että kentän ääni ei aina tule
ministeriöön. Ministeri ihmetteli, minkä takia
Tekeksillä on niin vähän asiakkaita.
Minä olen tavannut yrittäjiä, jotka ovat
sanoneet, että jos olisin tiennyt, minkälaista
byrokratiaa tähän liittyy, en olisi ikinä lähtenyt
hakemaan avustusta ja määrärahaa. Jos
Seinäjoella työttömät diplomi-insinöörit haluavat
perustaa yrityksen ja hakevat starttirahaa, niin vastaus on: starttirahaa
ei ole mutta menkää koulutukseen. (Puhemies: Minuutti!)
He vastaavat, että meillä on koulutusta, me haluamme
tehdä työtä.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Työttömien aktivointipolitiikka
on Suomessa johtanut järjestelmään, jossa
työnantajat poimivat työvoimapoliittisilta kursseilta
itselleen sopivia työharjoittelijoita useiden kuukausien
palkattomille harjoittelujaksoille. Harjoittelijat ovat usein korkeasti koulutettuja,
jo ennestään kokeneita työntekijöitä.
Varsinainen harjoittelu on siis täyttä ja vaativaa
työtä. Siitä ei kuitenkaan makseta palkkaa, vaan
harjoittelijat elävät koulutustuella. Mahdollisuudet
työllistyä harjoittelupaikan tarjonneeseen yritykseen
harjoittelujakson jälkeen ovat lähinnä teoreettiset,
sillä yritysten on edullisempaa ottaa aina uusi harjoittelija
tekemään ilmaista työtä. Tilanteeseen
tulisi puuttua mitä pikimmin, sillä nykyjärjestelmä mahdollistaa
osaavien ja työhaluisten ihmisten häikäilemättömän
hyväksikäytön ja suorastaan kannustaa
työnantajia siihen. Kysynkin ministeri Sinnemäeltä,
onko hän tietoinen järjestelmään
liittyvistä epäkohdista ja kuinka hän
aikoo niihin puuttua.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan
ensi vuoden budjetista, ja ministeri viittaa lisätalousarvioon. Kyllä tosiasia
on se, että se hätä tuolla työttömien
keskuudessa on tässä ja nyt. Sitä rahaa
tarvitaan välittömästi, ja täällä on
turha puhua hyvistä toimenpiteistä, koska niiden
suuruusluokka ei ole riittävä. Työttömiä on
aivan liikaa, jotta nuo toimenpiteet tuntuisivat. Arki kertoo tarinaansa: Pirkanmaalla
työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi
yli 50 prosentilla vuoden takaisesta ja Lounais-Pirkanmaalla yli
80 prosenttia. Avoimet työpaikat vähenivät
30 prosentilla, ja työttömyysaste on Tampereella
yli 14, Valkeakoskella yli 15, eli syöksykierre on huima.
Nyt tarvitaan tekoja eikä sympatiaa ja lämpöisiä puheita
sieltä ministeriaitiosta.
Kysyisin kuitenkin ministeri Pekkariselta: Hallitukselta ei
löytynyt tahtoa Valkeakosken työttömille
liittyen Kuitu Oy:n toiminnan käynnistämiseen.
Asia on vireillä, ja siellä on kysymys kahdesta-,
jopa kolmestasadasta työpaikasta erittäin kovan
työttömyyden alueella. Kysyn teiltä,
ministeri Pekkarinen, miten aiotte viedä tätä asiaa
eteenpäin, että Valkeakoskella saadaan tämä hyvä tehdas
käynnistettyä ja toimintaan.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensinnä ed. Gustafssonille
sanoisin, että hallituksella on totta kai tavoitteita,
hallituksella on työllisyystavoitteita, mutta ei työttömyystavoitteita.
(Naurua) Siinä on se huomattava ero.
Arvoisa puhemies! Pidän selvänä,
että nuorisotyöttömyyttä käsitellään
yli ministeriöiden rajojen. Muuten tavoitteita ei voida
saavuttaa eikä tuloksia voi syntyä, ja olen hyvilläni
siitä, että muutamia toimenpiteitä tuolta
budjettikirjasta löytyy.
Mutta sitten, arvoisa ministeri, yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa
paljolti se, missä Suomi sijaitsee ja missä yritykset
sijaitsevat. Alueellisesta kuljetustuesta ei ole puhuttu pitkään
aikaan, ja kysyisinkin ministeriltä, mitä mieltä olette
alueellisista verotuista ja lähinnä alueellisesta
kuljetustuesta. Voisiko se tulla avuksi näissä ongelmatilanteissa
yrityksille, jotka sijaitsevat kaukana markkinoista?
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kaikkihan lähtee siitä,
että meillä on terveitä, menestyviä yrityksiä,
jotka voivat työllistää. Tähän
minun mielestäni valtiovarainvaliokunnan mietintö nyt
puuttuukin, nimenomaan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.
Se, minkä näen erittäin hyvänä,
on t&k-hankkeisiin lisätyt määrärahat
talousvaliokunnan tahdon mukaisesti. Mihin meillä nyt näissä t&k-hankkeissa
monessa törmätään, niin näihin
hallintorajojen suuriin korkeuksiin, eli esimerkiksi hiukkasfysiikan
tutkimuskeskuksen saaminen Suomeen — oli tai on, en tiedä vielä,
mikä on lopputulos — saattaa törmätä tähän
hallintorajojen korkeaan kynnykseen.
Tästä olisinkin kysynyt ministeri Pekkariselta,
mitä toimenpiteitä tehdään,
jotta jatkossa tämmöisiin suuriin kansainvälisiin
hankkeisiin osallistuminen ja niiden kotiin tuottaminen ei törmäisi
näihin hallintorajoihin.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka
kulkee vähintäänkin puoli vuotta ajasta
jäljessä, ja työllisyyspolitiikan suunta
on vähän sellaista, että toivotaan, toivotaan,
jos sattuisi osumaan oikeaan. Elikkä työllisyyspolitiikan
teho ei ole ollut paras mahdollinen.
Minä vielä uudistan saman asian, minkä ed. Mustajärvi
otti jo esille: Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi
vuonna 2007 tällä matalapalkkatuella synnytettiin
750 työpaikkaa. Sinä vuonna valtion rahaa kului
noihin työpaikkoihin 85 miljoonaa euroa eli keskimäärin
113 000 euroa työpaikkaa kohti. Täällä kehdataan
vielä väittää ja on otsaa väittää,
että tämä tuki on hyvin kohdistettu ja
sitä pitää laajentaa ja lisätä.
Tämä on uskomatonta, (Ed. Gustafsson: Tämä on
kokoomuslaista työllistämispolitiikkaa!) siis
on moraalitonta tukea työnantajaa siitä, että se
maksaa työntekijälle tarpeeksi pientä palkkaa
ja saa siitä palkkion sitten vielä. Minun mielestäni
nämä rahat pitäisi pistää suoraan työllistämiseen,
vaikka valtion omiin töihin, eikä jakaa ympäri
maailmaa citymarkettien omistajille.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tähän äskeiseen
kommenttina, että elävästi muistan erään
keskustelun, jo kauan sitten käydyn, jossa oli Keran tilasto
siitä, että meille maksaa yhden työpaikan
luominen 500 000—600 000 markkaa, siis
markka-aika oli silloin.
Arvoisa puhemies! Kommenttini tähän keskusteluun
on se, että mikäli tämän aamun
Yleisradion aamulähetysten tieto oli oikeaa, niin konkurssihuutokauppameklari
oli sitä mieltä havaintojensa perusteella, että näitä konkursseja
on ollut enemmän kuin edellisen laman aikana. Arvoisa puhemies!
Tähän liittyy ministerille ja ministereille hyvin
tärkeä kysymys: Silloin edellisen kerran 1990-luvun
alkupuolen kohdalla oli aivan, vain siis alhaisemmalla tasolla,
vastaava ilmiö. Mihinkä menivät nämä koneet,
työstökoneet ja kaikki muut? Baltian maihin, niin
kuin muistetaan, kun silloinkin oltiin täällä salissa. Elikkä onko
nyt mietitty, pitäisikö tässä reagoida jollakin
tavalla, että edes jäisivät Suomeen?
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tässä vakavassa kriisissä on tällainen
huomenna, huomenna -ote, ja tässä erityisesti
tämä kilpailukyvyn turvaaminen hyvinvointimme
perustan kannalta tärkeälle vienti- ja metsäteollisuudelle
vaatii nyt vahvaa sitoutumista, samoin kuin myös yritystoiminnan
edellytykset. Finnveran lisävaltuuksien ohella tarvitaan parempaa
työkalupakkia rakennemuutospaikkakunnille.
Kyllä nyt vakavasti on kysyttävä,
mitä te kommentoitte EK:n yrittäjävaltuuskunnan
puheenjohtajan Antti Zittingin kommentista: "Synkkänä jatkuvaan
taloustilanteeseen tarvitaan muitakin rohtoja kuin hallituskauden
alussa tehdyt muutamat veroratkaisut. Elinkeinoelämää tukevat
päätökset eivät saa olla jumissa
koko hallituskautta." Miten, ministeri Pekkarinen, te kommentoitte
tätä EK:n vakavaa näkökulmaa?
Toinen varapuhemies:
Ministeri Pekkarinen, 2 minuuttia.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Lähden tässä liikkeelle
tilanteessa, jossa taloudellinen toimintaympäristö siinä maailmassa,
joka on Suomen selviytymisen ja talouden kannalta tavattoman tärkeää,
muuttuu dramaattisemmin kuin kenties koskaan sodan jälkeen.
On mielestäni mahdoton asia se, että vaalikauden
aikaan verotuksella ei reagoitaisi siihen totuuteen millään
tavalla. On aivan välttämätöntä löytää ratkaisuja
ennen, kuin Hetemäki esittää omansa vuotta
2012 tai 2013 silmällä pitäen. On aivan
välttämätöntä kyetä löytämään
ne välittömimmin toimeenpantavat uudistukset,
joilla voidaan edistää suomalaisen elinkeinoelämän
selviytymistä niistä haasteista, joiden kanssa
se on tekemisissä. Minä uskon siihen, että hallitus
pystyy tässä muuttamaan aiemmin julkilausuttua
linjaa ja aikaistamaan joukon niistä toimista, mitä tässä tarvitaan,
ensi talveen ja ensi kevääseen, niin että 2011
viimeistään nämä säädökset
ovat voimassa, mielellään jotkut vähän
aikaisemminkin.
Mitä vielä vientiin tulee ja näihin
Suomen teollisuuden tärkeisiin aloihin, siinä kaksi
kunnioitettavaa kansanedustajaa istuu vierekkäin, toinen
puhuu viennin rahoituksesta ja toinen puhuu niistä yleisistä edellytyksistä,
joilla suomalainen teollisuus tulee siihen kuntoon, että se
pärjää viennissä. (Ed. Skinnari:
Molempia tarvitaan!) Minä äänestän
tämän viimeksi mainitun puolesta, nimenomaan niitä toimia
tarvitaan, joilla suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn, lähtien siitä tutkimuksesta,
tuotekehittelystä ja osaamisesta ja vastaavista, panostetaan.
Viennin edistämiseen, suurten suomalaisten yritysten viennin edistämishankkeisiin
ei valtion rahaa tarvita. Se raha tarvitaan pienten ja keskisuurten
yritysten viennin edistämishankkeisiin, ja hallitus lisää omassa
budjettiesityksessään 6,3 miljoonaa euroa 20 miljoonan
euron määrärahaan. (Ed. Skinnari: Se
on hirveästi rahaa!) — No, sen voi kysyä,
onko se paljon vai vähän, mutta se on prosentuaalisesti
kuitenkin aika paljon verrattuna siihen, miten siinä hallituksessa,
missä me olimme teidän kanssanne, kyettiin näitä rahoja
näihin tarkoituksiin kaiken kaikkinensa ottamaan.
Mitä tulee, arvoisa puhemies, muutamaan konkreettiseen
kysymykseen: Kuitu Oy. Valitettavasti malli, jolla yritettiin sitä ratkaista,
ei kerta kaikkiaan toiminut. Yrittäjä, joka oli
siinä kysymyksessä, ei ollut valmis todellisuudessa
panemaan omaa rahaa. Nyt on uusi hanke vireillä, ja toivotaan,
että se johtaa ihan ratkaisuun.
Ed. Kallis, teillä oli erittäin tärkeä ja
hyvä kysymys siitä, mihinkä sitten tätä innovaatiorahoitusta
ja minkälaista innovaatiorahoitusta ja kellekin. Kun puhuin
siitä, että Tekesin asiakkaana on vain 3 000,
en tarkoittanut sitä, että Tekesin asiakkaaksi
pitäisi tulla 30 000 asiakasta. Ei niin, koska
se raha, jonka Tekes myöntää ja minkälaisiin
tarkoituksiin se myöntää, on vain niihin
todella korkean tason, niin kuin maailman mittaisesti ja kansallistakin
kovaa läpimurtoa tavoitteleville. Sen sijaan monilla pienillä ja
keskisuurilla yrityksillä ei ole panna satojatuhansia euroja omia
rahoja. Niille on tärkeää — ed.
Kallis, minä uskon, että yhdytte tähän — että on
näitä lähinnä verotuksen insentiivejä,
t&k-vähennyksiä ja vastaavin toimia,
mitä tämä evaluointiryhmäkin esitti,
mitä Mikko Alkion työryhmä esitti ja
mitä yritän viedä eteenpäin,
joka tämä esitys kuuluu niihin, mitä talvella,
kun hallitus palaa asioihin, yritetään sitten
viedä eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee äkillisten rakennemuutosalueitten
rahoihin, siitäkin tuli kysymys, ei niitä rahoja
jää käyttämättä.
Kyllä ne kaikki rahat käytetään
ja on tähän saakkakin käytetty, ja aina
joudutaan sitten lisäbudjeteissa ottamaan. Näin
nytkin, kun 2010 ensi vuoden budjettiesitys on rakennettu, kyllä siinä lähdetään
siitä, että jos, niin kuin paljon mahdollista
on, tilanteet joillakin paikkakunnilla pahenevat, hallitus on varautunut
periaatteessa lisäbudjettitoimin rahoittamaan näitä hankkeita.
Vielä, ed. Kallis, kun sanoitte, että teollisuus sanoo,
että antakaa edes samanvertaiset edellytykset Suomessa
teollisuudelle kuin muille. Kyllä Suomi monessa pystyy
aika hyvät edellytykset antamaan jnp., mutta paljon on
toki niitä asioita, joissa parantamista on. Energia-asiat
ovat niitä, ja niihin ehkä sitten toisen puheenvuoron aikaan
on mahdollisuus kajota.
Toinen varapuhemies:
Johan tässä meni 4 minuuttia, mutta lehterikin
tyhjeni.
Tässä voidaan jatkaa tuommoinen puolisen tuntia
tätä keskustelua. Ministereille tulee sitten mahdollisuus
vielä yhteenvetoon ja kommenttipuheenvuoroihin myöhemmin,
mutta 2 minuuttia nyt, ministeri Sinnemäki.
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Kaksi tavallista minuuttia vai kaksi sellaista
minuuttia kuin ministeri Pekkarinen käytti?
Jos aloitetaan matalapalkkatuesta, niin tästähän
todellakin julkaistiin evaluaatio, taisi olla viime viikolla, ja
se tuki tällaisenaan jatkuu vielä ensi vuoden
ajan. Työpaikkoja arvioitiin tällä tuella
syntyneen hieman yli 2 000.
Minä ajattelen itse sillä tavalla, kun meillä on käynnissä monenlaisia
kokeiluja, jotka tähtäävät jollain
tavalla vähän samaan asiaan — on ensimmäisen
työntekijän palkkaamiseen tarkoitettu tuki, sitten
on sosiaaliturvamaksujen alentamista koskeva myöskin alueellinen
tuki, ja sitten meillä on yli 54-vuotiaita koskeva matalapalkkatuki — että näitä on
jossain vaiheessa ensi vuotta järkevä analysoida
suhteessa toisiinsa ja katsoa niitä tuloksia ja sen jälkeen
miettiä, tarvitsemmeko me jotain tämän
tyyppistä, kohtuullisen matalapalkkaisiin töihin
erityisesti tarkoitettua tukea vai ei. Näiden tuloksethan
eivät ole mitenkään häikäiseviä,
mutta toisaalta taas sitten on niinkin, että puhutaan monista
sellaisista ryhmistä, joissa työllisyysasteen
nostaminen ei ole hirveän helppoa, joten jonkinlaisillakin
tuloksilla on merkitystä.
Sitten se, onko tätä rahaa varsinaisesti haaskattu
johonkin: Käytännössä suurin
osa tästä yli 54-vuotiaiden tuesta on käytetty
kunnissa. Se on tarkoittanut sitä, että kunnat
ovat saaneet tätä kautta ylimääräisen
valtionosuuden silloin, kun he työllistävät
yli 54-vuotiaan henkilön sillä tavalla, että tämän
henkilön työsuhde on kokoaikainen. Tämä tukihan
on sisältänyt voimakkaan kannusteen siihen, että on
järkevämpää työnantajan
kannalta tarjota kokoaikaista työtä. Se oli yksi
tekijä, johon silloin, kun tästä päätettiin,
rakennettiin voimakas kannuste, ja se myös näyttää tässä tuessa
toteutuneen.
Sitten työvoimapolitiikasta, sen määrärahoista,
ehkä sen verran, että minä luulen, kun
määrärahoja kuitenkin tässä budjetissa
on yli 550 miljoonaa euroa — meillä on mahdollisuus
käyttää Euroopan sosiaalirahaston rahoja
30 miljoonaa euroa, kysymys on yli puolen miljardin euron määrärahasta,
jolla tämä työ aloitetaan — että ei ole
ehkä järkevää ajatella, että sillä ei
saada mitään aikaiseksi, tai että se
ei ole lainkaan, ollenkaan mitään. Kyllä uskon,
että sillä saadaan hyviä tuloksia aikaiseksi:
järkevää koulutusta, sellaista koulutusta,
jota yritykset voivat käyttää tämän
taantuman aikana siihen, että esimerkiksi niiden lomautetut
työntekijät ovat osaamiseltaan paremmalla tasolla
sen jälkeen, kun tilauksia on, tai sillä voidaan
työllistää nuoria. Ehkä tähän
ei kannata suhtautua kuitenkaan liian pessimistisesti. Mutta tosiasia
on, että ensi vuonna tilanne on todennäköisesti
sellainen, että myös sitten lisätalousarvio
tarvitaan.
Nuorten osalta työttömyyshän oli
korkeimmillaan yli 43 000 nuorta, nyt se lukumäärä on 33 000.
Eli päätöksillä koulutuspaikoista
ja työllistämispäätöksillä on
saatu aikaiseksi asioita. Mutta kyllä minä ymmärrän
niitä ihmisiä, jotka sanovat, että tämän
vuoden osalta työllistämisen määrärahat
ovat olleet niukat. Ymmärrän sitä kritiikkiä,
että kunnianhimon taso ei tässä ole ollut ehkä riittävän
korkealla. Sanoisin niin, että hallituksen elvytyspolitiikkaa
ja talouspolitiikkaa on enemmän suunnattu sille puolelle,
missä on tehty päätöksiä rakennusteollisuuden
elvyttämisestä, (Puhemies: 4 minuuttia!) veropolitiikasta,
ja tällä puolella on onnistuttu varmasti paremmin kuin
tämän klassisen työvoimapolitiikan puolella.
Toinen varapuhemies:
No niin, tuli tasa-arvominuutitkin käytetyksi.
Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä on se ongelma, että hallituksen
toimet ovat pingispallon kokoisia, kun niiden pitäisi olla
rantapallon kokoisia nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.
En ole itse tätä keksinyt, vaan joku kollega sen
sanoi, ja mielestäni se kuvaa hyvin tätä tilannetta.
Jos katsomme sitä, että meillä työttömien määrä nousee,
nuorisotyöttömyys on noussut yli 70 prosenttia,
ja samaan aikaan meillä aktiivitoimissa on vähemmän
ihmisiä kuin aiemmin, niin se kertoo siitä, että tämä suhdannepoliittinen
analyysi ei hallituksella ole kohdallansa. Erityisen ongelmallinen
se on nuorten kohdalla. Työministeriössä on
ollut aikanaan käytössä nuorten yhteiskuntatakuu,
jonka ajatus on ollut se, että yksikään
nuori ei olisi yli kolmea kuukautta työttömänä,
vaan hänellä sen jälkeen olisi aktiivinen vaihtoehto
tiedossa. Tämä yhteiskuntatakuu on pelkkää unelmaa
näillä resursseilla.
Työvoimatoimistoissa, siellä elävässä elämässä,
käy niin jopa muutosturvassa, josta kaikki ovat olleet
sitä mieltä, että se on hyvä väline
rakennemuutosten helpottamisessa ja ihmisen elämän
auttamisessa, että kun 30-vuotias ihminen joutuu työttömäksi
ja hän menee muutosturva-asiakkaaksi työvoimatoimistoon,
(Puhemies: Minuutti!) niin hänelle sanotaan, että tule
puolen vuoden päästä uudelleen. Se ei
ole muutosturvan toteuttamista, arvon ministeri.
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä,
että arvostuksissa on jossain määrin
nousemassa tavaran yläpuolelle hyvä elämänlaatu
ja luovuus ja erilainen yhteisöllisyys, keskinäinen
vuorovaikutus myöskin. Useissa tutkimuksissa on todettu,
että työn tuottavuus ja toisaalta sitten ihmisten
työhyvinvointi liittyvät myös toisiinsa.
Laitoinkin ilolla tuossa merkille, että Tekesissä on ryhdytty
panostamaan myös näihin asioihin. Siellä on
todettu, että innovatiiviset toimintatavat ja johtaminen
ovat tärkeitä menestyksen tekijöitä ja
sen takia näihin myös ohjataan tulevaisuudessa
rahaa. Samaten tietysti alaistaidot ovat ihan yhtä tärkeitä.
Arvoisa puhemies! Kun on arvioitu, että innovaatiojärjestelmämme
byrokratiaa lisää osaltaan se, etteivät
OPM, TEM ja valtiovarainministeriö pelaa riittävän
hyvin yhteen, niin kysyisin ministereiltä: Miten te kaksi
ministeriä näette tämän asian?
Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Venäjä on tällä hetkellä Suomen
tärkein yhteistyökumppani matkailun saralla. Itäraja
tarjoaa laajan skaalan mahdollisuuksia niin matkailun kuin myös
muitten yritystoimintojen suhteen. Venäläisten
matkailijoiden ostovoima on luonut pelkästään
Etelä-Karjalaan noin 1 000 palvelusektorin työpaikkaa
ja liikevaihto tänä vuonna vähittäiskaupassamme
ja palvelusektorillamme on tuollaista 250:tä miljoonaa
euroa vuositasolla. Se on merkittävä summa. Matkailuelinkeinolla
on minusta yksi ongelma Suomessa nimenomaan investointien suhteen. Teollisuudessa
saa helposti luototuksen järjestymään,
mutta matkailualalla on ongelmia. Miten, ministeri Pekkarinen, näette
matkailun luotottamisen tällä hetkellä Suomessa?
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministerit, me kaikki kolme tiesimme viime
keväänä, että tähän
Esr-rahaan liittyy ministeri Sinnemäen juuri kuvaama oppimis-
ja myöskin byrokratiaprosessi. Siihen oppimiseen kului
puoli vuotta hukkaan, ja siitä puolesta vuodesta sinä aikana
työttömäksi jääneet nuoret
maksavat nyt aivan liian kallista hintaa.
Arvoisa ministeri Sinnemäki, puhutaan nyt näistä toimintamäärärahoista.
Niitä vähennetään tässä budjetissa,
työvoimahallinnon toimintamäärärahoja,
ja samanaikaisesti työttömyys kasvaa räjähdysmäisesti,
tehtävät lisääntyvät,
ja kun valiokunta oli aivan ansaitusti huolissaan työttömistä nuorista,
niin nyt kun on luvattu perustaa 50 valtakunnallista vakanssia nuorten
palvelemiseen, olen antanut kertoa itselleni, että nimenomaan
näitten tehtävien täyttämättä jättämistä harkitaan,
koska toimintamäärärahat eivät
riitä. Voitteko te vakuuttaa, että tämä ei
pidä paikkaansa?
Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäelle kolme lyhyttä yksinkertaista
kysymystä.
Miten te voitte päästää työvoimatoimistojen väen
vähenemään, vaikka suhteessa työn
määrä lisääntyy?
Miten kuluttaja-asiat voivat jäädä näin
vähälle? Sekä virastopuolella että järjestöpuolella
palataan vuoden 1990 tasolle teidän aikananne.
Sitten vielä tämä: Työvoimapoliittisia
toimia on liian vähän, ja jos ne eivät
miellytä, niin kyllä ihmettelen hallituksen omaa
innovatiivisuutta. En ole nähnyt mitään
uusia toimia. Vanhoja vähän vähennetään,
mutta oikeastaan mitään innovatiivisuutta en ole
nähnyt sillä puolella.
Ministeri Pekkariselle ja niille muille, jotka ovat puhuneet
yritysten kilpailukyvystä ja viennistä: Minulle
tuli ratkaisematon yhtälö vastaan, kun luin, että Pekkarinen
oli muiden Pohjoismaiden ministereiden kanssa sopinut, että vuodesta 2015
alkaen meillä on yhteiset sähkön vähittäismyyntimarkkinat.
Miten te ajattelette, että tässä suomalaiset
kymmenet, kymmenet sähköyhtiöt pärjäävät,
kun te samaan aikaan olette määrittänyt,
että meiltä ei saa viedä sähköä,
mutta sitten meille saisi tuoda Ruotsista, Norjasta sähköä ja myydä sitä ilman
myyntikonttoria aivan suoraan. Minun mielestäni tässä on
joku yhteensovittamaton osa, (Puhemies: Minuutti!) kun siirtoyhteydet
vahvistetaan, yhteiset markkinat luodaan, mutta Suomesta sähköä ei
saa viedä.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Yrittäjyyden merkityksestä ei
täällä salissa koskaan puhuta liikaa.
Tiedämme sen, että kasvuyrittäjyys on
aivan keskeinen menestyksen tekijä. Ministeri Pekkarinen
on erinomaisesti avannut myös sitä mahdollisuutta, että veroporkkanoilla
voitaisiin edistää kasvuyrittäjyyttä.
Kuitenkin laman seurauksena aina tulee konkursseja, niin kuin täällä on
jo todettu. Monesti siihen syynä on se, että eräs
tärkeä asia pienillä yrittäjillä unohtuu,
ja se on taloushallinto. Sitä varsinaista työtä osataan
tehdä mutta taloutta ei osata hoitaa. Kysyn: Onko ministeriössä tiedostettu
tämä ongelma, ja onko esimerkiksi yrittäjäkoulutuksen
kautta tähän taloushallinnon osaamiseen kiinnitetty
erityistä huomiota?
Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Se, että täällä puhutaan paljon
nuorisotyöttömyydestä ja sen lisääntymisestä,
pitää myöskin paikkansa. Mutta kyllä tietenkin
talouden taantuma on ajanut tilanteen siihen, että monet
yrittäjät katsovat, että edullisinta on
päästä eroon työntekijöistä,
jotka ovat täyttäneet 57 vuotta. Nyt näyttää olevan
yhä lisääntyvästi työmarkkinoiden
lomautettujen ja irtisanottujen kohdalla henkilöitä,
jotka ovat noin 57-vuotiaita, joilla olisi vielä halua
jatkaa työelämässä pitempään.
Saan siitä päivittäin palautetta kentältä.
Miten hallitus on aikonut tähän ongelmaan nyt
puuttua? Pitäisikö näitä rajoja
muuttaa ja nostaa siten, ettei tulisi edulliseksi 57-vuotiaiden
ja sitä vanhempien työntekijöiden irtisanominen,
joilla olisi vielä paljon annettavaa työelämässä,
mikä lisäisi osaamista ja kokemusta?
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysymys arvon ministerille maakunnan kehittämisrahasta.
Kehittämisrahaa tämän budjetin myötä leikataan
2,5 miljoonaa euroa, vaikka hallitusohjelman mukaan maakunnan kehittämisrahan
sitomattomaan osaan piti tehdä tasokorotus. Miksi näin
nyt menetellään, sitä kysyn. Todettakoon
vielä, että sitomattoman maakunnan kehittämisrahan
merkitys on joustavana rahoitusmuotona maakunnissa todella suuri,
sillä se mahdollistaa nopean reagoinnin esimerkiksi elinkeinoelämän
hankkeitten vauhdittamiseksi, ja tätä työtä tosiaan
maakunnissa riittää.
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kaksi keskikuumaa eli kansan kielellä lämmintä kysymystä.
Toinen liittyy Matkailun edistämiskeskukseen. Täällä on
hyvin todettu mietinnössä, että ulkomaan
toimistot on lopetettu ja kotimaan toimintoja on supistettu. Määrärahataso
on pudonnut 40 prosentilla. Valiokunta on ollut huolissaan, pystyykö Mek
huolehtimaan Suomen matkailukuvan edistämisestä ulkomailla.
Ongelma ei ole pelkästään matkailukuvan
edistäminen, vaan Mek on ollut matkailuyrityksille partneri, joka
on käytännön liiketoimintojen edistämisessä ja
kauppojen diilaamisessa ollut hyvä yhteistyökumppani.
Kentältä on tullut viestejä, että tämä on
iso ongelma ja puute. Millä tavalla ministeri on tähän
tilanteeseen suhtautunut, ja ollaanko tekemässä jo
ennen tätä selvitystä korjausliikkeitä?
Toinen asia on työllisyysperusteiset investointimäärärahat.
Ne ovat laskemassa tulevina vuosina. (Ed. Gustafsson: Heti, kun
kokoomus tuli hallitukseen!) Käytännön
työkaluna ne ovat olleet keskeisen hyvä apuväline
kunnissa, jotka ovat tärkeitä moottoreita muun
muassa reuna-alueilla investointien toteuttamisessa. Mikä suhtautuminen
ministeriöllä on työllisyysperusteisiin
investointimäärärahoihin?
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen ollut huolissani leikkauksista, jotka
kohdistuvat matkailuelinkeinoon. Samanaikaisesti Ruotsi ja Norja
panostavat enemmän ja varautuvat siihen, että kun
taantuma hellittää, niin matkailuimago on kunnossa ja
matkailijat kun taas lähtevät liikkeelle, tulevat sitten
maahan. Mutta kun huolestuttavaa tässä on se,
että tämä on ollut pitkäaikaista,
niin haluaisin tietää, miten me tulemme matkailua
jatkossa kehittämään, koska se on tällä hetkellä aika
pitkälle seudullisen ja maakunnan työn varassa.
Toinen kysymys menee ministeri Sinnemäelle. Vaikka
olemme paljon tehneet nuorisotyöttömyyden eteen,
niin onko meillä mahdollisuuksia lisätä oppisopimuskoulutusta?
Se on Euroopassa paljon korkeammalla tasolla, ja muun muassa Elinkeinoelämän
Tutkimuslaitos on sanonut, että voisi olla jouston varaa
siinä, että yritykset voisivat käyttää enemmän
oppisopimuskoulutusta hyväkseen.
Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Telakoiden synkkä tilanne tuli
molempien ministereiden puheenvuoroissa todettua. Hallitus on luvannut
nyt jo vuoden ajan telakoille tukipakettia, mutta käytännössä konkreettisia
päätöksiä puuttuu.
Kotimainen varustamo Viking Line valmistelee laivatilauksia
Suomesta. Toimitusjohtaja Eklund totesi maanantaina, että tilauksia
harkitaan ja valmistellaan, mutta valtio ei ole saanut aikaan telakkatukipakettia.
Kuinka näin voi olla, että tästä on
vuosi puhuttu, mutta kun tilanne on kriittinen, päätöksiä ei
saada aikaan? Ammutaan hehtaaripyssyllä ja puhutaan elvytyksestä,
mutta sitten kun tarvittaisiin kohdennettua todellista elvytystä,
päätöksiä ei saada aikaan.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän aamun uutisen mukaan kaksi
yritystä on nuijan alla, vasaran alla joka päivä,
ja suuri osa niistä yrityksistä on alle kymmenen
henkilön yrityksiä.
Ed. Pulliainen kysyi, viedäänkö nämä koneet nyt
tai mitä esteitä on, että näitä koneita
ei viedä ulos. Kyllä se on sillä tavalla,
miten aiotaan tehdä, että näitä konkursseja
vähennettäisiin: koska nämä ovat
tämmöisiä alihankintayrityksiä ja
kun ne loppuvat, niin siinä on käymässä siten,
että myös nämä isommat yritykset
eivät vaan löydä Suomesta alihankkijoita.
Sitten toinen kysymys tästä matalapalkkatuesta
ja tästä veroalesta. Eikös nämä ole
vähän niin kuin sukua keskenään?
Molemmissa hukattiin rahaa. Nämä selitykset, joita
työministeri tuossa totesi äsken, jotta kunnissa
on käytetty suuri osa tästä matalapalkkatuesta,
niin eihän se sinne ollut tarkoitettukaan. Olisivatko kunnat
irtisanoneet näitä henkilöitä?
Vaan kysehän oli siitä, että kohdennus
pitäisi aina näissä olla, että ei
hukkaannu rahaa. Samalla tavalla veroalessa tapahtui, että hukattiin
ostovoimaa ja kotimaista kysyntää heikennettiin
siinä, koska suuri osa hukkaantui verrattuna siihen, jos
olisi täsmäkohdennettu. Matalapalkkatuessa taas
hukattiin rahaa; 600 miljoonaa varmaan kokonaisuutena menee muistaakseni
budjetin mukaan, mitä on varattu siihen. Niin kuin on todettu,
niin vaan pieni osa siitä tuli työpaikoiksi.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Osa peruskoulunsa päättävistä nuorista
jää kokonaan koulutuksen ja työelämän
ulkopuolelle eri syistä. Ammatillinen koulutusjärjestelmä ei
pysty tarjoamaan kaikille nuorille sellaista koulutuspalvelua kuin
he tarvitsisivat. Toisaalta ammatillisten opintojen keskeyttämistä ei
pystytä tehokkaasti ehkäisemään
aina eikä nuorta siirtämään
muiden palvelujen piiriin. Kysynkin: Voitaisiinko ammatillisten
oppilaitosten ja työpajojen yhteistyötä tukea
rakentamalla järjestelmä, jossa oppilaitokset
ja työpajat voisivat yhtenäisen toimintamallin
avulla vaihtaa opiskelijoita ja valmentautujia keskenään?
Tavoitteena olisi tietenkin toisaalta ehkäistä opintojen
keskeyttämistä ja toisaalta ohjata pajanuoria ammatillisiin
opintoihin.
Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On oikein, että hallituksen työllistämistoimien
kärki kohdistuu nimenomaan nuorten työllisyyden
edistämiseen. Ikävää on tietenkin
se, että toimet eivät mitenkään tavoita
kaikkia niitä yli 33 000:ta ilman työ-
ja koulutuspaikkaa olevaa nuorta.
Ruotsissa on otettu melko radikaali järjestelmä käyttöön.
Siellä työtön etsii ensin itse töitä ja sitten
saman ajan työvoimahallinnon kanssa, minkä jälkeen
työtön työllistetään
toistaiseksi. Tämä on iso muutos, joka vaati hallitusneuvotteluiden
tuloksen ja vaatii neuvotteluja. Onko Suomessa pohdittu mitään
tämän kaltaista? Ministeri Sinnemäki,
millaisia tuloksia tästä Ruotsin kokeilusta on
saatu?
Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka jotkut näkevät taloudessa
valonpilkahduksia, niin ensi vuosi tulee olemaan sekä kansalaisillemme
että yrityksillemme erittäin haasteellinen. Suuria
vaikeuksia tulee olemaan rakentamisessa ja teollisuudessa. Vienti
ei vedä, ei varsinkaan pienten ja keskisuurten yritysten
vienti. Pudotusten arvioidaan olevan edelleen kymmeniä prosentteja.
Näyttää siltä, että myöskään
tämä hallituksen veroelvytys ei toimi kotimarkkinoilla.
Kaupan myynti romahti tammi—lokakuussa yli 17 prosenttia.
Eli tässä tilanteessa tarvitaan nyt todellakin konkreettisia
toimenpiteitä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi,
parantamiseksi. Niitä tarvitaan nopeasti jo täällä esiin
nostetuissa metsäteollisuudessa ja telakkateollisuudessa.
Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia on kartoitettu eri työryhmissä myös
telakkateollisuuden osalta. Telakkatyöryhmä on
tehnyt väliraportissaan konkreettisia esityksiä.
Kysynkin ministeri Pekkarinen teiltä: Aiotteko te nopeasti toteuttaa
nämä?
Myös tämä Viking Linen tilaus olisi äärettömän
tärkeä tässä tilanteessa suomalaisille
telakoille. Näillä perinteisillä aloilla
on kuitenkin tulevaisuutta, mutta meidän on katsottava
myöskin tulevaisuuteen, ja allekirjoitan kyllä näkemyksenne
siitä, että meidän on pystyttävä monipuolistamaan
(Puhemies: Minuutti!) elinkeinorakennettamme, eli tarvitaan rohkeampia
panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan.
Tarvitaan kasvustrategia. Onko hallituksella kasvustrategia, ministeri
Pekkarinen?
Toinen varapuhemies:
Ministeri Pekkarinen, 3 minuutin puheenvuoro.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Telakkatuesta ensinnäkin, kyllä hallitus
on jonkun verran satsannut. Ensin 18 miljoonaa Genesis 1:een ja
nyt laitettiin 10 miljoonaa euroa innovaatiotukea kahdessa eri erässä,
yhteensä 28 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi näitä hankintoja
on aikaistettu. Nyt en muista miljoonamäärää,
mutta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, kaikkiaan
80 miljoonalla eurolla on tuettu, josta melkein kaikki tuli erityyppisille
telakoille. Ne on tehty viime vuoden lopun ja tämän
vuoden 2009 aikaan nämä aikaistamispäätökset.
Mitä tulee te-toimistoihin, niin ei niiden määrärahoja
vähennetä eikä väkeä vähennetä.
Päinvastoin, sinne tulee — minä uskallan
sanoa vähintään enemmän kuin
(Hälinää) — siis joka tapauksessa
te-toimistoissa tulee olemaan vähintään
sata henkilöä enemmän kuin vuosina 2008—2009.
Eri toimia tehdään, joista nuorten tarpeisiin
menee 50 ja useita kymmeniä, muistaakseni lähes
sata muuta lisää. Eli selvästi lisätään
jo tehdyillä päätöksillä ilman
muuta.
Vielä kannattaa sanoa sekin, että nämä Euroopan
sosiaalirahaston rahat, joista tässä puhuttiin, ne
saadaan nyt käytettyä. 2,4 miljoonaa euroa on enää siitä limiitistä käyttämättä,
ja on mahdollista, että tämän kuun aikaan
saadaan kaikki ne rahat käytettyä. Eli me saimme
tämän järjestelmän toimimaan,
ja se toimii niin, että meidän ei tarvitse lähettää rahaa
takaisin tuonne Eurooppaan.
Sitten ed. Kumpula-Natri sanoi, että Suomesta ei saa
viedä sähköä, mutta tänne
saa tuoda sähköä. Mihin tämä tämmöinen
viesti perustuu? Tänäänkin, nyt viimeisten
kuukausien aikaan, monen taakse jääneen kuukauden
aikaan, Suomesta on viety sähköä Ruotsiin
ja Norjaan. Tämä on toiminut näinpäin.
Kun siellä on huono vesivuosi, niin täältä viedään
sinne. Ettäkö me yhtäkkiä laittaisimme
nyt sitten niin kuin esteen, että kun tähän
saakka on voinut viedä, niin nyt jatkossa ei voida viedäkään?
Eihän näin kukaan ole missään ajatellutkaan,
puhumattakaan, että olisi sanonut ja vielä vähemmän
kirjoittanut mihinkään tätä. Me
rakennamme yhteistä eurooppalaista markkinaa, ja Pohjola
kulkee siinä etukenossa ilman muuta.
Taloudelliseen koulutukseen, ed. Reijonen, ilman muuta tarvitaan
koulutuksen parantamista kaikilla koulutusasteilla, myös
yleiskoulussa. Suomessa voi valmistua vaikka tohtoriksi monilta
tieteenaloilta eikä tarvitse tietää,
ei tarvitse osata ollenkaan esimerkiksi taseen lukemista, joka on
perusasioita, jotka jokaisen ihmisen pitäisi osata jollakin
tavalla ja joista pitäisi jollakin tavalla voida selviytyä.
Maakunnan kehittämisraha, edustaja, olette aivan oikeassa.
Kaikessa ei voi onnistua, likimainkaan kaikessa, ja tämä on
yksi asia, jossa olen joutunut antamaan periksi. En ole kyennyt toteuttamaan
hallitusohjelmaa, ja olen siitä katkera ennen kaikkea itselleni.
(Naurua) Mitä Mekiin tulee ja sen voimavaroihin, niin uusi
strategia Mekille on rakennettu. Siinä idea on se, että se
juttu ei ole enää virkamiestyötä.
Mekin henkilöstömäärä on
vähentynyt erittäin tuntuvasti, noin sadasta noin
runsaaseen 30:een. Se raha, mikä jää jäljelle,
pyritään käyttämään
entistä enemmän sitten tämmöisen
brändin rakentamiseen, tekemiseen ja markkinointiin ja
vastaavaan. Matkailuinvestointia kyllä pyritään
rahoittamaan ihan samalla tavalla kuin muitakin investointeja, ilman
muuta.
Ed. Pulliainen, konkurssit ovat todella lisääntyneet
merkittävästi, mutta se Viro, tuskin se nyt on
uhkakaan. Siellä ei oikeastaan mitään
tapahdu tällä hetkellä. Jo sekin auttaa
siihen, että se tavara jää tänne
Suomeen. (Puhemies: 3 minuuttia!)
Ed. Karjula, teidän ajatuksianne siitä innovaatiostrategian
terävöittämisestä, keskittämisestä niihin
aloihin, missä me voimme menestyä: yrityskiihdyttämöt,
ensimmäiset, ovat alkaneet. Meillä on uusia tuotteita,
metodeja, joita myös Euroopan unioni Lissabonin strategian
uudistamisessa nyt meiltä käy siivilöimässä.
Mutta meidän pitää jatkuvasti tätä työtä viedä eteenpäin.
Toinen varapuhemies:
Ministeri Sinnemäki, 3 minuuttia.
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Jos tämä pyrkisi nyt olemaan
sitten ihan se normaali 3 minuuttia.
Ed. Kumpula-Natri kysyi näistä kuluttajajärjestöjen
määrärahoista, joihin, hyvä kyllä,
valiokunta teki pienen lisäyksen. Tässä kohtaa
voisin siteerata ministeri Pekkarista: olen siitä katkera ennen
kaikkea itselleni, että näiden järjestöjen määrärahojen
pitämisessä edes entisellä tasolla en
ole onnistunut.
Ed. Kerola kysyi alueellisesta kuljetustuesta. Itse asiassa
työ- ja elinkeinoministeriön kehysehdotuksessa,
jota ollaan valtiovarainministeriölle toimittamassa, ehdotetaan
nousevaa tasoa alueelliseen kuljetustukeen vuoteen 2014 asti.
Vielä tähän matalapalkkatukikeskusteluun
ja nuoriin. Hallitushan alkutaipaleellaan teki ratkaisun, että matalapalkkatukea
ei laajenneta koskemaan nuoria ikäluokkia, vaan siihen
varattu määräraha on käytetty
koulutukseen, muun muassa työpajatoimintaan, oppisopimuskoulutukseen
ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Tämä ratkaisu
on hallituksessa tehty yksimielisesti.
Ed. Harkimo kysyi naisyrittäjyyden edistämistä käsitelleen
työryhmän toimenpiteistä. Siinä ehkä kaikkein — no,
niitä voi varmaan arvottaa eri tavalla — mutta
että varmaan yksi isoimmista ehdotuksista on nimenomaan
tämä palvelualoja koskeva pääomasijoittaminen.
Se on asia, jota ministeriössä täytyy
pohtia ja katsoa, onko tähän määrärahoja
ja onko tämä työryhmän esitys
paras tapa organisoida tämän tyyppistä toimintaa.
Sitä on järkevä luultavasti katsoa myös sen
rinnalla, kun luovia aloja ja niiden yrityspalveluja käsitellyt
selvitysmies teki omat ehdotuksensa luovien alojen kehittämistoimijoista. Nämä ovat
molemmat sellaisia asioita, joissa meidän yrityspalvelujärjestelmäämme
on tarkasteltava siten, palveleeko se hyvin sellaisia yrityksiä,
jotka toimivat ehkä vähemmän perinteisillä toimialoilla
ja palveleeko meidän yrityspalvelujärjestelmämme
esimerkiksi palvelualan yrityksiä tehokkaimmalla mahdollisella
tavalla.
Nuorten osalta ehkä voidaan vielä todeta se — täällä on
ollut muutamia kysymyksiä — että meillähän
on nyt otettu käyttöön tai vakinaistettu tämä ammattistarttijärjestelmä,
työpajojen määrärahoja on lisätty,
samoin etsivää nuorisotyötä, jolla
on tarkoitus palvella niitä nuoria, jotka eivät
ole löytäneet koulutuspaikkaa tai työpaikkaa lainkaan.
Nämä ovat kaikki sellaisia toimenpiteitä,
joita voidaan ensi vuonna rahoittaa enemmän kuin tänä vuonna.
Uskon, että niillä saadaan nuoria palveltua.
Toinen varapuhemies:
Valitettavasti näinkin mielenkiintoinen keskustelu
joudutaan katkaisemaan. Meillä on kahdeksaksi tunniksi
suunnilleen puheenvuoroja odottamassa kahden pääluokan
asioista, ja vielä on se liikenne- ja viestintäpoliittinen
teemakeskustelukin välissä. Joudumme siirtymään
puhujalistaan. Täällä olisi ollut kolmisenkymmentä vastauspuheenvuoropyyntöä odottamassa,
mutta mennään puhujalistaan.
Marjo Matikainen-Kallström /kok:
Arvoisa puhemies! Valtion harjoittama innovaatiopolitiikka
on äärimmäisen tärkeä ja
keskeinen tekijä Suomen etsiessä ulospääsyä nykyisestä talouden tilasta.
Nyt, kun teollisuutemme rakenne on muuttunut rajusti, ovat hyvät
neuvot, hyvät innovaatiot todella tarpeen. Tarvitsemme
sekä uusia liiketoimintoja korvaamaan menetettyjä että uusia,
korkean jalostusasteen vientituotteita.
Ympäröivän yhteiskunnan on tuettava
kaikin mahdollisin keinoin uuden luomista. Tuki on aloitettava jo
koulutusjärjestelmästämme. Yliopistojen,
ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten on tiedostettava yrityslähtöisen
kehittämistyön tärkeys. Suomi ei myöskään
ole ollut riittävän vetovoimainen, jotta olisimme
houkutelleet yrityksiä investoimaan tänne. Meidän
on parannettava kilpailukykyämme vertailussa kustannustasosta,
viennin rahoituksesta ja vientitakuista. Jokainen menestyvä yritys
vaikuttaa osaltaan taloutemme elpymiseen. Siksi niiden menestymiseen
ja hyvinvointiin on väsymättömästi kiinnitettävä huomiota
ja tuettava niitä kaikin keinoin. Uusien aloittavien yritysten
alkutaivalta on helpotettava ja kasvuyrityksiä kannustettava laajenemiseen.
Niin kuin jo eilen sanoin, tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatiotoiminnan rahoitus on nyt avainasemassa. Ensi vuoden budjetissa
on kiitettävästi nostettu innovaatiopolitiikan
ja kansainvälistymisen määrärahoja
noin 45 miljoonalla, tarkasti 44 794 000 eurolla,
samoin Tekesin myöntövaltuuksia yli 50 miljoonalla.
Enemmänkin olisi voitu nostaa, mutta tässä talouden
tilanteessa on nyt tyytyminen tähän.
Arvoisa puhemies! Euroja siis jaetaan myös ensi vuonna
innovaatiotoimintaan, mutta kuka ne saa ja miten toimimalla? Suomen
tilannetta arvioinut, professori Reinhilde Veugelersin johdolla toiminut
kansainvälinen arviointiryhmä ei antanut meille
kiitettävää arvosanaa, ei ehkä edes välttävää,
vaan peräti heikon. Aikaisemmin hyvin toimivaksi arvioitu
tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme on 2000-luvulla
heikentynyt ja samalla Suomen kansainvälinen asema on huonontunut
vertailussa muihin maihin.
Erityisesti arviointiryhmä tarttuu yritystukijärjestelmään.
Se on monimutkainen ja hajanainen. Varmasti moni suomalainen yrittäjä puistelee
nyt päätään ja ihmettelee, miksi
tämä tieto piti hakea kansainväliseltä arviointiryhmältä.
Jokainen suomalainen yritystukia hakenut yrittäjä olisi
voinut kertoa sen omakohtaisiin kokemuksiin perustuen.
Toinen ongelmamme on kansainvälistyminen. Pohjoismaisessa
vertailussa olemme hännänhuippuna. Maamme ei houkuttele
ulkomaisia tutkijoita tai asiantuntijoita, ei osaamisintensiivisiä yrityksiä eikä
tutkimustoimintaa.
Kansainvälinen tutkimusyhteisömme näivettyy.
Eilen puhuimme hallintorajojen madaltamisesta ja niiden yli
katsomisesta. Tästä kysyin myöskin ministeri
Pekkariselta, mutta hän ei vaivautunut vastaamaan eikä ole
nyt salissa tällä hetkellä Myös
innovaatiopolitiikassa tulisi olla enemmän yli ministeriörajojen
menevää koordinointia ja päätöksentekoa.
Nykyisellään se puuttuu lähes täysin.
Tästä esimerkkinä, mihin VaVin mietinnössäkin
viitataan, on yhteiseurooppalaisen hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen
perustamishanke, jossa Suomi on yhtenä hyvin varteenotettavana
sijoitusvaihtoehtona.
Valiokunta pitääkin tärkeänä,
että työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö selvittävät tämän
kaltaisten hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden ja ennen kaikkea sen,
että me emme poissulje todella varteenotettavia, hyviä,
isoja kansainvälisiä hankkeita vain sillä,
että emme pysty keskustelemaan yli hallintorajojen. Meillä olisi sitä osaamista
ja rahaakin löytyisi kansainvälisesti, mutta me
omilla toiminnoillamme estämme sen tänne tulon.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Äkillinen työttömyyden
kasvu johti viime keväänä siihen, että työ-
ja elinkeinotoimistot viestivät jatkuvasti määrärahojen
lisätarpeesta, ja rahoja on sitten lisätty vaiheittain.
Myös Esr-rahoitusta on käytetty. Aktiivisen työvoimapolitiikan
määrärahatason on vastattava tarvetta,
koska mitä nopeammin apu ja toimenpiteet saadaan työttömille,
sen paremmat ennusteet työllistymiselle on. Hallituksen
on varmistettava työllisyysmäärärahat
tarvittaessa lisäbudjetein.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin, vastavalmistuneisiin
ja juuri työttömiksi jääneisiin,
jotta ehkäistään valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen.
On inhimillisesti kestämätöntä ja
taloudellisesti hölmöä syrjäyttää nuoret
työstä. Työttömyys ja toimettomuus
ovat usein tie syrjäytymiseen ja päihde- ja mielenterveysongelmiin.
Tähän meillä ei ole edes varaa. Jokainen syrjäytynyt
nuori maksaa sosiaalikulujen muodossa miljoona euroa, mutta jo parin
vuoden päästä, kun suuret ikäluokat
siirtyvät eläkkeelle, tarvitaan jokaista käsiparia.
Nuorisotyöttömyyden kasvu on nyt vakava ongelma,
johon on puututtava heti. Nuorisotyöttömyys on
kasvanut yli 60 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Uudellamaalla
se on kaksinkertaistunut. Nuoret tarvitsevat työvoimatoimistoissa
parempaa henkilökohtaista ohjausta. Esimerkiksi työpajatoiminta
on tehokas keino auttaa tulevaisuuttaan etsiviä nuoria.
Tukityöllistämiseen, nuorten työpajatoimintaan,
ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja vastavalmistuneiden
työllistämiseen on panostettava. Valtiolla ja
kuntapuolella on tarjottava nuorille töitä. On
otettava kadoksiin ajautumassa olevat nuoret siipien suojaan. Ruotsin
mallin mukainen takuutyö alle 25-vuotiaille on varsin hyvä ajatus.
Nuorten toisen asteen koulutuspaikkoja on jo vuosia ollut liian
vähän. Erityisesti Uudellamaalla on vuosittain
jäänyt iso joukko peruskoulun päättäviä vaille
mitään jatkokoulutuspaikkaa. Hallitus on nyt lisännyt
nuorten ammattikoulupaikkoja, ja on todella tärkeää kohdentaa
lisäykset niille alueille, joilla on suurin pula paikoista. Tämä helpottaa
koulutuspaikan löytämistä jo ensi syksynä,
mutta on syytä muistaa, että meillä on
iso joukko nuoria ja nuoria aikuisia vailla mitään
koulutusta. Siksi myös aikuiskoulutusuudistus tulee tarpeeseen.
Yrittäjyyden edistäminen ja byrokratian ja velvoitteiden
karsiminen pienyrittäjiltä on tärkeä seikka,
jonka haluan vielä nostaa esiin. Pienyrittäjät
ovat suurtyöllistäjiä, ja onkin madallettava kynnystä työllistää.
Sitä kautta saadaan elinvoimaa ja työpaikkoja.
On tehtävä sellaista lainsäädäntöä ja
tukipolitiikkaa, että pienyrittäjä voi huoletta
työllistää ja uskaltaa työllistää.
On tuettava kasvuyrittäjyyttä. Yksi konkreettinen
asia olisi yksinyrittäjän ensimmäisen
työntekijän palkkaustuen laajentaminen koko maahan
työelämävaliokunnan esityksen mukaisesti.
Yksinyrittäjän avustus ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen
kattaa nyt 160 Itä- ja Pohjois-Suomen kuntaa. Tuen saaminen
valtakunnalliseksi tukisi talouden elpymistä ja työllisyyttä. Samalla
se edistää yksinyrittäjän jaksamista
ja työhyvinvointia. Monissa kasvukeskuksissa, kuten Uudellamaalla,
tällainen tuki olisi todella tervetullut.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Laman aikana työmarkkinoille
tulevien kiinnittyminen on ilman muuta vaikeaa, ja jo kuuden kuukauden,
nuorilla jopa kolmen kuukauden, työttömyys voi
johtaa negatiivisten työelämäkokemusten
kasaantumiseen ja työelämän ulkopuolelle
jääntiin pysyvästi. Sama asiahan on huomattu,
kun nuori jää sairauslomalle kuukausiksi, esimerkiksi
masennuksen vuoksi.
Yhdestä syrjäytyneestä nuoresta arvioidaan tällä hetkellä aiheutuvan
yhteiskunnalle kustannuksia yli miljoona euroa. Nämä luvuthan
aina vähän vaihtelevat, mutta joka tapauksessa
se on paljon. Nuorten ja vastavalmistuneiden tukemiseen tulee yhteensä 50
miljoonan euron lisämääräraha,
josta 33 miljoonaa tulee Temmin käytettäväksi.
Ja kuten tuossa ministerikin totesi, lisäbudjeteissa tähänkin
asiaan varmaan puututaan.
Temmin toimintamenoihin lisätään
myös 100 000 euroa käytettäväksi
nuorille myönnettäviin yrittäjyystekopalkintoihin,
mikä on mielestäni ihan hyvä idea tässä lama-ajassa.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys
on lisääntynyt vuodessa tosiaan yli 20 prosenttia
ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden yli 30 prosenttia,
ja tietenkin pitkäaikaistyöttömyys on
myös kääntymässä kasvuun.
Tämä työttömyyden kasvu on ollut
niin voimakasta, että on haaste tarjota työttömille
riittävästi sellaista koulutusta, joka todella
edistäisi työllistymistä. Sen takia onkin
hyvä, että esimerkiksi omaehtoista koulutukseen
hakeutumista on päätetty helpottaa.
Työvoimapalveluiden kohdentamisessa tulee ottaa ilman
muuta huomioon myös naisten ja miesten työttömyyden
erot. Koska miesvaltaisilla aloilla taantuma on ollut erittäin
syvä ja siihen liittyy myös tämmöistä pysyvää rakenteellista työpaikkojen
menetystä, on miesten hakeutumista uusille aloille työvoimapalveluitten
avulla erityisesti kannustettava.
Kuten ministerikin totesi, te-toimistojen määrärahoja
yhtäältä vähennetään
tuottavuusohjelman takia ja toisaalta lisätään
määräaikaisesti muutosturvan laajennuksen
vuoksi ja nuorten palveluitten turvaamiseksi. Itse löysin
tämmöisen nettolisäyksen kuin 107 henkilötyövuotta. (Ed.
Erkki Virtanen: Kun ei rahat riitä nykyisiinkään!)
On huomattava tässä yhteydessä, että jos julkiseen
työvoimapalveluun ilmoitetut työpaikat saataisiin
täytettyä keskimäärin yhtä päivää nykyistä nopeammin,
kasvaisi tuotannon arvo yli 50 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että Temmi
antaa toukokuun loppuun mennessä valiokunnalle selvityksen
Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa koskevan uudistuksen
vaikutuksista erikokoisten matkailuyritysten tasolla. Tästä keskusteltiin
jaostossa ja tällä erää päätettiin
lisätä momentille joka tapauksessa 0,5 miljoonaa
euroa.
Talous- ja velkaneuvontaan suunnataan 4,5 miljoonaa euroa, jonka
arvioidaan kattavan noin kaksi kolmasosaa kustannuksista, ja on
tietysti todettava, kuten oli arvattavaakin, että asiakasmäärät
ovat alkaneet kasvaa ja jonotusaika on pidentynyt. Me korostimme,
että on tärkeätä, että ryhdytään
neuvonnan toimivuutta arvioivan selvityksen pohjalta toimiin, jotka
parantavat ja tehostavat näitä neuvontapalveluja,
jotka on saatu luotua, ja lisäsimme tähänkin
tosiaan 0,5 miljoonaa.
Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan määrärahoiksi
esitetään runsaat 67 miljoonaa euroa, josta summasta
energiansäästöön ja uusiutuvan energian
käytön edistämiseen sekä energiatiedotukseen
osoitetaan reilu 3 miljoonaa ja energiatukeen noin 53 miljoonaa
euroa.
Nämä asetetut tavoitteet ovat erittäin
vaativia, varsinkin tuo uusiutuvan energian käytön
lisäämistä koskeva, ja lisäpäätöksiä varmaan
tässäkin tarvitaan. Tavoitteiden saavuttaminen
edellyttää muutoksia niin energian tuotannossa
kuin sitten pitkäjänteistä tutkimuskehityspanostusta
monilta eri tahoilta.
Tässä yhteydessä nostan esiin pienen
järjestöteon, eli Maa- ja kotitalousnaiset aloittaa
ensi vuoden alussa tämmöisen "Energiansäästöllä euroja"
-kampanjan ympäri Suomen, ja järjestöllä on
tarkoituksena — itsekin olen kyllä järjestön jäsen — jakaa
tietoa ja tehostaa energiankäyttöä ja
lisätä tietysti energiansäästöä ihan
siinä omassa arjessa. Tavoitteet kuitenkin hiilidioksidipäästöjen
alentamiseksi ovat Suomessa niin kovat, että meistä jokaista
myös tarvitaan. Samoja asioita tietenkin ajetaan myös
yritysten, kuntien ja maatilojen energiasopimuksilla ja -katselmuksilla.
Arvoisa puhemies! Toteaisin vielä, että yritysten
kansainvälistymishankkeiden tukemiseen tulee tosiaan selvää kasvua,
kuten ministeri Pekkarinenkin tuossa puheenvuorossaan mainitsi. Nämä lisäpanostukset
suunnataan erityisesti uusille aloille, kuten esimerkiksi ympäristöteknologia,
luovat alat ja pienten yritysten laajat yhteishankkeet.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Otan vielä kerran osaa keskusteluun
näistä kuuluisista Esr-rahoista. Kyllä me
todellakin viime keväänä, kun kävimme
keskustelua siitä, pitääkö nuorten
työllistämiseen, erityisesti nuorten työllistämiseen,
suunnata välitöntä lisäbudjetissa osoitettua
kansallista työllistämistukea vai Esr-rahoja,
totesimme silloin, että se on sinänsä aivan
sama, kumpaa rahaa se on, jos molemmat olisivat käytettävissä samanaikaisesti.
Nyt täällä molemmat ministerit ovat
ikään kuin puolustellen todenneet, että nyt
ne Esr-rahat ovat käytettävissä. Niin
ne ovat nyt, puoli vuotta sen jälkeen, kun se lisäbudjetti
olisi voitu keväällä antaa. Tämän
puolen vuoden aikana tästä syystä on
jäänyt aivan liian monta nuorta työllistymättä,
ja se on aivan liian kova hinta tällaisesta opettelusta.
Me olemme nyt varmasti oppineet tai ainakin toivottavasti nekin
ministerit tai ne virkamiehet, jotka tämän tempun
keksivät keväällä, että näin
ei olisi pitänyt menetellä, mutta ei meillä ole
varaa maksaa tällaista hintaa siitä.
Arvoisa puhemies! Sitten näistä työvoimahallinnon
toimintamäärärahoista. Ministeri Pekkarinen
vakuutti tältä paikalta, että te-toimistojen voimavaroja
ei vähennetä. Miksi sitten toimistoissa ja te-keskuksissa
käydään jatkuvasti jokapäiväistä keskustelua
siitä, mistä supistetaan, kun rahat eivät
riitä? Miksi siellä parhaillaan suunnitellaan,
pohditaan, mennäänkö lomarahavapaisiin
vai siirrytäänkö suoraan lomautuksiin?
Onhan se mielenkiintoista, jos te-toimistot tällä hetkellä,
kun niiden pitäisi suuntautua lomautettujen työllistämiseen,
heidän auttamiseensa työllistymiseen, itse joutuvat
lomauttamaan omaa henkilöstöään
siksi, että voimavarat eivät riitä. Ei
siihen riitä selitykseksi se, että siellä ei osata
tehdä töitä. Siellä on tehty äärimmäisessä paineessa
töitä jo monta vuotta korkeasuhdanteenkin aikana,
ja nyt kun tilanne on työttömyyden kasvun osalta
räjähtänyt käsiin, otetaan todellisuudessa
faktisesti määrärahoja pois. On täysin
käsittämätöntä, millä tavalla
te-toimistoissa nykyisillä voimavaroilla, joista osa uhataan
lomauttaa tai pakottaa vaihtamaan lomarahansa vapaiksi, hoidetaan
esimerkiksi työllistämissuunnitelmien teko.
Valiokuntakuulemisissa, sekä budjettikuulemisissa että myöskin
työvoimapalvelulain kuulemisen yhteydessä, te-keskusten
ja te-toimistojen ihmiset totesivat, että tämä tilanne
tulee johtamaan siihen, että esimerkiksi työllistämissuunnitelmat
muuttuvat rutiiniksi; tulostetaan tämmöinen kaikille
samanlainen suunnitelma, vaihdetaan nimi ja syntymäaika
ja henkilötunnus ja nimet alle, ja se on siinä.
Siis eihän tämmöinen ole mistään
kotoisin. Aivan samalla tavalla nyt, kun omaehtoista koulutusta,
omaehtoista opiskelua laajennetaan, te-toimistoissa pitäisi
arvioida se, kenelle minkäkinlainen koulutus on tarkoituksenmukaisinta.
Miten sellainen arviointi voidaan tehdä, kun entisetkin
ihmiset ovat vielä vähenemään
päin valtion tuottavuusohjelman ja muitten vastaavien syitten
vuoksi, jotka syövät niitä vähäisiäkin
voimavaroja, jotka kenties tähän olisivat käytettävissä?
Tällä menolla suomalainen työhallinto,
joka on ammattinsa osaavaa, motivoitunuttakin, ajetaan tilanteeseen,
jossa se ei pysty auttamaan niitä ihmisiä, joita
sen tällä hetkellä pitäisi ehdottomasti
pystyä auttamaan. Tämmöinen meno ei voi jatkua.
Tässä budjetissa tämä olisi
voitu korjata, jos olisi halua löytynyt. Valitettavasti
sitä halua ei näyttänyt löytyvän.
Valiokunnan mietinnössäkään
tähän asiaan ei puututa kuin vastalauseissa. Pitäisi
toivoa hurskaasti, kun todellisuuden tietää, että näitä määrärahoja
tässä ja nyt voitaisiin lisätä,
koska juuri nyt se olisi välttämätöntä.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Taloustaantuma on tehnyt työmarkkinoista
todella epävarmat. Ensi vuonna Suomen työttömyysprosentti
voi käydä merkittävän korkealla
tasolla. Erityisesti pienillä paikkakunnilla ja rakennemuutosalueilla
työttömyys on jo erittäin näkyvä ongelma.
Varsinkin teollisuudessa irtisanomis- ja lomautusuhkia on edellistä vuotta enemmän,
ja Suomesta voi hävitä pysyvästi 100 000—150 000
työpaikkaa ja näistä tietysti suurin
osa teollisuudesta. Työntekijöille tilanne on
erittäin stressaava, ja epävarmuus oman työpaikan
säilyttämisestä vaikuttaa työssäviihtymiseen
ja -jaksamiseen. Nuorilla puolestaan on suuria vaikeuksia
löytää koulutustaan vastaavaa työtä.
Tuolla omalla kulmakunnallani työllisyystilanne on
loppuvuodesta synkistynyt siinä määrin,
että Lappeenranta on hakenut rakennemuutosaluelistalle.
Toimintaympäristön muutokset, yritysten heikko
tilanne ja tehtaiden alasajot ovat tehneet tehtävänsä.
Paikkakunnalta on hävinnyt tänä vuonna
jo 700 työpaikkaa, vaikka joitain uusia työpaikkoja
on saatu. Perälauta vuotaa valitettavasti kovin. Tilanne
on kestämätön, ja korjaustoimenpiteet
pitäisi saada aikaan. Korkeaksi nousseen työttömyyden
alentaminen on kylläkin erittäin vaikeaa. Rakennemuutosrahastoa
pitäisi mielestäni kasvattaa tänä vuonna,
jotta työttömyyden kasvuun voidaan reagoida nopeammin.
Arvoisa puhemies! Matkailun edistämiskeskuksen määrärahoja
on vähennetty noin 5,5 miljoonalla eurolla viime vuoteen
nähden. Mekin oma ulkomaanverkosto on ajettu alas ja toimintoja
on pidetty yllä Finpron verkkopalveluiden kautta. Kuten
valiokunnassa ja täällä salissa on todettu,
nyt on arvioitava tarkkaan, pystyykö Mek nykyisillä resurssillaan
toimimaan Suomen matkailun edistäjänä ulkomailla.
Valiokunta lisäsi Mekille 500 000 euroa jakovarastaan,
mutta se ei tilannetta hirveästi pelasta.
Itse asiassa koko matkailun markkinointia ja Suomi-tuotteisiin
panostamista on pohdittava asiantuntijavoimin. Suomea ei tunneta
ulkomailla matkailumaana, ja siksi näkyvyys ja markkinointi
ovat erittäin tärkeässä roolissa.
Venäjä on tällä hetkellä Suomen
tärkein yhteistyökumppani matkailun saralla, niin
kuin jo aiemmin totesin. Itäraja tarjoaa laajan skaalan
mahdollisuuksia. Rajaliikenteen helpottaminen ja viisumivapauden
toteuttaminen toisivat lisää yrittäjyyttä ja työpaikkoja
matkailusektorille.
Transitoliikenne, josta on paljon puhuttu, Venäjälle
on heikentynyt myös taloustaantuman myötä,
mutta Venäjä on edelleen tavarakuljetusten ykköskohde
niin merellä, ilmassa, maantiellä kuin raiteillakin.
Tästä on pidettävä huolta, ettei transitoliikenne
siirry pois Suomesta. Sillä on suuri vaikutus työllisyyteen
nykyisessäkin kiperässä taloustilanteessa.
Erilaiset väylä- ja satamamaksut ovat taloudellisesti
merkittäviä, puhumattakaan niistä useista
tuhansista työntekijöistä, joiden leipä tulee
suoraan tai välillisesti transitosta.
Arvoisa puhemies! Vientiyritykset ja yritystoiminta yleensä ovat
murrosvaiheessa. Taloustaantuma on supistanut vientivetoista teollisuuttamme.
Kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen on
varattava entistä enemmän rahoitusta ja resursseja.
Tarvitaan myös pitkäjänteistä panostamista
osaamiseen ja oppilaitosten sitoutumista yrityslähtöiseen
kehitystyöhön. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen
toimiminen alueellisina välittäjäorganisaatioina
ja yritysten yhteistyökumppaneina voisi avata uusia mahdollisuuksia keksintöjen
kaupallistamisessa. Ilman uusia innovaatioita ja vientiä talouden
pyörät eivät pyöri.
Pidän erinomaisena linjauksena, että valiokunta
lisäsi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle
100 000 euroa käytettäväksi
nuorille myönnettäviin yrittäjäteko-tunnustuspalkintoihin.
Nuoret yrittäjät tarvitsevat tukea, heissä on valtava
potentiaali innovatiivisen kasvuyrittäjyyden saralla. Juuri
tällaiset palkinnot kannustavat nuoria lähtemään
haastavalle yrittäjäsektorille. Palkintojen avulla
kultajyvät päästään
poimimaan yrittäjämaaperästä.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Olen varmaan kymmeniä ja kymmeniä kertoja
yrittänyt saada hallituspuolueitten edustajia vastaamaan
kysymykseen, koska matalapalkkatukikokeilu lopetetaan. Vastauksia
en ole saanut enkä niitä saanut äsken,
kun kaksi ministeriä oli paikalla. Vasemmistoliitto on
kuitenkin alusta asti kritisoinut matalapalkkatukea ja aivan tiukoin
asiaperustein.
No, miksi tämä kysymys on sitten tärkeä?
Siitä syystä, että matalapalkkatuki on
aivan järjetön malli. Siinä täysin
tarveharkinnatonta ja vastikkeetonta rahaa jaetaan vuositasolla
85 miljoonaa euroa sillä perusteella, että työnantaja
maksaa riittävän pientä palkkaa, eli
valtio tukee sitä, että pienipalkkaisten työntekijöiden
palkat eivät ainakaan nouse. Aiemman tutkimuksen mukaan matalapalkkatuen
piirissä olleiden työntekijöitten ansiokehitys
oli heikompi kuin verrokkiryhmän.
Tämä matalapalkkatuki käynnistettiin
vetoamalla matalan tuottavuuden aloihin ja työpaikkoihin.
Mutta pienellä palkalla ja matalalla tuottavuudella ei
ole mitään tekemistä keskenään. Pienipalkkaisen
myyjän, perushoitajan tai siivoojan työ voi olla
hyvinkin tuottavaa. Miksi heidän työnantajaansa
pitäisi palkita siitä, että hän
maksaa niin pientä palkkaa? Koska valtion maksama tuki
alkaa pienentyä 1 600 euron kuukausipalkan jälkeen,
se houkuttelee naulitsemaan palkan tuolle tasolle, koska tuki alkaa
laskea kuukausiansion noustessa.
Arvoisa puhemies! Kun matalapalkkatuesta päätettiin
vuonna 2005, vasemmistoliitto esitti lain hylkäämistä.
Meidän tueksemme tuli vain kaksi demareiden ja viisi kristillisdemokraattien edustajaa.
Valiokuntakäsittelyn aikana vihreät vaativat lain
ulottamista koskemaan myös nuoria ja kokoomus kaiken ikäisiä.
Sen lisäksi kokoomus esitti, että tukea pitäisi
maksaa myös osa-aikatyöstä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan
eriävään mielipiteeseen kirjoitin tuolloin,
että matalapalkkatuen panos—tuotos-suhde on tavattoman
huono ja että matalapalkkatuella ei ole mitään
konkreettista kytkentää uusien työntekijöitten
palkkaamiseen. Valitettavasti kumpikin seikka piti paikkansa. Kyse
ei tuolloin ollut mistään jälkiviisaudesta;
tuore työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tutkimus
osoittaa, että kahden vuoden aikana 170 miljoonan euron
panoksella palkattiin 300 työtöntä töihin.
Olisin halunnut äskeisessä debatissa perätä ministereiltä vielä,
kun he puhuivat 2 000 ihmisen työpaikkavaikutuksesta.
Siinä tutkimuksessa sanotaan, että on edistetty
2 000 työntekijän työllistymistä,
mutta työttömiä palkattiin ainoastaan
300, mikä tekee yli 500 000 euroa yhtä palkattua
työtöntä kohden, eli tavattoman kallis
tapa työllistää.
Viiden vuoden kokeilussa hukataan liki puoli miljardia euroa.
Vuositasolla varallisuusveron palauttaminen — jota toissapäiväisen
keskustelun perusteella myös ed. Zyskowicz kokoomuksesta
tukee, vaikka äänestikin tänään
toisella tapaa — ja matalapalkkatuesta luopuminen tuottaisivat
valtion kassaan noin 200 miljoonaa euroa. Se ei ole ihan pieni summa.
Sillä voitaisiin korottaa jokaisen työmarkkinatuella
tai peruspäivärahalla sinnittelevän työttömyysturvaa
5,5 euroa päivässä eli 120 euroa kuukaudessa — siis
kaikkien työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla
elävien.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ryhmä jätti
eriävän mielipiteen, kun työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta käsitteli valtion talousarvioesitystä,
ja me esitimme eriävässä mielipiteessä, että pahenevaan
nuorisotyöttömyyteen tarvitaan lisää täsmälääkkeitä,
ja huomionarvoista on, että nuorisotyöttömyys
painottuu ennen kaikkea nuoriin miehiin.
Me vaadimme lisää työllisyyspoliittisia
siirtomenoja investointeihin. Ne ovat riittämättömät, ja
se on siinä mielessä outoa, koska se on kaikkein
tehokkain tapa työllistää ja sillä tuella
syntyy nimenomaan pysyviä työpaikkoja ja sillä tuella
monipuolistetaan elinkeinorakennetta.
Kaiken kaikkiaan työllistämis-, koulutus-
ja erityistoimien määrärahat ovat riittämättömät,
ja hallitus teki keväällä kaksoisvirheen,
kun se ei laatinut lisätalousarviota ja luotti siihen,
että Esr-rahat saadaan irrotettua.
No, edelleenkään työttömyysturvaan
ei tule sentinkään tasokorotusta, ei tule kummankaan pääministeri
Vanhasen hallituksen aikana. Harmaan talouden torjuntaan pelimerkit
ovat aivan riittämättömiä, ja
vielä sitten tuottavuusohjelmalla hallitus käy
sotaa omia työllisyystavoitteitaan vastaan. Kaiken kaikkiaan
ensi vuonna on tärkeää se, kuinka hallitus,
työ- ja elinkeinoministeriö ratkaisevat tämän
työvoimapalvelulain kakkososan uudistuksen niin, että kolmannella sektorilla
säilyy mahdollisimman suuri ja joustava mahdollisuus työllistää.
Se on äärimmäisen tärkeä muoto
ja tapa työllistää, koska kolmannen sektorin
yhdistykset ovat ottaneet kontolleen ne työttömät
työnhakijat, joihin juuri kukaan muu ei kiinnitä mitään
huomiota.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Työttömyystilanne maassamme
on edelleen heikkenemässä. Työttömyysasteen
arvioidaan nousevan ensi vuonna yli 10 prosenttiin ja työttömien
työnhakijoiden määrän yli 300 000 henkilön.
Myös nuorisotyöttömyys on pahentunut
lyhyessä ajassa merkittävästi. Lokakuussa työttömien
nuorten määrä oli lisääntynyt
yli 63 prosentilla edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna. Erityisesti
nuorten miesten tilanne on hälyttävä.
Hallituksen toimet nuorisotyöttömyyden kasvamisen
ehkäisemiseksi ovat olleet riittämättömiä.
Työttömien joukossa on sekä korkeakoulutettuja
nuoria että peruskoulun tai lukion käyneitä, joista
erityisen hankalassa asemassa ovat kaksi viimeksi mainittua ryhmää.
Moni ei vähäisen koulutuksensa tai puuttuvan työkokemuksensa vuoksi
tahdo lainkaan päästä työelämään
kiinni, ja tällöin tuuliajolle joutumisen riski
on suuri. Kun ensimmäistäkään
työpaikkaa ei tahdo löytyä, nuori ihminen
helposti lannistuu, ja kun elämään sitten
haetaan sisältöä päihteistä ja
taloutta yritetään paikata pikavipeillä,
on syrjäytymis- ja velkakierre valmis. Osa nuorista ajautuu
pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle.
Näin ei saisi tapahtua, vaan valtion ja kuntien tulisi
kantaa vastuu nuorista. Syrjäytymisvaarassa olevia ja jo
syrjäytyneitä on pystyttävä tukemaan
nykyistä paremmin paitsi inhimillisistä syistä myös
siksi, että tulevaisuudessa uhkaavan työvoimapulan
vuoksi meillä ei ole varaa päästää nuoria
putoamaan työelämän ulkopuolelle. Tutkimusten
mukaan yhdestä syrjäytyneestä koituu
yhteiskunnalle jopa miljoonan euron lasku, ja syrjäytymiseen
liittyvää inhimillistä kärsimystä ei
voida edes rahassa mitata.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä useiden
alojen vastavalmistuneiden tilanne on sangen tukala. Hyväkään
koulutus ei enää takaa työpaikkaa. Vakinainen
työ on useimmille vain kaukainen haave. Oman alan pätkätöitä saavat
ainoastaan kaikkein onnekkaimmat, ja kaikki muutkin työt alkavat
olla kortilla. Nykyisessä taloustilanteessa nuoret ovat
heikoilla työpaikoista kilpailtaessa, kun tarjolla on myös
runsaasti sekä koulutettuja että kokeneita hakijoita.
On surullista, että jo lukiolaiset kokevat ahdistusta
epävarman tulevaisuuden vuoksi ja moni korkeakouluopiskelija
lykkää valmistumista työttömyyden
pelossa. Vuosikausien opiskelun jälkeen on epätoivoinen
tilanne olla työtön ja opintovelkainen. Tulevaisuus
tuntuu näköalattomalta, kun mitään
pitemmän aikavälin suunnitelmia ei voi tehdä.
Esimerkiksi omaa asuntoa varten säästäminen
on mahdotonta, ja lasten hankintaa joudutaan lykkäämään
hamaan tulevaisuuteen. Ei ole mikään ihme, että tässä tilanteessa moni
nuori masentuu.
On tunnettu tosiasia, että ensimmäinen valmistumisen
jälkeinen työpaikka määrittää pitkälle
tulevan työuran suunnan. Siksi akateemisille vastavalmistuneille
on aina tähän saakka opetettu, että ei
kannata ottaa vastaan mitä tahansa työtä.
Nyt tilanne on muuttunut. Tuoreita maistereita kehotetaan menemään
paremman puutteessa vaatekaupan myyjiksi, kahvilatyöntekijöiksi
ja pikaruokapaikkoihin, sillä jos jää odottamaan oman
alan töitä, voi joutua odottamaan loputtomiin.
Enää ei ole varaa huolehtia siitä, miten koulutusta
vastaamaton työ vaikuttaa tulevaisuuteen. Pääasia
on, että pystyy tavalla tai toisella maksamaan vuokran
ja hankkimaan välttämättömän
toimeentulon. Pettymys siitä, että pitkien ja raskaiden
opiskeluvuosien jälkeen joutuu matalapalkkaisiin hanttihommiin,
on ymmärrettävästi valtava.
Erityisesti valtion ja kuntien avoimiin työpaikkoihin
tulisi valita kaikki työnhakijat avoimen ja julkisen hakumenettelyn
kautta. Jäsenkirjat, sukulaissuhteet tai muut suhteet eivät
saisi virkavalintoja ratkaista. Tämä on erittäin
tärkeää juuri tällä hetkellä,
kun työpaikoista on huutava pula.
Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun nuoret kamppailevat selviytyäkseen,
nostaa moni eläkkeelle jäänyt yritysjohtaja
joka kuukausi jopa kymmenientuhansien eurojen suuruista eläkettä. Esimerkiksi
tiettyjen valtionyhtiöiden johtajat ovat päässeet
jo kuusikymppisinä nauttimaan kultaisista vuosista. Näin
taantuman aikaan, kun kaikessa pyritään säästöihin,
olisi syytä leikata näitä jättieläkkeitä,
kuten tehdään melkein kaikissa muissa Euroopan
maissa. Eläkekaton käyttöönotto
vapauttaisi varoja esimerkiksi työllisyyttä edistäviin
toimenpiteisiin ja lisäisi siten hyvinvointia yhteiskunnassamme.
Ennen kaikkea olisi oikeudenmukaista, että säästötalkoisiin osallistuisivat
nykyistä suuremmalla osuudella myös suurituloisimmat
kansalaiset eikä kaikkia säästöjä kaivettaisi
pienituloisten palkansaajien, eläkeläisten ja
opiskelijoiden tilipusseista.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Uskon edelleen, että kaikista vaikeuksista
huolimatta Suomella ja Suomen metsäteollisuudella on tulevaisuutta
paperintuotannossa, selluntuotannossa, sahatavaran ja pitemmälle
jalostettujen puutuotteiden tuotannossa.
Nyt on puhuttu tästä tuottavuudesta. Jos oikein
muistan, noin kymmeneen vuoteen Suomessa ei ole rakennettu yhtään
uutta paperikonetta. Uudet paperikoneinvestoinnit ovat menneet kaikki
ulkomaille. On selvää, että jos Suomessa tehtaassa
on 6 metriä leveä kone ja se pyörii vajaat
1 000 metriä minuutissa ja kilpailijoilla on 12
metriä leveä kone ja se pyörii 1 200
metriä minuutissa, niin millään emme
pysty kilpailemaan näiden koneiden kanssa. Elikkä se
edellyttää sitä, että myöskin
Suomen metsäteollisuus ryhtyy investoimaan uusiin koneisiin.
Suomen konekanta paperiteollisuudessa ei ole maailman vanhinta,
mutta kymmenen vuoden aikana kehitys on mennyt valtavasti eteenpäin,
ja pienet korjausinvestoinnit eivät takaa sitä,
että ne kattaisivat sen jälkeenjääneisyyden,
mitä on tapahtunut. Tähän minun mielestäni
pitäisi kyllä myöskin valtiovallan ja
suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden yhdessä paneutua,
että sitä kautta voitaisiin turvata paperi- ja
selluteollisuuden tulevaisuus.
Sahateollisuudessa on vähän samanlainen tilanne.
Sahakapasiteettia on paljon, ja siinäkin vain parhaat pärjäävät,
mutta tämä jatkojalostus sahatavarassa olisi erittäin
tärkeää. Onhan se aika käsittämätöntä,
että Suomesta viedään lankut Tanskaan
ja tuodaan höylättyinä ja pintakäsiteltyinä huonekaluina
Suomeen takaisin. Mieluummin se voitaisiin tehdä Suomessa.
Tarkkaan en osaa sanoa, mistä tämä johtuu,
mutta mielestäni Suomessa esimerkiksi palkkakustannukset
eivät ole Tanskaan verrattuna niin paljon kalliimmat, että se
aiheuttaisi tämän suuntaisen kehityksen.
Lisäksi metsäteollisuuden investoinneilla
olisi myöskin se tärkeä osuus, että ne
työllistäisivät myöskin konepajateollisuutta.
Kun metsäteollisuus ei investoi, niin konepajateollisuuskin
on vaikeuksissa.
Tästä voidaan sitten mennä telakkateollisuuteen.
Mielestäni telakoille tällä hetkellä tulisi
antaa kaikki tuki, mihin kilpailulainsäädäntö antaa mahdollisuudet,
jotta alan 20 000 työpaikkaa voidaan turvata.
Jos ne työpaikat menetetään tässä laskusuhdanteessa,
niin silloin niitten uudelleen ylösajaminen maksaa paljon
enemmän ja voi olla, että sitä ei lainkaan
pystytä tekemään. Tämä on
nähdäkseni kyllä ensiarvoisen tärkeää, että tätä kautta
turvataan telakkateollisuus. Nyt kun on tietoa, että varustamot
ovat kiinnostuneita hankkimaan tai suunnittelevat hankkivansa lähiaikoina
uusia laivoja, nämä laivatilaukset tulisi ehdottomasti
saada Suomeen.
Tähän matkailualan kysymykseen. Koska matkailulla
on varsin suuri merkitys erityisesti Pohjois-Suomelle, mutta myöskin
muulle Suomelle, tässä tilanteessa tämä Matkailun
edistämiskeskuksen määrärahojen
vähentäminen tuntuu hiukan oudolta, koska on pelättävissä,
että se tulee vaikuttamaan myöskin työllisyyteen
ja erityisesti matkailualan työllisyyteen, (Ed. Laukkanen:
Puhuja on oikeassa!) ja tätä kautta mielestäni
pitäisi pikaisesti miettiä se, että nämä rahat voidaan
turvata ja nimenomaan saataisiin ulkolaisia matkailijoita Suomeen,
ulkolaista rahaa pyörittämään
Suomen elinkeinoelämää. Esimerkiksi nythän
Lapin joulumatkailu on laskemassa, ja sekin perustelisi sitä,
että sieltä ei vähennettäisi
näitä määrärahoja.
Monet muut maat tässä laskusuhdannetilanteessa
lisäävät rahaa ja kampanjointia matkailun
edistämiseksi.
Sitten vielä lopuksi pirkanmaalainen näkökulma
tähän Kuitu Finlandin tilanteeseen. Täällä on siitä kysytty
ja siitä on puhuttu. Kyllä meidän käsityksemme
mukaan, pirkanmaalaisten käsityksen mukaan, tämän
tehtaan käynnistäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Työpaikkoja sinne syntyisi 200—300, ja ennen kaikkea
tämä palonkestävä kuitu on erittäin
pitkälle kehitetty tuote. Se on Suomessa kehitetty, ja
sillä on markkinoita tällä hetkellä ja
myöskin tulevaisuudessa. Jos sitä nyt ei saada
kehitettyä, niin on selvää, että kiinalaiset
tai jotkut muut ottavat tämän omakseen ja pystyvät
ajan kanssa kehittämään vastaavan tyyppisen
kuidun ja sen jälkeen me olemme varmasti ulkona tästä pitkälle
jalostetusta tuotteesta. Täytyy muistaa, että tämä kuitu
itse asiassa tehdään selluloosasta.
Toinen varapuhemies:
Ennen kuin siirrytään liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalaan, ministeri Pekkarisella 2 minuutin yhteenveto- ja vastauspuheenvuoro.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa, että Kuitu Finland
Oy:n jatko tavalla taikka toisella yritetään kaikin
tavoin varmistaa, ei kuitenkaan niin, kuin nyt oli yhdessä hankkeessa,
jossa yrittäjä näköjään
lopulta oli ajatellut ja asennoitunut niin, että yritys
kyllä tämän nykyisessä omistuksessa
jatkaa, mutta valtion pitäisi hivenen karrikoiden suurin
piirtein maksaa aika kohtuuton panos siihen, että he saavat
yrittää ja tehdä bisnestä. Täytyy
likipitäen normaalit pelisäännöt
olla, millä tämmöisiä ongelmia
ratkaistaan.
Mitä matkailuun tulee, niin siinä on tämmöinen
strateginen muutos tehty. Koko Suomen matkailuväki oli
mukana sen uuden strategian tekemisessä, ja entistä enemmän
keskitytään nyt tällaiseen yhteismarkkinointiin,
brändimarkkinointiin, imagomarkkinointiin. Kun tässä mainittiin
Lapin suuryritykset, ne eivät välttämättä tarvitse
tukea. Ne käyvät itse suoraan matkailumessuilla
ja siellä markkinoivat. Mutta pienten ja keskisuurten matkailuyritysten
osalta olen kieltämättä minäkin
huolestunut, millä tavalla niitten tunnetuksi tulemista,
millä tavalla niitten palveluitten framille saamista edistetään.
Siinä meillä varmaan tehtävää on.
Meillähän on käynnistetty yhteistyö nimenomaan
Finpron kanssa. Ajatus on, että Finprohon tukeudutaan entistä enemmän tässä maailmalle
tapahtuvassa matkailun markkinoinnissa.
Oikeastaan kaksi kommenttia vielä. Toinen niistä liittyy
tähän puurakentamiseen. Ed. Laukkanen on oikeassa,
se totta kai tarjoaa meille mahtavan mahdollisuuden, koska puu myöskin rakentamisen
raaka-aineena on kestävän kehityksen mukainen,
kierrätettävä, uusiutuva, päästötön
raaka-aine. Kyllä sillä jos jollakin raaka-aineella
uudessa tilanteessa, maailmanlaajuisessa ilmasto- ja energiajärjestyksessä,
on tulevaisuus. Meidän pitää se tulevaisuus
käyttää kerta kaikkiaan hyväksi.
Sinne on kyllä erittäin paljon lisätty,
nytkin se 6,5 miljoonaa euroa, viennin edistämiseen. Siinä on
kaksi perustetta, minkä takia rahaa esitetään
lisättäväksi. Toinen on puutuotealan
kansainvälistyminen ja markkinointi, ja toinen on luovat
alat. Mitään muuta ei mainita perusteluina tälle
6,5 miljoonan euron lisäykselle, mikä siihen budjettipohjaan
on tehty. Myöskin Tekesin osalta on tehty. Kyllä ala
joutuu tässä itse katsomaan itseään.
Meillä on nyt shokit, meillä on nämä researchit
siinä shokin kyljessä. Kyllä pannaan
ja panostetaan nyt myöskin alan tutkimukseen, niin kun
ilman muuta pitää tehdäkin.
Viimeinen kommentti liittyy ed. Matikainen-Kallströmin
huomioon. Hän oli sitä mieltä, että tämä evaluointiryhmä on
niin kun nuijinut maanrakoon Suomen innovaatiojärjestelmän.
Minulla on tässä liuta näitä uusia
tämän vuoden aikaan tehtyjä arviointeja.
Näissä kaikissa Suomen nykyjärjestelmä rankataan
sijoille 1—6 riippuen siitä vähän,
mikä tämä rankkeeraaja on. Useimmissa
arvioinneissa me olemme maailman johtava maa. Siitä huolimatta
tämä ei riitä kaikki ne seikat huomioon
ottaen, mihin aikaisemmin täällä kiinnitin
ja monet muutkin teistä ovat kiinnittäneet huomiota
ennen kaikkea kasvuyrittäjyyden suhteen. Nyt tässä toivon
erityisesti ed. Matikainen-Kallströmiltä tukea
myöskin omasta viiteryhmästään,
että ne välttämättömät
uudistukset, mitä esimerkiksi verotuksessa tarvitaan, jotta
voidaan edistää kasvuyrittäjyyttä,
saadaan vietyä läpi.
Toinen pulma on tämä kansainvälistyminen. Liian
vähän olemme kansainvälistyneet, siinä on edelleenkin
tehtävää. Nimenomaan jo koulutuksesta
lähtien kansainvälistymisessä on paljon tehtävää.
Kolmas on kieltämättä se, että todetaan
ja tunnustetaan, että tavalliset pienet yritykset eivät
oikein pääse riittävän vahvasti
mukaan tällaiseen innovatiiviseen ruiskeeseen julkisen
vallan puolelta. Siinä tämä innovaatiovähennys,
mistä aiemmin puhuin, on yksi keino. Tarvitaan toki muitakin
keinoja siinä, mutta se on yksi keino.
Tarvitaan siis uudistuksia, mutta minusta on paikallaan, että samaan
aikaan, kun monet maailmanyhteisöt rankkeeraavat meidät
maailman kärkeen, ei anneta ihan toisenlaista nurinkurista
käsitystä ja kuvaa siitä, mikä tilanne
tällä hetkellä on.