Kyösti Karjula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää työ- ja elinkeinojaoston jäseniä ja valtiovarainvaliokuntaa rakentavasta yhteistyöstä ja asiallisen ja sisältörikkaan mietinnön aikaansaamisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala vastaa ensi vuonna muutamaan erittäin merkittävään haasteelliseen tavoitteeseen. Tarkoitus on varmistaa yritysten rahoituksen saatavuus kaikin mahdollisuuksien rajoissa olevin keinoin; edistää uutta kasvavaa kansainvälistyvää yritystoimintaa; vahvistaa innovaatiopolitiikkaa, luoda ja aikaansaada huippuluokan innovaatiokeskittymiä; lisätä työvoiman osaamista; ja nopeuttaa työllistymistä työnantajan tarpeisiin. Lisäksi pyritään parantamaan tuottavuutta ja työelämän laatua ja pidentämään työuria. Ehkä viimeisenä merkittävänä tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä. Koko hallinnonalalle on varattu noin 4,2 miljardia euroa eri käyttötarkoituksiin. Nostan tässä puheenvuorossani esiin eräitä keskeisiä havaintoja.

Vielä lyhyesti tämän toimintaympäristön erittäin nopeaan ja rajuun muutokseen, joka on johtanut nimenomaan Suomen osalta siihen, että meidän vientivetoinen teollisuutemme on kadottanut tuotantopohjaa hyvin nopeasti ja jyrkästi kuluneen vuoden aikana. Edelleen suhdannenäkymät ovat heikot ja perinteisen teollisuuden tilauskanta Suomessa alhainen. Tämä ei kosketa pelkästään metsäteollisuutta, joka on ehkä julkisuudessa ollut kaikkein eniten esillä. Tämä koskettaa telakkateollisuutta, konepajateollisuutta ja jopa elektroniikkateollisuutta. Elikkä tämä lähtökohta kuvaa sitä, mitenkä merkittävän rakennemuutoksen edessä me olemme. Tämä haastaa erityisen voimakkaalla tavalla meidän teollista tuotantoamme uudistumaan, aikaansaamaan uusia korkean jalostusasteen vientituotteita sekä löytämään uusia liiketoimintoja. Tämän vuoksi valiokunta onkin hyvin voimakkaasti korostanut yritysten t&k-panostusten merkitystä ja toteaa, että uusien tuotteiden syntyminen edellyttää pitkäjänteistä panostamista osaamiseen sekä myös yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vahvaa otetta yrityslähtöiseen kehittämistyöhön.

Kuluneen vuoden aikanahan on suoritettu tämä kansainvälinen evaluaatio suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä. Se tunnistaa tiettyjä heikkouksia; siis toki antaa tunnustusta monelta osin suomalaiselle innovaatiojärjestelmälle, mutta haastaa myös tämän innovaatiojärjestelmän edelleenkehittämiseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että nyt nimenomaan innovaatiopolitiikkaan ja yritysten kansainvälistymislohkolle on ensi vuoden budjetissa lähes 800 miljoonaa euroa käytettävissä rahaa. Kaikkein merkittävin kohdennushan tästä tulee Tekesin osalle, joka saa ensi vuoden budjetissa runsaat 45 miljoonaa euroa enemmän kuin on tämän vuoden osalla. Mutta todellakin innovaatioympäristön ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen vaatii edelleen erityisesti kasvuyrittäjyyden edistämisen osalta huomiota, koska sitä kautta syntyy sitä uutta työtä ja uusia työpaikkoja myös tulevana vuonna.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti haluan vielä muutamaan yksityiskohtaan kiinnittää huomiota.

Matkailun edistämiskeskukselta valiokunta edellyttää toukokuun loppuun mennessä selvitystä, millä tavalla tämä merkittävä uudistus toimii käytännössä ihan yritystasolla. Jossain määrin elikkä puoli miljoonaa euroa panostetaan lisää eduskunnan toimesta. Kansainvälistymiseen lisäsimme jaostossa varoja työllisyysperusteisiin investointeihin, koska työllisyys tulee nimenomaan ensi vuoden aikana olemaan erityisen merkittävä haaste. Minä uskon, että ne kirjaukset, jotka mietintöön sisältyvät siitä, että lisäbudjeteissa erityisesti varaudutaan kohdistamaan myös työllisyyteen lisämäärärahoja, ovat hyvin olennaisia.

Erityisen huomion saa nuorisotyöttömyys. Mietintö kannustaakin ministeriötä etsimään nimenomaan uusia käytänteitä, joilla me paremmin sovitamme yhteen työpaikat ja nuorten osaamisen. Minä uskon, että tällä alueella meillä on löydettävissä nykyistä parempia, kannustavia välineitä.

Nuorten aktivointiin ja kaiken kaikkiaan yrittäjyyden vahvistamiseen liittyy se lisäys, joka tehtiin jaostossa. (Puhemies: 6 minuuttia!) Ensimmäistä kertaa Suomessa annetaan nuorille yrittäjyystekopalkinto ensi vuoden aikana, muutamalle rohkealle, innovatiiviselle, uutta luovalle toimijalle yhteensä 100 000 euron tunnustuspalkinto. Tämä on se konkreettinen esimerkki kannustuselementeistä, joita sisältyy runsaamminkin tähän budjettiin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Lämpimät kiitokset valiokunnalle todella ansiokkaasta työstä. Olen hyvin iloinen, että valiokunta on tähdentänyt niitä asioita, joita toki me tuolla Temmissäkin olemme pitäneet tärkeinä nyt ja ensi vuodelle 2010 ja myöskin jatkoa silmälläpitäen.

Pari tuoretta ranking-selvitystä maailman innovatiivisten maitten järjestyksestä ja myöskin yrittäjyyden kannalta suotuisten toimintaympäristöjen tarjoamisesta: Wef:n rankingissa Suomi nimettiin muutama viikko sitten maailman innovatiivisimmaksi maaksi. Economist Intelligent Unitin selvityksessä Suomi oli sijalla kolme. Myöskin monissa rankingeissa, joissa arvioidaan nimenomaan elinkeinoelämälle kilpailukykyisen toimintaympäristön tarjoamista, Suomi on sijoittunut varsin hyvin.

Tätä taustaa vasten voi kysyä, mitenkä on mahdollista se, että Suomen talous on sukeltanut viimeisten taakse jääneiden 12 kuukauden aikana 9 prosentilla. Pudotus on kova bruttokansantuotteessa. Kaiken lisäksi tämä pudotus näkyy myös monilla toimialoilla. Paljolti vastaus kaiketi onkin juuri tässä. Suomen talouden tuotannon rakenne on sellainen, että se maailman tämän hetken tyyppisessä lamassa haavoittuu helposti, ja kun se haavoittuu, jäljet ovat sitten pahat.

Tämän haavoittuvuuden ohella sattuu vaan niin olemaan, että monet niistä Suomen kannalta tärkeistä toimialoista ovat muutoinkin kovien tällaisten rakenteellisten muutosten edessä, ja oikeastaan ei edessä vaan tällä hetkellä jo niitten kohteena. Metsäteollisuus, kaikki me tiedämme, mitä metsäteollisuudessa on tapahtunut maailmalla kysynnässä ja mitkä sen heijastumat ovat olleet Suomeen. Konepajateollisuus ei vielä ole kaikkia vaikeuksia ollenkaan kyennyt paljastamaan tai paljastanut. Sieltä tulee vielä paljon ikäviä uutisia edessä olevien kuukausien ja ehkä vielä vuoden parinkin aikaan. Ict-teollisuus on sekin kovien rakenteellisten haasteitten edessä, ja kaikki myös sen tiedämme, että telakkateollisuus on jo tällä hetkellä myöskin kovien haasteitten edessä.

Rinnan maailmanlaajuisen laman kanssa suomalaisen talouden keskeisiä menestystoimialoja kohtaavat tällä hetkellä myös merkittävät rakenteelliset haasteet ja merkittävät rakenteelliset ongelmat. Nämä osaltaan ovat vaikuttaneet siihen, että pudotus kansantuotteessa on ollut syvä ja että näitten ikään kuin veturitoimialojen perässä kulkevat monet muutkin toimialat ovat jo saaneet näpeilleen, ja vielä edessä olevien kuukausien aikaan näin tulee jatkossakin tapahtumaan.

Käymättä enempää nyt analysoimaan näitten rakenteellisten ongelmien taustaa ja syitä selvää on, että Suomen selviytyäkseen, menestyäkseen jatkossakin, on kyettävä uudistamaan tuotantorakennettaan, uudistamaan omaa innovaatiojärjestelmäänsä vielä paremmaksi, vielä tehokkaammaksi ja rakentamaan entistä kilpailukykyisempää taloutta erityisesti senkin takia ja nimenomaan sen takia, että Suomen väestön rakenne ikääntyy. Tulevat työikäiset ikäpolvet ovat paljon pienempiä kuin aikaisemmin, ja eläkkeelle siirtyy tavattoman suuri määrä väkeä. Tämän rakenteellisen demografiavinouman me kaikki tällä hetkellä hyvin tiedämme.

Tästä syystä on ollut tärkeätä tehdä se, mihinkä mielestäni hallitus on jo ryhtynyt, johon täällä jaoston puheenjohtajakin hyvin viittasi: satsata entistä enemmässä innovaatiopolitiikkaan sen kaikille eri osa-alueille. Meillä on erittäin suuri osaamispotentiaali, joka syntyy koulutuksesta ja perustutkimuksesta, mutta meidän jatkuva ongelmamme on se, miten generoida tämä osaamispotentiaali uusiksi tuotteiksi, innovaatioiksi tai uusiksi tuotteiksi, miten kaupallistaa ne ja miten viedä nämä uudet innovaatiot, niitten tuotteet, käytännössä tuonne maailmalle.

Tästä syystä me olemme uudistamassa innovaatiojärjestelmää monin eri kohdin. Satsaamme entistä enemmän kasvuyrittäjyyteen, satsaamme entistä enemmän kansainvälistymiseen ja satsaamme entistä enemmän myöskin innovaatiotoiminnan laaja-alaistamiseen. Kun meidän kansallinen innovaatiojärjestelmämme evaluointi suoritettiin, tuo evaluointiraportti ei nyt hirveän montaa muutoskohtaa tai korjauskohtaa siitä kyennyt löytämään, mutta nämä se löysi ja mielestäni perustellusti ja aivan oikein. Juuri näissä asioissa täytyykin muutosta saada aikaan.

Me tarvitsemme toki lisää rahaa innovaatiopolitiikkaan sen kaikille eri osa-alueille, mutta me tarvitsemme myöskin tämän järjestelmän sillä tavalla teroittamista, että me ne todelliset helmet kykenemme haravoimaan yhtäältä, mutta toisaalta myöskin laaja-alaistamaan innovaatiopolitiikan antia. Yksi esimerkki siitä laaja-alaistamisen tarpeesta olkoon seuraava: Tekesin asiakkaana vuodessa on 3 000 yritystä. Finnveran asiakkaina on 30 000 yritystä ja Suomessa kaikkiaan on 250 000 yritystä. Niistä Tekesin asiakkaina vuodessa on vain 3 000 yritystä.

Me tarvitsemme välttämättä tämmöisen t&k- tai innovaatiovähennystyyppisen järjestelmän verotukseen. Me tarvitsemme välttämättä niitten ihmisten rohkaisemista, jotka ovat valmiita osaamisensa ja henkisen pääomansa tuomaan riskirahoitustyyppisenä järjestelynä yrityksiin, kasvuhakuisiin nuoriin yrityksiin. Tämän tyyppisiä järjestelyitä on mielestäni pakko verotuksellisesti tukea. Hallitus on luvannut, että tulevana talvena me katsomme, löytyvätkö edellytykset jo vielä tämän vaalikauden aikaan saada aikaan äskeisen tyyppisiä uudistuksia. Pidän niitä välttämättöminä. Tässä tämän kuulun Hetemäen työryhmän esitysten odotteleminen on ihan liian pitkissä kantimissa, ja tästä syystä pitää saada nopeita ratkaisuja aikaan. Uskon ja luotan tällä hetkellä vielä siihen, että näin (Puhemies: 5 minuuttia!) myös käytännössä käy.

Arvoisa puhemies! Sanomani on, aivan lyhyesti tässä ensimmäisessä puheenvuorossa, että me olemme monessa menestyneet, mutta me olemme talouden rakenteelta maa, jota lama nyt kourii, ja ei vain lama, vaan joka muutenkin aloineen on rakenteellisten muutosten edessä. Lääkkeistä tärkein on nimenomaan satsaaminen osaamiseen, koulutukseen, innovatiivisuuteen ja kansainvälistymiseen, ja on löydettävä tähän kaikkeen uusia keinoja. Me etsimme niitä. Valiokunta omassa mietinnössään mielestäni on monelta kohdalta aivan erinomaisella tavalla tukenut näitä meidän pyrkimyksiämme.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kiitoksia valtiovarainvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä.

Niin kuin tässä salissa kaikki ovat tietoisia, työllisyystilanne on ollut tänä syksynä heikko, mutta valitettavasti se tulee ensi vuonna olemaan vielä nykyistä heikompi. Viimeisten lukujen mukaan näyttää siltä, että talouden käänne on tapahtunut, mutta se käänne ei ole tapahtunut sellaisella vauhdilla, että meillä olisi odotettavissa ensi vuonna työllisyyden paranemista, vaan teollisuuden tilauskirjat ovat vieläkin melko tyhjiä. Meillä on monia sellaisia hankalia aloja, kuten esimerkiksi tässä salissa paljon keskusteltu telakkateollisuus, joiden työllisyystilannetta ei auttaisi nopeasti edes se, että uusia tilauksia tulisi välittömästi tällä hetkellä, joten on useita sellaisia aloja, joilla joka tapauksessa työttömyys tulee kasvamaan.

Se, miten me pääsemme tästä tilanteesta yli ja eteenpäin, liittyy tietenkin hirveän paljon siihen, mitä ministeri Pekkarinen sanoi, voidaanko löytää myös uusia yrityksiä, aloja, joilla tulee uusia menestyviä yrityksiä, ja sitten tietenkin siihen, miten meidän olemassa olevat yrityksemme pärjäävät siinä tilanteessa, jossa taloudellisen taantuman, globaalin taloudellisen taantuman, myötä syntyy myös uusia markkinoita ja siirtymiä markkinoilla.

Kiitän valiokuntaa tuesta sille ajatukselle, että työllistämiseen ensi vuoden alkupuolella tullaan tarvitsemaan lisäbudjetti. Pidän sitä hyvänä tukena omalle toiminnalleni myös.

Meillä työvoimapolitiikan määrärahat, vaikka ne tästä vuodesta kasvavatkin, ovat kuitenkin suhteessa ennusteisiin aika niukat. On ohjeistettu, että niitä käytetään etupainotteisesti, koska ensi vuoden alkupuolella tilanne on hankala. Mutta kyllä minun mielestäni jo tässä vaiheessa näyttää selvältä, että myös lisäbudjetti tullaan tarvitsemaan, ja tässä valiokunnan kannanotot toimivat tukena.

Tässä mietinnössä ja sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan budjettilausunnossa että -mietinnössä on nostettu esiin erityisesti nuorten tilanne. Nuorten koulutukseen ja työllistämiseenhän budjettineuvotteluissa lisättiin määrärahoja. Sitä työtä ja suunnittelua, miten tämä voitaisiin tehdä mahdollisimman hyvin, tehtiin hyvässä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa, ja näillä toimenpiteillä on toki saatu aikaan asioita. Ammatillisen koulutuksen paikkoja on lisätty ja nuorten työllistämistä on lisätty jo tänä syksynä ja myös ensi vuonna näillä määrärahoilla saadaan aikaan asioita. Mutta tilanne on kuitenkin tällä hetkellä se, että meillä on yli 33 000 alle 25-vuotiasta nuorta, joilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa, ja se on valtavan iso luku, joten nuortenkin näkökulmasta on varmasti perusteltua se, että tätä tilannetta seurataan ja tarvittaessa sitten lisätään myös määrärahoja, mutta totta kai 550 miljoonalla eurolla nyt myös saadaan asioita aikaiseksi.

Sitten lyhyesti oikeastaan haluaisin kommentoida yhtä sellaista keskustelua, joka tänä syksynä on ollut, no, sillä lailla keskikuuma ehkä, jos semmoinen voi nyt olla kuuma keskustelu Euroopan sosiaalirahaston määrärahojen käytöstä työvoimapolitiikassa. Tästähän viime kesän korvalla tehtiin linjaus, että näiden määrärahojen käyttöä, eurooppalaisten Esr-rahojen käyttöä, työvoimapolitiikassa lisätään. Se ei ole ollut mitenkään aivan helppoa, mutta olen ainakin itse nyt siinä käsityksessä, että tässä on opittu aika paljon. Näillä Esr-rahoilla tehtyjen työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrä on tänä syksynä kasvanut voimakkaasti, eli tällä linjauksella on kyllä ollut merkitystä, ja ennen kaikkea ehkä ne toimintatavat on sillä tavalla opittu, että uskon, että ensi vuonna vähintään se noin 30 miljoonaa euroa, jota on arvioitu, että Esr-rahoista voidaan työvoimapolitiikkaan käyttää, kyllä saadaan käytetyksi.

Sitten erityisenä kysymyksenä, minkä valiokuntakin nostaa esiin mietinnössään — se oikeastaan koskee sekä nuoria ihmisiä että laajempaakin joukkoa — on, että meillähän on tällä hetkellä tilanne, että meillä on erittäin paljon korkeasti koulutettuja työttömiä. Tämä on Suomessa näillä lukumäärillä uusi tilanne, ja se myös vaatii työ- ja elinkeinohallinnolta aika paljon, koska aikaisemmin ei ole ollut tarvetta palvella niin suurta joukkoa korkeasti koulutettuja ihmisiä.

Minä uskon, että siitä muutoksesta, mikä työ- ja elinkeinohallinnossa on tapahtumassa, että siellä työntekijöiden koulutustaso (Puhemies: 5 minuuttia!) on jatkuvassa kasvussa, myös sitten toimintatapa, jossa työvoimapolitiikka ja elinkeinopolitiikka ovat yhdessä, myös on hyötyä akateemisille työttömille. Mutta tämä on tietenkin asia, jossa sitten tehdään myös erillistä kehittämistä ja otetaan käyttöön uusia toimintatapoja.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkahan on kiistatta epäonnistunut. Erityisesti tämä työllisyyspolitiikka on ollut erityisen kunnianhimotonta. Työvoimapolitiikkaan osoitetut määrärahat ovat alimitoitetut, sen ovat myöntäneet kaikki. Tämä on erityisen hävytöntä. Nuorisotyöttömyyden kohdalla on paljon enemmän sanoja kuin tekoja. Yritin perätä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa Temmin virkamiehiltä, mikä on määrällinen tavoite hallituksella nuorisotyöttömyyden osalta. Ei mitään vastausta! Ei ole täällä istuntosalissakaan tullut mitään vastausta. Meidän demarien budjettivaihtoehdon työllisyyspoliittinen tavoite poikkeaa hallituksen 10 000:sta merkittävästi. Meidän vaikutustemme on arvioitu olevan suuruusluokkaa 40 000 työpaikkaa. Erityisesti nuorisotyöttömyyden kohdalta hallitus oikeasti voisi tehdä erittäin paljon. Olemme esittäneet tämmöistä kolmen vuoden toimintapakettikokonaisuutta, (Puhemies: Minuutti!) jolla pitkällä aikavälillä voitaisiin hoitaa tätä nuorisotyöttömyyttä, joka syvenee ja pahenee, jollei hallitus rupea tekemään jotakin.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti ed. Gustafssonille: Minusta on tärkeää nyt muistaa, että vajaa vuosi sitten Suomessa oli lähes täystyöllisyys, ja minusta kaikesta huolimatta hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt ajassa reagoimaan ja nytkin mietinnön sisällössä. (Välihuutoja) Edelleen meidän työllisyystasomme on kohtuullisen hyvä. Mietinnön mukaisesti on varauduttu myös siihen, että lisäbudjeteilla vielä vastataan vahvemmin kuin nyt tämän budjetin sisällöllä.

Mutta, arvoisa puhemies, minä olisin kuitenkin kohdistanut ministereille kysymystä siitä, mihinkä tässä valiokuntakin mietinnössään tarttuu, että on löydettävä uusia välineitä ja verokannustimia yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen ja keinoja, jotka kannustavat kasvuyrittäjyyteen, kokeiluihin, riskinottoon sekä keksintöjen kaupallistamiseen. Tämä on alue, jolla meidän pitää tulevan vuoden aikana löytää niitä välineitä, jotka todella rohkaisevat toimijoita eteenpäin.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kolmas päivä budjettikäsittelyä ja kolmatta päivää minäkin jankkaan samasta asiasta ja meinaan jankata niin kauan, että tulee jonkunlaisia vastauksia. Kysyn ministeri Kataiselta ja ministeri Kiviniemeltä, kuinka kauan tätä matalapalkkatukea aiotaan jatkaa. Siinähän on tuhlattu kahden tutkimusvuoden aikana 170 miljoonaa euroa ja on työllistetty 300 työtöntä työnhakijaa. Tulokset eivät ole kaksiset. Mekanismihan siinä on aivan surkea, että satoja miljoonia valtion tukea annetaan työnantajille sillä perusteella, että kunhan he vaan maksavat työntekijälle tarpeeksi pientä palkkaa. Silloin kun tätä lakiesitystä oltiin hyväksymässä täällä salissa, vihreät esittivät, että matalapalkkatuki pitää laajentaa koskemaan myöskin nuoria. Vieläkö te olette samaa mieltä?

Kysyn myöskin kokoomuksen työelämävaliokunnan puheenjohtajalta Arto Satoselta saman kysymyksen. Te olitte valmiit laajentamaan tämän tukikokeilun koskemaan paitsi nuoria myös kaikkia muitakin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä, kun matalapalkkatuesta puhutaan, kannattaa katsoa myös sitä, miten sen ikäryhmän työllisyys on kehittynyt, joka on sitä saanut. Kaikkein parhaiten ennen taantumaa kehittyi juuri sen ikäluokan ihmisten työllisyys, joka on tätä matalapalkkatukea saanut. Se ed. Mustajärvelle vastauksena. Edelleen nuorisotyön puolella kannattaisi miettiä, olisiko se alle 25-vuotiaille kohdennettua mahdollisesti.

Mitä ed. Gustafssonin puheenvuoroon tulee, niin aina voitaisiin käyttää rahaa enemmän, mutta tärkeintä on myös, miten sitä käytetään. Toimenpiteiden pitää olla aidosti nuorten työllistymistä edistäviä, ja sen takia nämä panostukset ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ovat olleet hyviä lisiä.

Mutta näistä äkillisen rakennemuutosalueen rahoista kysyisin ministeri Pekkariselta: Kun nyt sitä rahaa on aika paljon jäänyt käyttämättä, koska näitä toimenpiteitä tässä taloustilanteessa ei ole voitu tehdä — näin on myös Etelä-Pirkanmaalla — niin onko mahdollista, että voidaan jatkaa aikaa, koska taloustilanne on nyt poikkeuksellinen eikä välttämättä ole helppo löytää korvaavia työpaikkoja?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU-komission tuoreessa asiakirjassa — työllisyyskriisi, kehityssuuntaukset, poliittiset ratkaisukeinot ja keskeiset toimet — on esitetty viisi keskeistä tointa kriisin vaikutusten lieventämiseksi: tehokkaat työvoimapoliittiset toimenpiteet, tuetaan yrityksiä uusien työpaikkojen luomisessa, säilytetään työpaikkoja joustavilla työjärjestelyillä, tuetaan nuoria ja kriisistä eniten kärsiviä ja viimeisenä parannetaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden tilannetta. Kysyisin ministeriltä: Onko joitain uusia ajatuksia koskien näitä joustavia työjärjestelyjä ja epätyypillisessä työsuhteessa olevien tilannetta?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki asiat, jotka täällä tällä hetkellä ovat esillä, johtuvat osittain siitä, että vienti on romahtanut. Kysyin ulkoasiainhallinnon edustajilta tässä äsken, ja he viittasivat siihen, että rahat ovat Temmin puolella. Väyrynen sanoi tällä tavoin, eli vienti ei näytä kuuluvan edes hallituksen sanavarastoon. Tällä puheenvuorolla näköjään pärjää tämän vaalikauden loppuun asti kysymällä sitä, mitä viennin edistämiseksi todella tehdään. Ei riitä se, että juuri kävin Intiassa. Ministeri on käynyt Intiassa monta kertaa. Mutta kysymyshän on siitä, miten me saamme sen Intian 500 miljoonan kaupan kasvamaan niin, että se näyttäisi joltakin ja se edistäisi tätä työllisyyttä, mikä on se meidän vientiorganisaatiomme, millä tavoin se käytännössä toimii ja millä tavoin tämä meidän tukipolitiikkamme auttaa sitä ostajaa, joka on siellä Intiassa, Kiinassa ja Venäjällä. Tämä systeemi Suomesta puuttuu. Me luulemme, että täällä — vai mitä, hallitus — arvioimalla tullaan ostamaan. Kun käydään kerran messuilla ja kun ei kaikkia ostettu, niin tässä maassa ei enää toista kertaa käydä. Meillä puuttuu tämä tukijärjestelmä sillä tavoin (Puhemies: Minuutti!) kuin se on monissa muissa maissa. Muun muassa matkailu on ajettu alas.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Metsäteollisuus on vahvassa kriisissä, sellu- ja paperiteollisuutta ajetaan alas. Olen erittäin iloinen siitä, että kauppa- ja teollisuusjaosto ja valtiovarainvaliokunta kiinnittää vakavaa huomiota puun uusiin käyttömuotoihin, kuten puurakentamiseen. Puun käyttö rakentamisessa toimii hiilinieluna siinä, missä kaikki muut materiaalit tuottavat paljon päästöjä.

Mutta, arvoisa ministeri Pekkarinen, Ruotsi, Norja, jopa Tanska ajavat nyt Suomen ohi puurakentamisessa. Mistä oikein on kyse? Onko meillä edelleenkin liikaa esteitä puun käytölle? Tanska alkaa tuottaa ei enää matalaenergiataloja vaan nollaenergiataloja sen takia, että siellä pystytään tekemään niin hyviä eristeitä taloon, että pystytään jopa tuottamaan tiettynä vuodenaikana energiaa ja saamaan pientalot Saksan malliin myöskin syöttötariffien piiriin. Kyllä on suurenmoinen mahdollisuus, ministeri Pekkarinen, tässäkin asiassa teidän jäädä historiaan, jos ottaisitte tämän nyt sillä tavalla vakavasti, vai onko kyse siitä, että teollisuus on laiminlyönyt tuotekehittelyä, onko kyse siitä, että Tekes on laiminlyönyt kehitysohjelmia, vai mistä on kyse? Tämä on meillä kultatarjottimella suuri mahdollisuus puun uusiin käyttömuotoihin.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportti valmistui marraskuun lopulla. Se sisältää konkreettisia toimia tarkalleen ottaen seitsemän kappaletta, joilla naisten yrittäjyyttä voidaan tukea kasvu-uralle tai ylipäätään halukkuutta ryhtyä naisyrittäjäksi voitaisiin edistää. Näiden kaikkien toimenpiteiden toteuttaminen vaalikauden loppuun mennessä tuskin lienee realistista, mutta kysyisinkin ministeri Sinnemäeltä, mitkä toimenpiteet ovat sellaisia, jotka olisivat vielä ensi vuoden aikana toteutettavissa.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Karjula otti esille teknologia-asiat ja innovaatioasiat, ja niissähän työ- ja elinkeinojaosto nyt oli aktiivinen, tosin rahaa tietysti tuli liian vähän. Mutta nythän on huomioitava se, että meillä on taantuma ja siihen liittyvä tuotannollinen murros elinkeinoelämässä. Ne edellyttäisivät julkista panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Meillähän on nyt tällä hetkellä Finnvera ja Tekes ja työ- ja elinkeinoministeriö, joiden pitäisi tehdä kovastikin yhteistyötä, jotta saataisiin tämä vienti nimenomaan vetämään ja myöskin nämä meidän metsäteollisuuden ja telakkateollisuuden mahdolliset tilaukset ja investoinnit päälle, koska työllisyyttähän tässä tarvitaan. Mikä on nyt tilanne tällä hetkellä? Lisäbudjettia luvattiin jo, mutta miksi sitä ei nyt sitten tähän budjettiin jo laitettu?

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Vi är alla väldigt bekymrade just nu över den ökade ungdomsarbetslösheten, och därför är jag väldigt glad att det i regeringens budgetförslag ingår konkreta satsningar och att också finansutskottet har fäst sin uppmärksamhet vid just satsningarna på ungdomarna.

Arvoisa puhemies! Juuri nyt tarvitaan panostuksia nuoriin, ja sen takia olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus on talousarvioehdotuksessaan ehdottanut konkreettisia toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuortemme keskuudessa. Esimerkiksi määrärahat nuorisotyöhön, etsivään nuorisotoimintaan, ovat tästä esimerkki, myös määrärahat nuorten työpajoihin, ja haluan kiittää tässä vaiheessa valtiovarainvaliokuntaa siitä, että he ovat lisänneet 1,5 miljoonaa euroa työpajatoimintaan.

Mutta työpaikkoja tarvitaan konkreettisesti, ja työpaikkoja luovat maassamme yritykset, yrittäjät, mutta myös yhteiskunta kokonaisuudessaan, eli julkinen sektori. Kysyisinkin nyt ministeri Sinnemäeltä, mikä mahdollisuus valtiolla on itse lisätä työharjoittelupaikkoja, esimerkiksi te-toimistoissa, jotta nuoret akateemiset voisivat työllistyä valmistuttuaan eivätkä joutuisi heti kortistoon.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että enemmistö tai peräti kaikki kansanedustajat yhtyvät niihin linjauksiin, mitä ministeri Pekkarinen sanoi uudistusten tarpeesta. Siihen sisältyi paljon "pitää, pitää" — ja niin pitääkin.

Herra puhemies! Olen tässä salissa monta kertaa viitannut siihen, mitä elinkeinoelämä toivoo ja mitä se on sanonut. Se on sanonut, että antakaa meille edes ne samat edut, mitä muut maat antavat omalle teollisuudelleen. Se, joka on kilpailukykyisin, myy, ja se, joka myy, tuo työpaikkoja.

Herra puhemies! Vielä yksi asia. Minä ymmärrän, että kentän ääni ei aina tule ministeriöön. Ministeri ihmetteli, minkä takia Tekeksillä on niin vähän asiakkaita. Minä olen tavannut yrittäjiä, jotka ovat sanoneet, että jos olisin tiennyt, minkälaista byrokratiaa tähän liittyy, en olisi ikinä lähtenyt hakemaan avustusta ja määrärahaa. Jos Seinäjoella työttömät diplomi-insinöörit haluavat perustaa yrityksen ja hakevat starttirahaa, niin vastaus on: starttirahaa ei ole mutta menkää koulutukseen. (Puhemies: Minuutti!) He vastaavat, että meillä on koulutusta, me haluamme tehdä työtä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömien aktivointipolitiikka on Suomessa johtanut järjestelmään, jossa työnantajat poimivat työvoimapoliittisilta kursseilta itselleen sopivia työharjoittelijoita useiden kuukausien palkattomille harjoittelujaksoille. Harjoittelijat ovat usein korkeasti koulutettuja, jo ennestään kokeneita työntekijöitä. Varsinainen harjoittelu on siis täyttä ja vaativaa työtä. Siitä ei kuitenkaan makseta palkkaa, vaan harjoittelijat elävät koulutustuella. Mahdollisuudet työllistyä harjoittelupaikan tarjonneeseen yritykseen harjoittelujakson jälkeen ovat lähinnä teoreettiset, sillä yritysten on edullisempaa ottaa aina uusi harjoittelija tekemään ilmaista työtä. Tilanteeseen tulisi puuttua mitä pikimmin, sillä nykyjärjestelmä mahdollistaa osaavien ja työhaluisten ihmisten häikäilemättömän hyväksikäytön ja suorastaan kannustaa työnantajia siihen. Kysynkin ministeri Sinnemäeltä, onko hän tietoinen järjestelmään liittyvistä epäkohdista ja kuinka hän aikoo niihin puuttua.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan ensi vuoden budjetista, ja ministeri viittaa lisätalousarvioon. Kyllä tosiasia on se, että se hätä tuolla työttömien keskuudessa on tässä ja nyt. Sitä rahaa tarvitaan välittömästi, ja täällä on turha puhua hyvistä toimenpiteistä, koska niiden suuruusluokka ei ole riittävä. Työttömiä on aivan liikaa, jotta nuo toimenpiteet tuntuisivat. Arki kertoo tarinaansa: Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi yli 50 prosentilla vuoden takaisesta ja Lounais-Pirkanmaalla yli 80 prosenttia. Avoimet työpaikat vähenivät 30 prosentilla, ja työttömyysaste on Tampereella yli 14, Valkeakoskella yli 15, eli syöksykierre on huima. Nyt tarvitaan tekoja eikä sympatiaa ja lämpöisiä puheita sieltä ministeriaitiosta.

Kysyisin kuitenkin ministeri Pekkariselta: Hallitukselta ei löytynyt tahtoa Valkeakosken työttömille liittyen Kuitu Oy:n toiminnan käynnistämiseen. Asia on vireillä, ja siellä on kysymys kahdesta-, jopa kolmestasadasta työpaikasta erittäin kovan työttömyyden alueella. Kysyn teiltä, ministeri Pekkarinen, miten aiotte viedä tätä asiaa eteenpäin, että Valkeakoskella saadaan tämä hyvä tehdas käynnistettyä ja toimintaan.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnä ed. Gustafssonille sanoisin, että hallituksella on totta kai tavoitteita, hallituksella on työllisyystavoitteita, mutta ei työttömyystavoitteita. (Naurua) Siinä on se huomattava ero.

Arvoisa puhemies! Pidän selvänä, että nuorisotyöttömyyttä käsitellään yli ministeriöiden rajojen. Muuten tavoitteita ei voida saavuttaa eikä tuloksia voi syntyä, ja olen hyvilläni siitä, että muutamia toimenpiteitä tuolta budjettikirjasta löytyy.

Mutta sitten, arvoisa ministeri, yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa paljolti se, missä Suomi sijaitsee ja missä yritykset sijaitsevat. Alueellisesta kuljetustuesta ei ole puhuttu pitkään aikaan, ja kysyisinkin ministeriltä, mitä mieltä olette alueellisista verotuista ja lähinnä alueellisesta kuljetustuesta. Voisiko se tulla avuksi näissä ongelmatilanteissa yrityksille, jotka sijaitsevat kaukana markkinoista?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikkihan lähtee siitä, että meillä on terveitä, menestyviä yrityksiä, jotka voivat työllistää. Tähän minun mielestäni valtiovarainvaliokunnan mietintö nyt puuttuukin, nimenomaan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Se, minkä näen erittäin hyvänä, on t&k-hankkeisiin lisätyt määrärahat talousvaliokunnan tahdon mukaisesti. Mihin meillä nyt näissä t&k-hankkeissa monessa törmätään, niin näihin hallintorajojen suuriin korkeuksiin, eli esimerkiksi hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen saaminen Suomeen — oli tai on, en tiedä vielä, mikä on lopputulos — saattaa törmätä tähän hallintorajojen korkeaan kynnykseen.

Tästä olisinkin kysynyt ministeri Pekkariselta, mitä toimenpiteitä tehdään, jotta jatkossa tämmöisiin suuriin kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen ja niiden kotiin tuottaminen ei törmäisi näihin hallintorajoihin.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka kulkee vähintäänkin puoli vuotta ajasta jäljessä, ja työllisyyspolitiikan suunta on vähän sellaista, että toivotaan, toivotaan, jos sattuisi osumaan oikeaan. Elikkä työllisyyspolitiikan teho ei ole ollut paras mahdollinen.

Minä vielä uudistan saman asian, minkä ed. Mustajärvi otti jo esille: Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2007 tällä matalapalkkatuella synnytettiin 750 työpaikkaa. Sinä vuonna valtion rahaa kului noihin työpaikkoihin 85 miljoonaa euroa eli keskimäärin 113 000 euroa työpaikkaa kohti. Täällä kehdataan vielä väittää ja on otsaa väittää, että tämä tuki on hyvin kohdistettu ja sitä pitää laajentaa ja lisätä. Tämä on uskomatonta, (Ed. Gustafsson: Tämä on kokoomuslaista työllistämispolitiikkaa!) siis on moraalitonta tukea työnantajaa siitä, että se maksaa työntekijälle tarpeeksi pientä palkkaa ja saa siitä palkkion sitten vielä. Minun mielestäni nämä rahat pitäisi pistää suoraan työllistämiseen, vaikka valtion omiin töihin, eikä jakaa ympäri maailmaa citymarkettien omistajille.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän äskeiseen kommenttina, että elävästi muistan erään keskustelun, jo kauan sitten käydyn, jossa oli Keran tilasto siitä, että meille maksaa yhden työpaikan luominen 500 000—600 000 markkaa, siis markka-aika oli silloin.

Arvoisa puhemies! Kommenttini tähän keskusteluun on se, että mikäli tämän aamun Yleisradion aamulähetysten tieto oli oikeaa, niin konkurssihuutokauppameklari oli sitä mieltä havaintojensa perusteella, että näitä konkursseja on ollut enemmän kuin edellisen laman aikana. Arvoisa puhemies! Tähän liittyy ministerille ja ministereille hyvin tärkeä kysymys: Silloin edellisen kerran 1990-luvun alkupuolen kohdalla oli aivan, vain siis alhaisemmalla tasolla, vastaava ilmiö. Mihinkä menivät nämä koneet, työstökoneet ja kaikki muut? Baltian maihin, niin kuin muistetaan, kun silloinkin oltiin täällä salissa. Elikkä onko nyt mietitty, pitäisikö tässä reagoida jollakin tavalla, että edes jäisivät Suomeen?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä vakavassa kriisissä on tällainen huomenna, huomenna -ote, ja tässä erityisesti tämä kilpailukyvyn turvaaminen hyvinvointimme perustan kannalta tärkeälle vienti- ja metsäteollisuudelle vaatii nyt vahvaa sitoutumista, samoin kuin myös yritystoiminnan edellytykset. Finnveran lisävaltuuksien ohella tarvitaan parempaa työkalupakkia rakennemuutospaikkakunnille.

Kyllä nyt vakavasti on kysyttävä, mitä te kommentoitte EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajan Antti Zittingin kommentista: "Synkkänä jatkuvaan taloustilanteeseen tarvitaan muitakin rohtoja kuin hallituskauden alussa tehdyt muutamat veroratkaisut. Elinkeinoelämää tukevat päätökset eivät saa olla jumissa koko hallituskautta." Miten, ministeri Pekkarinen, te kommentoitte tätä EK:n vakavaa näkökulmaa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Lähden tässä liikkeelle tilanteessa, jossa taloudellinen toimintaympäristö siinä maailmassa, joka on Suomen selviytymisen ja talouden kannalta tavattoman tärkeää, muuttuu dramaattisemmin kuin kenties koskaan sodan jälkeen. On mielestäni mahdoton asia se, että vaalikauden aikaan verotuksella ei reagoitaisi siihen totuuteen millään tavalla. On aivan välttämätöntä löytää ratkaisuja ennen, kuin Hetemäki esittää omansa vuotta 2012 tai 2013 silmällä pitäen. On aivan välttämätöntä kyetä löytämään ne välittömimmin toimeenpantavat uudistukset, joilla voidaan edistää suomalaisen elinkeinoelämän selviytymistä niistä haasteista, joiden kanssa se on tekemisissä. Minä uskon siihen, että hallitus pystyy tässä muuttamaan aiemmin julkilausuttua linjaa ja aikaistamaan joukon niistä toimista, mitä tässä tarvitaan, ensi talveen ja ensi kevääseen, niin että 2011 viimeistään nämä säädökset ovat voimassa, mielellään jotkut vähän aikaisemminkin.

Mitä vielä vientiin tulee ja näihin Suomen teollisuuden tärkeisiin aloihin, siinä kaksi kunnioitettavaa kansanedustajaa istuu vierekkäin, toinen puhuu viennin rahoituksesta ja toinen puhuu niistä yleisistä edellytyksistä, joilla suomalainen teollisuus tulee siihen kuntoon, että se pärjää viennissä. (Ed. Skinnari: Molempia tarvitaan!) Minä äänestän tämän viimeksi mainitun puolesta, nimenomaan niitä toimia tarvitaan, joilla suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn, lähtien siitä tutkimuksesta, tuotekehittelystä ja osaamisesta ja vastaavista, panostetaan. Viennin edistämiseen, suurten suomalaisten yritysten viennin edistämishankkeisiin ei valtion rahaa tarvita. Se raha tarvitaan pienten ja keskisuurten yritysten viennin edistämishankkeisiin, ja hallitus lisää omassa budjettiesityksessään 6,3 miljoonaa euroa 20 miljoonan euron määrärahaan. (Ed. Skinnari: Se on hirveästi rahaa!) — No, sen voi kysyä, onko se paljon vai vähän, mutta se on prosentuaalisesti kuitenkin aika paljon verrattuna siihen, miten siinä hallituksessa, missä me olimme teidän kanssanne, kyettiin näitä rahoja näihin tarkoituksiin kaiken kaikkinensa ottamaan.

Mitä tulee, arvoisa puhemies, muutamaan konkreettiseen kysymykseen: Kuitu Oy. Valitettavasti malli, jolla yritettiin sitä ratkaista, ei kerta kaikkiaan toiminut. Yrittäjä, joka oli siinä kysymyksessä, ei ollut valmis todellisuudessa panemaan omaa rahaa. Nyt on uusi hanke vireillä, ja toivotaan, että se johtaa ihan ratkaisuun.

Ed. Kallis, teillä oli erittäin tärkeä ja hyvä kysymys siitä, mihinkä sitten tätä innovaatiorahoitusta ja minkälaista innovaatiorahoitusta ja kellekin. Kun puhuin siitä, että Tekesin asiakkaana on vain 3 000, en tarkoittanut sitä, että Tekesin asiakkaaksi pitäisi tulla 30 000 asiakasta. Ei niin, koska se raha, jonka Tekes myöntää ja minkälaisiin tarkoituksiin se myöntää, on vain niihin todella korkean tason, niin kuin maailman mittaisesti ja kansallistakin kovaa läpimurtoa tavoitteleville. Sen sijaan monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole panna satojatuhansia euroja omia rahoja. Niille on tärkeää — ed. Kallis, minä uskon, että yhdytte tähän — että on näitä lähinnä verotuksen insentiivejä, t&k-vähennyksiä ja vastaavin toimia, mitä tämä evaluointiryhmäkin esitti, mitä Mikko Alkion työryhmä esitti ja mitä yritän viedä eteenpäin, joka tämä esitys kuuluu niihin, mitä talvella, kun hallitus palaa asioihin, yritetään sitten viedä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee äkillisten rakennemuutosalueitten rahoihin, siitäkin tuli kysymys, ei niitä rahoja jää käyttämättä. Kyllä ne kaikki rahat käytetään ja on tähän saakkakin käytetty, ja aina joudutaan sitten lisäbudjeteissa ottamaan. Näin nytkin, kun 2010 ensi vuoden budjettiesitys on rakennettu, kyllä siinä lähdetään siitä, että jos, niin kuin paljon mahdollista on, tilanteet joillakin paikkakunnilla pahenevat, hallitus on varautunut periaatteessa lisäbudjettitoimin rahoittamaan näitä hankkeita.

Vielä, ed. Kallis, kun sanoitte, että teollisuus sanoo, että antakaa edes samanvertaiset edellytykset Suomessa teollisuudelle kuin muille. Kyllä Suomi monessa pystyy aika hyvät edellytykset antamaan jnp., mutta paljon on toki niitä asioita, joissa parantamista on. Energia-asiat ovat niitä, ja niihin ehkä sitten toisen puheenvuoron aikaan on mahdollisuus kajota.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kaksi tavallista minuuttia vai kaksi sellaista minuuttia kuin ministeri Pekkarinen käytti?

Jos aloitetaan matalapalkkatuesta, niin tästähän todellakin julkaistiin evaluaatio, taisi olla viime viikolla, ja se tuki tällaisenaan jatkuu vielä ensi vuoden ajan. Työpaikkoja arvioitiin tällä tuella syntyneen hieman yli 2 000.

Minä ajattelen itse sillä tavalla, kun meillä on käynnissä monenlaisia kokeiluja, jotka tähtäävät jollain tavalla vähän samaan asiaan — on ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarkoitettu tuki, sitten on sosiaaliturvamaksujen alentamista koskeva myöskin alueellinen tuki, ja sitten meillä on yli 54-vuotiaita koskeva matalapalkkatuki — että näitä on jossain vaiheessa ensi vuotta järkevä analysoida suhteessa toisiinsa ja katsoa niitä tuloksia ja sen jälkeen miettiä, tarvitsemmeko me jotain tämän tyyppistä, kohtuullisen matalapalkkaisiin töihin erityisesti tarkoitettua tukea vai ei. Näiden tuloksethan eivät ole mitenkään häikäiseviä, mutta toisaalta taas sitten on niinkin, että puhutaan monista sellaisista ryhmistä, joissa työllisyysasteen nostaminen ei ole hirveän helppoa, joten jonkinlaisillakin tuloksilla on merkitystä.

Sitten se, onko tätä rahaa varsinaisesti haaskattu johonkin: Käytännössä suurin osa tästä yli 54-vuotiaiden tuesta on käytetty kunnissa. Se on tarkoittanut sitä, että kunnat ovat saaneet tätä kautta ylimääräisen valtionosuuden silloin, kun he työllistävät yli 54-vuotiaan henkilön sillä tavalla, että tämän henkilön työsuhde on kokoaikainen. Tämä tukihan on sisältänyt voimakkaan kannusteen siihen, että on järkevämpää työnantajan kannalta tarjota kokoaikaista työtä. Se oli yksi tekijä, johon silloin, kun tästä päätettiin, rakennettiin voimakas kannuste, ja se myös näyttää tässä tuessa toteutuneen.

Sitten työvoimapolitiikasta, sen määrärahoista, ehkä sen verran, että minä luulen, kun määrärahoja kuitenkin tässä budjetissa on yli 550 miljoonaa euroa — meillä on mahdollisuus käyttää Euroopan sosiaalirahaston rahoja 30 miljoonaa euroa, kysymys on yli puolen miljardin euron määrärahasta, jolla tämä työ aloitetaan — että ei ole ehkä järkevää ajatella, että sillä ei saada mitään aikaiseksi, tai että se ei ole lainkaan, ollenkaan mitään. Kyllä uskon, että sillä saadaan hyviä tuloksia aikaiseksi: järkevää koulutusta, sellaista koulutusta, jota yritykset voivat käyttää tämän taantuman aikana siihen, että esimerkiksi niiden lomautetut työntekijät ovat osaamiseltaan paremmalla tasolla sen jälkeen, kun tilauksia on, tai sillä voidaan työllistää nuoria. Ehkä tähän ei kannata suhtautua kuitenkaan liian pessimistisesti. Mutta tosiasia on, että ensi vuonna tilanne on todennäköisesti sellainen, että myös sitten lisätalousarvio tarvitaan.

Nuorten osalta työttömyyshän oli korkeimmillaan yli 43 000 nuorta, nyt se lukumäärä on 33 000. Eli päätöksillä koulutuspaikoista ja työllistämispäätöksillä on saatu aikaiseksi asioita. Mutta kyllä minä ymmärrän niitä ihmisiä, jotka sanovat, että tämän vuoden osalta työllistämisen määrärahat ovat olleet niukat. Ymmärrän sitä kritiikkiä, että kunnianhimon taso ei tässä ole ollut ehkä riittävän korkealla. Sanoisin niin, että hallituksen elvytyspolitiikkaa ja talouspolitiikkaa on enemmän suunnattu sille puolelle, missä on tehty päätöksiä rakennusteollisuuden elvyttämisestä, (Puhemies: 4 minuuttia!) veropolitiikasta, ja tällä puolella on onnistuttu varmasti paremmin kuin tämän klassisen työvoimapolitiikan puolella.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on se ongelma, että hallituksen toimet ovat pingispallon kokoisia, kun niiden pitäisi olla rantapallon kokoisia nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi. En ole itse tätä keksinyt, vaan joku kollega sen sanoi, ja mielestäni se kuvaa hyvin tätä tilannetta.

Jos katsomme sitä, että meillä työttömien määrä nousee, nuorisotyöttömyys on noussut yli 70 prosenttia, ja samaan aikaan meillä aktiivitoimissa on vähemmän ihmisiä kuin aiemmin, niin se kertoo siitä, että tämä suhdannepoliittinen analyysi ei hallituksella ole kohdallansa. Erityisen ongelmallinen se on nuorten kohdalla. Työministeriössä on ollut aikanaan käytössä nuorten yhteiskuntatakuu, jonka ajatus on ollut se, että yksikään nuori ei olisi yli kolmea kuukautta työttömänä, vaan hänellä sen jälkeen olisi aktiivinen vaihtoehto tiedossa. Tämä yhteiskuntatakuu on pelkkää unelmaa näillä resursseilla.

Työvoimatoimistoissa, siellä elävässä elämässä, käy niin jopa muutosturvassa, josta kaikki ovat olleet sitä mieltä, että se on hyvä väline rakennemuutosten helpottamisessa ja ihmisen elämän auttamisessa, että kun 30-vuotias ihminen joutuu työttömäksi ja hän menee muutosturva-asiakkaaksi työvoimatoimistoon, (Puhemies: Minuutti!) niin hänelle sanotaan, että tule puolen vuoden päästä uudelleen. Se ei ole muutosturvan toteuttamista, arvon ministeri.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että arvostuksissa on jossain määrin nousemassa tavaran yläpuolelle hyvä elämänlaatu ja luovuus ja erilainen yhteisöllisyys, keskinäinen vuorovaikutus myöskin. Useissa tutkimuksissa on todettu, että työn tuottavuus ja toisaalta sitten ihmisten työhyvinvointi liittyvät myös toisiinsa. Laitoinkin ilolla tuossa merkille, että Tekesissä on ryhdytty panostamaan myös näihin asioihin. Siellä on todettu, että innovatiiviset toimintatavat ja johtaminen ovat tärkeitä menestyksen tekijöitä ja sen takia näihin myös ohjataan tulevaisuudessa rahaa. Samaten tietysti alaistaidot ovat ihan yhtä tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Kun on arvioitu, että innovaatiojärjestelmämme byrokratiaa lisää osaltaan se, etteivät OPM, TEM ja valtiovarainministeriö pelaa riittävän hyvin yhteen, niin kysyisin ministereiltä: Miten te kaksi ministeriä näette tämän asian?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Venäjä on tällä hetkellä Suomen tärkein yhteistyökumppani matkailun saralla. Itäraja tarjoaa laajan skaalan mahdollisuuksia niin matkailun kuin myös muitten yritystoimintojen suhteen. Venäläisten matkailijoiden ostovoima on luonut pelkästään Etelä-Karjalaan noin 1 000 palvelusektorin työpaikkaa ja liikevaihto tänä vuonna vähittäiskaupassamme ja palvelusektorillamme on tuollaista 250:tä miljoonaa euroa vuositasolla. Se on merkittävä summa. Matkailuelinkeinolla on minusta yksi ongelma Suomessa nimenomaan investointien suhteen. Teollisuudessa saa helposti luototuksen järjestymään, mutta matkailualalla on ongelmia. Miten, ministeri Pekkarinen, näette matkailun luotottamisen tällä hetkellä Suomessa?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerit, me kaikki kolme tiesimme viime keväänä, että tähän Esr-rahaan liittyy ministeri Sinnemäen juuri kuvaama oppimis- ja myöskin byrokratiaprosessi. Siihen oppimiseen kului puoli vuotta hukkaan, ja siitä puolesta vuodesta sinä aikana työttömäksi jääneet nuoret maksavat nyt aivan liian kallista hintaa.

Arvoisa ministeri Sinnemäki, puhutaan nyt näistä toimintamäärärahoista. Niitä vähennetään tässä budjetissa, työvoimahallinnon toimintamäärärahoja, ja samanaikaisesti työttömyys kasvaa räjähdysmäisesti, tehtävät lisääntyvät, ja kun valiokunta oli aivan ansaitusti huolissaan työttömistä nuorista, niin nyt kun on luvattu perustaa 50 valtakunnallista vakanssia nuorten palvelemiseen, olen antanut kertoa itselleni, että nimenomaan näitten tehtävien täyttämättä jättämistä harkitaan, koska toimintamäärärahat eivät riitä. Voitteko te vakuuttaa, että tämä ei pidä paikkaansa?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäelle kolme lyhyttä yksinkertaista kysymystä.

Miten te voitte päästää työvoimatoimistojen väen vähenemään, vaikka suhteessa työn määrä lisääntyy?

Miten kuluttaja-asiat voivat jäädä näin vähälle? Sekä virastopuolella että järjestöpuolella palataan vuoden 1990 tasolle teidän aikananne.

Sitten vielä tämä: Työvoimapoliittisia toimia on liian vähän, ja jos ne eivät miellytä, niin kyllä ihmettelen hallituksen omaa innovatiivisuutta. En ole nähnyt mitään uusia toimia. Vanhoja vähän vähennetään, mutta oikeastaan mitään innovatiivisuutta en ole nähnyt sillä puolella.

Ministeri Pekkariselle ja niille muille, jotka ovat puhuneet yritysten kilpailukyvystä ja viennistä: Minulle tuli ratkaisematon yhtälö vastaan, kun luin, että Pekkarinen oli muiden Pohjoismaiden ministereiden kanssa sopinut, että vuodesta 2015 alkaen meillä on yhteiset sähkön vähittäismyyntimarkkinat. Miten te ajattelette, että tässä suomalaiset kymmenet, kymmenet sähköyhtiöt pärjäävät, kun te samaan aikaan olette määrittänyt, että meiltä ei saa viedä sähköä, mutta sitten meille saisi tuoda Ruotsista, Norjasta sähköä ja myydä sitä ilman myyntikonttoria aivan suoraan. Minun mielestäni tässä on joku yhteensovittamaton osa, (Puhemies: Minuutti!) kun siirtoyhteydet vahvistetaan, yhteiset markkinat luodaan, mutta Suomesta sähköä ei saa viedä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yrittäjyyden merkityksestä ei täällä salissa koskaan puhuta liikaa. Tiedämme sen, että kasvuyrittäjyys on aivan keskeinen menestyksen tekijä. Ministeri Pekkarinen on erinomaisesti avannut myös sitä mahdollisuutta, että veroporkkanoilla voitaisiin edistää kasvuyrittäjyyttä. Kuitenkin laman seurauksena aina tulee konkursseja, niin kuin täällä on jo todettu. Monesti siihen syynä on se, että eräs tärkeä asia pienillä yrittäjillä unohtuu, ja se on taloushallinto. Sitä varsinaista työtä osataan tehdä mutta taloutta ei osata hoitaa. Kysyn: Onko ministeriössä tiedostettu tämä ongelma, ja onko esimerkiksi yrittäjäkoulutuksen kautta tähän taloushallinnon osaamiseen kiinnitetty erityistä huomiota?

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, että täällä puhutaan paljon nuorisotyöttömyydestä ja sen lisääntymisestä, pitää myöskin paikkansa. Mutta kyllä tietenkin talouden taantuma on ajanut tilanteen siihen, että monet yrittäjät katsovat, että edullisinta on päästä eroon työntekijöistä, jotka ovat täyttäneet 57 vuotta. Nyt näyttää olevan yhä lisääntyvästi työmarkkinoiden lomautettujen ja irtisanottujen kohdalla henkilöitä, jotka ovat noin 57-vuotiaita, joilla olisi vielä halua jatkaa työelämässä pitempään. Saan siitä päivittäin palautetta kentältä. Miten hallitus on aikonut tähän ongelmaan nyt puuttua? Pitäisikö näitä rajoja muuttaa ja nostaa siten, ettei tulisi edulliseksi 57-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden irtisanominen, joilla olisi vielä paljon annettavaa työelämässä, mikä lisäisi osaamista ja kokemusta?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys arvon ministerille maakunnan kehittämisrahasta. Kehittämisrahaa tämän budjetin myötä leikataan 2,5 miljoonaa euroa, vaikka hallitusohjelman mukaan maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osaan piti tehdä tasokorotus. Miksi näin nyt menetellään, sitä kysyn. Todettakoon vielä, että sitomattoman maakunnan kehittämisrahan merkitys on joustavana rahoitusmuotona maakunnissa todella suuri, sillä se mahdollistaa nopean reagoinnin esimerkiksi elinkeinoelämän hankkeitten vauhdittamiseksi, ja tätä työtä tosiaan maakunnissa riittää.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaksi keskikuumaa eli kansan kielellä lämmintä kysymystä.

Toinen liittyy Matkailun edistämiskeskukseen. Täällä on hyvin todettu mietinnössä, että ulkomaan toimistot on lopetettu ja kotimaan toimintoja on supistettu. Määrärahataso on pudonnut 40 prosentilla. Valiokunta on ollut huolissaan, pystyykö Mek huolehtimaan Suomen matkailukuvan edistämisestä ulkomailla. Ongelma ei ole pelkästään matkailukuvan edistäminen, vaan Mek on ollut matkailuyrityksille partneri, joka on käytännön liiketoimintojen edistämisessä ja kauppojen diilaamisessa ollut hyvä yhteistyökumppani. Kentältä on tullut viestejä, että tämä on iso ongelma ja puute. Millä tavalla ministeri on tähän tilanteeseen suhtautunut, ja ollaanko tekemässä jo ennen tätä selvitystä korjausliikkeitä?

Toinen asia on työllisyysperusteiset investointimäärärahat. Ne ovat laskemassa tulevina vuosina. (Ed. Gustafsson: Heti, kun kokoomus tuli hallitukseen!) Käytännön työkaluna ne ovat olleet keskeisen hyvä apuväline kunnissa, jotka ovat tärkeitä moottoreita muun muassa reuna-alueilla investointien toteuttamisessa. Mikä suhtautuminen ministeriöllä on työllisyysperusteisiin investointimäärärahoihin?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ollut huolissani leikkauksista, jotka kohdistuvat matkailuelinkeinoon. Samanaikaisesti Ruotsi ja Norja panostavat enemmän ja varautuvat siihen, että kun taantuma hellittää, niin matkailuimago on kunnossa ja matkailijat kun taas lähtevät liikkeelle, tulevat sitten maahan. Mutta kun huolestuttavaa tässä on se, että tämä on ollut pitkäaikaista, niin haluaisin tietää, miten me tulemme matkailua jatkossa kehittämään, koska se on tällä hetkellä aika pitkälle seudullisen ja maakunnan työn varassa.

Toinen kysymys menee ministeri Sinnemäelle. Vaikka olemme paljon tehneet nuorisotyöttömyyden eteen, niin onko meillä mahdollisuuksia lisätä oppisopimuskoulutusta? Se on Euroopassa paljon korkeammalla tasolla, ja muun muassa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos on sanonut, että voisi olla jouston varaa siinä, että yritykset voisivat käyttää enemmän oppisopimuskoulutusta hyväkseen.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Telakoiden synkkä tilanne tuli molempien ministereiden puheenvuoroissa todettua. Hallitus on luvannut nyt jo vuoden ajan telakoille tukipakettia, mutta käytännössä konkreettisia päätöksiä puuttuu.

Kotimainen varustamo Viking Line valmistelee laivatilauksia Suomesta. Toimitusjohtaja Eklund totesi maanantaina, että tilauksia harkitaan ja valmistellaan, mutta valtio ei ole saanut aikaan telakkatukipakettia. Kuinka näin voi olla, että tästä on vuosi puhuttu, mutta kun tilanne on kriittinen, päätöksiä ei saada aikaan? Ammutaan hehtaaripyssyllä ja puhutaan elvytyksestä, mutta sitten kun tarvittaisiin kohdennettua todellista elvytystä, päätöksiä ei saada aikaan.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän aamun uutisen mukaan kaksi yritystä on nuijan alla, vasaran alla joka päivä, ja suuri osa niistä yrityksistä on alle kymmenen henkilön yrityksiä.

Ed. Pulliainen kysyi, viedäänkö nämä koneet nyt tai mitä esteitä on, että näitä koneita ei viedä ulos. Kyllä se on sillä tavalla, miten aiotaan tehdä, että näitä konkursseja vähennettäisiin: koska nämä ovat tämmöisiä alihankintayrityksiä ja kun ne loppuvat, niin siinä on käymässä siten, että myös nämä isommat yritykset eivät vaan löydä Suomesta alihankkijoita.

Sitten toinen kysymys tästä matalapalkkatuesta ja tästä veroalesta. Eikös nämä ole vähän niin kuin sukua keskenään? Molemmissa hukattiin rahaa. Nämä selitykset, joita työministeri tuossa totesi äsken, jotta kunnissa on käytetty suuri osa tästä matalapalkkatuesta, niin eihän se sinne ollut tarkoitettukaan. Olisivatko kunnat irtisanoneet näitä henkilöitä? Vaan kysehän oli siitä, että kohdennus pitäisi aina näissä olla, että ei hukkaannu rahaa. Samalla tavalla veroalessa tapahtui, että hukattiin ostovoimaa ja kotimaista kysyntää heikennettiin siinä, koska suuri osa hukkaantui verrattuna siihen, jos olisi täsmäkohdennettu. Matalapalkkatuessa taas hukattiin rahaa; 600 miljoonaa varmaan kokonaisuutena menee muistaakseni budjetin mukaan, mitä on varattu siihen. Niin kuin on todettu, niin vaan pieni osa siitä tuli työpaikoiksi.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osa peruskoulunsa päättävistä nuorista jää kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle eri syistä. Ammatillinen koulutusjärjestelmä ei pysty tarjoamaan kaikille nuorille sellaista koulutuspalvelua kuin he tarvitsisivat. Toisaalta ammatillisten opintojen keskeyttämistä ei pystytä tehokkaasti ehkäisemään aina eikä nuorta siirtämään muiden palvelujen piiriin. Kysynkin: Voitaisiinko ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen yhteistyötä tukea rakentamalla järjestelmä, jossa oppilaitokset ja työpajat voisivat yhtenäisen toimintamallin avulla vaihtaa opiskelijoita ja valmentautujia keskenään? Tavoitteena olisi tietenkin toisaalta ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja toisaalta ohjata pajanuoria ammatillisiin opintoihin.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On oikein, että hallituksen työllistämistoimien kärki kohdistuu nimenomaan nuorten työllisyyden edistämiseen. Ikävää on tietenkin se, että toimet eivät mitenkään tavoita kaikkia niitä yli 33 000:ta ilman työ- ja koulutuspaikkaa olevaa nuorta.

Ruotsissa on otettu melko radikaali järjestelmä käyttöön. Siellä työtön etsii ensin itse töitä ja sitten saman ajan työvoimahallinnon kanssa, minkä jälkeen työtön työllistetään toistaiseksi. Tämä on iso muutos, joka vaati hallitusneuvotteluiden tuloksen ja vaatii neuvotteluja. Onko Suomessa pohdittu mitään tämän kaltaista? Ministeri Sinnemäki, millaisia tuloksia tästä Ruotsin kokeilusta on saatu?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka jotkut näkevät taloudessa valonpilkahduksia, niin ensi vuosi tulee olemaan sekä kansalaisillemme että yrityksillemme erittäin haasteellinen. Suuria vaikeuksia tulee olemaan rakentamisessa ja teollisuudessa. Vienti ei vedä, ei varsinkaan pienten ja keskisuurten yritysten vienti. Pudotusten arvioidaan olevan edelleen kymmeniä prosentteja. Näyttää siltä, että myöskään tämä hallituksen veroelvytys ei toimi kotimarkkinoilla. Kaupan myynti romahti tammi—lokakuussa yli 17 prosenttia.

Eli tässä tilanteessa tarvitaan nyt todellakin konkreettisia toimenpiteitä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi, parantamiseksi. Niitä tarvitaan nopeasti jo täällä esiin nostetuissa metsäteollisuudessa ja telakkateollisuudessa. Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia on kartoitettu eri työryhmissä myös telakkateollisuuden osalta. Telakkatyöryhmä on tehnyt väliraportissaan konkreettisia esityksiä. Kysynkin ministeri Pekkarinen teiltä: Aiotteko te nopeasti toteuttaa nämä?

Myös tämä Viking Linen tilaus olisi äärettömän tärkeä tässä tilanteessa suomalaisille telakoille. Näillä perinteisillä aloilla on kuitenkin tulevaisuutta, mutta meidän on katsottava myöskin tulevaisuuteen, ja allekirjoitan kyllä näkemyksenne siitä, että meidän on pystyttävä monipuolistamaan (Puhemies: Minuutti!) elinkeinorakennettamme, eli tarvitaan rohkeampia panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan. Tarvitaan kasvustrategia. Onko hallituksella kasvustrategia, ministeri Pekkarinen?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Telakkatuesta ensinnäkin, kyllä hallitus on jonkun verran satsannut. Ensin 18 miljoonaa Genesis 1:een ja nyt laitettiin 10 miljoonaa euroa innovaatiotukea kahdessa eri erässä, yhteensä 28 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi näitä hankintoja on aikaistettu. Nyt en muista miljoonamäärää, mutta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, kaikkiaan 80 miljoonalla eurolla on tuettu, josta melkein kaikki tuli erityyppisille telakoille. Ne on tehty viime vuoden lopun ja tämän vuoden 2009 aikaan nämä aikaistamispäätökset.

Mitä tulee te-toimistoihin, niin ei niiden määrärahoja vähennetä eikä väkeä vähennetä. Päinvastoin, sinne tulee — minä uskallan sanoa vähintään enemmän kuin (Hälinää) — siis joka tapauksessa te-toimistoissa tulee olemaan vähintään sata henkilöä enemmän kuin vuosina 2008—2009. Eri toimia tehdään, joista nuorten tarpeisiin menee 50 ja useita kymmeniä, muistaakseni lähes sata muuta lisää. Eli selvästi lisätään jo tehdyillä päätöksillä ilman muuta.

Vielä kannattaa sanoa sekin, että nämä Euroopan sosiaalirahaston rahat, joista tässä puhuttiin, ne saadaan nyt käytettyä. 2,4 miljoonaa euroa on enää siitä limiitistä käyttämättä, ja on mahdollista, että tämän kuun aikaan saadaan kaikki ne rahat käytettyä. Eli me saimme tämän järjestelmän toimimaan, ja se toimii niin, että meidän ei tarvitse lähettää rahaa takaisin tuonne Eurooppaan.

Sitten ed. Kumpula-Natri sanoi, että Suomesta ei saa viedä sähköä, mutta tänne saa tuoda sähköä. Mihin tämä tämmöinen viesti perustuu? Tänäänkin, nyt viimeisten kuukausien aikaan, monen taakse jääneen kuukauden aikaan, Suomesta on viety sähköä Ruotsiin ja Norjaan. Tämä on toiminut näinpäin. Kun siellä on huono vesivuosi, niin täältä viedään sinne. Ettäkö me yhtäkkiä laittaisimme nyt sitten niin kuin esteen, että kun tähän saakka on voinut viedä, niin nyt jatkossa ei voida viedäkään? Eihän näin kukaan ole missään ajatellutkaan, puhumattakaan, että olisi sanonut ja vielä vähemmän kirjoittanut mihinkään tätä. Me rakennamme yhteistä eurooppalaista markkinaa, ja Pohjola kulkee siinä etukenossa ilman muuta.

Taloudelliseen koulutukseen, ed. Reijonen, ilman muuta tarvitaan koulutuksen parantamista kaikilla koulutusasteilla, myös yleiskoulussa. Suomessa voi valmistua vaikka tohtoriksi monilta tieteenaloilta eikä tarvitse tietää, ei tarvitse osata ollenkaan esimerkiksi taseen lukemista, joka on perusasioita, jotka jokaisen ihmisen pitäisi osata jollakin tavalla ja joista pitäisi jollakin tavalla voida selviytyä.

Maakunnan kehittämisraha, edustaja, olette aivan oikeassa. Kaikessa ei voi onnistua, likimainkaan kaikessa, ja tämä on yksi asia, jossa olen joutunut antamaan periksi. En ole kyennyt toteuttamaan hallitusohjelmaa, ja olen siitä katkera ennen kaikkea itselleni. (Naurua) Mitä Mekiin tulee ja sen voimavaroihin, niin uusi strategia Mekille on rakennettu. Siinä idea on se, että se juttu ei ole enää virkamiestyötä. Mekin henkilöstömäärä on vähentynyt erittäin tuntuvasti, noin sadasta noin runsaaseen 30:een. Se raha, mikä jää jäljelle, pyritään käyttämään entistä enemmän sitten tämmöisen brändin rakentamiseen, tekemiseen ja markkinointiin ja vastaavaan. Matkailuinvestointia kyllä pyritään rahoittamaan ihan samalla tavalla kuin muitakin investointeja, ilman muuta.

Ed. Pulliainen, konkurssit ovat todella lisääntyneet merkittävästi, mutta se Viro, tuskin se nyt on uhkakaan. Siellä ei oikeastaan mitään tapahdu tällä hetkellä. Jo sekin auttaa siihen, että se tavara jää tänne Suomeen. (Puhemies: 3 minuuttia!)

Ed. Karjula, teidän ajatuksianne siitä innovaatiostrategian terävöittämisestä, keskittämisestä niihin aloihin, missä me voimme menestyä: yrityskiihdyttämöt, ensimmäiset, ovat alkaneet. Meillä on uusia tuotteita, metodeja, joita myös Euroopan unioni Lissabonin strategian uudistamisessa nyt meiltä käy siivilöimässä. Mutta meidän pitää jatkuvasti tätä työtä viedä eteenpäin.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Jos tämä pyrkisi nyt olemaan sitten ihan se normaali 3 minuuttia.

Ed. Kumpula-Natri kysyi näistä kuluttajajärjestöjen määrärahoista, joihin, hyvä kyllä, valiokunta teki pienen lisäyksen. Tässä kohtaa voisin siteerata ministeri Pekkarista: olen siitä katkera ennen kaikkea itselleni, että näiden järjestöjen määrärahojen pitämisessä edes entisellä tasolla en ole onnistunut.

Ed. Kerola kysyi alueellisesta kuljetustuesta. Itse asiassa työ- ja elinkeinoministeriön kehysehdotuksessa, jota ollaan valtiovarainministeriölle toimittamassa, ehdotetaan nousevaa tasoa alueelliseen kuljetustukeen vuoteen 2014 asti.

Vielä tähän matalapalkkatukikeskusteluun ja nuoriin. Hallitushan alkutaipaleellaan teki ratkaisun, että matalapalkkatukea ei laajenneta koskemaan nuoria ikäluokkia, vaan siihen varattu määräraha on käytetty koulutukseen, muun muassa työpajatoimintaan, oppisopimuskoulutukseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Tämä ratkaisu on hallituksessa tehty yksimielisesti.

Ed. Harkimo kysyi naisyrittäjyyden edistämistä käsitelleen työryhmän toimenpiteistä. Siinä ehkä kaikkein — no, niitä voi varmaan arvottaa eri tavalla — mutta että varmaan yksi isoimmista ehdotuksista on nimenomaan tämä palvelualoja koskeva pääomasijoittaminen. Se on asia, jota ministeriössä täytyy pohtia ja katsoa, onko tähän määrärahoja ja onko tämä työryhmän esitys paras tapa organisoida tämän tyyppistä toimintaa. Sitä on järkevä luultavasti katsoa myös sen rinnalla, kun luovia aloja ja niiden yrityspalveluja käsitellyt selvitysmies teki omat ehdotuksensa luovien alojen kehittämistoimijoista. Nämä ovat molemmat sellaisia asioita, joissa meidän yrityspalvelujärjestelmäämme on tarkasteltava siten, palveleeko se hyvin sellaisia yrityksiä, jotka toimivat ehkä vähemmän perinteisillä toimialoilla ja palveleeko meidän yrityspalvelujärjestelmämme esimerkiksi palvelualan yrityksiä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Nuorten osalta ehkä voidaan vielä todeta se — täällä on ollut muutamia kysymyksiä — että meillähän on nyt otettu käyttöön tai vakinaistettu tämä ammattistarttijärjestelmä, työpajojen määrärahoja on lisätty, samoin etsivää nuorisotyötä, jolla on tarkoitus palvella niitä nuoria, jotka eivät ole löytäneet koulutuspaikkaa tai työpaikkaa lainkaan. Nämä ovat kaikki sellaisia toimenpiteitä, joita voidaan ensi vuonna rahoittaa enemmän kuin tänä vuonna. Uskon, että niillä saadaan nuoria palveltua.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Valtion harjoittama innovaatiopolitiikka on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen tekijä Suomen etsiessä ulospääsyä nykyisestä talouden tilasta. Nyt, kun teollisuutemme rakenne on muuttunut rajusti, ovat hyvät neuvot, hyvät innovaatiot todella tarpeen. Tarvitsemme sekä uusia liiketoimintoja korvaamaan menetettyjä että uusia, korkean jalostusasteen vientituotteita.

Ympäröivän yhteiskunnan on tuettava kaikin mahdollisin keinoin uuden luomista. Tuki on aloitettava jo koulutusjärjestelmästämme. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten on tiedostettava yrityslähtöisen kehittämistyön tärkeys. Suomi ei myöskään ole ollut riittävän vetovoimainen, jotta olisimme houkutelleet yrityksiä investoimaan tänne. Meidän on parannettava kilpailukykyämme vertailussa kustannustasosta, viennin rahoituksesta ja vientitakuista. Jokainen menestyvä yritys vaikuttaa osaltaan taloutemme elpymiseen. Siksi niiden menestymiseen ja hyvinvointiin on väsymättömästi kiinnitettävä huomiota ja tuettava niitä kaikin keinoin. Uusien aloittavien yritysten alkutaivalta on helpotettava ja kasvuyrityksiä kannustettava laajenemiseen.

Niin kuin jo eilen sanoin, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitus on nyt avainasemassa. Ensi vuoden budjetissa on kiitettävästi nostettu innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen määrärahoja noin 45 miljoonalla, tarkasti 44 794 000 eurolla, samoin Tekesin myöntövaltuuksia yli 50 miljoonalla. Enemmänkin olisi voitu nostaa, mutta tässä talouden tilanteessa on nyt tyytyminen tähän.

Arvoisa puhemies! Euroja siis jaetaan myös ensi vuonna innovaatiotoimintaan, mutta kuka ne saa ja miten toimimalla? Suomen tilannetta arvioinut, professori Reinhilde Veugelersin johdolla toiminut kansainvälinen arviointiryhmä ei antanut meille kiitettävää arvosanaa, ei ehkä edes välttävää, vaan peräti heikon. Aikaisemmin hyvin toimivaksi arvioitu tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme on 2000-luvulla heikentynyt ja samalla Suomen kansainvälinen asema on huonontunut vertailussa muihin maihin.

Erityisesti arviointiryhmä tarttuu yritystukijärjestelmään. Se on monimutkainen ja hajanainen. Varmasti moni suomalainen yrittäjä puistelee nyt päätään ja ihmettelee, miksi tämä tieto piti hakea kansainväliseltä arviointiryhmältä. Jokainen suomalainen yritystukia hakenut yrittäjä olisi voinut kertoa sen omakohtaisiin kokemuksiin perustuen.

Toinen ongelmamme on kansainvälistyminen. Pohjoismaisessa vertailussa olemme hännänhuippuna. Maamme ei houkuttele ulkomaisia tutkijoita tai asiantuntijoita, ei osaamisintensiivisiä yrityksiä eikä tutkimustoimintaa. Kansainvälinen tutkimusyhteisömme näivettyy.

Eilen puhuimme hallintorajojen madaltamisesta ja niiden yli katsomisesta. Tästä kysyin myöskin ministeri Pekkariselta, mutta hän ei vaivautunut vastaamaan eikä ole nyt salissa tällä hetkellä Myös innovaatiopolitiikassa tulisi olla enemmän yli ministeriörajojen menevää koordinointia ja päätöksentekoa. Nykyisellään se puuttuu lähes täysin. Tästä esimerkkinä, mihin VaVin mietinnössäkin viitataan, on yhteiseurooppalaisen hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen perustamishanke, jossa Suomi on yhtenä hyvin varteenotettavana sijoitusvaihtoehtona.

Valiokunta pitääkin tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö selvittävät tämän kaltaisten hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden ja ennen kaikkea sen, että me emme poissulje todella varteenotettavia, hyviä, isoja kansainvälisiä hankkeita vain sillä, että emme pysty keskustelemaan yli hallintorajojen. Meillä olisi sitä osaamista ja rahaakin löytyisi kansainvälisesti, mutta me omilla toiminnoillamme estämme sen tänne tulon.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Äkillinen työttömyyden kasvu johti viime keväänä siihen, että työ- ja elinkeinotoimistot viestivät jatkuvasti määrärahojen lisätarpeesta, ja rahoja on sitten lisätty vaiheittain. Myös Esr-rahoitusta on käytetty. Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahatason on vastattava tarvetta, koska mitä nopeammin apu ja toimenpiteet saadaan työttömille, sen paremmat ennusteet työllistymiselle on. Hallituksen on varmistettava työllisyysmäärärahat tarvittaessa lisäbudjetein.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin, vastavalmistuneisiin ja juuri työttömiksi jääneisiin, jotta ehkäistään valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen. On inhimillisesti kestämätöntä ja taloudellisesti hölmöä syrjäyttää nuoret työstä. Työttömyys ja toimettomuus ovat usein tie syrjäytymiseen ja päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tähän meillä ei ole edes varaa. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa sosiaalikulujen muodossa miljoona euroa, mutta jo parin vuoden päästä, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, tarvitaan jokaista käsiparia.

Nuorisotyöttömyyden kasvu on nyt vakava ongelma, johon on puututtava heti. Nuorisotyöttömyys on kasvanut yli 60 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Uudellamaalla se on kaksinkertaistunut. Nuoret tarvitsevat työvoimatoimistoissa parempaa henkilökohtaista ohjausta. Esimerkiksi työpajatoiminta on tehokas keino auttaa tulevaisuuttaan etsiviä nuoria. Tukityöllistämiseen, nuorten työpajatoimintaan, ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja vastavalmistuneiden työllistämiseen on panostettava. Valtiolla ja kuntapuolella on tarjottava nuorille töitä. On otettava kadoksiin ajautumassa olevat nuoret siipien suojaan. Ruotsin mallin mukainen takuutyö alle 25-vuotiaille on varsin hyvä ajatus.

Nuorten toisen asteen koulutuspaikkoja on jo vuosia ollut liian vähän. Erityisesti Uudellamaalla on vuosittain jäänyt iso joukko peruskoulun päättäviä vaille mitään jatkokoulutuspaikkaa. Hallitus on nyt lisännyt nuorten ammattikoulupaikkoja, ja on todella tärkeää kohdentaa lisäykset niille alueille, joilla on suurin pula paikoista. Tämä helpottaa koulutuspaikan löytämistä jo ensi syksynä, mutta on syytä muistaa, että meillä on iso joukko nuoria ja nuoria aikuisia vailla mitään koulutusta. Siksi myös aikuiskoulutusuudistus tulee tarpeeseen.

Yrittäjyyden edistäminen ja byrokratian ja velvoitteiden karsiminen pienyrittäjiltä on tärkeä seikka, jonka haluan vielä nostaa esiin. Pienyrittäjät ovat suurtyöllistäjiä, ja onkin madallettava kynnystä työllistää. Sitä kautta saadaan elinvoimaa ja työpaikkoja. On tehtävä sellaista lainsäädäntöä ja tukipolitiikkaa, että pienyrittäjä voi huoletta työllistää ja uskaltaa työllistää. On tuettava kasvuyrittäjyyttä. Yksi konkreettinen asia olisi yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaustuen laajentaminen koko maahan työelämävaliokunnan esityksen mukaisesti. Yksinyrittäjän avustus ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kattaa nyt 160 Itä- ja Pohjois-Suomen kuntaa. Tuen saaminen valtakunnalliseksi tukisi talouden elpymistä ja työllisyyttä. Samalla se edistää yksinyrittäjän jaksamista ja työhyvinvointia. Monissa kasvukeskuksissa, kuten Uudellamaalla, tällainen tuki olisi todella tervetullut.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Laman aikana työmarkkinoille tulevien kiinnittyminen on ilman muuta vaikeaa, ja jo kuuden kuukauden, nuorilla jopa kolmen kuukauden, työttömyys voi johtaa negatiivisten työelämäkokemusten kasaantumiseen ja työelämän ulkopuolelle jääntiin pysyvästi. Sama asiahan on huomattu, kun nuori jää sairauslomalle kuukausiksi, esimerkiksi masennuksen vuoksi.

Yhdestä syrjäytyneestä nuoresta arvioidaan tällä hetkellä aiheutuvan yhteiskunnalle kustannuksia yli miljoona euroa. Nämä luvuthan aina vähän vaihtelevat, mutta joka tapauksessa se on paljon. Nuorten ja vastavalmistuneiden tukemiseen tulee yhteensä 50 miljoonan euron lisämääräraha, josta 33 miljoonaa tulee Temmin käytettäväksi. Ja kuten tuossa ministerikin totesi, lisäbudjeteissa tähänkin asiaan varmaan puututaan.

Temmin toimintamenoihin lisätään myös 100 000 euroa käytettäväksi nuorille myönnettäviin yrittäjyystekopalkintoihin, mikä on mielestäni ihan hyvä idea tässä lama-ajassa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on lisääntynyt vuodessa tosiaan yli 20 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden yli 30 prosenttia, ja tietenkin pitkäaikaistyöttömyys on myös kääntymässä kasvuun. Tämä työttömyyden kasvu on ollut niin voimakasta, että on haaste tarjota työttömille riittävästi sellaista koulutusta, joka todella edistäisi työllistymistä. Sen takia onkin hyvä, että esimerkiksi omaehtoista koulutukseen hakeutumista on päätetty helpottaa.

Työvoimapalveluiden kohdentamisessa tulee ottaa ilman muuta huomioon myös naisten ja miesten työttömyyden erot. Koska miesvaltaisilla aloilla taantuma on ollut erittäin syvä ja siihen liittyy myös tämmöistä pysyvää rakenteellista työpaikkojen menetystä, on miesten hakeutumista uusille aloille työvoimapalveluitten avulla erityisesti kannustettava.

Kuten ministerikin totesi, te-toimistojen määrärahoja yhtäältä vähennetään tuottavuusohjelman takia ja toisaalta lisätään määräaikaisesti muutosturvan laajennuksen vuoksi ja nuorten palveluitten turvaamiseksi. Itse löysin tämmöisen nettolisäyksen kuin 107 henkilötyövuotta. (Ed. Erkki Virtanen: Kun ei rahat riitä nykyisiinkään!) On huomattava tässä yhteydessä, että jos julkiseen työvoimapalveluun ilmoitetut työpaikat saataisiin täytettyä keskimäärin yhtä päivää nykyistä nopeammin, kasvaisi tuotannon arvo yli 50 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että Temmi antaa toukokuun loppuun mennessä valiokunnalle selvityksen Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa koskevan uudistuksen vaikutuksista erikokoisten matkailuyritysten tasolla. Tästä keskusteltiin jaostossa ja tällä erää päätettiin lisätä momentille joka tapauksessa 0,5 miljoonaa euroa.

Talous- ja velkaneuvontaan suunnataan 4,5 miljoonaa euroa, jonka arvioidaan kattavan noin kaksi kolmasosaa kustannuksista, ja on tietysti todettava, kuten oli arvattavaakin, että asiakasmäärät ovat alkaneet kasvaa ja jonotusaika on pidentynyt. Me korostimme, että on tärkeätä, että ryhdytään neuvonnan toimivuutta arvioivan selvityksen pohjalta toimiin, jotka parantavat ja tehostavat näitä neuvontapalveluja, jotka on saatu luotua, ja lisäsimme tähänkin tosiaan 0,5 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan määrärahoiksi esitetään runsaat 67 miljoonaa euroa, josta summasta energiansäästöön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen sekä energiatiedotukseen osoitetaan reilu 3 miljoonaa ja energiatukeen noin 53 miljoonaa euroa.

Nämä asetetut tavoitteet ovat erittäin vaativia, varsinkin tuo uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskeva, ja lisäpäätöksiä varmaan tässäkin tarvitaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia niin energian tuotannossa kuin sitten pitkäjänteistä tutkimuskehityspanostusta monilta eri tahoilta.

Tässä yhteydessä nostan esiin pienen järjestöteon, eli Maa- ja kotitalousnaiset aloittaa ensi vuoden alussa tämmöisen "Energiansäästöllä euroja" -kampanjan ympäri Suomen, ja järjestöllä on tarkoituksena — itsekin olen kyllä järjestön jäsen — jakaa tietoa ja tehostaa energiankäyttöä ja lisätä tietysti energiansäästöä ihan siinä omassa arjessa. Tavoitteet kuitenkin hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi ovat Suomessa niin kovat, että meistä jokaista myös tarvitaan. Samoja asioita tietenkin ajetaan myös yritysten, kuntien ja maatilojen energiasopimuksilla ja -katselmuksilla.

Arvoisa puhemies! Toteaisin vielä, että yritysten kansainvälistymishankkeiden tukemiseen tulee tosiaan selvää kasvua, kuten ministeri Pekkarinenkin tuossa puheenvuorossaan mainitsi. Nämä lisäpanostukset suunnataan erityisesti uusille aloille, kuten esimerkiksi ympäristöteknologia, luovat alat ja pienten yritysten laajat yhteishankkeet.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Otan vielä kerran osaa keskusteluun näistä kuuluisista Esr-rahoista. Kyllä me todellakin viime keväänä, kun kävimme keskustelua siitä, pitääkö nuorten työllistämiseen, erityisesti nuorten työllistämiseen, suunnata välitöntä lisäbudjetissa osoitettua kansallista työllistämistukea vai Esr-rahoja, totesimme silloin, että se on sinänsä aivan sama, kumpaa rahaa se on, jos molemmat olisivat käytettävissä samanaikaisesti.

Nyt täällä molemmat ministerit ovat ikään kuin puolustellen todenneet, että nyt ne Esr-rahat ovat käytettävissä. Niin ne ovat nyt, puoli vuotta sen jälkeen, kun se lisäbudjetti olisi voitu keväällä antaa. Tämän puolen vuoden aikana tästä syystä on jäänyt aivan liian monta nuorta työllistymättä, ja se on aivan liian kova hinta tällaisesta opettelusta. Me olemme nyt varmasti oppineet tai ainakin toivottavasti nekin ministerit tai ne virkamiehet, jotka tämän tempun keksivät keväällä, että näin ei olisi pitänyt menetellä, mutta ei meillä ole varaa maksaa tällaista hintaa siitä.

Arvoisa puhemies! Sitten näistä työvoimahallinnon toimintamäärärahoista. Ministeri Pekkarinen vakuutti tältä paikalta, että te-toimistojen voimavaroja ei vähennetä. Miksi sitten toimistoissa ja te-keskuksissa käydään jatkuvasti jokapäiväistä keskustelua siitä, mistä supistetaan, kun rahat eivät riitä? Miksi siellä parhaillaan suunnitellaan, pohditaan, mennäänkö lomarahavapaisiin vai siirrytäänkö suoraan lomautuksiin?

Onhan se mielenkiintoista, jos te-toimistot tällä hetkellä, kun niiden pitäisi suuntautua lomautettujen työllistämiseen, heidän auttamiseensa työllistymiseen, itse joutuvat lomauttamaan omaa henkilöstöään siksi, että voimavarat eivät riitä. Ei siihen riitä selitykseksi se, että siellä ei osata tehdä töitä. Siellä on tehty äärimmäisessä paineessa töitä jo monta vuotta korkeasuhdanteenkin aikana, ja nyt kun tilanne on työttömyyden kasvun osalta räjähtänyt käsiin, otetaan todellisuudessa faktisesti määrärahoja pois. On täysin käsittämätöntä, millä tavalla te-toimistoissa nykyisillä voimavaroilla, joista osa uhataan lomauttaa tai pakottaa vaihtamaan lomarahansa vapaiksi, hoidetaan esimerkiksi työllistämissuunnitelmien teko.

Valiokuntakuulemisissa, sekä budjettikuulemisissa että myöskin työvoimapalvelulain kuulemisen yhteydessä, te-keskusten ja te-toimistojen ihmiset totesivat, että tämä tilanne tulee johtamaan siihen, että esimerkiksi työllistämissuunnitelmat muuttuvat rutiiniksi; tulostetaan tämmöinen kaikille samanlainen suunnitelma, vaihdetaan nimi ja syntymäaika ja henkilötunnus ja nimet alle, ja se on siinä. Siis eihän tämmöinen ole mistään kotoisin. Aivan samalla tavalla nyt, kun omaehtoista koulutusta, omaehtoista opiskelua laajennetaan, te-toimistoissa pitäisi arvioida se, kenelle minkäkinlainen koulutus on tarkoituksenmukaisinta. Miten sellainen arviointi voidaan tehdä, kun entisetkin ihmiset ovat vielä vähenemään päin valtion tuottavuusohjelman ja muitten vastaavien syitten vuoksi, jotka syövät niitä vähäisiäkin voimavaroja, jotka kenties tähän olisivat käytettävissä?

Tällä menolla suomalainen työhallinto, joka on ammattinsa osaavaa, motivoitunuttakin, ajetaan tilanteeseen, jossa se ei pysty auttamaan niitä ihmisiä, joita sen tällä hetkellä pitäisi ehdottomasti pystyä auttamaan. Tämmöinen meno ei voi jatkua. Tässä budjetissa tämä olisi voitu korjata, jos olisi halua löytynyt. Valitettavasti sitä halua ei näyttänyt löytyvän. Valiokunnan mietinnössäkään tähän asiaan ei puututa kuin vastalauseissa. Pitäisi toivoa hurskaasti, kun todellisuuden tietää, että näitä määrärahoja tässä ja nyt voitaisiin lisätä, koska juuri nyt se olisi välttämätöntä.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Taloustaantuma on tehnyt työmarkkinoista todella epävarmat. Ensi vuonna Suomen työttömyysprosentti voi käydä merkittävän korkealla tasolla. Erityisesti pienillä paikkakunnilla ja rakennemuutosalueilla työttömyys on jo erittäin näkyvä ongelma. Varsinkin teollisuudessa irtisanomis- ja lomautusuhkia on edellistä vuotta enemmän, ja Suomesta voi hävitä pysyvästi 100 000—150 000 työpaikkaa ja näistä tietysti suurin osa teollisuudesta. Työntekijöille tilanne on erittäin stressaava, ja epävarmuus oman työpaikan säilyttämisestä vaikuttaa työssäviihtymiseen ja -jaksamiseen. Nuorilla puolestaan on suuria vaikeuksia löytää koulutustaan vastaavaa työtä.

Tuolla omalla kulmakunnallani työllisyystilanne on loppuvuodesta synkistynyt siinä määrin, että Lappeenranta on hakenut rakennemuutosaluelistalle. Toimintaympäristön muutokset, yritysten heikko tilanne ja tehtaiden alasajot ovat tehneet tehtävänsä. Paikkakunnalta on hävinnyt tänä vuonna jo 700 työpaikkaa, vaikka joitain uusia työpaikkoja on saatu. Perälauta vuotaa valitettavasti kovin. Tilanne on kestämätön, ja korjaustoimenpiteet pitäisi saada aikaan. Korkeaksi nousseen työttömyyden alentaminen on kylläkin erittäin vaikeaa. Rakennemuutosrahastoa pitäisi mielestäni kasvattaa tänä vuonna, jotta työttömyyden kasvuun voidaan reagoida nopeammin.

Arvoisa puhemies! Matkailun edistämiskeskuksen määrärahoja on vähennetty noin 5,5 miljoonalla eurolla viime vuoteen nähden. Mekin oma ulkomaanverkosto on ajettu alas ja toimintoja on pidetty yllä Finpron verkkopalveluiden kautta. Kuten valiokunnassa ja täällä salissa on todettu, nyt on arvioitava tarkkaan, pystyykö Mek nykyisillä resurssillaan toimimaan Suomen matkailun edistäjänä ulkomailla. Valiokunta lisäsi Mekille 500 000 euroa jakovarastaan, mutta se ei tilannetta hirveästi pelasta.

Itse asiassa koko matkailun markkinointia ja Suomi-tuotteisiin panostamista on pohdittava asiantuntijavoimin. Suomea ei tunneta ulkomailla matkailumaana, ja siksi näkyvyys ja markkinointi ovat erittäin tärkeässä roolissa. Venäjä on tällä hetkellä Suomen tärkein yhteistyökumppani matkailun saralla, niin kuin jo aiemmin totesin. Itäraja tarjoaa laajan skaalan mahdollisuuksia. Rajaliikenteen helpottaminen ja viisumivapauden toteuttaminen toisivat lisää yrittäjyyttä ja työpaikkoja matkailusektorille.

Transitoliikenne, josta on paljon puhuttu, Venäjälle on heikentynyt myös taloustaantuman myötä, mutta Venäjä on edelleen tavarakuljetusten ykköskohde niin merellä, ilmassa, maantiellä kuin raiteillakin. Tästä on pidettävä huolta, ettei transitoliikenne siirry pois Suomesta. Sillä on suuri vaikutus työllisyyteen nykyisessäkin kiperässä taloustilanteessa. Erilaiset väylä- ja satamamaksut ovat taloudellisesti merkittäviä, puhumattakaan niistä useista tuhansista työntekijöistä, joiden leipä tulee suoraan tai välillisesti transitosta.

Arvoisa puhemies! Vientiyritykset ja yritystoiminta yleensä ovat murrosvaiheessa. Taloustaantuma on supistanut vientivetoista teollisuuttamme. Kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen on varattava entistä enemmän rahoitusta ja resursseja. Tarvitaan myös pitkäjänteistä panostamista osaamiseen ja oppilaitosten sitoutumista yrityslähtöiseen kehitystyöhön. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen toimiminen alueellisina välittäjäorganisaatioina ja yritysten yhteistyökumppaneina voisi avata uusia mahdollisuuksia keksintöjen kaupallistamisessa. Ilman uusia innovaatioita ja vientiä talouden pyörät eivät pyöri.

Pidän erinomaisena linjauksena, että valiokunta lisäsi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle 100 000 euroa käytettäväksi nuorille myönnettäviin yrittäjäteko-tunnustuspalkintoihin. Nuoret yrittäjät tarvitsevat tukea, heissä on valtava potentiaali innovatiivisen kasvuyrittäjyyden saralla. Juuri tällaiset palkinnot kannustavat nuoria lähtemään haastavalle yrittäjäsektorille. Palkintojen avulla kultajyvät päästään poimimaan yrittäjämaaperästä.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Olen varmaan kymmeniä ja kymmeniä kertoja yrittänyt saada hallituspuolueitten edustajia vastaamaan kysymykseen, koska matalapalkkatukikokeilu lopetetaan. Vastauksia en ole saanut enkä niitä saanut äsken, kun kaksi ministeriä oli paikalla. Vasemmistoliitto on kuitenkin alusta asti kritisoinut matalapalkkatukea ja aivan tiukoin asiaperustein.

No, miksi tämä kysymys on sitten tärkeä? Siitä syystä, että matalapalkkatuki on aivan järjetön malli. Siinä täysin tarveharkinnatonta ja vastikkeetonta rahaa jaetaan vuositasolla 85 miljoonaa euroa sillä perusteella, että työnantaja maksaa riittävän pientä palkkaa, eli valtio tukee sitä, että pienipalkkaisten työntekijöiden palkat eivät ainakaan nouse. Aiemman tutkimuksen mukaan matalapalkkatuen piirissä olleiden työntekijöitten ansiokehitys oli heikompi kuin verrokkiryhmän.

Tämä matalapalkkatuki käynnistettiin vetoamalla matalan tuottavuuden aloihin ja työpaikkoihin. Mutta pienellä palkalla ja matalalla tuottavuudella ei ole mitään tekemistä keskenään. Pienipalkkaisen myyjän, perushoitajan tai siivoojan työ voi olla hyvinkin tuottavaa. Miksi heidän työnantajaansa pitäisi palkita siitä, että hän maksaa niin pientä palkkaa? Koska valtion maksama tuki alkaa pienentyä 1 600 euron kuukausipalkan jälkeen, se houkuttelee naulitsemaan palkan tuolle tasolle, koska tuki alkaa laskea kuukausiansion noustessa.

Arvoisa puhemies! Kun matalapalkkatuesta päätettiin vuonna 2005, vasemmistoliitto esitti lain hylkäämistä. Meidän tueksemme tuli vain kaksi demareiden ja viisi kristillisdemokraattien edustajaa. Valiokuntakäsittelyn aikana vihreät vaativat lain ulottamista koskemaan myös nuoria ja kokoomus kaiken ikäisiä. Sen lisäksi kokoomus esitti, että tukea pitäisi maksaa myös osa-aikatyöstä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan eriävään mielipiteeseen kirjoitin tuolloin, että matalapalkkatuen panos—tuotos-suhde on tavattoman huono ja että matalapalkkatuella ei ole mitään konkreettista kytkentää uusien työntekijöitten palkkaamiseen. Valitettavasti kumpikin seikka piti paikkansa. Kyse ei tuolloin ollut mistään jälkiviisaudesta; tuore työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tutkimus osoittaa, että kahden vuoden aikana 170 miljoonan euron panoksella palkattiin 300 työtöntä töihin. Olisin halunnut äskeisessä debatissa perätä ministereiltä vielä, kun he puhuivat 2 000 ihmisen työpaikkavaikutuksesta. Siinä tutkimuksessa sanotaan, että on edistetty 2 000 työntekijän työllistymistä, mutta työttömiä palkattiin ainoastaan 300, mikä tekee yli 500 000 euroa yhtä palkattua työtöntä kohden, eli tavattoman kallis tapa työllistää.

Viiden vuoden kokeilussa hukataan liki puoli miljardia euroa. Vuositasolla varallisuusveron palauttaminen — jota toissapäiväisen keskustelun perusteella myös ed. Zyskowicz kokoomuksesta tukee, vaikka äänestikin tänään toisella tapaa — ja matalapalkkatuesta luopuminen tuottaisivat valtion kassaan noin 200 miljoonaa euroa. Se ei ole ihan pieni summa. Sillä voitaisiin korottaa jokaisen työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla sinnittelevän työttömyysturvaa 5,5 euroa päivässä eli 120 euroa kuukaudessa — siis kaikkien työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla elävien.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ryhmä jätti eriävän mielipiteen, kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli valtion talousarvioesitystä, ja me esitimme eriävässä mielipiteessä, että pahenevaan nuorisotyöttömyyteen tarvitaan lisää täsmälääkkeitä, ja huomionarvoista on, että nuorisotyöttömyys painottuu ennen kaikkea nuoriin miehiin.

Me vaadimme lisää työllisyyspoliittisia siirtomenoja investointeihin. Ne ovat riittämättömät, ja se on siinä mielessä outoa, koska se on kaikkein tehokkain tapa työllistää ja sillä tuella syntyy nimenomaan pysyviä työpaikkoja ja sillä tuella monipuolistetaan elinkeinorakennetta.

Kaiken kaikkiaan työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahat ovat riittämättömät, ja hallitus teki keväällä kaksoisvirheen, kun se ei laatinut lisätalousarviota ja luotti siihen, että Esr-rahat saadaan irrotettua.

No, edelleenkään työttömyysturvaan ei tule sentinkään tasokorotusta, ei tule kummankaan pääministeri Vanhasen hallituksen aikana. Harmaan talouden torjuntaan pelimerkit ovat aivan riittämättömiä, ja vielä sitten tuottavuusohjelmalla hallitus käy sotaa omia työllisyystavoitteitaan vastaan. Kaiken kaikkiaan ensi vuonna on tärkeää se, kuinka hallitus, työ- ja elinkeinoministeriö ratkaisevat tämän työvoimapalvelulain kakkososan uudistuksen niin, että kolmannella sektorilla säilyy mahdollisimman suuri ja joustava mahdollisuus työllistää. Se on äärimmäisen tärkeä muoto ja tapa työllistää, koska kolmannen sektorin yhdistykset ovat ottaneet kontolleen ne työttömät työnhakijat, joihin juuri kukaan muu ei kiinnitä mitään huomiota.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Työttömyystilanne maassamme on edelleen heikkenemässä. Työttömyysasteen arvioidaan nousevan ensi vuonna yli 10 prosenttiin ja työttömien työnhakijoiden määrän yli 300 000 henkilön. Myös nuorisotyöttömyys on pahentunut lyhyessä ajassa merkittävästi. Lokakuussa työttömien nuorten määrä oli lisääntynyt yli 63 prosentilla edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna. Erityisesti nuorten miesten tilanne on hälyttävä. Hallituksen toimet nuorisotyöttömyyden kasvamisen ehkäisemiseksi ovat olleet riittämättömiä.

Työttömien joukossa on sekä korkeakoulutettuja nuoria että peruskoulun tai lukion käyneitä, joista erityisen hankalassa asemassa ovat kaksi viimeksi mainittua ryhmää. Moni ei vähäisen koulutuksensa tai puuttuvan työkokemuksensa vuoksi tahdo lainkaan päästä työelämään kiinni, ja tällöin tuuliajolle joutumisen riski on suuri. Kun ensimmäistäkään työpaikkaa ei tahdo löytyä, nuori ihminen helposti lannistuu, ja kun elämään sitten haetaan sisältöä päihteistä ja taloutta yritetään paikata pikavipeillä, on syrjäytymis- ja velkakierre valmis. Osa nuorista ajautuu pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle.

Näin ei saisi tapahtua, vaan valtion ja kuntien tulisi kantaa vastuu nuorista. Syrjäytymisvaarassa olevia ja jo syrjäytyneitä on pystyttävä tukemaan nykyistä paremmin paitsi inhimillisistä syistä myös siksi, että tulevaisuudessa uhkaavan työvoimapulan vuoksi meillä ei ole varaa päästää nuoria putoamaan työelämän ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan yhdestä syrjäytyneestä koituu yhteiskunnalle jopa miljoonan euron lasku, ja syrjäytymiseen liittyvää inhimillistä kärsimystä ei voida edes rahassa mitata.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä useiden alojen vastavalmistuneiden tilanne on sangen tukala. Hyväkään koulutus ei enää takaa työpaikkaa. Vakinainen työ on useimmille vain kaukainen haave. Oman alan pätkätöitä saavat ainoastaan kaikkein onnekkaimmat, ja kaikki muutkin työt alkavat olla kortilla. Nykyisessä taloustilanteessa nuoret ovat heikoilla työpaikoista kilpailtaessa, kun tarjolla on myös runsaasti sekä koulutettuja että kokeneita hakijoita.

On surullista, että jo lukiolaiset kokevat ahdistusta epävarman tulevaisuuden vuoksi ja moni korkeakouluopiskelija lykkää valmistumista työttömyyden pelossa. Vuosikausien opiskelun jälkeen on epätoivoinen tilanne olla työtön ja opintovelkainen. Tulevaisuus tuntuu näköalattomalta, kun mitään pitemmän aikavälin suunnitelmia ei voi tehdä. Esimerkiksi omaa asuntoa varten säästäminen on mahdotonta, ja lasten hankintaa joudutaan lykkäämään hamaan tulevaisuuteen. Ei ole mikään ihme, että tässä tilanteessa moni nuori masentuu.

On tunnettu tosiasia, että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka määrittää pitkälle tulevan työuran suunnan. Siksi akateemisille vastavalmistuneille on aina tähän saakka opetettu, että ei kannata ottaa vastaan mitä tahansa työtä. Nyt tilanne on muuttunut. Tuoreita maistereita kehotetaan menemään paremman puutteessa vaatekaupan myyjiksi, kahvilatyöntekijöiksi ja pikaruokapaikkoihin, sillä jos jää odottamaan oman alan töitä, voi joutua odottamaan loputtomiin. Enää ei ole varaa huolehtia siitä, miten koulutusta vastaamaton työ vaikuttaa tulevaisuuteen. Pääasia on, että pystyy tavalla tai toisella maksamaan vuokran ja hankkimaan välttämättömän toimeentulon. Pettymys siitä, että pitkien ja raskaiden opiskeluvuosien jälkeen joutuu matalapalkkaisiin hanttihommiin, on ymmärrettävästi valtava.

Erityisesti valtion ja kuntien avoimiin työpaikkoihin tulisi valita kaikki työnhakijat avoimen ja julkisen hakumenettelyn kautta. Jäsenkirjat, sukulaissuhteet tai muut suhteet eivät saisi virkavalintoja ratkaista. Tämä on erittäin tärkeää juuri tällä hetkellä, kun työpaikoista on huutava pula.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun nuoret kamppailevat selviytyäkseen, nostaa moni eläkkeelle jäänyt yritysjohtaja joka kuukausi jopa kymmenientuhansien eurojen suuruista eläkettä. Esimerkiksi tiettyjen valtionyhtiöiden johtajat ovat päässeet jo kuusikymppisinä nauttimaan kultaisista vuosista. Näin taantuman aikaan, kun kaikessa pyritään säästöihin, olisi syytä leikata näitä jättieläkkeitä, kuten tehdään melkein kaikissa muissa Euroopan maissa. Eläkekaton käyttöönotto vapauttaisi varoja esimerkiksi työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja lisäisi siten hyvinvointia yhteiskunnassamme. Ennen kaikkea olisi oikeudenmukaista, että säästötalkoisiin osallistuisivat nykyistä suuremmalla osuudella myös suurituloisimmat kansalaiset eikä kaikkia säästöjä kaivettaisi pienituloisten palkansaajien, eläkeläisten ja opiskelijoiden tilipusseista.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Uskon edelleen, että kaikista vaikeuksista huolimatta Suomella ja Suomen metsäteollisuudella on tulevaisuutta paperintuotannossa, selluntuotannossa, sahatavaran ja pitemmälle jalostettujen puutuotteiden tuotannossa.

Nyt on puhuttu tästä tuottavuudesta. Jos oikein muistan, noin kymmeneen vuoteen Suomessa ei ole rakennettu yhtään uutta paperikonetta. Uudet paperikoneinvestoinnit ovat menneet kaikki ulkomaille. On selvää, että jos Suomessa tehtaassa on 6 metriä leveä kone ja se pyörii vajaat 1 000 metriä minuutissa ja kilpailijoilla on 12 metriä leveä kone ja se pyörii 1 200 metriä minuutissa, niin millään emme pysty kilpailemaan näiden koneiden kanssa. Elikkä se edellyttää sitä, että myöskin Suomen metsäteollisuus ryhtyy investoimaan uusiin koneisiin.

Suomen konekanta paperiteollisuudessa ei ole maailman vanhinta, mutta kymmenen vuoden aikana kehitys on mennyt valtavasti eteenpäin, ja pienet korjausinvestoinnit eivät takaa sitä, että ne kattaisivat sen jälkeenjääneisyyden, mitä on tapahtunut. Tähän minun mielestäni pitäisi kyllä myöskin valtiovallan ja suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden yhdessä paneutua, että sitä kautta voitaisiin turvata paperi- ja selluteollisuuden tulevaisuus.

Sahateollisuudessa on vähän samanlainen tilanne. Sahakapasiteettia on paljon, ja siinäkin vain parhaat pärjäävät, mutta tämä jatkojalostus sahatavarassa olisi erittäin tärkeää. Onhan se aika käsittämätöntä, että Suomesta viedään lankut Tanskaan ja tuodaan höylättyinä ja pintakäsiteltyinä huonekaluina Suomeen takaisin. Mieluummin se voitaisiin tehdä Suomessa. Tarkkaan en osaa sanoa, mistä tämä johtuu, mutta mielestäni Suomessa esimerkiksi palkkakustannukset eivät ole Tanskaan verrattuna niin paljon kalliimmat, että se aiheuttaisi tämän suuntaisen kehityksen.

Lisäksi metsäteollisuuden investoinneilla olisi myöskin se tärkeä osuus, että ne työllistäisivät myöskin konepajateollisuutta. Kun metsäteollisuus ei investoi, niin konepajateollisuuskin on vaikeuksissa.

Tästä voidaan sitten mennä telakkateollisuuteen. Mielestäni telakoille tällä hetkellä tulisi antaa kaikki tuki, mihin kilpailulainsäädäntö antaa mahdollisuudet, jotta alan 20 000 työpaikkaa voidaan turvata. Jos ne työpaikat menetetään tässä laskusuhdanteessa, niin silloin niitten uudelleen ylösajaminen maksaa paljon enemmän ja voi olla, että sitä ei lainkaan pystytä tekemään. Tämä on nähdäkseni kyllä ensiarvoisen tärkeää, että tätä kautta turvataan telakkateollisuus. Nyt kun on tietoa, että varustamot ovat kiinnostuneita hankkimaan tai suunnittelevat hankkivansa lähiaikoina uusia laivoja, nämä laivatilaukset tulisi ehdottomasti saada Suomeen.

Tähän matkailualan kysymykseen. Koska matkailulla on varsin suuri merkitys erityisesti Pohjois-Suomelle, mutta myöskin muulle Suomelle, tässä tilanteessa tämä Matkailun edistämiskeskuksen määrärahojen vähentäminen tuntuu hiukan oudolta, koska on pelättävissä, että se tulee vaikuttamaan myöskin työllisyyteen ja erityisesti matkailualan työllisyyteen, (Ed. Laukkanen: Puhuja on oikeassa!) ja tätä kautta mielestäni pitäisi pikaisesti miettiä se, että nämä rahat voidaan turvata ja nimenomaan saataisiin ulkolaisia matkailijoita Suomeen, ulkolaista rahaa pyörittämään Suomen elinkeinoelämää. Esimerkiksi nythän Lapin joulumatkailu on laskemassa, ja sekin perustelisi sitä, että sieltä ei vähennettäisi näitä määrärahoja. Monet muut maat tässä laskusuhdannetilanteessa lisäävät rahaa ja kampanjointia matkailun edistämiseksi.

Sitten vielä lopuksi pirkanmaalainen näkökulma tähän Kuitu Finlandin tilanteeseen. Täällä on siitä kysytty ja siitä on puhuttu. Kyllä meidän käsityksemme mukaan, pirkanmaalaisten käsityksen mukaan, tämän tehtaan käynnistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Työpaikkoja sinne syntyisi 200—300, ja ennen kaikkea tämä palonkestävä kuitu on erittäin pitkälle kehitetty tuote. Se on Suomessa kehitetty, ja sillä on markkinoita tällä hetkellä ja myöskin tulevaisuudessa. Jos sitä nyt ei saada kehitettyä, niin on selvää, että kiinalaiset tai jotkut muut ottavat tämän omakseen ja pystyvät ajan kanssa kehittämään vastaavan tyyppisen kuidun ja sen jälkeen me olemme varmasti ulkona tästä pitkälle jalostetusta tuotteesta. Täytyy muistaa, että tämä kuitu itse asiassa tehdään selluloosasta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa, että Kuitu Finland Oy:n jatko tavalla taikka toisella yritetään kaikin tavoin varmistaa, ei kuitenkaan niin, kuin nyt oli yhdessä hankkeessa, jossa yrittäjä näköjään lopulta oli ajatellut ja asennoitunut niin, että yritys kyllä tämän nykyisessä omistuksessa jatkaa, mutta valtion pitäisi hivenen karrikoiden suurin piirtein maksaa aika kohtuuton panos siihen, että he saavat yrittää ja tehdä bisnestä. Täytyy likipitäen normaalit pelisäännöt olla, millä tämmöisiä ongelmia ratkaistaan.

Mitä matkailuun tulee, niin siinä on tämmöinen strateginen muutos tehty. Koko Suomen matkailuväki oli mukana sen uuden strategian tekemisessä, ja entistä enemmän keskitytään nyt tällaiseen yhteismarkkinointiin, brändimarkkinointiin, imagomarkkinointiin. Kun tässä mainittiin Lapin suuryritykset, ne eivät välttämättä tarvitse tukea. Ne käyvät itse suoraan matkailumessuilla ja siellä markkinoivat. Mutta pienten ja keskisuurten matkailuyritysten osalta olen kieltämättä minäkin huolestunut, millä tavalla niitten tunnetuksi tulemista, millä tavalla niitten palveluitten framille saamista edistetään. Siinä meillä varmaan tehtävää on. Meillähän on käynnistetty yhteistyö nimenomaan Finpron kanssa. Ajatus on, että Finprohon tukeudutaan entistä enemmän tässä maailmalle tapahtuvassa matkailun markkinoinnissa.

Oikeastaan kaksi kommenttia vielä. Toinen niistä liittyy tähän puurakentamiseen. Ed. Laukkanen on oikeassa, se totta kai tarjoaa meille mahtavan mahdollisuuden, koska puu myöskin rakentamisen raaka-aineena on kestävän kehityksen mukainen, kierrätettävä, uusiutuva, päästötön raaka-aine. Kyllä sillä jos jollakin raaka-aineella uudessa tilanteessa, maailmanlaajuisessa ilmasto- ja energiajärjestyksessä, on tulevaisuus. Meidän pitää se tulevaisuus käyttää kerta kaikkiaan hyväksi. Sinne on kyllä erittäin paljon lisätty, nytkin se 6,5 miljoonaa euroa, viennin edistämiseen. Siinä on kaksi perustetta, minkä takia rahaa esitetään lisättäväksi. Toinen on puutuotealan kansainvälistyminen ja markkinointi, ja toinen on luovat alat. Mitään muuta ei mainita perusteluina tälle 6,5 miljoonan euron lisäykselle, mikä siihen budjettipohjaan on tehty. Myöskin Tekesin osalta on tehty. Kyllä ala joutuu tässä itse katsomaan itseään. Meillä on nyt shokit, meillä on nämä researchit siinä shokin kyljessä. Kyllä pannaan ja panostetaan nyt myöskin alan tutkimukseen, niin kun ilman muuta pitää tehdäkin.

Viimeinen kommentti liittyy ed. Matikainen-Kallströmin huomioon. Hän oli sitä mieltä, että tämä evaluointiryhmä on niin kun nuijinut maanrakoon Suomen innovaatiojärjestelmän. Minulla on tässä liuta näitä uusia tämän vuoden aikaan tehtyjä arviointeja. Näissä kaikissa Suomen nykyjärjestelmä rankataan sijoille 1—6 riippuen siitä vähän, mikä tämä rankkeeraaja on. Useimmissa arvioinneissa me olemme maailman johtava maa. Siitä huolimatta tämä ei riitä kaikki ne seikat huomioon ottaen, mihin aikaisemmin täällä kiinnitin ja monet muutkin teistä ovat kiinnittäneet huomiota ennen kaikkea kasvuyrittäjyyden suhteen. Nyt tässä toivon erityisesti ed. Matikainen-Kallströmiltä tukea myöskin omasta viiteryhmästään, että ne välttämättömät uudistukset, mitä esimerkiksi verotuksessa tarvitaan, jotta voidaan edistää kasvuyrittäjyyttä, saadaan vietyä läpi.

Toinen pulma on tämä kansainvälistyminen. Liian vähän olemme kansainvälistyneet, siinä on edelleenkin tehtävää. Nimenomaan jo koulutuksesta lähtien kansainvälistymisessä on paljon tehtävää.

Kolmas on kieltämättä se, että todetaan ja tunnustetaan, että tavalliset pienet yritykset eivät oikein pääse riittävän vahvasti mukaan tällaiseen innovatiiviseen ruiskeeseen julkisen vallan puolelta. Siinä tämä innovaatiovähennys, mistä aiemmin puhuin, on yksi keino. Tarvitaan toki muitakin keinoja siinä, mutta se on yksi keino.

Tarvitaan siis uudistuksia, mutta minusta on paikallaan, että samaan aikaan, kun monet maailmanyhteisöt rankkeeraavat meidät maailman kärkeen, ei anneta ihan toisenlaista nurinkurista käsitystä ja kuvaa siitä, mikä tilanne tällä hetkellä on.