Heikki A. Ollila /kok(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on edustajia eniten kiinnostava sektori, ainakin jos mittaamme asiaa valtion talousarvioon jätettyjen aloitteiden määrällä tai sitten näillä muutosesityksillä, joita täällä pöydille on jaettuna — ja miksi emme mittaisi. Kun näiden aloitteiden kohtalo on kuitenkin valtaosaltaan erittäin tyly, useimmilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta läpimenoon, parhaimmillaan niillä saa maininnan paikallislehteen, rohkenen pohdiskella ja ehkä kysyä, olisiko mahdollista ihan eduskunnan arvovallankin kannalta vähentää näitä kovasti paikallisia aloitteita, jotka eivät ole luonteeltaan sellaisia, että niitä talousarvion kautta edes hoidettaisiin. Ei näistä, rohkenen sanoa, turhista aloitteista haittaakaan ole, mutta muutama virkamiestyöpäivä ja paljon turhaa paperin monistusta ja sanottakoon sekin, että ehkä jokunen harhaan johdettu kansalainen. Liikennejaosto selvitti nuo aloitteet sujuvasti keskittyen oleelliseen hyvässä yhteishengessä, mistä lämmin kiitos jaoston jäsenille ja työhön osallistuneille virkamiehille.

Ministeriön hallinnonalalla tapahtuu merkit-täviä muutoksia, rakenteellisia uudistuksia. Vuoden alussa aloittaa toimintansa kaksi uutta vi- rastoa. Liikennevirastoon yhdistetään Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitoksen väylätoimisto. Se toinen on Liikenteen turvallisuusvirasto, joka kokoaa Ajoneuvohallintokeskuksen, Ilmailuhallinnon, Rautatieviraston ja Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoimiston. Myös piiritasolla aluehallinnon uudistus heijastuu liikenteen hallinnointiin. On toivottavaa, että uudistukset sujuvat kitkatta ja toteuttavat kustannussäästöjä ilman, että palvelutehtävä ja muiden tehtävien hoito heikentyy.

Suomessa on liikenteessä niin sanottuja kehittämishankkeita, uusia väyliä, työn alla nyt ja lähivuosina enemmällä rahalla kuin koskaan aikaisemmin. Näin ollen jaosto ja valiokunta eivät uusia hankkeita hallituksen esitykseen lisänneet, sen sijaan kannettiin huolta jo myönnettyjen rahojen eli hankkeiden tehokkaasta ja joustavasta toteutuksesta. Budjettivuosi on rahoittajana liian lyhyt pitkien hankkeiden joustavaan toteuttamiseen, semminkin kun niihin liittyy usein useita sopimuksia eri rakentajien kesken, jotka ovat pitkäaikaisia, useamman vuoden yli meneviä. Positiivista on, että ongelma on tiedostettu hallituksenkin tasolla, ja jaosto jää odottamaan tuloksia sekä osaltaan valvomaan, että niitä tulee.

Toinen suuri ja ymmärtääkseni yksimielinen huoli jaostolla oli ja on perusväylänpidon rahoituksesta. Se on jäänyt suurten ja monien sinänsä aivan varmasti tarpeellisten kehittämishankkeiden jalkoihin. Näin ei vain voi kovinkaan pitkään jatkua, hoitorästit kasvavat, ja niiden kiinni saaminen tulee yhä kalliimmaksi. Kun perusväylänpito on myös työllistävää, pitäisin tärkeänä, että jo ensi vuoden mahdollisissa lisätalousarvioissa tämä olisi yksi selkeä painopiste. Jaosto lisäsi myös rahaa perusväylänpitoon jonkin verran, mutta pääosan siitäkin vie kuitenkin vesiväylänpito, jonka turvaamisen arvioitiin vaativan lisärahoitusta, koska yhtiöittämisestä ja kilpailutuksesta saatava hyöty realisoituu vasta siirtymäajan jälkeen.

Valiokunta katsoi tarpeelliseksi panostaa lisää myös joukkoliikenteeseen niin maaseudulla kuin suurilla kaupunkiseuduilla, joiden piiriin myös Oulun seutu on nyt liittynyt uutena tuen saajana.

Herra puhemies! Ei ole tarpeen luetella kaikkia valiokunnan tekemiä muutoksia. Ne olivat yllättäen tällä kertaa kaikki lisäyksiä, yhteissummaltaan toki varsin vähäisiä aiempiin vuosiin verraten, ja kaikillehan ne selviävät lukemalla valiokunnan mietintö.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Olen tutustunut tarkoin valiokunnan ja erityisesti jaoston laatimaan mietintöön, ja olen sen kanssa hyvin monista asioista samaa mieltä, mitä tuossa jo edellä jaoston puheenjohtaja toi esille, että me tunnetusti tiedämme ne ongelmat, että siellä perustienpidossa on riittämättömästi rahoitusta ja muutamia muita asioita. Haluan tässä vaiheessa kertoa omat kiitokseni valiokunnan lisäyksistä, että uskon, että olette tehneet ne taas jälleen tarkan harkinnan jälkeen, ja erityisesti tämä 4 miljoonaa euroa tänne meriväylien kunnossapitoon on todella tärkeä panostus.

Arvoisa puhemies! Ajattelin niin, että kun tässä eletään vaalikauden tällaista vaihetta, niin on ehkä hyvä, että katsomme vähän pientä tämmöistä päivitystä, tilinpitoa, siihen, missä kohtaa vaalikauden osalta liikennepolitiikassa mennään. Sanoisin muutaman tämmöisen noston tähän alkuun.

Uskon siihen, että tämä selontekomenettelyn käyttöönotto tulee olemaan meille hyvä asia. Jollakin muulla hallinnonalalla jotkut haluavat niistä luopua, mutta liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden kannalta selontekomenettely on jo minusta nyt osoittanut oman arvokkuutensa ja on voitu ikään kuin rauhallisemmin mielin tässä nyt sen jälkeen, kun selonteko eduskunnassa yksimielisesti hyväksyttiin, viedä asioita eteenpäin. Tiedetään, mitä hankkeita tällä vaalikaudella viedään eteenpäin, paljonko laitetaan puuhuollon turvaamiseksi, alempiasteiseen tiestöön, lakkautusuhan alla oleviin ratoihin ja yksityisteihin.

Sitten toisena asiana nostan sen, että olemme päässeet kyllä kehittämisinvestointien osalta korkealle tasolle, niin että se ensi vuoden lukema on käsittääkseni historiallisesti kaikista korkein, lähes 500 miljoonaa euroa. Se on kyllä aika haasteellinen, uskoisin, jos ajatellaan tulevia vuosia, että siinä pystyttäisiin sillä tasolla kulkemaan, mutta se ei ainakaan riipu siitä, että hankkeista olisi pula.

Tämän vaalikauden iso haaste on ilmastonmuutos, ja me emme vielä ehkä ymmärräkään, miten paljon se tulee vaikuttamaan meidän liikennepolitiikkaamme. Se ei täällä meidän yksittäisessä budjetinteossamme vielä tässä vaiheessa näy.

Sitten asia, josta on tullut paljon arviointia ja kriittistä arviointia, on liikenneturvallisuus. Siinä yhdyn täysin siihen, että meillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia, ellemme nyt kaikki heittäydy olemaan kotona ja olemaan liikkumatta ollenkaan, saavuttaa niitä tavoitteita, joita viime vaalikaudella jo asetettiin valtakunnalliseksi liikenneturvallisuustavoitteeksi, eli että alle 250 kuolonuhria vain tulisi. Erityisen paljon meitä kaikkia on puhuttanut tämänkin syksyn aikana nuorten liikenneturvallisuus, ja olen saanut sekä yksityisesti että julkisuuden kautta erittäin paljon uusia konsteja, toimenpiteitä, radikaaleja ja kovempia keinoja, ehdotuksia, ja olen päätynyt siihen, että ne myös selvitetään. Olen eilen asettanut työryhmän, jossa käydään läpi muun muassa kahdeksankympin lätkää tai ajokieltoa ilta-aikaan tai saako olla avattuja alkoholijuomia autossa, ja toivon, että me pystyisimme näistä keinoista ennakkoluulottomasti valitsemaan myös ensi keväänä sellaisia, joita viedään eteenpäin.

Hyvät kuulijat! Haluan todeta sen, että kun parin viikon päästä elämme tulevaa vuosikymmentä — ensi vuoden budjettivuosi on se ensimmäinen tulevan vuosikymmenen ensimmäinen vuosi — niin olisi ehkä hyvä, että me täällä eduskunnassakin suuntaisimme keskusteluamme pois tästä päiväkohtaisuudesta ja pohtisimme sitä, minkälainen liikennepolitiikka palvelee parhaiten suomalaista elinkeinoelämää ja suomalaisia tulevalla vuosikymmenellä. Haluan nostaa esille tämän ehkä uuden ajattelutavan siitä, että pitäisi nähdä liikennejärjestelmä kokonaisuutena, ei niin, että katsomme vaikka joukkoliikennettä ja yksityisautoilua vastakkain tai tavaraliikennettä raiteilla ja kumipyörillä vastakkain, vaan että näkisimme, miten tämä koko liikennejärjestelmä parhaimmalla mahdollisella tavalla meitä hyödyttää. Tässä tulevat esimerkiksi nämä älykkään liikenteen mahdollisuudet, joihin itse uskon, ja toivon, että voitte tutustua muun muassa selvitysmies Harri Pursiaisen raporttiin näiltä osin.

Tässä oikeastaan lyhyesti tässä vaiheessa, ja osallistun mielelläni keskusteluun.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Myös minä haluan omalta osaltani kiittää valtiovarainvaliokuntaa hyvästä mietinnöstä ja siitä toteamasta, joka on myös hallituksen näkemys laajakaistojen luonteesta, eli kirjauksesta, että ne ovat tänä päivänä välttämättömiä alueellisen tasavertaisuuden, maan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Juuri siksi laajakaistahanke on tärkeä, ja se etenee haja-asutusalueilla vauhdilla. Jo nyt voidaan siis sanoa, että hallituksen vuosi sitten lanseeraama hanke on tullut todelliseen tarpeeseen.

Palaute on ollut innostunutta, ja konsepti on otettu vastaan. Itse asiassa maakunnista on tullut yhteensä noin 800 hanketta, jotka tullaan kilpailuttamaan ja toteuttamaan tulevina vuosina. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu arvo on alustavasti noin 375 miljoonaa euroa. Laajakaistahankkeen rahoittamista auttaa olennaisesti se, että Euroopan unionin maaseutuohjelmasta saatiin 25 miljoonaa euroa valtion budjetista osoitetun 66 miljoonan euron lisäksi. Komissio on päättänyt maaseutuohjelmasta marraskuun lopulla. Uskon, että rahat riittävät melko pitkälle, vaikka laajakaistahankkeen kustannusarvio on suunnittelun tarkentuessa kasvanut. Lopulliset hintalaput tälle hankkeelle saadaan vasta sen jälkeen, kun kilpailutus on käyty.

Laajakaistahankkeen valmistelu on ollut iso ponnistus, ja annan suuren arvon erityisesti maakuntaliittojen panoksille. Niillä on ollut ja on jatkossakin aivan keskeinen rooli tulevina vuosina toteutettavien hankkeiden valmistelussa ja kilpailutuksessa. LVM ja TEM ovat selvitelleet, miten EU:n rakennerahoja voitaisiin käyttää laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Yksittäisiin hankkeisiin käytettävissä olevat tukirahat ovat suhteellisen pieniä, ja sen vuoksi suosittelen, että maakuntaliitot kohdentavat näitä varoja varsinaisia laajakaistahankkeita täydentäviin ja tukeviin toimiin. Saan usein ehdotuksia sinänsä mielenkiintoisista ja toteuttamisen arvoisista hankkeista, joita ei kuitenkaan ole mahdollista rahoittaa varsinaisen laajakaistahankkeen puitteissa. Tällaisiinkin hankkeisiin olisi hyvä olla rahoitusmuotoja.

Hyvä esimerkki hankkeesta, johon rakennerahoitusta voisi käyttää, on koulujen nopeiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen. Kouluilla on nykyisin melko huonot mahdollisuudet tarjota oppilailleen tietoyhteiskunnan edellyttämät perusvalmiudet. Suomen runsaasta 4 000 oppilaitoksesta vain alle viidenneksellä on käytössään valokuituyhteys. Mielestäni kaikkien Suomen koulujen kaikkiin opetustiloihin tulisi saada valokaapeliyhteys ja nopeita yhteyksiä hyödyntävät laitteet. Näin nämä oppilaitokset voisivat toimia nopeiden tietoliikenneyhteyksien käyttöönoton alueellisina moottoreina ja tietoyhteiskuntakehityksen koelaboratorioina. Oppilaitokset olisivat hyvä alusta nopeita yhteyksiä hyödyntävien palvelujen ja sovellusten kehittämiselle. Siis näitä voisi rakennerahastosta rahoittaa.

Edelleen rakennerahastoa voitaisiin käyttää vaikkapa nopeita yhteyksiä hyödyntävien palvelujen pilottihankkeisiin ja myös nopeiden yhteyksien markkinointiin. Toivon, että maakuntaliitot esittävät aktiivisesti omia ideoitaan ja käynnistävät rakennerahoilla tämän tyyppisiä valtakunnallisia laajakaistahanketta tukevia toimia. Aluekehittämislainsäädäntö tällä hetkellä sen mahdollistaa, ja nyt on sitten vaan hetki tehdä innovatiivisia ehdotuksia.

Ministeriössä valmistellaan parhaillaan listoja kunnista, jotka kuuluvat 8, 22, ja 33 prosentin maksuosuuden ryhmiin. Työ on pitkällä, ja asiaa koskeva asetus lähetetään tammikuussa lausunnolle. Kuntia ryhmiteltäessä käytetään laajakaistatukilaissa mainittuja kriteerejä, joissa lain mukaan alennettua kuntaosuutta voidaan soveltaa kunnissa, joissa laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen ottaen huomioon kunnan taloudellisen kantokyvyn, laajakaistahankkeen laajuuden ja teknisen toteuttamistavan, kunnan asukastiheyden sekä hankkeen rakentamiskustannuksen suhteutettuna kunnan väestömäärään. Tällä ja eduskunnan hyväksymän lain pykälillä sitten nämä yli 200 kuntaa tullaan järjestykseen laittamaan. Tosiaankin asetus lähtee lausunnolle tammikuussa.

Ensi keväänä siirrytään sitten toteutusvaiheeseen. Aivan ensimmäisinä lähtevät liikkeelle nyt jo tänä syksynä pilottihankkeet, ja pian niiden perään toivottavasti lähtevät liikkeelle päävaiheen hankkeet, joita ehdotuksia todellakin on tullut kahdeksisensataa, eli laajasti on hanke otettu maakunnissa vastaan. 800 pilottia osoittaa myös hankkeen tarpeellisuuden.

Arvoisa puhemies! Varmasti keskustelussa käymme lisää sitten tästäkin asiasta.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Liikenne ja siihen liittyvät kysymykset ovat aina ja tulevat aina olemaan intohimoja herättävä pääluokka. Hankkeista ei ole pula, aivan niin kuin ministeri mainitsi. Hankkeita löytyy joka lähtöön, joka puolelle, joka alueelle.

Suurin osa noista talousarvioaloitteista, jotka me edustajat olemme tehneet, kuuluu yksittäisten tiepiirien asioihin, ei niinkään eduskunnan päätettäviin. Mutta täällä on aina tehty ja aina tullaan tekemään politiikkaa ja populismi sen kun kukkii. En poissulje itseänikään tästä populismista.

On joku ryhmä, joka hyvin voimakkaasti ajaa ruuhkamaksuja Pääkaupunkiseudulle ja Pääkaupunkiseudun kuntiin. Missä se raja menee, sitä ei kukaan vielä tiedä, selvitykset ovat menossa jnp., mutta sama ryhmä ei myöskään ole valmis satsaamaan selkeästi rahallisia, toiminnallisia panostuksia siihen, että joukkoliikenne toimisi todella voimakkaasti ja hyvin, ilman että todellakaan tarvitsisi lähteä henkilöautoilla liikenteeseen. Samassa suhteessa pitäisi olla sitten ne vaatimukset ja myöskin panostukset. Yksi väläytelty malli, mikä on ollut esillä, olisi se, että se perustuisi erilaiseen kilometripohjaiseen määritelmään. Silloin se tarkoittaisi sitä, että meillä olisi ohimolla joku siru, joka seuraisi, missä me liikumme, miten me liikumme, minne me liikumme, kenen kanssa liikumme, mihin aikaan liikumme. Onko tämä sitä isoveli valvoo -tyyliä, mitä me haluamme, vai saammeko vapaasti liikkua Suomessa, minkä eteen olemme tehneet töitä aikanaan?

Pääkaupunkiseudun ja yleensä kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea hallitus lisää, ja valtiovarainvaliokunta lisää siihen edelleenkin. Yksi yksityiskohta, mihin olisin kiinnittänyt huomiota, on se, että tässä momentin selvitysosassa todetaan, että suurten kaupunkien saaman avustuksen edellytyksenä on, että kunnat lisäävät omaa panostustaan joukkoliikenteeseen. Voin sanoa muutamien kaupunkien osalta niin kuin valiokuntakin toteaa, että suuret kaupungit rahoittavat joukkoliikenteensä lähes kokonaan itse, joten miten sitä voidaan enää lisätä, jos se nyt jo täysin sataprosenttisesti rahoitetaan itse? On hyvin mielenkiintoista, miten sitä pystytään vielä lisäämään. Tähän haluaisin hiukan selvennystä.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa on eroa viimevuotiseen siinä, että kun on uusi Liikennevirasto, niin perusväylänpitomomentilla on sekä tienpito, radanpito että vesiväylien pito. Nostan esiin tässä sen huolen, ettei eduskunnan budjettivalta siihen, kuinka paljon budjetoidaan tienpitoon versus radanpitoon, tulisi jatkossa kärsimään.

Tiet ja radat pirstovat viheralueita ja eläinten kulkureittejä. Keski-Euroopassahan nähdään paljon viherkansia. Esimerkiksi Saksassa teiden rakennuskustannuksista jopa 10 prosenttia käytetään eläinten yli- tai alikulkuun. Tätä voisi hyvin harkita Suomessakin käytänteeksi, varsinkin kun ensi vuosi on luonnon monimuotoisuuden vuosi.

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen ja pitää valitettavana, että kevyen liikenteen väylien rakentaminen on lähes pysähtynyt. Tähän huoleen voi todella yhtyä. Esimerkiksi Uudenmaan tiepiirin hankekorissa on 300 kevyen liikenteen hanketta odottamassa toteutustaan. (Ed. Saarinen: Sadan vuoden hankkeita!) — Niin. — Valiokunnalle voi kyllä tästä huomiosta antaa kiitokset ja myös siitä, että kun valiokunta on lisännyt perusväylänpitoon rahaa, niin valiokunta on myös painottanut nimenomaan kevyen liikenteen väyliä. Kevyen liikenteen väylät edistävät merkittävästi liikenneturvallisuutta. Ne ovat myös tärkeitä liikuntapaikkoja, edistävät terveyttä.

Sitten takaisin perusradanpitoon. On todella valitettavaa, että perusradanpidon rahoitus alenee lähes 50 miljoonaa euroa. Meillä on paljon rapistuneita ratoja. Perusradanpidon taso on ollut vuosia liian alhainen, ja koko rataverkolla on radan huonosta kunnosta johtuvia rajoituksia vielä 300 kilometriä. Rajoitukset johtavat pidempiin matka-aikoihin ja myöhästymisiin. Nostan vielä sen seikan esille, että meillä on paljon senkinlaista huonokuntoista rataverkkoa, jota ei voi käyttää henkilöliikenteeseen, ja korjaustoimenpiteiden jälkeen nämä radat olisivat otettavissa henkilöliikennekäyttöön. Tällainen esimerkkirata on Kerava—Nikkilä-rata.

Arvoisa puhemies! Merkittävää tässä budjetissa on se, että on tehty työsuhdematkalipun verotuskäytäntöön muutokset, joiden arvioidaan lisäävän työsuhdematkalipun suosiota. Nythän työsuhdematkalippu on ollut niin vaikea ja byrokraattinen, että harva työnantaja on sen ottanut käyttöönsä. Toivotaan, että tästä saadaan muutos parempaan.

Myös se on hyvä suunta, että suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea korotetaan nyt 7,5 miljoonaan euroon. Toki se on vielä riittämätön, mutta suunta on oikea — riittämätön siinä mielessä, että tämähän jaetaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kesken. Valtiovarainvaliokunta on omassa käsittelyssään lisännyt 1 miljoona euroa joukkoliikenteelle, ja tästä 200 000 on osoitettu suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä laajakaistaverkoista. Hallituksen tavoitteena on, että ainakin 99 prosentilla vakinaisista asunnoista sekä yrityksistä ja julkishallinnon vakinaisista toimipaikoista on vuoteen 2015 mennessä mahdollisuus saada käyttöönsä 100 megabitin yhteydet mahdollistava laajakaista. Positiivista on myös se, että laajakaistahankkeen rahoitusta aikaistetaan nyt. Tällä laajakaistahankkeella on elvyttävä vaikutus, ja se myös edistää etätyön mahdollisuuksia. Kuntien maksuosuudeksi oli alun perin kaavailtu kolmannes kustannuksista, mutta monien kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen maksuosuutta on sittemmin porrastettu siten, että se voi laskea 8 tai 22 prosenttiin kustannuksista. Valiokunta mietinnössään myös korostaa sitä, että jatkossa on tärkeä seurata kuntien mahdollisuuksia selviytyä laajakaistahankkeisiin liittyvistä velvoitteista — ihan hyviä huomioita tämän laajakaistahankkeen etenemisen suhteen.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Me kaikki tiedämme niin kuin ministerikin totesi, että perusväylänpidossa rahoitustarpeita riittää. Niin valiokunnissa, jaostoissa kuin täällä salissakin siitä säännöllisesti keskustellaan. Väylävirastot ovat perustellusti esittäneet jatkuvasti lisää rahaa perusväylänpitoon ja väylien kunnossapitoon. Tämä työ varmaan tulee jatkumaan tulevinakin vuosina ja tulevinakin eduskuntakau-sina.

On hyvä aina välillä muistuttaa mieleen, minkälainen resurssi meillä on tai minkälainen omaisuuserä noissa väyläverkoissa. Maantieverkon pituus on lähes 80 000 kilometriä ja arvo 15 miljardia, rataverkon pituus kuutisentuhatta kilometriä ja vesiväylien pituus 16 000 kilometriä, ja on arvioitu, että rataverkon osalta arvo olisi 2,7 miljardia ja vesien osalta 0,2 miljardia. Tästä tietenkin lähtee sitten se problematiikka, mitä tapahtuu, jos tämä arvo alenee.

Valtiovarainvaliokunnan mukaan perusväy-länpitoon täytyisikin osoittaa liikenneverkon riittävän kunnon ja tarpeellisen kehittämisen turvaava rahoitus, ja saman tyyppinen lausuma on toki siellä ollut useinkin. Mutta samassa yhteydessä on kiitettävä ministeri Vehviläistä siitä, että liikennepoliittisen selonteon yhteydessä erittäin hyviä linjauksia tehtiin ja monia asioita on saatu eteenpäin tällä hallituskaudella. Mutta toki näitä puutteita riittää. Erityisen heikossa kunnossa tällä hetkellä ovat sillat ja alempiasteinen tieverkko, monesti varsinkin noitten päällysteiden osalta. Yksityisteiden osalta päätettiin pitää tuo valtionapu ennallaan ensi vuodelle.

Noista silloista kun mainitsin, niin niistä voidaan ilmeisesti ensi vuonna korjata vain kolmisenkymmentä kappaletta. Yli tuhat ilmeisesti jonkunlaista korjausta tarvitsisi. Samaten teemahankkeita ei pystytä käynnistämään. Esimerkiksi lossipuolella on tällaista toivottu. Kuten ministeri totesi, ilmastonmuutos on yksi asia, joka vaikuttaa tienpitoon. Sorateitten kelirikko-ongelmat ovat lisääntymässä kasvavien sademäärien myötä, ja tietenkin myös liukkauden torjuntaa tarvitaan entistä pohjoisempana, kun talvet leutonevat.

Ed. Karimäki nostikin esiin kevyen liikenteen väylien rakentamisen tai niiden vähäisyyden. Olen samaa mieltä siitä, että monissa kunnissa, joissa on panostettu kevyen liikenteen väyliin, ne ylläpitävät myös ihmisten kuntoa ja sillä tavalla toimivat terveyttä edistävinä liikuntapaikkoina silloin, kun ne pidetään kunnossa, esimerkiksi vaikkapa rullaluistelua varten. Siitä toki osa ihmisistä on sitä mieltä, että rullaluistelijat ovat siellä liikenneturvallisuutta vaarantamassa, mutta hyvä liikuntamuoto se joka tapauksessa on. Olisikin ihan hyvä, jos kevyen liikenteen väyliin voidaan panostaa enemmän, ja on esitetty toiveita siitä, että tutkittaisiin, voidaanko normeja keventää liikenneturvallisuutta vaarantamatta, jotta niitä saataisiin kilometrejä lisää. Näitä hankkeita on myös Etelä-Savossa kevyen liikenteen väylien osalta.

Etelä-Savon osalta pitää nostaa esiin toinen asia tässä yhteydessä eli lentoliikenteen turvaaminen Savonlinna—Varkaus-lennoille, kun tuo sopimuskausi ensi syksynä päättyy. Toivon, että siinä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa päästään ratkaisuihin ja kilpailutuksiin ja sitä kautta sopimuksiin.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä on käynnissä kaikkiaan 24 kehittämishanketta. Tiehankkeita näistä on 12 kappaletta, ratahankkeita 8 ja vesiväylähankkeita 4. Sen lisäksi Etelä-Savossa Savonlinnassa on käynnissä liikenneväylähanke, johonka liittyy niin rautatien, maantien kuin vesiväylän parantamista. Jatkovaiheiden toteutus pitää tietysti hoitaa asianmukaisesti suunnitelmien mukaan, jotta se pystyttäisiin sillä tavalla optimaalisesti toteuttamaan niin aikataulullisesti kuin taloudellisestikin. Sen lisäksi tietenkin Lusi—Mikkeli-väliä korjataan. Osittain sinne jää edelleen joitakin puutteita Mikkelin kohtaan, ja ensi vaalikaudella, kuten selonteossa todetaan, toivottavasti päästään Juva—Mikkeli-väliä aloittamaan myös.

Liikenneinvestointien budjetointikäytäntöön ja niitten käsittelytapaan kehyksessä on myös puututtu, ja niitä ilmeisesti nyt sitten on tarpeen selvittää, jos ei ole vielä selvittelyjä aloitettu, että mahdollisimman hyvä toimintatapa siihenkin löytyisi.

Talousarvioesitykseen sisältyy valtuus kahden uuden maantielautan hankkimiseen, ja näistä toinen tulee Puumalaan. Valiokunta lisää vielä tälle momentille 800 000 euroa.

Arvoisa puhemies! Laajakaistahankkeessa kuntien maksuosuus on kolmannes kustannuksista, ja onneksi nyt sitten hallituksen esityksen mukaan voidaan tietyt edellytykset täyttävien kuntien osalta tätä maksuosuutta laskea 8 tai 22 prosenttiin tuon normaalin 33 prosentin sijasta. Kuntien asukaskohtainen rahoitushan vaihtelee muutamasta eurosta asukasta kohden 1 000 euroon, ja on tärkeätä, että koko Suomen palvelut turvataan tältäkin osin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-ratahankkeeseen, joka on suurin meneillään olevista rataverkon kehittämishankkeista. Sen kustannukset arvioitiin 800 miljoonaksi euroksi, kun sen toteutuksesta päätettiin. Kehyspäätösten mukaisella rahoituksella hankkeen arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan noin vuonna 2025. Hämmästyttää tällainen, jo aloitettujen investointihankkeitten aikatauluttaminen ja rahoitus — tämä on suoranaista tuhlaamista valtion kustannuksella.

Arvoisa puhemies! Sitten pienempiin asioihin. Viime vuosina mopojen ja mopoautojen lukumäärät ovat lisääntyneet huomattavasti liikenteessä. Vaaratilanteet ovat jokapäiväisiä, ja liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet nopeammin kuin itse näiden ajopelien määrät. Viime vuonna noin puolet 15-vuotiaista suoritti nykymuotoisen, vain teoriaopetusta sisältävän mopokortin. Toivonkin, että ministeri Vehviläisen asettamassa työryhmässä selvitettäisiin myös ajo-opetuksen sisällyttämistä pakollisena osana tutkintoa niille, jotka suorittavat mopokorttia. Mopokortin hinta ei saisi nousta kohtuuttomaksi, ja ajo-opetus voitaisiin mielestäni sisällyttää peruskoulujen ja ammattikoulujen vapaaehtoisten oppiaineiden listalle.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Lentoliikenteen päästökauppa tuo mukanaan rasitteita ja pelkoja kotimaan reittiliikenteen jatkuvuudesta. Viime viikon kyselytunnilla ministeri Vehviläinen vastasi ed. Vistbackan kysymykseen lentoliikenteen päästökaupan tuomiin ongelmiin varautumisesta, että lentoasemaverkkoon panostetaan Finavian kautta. Mutta mitä lentoasemien kunnossapito eri puolilla maata auttaa, jos ei ole kentälle laskeutuvia ja sieltä lähteviä lentokoneita? Tyhjillä halleilla ei pitkälle pötkitä. Hallituksen onkin syytä pikaisesti valmistella suunnitelmat ja rahoitus lentoliikenteemme tukemisesta jo ennen päästökaupparasitteiden voimaantuloa.

Perustienpidon osalta on todettava, että perusväylänpidon lamatalkoot sen kuin jatkuvat vuodesta toiseen. Jälleen kerran esitetään leikattavaksi perusväylänpidosta useita kymmeniä miljoonia euroja verrattuna tämän vuoden toteutumaan. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että samaan aikaan hallituksen tavoitteena on pienentää muun muassa niin huonokuntoisiksi katsottavien maantie- ja ratasiltojen kuin myös sorapäällysteisten teiden määrää sekä lisätä nopeiden junaratojen osuutta sadoilla kilometreillä. Kysyn vaan, millähän muskeleilla nämä tavoitteet saavutetaan, kun määrärahoja vähennetään tämän vuoden toteutumaan verrattuna roimalla kädellä.

Sisävesiliikenteen osalta on todettava, että kyseinen liikennemuoto on meille tärkeämpää kuin edes tiedostamme. Järviemme ja kanaviemme kautta kulkeva tavara- ja henkilöliikenne on kohtalaisen vilkasta. Riittävän rahoituksen turvin liikennöinti voitaisiin moninkertaistaa.

Arvoisa puhemies! Valtion tavoitteena on saada 99 prosenttia Suomesta laajakaistayhteyksien päähän. Tätä varten on varattu budjettiesityksessä 12,5 miljoonaa euroa valtionavustukseen valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseksi. Kun tähän asiaan liittyvää lakia jokin aika sitten käsiteltiin tässä salissa, moitin sen epätasa-arvoisuutta. (Ed Rönni: Se on harvinaista, että Pentti Oinonen rupeaa jotain moittimaan!) Asutustaajamien asukkaat saavat yhteyden käytännössä omalle ovelleen asti, kun syrjäisimmillä alueilla yhteyden hankkija joutuu maksamaan omasta pussistaan laajakaistayhteyden vetämisestä aiheutuvat kustannukset enintään kahden kilometrin osuudelta. Tähän on tarjottu ratkaisuksi kotitalousvähennyksien käyttöä. Mielestäni ensin olisi pitänyt varmistaa, että kotitalousvähennys on tosiasiallisesti käytettävissä eikä jättää sitä myöhemmin päätettäväksi, kuten nyt tehtiin.

Tässä yhteydessä kysyisin ministeriltä, miten tähän kotitalousvähennyksen käytön kasvuun on varauduttu ensi vuoden ja tulevissa budjeteissa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hyväkuntoiset toimivat liikenneverkot ovat ensiarvoisen tärkeitä sekä paikallisille että myöskin kansainvälisesti ajatellen Suomen kilpailukyvylle. Liikenneverkkojen kunto ei valitettavasti ole seurannut sitä kehitystä, mitä muuten esimerkiksi liikennevälineiden kehitys on ollut. Liikenneverkkojen kunto ja erityisesti maanteiden ja rautateiden perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin on rahaa ollut jatkuvasti liian vähän.

Valiokuntakin on todennut asiantuntijakuulemisessa, että perusväylänpidon jälkeenjääneisyyden korjaaminen edellyttäisi noin 200 miljoonan euron tasokorotusta. Päinvastoin, että olisi tullut tasokorotus, niin tässä hallituksen budjettiesityksessä nämä perustienpidon rahat vähenevät. Tämä on varsin huolestuttava kehitys.

Tämä merkitsee sitä, että palvelutaso, liikenneturvallisuus, heikkenevät ja sitä kautta myöskin suurten kertainvestointien tarve tulee ennen pitkää kasvamaan. Tämä myöskin vaikeuttaa liikenneverkon väylänpidon pitkäaikaista suunnittelua, ja sillä pitkäaikaisella suunnittelulla voitaisiin säästää myöskin aikaa myöten kustannuksia.

Rahoituksen jälkeenjääneisyyttä on tosin korjattu useina vuosina lisätalousarvioilla, mutta mielestäni se ei ole oikea tapa, vaan ne pitäisi olla varsinaisessa budjetissa, joka mahdollistaisi nimenomaan tämän pitkäaikaisen suunnittelun.

Talousarvioesityksestä käy ilmi, että Suomessa on noin tuhat huonokuntoista siltaa, jotka tarvitsisivat pikaista korjausta. Näillä määrärahoilla valiokunnan saaman selvityksen mukaan pystytään korjaamaan 32 siltaa, elikkä tässä on edessä todella ikuisuusurakka.

Sekä tämä perustienpidon parantaminen että siltojen korjaaminen ja uusien rakentaminen olisi myöskin työllisyyden kannalta ensiarvoisen tärkeä asia, ja olisi kyllä ilman muuta edellyttänyt, että hallitus olisi antanut huomattavasti enempi määrärahoja näihin kumpaankin tehtävään. Sillä olisi pystytty parantamaan liikenneturvallisuutta, ja sillä olisi pystytty parantamaan myöskin työllisyyttä, joka on — kuten täällä on todettu aikaisemmin tänä päivänä käydyssä keskustelussa — edelleenkin kasvamassa, ja työllisyyteen tarvittaisiin lisäpanostuksia. Tässä olisi järkeviä kohteita, joihin näitä lisäpanostuksia laittamalla voitaisiin parantaa sekä liikenneverkkoa että myöskin työllisyyttä. (Ed. M. Korhosen välihuuto) — Nimenomaan, ed. Martti Korhonen, myöskin kannattavia kohteita.

Kolmantena kohtana. On erittäin huolestuttavaa, että kevyen liikenteen väylien rakentaminen käytännössä lähes pysähtyy. Pirkanmaan tiepiirin kohdalla esimerkiksi kerrottiin, että näillä määrärahoilla voidaan vain muutama kilometri uutta kevyen liikenteen väylää rakentaa, ja liikenneturvallisuuden kannalta ja myöskin, sanotaan, kansanterveyden kannalta olisi erinomaisen tärkeää, että kevyen liikenteen väyliä rakennettaisiin nykyistä enemmän, ja sitä kautta voitaisiin myöskin työllisyyttä ja liikenneturvallisuutta parantaa.

Maaseudun joukkoliikennettä tulisi tukea nykyistä enemmän, sillä edelleenkin useita linja-autovuoroja uhkaa lakkauttaminen ja se entisestään pakottaa ihmiset käyttämään omaa autoa ja on sitä kautta huono ratkaisu siinä mielessä, että esimerkiksi ilmastopoliittiset syyt puoltavat päinvastoin joukkoliikenteen käyttämistä.

Perusradanpidossa on aivan samat ongelmat kuin maantieliikenteen osalta. Ei ole riittävästi rahaa ylläpitää ratoja täyttä kunnossapitoa vastaavaa määrää, ja esimerkiksi tasoristeyksiä edelleenkin tuhansia on paikalla, joka vaarantaa liikenneturvallisuutta. Tämä on todella huono asia, sillä jatkuvasti joka vuosi sattuu useita vakavia onnettomuuksia, jotka vaativat myöskin ihmishenkiä. Nämä kohteet olisivat työllistäviä kohteita, ja näihin olisi tarvittu lisää rahaa.

Vasemmistoliitto esittää tuntuvia korotuksia perustienpidon ja perusradanpidon määrärahoihin, joilla voidaan sekä parantaa liikenneturvallisuutta että myöskin samalla parantaa työllisyyttä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos tätä hallituksen liikennepolitiikkaa pitää kuvata kolmella sanalla, niin sen voi kuvata sanoin "vaarallista", "kallista" ja "ympäristölle haitallista". Siinä itse asiassa kiteytyy tämä linja, joka tässä nyt on menossa.

Vaarallisuus tulee, niin kun ministeri totesi, siitä, että liikenneturvallisuus rapistuu tässä maassa. Kalleus tulee siitä, että esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-radalle Vtt-laskelmien mukaan pystytään laskelmissa osoittamaan 200—300 miljoonan euron säästö, jos se tehdään oikeasti tehokkaasti, nopeasti ja kannattavasti. Lisäksi teiden pullonkaulat aiheuttavat tällä hetkellä jo laskennallisesti noin 90 miljoonan litran turhan polttoaineen kulutuksen tässä maassa. 90 miljoonaa litraa on 90 miljoonaa euroa. Elikkä puhutaan 300—400 miljoonan euron suuruusluokkaa olevista säästöistä, jotka järkevällä tekemisellä saataisiin aikaan. Mutta ei, se järki on nyt kadoksissa jossakin ja se tahtotila on hukassa. Se on todella vaarallista meidän koko maamme kehityksen kannalta.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Kuoppa täällä mainitsi nuo vasemmistoliiton esittämät tuntuvat korotukset eri määrärahoihin. Näin on ja näin on ollut joka ainoan pääluokan osalta. Ed. Kuoppa, valitettavasti teidän käytettävissänne olevat rahat ovat loppuneet jo edellisiin pääluokkiin. Ei niitä tähän riitä, eikä riittänyt niihinkään, kun ei ole ollut sitä taloudellista realismia eikä riihikuivaa rahaa niitten esitysten pohjalla. Mutta tämä on nyt ikuisuusongelma teidän kanssanne. Jatkakaa vaan samaan tyyliin, ei se mihinkään johda, valitettavasti.

Mutta kun ollaan tilanteessa, että rahaa ei riittävästi ole, niin silloin pitää käyttää tietysti luovuutta. Kysynkin: Onko ministeriössä valmisteilla normien kevennyksiä näihin rakentamisiin? Kevyen liikenteen väylien osalta ne ovat olleet esillä varmasti jossain risteysjärjestelyissä, valaistuksessa ja muissa. Ne voitaisiin pystyä toteuttamaan huomattavasti halvemmalla, kun ei päästettäisi näitä kaikkein innokkaimpia insinöörejä niitä normeja tekemään.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Päinvastoin kuin ed. Martti Korhonen totesi, mielestäni hallituksen liikenne- ja viestintäpolitiikka on rakentavaa, koko maan huomioivaa ja älykästä. Rakentavaa sen vuoksi, että meillä on suuret investoinnit ensi vuodelle tulossa, kuten ministeri kertoi omassa puheenvuorossaan, se on erittäin hyvä asia. Se, että se huomioi myös koko maan, on kaikille meille tärkeä kysymys. Muun muassa Laajakaista kaikille -hanke on erittäin merkittävä, kiitoksia siitä hallitukselle. Suomen hallituksessa toteutetaan täysin päinvastaista politiikkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa siinä mielessä, että me huomioimme myös syrjäseudut ja toimimme tässä suhteessa tasapuolisesti. Ja älykästä myös sitten tämän hallituksen liikennepolitiikka on; liikenneministeri Vehviläinen nosti hyvin esille tämän älykkään liikenteen ja sen kansallisen strategian, mitä ministeriössä ollaan valmistelemassa. Meidän on todellakin osittain aika siirtyä tuolta bitumeista bitteihin ja sitä kautta olla edistämässä myös tulevaisuutta.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön osuus budjetista on pääsääntöisesti synkeää luettavaa. Mahdollisuuksia olisi ollut, sillä tämä hallitus aloitti 20 miljardia rikkaampana kuin edellinen, ja nämä väyläinvestoinnit on kuitenkin tehtävä. Nyt näillä investoinneilla olisi voitu turvata myös työllisyyttä. Surkein tilanne on perusväylänpidossa. Tarvittaisiin jopa 200 miljoonaa euroa lisää elikkä tasokorotus. Ministerin esiin nostama liikenneturvallisuus vaarantuu pahasti tämän budjetin tuloksilla. Kieltoja sorvataan nyt, kun pitäisi rakentaa kevyen liikenteen väyliä. Niitä ei voida tehdä. Kelirikko syö alemmanasteisia teitä, sillat rapautuvat, junaratojen sillat ovat jo vaarallisessa kunnossa. Hallitus on hyvin mielissään kertomassa joukkoliikenteen tuesta, mutta se ei riitä kuin sytykkeeksi isoissa kaupungeissa.

Ministeri Vehviläinen, kysyn teiltä: Mitä vastaatte siihen, että tämä arvokas kansallisomaisuutemme rapautuu tämän politiikan seurauksena ja tämä rapautuminen on ristiriidassa myös eduskunnan yksimielisesti hyväksymän liikennepoliittisen selonteon kanssa? (Puhemies: Minuutti!) Kehutte selontekoa, mutta miksi eduskunnan tahto ei toteudu?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri totesi alkupuheenvuorossaan, että ilmaston muuttuminen tulee ilmiselvästi kai johtamaan siihen, että tienpito vaikeutuu. Hän mainitsi sateisuuden lisääntymisen eräänä tällaisena tekijänä.

Tähän havaintoon voi ilman muuta yhtyä. Näin varmasti tulee käymään, ja siihen pitää myöskin varautua. Pitää olla alueelliset suunnitelmat. Mutta, arvoisa ministeri, minä kehotan teitä haastattelemaan omaa erityisavustajaanne, joka on tuolla ylhäällä katselemassa teitä, ja tiedustelemaan häneltä, minkälaisia kokemuksia on saatu alihankintaurakoitsijoista viime aikoina. Tämä väliporras, joka nämä tienhoitourakat tekee, pelaa sellaista peliä, että kohta koko tienpidosta ei tule yhtään mitään.

Sitten toinen asia. Totean, että on hienoa, että Oulukin on huomattu joukkoliikennelistalle. Se oli jo sovittu hallitusneuvotteluissa.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Eduskunta on vuodesta 2003 joka vuosi lisännyt määrärahoja saaristoliikenteeseen. Kyse on todella todella pienistä summista valtion budjetista. Mutta nämä ovat olleet aivan ratkaisevia lisäyksiä, jotta saaristoliikenne voisi toimia ympäri vuoden. Tilanne on tältä osin kestämätön. Eduskunta ei voi joka vuosi lisätä näitä määrärahoja. Ministeriö on myös sisäistänyt tätä ja asetti työryhmän pohtimaan saaristoliikenteen palvelutasoa ja kokonaistilannetta, kiitoksia siitä.

Nyt olisikin tärkeätä, että ministeriö veisi tämän työryhmän ehdotuksia eteenpäin, jotta päästään tästä tilanteesta, missä eduskunta joka vuosi joutuu tai saa — riippuu, miten katsoo asiaa — lisätä näitä määrärahoja. Järkevää olisi lyödä lukkoon tätä palvelutasoa ihan ministeriö- tai valtioneuvostotasolla, ja sen perusteella valtioneuvosto sitten varaisi näitä määrärahoja saaristoliikenteeseen vuosittain.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä tietenkin, että tämän hallituksen aikana on tehty erinomaista työtä väylillä. On saatu parannettua väyliä, maanteitä, rautateitäkin.

Ajattelin kysyä teiltä, arvoisa liikenneministeri, kun nyt metsäsektorilla on tapahtumassa valtavaa kehitystä — näköalat ovat hyvät, kun vain osaamme käyttää tilanteen hyväksi, uusiutuvan energian huutava tarve on lähivuosina edessämme, se on vääjäämätön totuus — miten olette ajatellut edistää tästä eteenpäin sisävesien käyttöä. Jos halutaan todellista kuljetuskapasiteettia lisää edullisesti, ympäristön kannalta puhtaasti ja ennen kaikkea liikenneturvallisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, niin kansainväliset kokemukset ja kaikki huippuasiantuntijat puhuvat sen puolesta, että sisävesi- ja yleensä vesikuljetuksia pitää lisätä, niin kuin kaikkialla muualla Euroopassa on tehty, Venäjälläkin.

Toinen kysymys ministeri Lindénille: Kun rakennamme laajakaistaverkkoa, onko todella niin, että ei ole löydettävissä EU:n mittapuussakaan enää uusia rahoituskeinoja esimerkiksi rakennerahastojen kautta muuta kuin ne, mitä meillä tällä hetkellä on?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Älyliikenteen kehittämisen suuntaviivoista valmistui strategia, kuten ministeri mainitsi, ja valtakunnassa on nyt käynnistynyt ja käynnistymässä ennätysmäärä väylähankkeita. Tässä yhteydessä on ehdottomasti pidettävä huolta siitä, että älyliikenteen sovellutusten hyödyntäminen maksimoidaan tässä tilanteessa. Älyliikenteellä kun on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä alati paineen alla oleviin kuljetus- ja logistiikkakustannuksiin sekä luonnollisesti parantaa sitä liikenneturvallisuutta. Myös ilmasto kiittää älyliikennettä.

Suomi on jäänyt älyliikenteen sovellutusten kehittäjänä ja käyttöön ottajana selvästi kärkimaista ja näiden kärkimaiden taakse, joten kannustan ministeri Vehviläistä toteuttamaan pikaisesti tämän strategian toimenpiteitä. (Puhemies: Minuutti!) Suomen kilpailukyky ehdottomasti vaatii tätä asiaa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sulka hattuun hallitukselle uusien kehittämishankkeitten käynnistämisen ansiosta. Sen sijaan hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on tämän kädessäni olevan liikennepoliittisen selonteon kanssa ankarassa ristiriidassa, ja tämän selonteon eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt.

Kuinka te voitte hyväksyä tällaisessa suh- dannetilanteessa sen, että perusväylänpidon määrärahat ovat ensi vuonna 70 miljoonaa mata- lammalla tasolla kuin tänä vuonna? Sitten kysyisin, kun meillä on yli 60 sivua erikoisvaliokuntien budjettilausuntoja, voisiko liikenneministeri Vehviläinen kommentoida liikenne- ja viestintävaliokunnan yksimielisiä lausumaehdotuksia. Mitä mieltä olette niistä?

Jyrki Kasvi /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten liikenneministeri Vehviläinen totesi, ilmastonmuutos tulee hallitsemaan meidän liikennepolitiikkaamme tulevina vuosina. Siinä on erityisen tärkeää nimenomaan rata- ja raideliikenteen kehittäminen.

Tämän hallituksen kaudella onkin lopulta päästy siihen, että kiskoihin saadaan edes yhtä paljon investointeja kuin asfalttiin. Investointien lisäksi ylläpitoon tarvitaan myös rahaa, ja eduskunta onkin tässä antamassa lisärahaa sekä meriliikenteeseen että kevyen liikenteen väyliin, mutta todellakin tämä raideliikenteen ylläpito, radanpito, on edelleen saamapuolella. Toivon, että siihen tulevina budjettikausina saadaan lisää resursseja.

Viestintäpuolella huomio kiinnittyy laajakaistahankkeeseen, kuten ministeri Lindén totesi. Tämä ensimmäinen vaihe, jossa pyritään takaaman yhden megan yhteydet, on tietysti vain välivaihe, kuten kaikki eduskunnan 2 megan yhteyden kanssa tuskailleet ovat voineet todistaa. Todellinen valtakunnallinen laajakaista Suomeen saadaan vasta sitten vuonna 2015, kun lähes jokaisella on mahdollisuus (Puhemies: Minuutti!) saada se 100 megaa. Mutta valokaapeli on kuitenkin vain infraa, ratkaisevaa on se, mitä me sillä infralla sitten alamme tehdä.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En halua moittia, vaan haluaisin lähestyä molempia ministereitä tällaisen myönteisen vallankumouksen hengessä.

Liittyen rataverkkoon ja rautatieliikenteen kehittämiseen ministeri Vehviläiselle: Löytyisikö meiltä yhteistä tahtoa tästä salista ja hallituksesta ja ministeriltä, että me lähtisimme tekemään rautatieliikenteen visiota tulevaisuuteen yli hallituskausien vuoteen 2020 esimerkiksi ja ajateltaisiin niin, että niin kaukoliikenteessä kuin paikallisliikenteessä rautatieliikenteen kehittäminen olisi se ykkösjuttu? Me emme tiedä, mitä 2012 jälkeen tapahtuu lentoliikenteessä ja mitä se tarkoittaa maakunnissa pohjoisessa ja etelässä. Kaiken kaikkiaan tuntuu, että me näpertelemme aina muutaman vuoden eteenpäin mutta meillä ei ole mitään laaja-alaista suunnitelmaa.

Toinen vallankumous ministeri Lindénille: Mitä tapahtuu postipalveluille tämän direktiivikuvion kanssa? Mistä löytyvät maksajat haja-asutusalueiden postikuljetuksiin?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Perustiestö on maaseudulla todella kurjassa kunnossa ja kaipaa pikaista korjausta. Ministeri Vehviläinen, onko perustienpidon huonona pitäminen hallitukselta yksi keino autioittaa maaseutua, eli maaseutu autioksi keinolla millä hyvänsä?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Kaikkiin kysymyksiin en pysty tässä kommentoimaan, otan ne evästyksenä.

Mutta ensinnäkin perusväylänpidon rahoitustasosta. Sehän on kyllä samalla tasolla kuin mitä se on ollut viime vuosina, mutta kaikki vertaavat nyt tähän vuoteen, jolloin laitettiin 50 miljoonaa euroa siinä ensimmäisessä elvytysbudjetissa perustienpitoon ja vuosi sitten täällä eduskunnan valtiovarainvaliokunta lisäsi 20, eli yhteensä 70 miljoonaa lisättiin sitä kautta.

Sitten ed. Pentti Oinoselle tästä lentoasemaverkostoon panostamisesta, että ikään kuin se olisi nyt turhaa, että sillä ei lentoliikennettä tueta. Sillä nimenomaan kyllä tuetaan Suomessa tapahtuvaa lentoliikennettä. Kannattaa tutustua siihen. Finavia pitää tätä lentoasemaverkostoa, ja ne maksut ovat aika suuret, mitä eri lentoyhtiöille tulee, ja sen takia niitä on alennettu. Hallitus on käyttänyt omistajaohjaustaan Finaviaan, ja on tehty 10 prosentin alennus vuoteen 2011 loppuun saakka. Voin sanoa, että ellei näin olisi tehty, niin parilta maakuntakentältä olisi loppunut lentoliikenne kokonaan. Eli emme ole tässä nyt aivan olleet kyllä kädettömiä.

Sitten tähän ed. Ruohonen-Lernerin kysymykseen mopoista ja mopoautoista: Tämä on erittäin tärkeä kysymys, ja sanoin juuri tuossa edellisessä puheenvuorossani, että nyt selvitetään niitä kovempiakin keinoja. Viritetyt mopot ovat turvallisuuden kannalta äärimmäisen paha juttu, ja siihen pitäisi päästä puuttumaan ja sitä etsitään. Ajo-opetuksen sisällyttäminen mopoajokorttiin tuo sille lisää hintaa, ja sen takia me katsomme tämän asian vielä uudestaan, nyt kun vuoden päästä tuodaan tänne koko ajokorttiuudistus, mikä olisi kohtuullista, että se maksaisi. En tiedä, pidättekö kohtuullisena, jos mopokortti maksaa 500 euroa. Minusta se on aika paljon rahaa. Sen takia se vedettiin nyt tässä vaiheessa pois.

Kevyen liikenteen väylien osalta totean — tuli monissa puheenvuoroissa esille — että olen samaa mieltä siitä, että sitä normitasoa pitäisi katsoa turvallisuutta vaarantamatta, tarvitaanko aina jokaisella kevyen liikenteen väylällä se päällystys ja kaikki leveät mitat, että siellä aura-autot sopivat kulkemaan. Lupaan sen, että tulen tämän asian nyt selvittämään, onko tässä tehtävää ja mitä. Mutta sitten sanon sen, että en usko, että vain tämä hallitus on syyllinen kevyen liikenteen väylien riittämättömään rahoitukseen. Me tarvitsisimme yli 3 000 kilometriä uusia kevareita. Siinä on vähän niin sanotusti todistustaakkaa sitten kyllä monella muullakin.

Sitten erikseen vielä tähän älyliikenneasiaan. Ed. Harkimo, aion pikaisesti valmistella, että meillä tehdään valtioneuvoston periaatepäätös älyliikenteen strategiasta ja toimenpiteistä. Emme me ihan kärjestä ole kyllä kaukana. Minulle juuri kerrottiin, että Suomi on itse asiassa ensimmäisiä maita, jotka ovat ylipäänsä tehneet älykkään liikenteen strategian. Mutta se on totta, että meillä on paljon tehtävää siinä, että me voisimme siitä tehdä myös kaupallista toimintaa ja jopa vientituotantoa.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Aloittaisin ed. Pentti Oinosen kysymyksestä tilaajayhteyksistä ja oikeudenmukaisuudesta.

Tämä laajakaistastrategia lähtee siitä periaatteesta, että halutaan huolehtia siitä, että meillä on kuituun pohjaava perusrunkoverkko, joka ulottuu minimissään 2 kilometrin päähän kotitaloudesta. Tämä perusrunkoverkko mahdollistaa hyvän, nopean langattoman yhteyden, tai sitten tilaaja voi myös valita kuidun, jolloin tietysti kustannus on huomattavasti suurempi kuin langattomalla vaihtoehdolla. Mutta tässä täytyy muistaa se, että todennäköisesti aika moni suomalainen valitsee sen langattoman vaihtoehdon kuidun sijaan, ja tämä perusrunkoverkko mahdollistaa huomattavasti parempilaatuiset ja lähivuosina nopeammat langattomat yhteydet.

Joissakin tilanteissa uskoisin, että joku kunta näkee mahdollisuudeksi vetää sen kuidun sinne mummon kotiovelle saakka, jotta voi tarjota kuitua pitkin tietyn tyyppisiä palveluja, jotka vaativat symmetrisiä yhteyksiä. Jos hallitus olisi lähtenyt siitä, että kuitu vedetään kotiovelle kaikille, niin tämä 200 miljoonan summa todennäköisesti nelin—viisinkertaistuisi, ja tämä olisi ollut mielestäni kohtuuton rasitus veronmaksajille laittaa 800—900 miljoonaa siihen, että kotiovelle vedetään kuitua, koska langaton vaihtoehto tarjoaa hyvät yhteydet ja tarpeellisen yhteyden monessa tilanteessa. Kuitu on tietysti parempi ja luotettavampi, mutta sähköisiä palveluja voi langattomillakin yhteyksillä käyttää.

Kotitalousvähennys on ollut voimassa tämän vuoden alusta, ja vähennys tuotiin ennen kuin tämä laajakaistahanke on nyt lähdössä sitten liikkeelle. Kotitalousvähennys koskettaa omassa pihapiirissä tehtyä työtä, ja siltä osin tietysti täytyy olla iso pihapiiri, jos 2 kilometriä mahtuu sen sisään. Eli lähtökohtaisesti aika paljon kuidun vetämisestä kuitenkin koituu sille kotitaloudelle kustannuksia. Se on tulevien hallitusten tehtävä sitten pohtia, kun halutaan vauhdittaa kansalaisten tilaajayhteyksien käyttöönottoa, halutaanko sitten jo jonkin tyyppisillä tukimuodoilla kannustaa ikään kuin tilaajayhteyden käyttöönottoon tai kuidun vetämiseen.

Iso kysymys tietysti on myös, mikä on se kuukausittainen kustannus, joka syntyy siitä tilaajayhteyden käytöstä. Mutta olen aivan varma, että tämä strategia tuo hyvän vauhdin tälle laajakaistojen rakentamiselle, (Puhemies: 3 minuuttia!) ja tätä tullaan arvioimaan lähitulevaisuudessa.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka on tunnetusti se suurin toiveiden tynnyri, niin kuin täällä jaoston puheenjohtaja sanoi. Siltä osin tämä keskustelu hyvin kuvaa tilannetta, että on paljon asioita, joita pitäisi tehdä, ja rahaa ei ole tarpeeksi.

Mutta on myös saatu paljon hyvää aikaan. Muun muassa kaivostoiminnan osalta valtion porkkanaraha on käynnistänyt useita hankkeita. Viimeksi Kevitsan kaivos tuolla Sodankylässä on lähtenyt tällä lailla liikkeelle. Hallitus varautuu budjettikirjausten mukaan Kolarin—Pajalan ja Soklin kaivosten liikennehankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, mutta siihen ei ole määrärahaa varattu. Millä tavalla tämä asia tulee etenemään niin, että suunnittelu pääsee noiden kaivosten osalta liikkeelle?

Tuolta viestintäpuolelta Laajakaista kaikille -hanke on erinomainen hanke. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että hankkeen toteuttamiseen varattu 200 miljoonaa ei riitä, vaan summa lienee 300—350 miljoonan luokkaa. (Puhemies: Minuutti!) Millä tavalla tähän hallitus varautuu, että raha ei tule loppumaan kesken?

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin yhtynyt ed. Nylanderin arvioon saaristoliikenteestä ja ehkä ilolla todennut sen, että budjetissa on esitys kahden uuden maantielautan rakentamisesta, mutta sen sijaan yhteysaluksiin tulee vaan tämmöistä toimintarahaa ja näiden satamien kuntoon laittoa.

Aikoinaan Temmin työllisyysryhmä, joka pohti, millä tavalla telakoiden työllisyystilannetta parannetaan, ehdotti sekä maantielauttoja että yhteysaluksia 4 kappaletta. Käytössä olevien yhteysalusten keski-ikä taitaa olla jo 35 vuotta, eli siellä on hyvin paljon vanhaa kalustoa, mikä aiheuttaa jo vaaratilanteita. Olisin toivonut, että ministerit voisivat muistaa, että nämä pienet hankinnat helpottavat pienten telakoiden työllisyystilannetta ja palvelevat hyvin saaristoa.

Ilkka Viljanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Ollila täällä jo aiemmin totesi, on toiveiden tynnyreitä oppositiosta esitetty, ja varmasti huomenna jatketaan aamun äänestyksissä samaa. Kun katselee esimerkiksi pääluokkien 28 ja 29 tämän aamupäivän äänestyksiä ja laskee yhteen nämä kaikki esitykset, mitä on lisäysesityksiä tehty, niin luulisi vasemmallakin päätä huimaavan.

Liikennepoliittinen selonteko on hyvä osoitus siitä, kuinka pyritään jäntevöittämään tulevaisuuden hankkeita. Tärkeätä tietenkin on, että siinä säilyisi semmoinen realismi, että jos sinne jotain kirjataan, ne myöskin aikanaan siellä toteutuvat.

Olisin kysynyt ministeri Vehviläiseltä liikenneturvallisuuteen liittyen: Kun yksikin liikennekuolema on ennen kaikkea henkisesti äärimmäisen kallis, mutta myöskin taloudellisesti yhteiskunnalle kallis, niin minkälaisia suunnitelmia on esimerkiksi keskikorokkeiden osalta liikenneturvallisuuden lisäämiseksi?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin liikennevaliokunta kuin liikennejaosto omalta osaltaan kiinnittivät huomiota haja-asutusalueitten asukkaitten liikkumismahdollisuuksiin. Niin kuin hyvin tiedämme, monella haja-asutusalueella koulut ovat ovensa sulkeneet ja sitä kautta tietysti reittiliikenne on viimeistään silloin loppunut. Suurelta osin väestö on ikääntynyttä, osalla ei ole ajokorttia, ja tällä tavalla näihin kuntakeskuksiin liikkuminen tavallaan käy mahdottomaksi. Arvoisa ministeri, teillä oli selvitysmies, ja puhuttiin kyytitakuusta, ja tätä kautta sitten mahdollistetaan asioitten hoitaminen edes muutaman kerran viikossa. Kysyn, millä aikataululla (Puhemies: Minuutti!) tämä toteutetaan? Nimittäin esimerkiksi omassa kunnassani kunta hyvin suurelta osin joutuu järjestämään korvaavaa kutsuliikennettä.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustienhoidon rahathan tipahtivat lähes puoleen edellisen laman aikana, eikä niitä ole koskaan saatu sieltä ylöspäin. Se on murheellista. Pitäisi perustaa joku rahasto varmaan tai joku muu keino keksiä siihen.

Kannan kuitenkin huolta tällä hetkellä kaikista eniten Seinäjoki—Oulu-radan rahoituksesta. Se on äärettömän ikävää. Saitte toki, ministeri Vehviläinen, sinne rahaa lisää, ettei se katkennut kesken, mutta joka tapauksessa pitäisi ottaa kyllä nyrkkeilyhanskat käteen ja ruveta ihan oikeasti tappelemaan sen asian eteen, että se saataisiin valmiiksi kohtuullisessa ajassa eikä se venyisi aivan tuonne 2020-luvulle saakka. Se on kuitenkin sellainen aortta meille, Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja ihmisille, jotka siellä työtänsä tekevät, ja ennen kaikkea yrityksille. Myöskin kaivoshankkeet, mitä tuollapäin on tällä hetkelläkin nousussa, tarvitsevat nimenomaan rautatieyhteyttä. Siitä ei tule mitään, että tuonne lisätään 1 000 rekkaa päivässä, noille valmiiksi huonoille teille.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä nostaa esille kysymyksen mediademokratiasta. Euroopan parlamentti antoi vuosi sitten päätöslauselman kansalaismediasta, yhteisömediasta, ja kehotti jäsenvaltioita tunnustamaan oikeudellisesti kansalaismedian erillisenä ryhmänä kaupallisten ja julkisten tiedotusvälineiden rinnalla ja vaati myös aktiivisempaa taloudellista tukea kansalaismedialle. Suomessa tällaista ei edes tunneta. Ministeriö ei missään omissa papereissaan ja päätöksissään tätä tunnusta. Kuitenkin Euroopassa toimii satoja kansalaismedioita, -televisioita ja -radioita, Ranskassa, Englannissa, Saksassa ja Pohjoismaissa, ja valtiot tukevat sitä, Suomessa ei. Aikooko hallitus toteuttaa näitä Euroopan unionin suosituksia?

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun ottaa ajankohdan huomioon, missä eletään tällä hetkellä, niin minun mielestäni liikenneministeri ja liikenneministeriö ovat toimineet ajassa erittäin hyvin siinä mielessä, että on saatu todella tämä liikennepoliittinen selonteko, jolla haetaan nyt pitkäjänteisyyttä koko tähän liikennepolitiikkaan. Sitten on pystytty lisäämään elvyttäviä hankkeita lisätalousarvioissa, ja sitten ennen kaikkea nämä puuhuollon rahat, jotka tulivat Ahon mietinnön perusteella, kyllä nämä ovat olleet aika paljon sellaisia asioita, jotka ovat vieneet eteenpäin. Näillä pystytään korjaamaan nyt osittain niitä virheitä ja vahinkoja, joita edellisen laman jäljiltä on tehty.

Hyvät ystävät! Tässä olen nyt seitsemättä budjettia tekemässä, ja meillä on täällä eduskunnassa yksi iso puolue: se on tiepuolue. Se on kumma, että me emme näitä asioita saa yhteisesti ja jouhevasti siihen malliin kuntoon.

Ministerille esittäisin kysymyksen näistä isoista hankkeista: Voisiko sitä miettiä, (Puhemies: Minuutti!) että näitten rahoitusta laitettaisiin erilleen budjetista?

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lentoliikenteen saaminen mukaan päästökauppaan oli aivan välttämätöntä. Meillä on isot ilmastotavoitteet, ja on mahdotonta, että yksi vielä paljon saastuttava liikennemuoto olisi jätetty toimien ulkopuolelle.

Kuten täälläkin on sanottu, päästökauppasopimus vaikuttaa kuitenkin Suomen sisäiseen lentoliikenteeseen ja etenkin juuri valtion tuen turvin toimiviin kannattamattomiin reitteihin. Lentoliikenteen julkisen palvelun velvoite on ministeriössä valmisteltavana, ja ensi vuoden syksyllä on katkolla muun muassa kolmiolento Savonlinnaan ja Varkauteen, jota valtio tukee miljoonalla eurolla vuosittain. Kannatan lämpimästi ed. Kyllösen ajatusta raideliikenteen pitkän linjan strategiasta, mutta ennen kuin se saadaan aikaiseksi, miten hallitus pystyy tämän päästökauppasopimuksen aikana pitämään huolta siitä, että liikenne myös tällaisilla reiteillä jatkuu ja että sopimukset saadaan ensi vuonna uusittua?

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitokset ministeri Lindénille, että hän on aktiivisesti pyrkinyt edistämään suomalaista tietoyhteiskuntaa, tietoverkkoa ja infrastruktuuria.

Arvoisa puhemies! Paljon on kuitenkin työtä tehtävänä, jotta Suomi pysyisi mukana kansainvälisessä kehityksessä. Meidän on erityisesti parannettava vauhtia julkisella sektorilla, meidän on parannettava tietojohtamista sekä kunnissa että valtiolla. Me tarvitsemme myös parempia standardeja esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla.

Arvoisa ministeri, eikö olisi järkevää hyödyntää niitä kokemuksia, mitä saatiin esimerkiksi gsm-kehitystyössä standardien asettamisesta, myöskin täällä julkisella sektorilla?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenteen kasvihuonepäästöjä on vähennettävä, jotta saavutamme päästötavoitteissa EU:n asettaman tason. Tämä edellyttää joukkoliikenteen lippujärjestelmän kehittämistä siten, että raideliikenteen ja maantiellä tapahtuvan joukkoliikenteen lippujärjestelmät ovat yhteensopivia.

Arvoisa ministeri, milloin saamme Helsingin työssäkäyntialueelle toimivan joukkoliikenteen lippujärjestelmän ja myös teemahankkeisiin määrärahoja liityntäpysäköintipaikkojen rakentamiseksi?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tuohon ed. Ahosen puheenvuoroon siinä, että me kaikki varmasti olemme sitä mieltä, että perustienpidon rahoitukseen rahaa on lisättävä. Mutta itse asiassa meidän pitäisikin laskea yhteen sekä perustienpidon rahat että myös tähän laajakaistaan käytettävät rahat, jotta voisimme kattavasti saada liikennepalveluja Suomeen sekä maahan että ilmaan. Elikkä olemme reilusti lisänneet kuitenkin rahaa tähän kokonaisuuteen ja ennen kaikkea kattavasti koko maahan.

Arvoisa puhemies! Olen hyvilläni siitä, että ministeri otti esille tämän nuorten kaahailukulttuurin autoillessa. Se on asia, johon meidän kaikkien pitää yhteisesti puuttua. Kiitosta annan myös siitä, että Seinäjoki—Oulu-ratahanke on saatettu ajan tasalle ja varmasti tätä rahoitusta hankitaan lisää ja kehitetään.

Mutta viimeisenä asiana Pohjois-Suomen kaivoshankkeet. Tässä on mainittu nimeltä kaksi kaivoshanketta. Onhan, ministeri, niin, että ne mahdolliset muutkin, jotka tulevat ajankohtaisiksi, rahoitetaan tältä momentilta?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rossi lanseerasi sloganin "bitumista bittiin". Tätä taustaa vasten on erittäin hyvä asia, että laajakaistaverkkoja vedetään koko Suomeen. Mutta haluan muistuttaa, että internet ei ole haitekkiä vaan se on käyttäytymistä.

Evan raportissa tyssättiin Suomen tietoyhteiskuntakehitys aivan lyttyyn, mutta sanoisin näin, että ei näissä toimenpidesuosituksissa paljon uutta auringon alla ole. Haluaisin kuitenkin nostaa yhden asian esiin, joka on se, että julkisen sektorin hallussa oleva tieto on vapautettava, varsinkin kun tiedämme, että paikkatiedon hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia innovaatioille. Ministeri Lindén onkin asettanut julkisen tiedon saatavuustyöryhmän. Tähän liittyen haluaisinkin tiedustella, miten koordinoitte maksuperustelakia ja julkisen tiedon hinnoittelua, kun se ei kuulu teidän toimialaanne, ja on merkittävä asia, että saamme julkisesti kerätyn tiedon hyötykäyttöön.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muusikkopiireissä kulkee sanonta "It’s my way or highway". Pidän tärkeänä, että moottoriliikenneteitä rakennetaan Suomessa.

Valiokunta teki yksimielisen mietinnön, mutta kun täällä kuuntelin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lausumia asiasta, olinkin hiukan hämmästynyt, ettei niin yksimieliseltä kuulostanutkaan puheenjohtajan arvio ympäristölle haitallisesta politiikasta. Onko Seinäjoki—Oulu-ratahanke muun muassa tällainen? Itse pidän sitä aika ympäristöystävällisenä hankkeena. Valiokunta kiinnittää huomiota perusväylänpitoon samoin kuin yksityisteiden määrärahoihin ja niiden riittämättömyyteen, mikä on hyvä asia, samoin kuin haja-asutusalueiden joukkoliikenteeseen kiinnitetään huomiota. Mutta pidän tärkeänä, että hallitus myös pitää lupauksensa, ja esimerkkinä siitä on Haminan meriväylälle, kaupungille maksettava 8 miljoonaa euroa, mikä vuonna 2007 on jo luvattu ja osoittaa myös sen, että hallitus on lupaustensa takana.

Marko Asell /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksessa on hyväksytty laivaliikenteelle päästösopimus, jossa Suomi on sitoutunut erittäin kalliiseen sopimukseen rikkihiilipäästöjen osalta. Puhutaan mittavista laskuista, jopa miljardin luokan laskusta, joka koituu teollisuuden, pääosin meidän metsä- ja paperiteollisuutemme maksettavaksi. Tuotteet kallistuvat, ja se heikentää kilpailukykyämme.

Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu yleensäkin pitää priorisoida korkealle. Pidän sitä erittäin tärkeänä asiana, mutta on tärkeää myös se, että näitä sopimuksia tehdään siellä porvarihallituksen piirissä sellainen järki mukana, että osataan huomioida myös teollisuuden merkitys, Suomen kilpailukyky, työpaikat ja hyvinvointivaltion rakenteiden turvaaminen. Miten hallitus tämän sopimuksen hyväksyi? Oliko se yksimielinen, vai miten tämä asia on mennyt? Ja millä polttoaineella laivaliikenne nyt sitten näihin kiristyviin raameihin pääsee?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustan vastuullisen politiikan ansiosta kaikista vaikeimmassa asemassa olevien maaseudun ihmisten väylille on pystytty kuitenkin antamaan tukea, ja tarkoitan nyt yksityistiemäärärahoja. Aikanaan Lipposen hallituksen aikaan koko momentti oltiin poistamassa, mutta me estimme sen, ja nyt sinne kuitenkin on hieman annettu rahaa myös viime vuosina lisää, ja tämä on erittäin tärkeä asia yksityistien varrella asuville ihmisille, että tämä täytyy tuoda täällä julki.

Sitten tähän viestintäministeriön osioon. On hyvä, että kuntien maksuosuuksien osalta tästä kolmanneksen perinnästä on luovuttu, ja nyt on sitten se 8 tai 22 prosenttia. Täällä todetaan, että sitä alennettua maksuosuutta voidaan soveltaa kunnissa, joissa laajakaistahankkeen rahoittaminen muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Onko ministeriössä jo mietitty (Puhemies: Minuutti mennyt!) niitä rajoja, joilla tämä tavoite saadaan?

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos kovin ajattelematon kuuntelija on kuunnellut tätä keskustelua, niin hän pääsee sellaiseen johtopäätökseen, että liikenne pysähtyy Suomessa, junat jäävät asemalle, tiet rapautuvat ajokelvottomaan kuntoon, kunnossapito ei etene, laajakaistoille ei tehdä yhtään mitään, joukkoliikenne on täysin retuperällä. Siis, arvoisat ministerit, minä sanoisin kuitenkin, että tämä budjetti kaikilta liikennehankkeiltaan siitä huolimatta on tyydyttävä ottaen huomioon, että joka neljäs euro lainataan tällä hetkellä. Ottaen huomioon liikennepoliittinen selonteko, ottaen huomioon laajat panostukset koko vaalikaudella näihin kehittämishankkeisiin, niin sanon, että me olemme selvinneet tästä kuitenkin tyydyttävästi. Rahoitusjärjestelmiin kun me löydämme pitkän tähtäimen suunnitelman, niin asiat ovat paljon paremmassa mallissa.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin menen vielä takaisin tähän liikenneturvallisuuskysymykseen, jonka ed. Viljanen otti esille. Siis nyt ensi vuonna käytetään 500 miljoonaa euroa kehittämishankkeisiin ja pääosa niistä pääväylien, valtateiden kehittämishankkeisiin, ja pidän kyllä aivan omituisena valiokunnan puheenjohtaja ed. Martti Korhosen näkemystä siitä, että tämän hallituksen liikennepolitiikan yksi iskusana olisi vaarallisuus. Sillä 500 miljoonalla eurolla saadaan muuten aika paljon niitä ohituskaistoja ja keskikaiteita, esimerkiksi Mikkeli—Lusi-välillä 24 kilometriä yhtäsoittoisesti tämmöistä jaksoa. En pidä oikein hyvänä, että tätä kaiken kaikkiaan vähätellään.

Sitten tämä rikkikysymys, joka on laaja kysymys ja jonka ed. Asell otti esille. Sehän on sillä tavalla, että siitä ei pysty tällä hetkellä sanomaan viiden vuoden päähän täsmällisiä lukuja, mitä se vähäpäästöinen, 0,1-pitoinen rikki silloin tulee maksamaan. Sitä on selvitetty meillä Suomessa, ja meidän pyynnöstämme vuosi sitten esitin, että EU:n pitää tehdä tarkka selvitys. Se piti tulla nyt kesäkuussa ja kesällä, ei ole tullut. Huomenna olen Brysselissä, ja tulen kiirehtimään sitä, että haluamme tietää täällä Suomessa. Ennen kuin tulee eduskunnan hyväksyttäväksi minkäänlaisia rikkivelvoituskysymyksiä, niin meillä pitää olla tiedossa tarkemmat arviot. Käyn tästä jatkuvasti myös Elinkeinoelämän keskusliiton ja muiden toimijoitten kanssa keskustelua, että emme ole nostaneet tässä asiassa käsiämme todellakaan pystyyn.

Ed. Järvinen kantoi oikein huolta tästä Savonlinna—Varkaus-lentoliikenneasiasta, mutta sen kyllä totean, että päästökauppa ei ole kyllä sen pahin uhka. Sen pahin uhka on täyttöaste, liian vähän matkustajia. Pitäisi olla vähintään 50 prosenttia paikoista lentokoneessa täytettynä, ja siellä valitettavasti juuri, kun olen perehtynyt siihen, on ollut jopa vain 30 prosenttia. Mutta se on juuri niin, että jos kerran lakkautetaan joltakin kentältä liikenne, niin ennen kuin sinne saadaan se liikenne uudelleen järjestettyä, kilpailutettua ynnä muuta, niin se ei ole helppoa, eikä myöskään ole helppoa saada nopeasti niitä matkustajia, jotta se täyttöaste olisi kaiken kaikkiaan hyvä, että ymmärrän tämän.

Kaivoshankkeiden osalta totean sen ed. Seurujärvelle, että siellä budjetissa on 0,5 miljoonaa euroa, se tuli siinä täydentävässä esityksessä siihen suunnitteluun. Mutta suunnitteluhan maksaa paljon enemmän, jos lähdetään Soklia tai sitten Kolari—Pajala-yhteyksiä tekemään. Olen tavannut yhtiöitten edustajia, ja heidän kanssaan on jatkuva vuoropuhelu. On yhteinen näkemys siitä, että voidaan tehdä suunnittelu maksamalla se puoliksi ja puoliksi, mutta se, että tällä hetkellä budjetissa ei ole tämän enempää rahaa, ei estä sitä, että me, valtiovalta ja kaivosyhtiöt, emme voisi lähteä tekemään aiesopimuksia. Molemmat haluavat tietää. Me haluamme tietää, tuleeko sinne kaivos. Emme kai me rahaa laita infraan, jos sinne ei tule kaivosta, ja he eivät tee kaivospäätöksiä, elleivät tiedä, että saadaan se infra kuntoon.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen kyseli rakennerahastojen käyttömahdollisuudesta laajakaistojen rakentamiseen. Se on nyt mahdollista. Eduskunta on juuri hyväksynyt aluekehityslakiin muutoksen siltä osin. Tämä hallituksen laajakaistastrategia on rakennettu vähän eri polulle, ja nyt nämä perinteiset EU-rakennerahastorahat ja -varat ovat käytössä, mutta alhaalta ylöspäin, eli maakuntien täytyy itse priorisoida, että laajakaistahankkeet ovat tärkeitä, ja ne ovat täydentäviä hankkeita tämän liikenne- ja viestintäministeriön kautta rahoitettavan ja kolme M:n kautta rahoitettavan varsinaisen laajakaistahankkeen ohella.

Ed. Reijoselle korjaisin sen verran, että edelleenkin on myös 33 prosenttia yksi kuntien rahoitusosuus. On kolme luokkaa: 8, 22, 33. Nyt kun meillä kuntia on yli 200, jotka ovat jo mukana näissä hankkeissa, me tulemme sitten suhteuttamaan kunnan kantokykyyn ja sitten näitten kaistojen laajuuteen sen, mihin luokkaan kukin kunta pääsee, ja se luokkaan pääsy riippuu tietysti käytettävistä resursseista. Tähän 22 prosenttiin käytetään nämä EU:n 25 miljoonaa, 8 prosenttiin käytetään osa tästä 66 miljoonasta ja loput 33 prosentin osuuteen. Tätä valmistellaan, ja lista sitten tulee tässä tammikuussa lausunnolle, niin kuin totesin.

Ed. Seurujärvi kyseli, että kun rahat todennäköisesti eivät riitä, mitä sitten. Hankkeessa on 2012 yksi tämmöinen tarkastelupiste, mutta jo ensi keväänä varmasti tiedämme tarkemmin. Silloin kun hallitus on tätä hanketta linjannut, niin on lähtenyt siitä, että jos kustannus nousee, niin silloin voidaan arvioida tilannetta, ja yksi rahoitusmahdollisuus on televero, jolla sitten alalta kerätään resurssia, jotta voidaan rahoittaa. Tämä on tietysti alan toimijoille ikävä asia, jos vero tulee. Sitä pitää sitten poliittisesti harkita, mutta täytyy muistaa, että operaattorit ovat se taho, joka pitkällä tähtäimellä hyötyy siitä, että laajakaistoja syntyy ja niitä käytetään. Mutta viedään nyt nämä kilpailutukset ensin loppuun ja katsotaan, mille tasolle hinnat nousevat tai jäävät, ja mahdollisimman paljon tietysti pyritään tällä 200 plus 25 miljoonalla rakentamaan. Itse tietysti toivon, että myös näitä muita rakennerahastorahoja aktiivisesti käytettäisiin.

Ed. Mäkelä peräänkuulutti standardeja. Olen sitä mieltä, että tarvitsemme tiukempaa ohjausta rajapintojen määrittelyyn ja standardien määrittelyyn, jotta sitten tietojärjestelmät julkisella sektorilla, kuntien ja valtion välillä, pystyvät keskustelemaan (Puhemies: 3 minuuttia!) ja tieto kulkee. Siihen tarvitaan tiukempaa ohjausta, mutta ongelma on tunnustettu ja keinoja tällä hetkellä etsitään.

Palaan, ed. Kyllönen, vielä postiasiaan seuraavassa vastausmahdollisuudessa.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tuntuu, että osalla edustajista nyt on vaikkua korvissa. Minä moneen kertaan siinä alkupuheenvuorossani puhuin niistä hankkeista, jotka pystytään saamaan järkevillä säästöillä, niin kuin Oulu—Seinäjoki-rata, siellä puhutaan 100—200 miljoonan säästöistä järkevällä toimenpiteellä. Ed. Pakkanen kuuntelee vähän tarkemmin, mitä minä sanon, yleensä melko tarkasti, mutta nyt vähän tarkemmin. Minä sanoin nimenomaan, että kun poistetaan Suomen pullonkaulat liikenteestä, noin 90 miljoonaa litraa vuositasolla puhdasta polttoaineen säästöä, se on ympäristökysymys, se on rahakysymys. 90 miljoonaa litraa, kun rekat ja kuorma-autot seisovat tuolla tyhjinä tien päällä.

Sitten se vakavampi kysymys, joka liittyy tähän isoon kokonaisuuteen. Pöyry Infra teki tämän tutkimuksen meidän liikenneverkkojemme kunnosta, ja peruskysymys, jonka se esittää, on se, kuka kantaa vastuun tiestömme uhkaavasta kansallisesta katastrofista. Ei tätä ole esittänyt oppositio. Se, joka vähääkään perehtyy tähän kokonaisuuteen, näkee, että meillä on tulossa koko väylästöä koskeva katastrofaalinen tilanne (Puhemies: Minuutti!) tähän maahan, ja sille pitäisi tehdä jotakin, oli oppositiossa tai hallituksessa.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tämän hallituksen ja liikenneministerin kehuihin voi yhtyä siltä osin erittäin hyvin, että pitkäjänteisyys on otettu nyt aivan uudella tavalla tosissaan, ja tämän liikennepoliittisen selonteon, ensimmäisen sellaisen laatuaan, aikaansaaminen on tästä osoitus. Tämän myötä on myös uusi toimintakulttuuri tuolla toteuttajapuolella, elikkä suunnitelmatasoa pitää viedä eteenpäin niin, että poliittisesti päätetty selontekojärjestys pätee ja pitää, ja näin ollen siitä selonteosta saadaan kaikki hyöty irti.

Puhemies! Toinen asia on tämä laajakaistahanke, jota myös tervehdin erittäin hyvällä mielihyvällä. Mutta sitten, tällähän paikataan vain ja ainoastaan ennen Vanhasen hallitusten aikaan tehtyä kaikkien aikojen suurinta möhläystä maaseudun tietoyhteiskunnan kannalta. Ja tilannehan on se, että maaseudulla on kalleimmat hinnat ja huonoimmat yhteydet. Ja tämä, jos mikä, vaikuttaa tähän äsken käytyyn keskusteluun kuntaosuuksista. Ja toivonkin, että nämä kuntaosuudet ovat nyt sellaisia, että ne tahot ja ne kunnat ja ne kuntalaiset, jotka ovat tämän kurimuksen edessä, (Puhemies: Minuutti!) pääsevät tässä kaikkein halvimmalla.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläinen totesi tuossa avauspuheenvuorossaan, että liikennepoliittisen suunnitelman valmistuminen on helpottanut resurssien ohjaamista ja hankkeiden etenemistä. Se on erittäin hyvä. En tiedä, kuinka tyypillinen tilanne on, mutta esimerkkinä pitkään vireillä olleen Klaukkalan ohikulkutien osalta on nyt käynyt niin, että hankkeen kustannusten kasvettua yli sille varattujen määrärahojen se pullahti ulos tiepiirin hankekorista, jossa se oli jo pitkään ollut, ja nousi summaltaan kehittämishankkeiden tasolle, johon sitä käsittääkseni ei kuitenkaan vielä ole sisällytetty. Ja nyt suunnittelu pitäisi saada etenemään, koska kohta kymmeniä vuosia tehty pohjatyö on vaarassa kaatua rahoituksen epäselvyyksien vuoksi.

Olisinkin kysynyt, onko tarkoituksenmukaista, että liikennepoliittista suunnitelmaa tämän tyyppisissä tilanteissa päivitetään, ja miten liikenteen hankkeiden kokonaisuutta valtion ja tiepiirien välillä koordinoidaan.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajakollega Pakkanen tuossa ihmetteli, miksi ei ole jätetty vastalausetta, kun näin paljon kritisoidaan tätä. Sitä ei tarvinnut jättää, koska valiokunta rehellisesti kirjasi asiantuntijoiden lausunnot omaan lausuntoonsa, ja kaikki tämä kritiikki, mitä tässä on esitetty, on luettavissa valiokunnan yksimielisestä lausunnosta. Se on yksinkertaisesti siellä, jos kollega on sen lukenut. Se on myös osittain valiokunnan mietinnössä eli valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, ja se on myös nähtävissä meidän sosialidemokraattien vastalauseessa, eli se on täällä ja se on nähtävissä niissä asiantuntijalausunnoissa, jotka varmasti ed. Pakkanenkin on käynyt valiokunnassa läpi.

Ministeriltä olisin halunnut kysyä, kun täällä valiokunnan mietinnössä todetaan, että talousarvioesityksessä ennakoidaan, että liikenneturvallisuudelle asetettuja tavoitteita ei saavuteta, ja nostetaan esiin nämä kevyeen liikenteen väylät, joista rehellisyyden nimissä on sanottava, että eivät ne yksin tämän hallituksen aikana ole jälkeenjääneet vaan toki sitä on ollut aiemminkin. Mutta nyt olisin kysynyt sitä, että kun mainitsitte tuossa, (Puhemies: Minuutti!) että normia voitaisiin höllentää muun muassa pinnoitteita heikentämällä, niin huonoja esimerkkejä näistä huonosti pinnoitetuista (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kevyeen liikenteen väylistä on olemassa. Mitä tarkoititte?

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläinen ansaitsee kiitokset. Monia merkittäviä asioita on tässä vaikeassa taloustilanteessa saatu budjettiin mukaan, erityisesti tärkeitä väylähankkeita, mutta myös tämä yksityisteitten rahoituksen lisääminen on tärkeä asia. On totta, että perustienpidon ja ratahankkeitten kannalta ja kevyen liikenteen väylien kannalta rahoitus on riittämätön ja niin se on ollut edellistenkin hallitusten aikana, elikkä siellä on toteuttamattomia toiveita valtavasti edessä. Mutta valtiovarainvaliokunta on mietinnössään todennut, että liikenneinvestointien budjetointikäytäntö sekä niiden käsittelytapa kehyksessä vaativat perusteellista selvitystä ja kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisen toimintatavan kehittämistä. Tämä on aivan totta.

Täällä on nostettu esiin tämä Seinäjoki—Oulu-ratahanke, ja myös tarkastusvaliokunta aiemmin on nostanut tämän esimerkkinä esiin, elikkä jos hanke toteutetaan nopeammin ja järkevämmin, niin voidaan säästää jopa parisataa miljoonaa euroa ja saada nämä hyödyt paljon nopeammin käyttöön.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, tässä on todella isoja, suuria investointihankkeita menossa, ja se on toisaalta tuonut sitten myöskin erilaisia innovatiivisia ratkaisuja tähän rahoitusmalliin. Selonteossa tuli tämä asia jo esiin, ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että tämä ei nyt enää pelkästään normaalin budjettikäytännön mukaisesti toimi, koska ne vastuut tulevat sitten myöhempien vuosien kuluessa esiin. Tästä olisinkin kysynyt ministeriltä, millä aikataululla ja onko teillä valtioneuvostossa nyt ollut käsittelyssä sitä, että pystyttäisiin esimerkiksi taseajattelua tähän budjetoinnin rinnalle tuomaan, jotta voidaan myöskin nähdä nämä tulevat vastuut niistä investoinneista, mitä liikennepuolellekin tehdään.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eräs pieni asia, en tiedä, onko sitä täällä käsitelty, kun minulla ei ole ollut mahdollisuutta tuossa alkuvaiheessa olla paikalla. Aika paljon on puhuttu yksityisteistä ja budjetissa sinne on merkitty nyt 23 miljoonaa euroa, sama kuin tänä vuonna. Mutta eräs asia, joka on puhuttanut tuolla maakunnissa ainakin, ja moni edustaja on ottanut sen esille, on arvonlisävero, joka sisältyy näihin tiekuntien tiehankkeisiin. Voi sanoa näin, että niistä perusparannuksista, joita tehdään yksityisteille, monta kertaa se veron osuus kaiken kaikkiaan on varmasti enemmän kuin tämä valtionapu yksityisteille. Onko ministeriössä pohdittu tätä tilannetta, koska arvoisalla ministerillä varmasti on tiedossa nämä ongelmat myös omalta paikkakunnaltaan?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten kaikki tiedämme, nyt on käynnissä ennätysmäärä tiehankkeita, ja tämä on erittäin hieno asia. On myös tärkeää, että pystymme nyt sitten jatkossa viemään nämä käynnistetyt tiehankkeet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti eteenpäin. Kannan hiukan samaa huolta kuin ed. Outi Mäkelä aiemmin siitä, että kun eduskunta on tämän erinomaisen liikenneselonteon tehnyt, niin on tärkeää, että käytännössä siellä alueilla myös virkamiehet noudattavat eduskunnan tahtoa ja hankkeita pystytään jatkossa suunnittelemaan ja sitten myöhemmin toteuttamaan eduskunnan tahdon mukaisesti.

Lisäksi haluaisin oikeastaan kiittää ministeri Vehviläistä siitä, että olette käynnistänyt tämän työryhmän nuorten liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. On erittäin tärkeätä, että me mietimme ennakkoluulottomasti erilaisia toimia, myös ehkä näitä vanhoja, jopa kahdeksankympin lätkiä, harkitaan. Jos me jollakin tavalla vaan pystyisimme nuorten asenteisiin vaikuttamaan, niin se on kyllä äärettömän tärkeää työtä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täytyy kyllä ihailla sitä taitoa, millä hallituspuolueiden kansanedustajat määrärahojen vähennyksen kääntävät lisäyksiksi ja myönteiseksi asiaksi. Se on todella taitava esitys. Mielestäni tässä, jos missä, olisi ollut hallituksen paljon puhumalle elvytyspolitiikalle sijaa, jos esimerkiksi näitä siltatöitä olisi lisätty nykyistä enemmän. Olisi voitu parantaa teiden kuntoa ja olisi voitu parantaa myöskin työllisyyttä.

Ed. Ollilalle haluan huomauttaa, että olette varsin ansiokkaasti estäneet kaikki ne esitykset, joita olemme esittäneet ja joilla valtion tuloja voitaisiin lisätä. Tietenkin silloin on selvää, että jos emme pysty saamaan tuloja lisää, niin totta kai meidän esityksemme budjettivaje kasvaa. Mutta tässä täytyy antaa teille täysi tunnustus, että olette varsin ansiokkaasti siinä pystyneet kaikki valtion tulojen lisäykset estämään.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Yrttiaho puhui jostain EU:n määräyksestä, toiveesta kansalaistelevision suhteen. Minä en tiedä kyllä tämmöisestä kansalaistelevisiosta ollenkaan. Tietääkö joku ministeri, mitä ed. Yrttiaho tällä tarkoitti? Mutta jos hän tarkoitti sitä, että tarvitaan uusi tv-kanava, niin ei kiitos, ei ainakaan valtion rahoilla. Mutta jos hän tarkoitti sitä, että esimerkiksi Ylen sisään leivottaisiin joku kansalaistelevisio kansalaisradion tapaan, niin sellaisiahan meillä on jo. Siellä on monta sellaista ohjelmaa, joissa kansalaisten ideoitten perusteella tehdään juttuja. Uusia valtion varoja ei näihin kyllä tarvita.

Toinen asia on, että — no niin, minä palaan tähän asiaan myöhemmin, mutta kiitos vaan.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mittava liikennebudjetti osoittaa sen, että hallitus kantaa vastuunsa työstä ja yrittäjyydestä koko Suomessa, mikä on aivan oikein tässä taloustilanteessa.

Haluan esittää erityiskiitokset liikenneministeri Vehviläiselle ja valtiovarainvaliokunnalle siitä, että Ilmajoella sijaitseva Seinäjoen lentokenttä saa ensi vuodelle 1 miljoonaa euroa ja seuraavalle vuodelle on valtuus 1,7 miljoonan euron määrärahalle lentokentällä olevan kunnossapitohallin ja siihen liittyvän rullaustien rakentamisen avustamiseen.

Lentokenttää ylläpitävä Rengonharjun säätiö käy neuvotteluja Seinäjoen lentoaseman liittämisestä Finavian verkkoon. Eräänä liittämisen ehtona on ollut nimenomaan se, että lentoaseman struktuuri on kunnossa, ja uuden kunnossapitohallin rakentamisen myötä se saadaankin kuntoon. Kysyisinkin ministeri Vehviläiseltä: Millä aikataululla on Seinäjoen lentokenttä liitettävissä Finavian verkkoon?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun muutamaan kertaan mainittiin edustajan nimi, niin ajattelin kuitenkin vielä palata tuohon valiokunnan puheenjohtajan pullonkaulateoriaan. Pitää varmaan hyvin paikkansa, mutta pidän aika hankalana sitä 90:tä miljoonaa litraa lähteä keräämään ja sitä kautta lähteä tätä tilannetta niin kuin oikaisemaan. Varmaan saattaa olla, että itsellänikin vaikkua korvissa on, mutta kyllä tällä konstilla, jos lähdetään liikennepolitiikkaa viemään eteenpäin, mennään jo aika vaikeaan. Teoriassa se kyllä pitää paikkansa, mitä valiokunnan puheenjohtaja esitti.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä keväällä 2008 yksimielisesti hyväksytyssä liikennepoliittisessa selonteossa todetaan muun muassa näin: "Hallitus kiinnittää huomiota perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyteen - -."

Miten tätä taustaa vasten täällä voidaan niin tyytyväisin ja kiitollisin mielin ylistää sitä, että perusväylänpidon määrärahoja leikataan tämän vuoden tasosta 70 miljoonaa vastoin kaikkien liikennejaostossa olleiden asiantuntijoitten, pääjohtajia myöten, lausuntoa? Ei tämä ole politiikkaa, tämä on matematiikkaa.

Arvoisa ministeri, te olette kaksi kertaa käynyt pöntössä mutta vielä ette ole erikoisvaliokunnan lausumia kommentoinut, siis erikoisvaliokunnan, joka on liikenne- ja viestintävaliokunta. Siellä on heidän lausumiaan, kommentoikaa niitä. Ovatko ne tärkeitä? Mitä mieltä te niistä olette?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on kiitoksen paikka, niin silloin pitää kiitosta antaa, ja itse liityn myös näihin ministeri Vehviläisen kiittäjiin.

Elvytyshankkeita on tehty paljon, perustienpitoon tuo 70 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tiehankkeita on tehty ennätysmäärä elvytyksen kautta. Kysyisin ministeriltä: Miten nämä kilpailutukset onnistuivat, miten maanrakennusala pystyi vastaamaan kohtuullisen kiireellisellä aikataululla tulleeseen rakentamiseen, ja millaisia työllisyysvaikutuksia näillä elvytyseuroilla saatiin aikaan?

Arvoisa puhemies! Kysyisin sitten vielä: Onko liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu takataskuun uutta elvytyspakettia liikennepuolelle valmiiksi? Toteuttamisvalmiita hankkeita olisi lukuisia, esimerkiksi Valtatie kakkonen Karkkila—Humppila-välillä taikka Valtatie 12:lla Lahden eteläisen kehätien rakentaminen. Näitä olisi hyvä nyt nostaa vielä esille ja olla valmiina, jos lisäelvytystä maamme tarvitsee.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjanmaan rata on yksi rataverkoston tärkeimpiä kohteita, ja sen toteuttaminen nopeutetusti on puolusteltavissa monistakin eri syistä. Yksi, joka niistä on tärkein, on se, että kyseisestä radasta saadaan hyödyt sitä nopeammin käyttöön, mitä nopeammin se saadaan toteutettua.

Tiehankkeet ovat hallituspohjasta riippumatta aina sellainen kohde, johon tässä talossa kiinnitetään huomiota, ja tämä selonteko auttaa tässä asiassa kyllä eteenpäinmenoon.

Budjettiesityksessä laajakaistahankkeisiin varataan rahaa 12,5 miljoonaa euroa. Pidän tätä summaa hivenen liika pienenä, koska me rakensimme Kauhajoelle ja sen ympäristöön 400 kilometrin mittaisen laajakaistaverkon ja käytimme kyläkaistat huomioiden siihen rahaa noin 2,5 miljoonaa euroa, ja siihen verrattuna tämä 12,5 miljoonaa on varsin vähän. Tähän mennessä me olemme kyenneet myymään sieltä kuitupareja noin (Puhemies: Nyt se minuutti on mennyt!) miljoonalla eurolla, eli se on tullut jo takaisin meille.

Kiitokset vielä ministeri Vehviläiselle Rengonharjun lentokentästä. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Nyt siellä voi pohjalaisten omillakin koneilla lentää.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueiden kansanedustajat eivät vääristelleet tätä liikennebudjettia. Se on totta, että me tarvitsemme lisää määrärahoja perustienpidon, perusradanpidon puolelle. Nythän meillä on ollut hyvä kehityskausi, mutta kuinka selviämme jatkossa? On hyvä, että oppositiokin kantaa samasta asiasta huolta.

Se, että meillä on liki 2 miljardin euron edestä sopimusvaltuuksia tie-, rata-, vesihankkeisiin, kertoo sitä, että meillä todellakin tehdään paljon. Se on todellisuutta, eikä siinä valkoista mustaksi väännetä tai päinvastoin.

Miten sitten mennään eteenpäin? Ehkä meidän pitäisi olla enemmänkin huolestuneita siitä, kuinka ensi vuosikymmenellä meillä riittää rahaa näihin kohteisiin. Meillä on myös tämä valtionvelan maksu jossakin vaiheessa edessä. Toisaalta myös, arvoisa ministeri Vehviläinen, haluaisin tiedustella, millä lailla tulevaisuudessa logistiikkaa voidaan kehittää niin, että yhä enemmän raskasta liikennettä saadaan rautateille ja vesistöihin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä menee ehkä vähän jo liiankin pieniin asioihin, mutta 90 miljoonaa litraa tai 90 miljoonaa euroa on valtava määrä polttoainetta, se on valtava määrä rahaa, ja se on valtava määrä ympäristörasitetta. Se on ihan puhdasta matematiikkaa, miten siihen päästään, mutta näin se vaan fakta on, että nämä ovat ihan tarpeettomia pysähdyksiä.

Mutta jotenkin tämä keskustelu pitäisi saada uusille urille. Ehkä tässä nyt on ongelma se, että me kaikki tiedämme, että liikenteessä meillä rataverkossa, maantieverkossa, vesiväyläverkossa on ongelmia ja ne ongelmat pitää tavalla tai toisella poistaa. Se on kumminkin se peruslähtökohta. Mutta kyllähän meidän pitäisi pystyä nyt ajattelemaan jo tulevaisuuteen huomattavan paljon laajemmin ja pitemmälle kuin esimerkiksi näillä Pohjanmaan ratahankkeilla.

Esimerkiksi, kun puhutaan metropolipolitiikasta, kyllä meidän pitäisi pystyä tänne Suomeen saamaan luotijunayhteys, joka on etelä—pohjoinen-suunnassa, joka on riittävän nopea, jolla kytketään pohjoinen ja etelä toisiinsa. Ne ovat niitä tulevaisuuden isoja haasteita, joissa ed. Ollilakin voi miettiä, mistä sitä rahoitusta haetaan. (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) Mutta jos ei ole toimivaa liikennettä, ei ole mitään.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole tietysti ministerin asia vastata siihen kysymykseen, minkä takia jaosto ja valiokunta eivät ole ottaneet liikennevaliokunnan lausuntoa huomioon. Mutta minä olisin hyvin tyytyväinen, jos ed. Saarinen tekisi laskelman siitä, paljonko kaikkien valiokuntien yksimielisetkin lausunnot yhteensä olisivat aiheuttaneet menonlisäyksiä tähän budjettiin, eli eihän tuo nyt ole mikään peruste. Silloin kun kokonaisuutta tehdään, eivät nämä sektorivaliokuntien lausunnot voi olla pohjana. Siinä ei ole realismia.

Mitä selontekoon tulee, niin se on kyllä ehdottomasti ansiokas paperi ja sitä ei pidä hukata, pitää tehdä jossain vaiheessa uusi. Mutta sen jälkeen, kun se käsiteltiin, meillä taloudellinen tilanne muuttui oleellisesti ja edellytykset sen toteuttamiseen hidastuivat, mutta totta kai se on pohjana tuleville päätöksille.

Mitä Rengonharjuun tulee, niin ei siitä nyt ministeriä kannata kiitellä, muuten kyllä ministeriä kannattaa kiitellä. Sehän ei ollut hallituksen esityksessä, se tuli jaostossa, ja siinä tietysti (Puhemies: Minuutti!) paikalliset asiantuntijat sekä maakunnassa että jaostossa ansaitsevat siitä kiitokset.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Minä olen varmasti liian hidassuinen tähän porukkaan, kun en näihin teidän kysymyksiinne ehdi vastata.

Ed. Saarinen, kun te olette kärttänyt melkein kuin pieni lapsi, mitä minä olen niistä lausunnoista mieltä, niin ne ovat erittäin tärkeitä ja huomionarvoisia, mutta minä en voi sille mitään, jos jaosto ei ole niitä tarkemmin ottanut omaan tekstiinsä mukaan.

Sitten tämä Seinäjoki—Oulu-asia. Siitä haluan todeta sen, että kun täällä nyt aika tavalla vähän niin kuin viisastellaan, että kun sitä ei riittävän kustannustehokkaasti rakenneta, niin silloin, kun päätös tehtiin siitä hankkeesta vuonna 2006 syksyllä, budjetti oli 400 miljoonaa. Minä olen joutunut kysymään kyllä aika paljon myös omasta ministeriöstäni, Ratahallintokeskuksesta ym. toimijoilta, miksi silloin ei tehty tämmöisiä laskelmia, jotka kertoisivat, että tulisi 200 miljoonaa euroa säästöä, kun se rakennetaan vuoteen 2015 mennessä, ja en ole kyllä saanut tyhjentävää vastausta.

Nyt sitten totean kyllä ed. Martti Korhosen puheenvuoroon näistä luotijunista, että kamoon: Nyt kannattaa keskittyä kyllä muuhun, jos halutaan, että perustienpito on kunnossa, väylät ovat kunnossa, pääteitä rakennetaan. Ei kyllä Oulu ole ihan hetkeen sellainen metropoli eikä Helsinkikään, että luotijunaa pystyttäisiin tälle välille rakentamaan. Kyllä mieluummin laittaisin ne rahat vähän toisenlaisiin kohteisiin.

Sitten tästä liikenneturvallisuustavoitteestani totean, että se oli edellinen hallitus, joka asetti sen, että 250 henkilöä vuonna 2010 saa olla kuolleita. Uskallan kyllä epäillä, että olipa vaikka minkälainen hallituspohja tällä hetkellä, niin saattaa olla, että se tavoite olisi jäänyt siitäkin huolimatta toteutumatta. Sen takia en aina näissä liikenneturvallisuusasioissa ihan suoraan kyllä ota omaan tai hallituksen tai ministeriön piikkiin sitä, jos ihmisiä menehtyy. Se on aika vaikea kysymys.

Rengonharjun osalta totean ed. Sihdolle, että se on hyvä, että siitä on saatu nyt tällainen aikataulutettu ratkaisu, mitenkä se halli siellä puretaan, koska Finavia on pitänyt edellytyksenä sitä, että sitä hallia ei siellä ole ja että Rengonharju on sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa tähän verkostoon mukaan. Uskon, että tämä vauhdittaa niitä neuvotteluja. Näin olen myös Finavian johdon kanssa tästä asiasta kaiken kaikkiaan puhunut.

Sitten ed. Heinonen kysyi erittäin tärkeän kysymyksen siitä, miten näitten elvytyshankkeitten kilpailutukset ovat onnistuneet, koska meidän pitää tietää, miten se 40 miljoonaa saadaan hyödynnettyä. Ne ovat onnistuneet erittäin hyvin. Hankkeet, taitaa puuttua vain yksi hanke nimeä mainitsematta, on saatu lähtemään liikkeelle, eli tämä mennyt erittäin hyvässä putkessa. Sitten totean siihen, onko olemassa takataskussa, että voin sanoa, että paljon on, mutta se, mitä olen itse ajatellut yhdessä Tiehallinnon kanssa, olisi päällysteiden uusiminen, jos tällaiseen elvytyspakettiin liikenteen osalta lähdetään.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Jos nyt aloitetaan sitten postista. Meillä on aivan yksiselitteinen postidirektiivi, joka on implementointivaiheessa. Postityöryhmä miettii juuri tätä probleemaa, millä tavalla turvataan tämä direktiivin vaatima viiden päivän kirjejakelu. Viime kädessä sen maksavat veronmaksajat, jos sitä ei kyetä muutoin järjestämään. Tavoitteena on tietysti löytää sellainen tapa, että haja-asutusalueen posti voidaan jaella siten, että siihen ei valtion subventiota tarvita, mutta aika näyttää, minkälaisia esityksiä ryhmältä tulee. Ne tulevat tuossa keväällä, ja niihin palataan sitten.

Ed. Virolainen kiinnitti huomiota julkisen tiedon saatavuuteen. Se on tärkeä asia. Ryhmää ei vielä ole perustettu. Olemme sopineet ministeri Kiviniemen kanssa, että tammikuun alkupuolella tulee kaksi joukkuetta, toinen VM:n asettamana ja toinen meidän asettamanamme, ja työnjako on selvä, ja tavoitteena on, että alkukesästä olisi työryhmillä toimenpide-ehdotuksia, miten edetään. Haaste on valtaisa tässä, mutta potentiaali on myös huima. Puhutaan jopa uusista pienistä nokioista, joita voi syntyä sen avoimen julkisen tiedon pohjalle, jos saadaan nämä säädökset kuntoon ja tieto jakoon.

Ed. Leppä peräänkuulutti kunnille riittävästi resursseja. Täytyy muistuttaa tässä, että suomalainen viestintä on tähän asti pohjannut markkinavetoiseen politiikkaan ja on luotettu siihen, että markkinavoimat tekevät viestintäverkot, ja tähän asti ovat tehneet: puhelinverkot on rakennettu markkinavetoisesti, laajakaistaa on syntynyt tähän maahan aika hyvin markkinavetoisesti.

Mutta tämän hallituksen aikana on käynyt selväksi, että näin ei tule jatkossa käymään, jos halutaan mahdollistaa kaikkien suomalaisten osallistuminen tietoyhteiskuntaan ja sähköisiin palveluihin. Tästä syystä tehtiin 180 asteen käännös, ja ensimmäistä kertaa itse asiassa tämän vuoden budjetissa jo pieniä summia on, mutta varsinaisesti tämä laajakaistahanke lähtee ensi vuoden budjetissa liikkeelle. Tämä vähän yli 12 miljoonaa kuitenkin kumuloi kaiken kaikkiaan pitkästi yli 30 miljoonaa jo ensi vuodelle näihin hankkeisiin, ja olen sitä mieltä, että jos maakunnista ja kunnista aktiivisuutta löytyy ja näitä hankkeita lähtee huomattavasti enemmän liikkeelle, niin sitten hallituksella pitää olla valmius pohtia, voidaanko resursointia aikaistaa. Hallitus on kuitenkin sitoutunut ainakin siihen 66 miljoonaan viiden vuoden aikajaksolle. Mutta jos kuitua vedetään ja sitä halutaan, niin sitten hallituksen pitää pohtia, voidaanko aikaistaa tätä resurssia.

Kansalaismedia, ed. Yrttiaho ja ed. Ukkola, tuskin tarkoitti sitä, että nyt kansalais-tv:tä ruvetaan rakentamaan. Ed. Yrttiaho ei enää ole paikalla, mutta minulla ei ole tietoa, että ministeriössä valmisteltaisiin erilaisia tukimuotoja kansalaismedialle. (Puhemies: 3 minuuttia!) En tiedä, onko näitä oikeusministeriön puolella, missä myös näitä kansalaisten vuorovaikuttamiseen liittyvä asioita on. Siltä osin täytyy vastata, että en tiedä, arvoisa puhemies.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa oli esillä jo Rengonharjun lentokenttä. Siltä osin tunnustus oman vaalipiirini jaostossa oleville henkilöille siitä, että nämä tarkennukset on valiokunnan mietintöön saatu ja myöskin tämä aivan uusi valtuutus. (Ed. Salo: Kiitos! Merkitään pöytäkirjaan!) — Ne ovat, ed. Salo, pöytäkirjassa nyt. — Eli siltä osin voi jo olla tyytyväinen tähän osioon. Mutta muuten kyllä täytyy sanoa ed. Salolle, kun te sanoitte, että kyllä tämän kanssa voi elää: näin varmasti on, kun on pakko elää, eihän sille mitään voi.

Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon tosiasiallinen rahoitus on käsitykseni mukaan esimerkiksi 2008 tilinpäätöksen mukaan ollut 969,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden talousarvioissa tämä summa on ollut 992,7 miljoonaa euroa. Se käsitys, joka minulle on muodostunut niistä tiedoista, jotka olen saanut, on se, että tämä käsittelyssä oleva talousarvio sisältää perusväylänpidon rahoitusta 888,6 miljoonaa euroa. Huomattava pudotus perusväylänpidon osalta.

Myönnän toki, että täällä on paljon kehittämishankkeita, joihin menee rahaa, mutta itse tuolta periferiasta olevana kannan huolta kyllä perustienpidosta. Tämä johtaa siihen, että moni yritys jää tulematta sinne reuna-alueille, kun tiet eivät ole siinä kunnossa ympäri vuoden kuin niitten pitäisi olla — varsinkin nyt, kun on ollut syyskelirikkoja ja muita vastaavia. Kysyn, niin kuin ryhmäpuheenvuorossa totesin, joudummeko me harkitsemaan sitä, että näistä kehittämishankkeista jouduttaisiin vähän nipistämään ja siirtämään perustienpitoon, jos ei mitään muuta vaihtoehtoa ole. Se on aika kurja tilanne tuolla reuna-alueilla, kun yritys yrittää toimia siellä alihankintayrityksenä ja lähes jokaisena päivänä vuodessa ja lähes jokaisena vuorokaudenaikanakin pitää olla valmius lähteä rekalla liikenteeseen. Jos se tie ei kestä, niin se yritys harkitsee poismuuttoa alueelta. Tämä on yksi ongelma.

Arvoisa puhemies! Perustienpidon osalta vielä esittäisin kyllä ministeriöön sellaisen toivomuksen, että älkää nyt niiltä kunnilta niin paljon vaatiko, että niissä harvoissa tiehankkeissa, mitkä saadaan käynnistettyä, pitää olla 30—40 prosenttia kuntien rahaa mukana. Se on se ongelma, mikä monen kunnan kohdalla on: Jos asetetaan se ehto, niin kunta joutuu vielä ottamaan sen lainan, koska ei se voi päästää sitä käsistään silloin, jos sellainen harvinainen tilanne tulee, että sinne joku tiehanke tulee.

Arvoisa puhemies! Täällä aika paljon puhuttiin Seinäjoki—Oulu-ratahankkeesta. Sinne on esitetty 40 miljoonaa euroa. Jos lisäbudjetissa ei tule lisää, työt keskeytyvät. Valitettavasti tilanne on se. Eli vähintään puolet enemmän pitäisi saada. Tänä vuonna on käytetty 90 miljoonaa euroa ja se saatiin sujuvasti tehtyä. Ei ollut viivyttelyjä liikaa, eli 8 tunnin pätkissä tehtiin sitä.

Eli toivoisin kyllä, että aika nopeasti pitäisi tulla sen lisäbudjetin, jossa nämä lisäeurot ovat, niin että voidaan suunnitella sen työn jatkamista eteenpäin. Myöskin korvausinvestointien osalta tännehän on merkitty noin 102 miljoonaa euroa. Se käsitys, joka minulla on, on se, että tähän tarvittaisiin lähes 200 miljoonaa euroa, niin että pystyttäisiin pitämään radat siinä kunnossa, että ei tarvitsisi jatkuvasti pitää paino- ja nopeusrajoituksia siinä määrin kuin tällä hetkellä niitä on, ja niitä on tällä hetkellä noin 330 kilometriä.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Valitettavasti liikennejaoston puheenjohtaja ed. Ol-lila poistui salista. Hän aloitti puheenvuoronsa peräänkuuluttamalla rationalisointitoimenpiteitä. Hän hyvin vähätellen suhtautui talousarvioaloitteisiin. Viittaan siihen, että kun me katsomme valtiovarainvaliokunnan mietinnön ensilehdet, niin siellä on hallituspuolueitten edustajien aloitteita erittäin paljon. He eivät vaan ole aktivoineet niitä aloitteita, joten ne eivät tule äänestykseen. Syksyllä he ovat kyllä lähettäneet medialle tiedotteita, että he tekivät tällaisia aloitteita.

Tätä minä pidän kuluttajansuojan kannalta aika arveluttavana. Se on tietynlaista huijaamista ja puijaamista: annetaan ymmärtää syyskuussa, että teen aloitteen ja vien sitä eteenpäin, ja nyt joulukuussa ei ymmärretä antaa. Missä, arvoisat hallituspuolueitten edustajat, teidän aloitteenne ovat? Tämä on historiallisen kovaa ryhmäkuria, mikä näyttäytyy tällä tavalla. Ei tällaista ole koskaan aikaisemmin ollut eduskunnassa. Tällä vaalikaudella te olette moittineet meitä ryhmäkurista. Näin kovaa ryhmäkuria en ole oman elämäni aikana eduskunnassa havainnut. (Ed. Salo: Kyllä se vähän ruoskaa vaatii! ) — Niin, kyllä on pamputettu rivit suoraksi. (Ed. Rajala: Mitä hyötyä niistä teidän aloitteistanne on, kun ne kaatuvat jokainen?) — Mitä hyötyä on niistä aloitteista, joita ei tuoda edes äänestykseen, ed. Rajala? Älkää sitten tehkö niitä turhan takia. (Ed. Rajala: En ole tehnytkään!)

Kun ed. Ollila sanoi, ettei pitäisi tehdä turhia aloitteita, niin turhista turhimpia ovat ne, joita ei tuoda edes äänestykseen. Aloitetaan siitä, että jätetään ne aloitteet tekemättä, ja sitten jos vielä halutaan säästää, niin meillä on erikoisvaliokuntien budjettilausuntoja yli 60 sivua, ja esimerkiksi liikenneministeriön pääluokkaan ei ole käytännössä otettu juuri mitään, euron euroa ei oikeastaan sieltä, ja liikenne- ja viestintävaliokunta on erikoisvaliokuntana yksimielisesti päätynyt erinomaisen hyvään budjettilausuntoon. Tämä on paitsi paperin tuhlausta myös henkisen pääoman tuhlausta. Ajatelkaa, että siellä käyvät maan parhaat asiantuntijat ja sitten valiokunta yksimielisesti hallituspuolueet mukaan lukien tekee hyvän mietinnön, niin kyllä se kannattaisi ottaa huomioon.

Herra puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitämme perusväylänpitoon lisäystä 74 miljoonaa, erityisesti kevyen liikenteen väyliin, siltoihin, teemahankkeisiin, joukkoliikenteeseen 19 miljoonaa, alushankintojen aikaistamiseen 35 miljoonaa ja laajakaistahankkeisiin 2,5 miljoonaa. Mielestämme nämä ovat hyvin perusteltuja.

Vielä näistä aloitteista. Mainitsen vaan muutaman: Ed. Blomqvist on tehnyt erinomaisen aloitteen koskien Valtatie 25:tä. Ed. Vahasalon talousarvioaloitteet koskevat erityisopetusta, Siuntio—Kirkkonummi-siirtoviemäriä, Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Ed. Matikainen-Kallström: kevyen liikenteen väyliä, Loviisan suunnalle saaristotietä. Ed. Jukka Mäkelä: joukkoliikenteeseen lisää rahaa. Ed. Gestrin: Espoon kaupunkirata. Ed. Merikukka Forsius: huomattava määrä Espoo—Vihti—Lohja-rataan, muistaakseni 100 miljoonaa euroa. Ed. Lauslahti: varusmiesten juoksujalkineitten hankintaan. Tämän kaltaisia aloitteita on vino pino, jos vaivaudutte katsomaan valtiovarainvaliokunnan mietintöä.

Lukekaa omanne tai vierustoverinne tai ryhmätoverienne aloitteet ja tulkaa sen jälkeen sitten arvostelemaan ja arvioimaan meidän perusteltua vaihtoehtobudjettiamme, joka ei lisää valtionvelkaa yhtään enempää kuin mihin hallitus on sitoutunut ja jossa kaikki meidän menomme on todellisella rahalla myös katettu.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Vai ei ole aloitteista hyötyä? On niistä sen verran hyötyä, että ed. Vistbackankin, joka juuri poistui täältä, tekemä aloite kotipitäjäni vierestä menevästä tiestä on joka vuosi nostettu lehtien palstoille viitaten siihen, kuinka Kalmari ei halua tätä tietä kuntoon laitettavan.

Mutta koska uskon hallituspuolueen jäsenenä voivani myös vaikuttaa, haluaisin antaa kannustusta muutamasta todella isosta asiasta, jotka ovat jo hyvin eteenpäin lähteneetkin, mutta vielä lisää taustapainetta.

Nimittäin tästä 100 megan laajakaistasta: On erittäin hieno asia, että sitä on ruvettu tekemään, mutta miten määritellään näitä 33, 22 tai 8 prosentin kuntia? On erittäin tärkeää, että kuntien asukaskohtaiset verotulot otetaan huomioon ja kunnan asukastiheys ja laajakaistahankkeen laajuus. Nimittäin on paljon kuntia, joissa on todella mahdotonta kuvitellakaan, että edes esimerkiksi tuota 22:ta prosenttia pystyttäisiin niistä kunnista hoitamaan. Täytyy myös huolehtia siitä, että tämä väliaika, milloin vielä 100:aa megaa ei ole tarjolla, pystytään kohtuudella hoitamaan. 450-verkko ei toimi kaikkialla Suomessa.

Samoin toivoisin, että perustienpitoon saataisiin sinne tarvittavat rahat. Nythän kaikki tienpidon rahat menevät lähinnä talviaurauksiin ja hiekoitukseen ja varsinaiseen kunnostustyöhön ei juuri rahaa jää. Näin ollen maaseudun tieverkko on todella surkeassa kunnossa.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun liikennehankkeesta täällä on jo puhuttu aika pitkäkin tovi, niin menen oikeastaan suoraan siihen samaan aiheeseen, jota ed. Kalmari omassa puheenvuorossaan käsitteli, elikkä laajakaistahankkeen tärkeyteen. On aivan selvä, että laajakaistaverkot ovat välttämättömiä it-kilpailukyvylle sekä koko Suomen kilpailukyvylle, ja hitaasti laajakaistaan käyttöön siirtyviä maita uhkaa jääminen entistä pahemmin jälkeen, elikkä olemme aivan oikealla tiellä, joten tätä taustaa vasten tämä 100 megan yhteyden tuominen kaikille suomalaisille on erittäin tärkeää. Nopeat ja luotettavat yhteydet ovat välttämättömiä muun muassa alueen tasavertaisuuden ja tuottavuuden lisäämisen kannalta. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska infrastruktuuri on vasta edellytys, minimivaatimus. Meidän on panostettava tämän alustan päälle luotaviin palveluihin ja sisältöihin, tuettava niiden kehittymistä erityisesti julkisella sektorilla ja luotava niin sanottu ubiikkiyhteiskunta.

Mikä tämä ubiikkiyhteiskunta sitten on? Se on sellainen, jossa tieto ja palvelut ovat verkossa aivan yhtä luontevasti kuin fyysisessä kanssakäymisessä. Internet ei siis ole haitekkiä vaan käyttäytymistä. Ubiikkiyhteiskunta mahdollistaa myös uudet innovaatiot, palvelumahdollisuudet ja parhaimmillaan vastaa tulevaisuuden huoltosuhteen haasteisiin. Myös kansalaisten osallistamisen uudet mahdollisuudet on otettava tarkasteluun. Osana tätä kehitystä on myös nähtävä sähköisen tunnistamisen ja muun julkisen sähköisen asioinnin kehittäminen. Jo nyt suurin osa suomalaisista käyttää pankkipalveluissaan yksinomaan verkkopankkia, ja siellä tietoturvaongelmat on saatu suhteellisenkin hyvin ratkaistuiksi. Pankkipalveluiden digitalisointi ei suinkaan lähtenyt siitä, ettei haluttu hiekkaa pankin marmorilattialle, vaan selkeästä tarpeesta saada kustannussäästöjä liiketoimintaan. Samaan voidaan päästä myös muissa palveluissa: muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla tietojärjestelmien yhteensovittamisella ja kehittämisellä on mahdollisuus lisätä tuottavuutta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan sanoa muutaman sanan luotsauksesta ja luotsauslain tulkinnan epäselvyyksistä. Tällä hetkellä eri tahoilla on eri käsitys siitä, onko se valtion monopoli vai saisiko siinä harjoittaa elinkeinoa ihan laillisesti.

Toinen murheellinen asia, mikä luotsaukseen liittyy, on englannin kielen asema. Hyväksytäänkö englannin kieli linjausluotsauskieleksi suomen ja ruotsin kielten rinnalle varsinkin, kun tässä oli työryhmä, joka selvitti näitä eri kielivaihtoehtoja ja totesi, että kolmannen kielen lisääminen myös lisää riskejä merenkulussa?

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän illan keskustelu on osoittanut sen, kuinka tärkeä sektori tämä pääluokka 31 on. Se herättää tunteita täällä, ja se on myöskin oiva sektori tehdä niin sanottua maakunnallista, oman vaalipiirin politiikkaa ja edunvalvontaa. Yksi merkittävä osa-alue hallituksen elvytyspaketissa olivat juuri ne tiehankkeet, logistiikkahankkeet, joita elvytyspaketissa osoitettiin. Sieltä löytyy loistavia esimerkkejä siitä, kuinka suhteellisen pienellä panostuksella saatiin merkittäviä investointeja aikaan. Olen aikaisemminkin todennut sen, että ainoastaan 1,5 miljoonan investointi kotiseudulleni Lahteen sisääntulotien nelikaistaistamiseksi poiki 20 miljoonan yksityisen puolen investoinnit tämän 1,5 miljoonan panostuksen jälkeen. Ja kun se kerrotaan esimerkiksi 17 henkilötyövuodella, niin silloin voidaan puhua aidosta ja tehokkaasta elvytyspolitiikasta. Jo debatissa esillä ollut liikennepoliittinen selonteko on alkusoittoa sille, mihin suuntaan pitäisi pitkässä juoksussa tätä meidän liikenneinvestointipolitiikkaamme saada vietyä. Toivon mukaan myöskin tulevalla eduskuntakaudella seuraava hallitus suhtautuu siihen sillä vakavuudella kuin se mielestäni ansaitsee. Mutta niin kuin jo todettiin, mitä siihen kirjataan, niin siinä säilyisi sellainen realismi, että se myöskin jossain sovitussa aikataulussa on toteutettavissa.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun olisin ministeriltä halunnut kysyä, mutta totean sen kuitenkin. Kun oikorata on kasvattanut valtavasti suosiota viimeisten vuosien aikana ja tänä päivänä ongelma on jo se, että syöttö tänne Pääkaupunkiseudulle — se varmaan koskee samoin Tampereen suunnasta kuin Lahden suunnasta — on aamuisin ruuhkautunut, niin minkälaisia rakenteellisia mahdollisuuksia olisi laajentaa tätä Pääkaupunkiseudun syöttöä, että juna, jota on totuttu pitämään hyvässä aikataulussa liikkuvana joukkoliikennevälineenä, ei pääsisi romuttumaan?

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Teiden perusparantamisesta on tässä keskustelussa tullut todella paljon palautetta. Siihen on tämäkin hallitus ihan ansiokkaasti kyllä ottautunut monella tavalla, mutta yhä edelleen se puhuttaa meitä. Paitsi siihen arjen liikenteeseen, johon nyt enimmäkseen maaseudulla perustienpidon ylläpitoa tarvittaisiin, parantamisella olisi myös voimakas elvyttävä ja työllistävä vaikutus. Sen takia yhä edelleen on enemmän ja enemmän tähänkin asiaan kiinnitettävä huomiota.

Tällä kaudella on kuitenkin panostettu todel- la kiitettävästi muun muassa haja-asutusaluei- den liikkumisen mahdollisuuksiin muuten. Muun muassa selvitysmies Riikonen tutki kyytitakuujärjestelmän toimivuutta haja-asutusalueilla. Toivon todella, että tämä takuukyytiasia lähtisi eteenpäin ja sen mahdollisuuksia vietäisiin eteenpäin sillä tavalla, että myöskin syrjäisemmällä maaseudulla ihmiset pääsisivät säällisesti hoitamaan asioitaan sinne keskuksiin ja kirkonkyliin.

Toinen kysymys, joka on oikeastaan tämmöinen ilmastopoliittinen asia, on kevätkelirikkojen rinnalle näköjään ihan pysyväksikin tulleet syyskelirikot, joihin on kyllä kiinnitettävä huomiota ja myöskin taloudellisia resursseja niihin edelleen laitettava.

Myöskin nuorten liikennekäyttäytyminen on huolestuttava asia, johon pitäisi enemmänkin kiinnittää huomiota ja johon ministeri Vehviläinen onkin hienosti ottautunut nyt työryhmän työskentelyn kautta. Kahdeksankympin lätkä on oivallinen asia, joka tulisi mielestäni kyllä palauttaa. Asennekasvatus ei ole sellaista toivottua tulosta saanut aikaiseksi, ja sen takia ihan oikeasti vastuunkantoa muuten, esimerkiksi jopa kovennettujen rangaistusten kautta, täytyisi harkita.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Otan tähän alkuun itsekin kiinni ed. Ollilan heittämän pallon tuossa alussa, ja täytyy sanoa, että tämän talon työskentelytapoja on kohennettu ja parannettu vuosien saatossa, mutta tämä budjettityöskentely on jäänyt siinä jotenkin alikehittyneeseen rooliin. En tiedä, voidaanko edustajien aloitteidentekemisoikeutta mitenkään rajata, se on varmaan jokaisen omien korvien välissä, mutta täytyy todeta, että hallituspuolueen edustajana sen kummemmin kuin nyt oppositiossakaan en henkilökohtaisesti itse ole koskaan tehnyt näitä tällaisia omia pieniä tie- tai "hiekkaa meidän kentälle" -aloitteita. En tiedä, onko se meriitti vai ei.

Tällä kerralla minulla on kaksi aloitetta täällä. Ne ovat kaksi isoa tiehanketta, maakuntaliiton hankkeita, jotka ovat kaikkien meidän Pirkanmaan kansanedustajien yhteisiä, ja niistä kaksi on minun nimissäni. Tämä on se tapa, jolla mielestäni tätä aloiteoikeutta on hyvä käyttää. Meillä on Pirkanmaalla hyvä esimerkki siitä, että vaikka se aloite on kerta toisensa jälkeen tapettu täällä salissa, se on jäänyt elämään ja joskus tullut. Viittaan tässä nyt vaikka Tampereen läntisen ohitustien saamaan rahoitukseen — nyt sisään astuu Eero Heinäluoma — hänen ollessaan ministerinä saimme rahoituksen Tampereen läntiselle kehätielle, ja se on erittäin tärkeä asia. Mutta uskon, että siinä taustalla oli paitsi tämä voimakas yhteinen työ maakunnasta käsin myös se, että me jaksoimme pitää sitä esillä täällä.

Mutta kun täällä on tällainen määrä näitä pieniä teitä, jotka eivät edes kuulu eduskunnan rahoitettaviksi, niin ymmärtääkseni ne menevät järjestyksessä tiepiirien rahoituksesta. Eli sinne perustienpitoon sitä rahaa pitäisi saada. Tuntuu vähän oudolta ja erityisesti siinä tapauksessa, kun menetellään näin, miten ed. Saarinen tuossa alussa sanoi, että ne esitellään maakunnassa — että minä haen teidän mökkitiellenne asvaltointia — ollaan kovasti sen puolesta, päästään kokovartalokuvaan paikallislehteen ja unohdetaan se sitten tuonne aloitepinoihin. Ne pitää tuoda sitten reilusti äänestykseen ja äänestää niiden puolesta, silloin ollaan oikealla tiellä. Jos salia ei haluta vaivata sillä aloitteella tai äänestetään sitä vastaan, silloin pitää olla kyllä rohkeutta olla sellaisia aloitteita tekemättäkin. Minä olen kyllä aika suoranuottinen tässäkin asiassa. Siinä mielessä toivoisin, että tätä voitaisiin jossain kohtaa pohtia; tämä on aina semmoinen valtava pumaska tämä liikenteen ala. Minulla ei ole mitään ongelmia äänestää niiden puolesta tai vastaan. Siinä aina katsotaan, mitkä ovat maakunnan aloitteita, mutta kyllä tälläkin kertaa harmittaa, että siellä on joukossa muun muassa alueen kansanedustajan meidän yhteisaloitteellemme tekemiä rinnakkaisaloitteita, joita hän ei sitten ole vahvistanut, mutta hän on niistä jo saanut meriitit alueen lehdissä. Kyllä se pohtimaan pistää.

Mutta sitten itse mietintöön. Kun liikenne- ja viestintävaliokunta aikoinaan asiantuntijoita kuuli ja viesti oli verraten mollivoittoista, niin täytyy sanoa, että tämä liikenne- ja viestintäministeriön koko rahoitus, kun lukee tuon valtiovarainvaliokunnan mietinnön, se on aikamoinen korpivaellus, jolla kyllä jokunen tähti tuikkii mutta osa niistäkin aika himmeästi. Asia ei ole uusi, se on rehellisyyden nimissä sanottava; aina on tällä alueella ollut tiukkaa. Tämä rahoitusvaje on syntynyt vuosien kuluessa. Ongelmallista on se, että tällä kertaa olisi ollut mahdollisuuksia tarttua siihen sen sijaan, että tehdään jumalattomia veronalennuksia, 3,5 miljardia. Olisi voitu panostaa aivan toisella tavalla nämä rahat.

Kun muistetaan, että kun tämä eduskunta aloitti, niin tämä hallitus sai käsiinsä Suomen, joka oli noin 20 miljardia euroa rikkaampi kuin edellisen hallituksen aloittaessa. Pelivaraa olisi ollut, mutta se pelivara on käytetty toisella tavalla. Nämä investoinnit on joskus tehtävä, ne eivät ole turhia investointeja. Niitä olisi myös työllistämistarkoituksiin tarvittu, nimimerkillä Pirkanmaalta tuleva, jossa työttömyysaste on 14—15 prosenttia, jos ei joillain alueilla vielä korkeampikin, eli työtä ihmisille ja sitä kautta myös myönteistä sykäystä sille alueelle, kun saadaan investointeja. Yrityselämä ja kaikki huomaavat, että tähän alueeseen panostetaan. Nyt sitten päinvastoin näitä perustienpidon rahoja, joissa on asiantuntijoiden mukaan perusväylänpidon rahoissa jopa 200 miljoonan euron vaje, leikataan. Tämä menee kautta linjan: tiet, radat, merenkulku on pulassa.

Ministeri puheenvuorossaan nosti esiin liikenneturvallisuuden. Tietysti kieltoja voidaan sorvata. Kaikkeen ei auta lakikaan; pitäisi ihmisten itsensäkin jotain oivaltaa. Mutta kyllä iso juttu olisi se, että voitaisiin tehdä näitä kevyen liikenteen väyliä, panostaa liikenneturvallisuuteen myös siellä tien pinnassa eikä vaan pistämällä ihmisille sanktioita.

Ikävä asia on se, että kelirikko syö alemmanasteisia teitä. Siltoja pystytään korjaamaan. Kun tuhannen siltaa tarvitsisi korjauksen, niin noin 32:ta voidaan korjata. Nämä rapautuvat sillat erityisesti raideliikenteessä ovat turvallisuusriski.

Viimeisenä asiana nostan esiin joukkoliikenteen tuen. Tässä on sama kuin raideliikenteen huonokuntoisissa silloissa, (Puhemies: 5 minuuttia!) jotka heikentävät junaliikenteen kilpailukykyä, myös nämä rataosuudet. Radalla on huonosta kunnosta johtuvia rajoituksia vielä 300 kilometrillä, joista 80 kilometriä keskeisellä rataverkolla. Ne taistelevat paitsi raideliikenteen kilpailukykyä myös meidän ilmastohaastettamme vastaan. Sama on tämä joukkoliikenteen liian alhainen tuki. Se on myös ilmastonmuutoksen kannalta todella huono asia. Huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat kunnat joutuvat nyt omasta taskustaan kaivamaan näitä rahoja.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tämän pääluokan yhteydessä käyty keskustelua siitä, onko paikallaan, että kansanedustajat tekevät talousarvioaloitteita. Itse olen kyllä sitä mieltä, että riippumatta siitä, onko hallituspuolueen tai oppositiopuolueen kansanedustaja, niin kyllä näitä aloitteita on hyvä tehdä, ei välttämättä niinkään tämän talon kannalta, mutta sen kannalta, että myöskin se laaja virkamieskunta, joka näitä asioita seuraa, muun muassa tiepiireissä, näkee sen, että tarpeita erilaisille hankkeille on.

Arvoisa herra puhemies! Tiehankkeet tietysti puhuttavat tätä salia varsin paljon, ja siihen on tietysti aihetta. Me Suomessa olemme vähäväkinen kansa, pinta-ala on suuri ja meidän pohjoiset olosuhteemme ovat sellaiset, että meidän tiemme kuluvat aivan toisella tavalla kuin Keski-Euroopassa esimerkiksi. Meidän päätieverkostomme on kutakuinkin kerran 10:ssä, kerran 15 vuodessa päällystettävä uudelleen, ja Saksassa tiepäällysteet kestävät kyllä useita kertoja, ainakin kaksi ellei kolme kertaa kauemman. Tämä lisää tietysti meillä kustannuksia varsin paljon. Sen lisäksi on talvikunnossapito, joka vaatii paljon kustannuksia, ja ne vievät yhdessä meidän tiemäärärahoistamme ison osan niin, että sitten perustienpito kärsii. Ja niin kuin täällä useissa puheenvuoroissa on puhuttu ensi vuodenkin budjetin osalta, nämä perustienpidon määrärahat ovat liika pienet ja sen johdosta tiepääoma joka tapauksessa heikkenee.

Liikenneturvallisuuden kannalta nämä kevyen liikenteen väylät ovat yksi kohde, joita pitäisi kyllä rakentaa. Meidän jokaisesta kunnastamme ja kaupungistamme löytyy paljon kohteita, välttämättömiä kohteita, joita tulisi saada vietyä eteenpäin. Muun muassa Vaasan tiepiirissä hankejono on muistaakseni yli 300 kevyen liikenteen väylähanketta, ja vuosittain niitä voidaan toteuttaa vain kymmenkunta, joten tiedetään jo siitä, että pitkäksi aikaa niitä hankkeita tulee riittämään.

Liikenneturvallisuuden yhteydessä yhteiskuntaamme on puhuttanut varsin paljon tämä nuorten liikennekäyttäytyminen ja ne valitettavat kuolintapaukset, joita tieliikenteessä on tapahtunut. Mitään selkeää parannuskeinoa tämän tilanteen korjaamiseen ei ole, mutta itse kyllä edustan vahvasti sitä kantaa, että tätä niin sanottua 80 kilometrin lätkää, tunnusta auton takalasiin, tulisi kyllä lujasti harkita sen johdosta, että liikenteessä nähtäisiin ja he itse tietäisivät, että he erottuvat silloin muille tiellä kulkijoille. Kun he tuolla 80:n nopeusrajoitusalueella vetävät sitten toistasataa muista autoista ohitse, niin edes pienen omantunnon värähdyksen siinä tilanteessa kokisivat.

Arvoisa puhemies! Laajakaista-asiat tuossa vastauspuheenvuorossa nostin esille lähinnä siitä näkökulmasta, että tämä 12,5 miljoonaa euroa, mitä budjettiin on varattu, tuntuu varsin pieneltä, mutta kuten liikenne- ja viestintäministeri Lindén totesi täällä, tätä muuta rahoitusta tulee sitten tähän päälle. Sen myötä tietysti summat rupeavat olemaan sitä suuruusluokkaa, että näissä asioissa päästään eteenpäin.

Kuten totesin, me Kauhajoella ja sen lähiympäristössä rakensimme valokuitukaapelia noin 400 kilometriä maahan, yhdistimme sillä viisi kuntaa. Tämä meidän valokaapelialueemme on saavuttanut kyllä suurta mielenkiintoa. Muun muassa Vaasan yliopisto on kiinnostunut siitä opetusvälineenä, erityyppisten ohjelmien testausalustana, ja samanlaista kiinnostusta on kyseistä kohdetta kohtaan tullut myöskin sitten aina Japanista saakka.

Kumipyöräliikenne on se, minkä varassa tämä maa on, ja seuraavinakin vuosina on niin, että me joudumme näitä tieasioita kyllä viemään voimalla eteenpäin niin hallituspuolueiden kuin myöskin toivottavasti oppositiopuolueidenkin säestämänä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Hautalan erinomaisen puheenvuoron johdosta haluan häntä rohkaista jatkamaan valitsemallaan tiellä. Hänellä on viisi hyvää liikennepoliittista aloitetta, joita hän ei ole kuitenkaan aktivoinut, eli hän jää vähän niin kun lähtökuoppiin. Olisi vielä vaikuttavampaa tuoda ne eduskunnan äänestykseen, ja silloin kaikille niille tahoille, joille se viesti on tarkoitettu, se signaali olisi vahvempi, kuin nyt tällainen, miten sanoisi, eräänlainen muodollinen aloite, joka jää siis matkalle. Nimittäin kiinalaiset ovat sanoneet, että pitkäkin matka alkaa ensimmäisellä askeleella.

Sitten ihan teknisenä toivomuksena, kun näihin aloitteisiin on kuvattu aakkosjärjestyksessä tekijä ja aihe, niin odottaisin, että tässä näkyisi aina euromäärä. Olisi mukava peilata sillä tavallakin näitä. Tietokoneaikana tällaisen luulisi onnistuvan.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitokset ed. Saariselle näistä huomioista. Edustan kyllä sitä kantaa, että nostamalla esiin nämä viisi omaa aluettani koskevaa tiehanketta haluan omaa tiepiiriänikin muistuttaa niistä ja niiden tärkeydestä, ettei kaikkia tiemäärärahoja osoitettaisi vain maakuntakeskuksen tai maakuntakeskusten lähiympäristöön.

Mitä tulee sitten siihen, että näihin lisättäisiin joku euromäärä perään. Se vaikeus tulee siitä, että se joka tapauksessa olisi summittainen ja todelliset kustannukset eivät välttämättä sen esityksen myötä tulisi sitten tietouteen.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ennen kuin aloitan, niin kysyn, onko tässä yhteydessä sopivaa puhua tekijänoikeudesta ja lähdesuojasta. Molemmat ovat viestintää, mutta ...

Kiitoksia, hyvä. — Tekijänoikeudesta ensiksi, siitä uudistussuunnitelmasta, mitä suunnitellaan. En voi ymmärtää valmistelijoitten — virkamiesten, ministereitten — suunnitelmien lähtökohtaa. Tekijäoikeuslaki nykyisellään on mielestäni ihan kattava ja riittävä. Me voimme, toimittajat esimerkiksi, tehdä kustantajan kanssa sopimuksen siitä, että me luovutamme tekijänoikeudet kustantajalle, mutta pidämme huolen siitä, miten niitä käytetään, ja saamme myös, jos niin sovitaan, tästä käytöstä korvauksen. Nythän tämä tilanne olisi niin onneton, että tekijällä ei olisi minkäänlaista suojaa, vaan kaikki olisi työnantajalla. Elikkä tulen kyllä tätä hyvin ankarasti jatkossa moittimaan ja vastustamaankin.

Herra puhemies! Sitten mennään tähän lähdesuojaan. Julkisen sanan neuvoston päätöstä en sen enempää kommentoi kuin toteamalla vain sen, että se reaktio, mikä lehdistössä on ollut, hyvin kiihkeä reaktio, johtuu tietenkin siitä, että lähdesuojan supistamista, kutistamista, pohditaan. Nimittäin esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistamista pohtiva toimikunta on ehdottanut ja esittänyt hyvin radikaaleja heikennyksiä lähdesuojaan niin, että toimittajan olisi pakko paljastaa lähteensä jo kuulustelussa, jos poliisilla olisi todennäköisiä syitä epäillä, että tiedonantaja on rikkonut salassapitovelvollisuutta, nimenomaan salassapitovelvollisuutta. Tämähän merkitsee sitä, että jatkossa kaikki viranomaisille kiusalliset mutta yhteiskunnalle todennäköisesti hyvinkin tärkeät tiedot olisivat pimennossa. Niitä ei uskallettaisi vuotaa tiedotusvälineille.

Tämä ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun lähdesuoja yritetään murtaa. Ensimmäinen murtoyritys oli muistaakseni 1986, jolloin lähdesuojan murtaminen meni aina lakivaliokuntaan saakka. Silloin eduskunta otti sen kannan, että ei käy, ei missään nimessä käy. Toinen yritys oli muistaakseni ed. Matti Louekosken aikana, ja sekin ajautui karille. Nyt on sitten tämä vaihe tässä menossa. Uskon kuitenkin, että Julkisen sanan neuvoston päätöksellä on sikäli merkitystä, että ministerit tai tämä eduskunta eivät todellakaan uskalla Julkisen sanan neuvoston päätöksen jälkeen heikentää lähdesuojaa. Sehän olisi ihan selkeästi tietynlainen kosto, koska tähän saakka kuitenkin järkevät ministerit ja järkevät poliitikot ovat olleet sitä mieltä, että lähdesuojaan ei tule puuttua. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ed. Kimmo Sasi on näin sanonut, samoin kuin perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja ed. Jacob Söderman. Tästä olen heille todella kiitollinen.

Suomen lähdesuoja on onneksi jokseenkin vahva, mutta kaikkein vahvin lähdesuoja minun käsittääkseni on Ruotsissa. Ruotsissa toimittajan lähdesuojalla on perustuslain turva, ja siellä ei saa edes kysellä, kuka on mahdollisesti vuotanut tiedon. Se on rangaistava teko. Tällaista mahdollisuutta ei minun käsittääkseni ole missään muussa maassa. Euroopan neuvostolle olen jättänyt aloitteen, jossa pyydän Euroopan neuvostoa tekemään raportin siitä, mikä on lähdesuojan tilanne eri Euroopan neuvoston maissa. Itse en sitä pysty tekemään, koska en ole siinä komiteassa, media-alakomiteassa, jolle tämä asia kuuluu. Mutta kaikeksi onneksi tekijä on ruotsalainen, ja siitä olen erittäin tyytyväinen.

Sitten olisin ottanut muutamia esimerkkejä siitä, mitä lähdesuojan turvin on paljastettu.

Totta kai jokainen meistä tietää, mitä Watergate merkitsi Yhdysvalloissa. Nixon joutui eroamaan. Suomessa on tapaus Jäätteenmäki, jonka tapahtumiin liittyvät nimettömät lähteet, tietovuodot. Samaten on Sonera-teleurkinta, Instrumentarium-juttu ja nyt viimeksi tämä Destian lahjusjuttu. Kaikki nämä yhteiskunnalle merkittävät asiat eivät olisi tulleet julkisuuteen ilman lähdesuojaa. Tämä on tasan tarkkaan näin, ja se täytyy teidän muistaa.

Jatkossa kysymys on siitä, voidaanko todellakin lähdesuojaa heikentää viranomaisten etuun vedoten. Ei voida, sillä onneksi Suomen on noudatettava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita ja päätöksiä, ja siellä lähdesuoja on todella tärkeässä asemassa. Useita päätöksiä on lähdesuojan puolesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tehnyt. (Puhemies: 5 minuuttia tai jo 6:kin!) Luen vaan yhden ainoan, herra puhemies, eilisen uutisen, joka merkitsi sitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin siunasi lähdesuojan ja nimenomaan toimittajien oikeuden suojella nimettömiä lähteitään.

Kyseisessä brittitapauksessa viisi tiedotusvälinettä oli saanut asiakirjakopion, joka kertoi belgialaispanimon aikeista ostaa eteläafrikkalainen panimo. Brittiläiset tuomioistuimet, siis oikeus, kehotti tiedotusvälineitä luovuttamaan asiakirjat, mutta niiden luovuttaminen olisi paljastunut myös sen asiakirjan antajan. Onneksi ihmisoikeustuomioistuin totesi, että panimo olisi pystynyt tämän avulla päättelemään, kuka on lähde, keneltä olivat tiedot saaneet. Tuomarit päättivät yksimielisesti, huom. yksimielisesti, ei äänestyksen jälkeen, että luovutusmääräys rikkoi sananvapautta. (Puhemies: Aika on päättynyt!) Elikkä ihmisoikeustuomioistuin puolusti lähdesuojaa, ja näitä ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä on Suomenkin noudatettava, Suomen hallituksen ja eduskunnan.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ed. Ukkolaa jälleen kerran perinpohjaisesta ja hyvästä puheenvuorosta. Hän on puhunut aiemminkin näistä kahdesta asiasta, ja olen todennut, että hän on paneutunut asiaan.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä julkaisi tänään kannanoton, että me emme kannata nyt valmisteilla olevaa tekijänoikeusesitysluonnosta ja vaadimme sen valmistelun keskeytystä, ja täytyy toivoa, että kun ministeri Wallin ainakin kertoi tällä viikolla tekevänsä siitä päätöksen, niin tuo päätös olisi se, että hän ei tuo sitä lakia eduskunnalle. Tuntuu siltä, että tämä talo ei sitä halua. Ainakin kun yhdessä tilaisuudessa olin mukana ja siellä oli eduskuntaryhmien edustajia, niin kaikki olivat hyvin kielteisiä tälle.

Mitä tulee lähdesuojaan, niin sen murtaminen olisi erittäin dramaattista.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin muutama sana perusväylänpidosta.

Niin kuin tänään debatissa ja useissa puheenvuoroissa on todettu, niin tämä perusväylänpidon rahoitus on todella jyrkässä ristiriidassa liikennepoliittisen selonteon kanssa ja myös hallitusohjelman kanssa. On kyse todella mittavasta rahamäärästä, ja ennen kaikkea tässä haluan kiinnittää huomiota vielä kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja tasoristeysten poistamiseen. Tuossa valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä lisättiin kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 1,6 miljoonaa euroa, hyvä näin, mutta me kaikki täällä sen tiedämme, että tämä rahamäärä on todella riittämätön.

Edelleen on todettava, että näitten tasoristeysten poistamisella pystyttäisiin lyhentämään matkustusaikoja, ja tiedän sen, että täällä eduskunnassa on erittäin paljon edustajia, jotka todella mieluummin junalla tekisivät nämä työmatkat. Tähän yhtenä syynä, että se ei ole niin laajaa, on se, että meidän työjärjestystämme tulisi hiukan muuttaa, perjantailta muuttaa täysistunnon aloitusaikoja. Tässä on yksi syy ja tosiaan tämä, että jos ja kun näitä tasoristeyksiä pystyttäisiin poistamaan, niin myös nämä matkustusajat nopeutuisivat, mutta jo näillä ajoilla oliko nelisenkymmentä kansanedustajaa, jotka ovat periaatteessa sitoutuneet, että käyttäisivät junaa huomattavasti enemmän.

Arvoisa puhemies! Myös maaseutupoliittisessa selonteossa, joka parhaillaan on eduskunnassa käsittelyssä, on tämmöinen kirjaus jotensakin, että selvitetään teitten kunto jne. Ei näissä mitään selvittämistä ole, vaan todella tarvittaisiin rahaa. Pidän sitä kirjausta suorastaan lapsellisena.

Seuraavaksi joukkoliikenteen tukemisesta. Siitä äsken debatissa jo keskusteltiin ja täällä salissa useimmiten puhutaan suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemisesta, mutta niin kuin totesin, niin tärkeää myös on tämä haja-asutusalueitten joukkoliikenteen tukeminen. Viittaan vain siihen debattiin. Tässä ei ole aikaa sitä tarkemmin käsitellä, mutta todella tarvittaisiin myös sitten valtion puolelta tätä rahoitusta. Toki kunnatkin omalta osaltaan voimavarojensa mukaan ovat tätä tukemassa, mutta hallituksen puolelta on tavallaan luvattu. Ministeri pani selvitysmiehen töihin, että päästäisiin siihen, että näillä haja-asutusalueilla ne, joilla ei ole autoa ja jotka eivät omista ajokorttia, myös pystyisivät asioimaan edes kahdesti viikossa.

Arvoisa puhemies! Tästä laajakaistahankkeesta ja sitten valtion tuesta: Täällä muun muassa ed. Pentti Oinonen viittasi tähän kotitalousvähennykseen, sen käyttöön niissä talouksissa, jotka ovat siellä kahden kilometrin säteellä tästä runkoverkosta. Täällä on myös liikennevaliokunnan jäseniä muutamia. Niistä keskusteltiin myös valiokunnassa, mutta puhuja ainakin hyvin tähän kotitalousvähennyksen käyttöön muualla kuin siinä pihapiirissä huutomerkin kanssa suhtautuu. Nimittäin siinä on jo aikamoisista euromääristä kyse, ja ne, jotka ovat todella vähävaraisia, niin eiväthän ne pysty sitä edes verotuksessa käyttämään. Tulot ovat niin vähäiset.

Arvoisa puhemies, ihan lopuksi: Olen tehnyt muutamia aloitteita, joista huomenna äänestetään. Siellä tiettyjen teitten varrella on yrityksiä, on maatalousyritystä, sitten liittyen kalastukseen, näillä yrittäjillä on kalastukseen liittyvää toimintaa, ja matkailuun. Mutta aivan yhtä tämmöistä maakunnallista yritystä tai aloitetta koskee määrärahan osoittaminen rataosuuksien Niirala—Säkäniemi ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes sähköistämiseen. Valitettavasti nyt on näin, että aiemmin näitä tehtiin maakuntaliiton johdolla, kaikki kansanedustajat Pohjois-Karjalassa nämä allekirjoittivat. Meillä oli useampi näitä maakunnallisia aloitteita, ja nyt maakuntaliiton puolelta vielä (Puhemies: 5 minuuttia!) todettiin, että ei tehdä näitä aloitteita, enää ei ole syytä tehdä, kun taloustilanne on tämmöinen. Päinvastoin tämmöisiä aloitteita pitäisi tehdä tässä taloustilanteessa, ja näin on, että hallituspuolueitten edustajat eivät tällä vaalikaudella näitä ole allekirjoittaneet. Aiemmin ei riippunut siitä, oliko sitten oppositiosta tai hallituspuolueista, vaan yhdessä näitä vietiin eteenpäin ja täällä sitten osoitettiin tavallaan se tahtotilanne, että näitä halutaan puolustaa. Nämä ovat maakunnallisesti tärkeitä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihan aluksi ed. Lauri Kähköselle vastauksena siihen, mitä hän äsken sanoi siitä, että ei ole allekirjoitettu tiettyjä aloitteita. Olen maakuntaliiton kautta ajanut monia tiehankkeita läpi ja saanut niitä läpi myös tässä salissa, mikä on erittäin suuri ja hieno asia. Mutta yhtään talousarvioaloitetta koko kuuden vuoden edustajaurani aikana tässä salissa ei ole hyväksytty, niin että olen valinnut näistä keinoista sen varmimman.

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka on hieman yli 2 miljardin loppusummastaan huolimatta pieni koko Suomen valtion talousarvioon nähden, mutta se on tärkeydeltään ehdottomasti kärkiluokkaa, aivan ehdottomasti niitä tärkeimpiä Suomen tulevaisuuden kannalta.

Ensinnäkin toivon, että perustienpitoon varattua rahamäärää eli 536:ta miljoonaa euroa, perusradanpidon 295:tä ja vesiväylien 57:ää miljoonaa euroa eli yhteensä 888:aa lisättäisiin myös tulevissa lisätalousarvioissa, koska totuus on kuitenkin se, että niin Suomen alempi tieverkko, rataverkko kuin myös vesiväylien kunto eivät ikävä kyllä vastaa sitä tarvetta, mikä Suomen pitkistä välimatkoista johtuu.

Ulospääsytienä tähän vaikeaan tilanteeseen näkisin sen, arvoisa puhemies, että pitäisi ihan aidosti alkaa tarkastella sellaisia vaihtoehtoja, joilla vaihtoehtoisia rahoitusmalleja haettaisiin entistä aktiivisemmin. Meillä on suuria hankkeita varten tämä niin sanottu elinkaarimalli, joka on osoittautunut erittäin hyväksi, ja uskon, että niitä rahoitusmalleja löytyy, jos innovaatioita löytyy. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan kohdalla puhuimme innovaatioista, niin että toivon, että tässä niitä käytettäisiin ja uusia rahoitusmalleja löytyisi.

Liikennemäärät tulevat joka tapauksessa lähivuosina kasvamaan, otetaan esimerkkinä metsätalouden puoli. Runkopuuta pitäisi kuljettaa 20 miljoonaa mottia enemmän, jotta korvaisimme ulkomailta tulevan puun ja lisäisimme hieman kotimaista puunkäyttöä. 6 miljoonaa mottia energiapuuta vähintään lisää, jos aiomme pitää sen lupauksen, minkä olemme Euroopan unionin uusiutuvien energioiden sopimuksessa hyväksyneet. Sitten turvetta lisää sama määrä elikkä irtomotteina laskettuna noin 10—15 miljoonaa turvemottia lisää siihen päälle, kun on kysymys chp-sähköntuotannosta. Se tarkoittaa yhteensä noin 600 000:ta rekkakuormaa lisää Suomen maanteille. Jokainen tietää sen, että nykyisillä maantieverkoilla ei tällaista määrää pysty kuljettamaan ottaen huomioon, mitä ilmastonmuutos on viime vuosina teillemme tehnyt: Tiestön kunto on valitettavasti koko ajan pikkuhiljaa hiipunut alaspäin, kun tiestön kunnon pitäisi periaatteessa parantua, että pystymme nämä liikennetarpeet tyydyttämään.

Tärkeää olisi, arvoisa puhemies, sijoittaa seuraavaksi isoksi hankkeeksi ja suunnittelukohteeksi sisävesiväylien parantamiseen. Jos aiomme nämä valtavat kuljetusmäärät kuljettaa tässä maassa ja teollisuutta pitää edelleen toiminnassa, se edellyttää ehdottomasti lisää kuljetuksia. Varsinkin metsäteollisuuden suulla on Suomessa kuultu monia, monia puheenvuoroja siitä, että kuljetuskustannukset Suomessa ovat aivan liian kalliit. Vesitiet tarjoaisivat aivan ainutlaatuisen ympärivuotisen mahdollisuuden kuljettaa edullisesti, ympäristön kannalta puhtaasti ja ennen kaikkea liikenneturvallisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sen takia toivon, että tässä asiassa päästäisiin eduskunnassa yksimielisyyteen siitä, että kotimaisia vesitieverkkoja alettaisiin kehittää tosissaan. Metsäteollisuus todellakin on vaikeassa tilanteessa Suomessa, mutta meillä on varmasti mahdollisuus nousta tästä vaikeasta tilanteesta ulos, kun kehitämme liikenneverkkoja.

Lopuksi, arvoisa puhemies, laajakaistaverkoista sen verran vielä, että jos todellakin haluamme, että Suomi kehittyy teollisuusmaana ja sivistysvaltiona edelleen, on meidän vihdoin ja viimein saatava laajakaistaverkot ulotettua koko maahan. Kun katsomme, miten kilpailijamaissamme on tehty, sanotaan etelänaapurissamme Virossa, olemme jo Virosta jäljessä uuden it-teknologian käytössä. Viestintäverkkomme ei ole hyvällä tasolla, se on pakko tunnustaa. Tämän takia eduskunnan on tähän asiaan otettava vahva ote ja saatava rakennettua tähän maahan sellainen laajakaistaverkko, joka palvelee Suomea Utsjoelta Hankoon asti koko tämän maan pituudelta: rajalta rajalle kaikkialla. Sillä tavalla saadaan nämä velat maksettua, koska sen me tiedämme, että tällä kasinotaloudella, millä olemme jo pari kertaa kokeilleet, ei kerta kaikkiaan sitä pysty tekemään.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys ed. Hoskoselle. Vuosi sitten maakuntaliiton johdolla vähintään yksi aloite oli meillä jokaisella pohjoiskarjalaisella kansanedustajalla, jokainen kirjoitti ne alle. Jouduimme sitten ed. Lahtelan kanssa ne uusimaan, te ette ollut uusimassa niitä ettekä äänestänyt niitten puolesta, ja nyt ei edes maakuntaliitto ollut mukana niitä tekemässä ja koordinoimassa.

Kysyn teiltä, ed. Hoskonen: Millä tavalla vahingoittuu näitten maakunnan kannalta tärkeitten hankkeitten eteenpäinvieminen, jos te esimerkiksi ja muut Pohjois-Karjalan hallituspuolueitten jäsenet huomenna äänestäisitte niitten puolesta ja viime vuonna olisitte äänestäneet niitten puolesta? Millä tavalla niitten eteenpäinvieminen olisi vahingoittunut ja hankaloitunut?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on noin 50—60 sivua talousarvioaloitteita heti kättelyssä, keskustapuolueesta aakkosjärjestyksessä Ahonen, Alatalo, Autio, siitä lähtee, on jo aikamoinen nippu. Näitä mitään ei kuitenkaan aktivoida. Tämä on merkki historiallisen kovasta ryhmäkurista, joka ryhmäkuri on tietysti kaikkea meidän lainsäädäntöämme vastaan perustuslaista alkaen.

Kysyn, miksi hallituspuolueiden edustajat, tässä tapauksessa esimerkiksi keskustapuolueen edustajat, tekevät tämmöisiä mitättömiä aloitteita syksyllä, lähettävät refejä medialle ja sitten jättävät aloitteet puolitiehen tai lähtökuoppiin suomeksi sanottuna, ei edes puolitiehen, vaan ne jäävät sinne lähtökuoppiin ja ovat täällä listoilla. Nämähän pitäisi aktivoida, ja näistä pitäisi äänestää. Sillä tavalla ne vaikuttaisivat. Miksi näin turhauttavalla tavalla mahdatte toimia?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ed. Kähköselle erinomaisesta kysymyksestä. Omalta osaltani vastaan siihen, että oma päätökseni, etten tee talousarvioaloitteita, perustuu vain ja ainoastaan siihen, että Suomen valtio velkaantuu ensi vuonna aivan varmasti enemmän kuin 13 miljardia euroa. Se menee yli, näin veikkaan. Kun taloustilanne ei kuitenkaan ole vielä ihan pohjaa saavuttanut, niin en halua olla veronmaksajien niskaan kaatamassa siihen kuormaan yhtään kiveä lisää. Se ei minun omalletunnolleni sovi. (Ed. Kähkönen: Onko se kivi?)

Mitä tulee sitten siihen, millä tavalla niitä tiehankkeita, elinkeinohankkeita, mitä tahansa hankkeita halutaan saada tässä Keltaisessa kirjassa läpi, niin että niistä tulee eduskunnan päätöksiä, niin se ei kerta kaikkiaan talousarvioaloitteella välttämättä hoidu. Se varmasti sattuisi joskus menemään läpi, mutta olen ollut kuusi vuotta eduskunnassa ja on tehty yli 10 000 talousarvioaloitetta, ja olen aivan varma ja muistan oikein, kun sanon, että yhtään näistä 10 000:sta ei ole hyväksytty. Mutta, kas kummaa, aika monta aloitetta, joita olen maakuntaliiton kautta vienyt läpi ja saanut budjetissa läpi, on jopa rakenteilla parhaillaan. Voisin luetella listaa, mutta ajanpuutteen vuoksi siihen en ryhdy.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on joutunut vähän hyppäämään siellä sun täällä, ja puhekin on jossakin, en tiedä. Kumminkin tähän liikennepolitiikkaan.

Tämä liikennepolitiikka on ollut hyvin nykivää Suomessa, ja ennen kaikkea tämmöisiä pitkän tähtäimen suunnitelmia ei ole sillä tavalla tehty. Toivoisin ennen kaikkea, että kun päästöoikeuksista ja muista on ollut puhetta, panostettaisiin tosissaan rautatieliikenteeseen ja tehtäisiin pitemmän aikavälin suunnitelmia. Kun nyt tuo Seinäjoki—Oulu-projekti on pistetty alulle, niin sitten annetaan pätkittäin rahoitusta ja tiedetään ihan selvään, että jos annettaisiin kerralla se koko rahoitus, niin kuin tehtiin esimerkiksi Kerava—Lahti-oikoradalle, hanke pystytään toteuttamaan, osaprojekteina viemään ja saadaan edullisemmaksi ja nopeammin läpi. Tällä tavalla säästettäisiin aikaa ja rahaa ja päästäisiin nopeammin asioissa eteenpäin. Me tiedämme kumminkin, että rautateiden kehittäminen on ihan tulevaisuutta, kun verrataan esimerkiksi Kiinaan, jossa on tehty todella nopeita ja nopean aikavälin ratkaisuja.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Liikenneasiat ovat meille kaikille tärkeitä jokapäiväisiä arkisia asioita. Liikennepolitiikka vaikuttaa varmasti kaikkien suomalaisten arkeen. Puhutaan myös hyvin laajasta kokonaisuudesta, jossa arviointia ja resursointia tulee jakaa niin, että liikenneyhteydet ovat toimivat ja turvalliset koko maassa, on sitten kyseessä tieliikenne, raideliikenne, lentoliikenne tai laivaliikenne. Liikennevaliokunnan jäsenenä olen saanut preppausta erittäin laajasti ja hyvin, mutta tässä puheenvuorossa nostan esille vain muutaman tärkeän seikan.

Tieliikenteen turvallisuus on merkittävästi heikentynyt varsinkin nuorten kuskien ajamien vakavien onnettomuuksien takia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tullut syksyn aikana viikoittain, eikä loppua ikäville uutisille näytä tulevan. Eilen viimeksi nuori mies ajoi autonsa metsään Kangasalla, auto meni kahtia ja kuski menehtyi. Tässäkin oli kysymyksessä pelastuslaitoksen mukaan ylinopeus ja liukas tie. Kuhmalahdella kuoli nuorten kilpailun seurauksena pari viikkoa sitten useampi henkilö. Herää väkisinkin tässä menossa kysymys, mistä tämä johtuu ja mitä asialle voisi tehdä.

Nuorten asenteiden muutosta liikenteessä voi arvailla, mutta itse luulen, että osansa on viihdeteknologian suoltamilla autokilpailupeleillä. Perustan sen jopa omaan kokemukseen. Muistan nimittäin joskus pelanneeni tämmöisiä autopelejä noin tunnin ajan, ja kun siitä lähdin sitten ajamaan oikein autolla liikenteeseen, niin olin yllättynyt siitä, kuinka paljon tv-ruudussa tapahtunut toiminta häiritsi aluksi auton ajamista ja havainnointia. Mitä pelit aiheuttavat, kun niitä pelataan vuosia ja pienestä pitäen kasvetaan siihen virtuaalimaailman liikennekulttuuriin? En näitä pelejä kiroa kokonaan, on niitä meidänkin perheessä lapsilla, mutta todenmukaisia ajokokemuksia, ajokoulutusta ja ajon hallintaa pitäisi ehkä lisätä nuorten kuskien kohdalla ja tietysti valistamista. Tässä on myöskin asenteista kysymys. Nuorten villiin ajamiseen varmasti vaikuttaa varmasti myös alkoholi ja myös lisääntynyt huumausaineiden käyttö.

On tietysti hienoa, että ministeri Vehviläinen kertoi aiemmin, että työryhmä on tätä varten perustettu ja alkaa pohtia niitä keinoja, mitä tälle asialle voi tehdä. Nämä ongelmat eivät ole pelkästään kolarissa olevien asia, vaan kaikkien tiellä liikkuvien. Olen itsekin tehnyt henkilökohtaisen talousarvioaloitteen nuorten liikennevalistamisen lisäämiseksi tähän budjettiin ensi vuodeksi.

Arvoisa puhemies! Tieverkkomme arvo on noin 15 miljardia euroa. Se on ollut vuosien saatossa iso investointi. Sen kunnossapitäminen on välttämätöntä, jotta Suomen kilpailukyky ja kansalaisten sujuva liikkuminen onnistuisi. Asiantuntijoiden mukaan tieverkko on kuitenkin rapautumassa sellaista vauhtia, ettei nykyisellä perusrahoituksella kyetä tasoa ylläpitämään. Arvioiden mukaan tarvitaan 150 miljoonan euron lisäys määrärahoihin seuraavan kymmenen vuoden ajan joka vuosi, jotta tiestön kunto voitaisiin ylläpitää sillä tasolla, mikä sen pitäisi olla tai millä se on nyt. Tästä syystä me sosialidemokraatit esitämme liikenneverkon perusväylänpitoon 74 miljoonaa euroa lisää budjettiin. Lisäksi esityksiimme sisältyy myös 19 miljoonan euron kohdennus joukkoliikenteen tukemiseen, jolla pyrimme parantamaan joukkoliikenteen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. Se on oleellinen osa myöskin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen johdosta tehtävät liikenteen kansainväliset päästökauppasopimukset ovat tärkeitä, mutta myös erittäin suuri haaste Suomen kilpailukyvylle. Suomessa noin neljäsosa hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä ja valtaosa niistä tieliikenteestä. Hallituksessa on hyväksytty laivaliikenteelle päästösopimus, jossa Suomi on sitoutunut erittäin kalliiseen sopimukseen rikkihiilipäästöjen osalta. Myöskin on puhuttanut lentoliikenteen päästökauppasopimus, joka ei EU:ssa mennyt meidän kannaltamme parhaalla mahdollisella tavalla. Finnair onkin paininut talousongelmien kanssa jo pitkään, eikä tämä sopimus ainakaan helpota kilpailuasetelmaa suomalaisen lentoliikenteen osalta. Merenkulun osalta puhutaan myös mittavista laskuista, satoja miljoonia euroja.

Miljardiluokan lasku on tulossa, joka koituu pääosin meidän metsä- ja paperiteollisuutemme maksettavaksi. Tuotteet sitä kautta kallistuvat, mikä luonnollisesti heikentää kilpailukykyämme. Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu yleensäkin täytyy pitää tärkeänä ja asettaa korkealle, priorisoida, ja pidän sitä tärkeänä, mutta on myös tärkeätä, että kun näitä sopimuksia tehdään, siellä piirissä on myöskin semmoinen järki mukana, jossa osataan huomioida myös suomalaisen teollisuuden merkitys ja Suomen kilpailukyky ja työpaikat. Muuten on vaara, että tulevaisuudessa seisomme yhä tihenevän metsän keskellä (Puhemies: 5 minuuttia!) elämäntapaintiaaneina kaarnaa järsimässä. Vihreillehän se olisi tietysti ideaali tilanne.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Asell käytti hyvin analyyttisen ja asiallisen puheenvuoron. Totean kuitenkin hänen puheenvuorostaan sen, että sekä meriliikenteen että lentoliikenteen osalta esitetyt uhkakuvat esitettiin jo realisoituina, että niistä aiheutuu kustannuksia näin ja näin paljon. Näinhän ei toki ole. Tässä vaiheessa emme vielä tiedä, mitkä ovat lopulliset kustannukset meriliikenteen osalta, mitkä ovat lopulliset sopimustilanteet lentoliikenteen päästökaupan osalta. Uhkakuvat ovat kyllä aivan oikeat, niin kuin ed. Asell esitti, mutta näiden osalta työ on vielä kesken. Toivottavasti niissä päästään järkevään ratkaisuun, koska se on todella Suomen kannalta keskeisen tärkeä, iso haaste, millä tavalla nuo kysymykset saadaan ratkaistua.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka on todellakin perinteisesti toiveiden tynnyri, ja se on käynyt esille tästä keskustelusta täälläkin. Meillä kaikilla on esittää hyviä hankkeita toteutettavaksi eri puolilla maata, mutta valitettavasti määrärahataso on ollut hallituskaudesta toiseen riittämätön. Talouden lisäksi tämän pääluokan osalta ensi vuosi tulee olemaan haastava myös hallinnon osalta. Nimittäin rakenteellisten uudistusten — joissa perustetaan Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto sekä sitten vielä tehdään aluehallinnon uudistus eli perustetaan elyt, jonne siirretään tiepiirit ja osa Merenkulkulaitoksen toiminnoista — ylösajaminen on iso haaste. Toivottavasti ne sujuvat sillä tavalla oikein ja myönteisesti, että liikenneasioiden toteuttaminen ei siitä häiriinny.

Tässä suhdannetilanteessa sekä rakentamiseen että infran rakentamiseen on kohdistettu valtion budjetissa merkittävästi varoja. Elvytyshankkeita käynnistetään tämän hallituksen aikana ennätysmäärä ja näitä hankkeita toteutetaan sitten myös infrapuolella. Liikenneverkon osalta tuo 1,5 miljardin euron panostus vastaa suunnilleen samaa määrärahatasoa kuin edellisvuonna eli tänä kuluvana vuonna. Perusväylänpidon määrärahataso laskee hieman, mutta tässä tilanteessa voidaan sanoa, että onneksi suhdannetilanne kompensoi tuota määrärahatason laskua. Hintataso on onneksi infrapuolella merkittävästi edullisempi kuin vielä vuosi takaperin.

Lisäksi voi yhtyä valiokunnan tekemään arvioon siitä, että lisätalousarvion yhteydessä tulee arvioida mahdollisuudet muun muassa perustienpidon rahoituksen lisäämiseen. Perustienpidon hankkeet täytyy, samalla tavalla kuin erillishankkeet, tunnustaa merkittäviksi elvytyshankkeiksi ja nimenomaan alueellisesti tärkeiksi elvytyshankkeiksi, sillä ne työllistävät ja ovat nopeasti käynnistettäviä, eräänlaisia täsmähankkeita eri puolilla maata. Tältä osin on myönteistä, että näitäkin hankkeita sitten voitaisiin elvytyshankkeiden nimissä käynnistää.

Näitä erityishankkeita, joita liikenteen kehittämisinvestointeihin kuuluu, sisältyy ensi vuoden budjettiin yli 500 miljoonaa euroa, lisäystä siinä on yli 80 miljoonaa. Sillä tullaan käynnistämään tai pidetään käynnissä 24 erilaista kehittämishanketta: 12 tiehanketta, 8 ratahanketta, 4 vesiväylähanketta. Elinkaarihankkeista, joka on yksi uusi tapa rahoittaa näitä hankkeita, toteutetaan E18:n Koskenkylä—Kotka-hanke ja Kokkola—Ylivieska-rataosan kaksoisraide.

Positiivinen ja myönteinen asia on Seinäjoki—Oulu-ratahankkeelle löydetyt 40 miljoonaa euroa, mutta totta on, että tuokaan raha ei riitä vielä ensi vuodenkaan osalta töiden keskeytymättömään toteutukseen, eli senkin osalta toiveena on, että lisärahaa löytyisi. (Ed. Saarinen: Se tulee kalliiksi!) Rovaniemi—Kemijärvi-radan sähköistys liittyy myös liikennepoliittisen selonteon hankkeisiin, joita ei ole vielä aloitettu, ja se tullaan aloittamaan 2011.

Totean vielä laajakaistahankkeista sen verran, että onneksi valiokunta lisäsi 200 000 euroa Utsjoen kuntakeskukseen tulevan valokaapeliyhteyden rakentamiseen. Nimittäin tuo kuntakeskus on ainoa vielä jäljellä oleva kuntakeskus, jonne ei kiinteää valokaapeliyhteyttä tule. Tällä mahdollistetaan tuon 1,3 miljoonan euron hankkeen toteuttaminen. Se on siis todella merkittävä lisäys valiokunnalta ja sillä tavalla myös periaatteellinen, että Utsjoki saadaan viimeisenä kuntana liitettyä valtakunnalliseen hankkeeseen. (Ed. Saarinen: Se oli yksimielinen!) — Tämä oli yksimielinen, ja uskon, että kaikki ovat (Puhemies: 5 minuuttia!) olleet vilpittömästi tämän hankkeen takana.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi täytyy kehua tämän hallituksen erittäin hyvää talouspolitiikkaa myöskin liikennepuolella. Minkään aiemman hallituksen aikana ei ole uusia liikennehankkeita pantu käyntiin niin kuin tämän hallituksen aikana. (Ed. Saarinen: Se pitää paikkansa!) — Se täytyy tunnustaa myöskin vanhemman valtiomies Saarisen, varmasti näin on tapahtunut. — Toki tuolla perusväylänpidon puolella on suuri huoli. Muistutan jälleen kerran siitä, jos joku tämän salin ulkopuolellakin lukee tai kuuntelee, että valtion suurin omaisuuserä on meidän tiestömme, 15 miljardia euroa, ja nykyisillä perustienpidon määrärahoilla sen arvo alenee 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja se ei ole järkevää valtion omaisuuden hoitoa missään tapauksessa.

Ennen kaikkea haluan kiittää sitä osuutta, joka on jakanut näihin liikennehankkeisiinkin lisää rahaa, elikkä tuolla eduskunnan puolella kokoomusjohtoiselle valtiovarainvaliokunnan liikennejaokselle suuret kiitokset siitä, että olette semmoisia määrättyjä piikkejä hoitaneet sieltä pois, muun muassa sen, minkä ed. Seurujärvi sanoi, tuon Utsjoen valokaapeliasian — sinne tuli 200 000 euroa. Toivottavasti se sillä rahalla tulee valmiiksi, se olisi häpeäpaalu, että yhdessä kunnassa tuollaista yhteyttä ei olisi.

Ja tietenkin muistutan edelleenkin tuosta lempilapsesta elikkä Oulu—Seinäjoki-radasta. Muistaakseni liikennepoliittisessa selonteossa ei oikeastaan nimellä mainittu montaakaan hanketta. Oulu—Seinäjoki-radan valmistuminen oli siellä ihan ykkösasiana, ja saa ollakin. Se on äärettömän tärkeä suoni meille. Suomineidon suonet surkastuvat, jos niissä ei kulje veri elikkä liikenne ei toimi, silloin ei elinkeinoelämäkään pelaa.

Sitten vanhana merimiehenä täytyy ottaa kantaa vähän tuonne merenkulkupuolelle. Kävin viime maanantaina, toissapäivänä itse asiassa, tutustumassa jälleen maakuntavaltuuston kanssa Raahen satamaan, joka on tällä hetkellä Suomen suurin satamasaneeraus — ei lasketa siis mitään uusia satamia, Vuosaaria, vaan tämmöinen saneeraus. Sinne on laitettu 50 miljoonaa euroa ja sillä on saatu 10 metrin väylä sinne. Se on erittäin tärkeä asia muun muassa pohjoisessa aukeaville uusillekin kaivosalueille. Sen verran kerron vähän vertausta, että Tornion, Kemin, Oulun, Raahen ja Kokkolan satamien yhteinen kapasiteetti on vuodessa yhteensä 16,4 miljoonaa tonnia, ja kun pelkästään Pajala—Kolarin ollessa täydessä toiminnassa sieltä tulee 13 miljoonaa tonnia, niin voitte ymmärtää, kuinka tärkeitä nuo pohjoisen satamat ovat myöskin tulevien kaivosasioitten kannalta.

Uusi tonnistolaki on piristysruiske varmasti meidän merenkulullemme, se on ihan varma, minä osaan aika ulkoa sen vanhan ja uuden. (Ed. Saarinen: 60 miljoonaa euroa!) Siitä huolimatta kuuntelin toissa sunnuntaina Nils-Erik Eklundin, Viking Linen toimitusjohtajan puhetta radiosta, ja yhtiöllä on kaksi uutta laivahaketta tulossa. Ne tehdään toki Suomessa, mutta minkä lipun alle laitetaan, sitä hän ei vielä tunnustanut ainakaan puheissa, sitä ei ole vielä aika kertoa. Eli nämä asiat ovat monesta kiinni, mihin liputetaan. Ahvenanmaalaiselle varustamolle varmasti yksi suuri asia on nuuska. Siinä on vaan Ruotsi ennakoinut asiat silloin, kun liityttiin yhtä aikaa EU:hun; muun muassa tämä nuuska-asia oli semmoinen, jonka Ruotsi ymmärsi tehdä erillissopimuksena samalla tavalla kuin rekkojen pituudet ja leveydet. Ruotsi oli näissä edellä meitä ja muutamissa muissakin asioissa.

Se on tietenkin murhetta, että meidän telakoillamme on tällä hetkellä erittäin huono tilauskanta. Se on murheenkryyni, toivottavasti sinne tilauksia saadaan. Sehän on selvä asia, että valtio ei voi mitään laivoja tilata, ja Suomihan on ennen kaikkea erikoistunut risteilylaivoihin ja jäänmurtajiin. Rahtilaivoja täällä ei niinkään tehdä, ne tehdään melkein kaikki Saksassa tai muualla.

Sen verran ed. Hautalalle täytyy sanoa, että jos hän näillä aloitteillaan muistuttaa virkamiehiä, niin on keppoisia virkamiehiä Kauhajoella, jos he eivät ilman täällä tehtäviä, kaadettavia aloitteita tiedä, mitä he työkseen tekevät, ja saavat siitä palkkaa. Kyllä se on turha keino, kyllä ne asiat tehdään muualla kuin noilla kaadettavilla aloitteilla, joita tälläkin kerralla kaadetaan tässä salissa tämän viikon aikana tässä adventtiahtautumassa 1 107 kappaletta. Järjetöntä touhua.

Sen verran vielä ed. Ukkolan puolustamaan lähdesuojaan, että minä haluaisin kyllä, että tänne ... Julkisen sanan neuvoston saa ampua avaruuteen, se nyt on ihan selvä asia, sillä ei ole mitään merkitystä koko värkillä, mutta minä peräänkuulutan lehdistölle vastuuta. Nykyajan lehdet saavat kirjoittaa mitä paskaa tykkäävät eivätkä joudu mihinkään vastuuseen. Mikä vastuu se on, jos siitä Julkisen sanan neuvosto antaa langettavan päätöksen? Mitä sillä on merkitystä? Ei mitään.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Päätin pyytää vastauspuheenvuoron siinä vaiheessa, kun ed. Rajala vielä puhui asiantuntevasti ja varsin asiallisesti, ja kommentoin sitä osaa.

Aikaisemmin liikenneministeriö sai eduskunnan tekemistä noin 50—60 miljoonan euron vuotuisista budjettimenolisäyksistä noin puolet. Ymmärrän ajan ankeuden, 40 miljoonaa muutoksia ja noin neljäsosa, ettei olla ihan entisissä luvuissa silläkään mittarilla mitattuna. Uusia hankkeita käynnistyy kiitettävästi.

Ed. Rajala oli ihan oikeilla pinnoilla. Hän kantoi huolta perusväylänpidosta, -70 miljoonaa tämän vuoden tasoon, ja tämä on ristiriidassa meidän yhteisesti hyväksymämme liikennepoliittisen selonteon kanssa.

Liian harvoin täällä puhutaan merenkulusta. Ed. Rajala, hyvä! Se on tulevaisuutta. Elämme saaressa. Me tarvitsemme merenkulkua. Puhutaan siitä useammin ja tehdään sen hyväksi myöskin töitä.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä perustienpito on joka vuosi esillä samalla tavalla budjettipuheissa. Eikö nyt olisi paikallaan ajatella uusia toiminnan malleja? Tiedän, että valtiovarainministeriö sitä vastustaa, mutta itse olen yrittänyt ajaa sellaista mallia, jossa perustettaisiin määräaikaisesti tierahasto. Tulevat bensa- ja dieselveron korotukset menisivät lyhentämättöminä rahastoon, jonka tarkoituksena olisi pitää perustienpidosta esimerkiksi jollain alueella huolta. Eikö nyt tällaisessa voisi olla mahdollisuuksia, että päästäisiin tästä ikuisuusjankkauksesta eteenpäin ja levitettäisiin hyviä käytäntöjä? Totta kai valtiovarainministeriö vastustaa budjetin ulkopuolista rahastoa, mutta jos se määräaikaisesti toteutettaisiin, siinä voisi olla mahdollisuuksia.

Samaten tämä ppp-hanke, joka Kokkola—Ylivieska-välillä toteutuu, on mielestäni sellainen käytäntö, jota kannattaisi väljentää ja leventää. Se on sopivan joustava, ja sillä saadaan hyvin ahtaisiin raameihin väljyyttä ja liikkumatilaa.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi, mikäli herkkähipiäinen puhemies katsoi kaltoin minun puhetyyliäni. Minulla on tämmöinen arkinen kansanmiehen puhetyyli. Pyydän anteeksi.

Sen verran, ed. Saarinen, tästä 70 miljoonasta, joka on tänä vuonna tullut. Tästä myöskin ed. Seurujärvi sanoi. Viime vuonna elimme vielä sellaisessa noususuhdanteessa, että myöskin infrarakenteiden hinnat olivat äärettömän paljon korkeammalla, eli se kompensoituu jo kyllä sitä kautta.

Merenkulusta puhun toki aina. Me ennen Islannin EU:hun liittymistä olemme koko EU:n kauimmainen saari. Tänne ei rekalla pääse, no pääsee, mutta se on pitkä matka kiertää Haaparannan kautta, mutta se siitä. Totta kai puhun merenkulusta. Olen ollut erilaisilla rahti-, matkustaja- ja risteilylaivoilla töissä neljällä eri vuosikymmenellä 1960-luvulta lähtien, ja meidän tulee aina muistaa kuitenkin, että 90 prosenttia meidän viennistämme edelleen menee laivoilla ja 70 prosenttia tulee laivoilla. Totta kai siitä täytyy puhua.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta haluan nostaa esille kaksi asiaa: ympäristöystävällisen investointipolitiikan ja laajakaistayhteyksien toimivuuden.

Ykkösasiaksi tulisi nyt mitä pikimmiten nostaa perusväylänpidon riittävä rahoitus, mistä on täällä jo monta kertaa puhuttu, sekä ympäristön kannalta tarpeelliset uudet ratahankkeet.

SDP:n vastalauseessa on esitetty 74 miljoonaa euroa lisäystä perusväylänpitoon. Tämä on ehdottoman tärkeä vaatimus ottaen huomioon nykyisen väylien kunnon ja korjaustarpeen. Liikennevaliokuntakin on vaatinut jopa 200 miljoonan euron tasokorotusta.

Perusväylänpidon lisäksi tarvitaan lisää näitä ympäristöystävällisiä investointeja ja ratahankkeita. Eräs uusista tukea tarvitsevista ratahankkeista on Jämsä—Lahti-oikorata, (Ed. Kankaanniemi: Kyllä!) jolla luotaisiin huomattava parannus koko välille Oulu—Kuopio—Jyväskylä—Jämsä—Lahti—Helsinki. Tämä ratahanke on saanut jo paljon tukea ja huomiota maakuntien liiton ja Ratahallintokeskuksen taholta.

Keski-Suomen liitto on juuri tänä iltana päättyneessä maakuntahallituksen kokouksessaan päättänyt käynnistää esiselvityksen nopean ratayhteyden rakentamisesta Jyväskylästä Helsinkiin. Maakuntahallitus myönsi hankkeelle 35 000 euroa eli kaksi kolmasosaa selvityksen kustannuksista. Yhden kolmanneksen maksaa Päijät-Hämeen liitto. Tarkoitus on selvittää karkealla tasolla muun muassa, missä rata kulkisi ja paljonko ja millaista liikennettä radalla olisi, sekä radan rakentamisen kustannukset ja vaikutukset.

Nopean junayhteyden tarpeesta on käyty julkista keskustelua, ja esille on noussut tavoite lyhentää Jyväskylän ja Helsingin välistä matka-aikaa nykyisestä noin kolmesta tunnista alle kahteen tuntiin. Myös teollisuuden ja kaupan raidekuljetusten lisäämistä on pidetty tärkeänä. Uutta ratayhteyttä on myös pidetty merkittävänä maakunnan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn sekä kuljetusten taloudellisuuden ja ympäristönäkökohtien kannalta. Nyt tarvittaisiinkin aikataulutus ja suunnitelma myös valtion budjettiin sekä tietysti rahat rakentamiselle. Elän siinä uskossa, että tämä ratahanke sijoitetaan vielä tulevien vuosien budjettiin.

Arvoisa puhemies! Laajakaistahankkeiden osalta voidaan todeta, että tekemistä vielä riittää. Hallituksen tavoitteena oleva 2015 kaikille kansalaisille ulottuva laajakaistaverkko tuntuu vielä utopistiselta. Onhan esimerkiksi kotikuntani Jämsän alueella useita alueita, jonne laajakaistayhteys ei vielä ulotu. Tämä ei herätä kansalaisissa luottamusta yhteiskunnassamme tasavertaisuuden toteutumiseen. Siksi tämän asian kanssa on edettävä ripeästi. SDP:n vastalauseessa onkin vaadittu 2,5 miljoonaa euroa lisäystä valtakunnalliseen laajakaistahankkeeseen.

Myöskin television näkyvyyden kanssa taistellaan edelleen monilla alueilla. Tämä Digita on yrittänyt korjata tilanteita kuntoon, mutta edelleen saan useita puheluita vuoden aikana siitä harmista, joka kansalaisille aiheutuu television kanavien näkymättömyydestä. Mediamaksusta on vaikea edes keskustella, jos kanavat näkyvät vain joka toinen päivä. Budjetissa olisi ollut hyvä olla varausta myös televisiokanavien näkyvyyteen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vanhasen hallituksen budjetti ja valtiovarainvaliokunnan mietintö on raskas pettymys maaseudun ihmisille. Budjetista löytyy kyllä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukeen lisää rahaa, mutta esimerkiksi Jyväskylän seutu ei sitä saa. Sitä annetaan vain Helsingin, Tampereen, Turun ja nyt Oulun seudulle. Tämä on erikoista politiikkaa ja vähän perustuslain hengen vastaistakin mielestäni. Mutta pahin maaseudun kannalta on tilanne perusväylänpidon osalta, jonka määrärahaa hallitus leikkaa raskaasti. Noin 80 miljoonaa vähemmän on ensi vuodelle budjetoitu kuin oli viime vuoden käyttö. Tämä on hämmästyttävää, kun katsotaan, missä tilanteessa maaseudun tiestö meillä on ja muuallakin perusväylästö. Tämä tärkeä kansallisvarallisuus rapistuu Vanhasen hallituksen aikana, ja se on huolestuttavaa.

Herra puhemies! Seuraavat ongelmat ovat edessä, niin kuin ed. Peltonen juuri tarkasteli tämän laajakaistan toteutumisen osalta, missä maaseutuväestö on moninkertaisesti huonommassa asemassa kuin taajamaväestö. Tätä ihmettelen, että hallitus lähti tälle tielle ja jätti sen niiden kuntien raskaasti maksettavaksi, jotka ovat haja-asutusvaltaisia. Järjestelmä eli koko perusmalli, joka täällä taannoin hyväksyttiin, on epäoikeudenmukainen ja monelta osin kohtuuton. Paraikaa suunnitellaan postinjakelun osalta uutta järjestelmää, joka näyttää menevän siihen, että maaseutuväestö unohdetaan jälleen ja pannaan maksamaan, kun kermankuorijat tulevat taajama-alueille. Linja on mielestäni väärä ja kohtuuton. Siihen pitäisi saada selkeä muutos.

Herra puhemies! Näistä aloitteista täällä on käyty keskustelua. Laskin tuossa, että liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan ja lähinnä tiehankkeisiin on hallituspuolueitten taholta tehty 116 aloitetta syyskuussa, Nyt yhtään näistä aloitteista eivät nämä hallituspuolueitten edustajat tuo äänestykseen. Nämä ovat siis virtuaalialoitteita, joilla tehdään pelkkää halpahintaista politiikkaa, ja näin sitten voidaan tupailloissa kertoa, että kyllä minä sitä ajan, mutta ei sitten kuitenkaan ajeta asioita. Laskin, että edustajat Ahonen ja Hemmilä ovat tehneet kumpikin 9 ja ed. Lauri Oinonen 8 aloitetta, ja yhtään ei ole tänne tuotu äänestykseen eli niitä ei kovin tärkeinä sitten lopulta pidetä. Kuitenkin nyt pääsemme niistä äänestämään. Havaitsin, että ed. Kalmarin aloitteen on ed. Peltonen aktivoinut ja ed. Lauri Oinosen yhden aloitteen on ed. Matti Kangas aktivoinut niin, että pääsemme niistä huomenna äänestämään. Myös aloitteiden ensimmäiset allekirjoittajat voivat sen tehdä. Myös ed. Laitisella on aloite, joka on maakunnan yhteinen, niin kuin nämä mainitsemanikin ed. Kalmarin ja ed. Lauri Oinosen aloitteet ovat meidän maakunnan liittomme alulle panemia ja omakin aloitteeni on vastaavasti, ja se on tulossa myös äänestykseen.

Sen sijaan ed. Paloniemi ei edes jättänyt, vaikka keräsi meiltä kaikilta nimet, sitä aloitetta, jonka maakunnan liitto oli tehnyt. Sitä vähän hämmästelen, että näinkin voidaan menetellä. Pitäisi tehdä tätä työtä hieman vakavammin eli sillä tavalla, että ei sitten tee aloitetta, jos ei sitä kerran halua ajaa, vaan jättää sen tekemättä. Silloin säästyy tätä tarpeetonta työtä ja byrokratiaa, mikä täällä pyörii, jos asia ei niin tärkeä ole, että sitä viedään loppuun asti.

Herra puhemies! Todella tämä liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka on tavattoman tärkeä koko maan oikeudenmukaisen, tasapuolisen kehityksen kannalta. Yleisarvosanaksi tältä osin Vanhasen hallituksen budjettiesitykselle ja siitä laaditulle mietinnölle en kovin korkeaa arvosanaa anna. Se lisää eriarvoisuutta, ei kehitä maata oikeudenmukaisella tavalla tasapuolisesti kaikkialla, ja esimerkiksi kansallisvarallisuutemme, tiestö ja rataverkosto, heikkenevät ja lentoliikenteessä ovat vakavat ongelmat edessä. Sen tiedämme jo Finnairin osalta ja muutoinkin, muun muassa päästökaupan laajenemisen osalta lentoliikenteeseen.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi tosin käytti puheenvuoronsa lähinnä muiden aloitteiden lyttäämiseen. En puutu siihen, mutta antaisin erittäin huonon arvosanan hänen näkemyksestään siitä, että kaupunkiseutujen joukkoliikennettä tuetaan hänen mielestään liikaa. Budjetti tuo joukkoliikennetukea lisää 200 000 euroa, mikä on yksi tuhannesosa siitä, mitä Pääkaupunkiseudun kunnat itse laittavat joukkoliikenteen edistämiseen. Jos vähääkään halutaan saavuttaa niitä tavoitteita, joita kestävä kehitys ja ilmastonmuutos meillä asettaa, niitä haasteita, niin hallituksen toimenpide on oikean suuntainen, mutta riittämätön. Mielestäni ed. Kankaanniemi arvioi tämän asian täysin väärin.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Kankaanniemeä, että hän on tarkoin paneutunut meidän kollegoitten aloitteisiin ja laskenut niiden määrän. Olemme todella tehneet aloitteita, mutta kuten edustajakollega tietää, nämä kaikki käyvät asianmukaisen valiokuntakäsittelyn. Aloitteet valiokunnassa joko etenevät tai sitten eivät etene. Koen, että tämä on se ratkaiseva vaihe. Olisin toivonut, että aloitteeni, joita pidän hyvinä, olisivat edenneet valiokuntavaiheessa, mutta kun ne eivät siellä ole edenneet, niin on silloin tämän salin äänestyskäytännön pitkittämistä enää tuoda niitä tänne. Lopputulos on tällä kertaa valitettavasti tuo. Mutta aloitteet on tuotu esille, ja toivon, että hyvä hallitus ottaa ne huomioon seuraavaa budjettia valmistellessa, kuten on eräiltä osin aiemmin tapahtunut.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matematiikkaa koetellaan näissä keskusteluissa. Ed. Kankaanniemi totesi, että 80 miljoonaa euroa on perusradanpito summaltaan pienempi kuin mitä viime vuonna. Kun budjettikirjaa katsoo, niin toki se pienempi on. Lähtötaso on 67 miljoonaa ja kuluvaan vuoteen 45 miljoonaa noiden vuosien 2008—2009 välinen ero. Sen sijaan vuoden 2009 ero nyt olevaan esitykseen on 21 miljoonaa.

Täällä muun muassa ed. Saarinen on useampaan otteeseen esittänyt, että tuo pudotus on yli 70 miljoonaa euroa. Ed. Saarisen kanssa yhdessä tuossa totesimme, että siinä oli tullut pieni mittavirhe eli 21 miljoonaa euroa on oikea luku. No, pudotusta on, mutta täytyy muistaa, että on tulossa lisätalousarvioita ja toivottavasti elvytyshankkeiden hengessä tullaan panostamaan infrahankkeisiin ja sitä kautta muun muassa perustienpitoon saadaan ja perusväylänpitoon lisää rahaa. (Puhemies: Minuutti!) Sitten vasta voidaan vertailla, mikä on se lopullinen toteutus.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä ehkä ed. Kankaanniemi nyt sortuu halpamaiseen populismiin, josta hän syytti täällä edustajakollegoja. Kyllä ed. Lauri Oinonen aivan oikein toi esille tuon järjestelmän, miten toimitaan ja miten nostetaan näitä tärkeitä asioita esille. Tänäänkin äänestyksiä kun tuossa laski, niin on oikeastaan onni, että ne miljardiesitykset eivät kaikki mene läpi; esitetään omalle kotitielle ja kotikunnalle ohi kaikkien yhteistä järjestystä ja pelisääntöjä 5 miljoonan euron valtionosuuksia. Kyllä siinä voi kysyä, missä tuo populismin raja menee.

Mutta, arvoisa puhemies, joukkoliikenteen yksi merkittävimmistä yksittäisistä toimista on ensi vuonna työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen ja lipun veroetuuden kasvattaminen. Samalla myös haja-asutusalueiden kyytitakuun kehittämiskokeilu käynnistetään ensi vuoden alusta, eli kyllä joukkoliikenteeseen panostetaan nyt aivan erilaisella otteella kuin ennen.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Kankaanniemelle kyllä sanoa, että on hyvin tärkeätä, että suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen panostetaan. Kun katsomme näitä päästöjä, niin erityisesti juuri tästä yksityisautoilusta tulee ihan merkittävät päästöt ja hiukkaspäästöt täällä Helsingin alueella muun muassa. Senpä takia Helsingissä aktiivisesti on yritetty kehittää joukkoliikennettä, ja valitettavasti tämä valtion tuki on kovin pieni. Ja vieläkin on huomioitava se, että vihreät, jotka ovat nyt hallituksessa ja ovat hyvin vahvassa asemassa Helsingin kaupunginvaltuustossa, eivät valitettavasti ole saaneet merkittävää tukea Helsingin joukkoliikenteen kehittämiseen valtion taholta.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on äänestyksessä huomenna esitys, 125 miljoonan lisäys joukkoliikennetuen maksamiseen ja kohdentaminen Jyväskylän seudulle, joka on yksi voimakkaimpia kasvualueita, eli te, arvoisat edustajat, käsititte puheeni täysin väärin. En vastusta tätä vaan haluan, että sitä laajennetaan oikeudenmukaisesti myös niille seutukunnille, joissa on aivan vastaavat olot kuin Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tästä oli kysymys.

Työsuhdelippu on sinänsä hyvä, mutta maaseudulla sekään ei auta mitään, kun ei ole sitä liikennettä, jossa sitä voisi käyttää. Kyllä näitten aloitteitten osalta edelleen olen sitä mieltä, että kyllä pitäisi olla tosissaan sitten, kun omalle nurkkakunnalle esittää määrärahaa, ja viedä sitä sitten eteenpäin myös tai olla tekemättä. Mutta ongelma meillä on tämä perusväylänpidon määrärahan supistuminen, joka on lähes 80 miljoonaa euroa, vaikka täällä on vähän laskettu toisinkin.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikan linjaukset on esitetty huhtikuussa 2008 eduskunnalle annetussa liikennepoliittisessa selonteossa. Selonteossa linjataan rahoituksen periaatteet ja pitkäjänteisyys, otetaan kantaa alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukemiseen, väestön sujuvaan liikkumiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tulevien vuosien liikennepolitiikan toteuttaminen perustuu selontekoon, ja mielestäni näitä vaalikauden mittaisia selontekoja tulee jatkossakin laatia ja edetä sitten niiden mukaan.

Perustienpidon määrärahoista ja niiden riittämättömyydestä on täällä salissa kannettu vahvasti huolta. Tottahan on, että perustienpidon rahoituksesta valtaosa kuluu tiestön päivittäiseen hoitoon ja kunnossapitoon, jolloin huonokuntoisen tieverkon määrä pysyy suunnilleen ennallaan. Sorateiden kelirikko-ongelmat ovat lisääntyneet ilmaston lämpenemisen myötä, varsinkin kun tiet eivät aina jäädy edes talven aikana. Tien kulutus ja kuormitus ovat suurentuneet johtuen yhä suuremmista kalustoista, joita liikenteessä käytetään.

Etenkin puuhuollon turvaamiseen tarkoitetut erityisrahat ovat tärkeitä maakunnissa. Niillä laitetaan monta tienpätkää ympärivuotisesti ajokuntoon. Ne työllistävät, mutta antavat myös tienvarsiasukkaille mahdollisuuden liikkua ja hoitaa asioita vähemmillä kustannuksilla. Aika tavanomaista on, että iskunvaimentaja joudutaan uusimaan melko uusiinkin autoihin tien huonokuntoisuuden vuoksi kelirikkojen aikana ja muulloinkin.

Perustienpidon hankkeet ovat talouden elvytyksen kannalta perusteltuja, sillä ne ovat työllistäviä ja myös nopeasti käynnistettävissä. Turvallisuuskysymykset ovat keskeisiä, kun puhutaan liikenteestä. Kevyen liikenteen väylät edistävät merkittävästi liikenneturvallisuutta, ja ne ovat myös tärkeitä liikuntaväyliä. Henkilökohtaisesti voin todeta, että meillä Ilmajoella on liikunnallinen harrastus lisääntynyt huomattavasti kunnan keskustassa niin sanotun Nikkolantien kevyen liikenteen väylän rakentamisen myötä loppukesällä tänä vuonna. Tiellä on nyt turvallista pyöräillä, kävellä, rullaluistella tai vaikkapa kulkea rollaattorilla. Kuntalaiset silminnähden nauttivat liikkumisesta. Kevyen liikenteen väylän kustannuksia laskettaessa täytyisikin mukaan ottaa myös se säästö, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille aikanaan mahdollisesti tulee siitä, kun terveyden edistämisen mahdollisuudet lisääntyvät vilkkailla ja vaarallisilla tieosuuksilla, kun niihin saadaan turvallinen ja erillinen kevyen liikenteen väylä valaistuksineen.

Haluan vielä tässäkin puheenvuorossa nostaa esille Seinäjoen lentokentälle rakennettavan kunnossapitohallin. Ensi vuodelle siihen tulee valtion rahoitusta 1 miljoonaa euroa, ja seuraavalle vuodelle on valtuus 1,7 miljoonan euron määrärahalle. Rengonharju-säätiö käy neuvotteluja Seinäjoen lentoaseman liittämisestä Finavian verkkoon. Eräänä liittämisen ehtona on, että lentoaseman infrastruktuuri on kunnossa. Uuden kunnossapitohallin ja siihen liittyvän rullaustien rakentamisen myötä tämä vaatimus tulee täytetyksi. Liikenneministeri Vehviläinen oli paikalla elokuussa vihkimässä uuden pidennetyn ja levennetyn kiitoradan ja sai samalla tutustua Seinäjoen lentokentän nykytilanteeseen liian korkean kunnossapitohallin vuoksi. Valtion avustuksella tilanne saadaan nyt korjatuksi, ja valtio osallistuu kustannuksiin enintään 2,7 miljoonan euron avustuksella.

Pohjanmaan radasta on käyty täällä salissa laajaa ja hyvää keskustelua useista eri näkökulmista. Tärkeää on radan pikainen valmistuminen ilman turhia kustannuksia lisääviä viivästyksiä. Seinäjoki—Oulu-rataosuuden rahoitus tulee turvata siten, että hankekokonaisuus voidaan toteuttaa keskeytyksettä ja mahdollisimman optimaalisella ja kustannustehokkaalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan nostaa esille nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet, jotka takaavat muun muassa alueellisen tasavertaisuuden ja maan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn koko maassa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Asioitahan täällä eduskunnassa voi ajaa monella tavalla eteenpäin, ja muistelen, että ainakaan 7 vuoden aikana yhtään talousarvioaloitetta ei ole mennyt läpi täällä äänestyksessä, enkä itse käy luettelemaan niitä mahdollisia tuloksia, joita olen saanut. Mutta varmaan on paikallaan, niin kuin ed. Kankaanniemi sanoi, että silloin, jos aloite tehdään, pitää olla vakavasti sen takana. Itse en ole tehnyt yhtään talousarvioaloitetta enkä aktivoinut niitä.

Talouslaman näkökulmasta suurten liikennehankkeitten, kehittämishankkeitten käynnistäminen on varmaankin erittäin perusteltua, ja tiedämme sen vaikean työllisyystilanteen, mikä maanrakennusalalla on kaiken kaikkiaan. Infra ry ilmoitti tässä puolisentoista kuukautta sitten, että kapasiteetista on tällä hetkellä käytössä vain 73 prosenttia, eli edelleenkin siellä on huutava pula töistä. Tämähän näkyy myös sitten siinä, että ainakin pienemmät aliurakoitsijat ovat valitettavasti joutuneet konkurssikierteeseen, ja se ei yhteiskunnan näkökulmasta ole hyvä asia. Nämä suuret hankkeet sinänsä ovat aika ongelmallisia, koska niihin ei pääse kilpailuun mukaan kuin harva ja valittu. Koko maassa eivät riitä resurssit lähteä toteuttamaan, ja kun on kerrottu täällä, että vuoden 2009 kustannustaso jää noin 2 prosenttia alemmaksi kuin vuonna 2008, niin mahdollisuuksia vieläkin suurempaan kustannustason laskuun olisi ollut, jos näitä urakoita olisi pirstottu vähän pienempiin osiin.

Tietysti on aina syytä nostaa tämä perustienpito. Jos tämän päivän puheita joku laskee, ja laskee, montako kertaa on perustienpito mainittu, niin minä luulen, että tulee ennätys. Ei ole samaa sanaa varmaan tässä salissa monesti sanottu niin monesti kuin tämä perustienpito. Mutta aina on niin, että suuret hankkeet kyllä osittain myös katkeroittavat ihmisiä maaseudulla. Perustienpitohan on asia, jota kaikki täällä ovat puolustaneet, olipa hallituksessa mikä puolue tahansa. Sosialidemokraatit taisivat olla viime vaalikaudella ministeriössä vastuupuolueena, ja ei rahaa löytynyt silloinkaan, vaikka taloustilanne oli hyvä. Tämä on iso kansallinen kysymys, joka tulisi ratkaista ennen kuin ne kertakustannukset kasvavat kohtuuttoman suuriksi. Jossakin vaiheessa varmasti on esillä se, että asiaan on pakko paneutua tai etsittävä muita rahoitusvaihtoehtoja ja -malleja, että tämä asia saadaan oikein kuntoon.

Täällä on todettu, valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, että lisäbudjeteilla mahdollisesti korjattaisiin perustienpidon vajetta, joka todella on enempi kuin 21 miljoonaa euroa. Lisäbudjettivaraus ensi vuodelle on 300 miljoonaa, ja toivon itse hartaasti, että tästä rahasta voitaisiin osa ohjata perustienpitoon ja sitä kautta saada myös perustienpidossa uusia tärkeitä hankkeita eteenpäin, jotka edesauttavat sitä, että maaseudullakin tiet ovat jollakin tavalla liikennöitävässä kunnossa.

Joukkoliikenteestä täällä on keskusteltu. Itse näen hyvänä sen, että valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme joukkoliikenteeseen miljoona euroa, josta 800 000 euroa tuli harvaanasuttujen alueitten, haja-asutusalueitten, joukkoliikenteen tukemiseen. Se on välttämätöntä mielestäni ja aivan oikea ja perusteltu näkökulma, mitä valtiovarainvaliokunta on mietinnössään todennut.

Sillat ja kevyen liikenteen väylät ovat tärkeässä roolissa. Vielä pari vuotta sitten siltojen tilanne oli huolestuttava ja oli erittäin paljon korjattavia siltoja. Nyt asia on mennyt kohtuullisen hyvin eteenpäin ja näitä on saatu työn alle todella paljon. Kevyen liikenteen väylien merkitys liikenneturvallisuudelle on kiistaton. On hyvä, että näinkin tiukassa taloustilanteessa voitiin 1,6 miljoonaa euroa ohjata siltojen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Toki on todettava rehellisesti, että ei niillä monta kohdetta käynnistetä, mutta jokainenkin käynnistynyt kohde vie asioita eteenpäin.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa on mukana monia merkittäviä liikennehankkeita. On hyvä, että siellä tämmöisenä aikana niitä on, koska ne ovat elvytyksenkin kannalta tärkeitä, ja muutenkin ne tulevat todella tarpeeseen. Ensi vuoden budjetti on raskaasti alijäämäinen ja asettaa kyllä melkoiset haasteet näiden liikennehankkeidenkin toteuttamisen suhteen.

Täällä on lukuisissa puheenvuoroissa nostettu esiin perustienpidon rahoituksen riittämättömyys samoin kuin perusradanpidon riittämättömyys ja kevyen liikenteen väylät. Juuri edellisissä puheenvuoroissa otettiin huomioon kevyen liikenteen väylien rahoituksen puutteet ja niiden tarpeellisuus liikenneturvallisuuden kannalta. Täällä on vuosikausia todettu perustienpidon ja perusradanpidon ja alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien puutteet, mutta määrärahoihin ei ole tullut korjauksia, niin kuin täällä on todettu. Varmaan vikaa on myös sitten meidän rahoitusmenettelyissämme, ja valtiovarainvaliokuntakin on mietinnössään todennut, että liikenneinvestointien budjetointikäytäntö sekä niiden käsittelytapa kehyksissä vaativat perusteellista selvitystä. Tarkastusvaliokunta on omassa lausunnossaan ensi vuoden talousarvion osalta todennut, että "valtion nykyinen talousarviokäytäntö perustuu käyttömenobudjetointiin, jolloin investoinnitkin käsitellään käyttömenoina. Tarkastusvaliokunnan mielestä liikenneinvestointien budjetointikäytäntö samoin kuin niiden käsittelytapa kehyksessä vaativat vielä perusteellista selvitystä ja kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisen toimintatavan kehittämistä". (Ed. Saarinen: Tosi on!) Näihin asioihin on kyllä varmasti tarpeen puuttua, jotta me selviämme niistä valtavista haasteista, mitkä meillä ylipäätään liikenneinfran ja sen kunnossapidon osalta on edessä.

Niin valtiovarainvaliokunta kuin tarkastusvaliokuntakin on nostanut ja täällä lukuisissa puheenvuoroissa on nostettu esiin nimenomaan Seinäjoki—Oulu-ratahanke, joka on suurin meneillään olevista ratahankkeista. Tämän vuonna 2007 käynnistetyn hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 800 miljoonaa euroa, ja niin kuin täällä on todettu, jos tämä hanke vietäisiin nopeammin ja järkevämmin lävitse, siinä voitaisiin säästää jopa parisataa miljoonaa euroa ja saataisiin nämä hyödyt paljon nopeammin käyttöön, 10 vuotta nopeammin käyttöön.

Nykykäytännön mukainen rahoitus, jossa merkittävä osuus rahoituksesta tulee lisätalousarvion kautta, on kallis menettelytapa jo pelkästään kilpailutuksenkin suhteen ja hidastaa ja hankaloittaa hankkeitten eteenpäinvientiä. Elikkä meillä on näitten rahoitusmenettelyjen suhteen kyllä parantamisen varaa, jotta voidaan nykyisessä yhä tiukemmassa taloustilanteessa viedä taloudellisesti näitä tärkeitä hankkeita eteenpäin.

Hämeenkyrön ohitustien rahoitus on myös talousarvioaloitteiden joukossa mukana. Liikennepoliittisen selonteon yhteydessä, kun hankkeita listattiin, tämä hanke tuli 2011:n jälkeiseen koriin, mutta pidän tärkeänä, että tämä hanke saataisiin jo heti 2011 liikkeelle. Se on todella Kolmostien tärkein edessä oleva kehittämishanke, ja siihen pitäisi löytää rahat jo vuoden 2011 budjettiin.

Arvoisa puhemies! Nämä liikennehankkeet ovat rahoituksen kannalta erittäin haasteellinen asia, ja eduskunta on toistuvasti vaatinut lisää näihin rahaa, ja siinä suhteessa pidän todella tärkeänä, että etsitään keinot, jotta voidaan järkevällä rahoitusmenettelyllä näihin haasteisiin vastata.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Uusimaa on maamme talouden veturi. Uudellamaalla asuu noin 1,5 miljoonaa asukasta eli neljännes maamme väestöstä. Alueella tuotetaan yli kolmannes maamme bruttokansantuotteesta. Helsingin työssäkäyntialue on Suomen ainoa metropolialue. Siksi on erittäin tärkeätä huolehtia alueen liikenteen sujuvuudesta.

Alueen liikennemäärät ja ruuhkat lisääntyvät vuosi vuodelta ja työmatkoihin käytetty aika on usein aivan kohtuuton. Ruuhkainen liikenne haittaa erityisen paljon yritystoimintaa ja alueen vetovoimaisuutta. Nyt useat tahot odottavat hallitukselta toimia, jotta alueen vetovoimaisuus säilyisi. Voimakkaan väestönkasvun seurauksena Uudenmaan maankäytön kehittämisedellytyksiä on tuettava parantamalla liikenneverkkoa. Näin toimien parannettaisiin liikenteen sujuvuutta, vähennettäisiin työmatkaan käytettyä aikaa ja vähennettäisiin myös kasvihuonekaasuja liikenteen sujuvuuden parantuessa.

Keskisen Uudenmaan kuusi kuntaa eli Kuuma-kunnat ovat yhteistyössä esittäneet alueen tärkeimmiksi liikennehankkeiksi Kehä IV:n, Hyrylän itäisen ohikulkutien ja Keravantien parantamisen, pääradan lisäraiteiden rakentamisen, joukkoliikenteen kehittämisen ja Klaukkalan itäisen ohikulkutien toteuttamisen. Tuusulan kannalta keskeinen hanke on myös Kantatie 45:n liikenneympyrän eli Koskenmäen liikenneympyrän ja siihen liittyvien tie- ja risteysalueiden välityskyvyn ja turvallisuuden parantaminen.

Olemme toki kiitollisia siitä, että marraskuun lopulla Ratahallintokeskus teki päätöksen rakentaa lisäraide pääradalle Keravan Kytömaan ja Tuusulan Jokelan välille. Se on hyvä alku Uudenmaan kansanedustajien ajamille hankkeille. Valitettavasti Keski-Uudenmaan kuuden kunnan ääni ei muiden hankkeiden osalta ole kuulunut ministeriöön saakka. Ensi vuoden alusta Kuuma-kuntiin liittyy neljä uutta kuntaa ja Kuuma-kunnat ovat ensi vuonna Kymppikunnat. Kymppikuntiin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Alueen asukasmäärä on jo lähes 300 000. Tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat edunvalvonta, maankäyttö, asuminen ja liikenne.

Arvoisa puhemies! Uskon, että Kymppikuntien näkemyksiä ja tarpeita huomioidaan jatkossa entistä paremmin.

Liikenteen kasvihuonepäästöjä on vähennettävä, jotta saavutamme päästötavoitteissa EU:n asettaman tason. Tämä edellyttää joukkoliikenteen lippujärjestelmän kehittämistä siten, että raideliikenteen ja maantiellä tapahtuvan joukkoliikenteen lippujärjestelmät ovat yhteensopivia. Joukkoliikenteen tukemiseen sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt 20 miljoonaa euroa lisäystä. Hallituksen esitykset joukkoliikenteen parantamiseksi eivät ole riittäviä. Suuremmat määrärahat tukisivat ilmastopoliittisia ja liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä tavoitteita.

Myös kevyen liikenteen väylien rakentaminen parantaa tehokkaasti liikenneturvallisuutta ja vastaa ilmastopoliittisiin ja myös kansanterveyden parantamiseen liittyviin tavoitteisiin. Kevyen liikenteen kehittämistarpeita on eri puolilla Uuttamaata hyvin paljon. Omassa aloitteessani olen nostanut esille kevyen liikenteen väylän Jokelantien varrelle. Toteutuessaan se mahdollistaisi jalkaisin ja pyörällä tehdyt koulu- ja asiointimatkat ja parantaisi virkistys- ja kuntoliikuntamahdollisuuksia alueella.

Uudenmaan tiepiirin alueella tehdään 30 prosenttia suomalaisten tekemistä matkoista, ja tiepiirillä on hoidettavanaan 4 600 kilometrin mittainen tieverkko. Lähes 90 prosenttia tiepiirin perustienpidon määrärahoista käytetään tiestön päivittäiseen hoitoon ja ylläpitoon. Uusiin tiehankkeisiin ei varoja juuri riitä.

Arvoisa puhemies! Budjettikirjaan on kirjattu näin: "Hallituksen tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenneyhteydet sekä yrityksille kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Julkisen liikenteen toiminta turvaa arjen liikkumisen perusedellytykset." Hallitus on kirjannut tavoitteet hyvin. Jotta ne voisivat toteutua, on Uudenmaan erityisasema huomioitava liikennemäärärahoista päätettäessä.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti nämä talousarvioaloitteet, eli tämän kevyen liikenteen väylän esittelinkin. Sitten Kehä IV tuli tässä keskustelussa, ja se on erittäin tärkeä, koska me emme pysty lisäämään asuntorakentamista enää Hyrylän alueelle, koska tiet ovat niin tukkoisia, ettei sieltä pääse aamulla mihinkään suuntaan eikä myöskään illalla sitten kotiinpäin. Tuusulan vetovoimaisuus kärsii ilman muuta siitä, että tiet ovat tukkoisia.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Paljon on puhuttu jo liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalasta ja liikenneinfrasta, että hallitus on hyvällä tavalla voimallisesti panostanut liikenneinfran rakentamiseen ja se on tässä tilanteessa ollut täysin oikea toimenpide. Muutama huomio ehkä tämän keskustelun päälle.

Palaan vielä tässä äsken esillä olleeseen joukkoliikenteeseen. Sinänsä hyvä hallitus on ottanut oikeita askelia oikeaan suuntaan joukkoliikenteen tukemisessa, mutta niin kuin totesin, ne ovat oikean suuntaisia mutta riittämättömiä. On ehdottomasti nähtävä tämä asia vakavammin ja otettava se vakavammin.

Täällä Helsingin seudulla on panostettu, on saatu syntymään seudullinen joukkoliikenneorganisaatio, mihin toivottavasti mahdollisimman hyvin Kymppikunnat Pääkaupunkiseudun lisäksi liittyvät mukaan. Edelleenkin tämä järjestelmä toimii niin, että nämä kunnat maksavat tämän joukkoliikenteen lähinnä itse, ja se on varmaan osaltaan vaikuttanut siihen, että joukkoliikenteen käyttöaste on vähentynyt koko ajan. Sen sijaan, että juhlapuheissa paljon puhutaan siitä, kuinka suuri merkitys raideliikenteellä ja joukkoliikenteellä tulisi olla, niin käytännön lukuja seuraavalle tämä käyttöaste on jatkuvasti vähentynyt.

Se kertoo myöskin siitä, että nämä meidän tukirakenteet tässäkin suhteessa toimivat ikään kuin väärin päin. Jos otetaan vaikka esimerkiksi, että jos jonain aamuna kaikki Espoon audimiehet jättävät auton kotiin, tai otetaan mieluummin esimerkiksi Vantaa, koska Espoossahan autotiheys per asukas on Suomen toiseksi pienin, joten se ei ole ehkä hyvä esimerkki, Vantaalla kun se on suurempi, niin otetaan vaikka Vantaan fordmiehet. Jos he kaikki jättävät auton kotiin, niin Vantaahan tekee konkurssin, koska silloin, kun nämä ihmiset liikkuvat omilla autoillaan, he liikkuvat myös omilla rahoillaan, mutta heti kun he tulevat joukkoliikenteen pariin, niin jokaista matkaa pitää tukea. Se on niin kuin järjestelmänä kovin erikoinen.

Jos oikeasti halutaan toimia niiden periaatteiden mukaisesti, mitä hallitus on vaikka metropolipolitiikassa tai liikennepolitiikassaan linjannut, että joukkoliikenteen käyttöastetta pitäisi saada eteenpäin, niin silloin se tarkoittaa sitä, että kuntia pitäisi erityisesti kannustaa siihen, että ne ohjaavat ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä. Tämä on käännettävä ikään kuin toisin päin, että se ei saa näkyä niin, että joudutaan oppilaitosten ryhmäkokoja suurentamaan, jos panostetaan joukkoliikenteeseen, vaan se pitää näkyä niin, että jos siinä otetaan merkittäviä edistysaskelia, niin se kannattaa myöskin kunnan näkövinkkelistä.

Muutama muu huomio. Ministeri Vehviläinen otti esille sen, että mopokorttiin tulisi ajo-opetus. Sen hinta muodostuu liian korkeaksi. Minusta ministeri Vehviläinen toimi aivan oikein, että hän jätti tämän vielä harkintaan. Siinä pitää huolehtia myöskin siitä, että hinnan lisäksi on riittävästi toimijoita, jotka tätä ajo-opetusta pystyvät antamaan.

Ed. Puumala otti esille rahastot liikenneinfran rahoittamiseksi. Yksi hyvä keino voisi olla se, että kunnat joutuisivat jokaisesta liikennehankkeesta maksamaan omarahoitusosuuden. Se olisi varma keino pudottaa ne hankkeet, jotka kannattavuudeltaan ovat heikompia, pois näiltä listoilta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on nostettu esille joukkoliikennettä, ja siihen myös panostetaan, mutta aivan niin kuin ed. Jukka Mäkelä tuossa totesi, tehtävää sillä saralla riittää.

Ensi vuonnahan käynnistetään Länsimetron rakentaminen, tai itse asiassa kai jonkinlaisia töitä on jo nytkin tehty, ja valtio osallistuu näihin töihin 200 miljoonalla. Niin kuin tuossa debatissa totesin, joukkoliikenteessä yksi merkittävimmistä yksittäisistä toimista ensi vuonna on työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen ja lipun veroetuuden kasvattaminen. Se on erittäin merkittävää sellaisille alueille, mistä esimerkiksi Pääkaupunkiseudulle taikka muihin kasvukeskuksiin kuljetaan töihin, ja tämä uudistus on erittäin tyytyväisenä otettu vastaan. Ministeriö esittää myös haja-asutusalueiden kyytitakuun kehittämiskokeilun aloittamista ensi vuonna. Se on myös varsin kannatettava toimenpide, joka nyt on tulossa siis vuoden alusta käyttöön.

Arvoisa puhemies! Meidän täytyy kantaa huolta perustienpidon rahoituksesta, niin että voimme tulevaisuudessakin turvata tiestön kunnon ja myös teiden kehittämisen. On rehellistä todeta, että tässä määrärahassa on varmasti paineita lisäämiselle. Tänä vuonnahan saimme tuota ekstrarahoitusta 70 miljoonaa euroa elvytysrahoista, ja toivotaan, että ensi vuodelle vielä lisärahoitusta olisi löydettävissä. Tänä vuonna perustienpidossa puuhuollon turvaamiseksi esitetyillä erillisrahoituksilla saatiin kuitenkin merkittäviä parannuksia myös Hämeessä. Hämeen tiepiiri pystyi parantamaan joidenkin merkittävien puukuljetusreittien ja niillä olevien siltojen kuntoa, ja näin tuosta elvytysrahasta on saatu korjausta myös tänne perustienpidon puolelle.

Elvytysrahat ovatkin tulleet erittäin suureen tarpeeseen pitkien etäisyyksien maassa. Esimerkiksi Hämeen tiepiirin alueella on tänä vuonna tehty niin sanotulla elvyttävällä lisärahoituksella asfaltointeja, eli pystyttiin parantamaan muun muassa päällystetyn tieverkon kuntoa ja liikenneturvallisuutta. Nyt on ollutkin erittäin hyvä aika rakentaa. Monissa tapauksissa rakennushankkeiden kilpailutukset ovat onnistuneet hyvin, ja kustannustaso on ollut tänä vuonna jopa keskimäärin 8 prosenttia arvioitua edullisempi. Myös urakkatarjouksia on saatu totuttua enemmän, ja maanrakennusalakin on pystynyt vastaamaan näihin hankkeisiin erittäin hyvin. Tästä täytyy olla tyytyväinen.

Mutta tarve on edelleen varsin suuri. Esimerkiksi Hämeen tiepiirillä olisi valmiina useita nopeasti toteutettavia alueellisia investointeja, päällystehankkeita, mahdollisiksi lisäkohteiksi, jos ja kun lisäelvytystä vielä Suomenmaa tarvitsee. Tällaisia hankkeita olisivat esimerkiksi Valtatie 2:n leventäminen välillä Karkkila—Humppila. Hankkeen kustannusarvio on noin 10 miljoonaa euroa. Olemme nostaneet esille yhdessä tiepiirin kanssa myös Valtatie 12:lla sijaitsevan Lahden eteläisen kehätien jatkosuunnittelun, jonka kustannukset olisivat vajaa 4 miljoonaa euroa. Ja esillä on ollut myös Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen, jolla olisi erittäin merkittäviä vaikutuksia koko Suomelle ja myös meidän pääratamme kapasiteettiin.

Arvoisa puhemies! Esille on noussut tuo Helsinki—Pori-tiehankkeen jatko. Siellähän yksi vaihe saatiin nyt tämän vuoden keväällä valmiiksi. Valmistuneen hankkeen toimenpiteiden ulkopuolelle jäi kuitenkin Karkkila—Humppila-välillä nopeustason nosto 100 kilometriin 25 kilometrin matkalla ja yhden eritasoliittymän rakentaminen Porissa. Nämä hankkeet ovat sellaiset, jotka on syytä hoitaa kuntoon, ja toivonkin, että voisimme saada ne jo ensi vuonna toteutettavienkin hankkeiden joukkoon, jos näitä elvytyshankkeita vielä kasaan laitamme.

Arvoisa puhemies! Tiehallinnon Hämeen tiepiiri teki yhdessä Liikenneturvan ja lääninhallituksen ja liikkuvan poliisin kanssa laajan selvityksen siitä, millaisia pienehköjä toimenpiteitä voitaisiin tehdä lasten liikkumisen turvallisuuden parantamiseksi. Ja niin kuin ministeri kertoi, Suomessa olisi tarvetta noin 3 000 kilometrille kevyen liikenteen väylää, ja sen tiedämme, että se ei aivan helpolla onnistu. Näin ollen esille on syytä nostaa myös muita toimenpiteitä koululaisten tieliikenteen turvaamiseksi. Pelkkä liikenneympäristön parantaminen ei varmastikaan ole ratkaisu turvallisempaan liikkumiseen, vaan tulemme tarvitsemaan myös koulujen ja lasten ja vanhempien yhteistyötä liikennetietämyksen lisäämiseksi. Tässä on paljon myös valistustehtävää tehtävänä.

Arvoisa puhemies! Tuo 5 minuuttia näyttää menneen, niin palataan vielä toisessa puheenvuorossa muutamaan aiheeseen.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! I tider av knapphet måste man prioritera. Mot den bakgrunden och speciellt med beaktande av att staten i och med det här budgetförslaget lånar 13 miljarder euro måste man, om inte vara nöjd, åtminstone acceptera förslaget till budget också för kommunikationsministeriets förvaltningsområde.

Regeringen har under sin tid startat flera viktiga projekt i förtid för att på så sätt stimulera ekonomin. Ett exempel som ligger nära mitt hjärta är att arbetena nu har inletts på att bygga ut motorvägen västerut längs stamväg 51. Naturligtvis finns det också sådana projekt som inte ryms med men som ledamöter här i salen från flera olika håll i landet på goda grunder anser att borde kunna förverkligas.

För min del handlar det framför allt om elektrifieringen av Hangö—Hyvinge-banan. (Ed. Saarinen: No, äänestä sen puolesta!) Jag måste säga att jag är besviken på att anslag ännu inte har intagits i budgeten. Det här projektet skulle vara en bra stimuleringsåtgärd och framför allt en till alla delar lönsam och nödvändig investering inte minst med tanke på Hangö hamn och dess utvecklingsmöjligheter.

Här kan jag bara instämma i tidigare ledamöter från regeringspartiernas håll när det gäller motioner och omröstningen i morgon, med hälsning till kollegan Saarinen.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka, kuten sanottu, tämä talousarvioesitys on aika hyvä, ainakin kun ottaa huomioon taloudellisen tilanteen, haluan kuitenkin kiinnittää muutamaan asiaan huomiota. Täällä salissa ovat monet muutkin jo todenneet, että meidän pitää tulevina vuosina edelleen lisätä sekä perustienpidon, perusradanpidon että yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen määrärahoja. Olen aivan samaa mieltä. Näin joulun alla, ja tietysti muutenkin, voisi tietysti jatkaa toivomuslistaa vaikka kuinka pitkään.

Haluan lopuksi painottaa ainoastaan yhtä asiaa, nimittäin laajakaistayhteyksien kehittämisen tärkeyttä. Hallitus on tehnyt hyvät linjaukset ja asettanut oikeat tavoitteet. Talousarvioesityksessä on myös määrärahoja tätä varten. Yhdyn kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan huoleen siitä, miten harvaanasutuilla ja taloudellisissa vaikeuksissa olevilla kunnilla on mahdollisuus osallistua tähän hankkeeseen.

Lähden kuitenkin siitä, että ministeriössä tarkkaan seurataan, miten hanke edistyy, ja että myös ollaan valmiita muuttamaan hanketta tarvittaessa, ja myös myöntämään lisärahoitusta. Laajakaistayhteyksien kehittäminen ja sen asian varmistaminen, että kaikkialla Suomessa, myös maaseudulla, on mahdollisuus saada käyttöön riittävän nopea laajakaistayhteys, on sekä maaseudun että koko maan kohtalonkysymys.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Thomas Blomqvist puhui tärkeistä asioista, ja hän on tehnyt Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien nimissä yhteisen talousarvioaloitteen Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä, mutta hän on nyt jostakin syystä jättänyt aktivoimatta tämän aloitteen. Me emme pääse hänen aloitteensa pohjalta äänestämään. Kysyisin: Miten on mahdollista, että näin tärkeä hänen vastuulleen jätetty yhteinen aloite jää aktivoimatta? Ymmärrän ryhmäkurin johonkin mittaan saakka, ettei näitä saisi tehdä, mutta silloin kun me esiinnymme Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan nimissä, niin toivoisi, että näin tärkeä hanke pääsisi eduskunnan täysistunnossa edes äänestykseen. Se olisi merkittävä valtiopäivätoimi.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa puhemies! En viitsi tätä keskustelua nyt pitkittää sen enempää, mutta totean vaan, että yhdyn täällä jo aikaisemmin esitettyihin selityksiin siitä, miten tämä meidän systeemimme toimii. Siis hallituspuolueiden edustajat ovat jo aikaisemmin selittäneet tämän asian. Ei sen enempää.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Alempiarvoisten teiden puolesta on täällä paljon puhuttu. Mutta valitettavasti hallituksen teot puuttuvat. Minunkin mielestäni näitten alempiarvoisten teiden huono kunto on yksi suurimmista ongelmista ja erityisesti näillä pienillä paikkakunnilla.

Arvoisa puhemies! Hyväkuntoiset tiet ovat välttämätön edellytys alueiden elinvoimaisuudelle. Tiestön ylläpitoon käytetyt määrärahat ovat kuitenkin viime vuosina olleet Suomessa täysin riittämättömät tieverkon pitämiseksi kunnossa. Tienpidon vuosittainen rahoitus on pienentynyt reaalisesti koko ajan, minkä vuoksi tiestö on mennyt vain entistä huonokuntoisemmaksi, ja tämä on tapahtunut jo edellistenkin hallitusten aikana. Erityisen paha tilanne on haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla, missä tiet ovat monin paikoin niin huonossa kunnossa, että niillä liikkuminen on ihan vaarallista. Tällä tieverkon rapautumisella on sellainen vaikutus, että se uhkaa lisätä poismuuttoa ja elinkeinojen näivettymistä haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla.

Erityisesti nykyisen taloustaantuman aikana tienrakennus on erinomaista elvytystä vaikeasta työttömyydestä kärsivillä haja-asutusalueilla. Nyt on myös ajankohta teiden rakentamiseen otollinen, kun rakentaminen on edullista. Jostakin syystä nyt kuitenkaan tätä ei käytetä hyväksi, ei tule täsmähankkeita näille alueille, jotka kipeästi tarvitsisivat teiden kunnossapitoa ja ylläpitoa. Jos me haluamme pitää nämä pienemmät paikkakunnat asuttuina ja elinkelpoisia, niin kyllä sinne on riittävästi annettava myös tiemäärärahoja.

Täällä on arvioitu, että on populismia, jos tehdään aloitteita näistä täsmähankkeista. Useimmiten ne hankkeet ovat sellaisia, että siellä todella teiden kunto on päässyt aivan liian heikoksi. Minusta se ei ole populismia, vaan on hyvä, että se ongelma tuodaan tänne ja täällä voidaan se tiedostaa ainakin. Enemmänkin minusta on se populismia, että tehdään aloite ja sitten ei kuitenkaan sitä aloitetta viedä loppuun saakka. Tällainen toiminta minun mielestäni on populismia, koska sitten voidaan siellä kinkereillä ja kokouksissa kertoa, että kyllä tämmöinen aloite on siellä tehty. Mutta kuitenkaan sitä asiaa ei hoideta niin, että kansalaiset näkisivät, että sen puolesta on oltu loppuun saakka. Eli minusta mitkään selittelyt eivät tässä nyt hallituspuolueitten edustajiltakaan kyllä auta, jos kerran näin toimitaan, ja en kyllä hyväksy sitä, että sitten niitä edustajia, jotka tuovat aloitteet tänne, ja kun täällä äänestetään, syytetään populismista. Ei se varmasti sen kummempaa populismia ole kuin niitten aloitteitten turha kirjoittelu.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, josta ajattelin puhua, ovat nämä väylähankkeet. Raahen satamassa on käynnissä mittava syväsatamahanke, ja on ollut erittäin hyvä, että siihen on rahaa saatu myöskin valtiolta. Mutta nyt siinä on yksi ongelma. Nimittäin nämä syväsataman rakentamisen ennakoidut kustannukset ovat ylittyneet. Siis ne hankkeet vievät enemmän rahaa kuin alun perin on suunniteltu ja kuviteltu. Nämä ylittyneet kustannukset ovat kaatuneet kokonaisuudessaan Raahen kaupungin maksettaviksi. Valtio ei osallistu näihin ylimeneviin kustannuksiin, jotka johtuvat aivan siitä, että on arvioitu tämän hankeen kokonaiskustannukset aivan alakanttiin. Kuitenkin Raahen syväväylä on valtakunnallinen hanke minun mielestäni. Siellä on Pohjoismaiden suurin terästehdas, ja se tarvitsee sen syväväylän. Sen takia olisi ollut oikein, että valtio olisi tullut samassa suhteessa myöskin näitten ylimääräisten kustannusten maksamiseen. Sen takia olen tämän osalta myöskin tehnyt aloitteen, josta huomenna varmasti äänestetäänkin, että saisimme lisää rahaa näihin ylimeneviin kustannuksiin. Kysymys ei ole Raahen hankkeesta, vaan koko valtakuntaa koskevasta hankkeesta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta on tavattoman tärkeää, että kansanedustajat tuovat esille aloitteiden muodossa niitä asioita, joita he haluavat eduskuntatyössä nostaa esille. On sitten tekninen kysymys, päättyykö aloitteen tie vai jatkuuko se asianomaisen valiokunnan prosessissa tai täysistunnossa. Kun aikoinaan olen vienyt aloitteita täysistuntoäänestykseen, minusta on ollut myös masentava kokemus se, että ne ovat tulleet laajalla enemmistöllä hyljätyiksi. Se on mielestäni hyvälle aloitteelleni ollut vähän julma kohtalo. Sen takia tahdon, että aloite jää muulla tavalla olemaan esillä ja ohjaa seuraavien budjettien valmisteluja. Siksi olen tehnyt aloitteita ja haluan tehdä niitä myös jatkossakin. Mutta ymmärrän hyvin kollegoita, jotka haluavat aloitteet eduskunnan äänestykseen. Olihan täällä viime vaalikaudella muistaakseni tilanne, että yksi aloite oli mennä jopa yhden äänen varassa läpi. Yksi ääni lisää, niin olisi mennyt läpi, mutta sitten tämä hallitus on sen toteuttanut. Kyseessä on Seinäjoki—Vaasa-radan sähköistäminen.

Arvoisa puhemies! Haluan ottaa esille niitä tiekysymyksiä, jotka liittyvät Keski-Suomeen, ja erityisesti tuon esille niitä yhteyksiä, jotka useimmilta jäävät muiden aloitteitten varjoon. Haluan alleviivata maan poikittaisia yhteyksiä.

Valtatie 18 on eräs poikittaisväylä, joka kätkee muun muassa osuuden Mikkeli—Jyväskylä—Multia—Seinäjoki—Vaasa, ja sitten Suomen pisin poikkirata, joka lähtee nykyisin Parikkalasta Savonlinnan, Huutokosken, Pieksämäen, Jyväskylän, Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan ja joka on alun perin suunniteltu tsaarinvallan viimeisinä hetkinä vuonna 1917 Pietarista Hiitolan, Elisenvaaran, Savonlinnan, Pieksämäen ja Haapamäen kautta Poriin. Tämä rata toteutui vasta talvisotaa edeltävänä vuonna. Näkisin, että tässä olisi edelleen tällainen kansainvälinen liikenteen reitti, joka tulisi ottaa vakavasti huomioon tulevien vuosien rautatiesuunnittelussa, sillä kun välille Pietari—Helsinki—Pietari tulee tämä nopea junayhteys, niin silloin Venäjän puolella on tarkoitus, että Pietarin ja Suomen välistä tavaraliikennettä ohjataan rakennettavalle uudelle radalle, joka osaltaan olisi Venäjän puolella juuri sitä linjausta, joka silloin vuonna 1917 oli suunniteltu. Näin näkisin, että tämä Suomen puoleinen osuus tulisi kaikkialla saattaa vaihtoehdoksi tavaran, raskaitten teollisuuskuljetusten ja kansainvälisten kuljetusten rautatienä.

Näen, että Salpausselällä meillä tehdään hyviä rautatiejärjestelyjä, mutta siellä haasteet ovat myös suuret, ja siksi pitäisi voida vapauttaa sinne liikennekapasiteettia ja ottaa maan pisin poikkirata tehokkaaseen käyttöön väleillä Jyväskylä—Haapamäki—Vaasa ja Jyväskylä—Haapamäki—Parkano—Pori. Nämä voisivat palvella myös monia muitakin reittejä, joilta näihin ovat liitynnät. Muun muassa kun pohjoisen satamat jäätyvät, niin päärataa myöten pohjoisen suunnasta voitaisiin tulla Parkanoon ja ajaa juna suoraan Porin—Rauman seudun satamiin, joissa jäätilanne ei välttämättä ankarinakaan talvina ole niin vaikea kuin se on pohjoisempana. Erityisesti raskaiden kuljetusten kannalta tämä olisi huomattava.

Usein on tuotu esille tieyhteys Multia—Ähtäri, joka on eräällä tapaa pätkivä yhteys Valtatiessä 18, tuon sen tässä myös esille. Samoin Suomenselkätie, kantatie 58, itse asiassa Tampereelta, mutta alkaa muodollisesti Kangasalta ja jatkuu suuntaan Orivesi—Mänttä—Keuruu—Multia—Pylkönmäki—Karstula—Kivijärvi—Kinnula ja edelleen siitä kohti Nelostietä Kärsämäelle. Kyse olisi hyvin vaihtoehtoisesta reitistä, joka olisi lyhin muun muassa välillä Tampere—Oulu ja sitä kautta välillä Turku—Oulu.

Arvoisa puhemies! Toivon kiinnitettävän huomiota myös yksityisteihin ja puutavarakuljetusten kannalta tärkeisiin maa- ja rautatieverkkoon.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Liikennejaostossa saatiin jaostokäsittelyn aikana lisättyä pääluokan 31 elikkä liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan rahoja 8,6 miljoonalla eurolla, josta suurin potti menee perusväylänpitoon, sen jälkeen joukkoliikenteeseen, saaristoliikenteeseen ja laajakaistahankkeeseen, ja sitten erittäin miellyttävä rahoituskohde oli lisäksi tämä Seinäjoella Rengonharjun lentokentän huoltorakennuksen rakentamiseen osoitettu määräraha ja sitä kautta sen rakennushankkeen mahdollistaminen.

Arvoisa herra puhemies! Liikenne on asia, joka puhuttaa meitä suomalaisia paljon. Lehtien yleisönosastot täyttyvät kirjoituksista, kun bensan hinta nousee, on sattunut paha onnettomuus tai vaikkapa Finnairin vuoro on jäänyt lentämättä. Mielenkiinto liikenneasioita kohtaan johtuu siitä, että liikenne on kaikille jokapäiväinen asia. Me käytämme aikaa keskimäärin runsaan tunnin päivässä liikenteessä ja teemme arviolta kolmisen matkaa joka päivä erilaisissa kulkuneuvoissa joko omalla autolla tai sitten yleisillä kulkuneuvoilla.

Me tarvitsemme liikennettä jo lapsesta saakka: koulu, työ, palvelut, kauppa, ystävät ja harrastukset edellyttävät lähes poikkeuksetta liikkumista. Näin meistä on vähitellen kasvanut liikenteen suurkuluttajia ja sitä myöten asiantuntijoita, ja tietysti haluamme myös vaikuttaa liikenneratkaisuihin.

Viime aikoina ja erityisesti nyt budjetin valmistelun aikana liikennekeskustelun painopisteenä ovat liikennesektorin rahat valtion talousarviossa. Käydystä keskustelusta saa helposti sen kuvan, että kaikki ongelmat ratkeaisivat, jos vain saataisiin lisää rahaa valtion budjettiin. Toki myös asiantuntijat ovat arvioineet, että perusväylänpito edellyttäisi lisärahoitusta, jotta väylien palvelutaso pysyisi tarvetta vastaavalla tasolla, ja uusia tarpeellisia väyliä on jonossa odottamassa vuoroaan.

Mutta ongelma ei ole näin yksinkertainen. Ensinnäkin valtion budjettia rakennettaessa on aina otettava huomioon taloudelliset realiteetit ja erityisesti nyt tämä vallalla oleva maailmanlaajuinen lama, ja monia asioita on tästä syystä tasapainotettu.

Liikenteen tietopalvelut ovat arkipäivän tietoyhteiskuntapalveluja parhaasta päästä, sillä niitä jo moni meistä käyttää päivittäin. Hallitus onkin ohjelmissaan sitoutunut edistämään informaatioteknologiaa hyödyntävien palvelujen käyttöönottoa.

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä liikenteen osalta voidaan käyttää telemaattisia ratkaisuja hyödyksi. Hiilidioksidipäästöthän riippuvat energian kulutuksesta, ja tähän voidaan liikenteessä vaikuttaa ohjaustoimintaa tehostamalla. Esimerkiksi sään, kelin ja liikennemäärän mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset säästävät tutkimuksen mukaan energiaa. Jos liikenteen sujuvuutta heikentämättä voidaan säädellä nopeustasoja joustavasti ja samalla säästää energiaa sekä hillitä päästöjä, niin sehän juuri on älykästä liikennettä.

Edistykselliset ja asiakaslähtöiset liikenteen palvelut tehostavat liikenteen toimintaa. Parantamalla palveluita ja tehostamalla teknologisten älykkäiden ratkaisujen käyttämistä saamme enemmän hyötyä jo rakennetusta liikenneverkosta. Voimme myös joissain tapauksissa ohjata kysyntää ja suunnata sitä jossain määrin siihen ajankohtaan, missä vapaata tarjontaa löytyy.

Arvoisa herra puhemies! Tiedän eteläpohjalaisena maaseutukunnan kasvattina, miten tärkeä asia haja-asutusalueella asuville on tiestön kunto. Tiet ovat olennainen osa jokapäiväistä arkea. Sujuva arki vaatii toimivat yhteydet ja kunnossa olevat tiet. Elinkeinoelämän toimivuus ja kilpailukyky ovat myös suurelta osalta kiinni liikenneyhteyksistä ja toimivasta logistiikasta. Tiestö ja hyvät liikenneyhteydet vaikuttavat merkittävästi kuntien toimintamahdollisuuksiin ja elinvoimaisuuteen. Perustienpito on jokapäiväistä tienpitoa, jolla sekä pääteillä että vähäliikenteisemmillä teillä turvataan ympärivuorokautinen liikkuminen. Perustienpidon avulla tiet pidetään kunnossa myös pitkällä tähtäyksellä. Liikennepolitiikan tulee nojata siihen, että nämä perusasiat turvataan ensin ja sen jälkeen tulevat ne uudet suuret investointihankkeet.

Suomalaisen hyvinvointimallin tulee olla perusrakenteista huolehtimista ja järkevää uudistamista, olipa kysymyksessä sitten perusturva tai perusopetus. Lasken myös perustienpidon tähän sarjaan. Perustienpito on liikennepolitiikan perusturvaa; se tulee asialistallani aivan kärjessä. Perustienpidon rajatut määrärahat pitää pystyä hyödyntämään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti koko maan eri osien hyväksi. Nykyisellä rahoitustasolla vähäliikenteisen tiestön kunto on kyllä todella vaarassa yhä heiketä. Perustienpidon rahoitusta tulee pystyä hallituspohjista riippumatta jatkossa nostamaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tuossa hetki sitten puheenvuorossani hieman pääsin tähän nuorten liikennekäyttäytymiseen ja niihin toimenpiteisiin, mitä voisimme sillä puolella tehdä.

Mutta syy siihen, miksi toisen puheenvuoron pyysin, oli se, että nuorten onnettomuudet liikenteessä ovat huolestuttavalla tavalla nousseet ja lisääntyneet. Kiitosta täytyy antaa nyt kuitenkin liikenneministeri Anu Vehviläiselle siitä, että hän on nyt tarttunut viimein asiaan ja asettanut työryhmän, joka ryhtyy arvioimaan kovempia keinoja nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. 15—24-vuotiaiden nuorten liikennekuolemat ja liikenneloukkaantumiset jatkavat kasvuaan, vaikka noin yleisesti tiedämme, että tieliikenteen turvallisuus on viime vuosina muuttunut parempaan suuntaan näistä salikeskusteluista ja tiemäärärahoista huolimatta.

Työryhmän tehtävä on nyt pohtia, millä keinoilla saataisiin liikenneturvallisuutta parannettua. Esille on nostettu nyt ainakin mediassa 80 kilometrin lätkän ottaminen takaisin käyttöön ja nuorille mahdollisesti tuleva yöajokielto sekä avattujen alkoholijuomien autossapitokielto. Tällaiset toimenpiteet ovat nyt nousseet työryhmän asettamisen aikaan esille. Itse suhtaudun näistä 80 kilometrin niin sanottuun lätkään ainakin hieman epäillen. Yöajokielto voi olla mahdollinen, ja tuo avattujen alkoholijuomien kuljettamiskielto on varsin perusteltua, mutta on hyvä, että näitä nyt selvitetään.

Tieliikenteessä nimittäin kuolee keskimäärin 84 nuorta 18—24-vuotiasta henkilöä ja loukkaantuu lähes 3 000 nuorta joka vuosi. Nuorten kuljettajien kuoleman riski on jopa kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna, ja kaikista tieliikenteessä menehtyneistä nuorista miehiä on yli 75 prosenttia. Nämä tilastotiedot kertovat siitä, että nyt on tähän liikenneturvallisuuteen ja nuorten liikennetottumuksiin ja -käyttäytymiseen puututtava.

Suurin osa nuorten onnettomuuksista tapahtuu viikonloppuisin ja erityisesti kesäöisin. Tyypillisiä piirteitä nuorten onnettomuuksille ovat tieltä suistuminen, yleensä kova vauhti, turvavyön käytön laiminlyöminen sekä päihteet. Nuorten tieliikennekäyttäytymisessä tyypillistä on myös omien taitojen yliarviointi sekä liiallinen riskinotto, ehkä näyttämisenkin halu. Valitettavaa on myös se, että kuolemaan johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa kuljettaja on nuori joka kolmannessa tapauksessa. Nuorilla kuljettajilla onnettomuusriski kuitenkin pienenee selkeästi ajokokemuksen karttuessa. Liikennevahinkojen määrä putoaa kolmannekseen kolmen ensimmäisen ajovuoden aikana, ja näin ollen tässä minun mielestäni olisi nyt se paikka, johon liikenneministeri Anu Vehviläisen asettaman työryhmän pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota.

EU-maista esimerkiksi Saksa on ottanut asian vakavasti ja ryhtynyt toimenpiteisiin nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Maassa lähes joka neljäs alkoholin takia liikenteessä kuollut on juuri 18—24-vuotias. Elokuussa 2007 Saksa otti voimaan säännön, jonka mukaan kaksi ensimmäistä vuotta ajokortin saamisen jälkeen kuljettajan täytyy olla vesiselvänä ratissa, ja tämä on sellainen, jota itse olisin valmis varsin vakavasti pohtimaan. Niin kuin tuossa äsken kerroin, näistä nuorten onnettomuuksista valtaosassa on mukana alkoholi, ja niin kuin sanoin, liikennevahinkojen määrä putoaa kolmannekseen kolmen ensimmäisen ajovuoden aikana. Tässä on se kulminaatiopiste, joka kannattaa esille nostaa.

Saksassa aloitettiin myös kokeilu, jonka seurauksena auton rattiin pääsee jo 17-vuotiaana, kunhan mukana on 30 vuotta täyttänyt apukuski. Tällainenkin toimenpide on otettu käyttöön, ja Saksasta löytyy varmasti siitäkin jo kokemuksia. En siihen aivan niin lämpimästi itse suhtaudu kuin tuohon nollatoleranssiin nuorten kuljettajien osalla. Tämä nollatoleranssiajattelu on myös varsin mielenkiintoinen siinä mielessä, että kun Suomessa puhutaan yleisesti rattijuopumusrajojen muutoksista ja paineista muuttaa niitä, niin itse asiassa tilastot ja faktat eivät puhu paljoakaan sen puolesta, että sillä olisi merkitystä, että kaikilta pudotettaisiin nollaan eli vaadittaisiin nollatoleranssia ratissa. Mutta tilastot kertovat sen, että nimenomaan näiden nuorten, 18—24-vuotiaiden juuri ajokortin saaneiden nuorten, osalla se alkoholin, jopa pienen 0,1—0,2 promillen, veressä olo vaikuttaa oleellisesti ajotaitoihin.

Arvoisa puhemies! Toivon liikenneministeri Anu Vehviläisen asettamalle työryhmälle ripeää otetta, sillä meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Jokaisen nuoren, joka liikenteessä ja muutenkin kuolee, kuolema on aina turha kuolema.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edellisen puheenvuoron johdosta voisin vielä jatkaa, että ei yksistään sen kuljettajan mahdollinen pieni promillemäärä vaan mukana seuraavan seurueen sitä suurempi promillemäärä vaikuttaa hyvin usein sen nuoren kuljettajan tottumuksiin, käyttäytymiseen ja lopputulokseen. Tämä on nähty monessa valitettavassa onnettomuudessa.

Herra puhemies! Tämän vuoden talousarvion käsittelyssä liikennejaoston työskentelyssä, kuten lopputuloksessakin näkyy, esille nousivat talousarviolisäysten myötä meriväylät, kevyen liikenteen väylät, Rengonharjun lentokenttä, joukkoliikenteen tuki, saariston yhteysliikenne, palvelujen ostot ja kehittäminen ja Utsjoen valokaapeliyhteys.

Näistä haluan erikseen todeta Rengonharjun lentokentän. Liikennejaosto kävi paikan päällä viime kesänä, ja totesimme sen asian, että tämä täytyy hoitaa kuntoon. Se ei onnistunut yhdelle vuodelle, mutta kahden vuoden aikana tuo asia tulee kuntoon, ja näin Seinäjoen lentokenttäkin pääsee tähän lentoväyläverkostoon mukaan ja tältä osin yksi asia taas sitten Suomessa on kunnossa. Sinällänsä nämä lentoturvallisuusmääräykset ovat joskus vähän kiusallisiakin. Hyvin pienet mitat tässä tekivät tuon hallin, joka siellä lentoliikenteen vaarana nyt sitten käytännössä on. Tuo lentokenttähalli siis toisin sanoen määräysten mukaan oli liian korkea, ja näin se joudutaan purkamaan ja siirtämään. Eli tämä syynä siihen.

Mutta kaiken kaikkiaan, kun puhutaan liikennepolitiikasta, niin se on varmaan myönnetty eduskunnassa aivan läpi, että nimenomaan pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Liikennejaosto on painottanut useana vuonna omassa budjettikannanotossaan ja valtiovarainvaliokunta mietinnössään, että pitkäjänteisyyttä pitää meidän liikennepolitiikkamme rahoitukseen saada.

Monta kertaa olen myös miettinyt sitä, eikö olisi parempi, että esimerkiksi suomalaisten eläkerahastojen rahat, siis meidän kaikkien yhteiset varat, ohjattaisiin enemmän suomalaiseen väyläverkostoon ja suomalaiseen muuhunkin innovaatioon ja rakentamiseen kuin esimerkiksi siihen, että ne heitetään vaikka Singaporen satamaan. Onko meidän moraalimme se, että me panemme 8 prosenttia tuottotavoitteeksi mieluummin ja heitämme rahat tuonne jonnekin muualle, mistä ei tiedetä välttämättä, milloin ne tulevat takaisin, vai asetammeko vähän pienemmän korkotavoitetason, jotta se toimii suomalaisen kansantalouden ja meidän kaikkien hyväksi? Kukas tästä päättää? Me kaikki yhdessä.

Kevaa moitittiin siitä, että Rovaniemelle asti rakensivat oikein aluepoliittisista syistä moottorikelkkatehtaan. (Ed. Kankaanniemi: Ei siitä moitittu!) — Kyllä siitä moitittiin. Yleisradioon soitin kesällä ja kysyin oikein, että mitäs aluepolitiikkaa se on. Se on Rovaniemeläisten, lappilaisten, rahaa, joka on käytetty sinne. — Vastaavia hankkeita me tarvitsemme: on E18, on Pohjanmaan rata, on Savon rata, on Karjalan rata. On paljon sellaisia hankkeita, mihin tarvitaan kotimaista rahaa. Tässä mielessä kyllä haluan ihan edelleenkin olla kehottamassa suomalaisia eläkerahastoja ja vastaavia sijoittamaan Suomeen, kaikkeen siihen työhön, mitä täällä kaiken kaikkiaan tarvitaan.

Herra puhemies! Mielenkiintoisinta on ehkä kaiken kaikkiaan ministeri Vehviläisenkin täällä esille ottama ja kansliapäällikkö Harri Pursiaisen kehittämä ja koko ministeriön eteenpäin viemä kansallisen älyliikenteen strategia. Se pitää varmasti paljon sisällään. Ajatellaanpa vaikka esimerkiksi sellaista erittäin alkeellista asiaa kuin alkolukko. Se on yksi sellainen melkein jo muinaiskauden asia, jota emme vieläkään ole saaneet vietyä niin pitkälle kuin se pitäisi viedä. Eli jokaisessa autossa tulee tulevaisuudessa olla alkolukko, joka tarkistaa, onko kuljettaja ajokunnossa. Silloin ei ole niitä onnettomuuksia samassa määrin kuin tänä päivänä.

Mutta ehkä vielä mielenkiintoisemman tulevaisuuden näkökulman luo kaiken kaikkiaan tämä uusi teknologia. Ajatellaanpa vaikkapa verotusta. Nythän me verotamme tasaisesti polttoaineen myötä, polttoaineverotuksen kautta. Entäpäs jos tuo verotus kulkisikin sen liikkumisen myötä? Ruuhkahuiput olisivat kalliimpia, ruuhkaiset paikat ehkä kalliimpia jne.; koottaisiin vaikka sama summa mutta eri lailla. Satelliittijärjestelmät tulevat mukaan. Kyllä näitä autojen liikkeitä on hyvin helppo seurata. Nyt vaaditaan, että pitäisi muun muassa ruuhkapaikoilla — Pääkaupunkiseutu on hyvä esimerkki — koko ajan leventää teitä, tehdä uusia väyliä. Eihän sillä tiellä koskaan päästä eteenpäin. Pitää pystyä myös ohjaamaan liikennettä, ja kyllä se on tietyllä lailla myös yhteiskunnan tehtävä.

Herra puhemies! Ihan lopuksi pari sanaa aloitteista. Täällä on aloitteista todettu — totean, että 5 minuuttia, tämä suositusaika, on tullut täyteen, mutta ehkä jos minuutin voin vielä käyttää — miksi sitten niitä täällä ei aktivoida. Minä haluan heittää vastakysymyksen: Jollakin lailla, kun hyvää aloitetta vie eteenpäin, aika pahalle tuntuu sitten lopuksi kertoa, että oikein eduskunta kaatoi äänestyksessä jonkun tärkeän hankkeen. Ministeriökin saa siitä vahvistusta, että eihän tällaista hanketta kannata viedä eteenpäin enää, kun eduskuntakin on oikein kaatanut sen.

Sen vuoksi, kun valtiovarainvaliokunta käsittelee budjettimietinnön ja siinä yhteydessä niin liikennehakkeet kuin kaikki muutkin on käyty läpi, niin tosiasiallisesti se on tietysti sen kunkin asian kohdalla päätepiste. Jokaisen edustajan oikeuksiin kuuluu ilman muuta tehdä aloitteita. Niin pitää olla jatkossakin, niitä pitää voida aktivoida. Mutta on myös syytä havaita se, että aktivoimisen kautta on se suuri vaara, joka on käytännössä sataprosenttinen, koska budjettimietinnön jälkeen on pakko todeta, että tässä kaikki tällä erää, niin se on sen hankkeen kannalta itse asiassa sitten tuhoisaa.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Väylät ja liikenne on tietenkin kaikkia meitä lähellä, ja sen nyt varmaan näkee myöskin huomenna äänestettävistä talousarvioaloitteista, mutta ihan ensin yleisesti.

Liikennepoliittinen selonteko vahvistettiin tässä eduskunnassa vuonna 2000, ja siellä otettiin tiukka linjaus perusväylänpitoon, johonka sekä liikennevaliokunta että myös jaosto ovat vuosittain kiinnittäneet huomiota. Nyt kuitenkin tämä hallituksen esitys vähentää selonteon vastaisesti perusväylänpidon rahoitusta sekä teiden että ratojen puolelta. Mitä mieltä on tehdä selontekoja ja tehdä linjauksia, jos käytännön toimenpiteet tässä salissa, kun pitäisi rahaa niihin satsata, ovat päinvastaiset? Sosialidemokraattien vaihtoehdossa on perusväylänpitoon lisätty rahoitusta sekä teiden että ratojen osalle, ei kylläkään riittävästi yhä edelleenkään, mutta kuitenkin huomattavasti enemmän kuin hallituksen esityksessä.

Toinen surullinen asia on jatkuvasti vähenevä joukkoliikenteen käyttö. Meillä on alueita, missä se ei todellakaan toimi liittyen sen huonoihin verkkoihin ja sen hintaan. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia on käyttöaste. Tähän tarvitaan yhteiskunnan lisääntyviä satsauksia, jotta meillä olisi mahdollista jo tasa-arvonkin vuoksi kaikilla ihmisillä mahdollisuus liikkua oman kuntansa alueella, mutta myös tietysti kuntien välillä. Tähän olemme myöskin satsanneet lisärahoitusta.

Telakkateollisuus on tällä hetkellä varsin surkeassa jamassa, tilauksista on romahtanut yli 90 prosenttia. Tästä syystä olemme esittäneet valtion omien alushankintojen aikaistamista, jolla voitaisiin hieman pelastaa niitä työpaikkoja, jotka tällä hetkellä erityisesti länsirannikon osalla ovat vaarassa kaikki hävitä ja koko se osaaminen, mitä Suomessa telakkapuolella on olemassa.

Sitten tämä surullisenkuuluisa sähköinen liikenne, josta Evan arviointi oli aika rankkaa luettavaa meille kaikille, niin että se ei todellakaan toimi. Meillä ei olla sähköisen asioinnin maailmassa niin kuin olisi olettanut tässä tietotekniikan ykkösmaassa vuonna silloin aikaisemmin. Nyt tarvitaan siis lisää satsauksia valtakunnalliseen laajakaistahankkeeseen sekä maan kattavaan digitalisointiin. Ilman näitä me jäämme todellakin sinne Mongolian tasolle tai jäämme jopa siitä Mongoliasta jälkeen.

Sitten yksi lause myöskin tästä selonteosta: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki—Vaalimaa-moottoritien E18 vuoteen 2015 mennessä, jonka varmistamiseksi sen puuttuvista osista tehdään koko yhteysvälin kattava toteutuspäätös." Ensi vuosi on vuosi 2010. Silloin ei aloiteta sitä osaa Haminan ohitustiestä, vaikka valmius oli jo tänä vuonna aloittaa se. Ensi vuonna ei aloiteta Koskenkylä—Kotka-väliä, ei aloiteta Hamina—Vaalimaa-väliä. Tälle hankkeelle, jotta se olisi valmis vuonna 2015, tulee aikamoinen kiire, kun se yritetään, kaikki nämä välit, joiden yhteishinta on siis yli 700 miljoonaa, tehdä siinä kolmessa vuodessa. En tiedä, mistä silloin löytyy rahaa, ja niin olisin toivonut, että sitä olisi jaettu näille vuosille, mitä tässä olisi ollut aikaa, kun näin on kerran sovittu.

Toinen asia: Sinne samalle kulmakunnalle liittyen siitä Haminasta Vaalimaalle päin on tietysti tämä surullisenkuuluisa rekkaparkki. Valitettavasti toistan tätä "surullisenkuuluisaa" nyt useamman kerran, mutta tämän hankkeen piti olla jo valmis. Jos yhtään ajattelee kulmakuntaa, jota on kohdeltu rakennemuutoksen osalta aika rankasti ja logistiikka on sen ainoa kasvava toimiala ollut viime vuosina, niin sitten tämä hallitus peruuttaa ne rahat, jotka sinne oli satsattu. Ne rahat oli toisen kerran lisätalousarviossa, jossa ne peruutettiin, ja nyt niitä ei ole myöskään ensi vuoden talousarviossa. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Kolmas asia, mikä vaikuttaa tähän logistiikkaan, on tietenkin satama, jossa Kotolahden ratapiha on teemahankkeesta saanut alkurahoituksensa silloin edellisen hallituksen aikana, mutta valitettavasti se ei ole vieläkään valmis. Me emme vieläkään saa Kotkan suuresta satamasta, joka on siis maan suurin konttiliikenteen osalta, viedyksi niitä kontteja rautateiden kautta niin kuin haluaisimme, ja se tukkii myöskin sitä rekkaliikennettä sinne rajalle. Tähän toivoisin, että valtiovalta antaisi edes ne muutamat miljoonat, jotta niitä satsauksia ei pyydettäisi yhä enenevässä määrin Kotkan kaupungilta.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kun 5 minuuttia oli vähän liian lyhyt näin tärkeässä asiassa kuin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan osalta, niin muutamia ajatuksia vielä.

Pohjaksi totean, että kristillisdemokraateilla on vaihtoehtobudjetti ollut jo syyskuusta lähtien ja olemme sitä johdonmukaisesti vieneet eteenpäin ja siihen perustuu pääosa meidän aloitteistamme, joista täällä äänestetään, eli ne on tasapainotettu myös tulojen osalta. Sen lisäksi tietysti meillä on muutamia henkilökohtaisia, omia, aloitteita oman maakunnan tärkeistä hankkeista, ja on tärkeää, että nekin viedään loppuun asti ja katsotaan sitten, ketkä ovat niiden takana, ketkä eivät. Varmaan perusteltuja, koska hallituspuolueiden edustajatkin niitä ovat tehneet muun muassa tämän pääluokan osalta peräti 116 kappaletta, ja kyllä uskon, että tärkeitä asioita on. Ehkä nämä hallituspuolueiden 116 liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan aloitetta kertovat siitä, että valtavasti on polttavia tarpeita liikennepuolella eri puolilla maata ja tyytyväisyys ei siis silloin hallituksen politiikkaan riittävä ole. Mutta toki on ymmärrettävä, että elämme taloudellisesti aikaa, jolloin kaikki hankkeet eivät voi toteutua nyt eivätkä edes lähitulevaisuudessa, ja siksi joudutaan arvioimaan niiden tärkeysjärjestystä.

Se mikä on mielenkiintoista, on, että täällä hallituspuolueitten edustajat ovat voimakkaasti vedonneet siihen, että on vaikea aika, taloudellinen syvä ahdinko ja siksi liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan menoja ei voida kasvattaa. Voidaan ajatella ihan päinvastoin, niin kuin tänä vuonna on lisäbudjettien osalta tehty eli on osoitettu muun muassa tiehankkeisiin merkittäviä lisäyksiä. Minulla on se käsitys, että tämä lama ei ole — tai mikä taantuma tai lama, voidaan lamasta puhua ja rajusta sellaisesta ja työttömyyden valtavasta kasvuvauhdista, joka on menossa, ja elinkeinoelämän suurista vaikeuksista, maatalouden suurista vaikeuksista jne., jotka olisivat niin tietoliikenteen, ratojen, lentoliikenteen kuin ennen kaikkea maantieliikenteen osalta nyt kaipaamassa panostuksia ja näin myös työllisyyttä voitaisiin hoitaa järkevällä tavalla tekemällä kauaskantoisia investointeja eri puolilla maata. Nyt niitä tehdään aivan kohtuuttomasti vain täällä etelässä ja muu osa maata on aika lailla heikoissa kantimissa.

Tässä suhteessa se, että viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna ensi vuoden budjetti, joka nyt on käsittelyssä, on perusväylänpidon määrärahan osalta 82 miljoonaa euroa pienempi, eli hallitus leikkaa viime vuoden tilinpäätökseen verrattuna, joka on toteutunut, ensi vuodelle 82 miljoonaa euroa pois perustienpidosta, tai perusväylänpidosta, niin kuin sanotaan nykyisin. Se on kyllä aikamoinen linjanveto, aika käsittämätön. Nyt näitä rahoja kyllä tarvittaisiin. Meillä ei ole mitään tietoa, tuleeko lisäbudjettia ja jos tulee, niin minkälaisia määrärahoja. Tänä vuonna niitä on lisätty jonkin verran lisätalousarviossa, ja tämän vuoden lopullista käyttöä emme tietysti tässä vaiheessa vielä ihan tarkkaan tiedä.

Mutta siis lama jatkuu, elvytystä tarvitaan edelleen ja siihen kyllä on yksi käyttökelpoinen tapa, liikennehankkeiden toteuttaminen vähän niin kuin ennenaikaisesti. Siinä esimerkiksi Keski-Suomesta löytyy erittäin tärkeitä, polttavia tarpeita keskellä maata, jossa läpikulkuliikenteen merkityskin jo on valtavan suuri paikallisen liikenteen lisäksi. Eli tässä hallituksen linja on kyllä hankala ja huono, kun se ei jatka tätä aktiivista liikennepolitiikkaa ensi vuonna, ja erityisen suuri ongelma on maaseudun alemman asteinen tiestö — en käytä sanaa alemman arvoinen, niin kuin täällä monet käyttivät, koska arvoiltaan ne ovat tärkeitä teitä, mutta asteiltaan ne ovat alempia teitä. Siellä ollaan todella kurjassa tilanteessa ja monet kunnat kärsivät huomattavasti, ihmiset ja elinkeinot, tiepolitiikan kohtuuttoman heikosta tasosta maaseutualueilla erityisesti.

Herra puhemies! Tässä yhteydessä on syytä myös nostaa esille varojen käyttö liikennehankkeisiin. Olen ed. Rossin kanssa täysin samaa mieltä, että eläkerahojen käyttö olisi nyt otettava vakavasti. Esa Svanljung, lienee joku Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja tänä päivänä, otti hyvin myönteisen kannan siihen, että suomalaisten eläkevaroja käytettäisiin järkevien, tuottavien liikennehankkeiden rahoittamiseen. Miksi hallitus ei ole tähän millään lailla tarttunut? (Puhemies: 5 minuuttia!) Pitäisi nopeasti tarttua.

Herra puhemies! Sitten rattijuoppoudesta täällä vähän käytiin keskustelua. Mielestäni 0,2 promilleen pudottaminen olisi ihan paikallaan, ja vakava kysymys on tämä nuorten liikennekäyttäytyminen. Siihen pitää kyllä puuttua paljon voimakkaammin kuin mitä nyt on tapahtunut. Itse asiassa ei ole tapahtunut yhtään mitään.

Lopuksi vielä, herra puhemies, olen syvästi huolissani siitä, että Vanhasen hallitusten aikana Suomen tietoyhteiskuntakehitys on romahtanut. Ennen oli tilanne, että Suomessa oli selkeä vastuu, Olli-Pekka Heinonen ministerinä viimeksi silloin hoiti hyvin tai huonosti, eräiltä osin vähän heikostikin, mutta kuitenkin, ja nyt hallituksessa ei ole ketään vastuuta selkeästi kantavaa siitä, että tietoyhteiskuntakehitystä vietäisiin Suomessa eteenpäin. Tämä Evan raportti kertoo, että olemme romahtaneet, niin kuin on sanottu, Mongolian tasolle. Tämä on se avain, jolla Suomi voisi nousta nopeastikin tästä lamasta, jos tietoyhteiskuntakehitystä määrätietoisesti ja voimakkaasti alettaisiin nostaa. Siihen täytyisi nimetä hallituksessa selkeä vastuuministeri. Nyt se on hajallaan vaikka missä ja kukaan ei kanna kokonaisvastuuta. Toimijoita on monta, mutta poliittisen kokonaisvastuun pitäisi olla jollakin. Tässä hallituksen pitäisi nyt vielä, vaikka sen päivät alkavat olla luetut, ottaa asia aivan uudella tavalla haltuunsa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Rossi täällä sanoi ja kuten ed. Kankaanniemikin toi esille, olisi mielekästä, että eläkerahastojen varoja sijoitettaisiin nimenomaan ja itse asiassa vain ja ainoastaan kotimaisiin kohteisiin. Minä pidän hyvin riskialttiina, että niitä korkeamman tuoton tavoittelussa on sijoitettu ulkomaille. Voi olla, että sieltä tuottoja tulee, mutta yhtä hyvin voi olla, että sieltä ei omiaankaan saa pois, ja tätä pidän vastuuttomana. Sitä vastoin, jos rahoja sijoitetaan kotimaiseen liikennerakenteeseen, niin tieverkostoon kuin ratoihin, se on kotimainen investointi ja silloin rahat, jotka on kotimaassa ansaittu ja joilla eläkevakuutukset on maksettu, hyödyntävät kotimaista elinkeinoelämää ja kotimaista taloutta. Haluaisin vaikka lain ihan suorastaan, että ne tulee sijoittaa kotimaisiin kohteisiin. Ei Suomessa ole vielä kaikki tehty eikä Suomessa ole kaikki valmista eikä rakennettua. Täällä voidaan tehdä nimenomaan paljon, ja silloin haluan tämän näkemyksen tuoda vahvasti esille.

Arvoisa puhemies! Haluan antaa tunnustusta liikenneministeri Vehviläiselle siitä, että hänen aikanaan on alettu kunnostaa niitä ratoja, jotka olivat jopa purku- ja lakkautusuhan alla. Työt jatkuvat. Pisin poikkirata, johon edellisessä puheessani viittasin, on Huutokoski—Savonlinna-osuudelta kunnostettu ja jo nyt on ohjattu liikennettä Salpausselän poikkiradalta tälle radalle. Se on helpottanut Salpausselän ruuhkia ja palvellut puunjalostusteollisuutta. Tästä on tullut jo myönteistä palautetta.

Samoin Pohjois-Karjalassa Karjalan rataa kunnostetaan, että rata säilyy läpiajettavana Joensuusta Kontiomäen kautta Ouluun. Siellä heikoimmat osat tullaan laittamaan kuntoon. (Ed. Piirainen: On laitettu, mutta liian vähän on rahaa!) — Aivan, pitää paikkansa, liian vähän, mutta on se vähäkin parempi kuin se, että toteutettaisiin purkaminen. Kun rahaa laitetaan, se on merkki, että sillä tullaan töitä jatkamaan. — Aivan kuten edustaja täällä sanoi, niin liian vähän on rahaa pantu moniin muihinkin kohteisiin, mutta kun työt on aloitettu, niin kyllä niitä sitten myöskin todennäköisesti jatketaan. Esimerkiksi rata Äänekoski—Haapajärvi, niin sanottu Keski-Suomen rata, 1950-luvulla rakennettu, ihan 1960-luvun alussa läpiajettavaksi valmistunut, kunnostetaan hyvään kuntoon Äänekoski—Saarijärvi-välillä ja välttävään kuntoon kunnostetaan sitten Saarijärveltä pohjoiseen. Mutta se, että se kunnostetaan siltäkin väliltä puutavaraliikennettä varten, on merkki, että se tullaan kunnostamaan myös paremmin. Siinä tehdään nyt aivan välttämättömin, mutta Saarijärvi—Äänekoski-väli tulee suorastaan — haapamäkeläisenä sanon — kadehdittavan hyvään kuntoon, sillä se tulee yhteen hitsatuin kiskoin, mitä Haapamäen radat eivät vielä ole, paitsi Haapamäki—Pihlajavesi-osuus.

Arvoisa puhemies! Kun mainitsin tässä yhteydessä Haapamäen, niin todella toivon, että ne radat, joissa on jo tehty merkittäviä kunnostuksia, voitaisiin vielä puuttuvilta osin, kaikki Haapamäen kautta kulkevat radat, erikoisesti välillä Haapamäki—Seinäjoki, saattaa siihen kuntoon, mitä suunnitelmat ovat olleet. Siellä on vielä lyhytkiskoista osuutta jonkun verran, muuten ne ovat kohtalaisessa kunnossa. Mutta sitten rata Haapamäki—Parkano—Pori tulisi kunnostaa ja palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle. Se olisi vaihtoehtoinen reitti myös kaikelle muulle Porin ja länsirannikon satamiin suuntautuvalle liikenteelle, sillä nyt tällä hetkellä jo Jyväskylä—Jämsä—Tampere-rata, kuten Tampereelta Kokemäen kautta Poriin, on osin ruuhkautunut. Silloin olisi mielekästä laittaa olemassa oleva ratayhteys hyvään, liikennöitävään kuntoon.

Haluan, että myös ne valtion ylläpitämät tiet, jotka uhataan siirtää yksityisteiksi, voisivat edelleen säilyä valtion vastuulla. Yksityistiet ovat tärkeä osa suomalaista tieverkostoa puuhuollon, maaseudun elinkeinoelämän, asuttuna pitämisen ja maaseudun toimintojen ja myös vapaa-ajan kannalta. Toivon, että valtio voisi antaa jatkossakin sitä tukea, mitä yksityisteillä odotetaan näitten teiden kunnostamiseen.

Tietoliikenteen osalta pidän suurena vahinkona sitä, että lankaverkkoa on liian paljon purettu tästä maasta. Toimivalle, hyväkuntoiselle verkolle olisi ollut paljon käyttöä. Purkaminen on ollut vahinko.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, kuulinko äsken oikein vai en, mutta joka tapauksessa, kun ed. Kankaanniemi sanoi, että tähän liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan määrärahoihin ei ole lisätty määrärahoja, niin haluan vaan todeta sen, että määrärahat lisääntyvät 2 prosentilla ja sitä kautta ministeriötä kohdellaan aika lailla samalla tavoin kuin monia muitakin ministeriöitä. Se, että riittääkö sitten joka paikkaan rahaa, onkin toinen kysymys, ja se mitä lisäbudjetit taas tuovat tullessaan, vielä muuttaa varmasti tätä tilannetta. On todella toivottavaa, että lisäbudjetissa sitten pystytään monia hankkeita hoitamaan.

Herra puhemies! Vielä tuolla työhuoneessa kuuntelin, kun ed. Jukka Mäkelä omassa puheenvuorossaan totesi, että jos kunnat tulisivat rahoittajiksi tieinvestointeihin, niin on kyllä syytä torjua se. Koska jos tarkoituksena on, että investoinnit loppuvat muualla maassa kuin vauraimpien kuntien kohdalla, niin se ei ole oikea tie. Valtion tiet kuuluvat valtiolle yhteisesti, ne veromarkoilla, nykyisillä veroeuroilla, rahoitetaan.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin aiemmin eläkeyhtiöitten rahojen käytöstä tiehankkeisiin, ja minun mielestäni siinä pitää kyllä olla varovainen ja harkitseva, koska näitä eläkeyhtiöitten rahoja tullaan lähiaikoina kyllä rutkasti tarvitsemaan.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossille: Tämä on hyvä periaatteellinen kysymys. Nimittäin silloin, kun resurssit ovat niukat, pitää harkita, mutta kyllä sen kokemuksen mukaan, mitä itselläni on, pienikin omarahoitusosuus saa harkitsemaan ja priorisoimaan hankkeita silloin, kun niin täytyy tehdä.