Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 31
Heikki A. Ollila /kok(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala on edustajia eniten kiinnostava sektori, ainakin jos
mittaamme asiaa valtion talousarvioon jätettyjen aloitteiden
määrällä tai sitten näillä muutosesityksillä,
joita täällä pöydille on jaettuna — ja
miksi emme mittaisi. Kun näiden aloitteiden kohtalo on
kuitenkin valtaosaltaan erittäin tyly, useimmilla ei ole
pienintäkään mahdollisuutta läpimenoon,
parhaimmillaan niillä saa maininnan paikallislehteen, rohkenen
pohdiskella ja ehkä kysyä, olisiko mahdollista
ihan eduskunnan arvovallankin kannalta vähentää näitä kovasti
paikallisia aloitteita, jotka eivät ole luonteeltaan sellaisia,
että niitä talousarvion kautta edes hoidettaisiin.
Ei näistä, rohkenen sanoa, turhista aloitteista
haittaakaan ole, mutta muutama virkamiestyöpäivä ja
paljon turhaa paperin monistusta ja sanottakoon sekin, että ehkä jokunen
harhaan johdettu kansalainen. Liikennejaosto selvitti nuo aloitteet
sujuvasti keskittyen oleelliseen hyvässä yhteishengessä,
mistä lämmin kiitos jaoston jäsenille
ja työhön osallistuneille virkamiehille.
Ministeriön hallinnonalalla tapahtuu merkit-täviä muutoksia,
rakenteellisia uudistuksia. Vuoden alussa aloittaa toimintansa kaksi
uutta vi- rastoa. Liikennevirastoon yhdistetään
Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitoksen väylätoimisto.
Se toinen on Liikenteen turvallisuusvirasto, joka kokoaa Ajoneuvohallintokeskuksen,
Ilmailuhallinnon, Rautatieviraston ja Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoimiston.
Myös
piiritasolla aluehallinnon uudistus heijastuu liikenteen hallinnointiin.
On toivottavaa, että uudistukset sujuvat kitkatta ja toteuttavat
kustannussäästöjä ilman, että palvelutehtävä ja
muiden tehtävien hoito heikentyy.
Suomessa on liikenteessä niin sanottuja kehittämishankkeita,
uusia väyliä, työn alla nyt ja lähivuosina
enemmällä rahalla kuin koskaan aikaisemmin. Näin
ollen jaosto ja valiokunta eivät uusia hankkeita hallituksen
esitykseen lisänneet, sen sijaan kannettiin huolta jo myönnettyjen
rahojen eli hankkeiden tehokkaasta ja joustavasta toteutuksesta.
Budjettivuosi on rahoittajana liian lyhyt pitkien hankkeiden joustavaan
toteuttamiseen, semminkin kun niihin liittyy usein useita sopimuksia
eri rakentajien kesken, jotka ovat pitkäaikaisia, useamman
vuoden yli meneviä. Positiivista on, että ongelma
on tiedostettu hallituksenkin tasolla, ja jaosto jää odottamaan
tuloksia sekä osaltaan valvomaan, että niitä tulee.
Toinen suuri ja ymmärtääkseni yksimielinen huoli
jaostolla oli ja on perusväylänpidon rahoituksesta.
Se on jäänyt suurten ja monien sinänsä aivan
varmasti tarpeellisten kehittämishankkeiden jalkoihin.
Näin ei vain voi kovinkaan pitkään jatkua,
hoitorästit kasvavat, ja niiden kiinni saaminen tulee yhä kalliimmaksi.
Kun perusväylänpito on myös työllistävää,
pitäisin tärkeänä, että jo
ensi vuoden mahdollisissa lisätalousarvioissa tämä olisi
yksi selkeä painopiste. Jaosto lisäsi myös
rahaa perusväylänpitoon jonkin verran, mutta pääosan
siitäkin vie kuitenkin vesiväylänpito,
jonka turvaamisen arvioitiin vaativan lisärahoitusta, koska
yhtiöittämisestä ja kilpailutuksesta
saatava hyöty realisoituu vasta siirtymäajan jälkeen.
Valiokunta katsoi tarpeelliseksi panostaa lisää myös
joukkoliikenteeseen niin maaseudulla kuin suurilla kaupunkiseuduilla,
joiden piiriin myös Oulun seutu on nyt liittynyt uutena
tuen saajana.
Herra puhemies! Ei ole tarpeen luetella kaikkia valiokunnan
tekemiä muutoksia. Ne olivat yllättäen
tällä kertaa kaikki lisäyksiä,
yhteissummaltaan toki varsin vähäisiä aiempiin
vuosiin verraten, ja kaikillehan ne selviävät
lukemalla valiokunnan mietintö.
Ensimmäinen varapuhemies:
Nyt jatkamme sillä tavalla, että otetaan heti
perään ministereiden puheenvuorot, ja sitten aloitamme
puhujalistaa aina ed. Kuopan puheenvuoroon saakka, se mukaan lukien — tässä on
myös sopiva poliittinen kirjo — ja sitten sen
jälkeen käymme debattia, niin kuin näitten
päivien tapana on ollut.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Olen tutustunut
tarkoin valiokunnan ja erityisesti jaoston laatimaan mietintöön,
ja olen sen kanssa hyvin monista asioista samaa mieltä,
mitä tuossa jo edellä jaoston puheenjohtaja toi
esille, että me tunnetusti tiedämme ne ongelmat,
että siellä perustienpidossa on riittämättömästi
rahoitusta ja muutamia muita asioita. Haluan tässä vaiheessa
kertoa omat kiitokseni valiokunnan lisäyksistä,
että uskon, että olette tehneet ne taas jälleen
tarkan harkinnan jälkeen, ja erityisesti tämä 4
miljoonaa euroa tänne meriväylien kunnossapitoon
on todella tärkeä panostus.
Arvoisa puhemies! Ajattelin niin, että kun tässä eletään
vaalikauden tällaista vaihetta, niin on ehkä hyvä,
että katsomme vähän pientä tämmöistä päivitystä,
tilinpitoa, siihen, missä kohtaa vaalikauden osalta liikennepolitiikassa
mennään. Sanoisin muutaman tämmöisen
noston tähän alkuun.
Uskon siihen, että tämä selontekomenettelyn käyttöönotto
tulee olemaan meille hyvä asia. Jollakin muulla hallinnonalalla
jotkut haluavat niistä luopua, mutta liikennepolitiikan
pitkäjänteisyyden kannalta selontekomenettely
on jo minusta nyt osoittanut oman arvokkuutensa ja on voitu ikään
kuin rauhallisemmin mielin tässä nyt sen jälkeen,
kun selonteko eduskunnassa yksimielisesti hyväksyttiin,
viedä asioita eteenpäin. Tiedetään,
mitä hankkeita tällä vaalikaudella viedään
eteenpäin, paljonko laitetaan puuhuollon turvaamiseksi,
alempiasteiseen tiestöön, lakkautusuhan alla oleviin
ratoihin ja yksityisteihin.
Sitten toisena asiana nostan sen, että olemme päässeet
kyllä kehittämisinvestointien osalta korkealle
tasolle, niin että se ensi vuoden lukema on käsittääkseni
historiallisesti kaikista korkein, lähes 500 miljoonaa
euroa. Se on kyllä aika haasteellinen, uskoisin, jos ajatellaan
tulevia vuosia, että siinä pystyttäisiin
sillä tasolla kulkemaan, mutta se ei ainakaan riipu siitä,
että hankkeista olisi pula.
Tämän vaalikauden iso haaste on ilmastonmuutos,
ja me emme vielä ehkä ymmärräkään, miten
paljon se tulee vaikuttamaan meidän liikennepolitiikkaamme.
Se ei täällä meidän yksittäisessä budjetinteossamme
vielä tässä vaiheessa näy.
Sitten asia, josta on tullut paljon arviointia ja kriittistä arviointia,
on liikenneturvallisuus. Siinä yhdyn täysin siihen,
että meillä ei ole minkäänlaisia
mahdollisuuksia, ellemme nyt kaikki heittäydy olemaan kotona
ja olemaan liikkumatta ollenkaan, saavuttaa niitä tavoitteita,
joita viime vaalikaudella jo asetettiin valtakunnalliseksi liikenneturvallisuustavoitteeksi,
eli että alle 250 kuolonuhria vain tulisi. Erityisen paljon
meitä kaikkia on puhuttanut tämänkin
syksyn aikana nuorten liikenneturvallisuus, ja olen saanut sekä yksityisesti
että julkisuuden kautta erittäin paljon uusia
konsteja, toimenpiteitä, radikaaleja ja kovempia keinoja,
ehdotuksia, ja olen päätynyt siihen, että ne
myös selvitetään. Olen eilen asettanut
työryhmän, jossa käydään
läpi muun muassa kahdeksankympin lätkää tai
ajokieltoa ilta-aikaan tai saako olla avattuja alkoholijuomia autossa,
ja toivon, että me pystyisimme näistä keinoista
ennakkoluulottomasti valitsemaan myös ensi keväänä sellaisia,
joita viedään eteenpäin.
Hyvät kuulijat! Haluan todeta sen, että kun
parin viikon päästä elämme tulevaa
vuosikymmentä — ensi vuoden budjettivuosi on se
ensimmäinen tulevan vuosikymmenen ensimmäinen
vuosi — niin olisi ehkä hyvä, että me
täällä eduskunnassakin suuntaisimme keskusteluamme
pois tästä päiväkohtaisuudesta
ja pohtisimme sitä, minkälainen liikennepolitiikka
palvelee parhaiten suomalaista elinkeinoelämää ja
suomalaisia tulevalla vuosikymmenellä. Haluan nostaa esille tämän
ehkä uuden ajattelutavan siitä, että pitäisi nähdä liikennejärjestelmä kokonaisuutena,
ei niin, että katsomme vaikka joukkoliikennettä ja yksityisautoilua
vastakkain tai tavaraliikennettä raiteilla ja kumipyörillä vastakkain,
vaan että näkisimme, miten tämä koko
liikennejärjestelmä parhaimmalla mahdollisella
tavalla meitä hyödyttää. Tässä tulevat
esimerkiksi nämä älykkään liikenteen
mahdollisuudet, joihin itse uskon, ja toivon, että voitte
tutustua muun muassa selvitysmies Harri Pursiaisen raporttiin näiltä osin.
Tässä oikeastaan lyhyesti tässä vaiheessa,
ja osallistun mielelläni keskusteluun.
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Myös minä haluan omalta
osaltani kiittää valtiovarainvaliokuntaa hyvästä mietinnöstä ja
siitä toteamasta, joka on myös hallituksen näkemys
laajakaistojen luonteesta, eli kirjauksesta, että ne ovat
tänä päivänä välttämättömiä alueellisen
tasavertaisuuden, maan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta.
Juuri siksi laajakaistahanke on tärkeä, ja se
etenee haja-asutusalueilla vauhdilla. Jo nyt voidaan siis sanoa,
että hallituksen vuosi sitten lanseeraama hanke on tullut
todelliseen tarpeeseen.
Palaute on ollut innostunutta, ja konsepti on otettu vastaan.
Itse asiassa maakunnista on tullut yhteensä noin 800 hanketta,
jotka tullaan kilpailuttamaan ja toteuttamaan tulevina vuosina.
Näiden hankkeiden yhteenlaskettu arvo on alustavasti noin
375 miljoonaa euroa. Laajakaistahankkeen rahoittamista auttaa olennaisesti
se, että Euroopan unionin maaseutuohjelmasta saatiin 25 miljoonaa
euroa valtion budjetista osoitetun 66 miljoonan euron lisäksi.
Komissio on päättänyt maaseutuohjelmasta
marraskuun lopulla. Uskon, että rahat riittävät
melko pitkälle, vaikka laajakaistahankkeen kustannusarvio
on suunnittelun tarkentuessa kasvanut. Lopulliset hintalaput tälle
hankkeelle saadaan vasta sen jälkeen, kun kilpailutus on
käyty.
Laajakaistahankkeen valmistelu on ollut iso ponnistus, ja annan
suuren arvon erityisesti maakuntaliittojen panoksille. Niillä on
ollut ja on jatkossakin aivan keskeinen rooli tulevina vuosina toteutettavien
hankkeiden valmistelussa ja kilpailutuksessa. LVM ja TEM ovat selvitelleet, miten
EU:n rakennerahoja voitaisiin käyttää laajakaistayhteyksien
kehittämiseen. Yksittäisiin hankkeisiin käytettävissä olevat
tukirahat ovat suhteellisen pieniä, ja sen vuoksi suosittelen,
että maakuntaliitot kohdentavat näitä varoja
varsinaisia laajakaistahankkeita täydentäviin
ja tukeviin toimiin. Saan usein ehdotuksia sinänsä mielenkiintoisista
ja toteuttamisen arvoisista hankkeista, joita ei kuitenkaan ole
mahdollista rahoittaa varsinaisen laajakaistahankkeen puitteissa.
Tällaisiinkin hankkeisiin olisi hyvä olla rahoitusmuotoja.
Hyvä esimerkki hankkeesta, johon rakennerahoitusta
voisi käyttää, on koulujen nopeiden tietoliikenneyhteyksien
kehittäminen. Kouluilla on nykyisin melko huonot mahdollisuudet
tarjota oppilailleen tietoyhteiskunnan edellyttämät
perusvalmiudet. Suomen runsaasta 4 000 oppilaitoksesta
vain alle viidenneksellä on käytössään valokuituyhteys.
Mielestäni kaikkien Suomen koulujen kaikkiin opetustiloihin
tulisi saada valokaapeliyhteys ja nopeita yhteyksiä hyödyntävät
laitteet. Näin nämä oppilaitokset voisivat
toimia nopeiden tietoliikenneyhteyksien käyttöönoton
alueellisina moottoreina ja tietoyhteiskuntakehityksen koelaboratorioina.
Oppilaitokset olisivat hyvä alusta nopeita yhteyksiä hyödyntävien
palvelujen ja sovellusten kehittämiselle. Siis näitä voisi
rakennerahastosta rahoittaa.
Edelleen rakennerahastoa voitaisiin käyttää vaikkapa
nopeita yhteyksiä hyödyntävien palvelujen
pilottihankkeisiin ja myös nopeiden yhteyksien markkinointiin.
Toivon, että maakuntaliitot esittävät
aktiivisesti omia ideoitaan ja käynnistävät
rakennerahoilla tämän tyyppisiä valtakunnallisia
laajakaistahanketta tukevia toimia. Aluekehittämislainsäädäntö tällä hetkellä sen
mahdollistaa,
ja nyt on sitten vaan hetki tehdä innovatiivisia ehdotuksia.
Ministeriössä valmistellaan parhaillaan listoja kunnista,
jotka kuuluvat 8, 22, ja 33 prosentin maksuosuuden ryhmiin. Työ on
pitkällä, ja asiaa koskeva asetus lähetetään
tammikuussa lausunnolle. Kuntia ryhmiteltäessä käytetään
laajakaistatukilaissa mainittuja kriteerejä, joissa lain
mukaan alennettua kuntaosuutta voidaan soveltaa kunnissa, joissa
laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman
taloudellisen rasitteen ottaen huomioon kunnan taloudellisen kantokyvyn,
laajakaistahankkeen laajuuden ja teknisen toteuttamistavan, kunnan
asukastiheyden sekä hankkeen rakentamiskustannuksen suhteutettuna
kunnan väestömäärään. Tällä ja
eduskunnan hyväksymän lain pykälillä sitten
nämä yli 200 kuntaa tullaan järjestykseen laittamaan.
Tosiaankin asetus lähtee lausunnolle tammikuussa.
Ensi keväänä siirrytään
sitten toteutusvaiheeseen. Aivan ensimmäisinä lähtevät
liikkeelle nyt jo tänä syksynä pilottihankkeet,
ja pian niiden perään toivottavasti lähtevät
liikkeelle päävaiheen hankkeet, joita ehdotuksia
todellakin on tullut kahdeksisensataa, eli laajasti on hanke otettu maakunnissa
vastaan. 800 pilottia osoittaa myös hankkeen tarpeellisuuden.
Arvoisa puhemies! Varmasti keskustelussa käymme lisää sitten
tästäkin asiasta.
Marjo Matikainen-Kallström /kok:
Arvoisa puhemies! Liikenne ja siihen liittyvät kysymykset
ovat aina ja tulevat aina olemaan intohimoja herättävä pääluokka.
Hankkeista ei ole pula, aivan niin kuin ministeri mainitsi. Hankkeita löytyy
joka lähtöön, joka puolelle, joka alueelle.
Suurin osa noista talousarvioaloitteista, jotka me edustajat
olemme tehneet, kuuluu yksittäisten tiepiirien asioihin,
ei niinkään eduskunnan päätettäviin.
Mutta täällä on aina tehty ja aina tullaan
tekemään politiikkaa ja populismi sen kun kukkii.
En poissulje itseänikään tästä populismista.
On joku ryhmä, joka hyvin voimakkaasti ajaa ruuhkamaksuja
Pääkaupunkiseudulle ja Pääkaupunkiseudun
kuntiin. Missä se raja menee, sitä ei kukaan vielä tiedä,
selvitykset ovat menossa jnp., mutta sama ryhmä ei myöskään
ole valmis satsaamaan selkeästi rahallisia, toiminnallisia
panostuksia siihen, että joukkoliikenne toimisi todella
voimakkaasti ja hyvin, ilman että todellakaan tarvitsisi
lähteä henkilöautoilla liikenteeseen.
Samassa suhteessa pitäisi olla sitten ne vaatimukset ja
myöskin panostukset. Yksi väläytelty
malli, mikä on ollut esillä, olisi se, että se perustuisi
erilaiseen kilometripohjaiseen määritelmään.
Silloin se tarkoittaisi sitä, että meillä olisi
ohimolla joku siru, joka seuraisi, missä me liikumme, miten
me liikumme, minne me liikumme, kenen kanssa liikumme, mihin aikaan liikumme.
Onko tämä sitä isoveli valvoo -tyyliä, mitä me
haluamme, vai saammeko vapaasti liikkua Suomessa, minkä eteen
olemme tehneet töitä aikanaan?
Pääkaupunkiseudun ja yleensä kaupunkiseutujen
joukkoliikennetukea hallitus lisää, ja valtiovarainvaliokunta
lisää siihen edelleenkin. Yksi yksityiskohta,
mihin olisin kiinnittänyt huomiota, on se, että tässä momentin
selvitysosassa todetaan, että suurten kaupunkien saaman
avustuksen edellytyksenä on, että kunnat lisäävät omaa
panostustaan joukkoliikenteeseen. Voin sanoa muutamien kaupunkien
osalta niin kuin valiokuntakin toteaa, että suuret kaupungit
rahoittavat joukkoliikenteensä lähes kokonaan
itse, joten miten sitä voidaan enää lisätä,
jos se nyt jo täysin sataprosenttisesti rahoitetaan itse?
On hyvin mielenkiintoista, miten sitä pystytään
vielä lisäämään. Tähän
haluaisin hiukan selvennystä.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa on eroa
viimevuotiseen siinä, että kun on uusi Liikennevirasto,
niin perusväylänpitomomentilla on sekä tienpito,
radanpito että vesiväylien pito. Nostan esiin
tässä sen huolen, ettei eduskunnan budjettivalta
siihen, kuinka paljon budjetoidaan tienpitoon versus radanpitoon,
tulisi jatkossa kärsimään.
Tiet ja radat pirstovat viheralueita ja eläinten kulkureittejä.
Keski-Euroopassahan nähdään paljon viherkansia.
Esimerkiksi Saksassa teiden rakennuskustannuksista jopa 10 prosenttia
käytetään eläinten yli- tai
alikulkuun. Tätä voisi hyvin harkita Suomessakin
käytänteeksi, varsinkin kun ensi vuosi on luonnon
monimuotoisuuden vuosi.
Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen
ja pitää valitettavana, että kevyen liikenteen
väylien rakentaminen on lähes pysähtynyt.
Tähän huoleen voi todella yhtyä. Esimerkiksi
Uudenmaan tiepiirin hankekorissa on 300 kevyen liikenteen hanketta
odottamassa toteutustaan. (Ed. Saarinen: Sadan vuoden hankkeita!) — Niin. — Valiokunnalle
voi kyllä tästä huomiosta antaa kiitokset
ja myös siitä, että kun valiokunta on
lisännyt perusväylänpitoon rahaa, niin valiokunta
on myös painottanut nimenomaan kevyen liikenteen väyliä.
Kevyen liikenteen väylät edistävät
merkittävästi liikenneturvallisuutta. Ne ovat
myös tärkeitä liikuntapaikkoja, edistävät terveyttä.
Sitten takaisin perusradanpitoon. On todella valitettavaa, että perusradanpidon
rahoitus alenee lähes 50 miljoonaa euroa. Meillä on
paljon rapistuneita ratoja. Perusradanpidon taso on ollut vuosia
liian alhainen, ja koko rataverkolla on radan huonosta kunnosta
johtuvia rajoituksia vielä 300 kilometriä. Rajoitukset
johtavat pidempiin matka-aikoihin ja myöhästymisiin.
Nostan vielä sen seikan esille, että meillä on
paljon senkinlaista huonokuntoista rataverkkoa, jota ei voi käyttää henkilöliikenteeseen,
ja korjaustoimenpiteiden jälkeen nämä radat
olisivat otettavissa henkilöliikennekäyttöön.
Tällainen esimerkkirata on Kerava—Nikkilä-rata.
Arvoisa puhemies! Merkittävää tässä budjetissa
on se, että on tehty työsuhdematkalipun verotuskäytäntöön
muutokset, joiden arvioidaan lisäävän
työsuhdematkalipun suosiota. Nythän työsuhdematkalippu
on ollut niin vaikea ja byrokraattinen, että harva työnantaja
on sen ottanut käyttöönsä. Toivotaan,
että tästä saadaan muutos parempaan.
Myös se on hyvä suunta, että suurten
kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea korotetaan nyt 7,5 miljoonaan
euroon. Toki se on vielä riittämätön,
mutta suunta on oikea — riittämätön
siinä mielessä, että tämähän
jaetaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kesken.
Valtiovarainvaliokunta on omassa käsittelyssään
lisännyt 1 miljoona euroa joukkoliikenteelle, ja tästä 200 000
on osoitettu suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä laajakaistaverkoista.
Hallituksen tavoitteena on, että ainakin 99 prosentilla
vakinaisista asunnoista sekä yrityksistä ja julkishallinnon
vakinaisista toimipaikoista on vuoteen 2015 mennessä mahdollisuus
saada käyttöönsä 100 megabitin
yhteydet mahdollistava laajakaista. Positiivista on myös se,
että laajakaistahankkeen rahoitusta aikaistetaan nyt. Tällä laajakaistahankkeella
on elvyttävä vaikutus, ja se myös edistää etätyön
mahdollisuuksia. Kuntien maksuosuudeksi oli alun perin kaavailtu
kolmannes kustannuksista, mutta monien kuntien heikosta taloudellisesta
tilanteesta johtuen maksuosuutta on sittemmin porrastettu siten,
että se voi laskea 8 tai 22 prosenttiin kustannuksista.
Valiokunta mietinnössään myös
korostaa sitä, että jatkossa on tärkeä seurata
kuntien mahdollisuuksia selviytyä laajakaistahankkeisiin
liittyvistä velvoitteista — ihan hyviä huomioita
tämän laajakaistahankkeen etenemisen suhteen.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Me kaikki tiedämme niin kuin
ministerikin totesi, että perusväylänpidossa
rahoitustarpeita riittää. Niin valiokunnissa,
jaostoissa kuin täällä salissakin siitä säännöllisesti
keskustellaan. Väylävirastot ovat perustellusti
esittäneet jatkuvasti lisää rahaa perusväylänpitoon
ja väylien kunnossapitoon. Tämä työ varmaan
tulee jatkumaan tulevinakin vuosina ja tulevinakin eduskuntakau-sina.
On hyvä aina välillä muistuttaa mieleen,
minkälainen resurssi meillä on tai minkälainen
omaisuuserä noissa väyläverkoissa. Maantieverkon pituus
on lähes 80 000 kilometriä ja arvo 15
miljardia, rataverkon pituus kuutisentuhatta kilometriä ja
vesiväylien pituus 16 000 kilometriä,
ja on arvioitu, että rataverkon osalta arvo olisi 2,7 miljardia
ja vesien osalta 0,2 miljardia. Tästä tietenkin
lähtee sitten se problematiikka, mitä tapahtuu,
jos tämä arvo alenee.
Valtiovarainvaliokunnan mukaan perusväy-länpitoon
täytyisikin osoittaa liikenneverkon riittävän
kunnon ja tarpeellisen kehittämisen turvaava rahoitus,
ja saman tyyppinen lausuma on toki siellä ollut useinkin.
Mutta samassa yhteydessä on kiitettävä ministeri
Vehviläistä siitä, että liikennepoliittisen
selonteon yhteydessä erittäin hyviä linjauksia
tehtiin ja monia asioita on saatu eteenpäin tällä hallituskaudella.
Mutta toki näitä puutteita riittää.
Erityisen heikossa kunnossa tällä hetkellä ovat
sillat ja alempiasteinen tieverkko, monesti varsinkin noitten päällysteiden
osalta. Yksityisteiden osalta päätettiin pitää tuo
valtionapu ennallaan ensi vuodelle.
Noista silloista kun mainitsin, niin niistä voidaan
ilmeisesti ensi vuonna korjata vain kolmisenkymmentä kappaletta.
Yli tuhat ilmeisesti jonkunlaista korjausta tarvitsisi. Samaten
teemahankkeita ei pystytä käynnistämään.
Esimerkiksi lossipuolella on tällaista toivottu. Kuten
ministeri totesi, ilmastonmuutos on yksi asia, joka vaikuttaa tienpitoon.
Sorateitten kelirikko-ongelmat ovat lisääntymässä kasvavien
sademäärien myötä, ja tietenkin
myös liukkauden torjuntaa tarvitaan entistä pohjoisempana,
kun talvet leutonevat.
Ed. Karimäki nostikin esiin kevyen liikenteen väylien
rakentamisen tai niiden vähäisyyden. Olen samaa
mieltä siitä, että monissa kunnissa, joissa
on panostettu kevyen liikenteen väyliin, ne ylläpitävät
myös ihmisten kuntoa ja sillä tavalla toimivat
terveyttä edistävinä liikuntapaikkoina silloin,
kun ne pidetään kunnossa, esimerkiksi vaikkapa
rullaluistelua varten. Siitä toki osa ihmisistä on
sitä mieltä, että rullaluistelijat ovat siellä liikenneturvallisuutta
vaarantamassa, mutta hyvä liikuntamuoto se joka tapauksessa
on. Olisikin ihan hyvä, jos kevyen liikenteen väyliin voidaan
panostaa enemmän, ja on esitetty toiveita siitä,
että tutkittaisiin, voidaanko normeja keventää liikenneturvallisuutta
vaarantamatta, jotta niitä saataisiin kilometrejä lisää.
Näitä hankkeita on myös Etelä-Savossa
kevyen liikenteen väylien osalta.
Etelä-Savon osalta pitää nostaa esiin
toinen asia tässä yhteydessä eli lentoliikenteen
turvaaminen Savonlinna—Varkaus-lennoille, kun tuo sopimuskausi
ensi syksynä päättyy. Toivon, että siinä mahdollisimman
aikaisessa vaiheessa päästään
ratkaisuihin ja kilpailutuksiin ja sitä kautta sopimuksiin.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä on
käynnissä kaikkiaan 24 kehittämishanketta.
Tiehankkeita näistä on 12 kappaletta, ratahankkeita
8 ja vesiväylähankkeita 4. Sen lisäksi
Etelä-Savossa Savonlinnassa on käynnissä liikenneväylähanke, johonka
liittyy niin rautatien, maantien kuin vesiväylän
parantamista. Jatkovaiheiden toteutus pitää tietysti
hoitaa asianmukaisesti suunnitelmien mukaan, jotta se pystyttäisiin
sillä tavalla optimaalisesti toteuttamaan niin aikataulullisesti kuin
taloudellisestikin. Sen lisäksi tietenkin Lusi—Mikkeli-väliä korjataan.
Osittain sinne jää edelleen joitakin puutteita
Mikkelin kohtaan, ja ensi vaalikaudella, kuten selonteossa todetaan, toivottavasti
päästään Juva—Mikkeli-väliä aloittamaan
myös.
Liikenneinvestointien budjetointikäytäntöön ja
niitten käsittelytapaan kehyksessä on myös puututtu,
ja niitä ilmeisesti nyt sitten on tarpeen selvittää,
jos ei ole vielä selvittelyjä aloitettu, että mahdollisimman
hyvä toimintatapa siihenkin löytyisi.
Talousarvioesitykseen sisältyy valtuus kahden uuden
maantielautan hankkimiseen, ja näistä toinen tulee
Puumalaan. Valiokunta lisää vielä tälle
momentille 800 000 euroa.
Arvoisa puhemies! Laajakaistahankkeessa kuntien maksuosuus on
kolmannes kustannuksista, ja onneksi nyt sitten hallituksen esityksen mukaan
voidaan tietyt edellytykset täyttävien kuntien
osalta tätä maksuosuutta laskea 8 tai 22 prosenttiin
tuon normaalin 33 prosentin sijasta. Kuntien asukaskohtainen rahoitushan
vaihtelee muutamasta eurosta asukasta kohden 1 000 euroon,
ja on tärkeätä, että koko Suomen
palvelut turvataan tältäkin osin.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota
esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-ratahankkeeseen, joka
on suurin meneillään olevista rataverkon kehittämishankkeista.
Sen kustannukset arvioitiin 800 miljoonaksi euroksi, kun sen toteutuksesta
päätettiin. Kehyspäätösten
mukaisella rahoituksella hankkeen arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan
noin vuonna 2025. Hämmästyttää tällainen,
jo aloitettujen investointihankkeitten aikatauluttaminen ja rahoitus — tämä on
suoranaista tuhlaamista valtion kustannuksella.
Arvoisa puhemies! Sitten pienempiin asioihin. Viime vuosina
mopojen ja mopoautojen lukumäärät ovat
lisääntyneet huomattavasti liikenteessä.
Vaaratilanteet ovat jokapäiväisiä, ja
liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet nopeammin
kuin itse näiden ajopelien määrät.
Viime vuonna noin puolet 15-vuotiaista suoritti nykymuotoisen, vain
teoriaopetusta sisältävän mopokortin.
Toivonkin, että ministeri Vehviläisen asettamassa
työryhmässä selvitettäisiin
myös ajo-opetuksen sisällyttämistä pakollisena
osana tutkintoa niille, jotka suorittavat mopokorttia. Mopokortin
hinta ei saisi nousta kohtuuttomaksi, ja ajo-opetus voitaisiin mielestäni
sisällyttää peruskoulujen ja ammattikoulujen
vapaaehtoisten oppiaineiden listalle.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Lentoliikenteen päästökauppa
tuo mukanaan rasitteita ja pelkoja kotimaan reittiliikenteen jatkuvuudesta.
Viime viikon kyselytunnilla ministeri Vehviläinen vastasi
ed. Vistbackan kysymykseen lentoliikenteen päästökaupan
tuomiin ongelmiin varautumisesta, että lentoasemaverkkoon
panostetaan Finavian kautta. Mutta mitä lentoasemien kunnossapito
eri puolilla maata auttaa, jos ei ole kentälle laskeutuvia
ja sieltä lähteviä lentokoneita? Tyhjillä halleilla
ei pitkälle pötkitä. Hallituksen onkin
syytä pikaisesti valmistella suunnitelmat ja rahoitus lentoliikenteemme
tukemisesta jo ennen päästökaupparasitteiden
voimaantuloa.
Perustienpidon osalta on todettava, että perusväylänpidon
lamatalkoot sen kuin jatkuvat vuodesta toiseen. Jälleen
kerran esitetään leikattavaksi perusväylänpidosta
useita kymmeniä miljoonia euroja verrattuna tämän
vuoden toteutumaan. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että samaan aikaan
hallituksen tavoitteena on pienentää muun muassa
niin huonokuntoisiksi katsottavien maantie- ja ratasiltojen kuin
myös sorapäällysteisten teiden määrää sekä lisätä nopeiden
junaratojen osuutta sadoilla kilometreillä. Kysyn vaan,
millähän muskeleilla nämä tavoitteet
saavutetaan, kun määrärahoja vähennetään
tämän vuoden toteutumaan verrattuna roimalla kädellä.
Sisävesiliikenteen osalta on todettava, että kyseinen
liikennemuoto on meille tärkeämpää kuin edes
tiedostamme. Järviemme ja kanaviemme kautta kulkeva tavara-
ja henkilöliikenne on kohtalaisen vilkasta. Riittävän
rahoituksen turvin liikennöinti voitaisiin moninkertaistaa.
Arvoisa puhemies! Valtion tavoitteena on saada 99 prosenttia
Suomesta laajakaistayhteyksien päähän.
Tätä varten on varattu budjettiesityksessä 12,5
miljoonaa euroa valtionavustukseen valtakunnallisen laajakaistahankkeen
toteuttamiseksi. Kun tähän asiaan liittyvää lakia
jokin aika sitten käsiteltiin tässä salissa,
moitin sen epätasa-arvoisuutta. (Ed Rönni: Se
on harvinaista, että Pentti Oinonen rupeaa jotain moittimaan!)
Asutustaajamien asukkaat saavat yhteyden käytännössä omalle
ovelleen asti, kun syrjäisimmillä alueilla yhteyden
hankkija joutuu maksamaan omasta pussistaan laajakaistayhteyden
vetämisestä aiheutuvat kustannukset enintään
kahden kilometrin osuudelta. Tähän on tarjottu
ratkaisuksi kotitalousvähennyksien käyttöä.
Mielestäni ensin olisi pitänyt varmistaa, että kotitalousvähennys
on tosiasiallisesti käytettävissä eikä jättää sitä myöhemmin
päätettäväksi, kuten nyt tehtiin.
Tässä yhteydessä kysyisin ministeriltä,
miten tähän kotitalousvähennyksen käytön
kasvuun on varauduttu ensi vuoden ja tulevissa budjeteissa.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Hyväkuntoiset toimivat liikenneverkot
ovat ensiarvoisen tärkeitä sekä paikallisille
että myöskin kansainvälisesti ajatellen
Suomen kilpailukyvylle. Liikenneverkkojen kunto ei valitettavasti
ole seurannut sitä kehitystä, mitä muuten
esimerkiksi liikennevälineiden kehitys on ollut. Liikenneverkkojen
kunto ja erityisesti maanteiden ja rautateiden perusparannus- ja
peruskorjausinvestointeihin on rahaa ollut jatkuvasti liian vähän.
Valiokuntakin on todennut asiantuntijakuulemisessa, että perusväylänpidon
jälkeenjääneisyyden korjaaminen edellyttäisi
noin 200 miljoonan euron tasokorotusta. Päinvastoin, että olisi tullut
tasokorotus, niin tässä hallituksen budjettiesityksessä nämä perustienpidon
rahat vähenevät. Tämä on varsin
huolestuttava kehitys.
Tämä merkitsee sitä, että palvelutaso,
liikenneturvallisuus, heikkenevät ja sitä kautta
myöskin suurten kertainvestointien tarve tulee ennen pitkää kasvamaan.
Tämä myöskin vaikeuttaa liikenneverkon
väylänpidon pitkäaikaista suunnittelua,
ja sillä pitkäaikaisella suunnittelulla voitaisiin
säästää myöskin aikaa
myöten kustannuksia.
Rahoituksen jälkeenjääneisyyttä on
tosin korjattu useina vuosina lisätalousarvioilla, mutta mielestäni
se ei ole oikea tapa, vaan ne pitäisi olla varsinaisessa
budjetissa, joka mahdollistaisi nimenomaan tämän
pitkäaikaisen suunnittelun.
Talousarvioesityksestä käy ilmi, että Suomessa
on noin tuhat huonokuntoista siltaa, jotka tarvitsisivat pikaista
korjausta. Näillä määrärahoilla
valiokunnan saaman selvityksen mukaan pystytään
korjaamaan 32 siltaa, elikkä tässä on
edessä todella ikuisuusurakka.
Sekä tämä perustienpidon parantaminen
että siltojen korjaaminen ja uusien rakentaminen olisi
myöskin työllisyyden kannalta ensiarvoisen tärkeä asia,
ja olisi kyllä ilman muuta edellyttänyt, että hallitus
olisi antanut huomattavasti enempi määrärahoja
näihin kumpaankin tehtävään.
Sillä olisi pystytty parantamaan liikenneturvallisuutta,
ja sillä olisi pystytty parantamaan myöskin työllisyyttä,
joka on — kuten täällä on todettu
aikaisemmin tänä päivänä käydyssä keskustelussa — edelleenkin
kasvamassa, ja työllisyyteen tarvittaisiin lisäpanostuksia.
Tässä olisi järkeviä kohteita,
joihin näitä lisäpanostuksia laittamalla
voitaisiin parantaa sekä liikenneverkkoa että myöskin
työllisyyttä. (Ed. M. Korhosen välihuuto) — Nimenomaan,
ed. Martti Korhonen, myöskin kannattavia kohteita.
Kolmantena kohtana. On erittäin huolestuttavaa, että kevyen
liikenteen väylien rakentaminen käytännössä lähes
pysähtyy. Pirkanmaan tiepiirin kohdalla esimerkiksi kerrottiin,
että näillä määrärahoilla
voidaan vain muutama kilometri uutta kevyen liikenteen väylää rakentaa,
ja liikenneturvallisuuden kannalta ja myöskin, sanotaan,
kansanterveyden kannalta olisi erinomaisen tärkeää,
että kevyen liikenteen väyliä rakennettaisiin
nykyistä enemmän, ja sitä kautta voitaisiin
myöskin työllisyyttä ja liikenneturvallisuutta
parantaa.
Maaseudun joukkoliikennettä tulisi tukea nykyistä enemmän,
sillä edelleenkin useita linja-autovuoroja uhkaa lakkauttaminen
ja se entisestään pakottaa ihmiset käyttämään
omaa autoa ja on sitä kautta huono ratkaisu siinä mielessä,
että esimerkiksi ilmastopoliittiset syyt puoltavat päinvastoin
joukkoliikenteen käyttämistä.
Perusradanpidossa on aivan samat ongelmat kuin maantieliikenteen
osalta. Ei ole riittävästi rahaa ylläpitää ratoja
täyttä kunnossapitoa vastaavaa määrää,
ja esimerkiksi tasoristeyksiä edelleenkin tuhansia on paikalla,
joka vaarantaa liikenneturvallisuutta. Tämä on
todella huono asia, sillä jatkuvasti joka vuosi sattuu
useita vakavia onnettomuuksia, jotka vaativat myöskin ihmishenkiä.
Nämä kohteet olisivat työllistäviä kohteita,
ja näihin olisi tarvittu lisää rahaa.
Vasemmistoliitto esittää tuntuvia korotuksia perustienpidon
ja perusradanpidon määrärahoihin, joilla
voidaan sekä parantaa liikenneturvallisuutta että myöskin
samalla parantaa työllisyyttä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Nyt käymme jonkin mittaiseen debattiosuuteen. V-painikkeella
voi pyytää puheenvuoroja. Olkaa hyvä.
Minuutin mittaisia puheenvuoroja siis mielellään enintään.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Jos tätä hallituksen liikennepolitiikkaa
pitää kuvata kolmella sanalla, niin sen voi kuvata
sanoin "vaarallista", "kallista" ja "ympäristölle
haitallista". Siinä itse asiassa kiteytyy tämä linja,
joka tässä nyt on menossa.
Vaarallisuus tulee, niin kun ministeri totesi, siitä,
että liikenneturvallisuus rapistuu tässä maassa.
Kalleus tulee siitä, että esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-radalle
Vtt-laskelmien mukaan pystytään laskelmissa osoittamaan
200—300 miljoonan euron säästö,
jos se tehdään oikeasti tehokkaasti, nopeasti
ja kannattavasti. Lisäksi teiden pullonkaulat aiheuttavat
tällä hetkellä jo laskennallisesti noin
90 miljoonan litran turhan polttoaineen kulutuksen tässä maassa.
90 miljoonaa litraa on 90 miljoonaa euroa. Elikkä puhutaan
300—400 miljoonan euron suuruusluokkaa olevista säästöistä,
jotka järkevällä tekemisellä saataisiin
aikaan. Mutta ei, se järki on nyt kadoksissa jossakin ja
se tahtotila on hukassa. Se on todella vaarallista meidän
koko maamme kehityksen kannalta.
Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Kuoppa täällä mainitsi nuo
vasemmistoliiton esittämät tuntuvat korotukset
eri määrärahoihin. Näin on ja
näin on ollut joka ainoan pääluokan osalta.
Ed. Kuoppa, valitettavasti teidän käytettävissänne
olevat rahat ovat loppuneet jo edellisiin pääluokkiin.
Ei niitä tähän riitä, eikä riittänyt
niihinkään, kun ei ole ollut sitä taloudellista
realismia eikä riihikuivaa rahaa niitten esitysten pohjalla.
Mutta tämä on nyt ikuisuusongelma teidän
kanssanne. Jatkakaa vaan samaan tyyliin, ei se mihinkään
johda, valitettavasti.
Mutta kun ollaan tilanteessa, että rahaa ei riittävästi
ole, niin silloin pitää käyttää tietysti
luovuutta. Kysynkin: Onko ministeriössä valmisteilla
normien kevennyksiä näihin rakentamisiin? Kevyen
liikenteen väylien osalta ne ovat olleet esillä varmasti
jossain risteysjärjestelyissä, valaistuksessa
ja muissa. Ne voitaisiin pystyä toteuttamaan huomattavasti
halvemmalla, kun ei päästettäisi näitä kaikkein
innokkaimpia insinöörejä niitä normeja
tekemään.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Päinvastoin kuin ed. Martti
Korhonen totesi, mielestäni hallituksen liikenne- ja viestintäpolitiikka
on rakentavaa, koko maan huomioivaa ja älykästä.
Rakentavaa sen vuoksi, että meillä on suuret investoinnit
ensi vuodelle tulossa, kuten ministeri kertoi omassa puheenvuorossaan,
se on erittäin hyvä asia. Se, että se
huomioi myös koko maan, on kaikille meille tärkeä kysymys.
Muun muassa Laajakaista kaikille -hanke on erittäin
merkittävä, kiitoksia siitä hallitukselle.
Suomen hallituksessa toteutetaan täysin päinvastaista
politiikkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa siinä mielessä,
että me huomioimme myös syrjäseudut ja
toimimme tässä suhteessa tasapuolisesti. Ja älykästä myös
sitten tämän hallituksen liikennepolitiikka on;
liikenneministeri Vehviläinen nosti hyvin esille tämän älykkään
liikenteen ja sen kansallisen strategian, mitä ministeriössä ollaan
valmistelemassa. Meidän on todellakin osittain aika siirtyä tuolta bitumeista
bitteihin ja sitä kautta olla edistämässä myös
tulevaisuutta.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
osuus budjetista on pääsääntöisesti
synkeää luettavaa. Mahdollisuuksia olisi ollut,
sillä tämä hallitus aloitti 20 miljardia
rikkaampana kuin edellinen, ja nämä väyläinvestoinnit
on kuitenkin tehtävä. Nyt näillä investoinneilla
olisi voitu turvata myös työllisyyttä.
Surkein tilanne on perusväylänpidossa. Tarvittaisiin
jopa 200 miljoonaa euroa lisää elikkä tasokorotus.
Ministerin esiin nostama liikenneturvallisuus vaarantuu pahasti
tämän budjetin tuloksilla. Kieltoja sorvataan
nyt, kun pitäisi rakentaa kevyen liikenteen väyliä.
Niitä ei voida tehdä. Kelirikko syö alemmanasteisia
teitä, sillat rapautuvat, junaratojen sillat ovat jo vaarallisessa
kunnossa. Hallitus on hyvin mielissään kertomassa
joukkoliikenteen tuesta, mutta se ei riitä kuin sytykkeeksi
isoissa kaupungeissa.
Ministeri Vehviläinen, kysyn teiltä: Mitä vastaatte
siihen, että tämä arvokas kansallisomaisuutemme
rapautuu tämän politiikan seurauksena ja tämä rapautuminen
on ristiriidassa myös eduskunnan yksimielisesti hyväksymän
liikennepoliittisen selonteon kanssa? (Puhemies: Minuutti!) Kehutte
selontekoa, mutta miksi eduskunnan tahto ei toteudu?
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri totesi alkupuheenvuorossaan,
että ilmaston muuttuminen tulee ilmiselvästi kai
johtamaan siihen, että tienpito vaikeutuu. Hän
mainitsi sateisuuden lisääntymisen eräänä tällaisena
tekijänä.
Tähän havaintoon voi ilman muuta yhtyä. Näin
varmasti tulee käymään, ja siihen pitää myöskin
varautua. Pitää olla alueelliset suunnitelmat.
Mutta, arvoisa ministeri, minä kehotan teitä haastattelemaan
omaa erityisavustajaanne, joka on tuolla ylhäällä katselemassa
teitä, ja tiedustelemaan häneltä, minkälaisia
kokemuksia on saatu alihankintaurakoitsijoista viime aikoina. Tämä väliporras,
joka nämä tienhoitourakat tekee, pelaa sellaista
peliä, että kohta koko tienpidosta ei tule yhtään
mitään.
Sitten toinen asia. Totean, että on hienoa, että Oulukin
on huomattu joukkoliikennelistalle. Se oli jo sovittu hallitusneuvotteluissa.
Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies, värderade talman! Eduskunta on vuodesta
2003 joka vuosi lisännyt määrärahoja
saaristoliikenteeseen. Kyse on todella todella pienistä summista
valtion budjetista. Mutta nämä ovat olleet aivan
ratkaisevia lisäyksiä, jotta saaristoliikenne
voisi toimia ympäri vuoden. Tilanne on tältä osin
kestämätön. Eduskunta ei voi joka vuosi
lisätä näitä määrärahoja. Ministeriö on
myös sisäistänyt tätä ja
asetti työryhmän pohtimaan saaristoliikenteen
palvelutasoa ja kokonaistilannetta, kiitoksia siitä.
Nyt olisikin tärkeätä, että ministeriö veisi
tämän työryhmän ehdotuksia eteenpäin,
jotta päästään tästä tilanteesta,
missä eduskunta joka vuosi joutuu tai saa — riippuu,
miten katsoo asiaa — lisätä näitä määrärahoja.
Järkevää olisi lyödä lukkoon
tätä palvelutasoa ihan ministeriö- tai
valtioneuvostotasolla, ja sen perusteella valtioneuvosto sitten
varaisi näitä määrärahoja
saaristoliikenteeseen vuosittain.
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hyvä tietenkin, että tämän
hallituksen aikana on tehty erinomaista työtä väylillä.
On saatu parannettua väyliä, maanteitä,
rautateitäkin.
Ajattelin kysyä teiltä, arvoisa liikenneministeri,
kun nyt metsäsektorilla on tapahtumassa valtavaa kehitystä — näköalat
ovat hyvät, kun vain osaamme käyttää tilanteen
hyväksi, uusiutuvan energian huutava tarve on lähivuosina
edessämme, se on vääjäämätön
totuus — miten olette ajatellut edistää tästä eteenpäin
sisävesien käyttöä. Jos halutaan
todellista kuljetuskapasiteettia lisää edullisesti,
ympäristön kannalta puhtaasti ja ennen kaikkea
liikenneturvallisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla,
niin kansainväliset kokemukset ja kaikki huippuasiantuntijat
puhuvat sen puolesta, että sisävesi- ja yleensä vesikuljetuksia
pitää lisätä, niin kuin kaikkialla
muualla Euroopassa on tehty, Venäjälläkin.
Toinen kysymys ministeri Lindénille: Kun rakennamme
laajakaistaverkkoa, onko todella niin, että ei ole löydettävissä EU:n
mittapuussakaan enää uusia rahoituskeinoja esimerkiksi
rakennerahastojen kautta muuta kuin ne, mitä meillä tällä hetkellä on?
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministerit ovat varustautuneet vastaamaan, mutta lähden
nyt siitä, että se ensimmäinen vastausvuoro
tulisi seuraavien 5 puheenvuoron jälkeen: edustajat Harkimo,
Saarinen, Kasvi, Kyllönen, Pentti Oinonen. Ja sitten taas
uusia puheenvuororykelmiä.
Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Älyliikenteen kehittämisen
suuntaviivoista valmistui strategia, kuten ministeri mainitsi, ja
valtakunnassa on nyt käynnistynyt ja käynnistymässä ennätysmäärä väylähankkeita.
Tässä yhteydessä on ehdottomasti pidettävä huolta
siitä, että älyliikenteen sovellutusten
hyödyntäminen maksimoidaan tässä tilanteessa. Älyliikenteellä kun
on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä alati
paineen alla oleviin kuljetus- ja logistiikkakustannuksiin sekä luonnollisesti
parantaa sitä liikenneturvallisuutta. Myös ilmasto
kiittää älyliikennettä.
Suomi on jäänyt älyliikenteen sovellutusten kehittäjänä ja
käyttöön ottajana selvästi kärkimaista
ja näiden kärkimaiden taakse, joten kannustan
ministeri Vehviläistä toteuttamaan pikaisesti
tämän strategian toimenpiteitä. (Puhemies: Minuutti!)
Suomen kilpailukyky ehdottomasti vaatii tätä asiaa.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Sulka hattuun hallitukselle uusien kehittämishankkeitten
käynnistämisen ansiosta. Sen sijaan hallituksen
esitys ensi vuoden talousarvioksi on tämän kädessäni
olevan liikennepoliittisen selonteon kanssa ankarassa ristiriidassa,
ja tämän selonteon eduskunta on yksimielisesti
hyväksynyt.
Kuinka te voitte hyväksyä tällaisessa
suh- dannetilanteessa sen, että perusväylänpidon
määrärahat ovat ensi vuonna 70 miljoonaa
mata- lammalla tasolla kuin tänä vuonna? Sitten
kysyisin, kun meillä on yli 60 sivua erikoisvaliokuntien
budjettilausuntoja, voisiko liikenneministeri Vehviläinen
kommentoida liikenne- ja viestintävaliokunnan yksimielisiä lausumaehdotuksia. Mitä
mieltä olette
niistä?
Jyrki Kasvi /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten liikenneministeri Vehviläinen
totesi, ilmastonmuutos tulee hallitsemaan meidän liikennepolitiikkaamme
tulevina vuosina. Siinä on erityisen tärkeää nimenomaan rata-
ja raideliikenteen kehittäminen.
Tämän hallituksen kaudella onkin lopulta päästy
siihen, että kiskoihin saadaan edes yhtä paljon
investointeja kuin asfalttiin. Investointien lisäksi ylläpitoon
tarvitaan myös rahaa, ja eduskunta onkin tässä antamassa
lisärahaa sekä meriliikenteeseen että kevyen
liikenteen väyliin, mutta todellakin tämä raideliikenteen
ylläpito, radanpito, on edelleen saamapuolella. Toivon,
että siihen tulevina budjettikausina saadaan lisää resursseja.
Viestintäpuolella huomio kiinnittyy laajakaistahankkeeseen,
kuten ministeri Lindén totesi. Tämä ensimmäinen
vaihe, jossa pyritään takaaman yhden megan yhteydet,
on tietysti vain välivaihe, kuten kaikki eduskunnan 2 megan
yhteyden kanssa tuskailleet ovat voineet todistaa. Todellinen valtakunnallinen
laajakaista Suomeen saadaan vasta sitten vuonna 2015, kun lähes
jokaisella on mahdollisuus (Puhemies: Minuutti!) saada se 100 megaa.
Mutta valokaapeli on kuitenkin vain infraa, ratkaisevaa on se, mitä me
sillä infralla sitten alamme tehdä.
Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En halua moittia, vaan haluaisin lähestyä molempia
ministereitä tällaisen myönteisen vallankumouksen
hengessä.
Liittyen rataverkkoon ja rautatieliikenteen kehittämiseen
ministeri Vehviläiselle: Löytyisikö meiltä yhteistä tahtoa
tästä salista ja hallituksesta ja ministeriltä,
että me lähtisimme tekemään
rautatieliikenteen visiota tulevaisuuteen yli hallituskausien vuoteen
2020 esimerkiksi ja ajateltaisiin niin, että niin kaukoliikenteessä kuin
paikallisliikenteessä rautatieliikenteen kehittäminen
olisi se ykkösjuttu? Me emme tiedä, mitä 2012
jälkeen tapahtuu lentoliikenteessä ja mitä se
tarkoittaa maakunnissa pohjoisessa ja etelässä.
Kaiken kaikkiaan tuntuu, että me näpertelemme
aina muutaman vuoden eteenpäin mutta meillä ei
ole mitään laaja-alaista suunnitelmaa.
Toinen vallankumous ministeri Lindénille: Mitä tapahtuu
postipalveluille tämän direktiivikuvion kanssa?
Mistä löytyvät maksajat haja-asutusalueiden
postikuljetuksiin?
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Perustiestö on maaseudulla todella
kurjassa kunnossa ja kaipaa pikaista korjausta. Ministeri Vehviläinen,
onko perustienpidon huonona pitäminen hallitukselta yksi
keino autioittaa maaseutua, eli maaseutu autioksi keinolla millä hyvänsä?
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Vehviläinen, ensimmäinen vastauskierros,
puhujakorokkeelta 3 minuuttia.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Arvoisa puhemies! Kaikkiin kysymyksiin en pysty tässä kommentoimaan,
otan ne evästyksenä.
Mutta ensinnäkin perusväylänpidon
rahoitustasosta. Sehän on kyllä samalla tasolla
kuin mitä se on ollut viime vuosina, mutta kaikki vertaavat nyt
tähän vuoteen, jolloin laitettiin 50 miljoonaa euroa
siinä ensimmäisessä elvytysbudjetissa
perustienpitoon ja vuosi sitten täällä eduskunnan valtiovarainvaliokunta
lisäsi 20, eli yhteensä 70 miljoonaa lisättiin
sitä kautta.
Sitten ed. Pentti Oinoselle tästä lentoasemaverkostoon
panostamisesta, että ikään kuin se olisi
nyt turhaa, että sillä ei lentoliikennettä tueta.
Sillä nimenomaan kyllä tuetaan Suomessa tapahtuvaa
lentoliikennettä. Kannattaa tutustua siihen. Finavia pitää tätä lentoasemaverkostoa,
ja ne maksut ovat aika suuret, mitä eri lentoyhtiöille
tulee, ja sen takia niitä on alennettu. Hallitus on käyttänyt
omistajaohjaustaan Finaviaan, ja on tehty 10 prosentin alennus vuoteen
2011 loppuun saakka. Voin sanoa, että ellei näin
olisi tehty, niin parilta maakuntakentältä olisi
loppunut lentoliikenne kokonaan. Eli emme ole tässä nyt aivan
olleet kyllä kädettömiä.
Sitten tähän ed. Ruohonen-Lernerin kysymykseen
mopoista ja mopoautoista: Tämä on erittäin tärkeä kysymys,
ja sanoin juuri tuossa edellisessä puheenvuorossani, että nyt
selvitetään niitä kovempiakin keinoja.
Viritetyt mopot ovat turvallisuuden kannalta äärimmäisen
paha juttu, ja siihen pitäisi päästä puuttumaan
ja sitä etsitään. Ajo-opetuksen sisällyttäminen
mopoajokorttiin tuo sille lisää hintaa, ja sen
takia me katsomme tämän asian vielä uudestaan,
nyt kun vuoden päästä tuodaan tänne
koko ajokorttiuudistus, mikä olisi kohtuullista, että se
maksaisi. En tiedä, pidättekö kohtuullisena,
jos mopokortti maksaa 500 euroa. Minusta se on aika paljon rahaa. Sen
takia se vedettiin nyt tässä vaiheessa pois.
Kevyen liikenteen väylien osalta totean — tuli monissa
puheenvuoroissa esille — että olen samaa mieltä siitä,
että sitä normitasoa pitäisi katsoa turvallisuutta
vaarantamatta, tarvitaanko aina jokaisella kevyen liikenteen väylällä se
päällystys ja kaikki leveät mitat, että siellä aura-autot
sopivat kulkemaan. Lupaan sen, että tulen tämän asian
nyt selvittämään, onko tässä tehtävää ja
mitä. Mutta sitten sanon sen, että en usko, että vain tämä hallitus
on syyllinen kevyen liikenteen väylien riittämättömään
rahoitukseen. Me tarvitsisimme yli 3 000 kilometriä uusia
kevareita. Siinä on vähän niin sanotusti
todistustaakkaa sitten kyllä monella muullakin.
Sitten erikseen vielä tähän älyliikenneasiaan. Ed.
Harkimo, aion pikaisesti valmistella, että meillä tehdään
valtioneuvoston periaatepäätös älyliikenteen
strategiasta ja toimenpiteistä. Emme me ihan kärjestä ole
kyllä kaukana. Minulle juuri kerrottiin, että Suomi
on itse asiassa ensimmäisiä maita, jotka ovat
ylipäänsä tehneet älykkään
liikenteen strategian. Mutta se on totta, että meillä on
paljon tehtävää siinä, että me
voisimme siitä tehdä myös kaupallista
toimintaa ja jopa vientituotantoa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Lindén, samat eväät, 3
minuuttia.
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Aloittaisin ed. Pentti Oinosen kysymyksestä tilaajayhteyksistä
ja
oikeudenmukaisuudesta.
Tämä laajakaistastrategia lähtee
siitä periaatteesta, että halutaan huolehtia siitä,
että meillä on kuituun pohjaava perusrunkoverkko,
joka ulottuu minimissään 2 kilometrin päähän
kotitaloudesta. Tämä perusrunkoverkko mahdollistaa
hyvän, nopean langattoman yhteyden, tai sitten tilaaja
voi myös valita kuidun, jolloin tietysti kustannus on huomattavasti
suurempi kuin langattomalla vaihtoehdolla. Mutta tässä täytyy
muistaa se, että todennäköisesti aika
moni suomalainen valitsee sen langattoman vaihtoehdon kuidun sijaan,
ja tämä perusrunkoverkko mahdollistaa huomattavasti
parempilaatuiset ja lähivuosina nopeammat langattomat yhteydet.
Joissakin tilanteissa uskoisin, että joku kunta näkee
mahdollisuudeksi vetää sen kuidun sinne mummon
kotiovelle saakka, jotta voi tarjota kuitua pitkin tietyn tyyppisiä palveluja,
jotka vaativat symmetrisiä yhteyksiä. Jos hallitus
olisi lähtenyt siitä, että kuitu vedetään
kotiovelle kaikille, niin tämä 200 miljoonan summa
todennäköisesti nelin—viisinkertaistuisi,
ja tämä olisi ollut mielestäni kohtuuton
rasitus veronmaksajille laittaa 800—900 miljoonaa siihen,
että kotiovelle vedetään kuitua, koska
langaton vaihtoehto tarjoaa hyvät yhteydet ja tarpeellisen
yhteyden monessa tilanteessa. Kuitu on tietysti parempi ja luotettavampi,
mutta sähköisiä palveluja voi langattomillakin
yhteyksillä käyttää.
Kotitalousvähennys on ollut voimassa tämän vuoden
alusta, ja vähennys tuotiin ennen kuin tämä laajakaistahanke
on nyt lähdössä sitten liikkeelle. Kotitalousvähennys
koskettaa omassa pihapiirissä tehtyä työtä,
ja siltä osin tietysti täytyy olla iso pihapiiri,
jos 2 kilometriä mahtuu sen sisään. Eli
lähtökohtaisesti aika paljon kuidun vetämisestä kuitenkin
koituu sille kotitaloudelle kustannuksia. Se on tulevien hallitusten
tehtävä sitten pohtia, kun halutaan vauhdittaa
kansalaisten tilaajayhteyksien käyttöönottoa,
halutaanko sitten jo jonkin tyyppisillä tukimuodoilla kannustaa
ikään kuin tilaajayhteyden käyttöönottoon
tai kuidun vetämiseen.
Iso kysymys tietysti on myös, mikä on se kuukausittainen
kustannus, joka syntyy siitä tilaajayhteyden käytöstä.
Mutta olen aivan varma, että tämä strategia
tuo hyvän vauhdin tälle laajakaistojen rakentamiselle,
(Puhemies: 3 minuuttia!) ja tätä tullaan arvioimaan
lähitulevaisuudessa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Otetaan seuraava aalto.
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
pääluokka on tunnetusti se suurin toiveiden tynnyri,
niin kuin täällä jaoston puheenjohtaja
sanoi. Siltä osin tämä keskustelu hyvin
kuvaa tilannetta, että on paljon asioita, joita pitäisi
tehdä, ja rahaa ei ole tarpeeksi.
Mutta on myös saatu paljon hyvää aikaan. Muun
muassa kaivostoiminnan osalta valtion porkkanaraha on käynnistänyt
useita hankkeita. Viimeksi Kevitsan kaivos tuolla Sodankylässä on
lähtenyt tällä lailla liikkeelle. Hallitus
varautuu budjettikirjausten mukaan Kolarin—Pajalan ja Soklin
kaivosten liikennehankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, mutta
siihen ei ole määrärahaa varattu. Millä tavalla
tämä asia tulee etenemään niin,
että suunnittelu pääsee noiden kaivosten
osalta liikkeelle?
Tuolta viestintäpuolelta Laajakaista kaikille -hanke
on erinomainen hanke. Tällä hetkellä kuitenkin
näyttää siltä, että hankkeen
toteuttamiseen varattu 200 miljoonaa ei riitä, vaan summa lienee
300—350 miljoonan luokkaa. (Puhemies: Minuutti!) Millä tavalla
tähän hallitus varautuu, että raha ei
tule loppumaan kesken?
Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisin yhtynyt ed. Nylanderin arvioon saaristoliikenteestä ja
ehkä ilolla todennut sen, että budjetissa on esitys
kahden uuden maantielautan rakentamisesta, mutta sen sijaan yhteysaluksiin
tulee vaan tämmöistä toimintarahaa ja
näiden satamien kuntoon laittoa.
Aikoinaan Temmin työllisyysryhmä, joka pohti,
millä tavalla telakoiden työllisyystilannetta
parannetaan, ehdotti sekä maantielauttoja että yhteysaluksia
4 kappaletta. Käytössä olevien yhteysalusten
keski-ikä taitaa olla jo 35 vuotta, eli siellä on
hyvin paljon vanhaa kalustoa, mikä aiheuttaa jo vaaratilanteita.
Olisin toivonut, että ministerit voisivat muistaa, että nämä pienet
hankinnat helpottavat pienten telakoiden työllisyystilannetta
ja palvelevat hyvin saaristoa.
Ilkka Viljanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Ollila täällä jo aiemmin
totesi, on toiveiden tynnyreitä oppositiosta esitetty,
ja varmasti huomenna jatketaan aamun äänestyksissä samaa.
Kun katselee esimerkiksi pääluokkien 28 ja 29
tämän aamupäivän äänestyksiä ja
laskee yhteen nämä kaikki esitykset, mitä on
lisäysesityksiä tehty, niin luulisi vasemmallakin
päätä huimaavan.
Liikennepoliittinen selonteko on hyvä osoitus siitä,
kuinka pyritään jäntevöittämään
tulevaisuuden hankkeita. Tärkeätä tietenkin
on, että siinä säilyisi semmoinen realismi,
että jos sinne jotain kirjataan, ne myöskin aikanaan
siellä toteutuvat.
Olisin kysynyt ministeri Vehviläiseltä liikenneturvallisuuteen
liittyen: Kun yksikin liikennekuolema on ennen kaikkea henkisesti äärimmäisen
kallis, mutta myöskin taloudellisesti yhteiskunnalle kallis,
niin minkälaisia suunnitelmia on esimerkiksi keskikorokkeiden
osalta liikenneturvallisuuden lisäämiseksi?
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin liikennevaliokunta kuin liikennejaosto
omalta osaltaan kiinnittivät huomiota haja-asutusalueitten
asukkaitten liikkumismahdollisuuksiin. Niin kuin hyvin tiedämme,
monella haja-asutusalueella koulut ovat ovensa sulkeneet ja sitä kautta
tietysti reittiliikenne on viimeistään silloin
loppunut. Suurelta osin väestö on ikääntynyttä,
osalla ei ole ajokorttia, ja tällä tavalla näihin
kuntakeskuksiin liikkuminen tavallaan käy mahdottomaksi.
Arvoisa ministeri, teillä oli selvitysmies, ja puhuttiin
kyytitakuusta, ja tätä kautta sitten mahdollistetaan asioitten
hoitaminen edes muutaman kerran viikossa. Kysyn, millä aikataululla
(Puhemies: Minuutti!) tämä toteutetaan? Nimittäin
esimerkiksi omassa kunnassani kunta hyvin suurelta osin joutuu järjestämään
korvaavaa kutsuliikennettä.
Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Perustienhoidon rahathan tipahtivat lähes
puoleen edellisen laman aikana, eikä niitä ole
koskaan saatu sieltä ylöspäin. Se on murheellista.
Pitäisi perustaa joku rahasto varmaan tai joku muu keino
keksiä siihen.
Kannan kuitenkin huolta tällä hetkellä kaikista
eniten Seinäjoki—Oulu-radan rahoituksesta. Se
on äärettömän ikävää.
Saitte toki, ministeri Vehviläinen, sinne rahaa lisää,
ettei se katkennut kesken, mutta joka tapauksessa pitäisi
ottaa kyllä nyrkkeilyhanskat käteen ja ruveta
ihan oikeasti tappelemaan sen asian eteen, että se saataisiin valmiiksi
kohtuullisessa ajassa eikä se venyisi aivan tuonne 2020-luvulle
saakka. Se on kuitenkin sellainen aortta meille, Pohjois-Suomen
elinkeinoelämälle ja ihmisille, jotka siellä työtänsä tekevät,
ja ennen kaikkea yrityksille. Myöskin kaivoshankkeet, mitä tuollapäin
on tällä hetkelläkin nousussa, tarvitsevat
nimenomaan rautatieyhteyttä. Siitä ei tule mitään,
että tuonne lisätään 1 000
rekkaa päivässä, noille valmiiksi huonoille
teille.
Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä nostaa esille
kysymyksen mediademokratiasta. Euroopan parlamentti antoi vuosi
sitten päätöslauselman kansalaismediasta,
yhteisömediasta, ja kehotti jäsenvaltioita tunnustamaan
oikeudellisesti kansalaismedian erillisenä ryhmänä kaupallisten ja
julkisten tiedotusvälineiden rinnalla ja vaati myös
aktiivisempaa taloudellista tukea kansalaismedialle. Suomessa tällaista
ei edes tunneta. Ministeriö ei missään
omissa papereissaan ja päätöksissään
tätä tunnusta. Kuitenkin Euroopassa toimii satoja
kansalaismedioita, -televisioita ja -radioita, Ranskassa, Englannissa,
Saksassa ja Pohjoismaissa, ja valtiot tukevat sitä, Suomessa
ei. Aikooko hallitus toteuttaa näitä Euroopan unionin
suosituksia?
Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun ottaa ajankohdan huomioon, missä eletään
tällä hetkellä, niin minun mielestäni
liikenneministeri ja liikenneministeriö ovat toimineet
ajassa erittäin hyvin siinä mielessä,
että on saatu todella tämä liikennepoliittinen
selonteko, jolla haetaan nyt pitkäjänteisyyttä koko
tähän liikennepolitiikkaan. Sitten on pystytty
lisäämään elvyttäviä hankkeita
lisätalousarvioissa, ja sitten ennen kaikkea nämä puuhuollon
rahat, jotka tulivat Ahon mietinnön perusteella, kyllä nämä ovat
olleet aika paljon sellaisia asioita, jotka ovat vieneet eteenpäin.
Näillä pystytään korjaamaan
nyt osittain niitä virheitä ja vahinkoja, joita
edellisen laman jäljiltä on tehty.
Hyvät ystävät! Tässä olen
nyt seitsemättä budjettia tekemässä,
ja meillä on täällä eduskunnassa
yksi iso puolue: se on tiepuolue. Se on kumma, että me
emme näitä asioita saa yhteisesti ja jouhevasti
siihen malliin kuntoon.
Ministerille esittäisin kysymyksen näistä isoista
hankkeista: Voisiko sitä miettiä, (Puhemies: Minuutti!)
että näitten rahoitusta laitettaisiin erilleen
budjetista?
Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lentoliikenteen saaminen mukaan päästökauppaan
oli aivan välttämätöntä. Meillä on
isot ilmastotavoitteet, ja on mahdotonta, että yksi vielä paljon
saastuttava liikennemuoto olisi jätetty toimien ulkopuolelle.
Kuten täälläkin on sanottu, päästökauppasopimus
vaikuttaa kuitenkin Suomen sisäiseen lentoliikenteeseen
ja etenkin juuri valtion tuen turvin toimiviin kannattamattomiin
reitteihin. Lentoliikenteen julkisen palvelun velvoite on ministeriössä valmisteltavana,
ja ensi vuoden syksyllä on katkolla muun muassa kolmiolento
Savonlinnaan ja Varkauteen, jota valtio tukee miljoonalla eurolla
vuosittain. Kannatan lämpimästi ed. Kyllösen
ajatusta raideliikenteen pitkän linjan strategiasta, mutta
ennen kuin se saadaan aikaiseksi, miten hallitus pystyy tämän
päästökauppasopimuksen aikana pitämään
huolta siitä, että liikenne myös tällaisilla
reiteillä jatkuu ja että sopimukset saadaan ensi
vuonna uusittua?
Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitokset ministeri Lindénille, että hän
on aktiivisesti pyrkinyt edistämään suomalaista
tietoyhteiskuntaa, tietoverkkoa ja infrastruktuuria.
Arvoisa puhemies! Paljon on kuitenkin työtä tehtävänä,
jotta Suomi pysyisi mukana kansainvälisessä kehityksessä.
Meidän on erityisesti parannettava vauhtia julkisella sektorilla,
meidän on parannettava tietojohtamista sekä kunnissa että valtiolla.
Me tarvitsemme myös parempia standardeja esimerkiksi sosiaali-
ja terveyssektorilla.
Arvoisa ministeri, eikö olisi järkevää hyödyntää niitä kokemuksia,
mitä saatiin esimerkiksi gsm-kehitystyössä standardien
asettamisesta, myöskin täällä julkisella
sektorilla?
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikenteen kasvihuonepäästöjä on
vähennettävä, jotta saavutamme päästötavoitteissa
EU:n asettaman tason. Tämä edellyttää joukkoliikenteen
lippujärjestelmän kehittämistä siten,
että raideliikenteen ja maantiellä tapahtuvan
joukkoliikenteen lippujärjestelmät ovat yhteensopivia.
Arvoisa ministeri, milloin saamme Helsingin työssäkäyntialueelle
toimivan joukkoliikenteen lippujärjestelmän ja
myös teemahankkeisiin määrärahoja
liityntäpysäköintipaikkojen rakentamiseksi?
Ensimmäinen varapuhemies:
Ennen kuin ministerit vastaavat, myönnän tähän
aaltoon vielä vastauspuheenvuorot — tämänkin
jälkeen tulee vielä yksi aalto — edustajille
Kerola, Virolainen, Pakkanen, Asell, Reijonen ja Salo. Sitten ministerit
vastaavat, ja sitten otetaan jälleen yksi rypäs,
ehkä viimeinen tällä erää.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tuohon ed. Ahosen puheenvuoroon
siinä, että me kaikki varmasti olemme sitä mieltä,
että perustienpidon rahoitukseen rahaa on lisättävä.
Mutta itse asiassa meidän pitäisikin laskea yhteen
sekä perustienpidon rahat että myös tähän
laajakaistaan käytettävät rahat, jotta
voisimme kattavasti saada liikennepalveluja Suomeen sekä maahan
että ilmaan. Elikkä olemme reilusti lisänneet
kuitenkin rahaa tähän kokonaisuuteen ja ennen
kaikkea kattavasti koko maahan.
Arvoisa puhemies! Olen hyvilläni siitä, että ministeri
otti esille tämän nuorten kaahailukulttuurin autoillessa.
Se on asia, johon meidän kaikkien pitää yhteisesti
puuttua. Kiitosta annan myös siitä, että Seinäjoki—Oulu-ratahanke
on saatettu ajan tasalle ja varmasti tätä rahoitusta hankitaan
lisää ja kehitetään.
Mutta viimeisenä asiana Pohjois-Suomen kaivoshankkeet.
Tässä on mainittu nimeltä kaksi kaivoshanketta.
Onhan, ministeri, niin, että ne mahdolliset muutkin, jotka
tulevat ajankohtaisiksi, rahoitetaan tältä momentilta?
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Rossi lanseerasi sloganin "bitumista
bittiin". Tätä taustaa vasten on erittäin
hyvä asia, että laajakaistaverkkoja vedetään
koko Suomeen. Mutta haluan muistuttaa, että internet ei
ole haitekkiä vaan se on käyttäytymistä.
Evan raportissa tyssättiin Suomen tietoyhteiskuntakehitys
aivan lyttyyn, mutta sanoisin näin, että ei näissä toimenpidesuosituksissa
paljon uutta auringon alla ole. Haluaisin kuitenkin nostaa yhden
asian esiin, joka on se, että julkisen sektorin hallussa
oleva tieto on vapautettava, varsinkin kun tiedämme, että paikkatiedon
hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia innovaatioille.
Ministeri Lindén onkin asettanut julkisen tiedon saatavuustyöryhmän.
Tähän liittyen haluaisinkin tiedustella, miten
koordinoitte maksuperustelakia ja julkisen tiedon hinnoittelua,
kun se ei kuulu teidän toimialaanne, ja on merkittävä asia,
että saamme julkisesti kerätyn tiedon hyötykäyttöön.
Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Muusikkopiireissä kulkee sanonta
"It’s my way or highway". Pidän tärkeänä,
että moottoriliikenneteitä rakennetaan Suomessa.
Valiokunta teki yksimielisen mietinnön, mutta kun täällä kuuntelin
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lausumia asiasta, olinkin hiukan hämmästynyt,
ettei niin yksimieliseltä kuulostanutkaan puheenjohtajan
arvio ympäristölle haitallisesta politiikasta.
Onko Seinäjoki—Oulu-ratahanke muun muassa tällainen?
Itse pidän sitä aika ympäristöystävällisenä hankkeena.
Valiokunta kiinnittää huomiota perusväylänpitoon
samoin kuin yksityisteiden määrärahoihin
ja niiden riittämättömyyteen, mikä on
hyvä asia, samoin kuin haja-asutusalueiden joukkoliikenteeseen
kiinnitetään huomiota. Mutta pidän tärkeänä,
että hallitus myös pitää lupauksensa,
ja esimerkkinä siitä on Haminan meriväylälle, kaupungille
maksettava 8 miljoonaa euroa, mikä vuonna 2007 on jo luvattu
ja osoittaa myös sen, että hallitus on lupaustensa
takana.
Marko Asell /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksessa on hyväksytty laivaliikenteelle
päästösopimus, jossa Suomi on sitoutunut
erittäin kalliiseen sopimukseen rikkihiilipäästöjen
osalta. Puhutaan mittavista laskuista, jopa miljardin luokan laskusta,
joka koituu teollisuuden, pääosin meidän
metsä- ja paperiteollisuutemme maksettavaksi. Tuotteet
kallistuvat, ja se heikentää kilpailukykyämme.
Ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu yleensäkin
pitää priorisoida korkealle. Pidän sitä erittäin
tärkeänä asiana, mutta on tärkeää myös
se, että näitä sopimuksia tehdään
siellä porvarihallituksen piirissä sellainen järki
mukana, että osataan huomioida myös teollisuuden
merkitys, Suomen kilpailukyky, työpaikat ja hyvinvointivaltion
rakenteiden turvaaminen. Miten hallitus tämän
sopimuksen hyväksyi? Oliko se yksimielinen, vai miten tämä asia
on mennyt? Ja millä polttoaineella laivaliikenne nyt sitten
näihin kiristyviin raameihin pääsee?
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Keskustan vastuullisen politiikan ansiosta
kaikista vaikeimmassa asemassa olevien maaseudun ihmisten väylille
on pystytty kuitenkin antamaan tukea, ja tarkoitan nyt yksityistiemäärärahoja.
Aikanaan Lipposen hallituksen aikaan koko momentti oltiin poistamassa,
mutta me estimme sen, ja nyt sinne kuitenkin on hieman annettu rahaa
myös viime vuosina lisää, ja tämä on
erittäin tärkeä asia yksityistien varrella
asuville ihmisille, että tämä täytyy tuoda
täällä julki.
Sitten tähän viestintäministeriön
osioon. On hyvä, että kuntien maksuosuuksien osalta
tästä kolmanneksen perinnästä on
luovuttu, ja nyt on sitten se 8 tai 22 prosenttia. Täällä todetaan,
että sitä alennettua maksuosuutta voidaan soveltaa kunnissa,
joissa laajakaistahankkeen rahoittaminen muodostaisi kohtuuttoman
taloudellisen rasitteen. Onko ministeriössä jo
mietitty (Puhemies: Minuutti mennyt!) niitä rajoja, joilla
tämä tavoite saadaan?
Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos kovin ajattelematon kuuntelija on kuunnellut
tätä keskustelua, niin hän pääsee
sellaiseen johtopäätökseen, että liikenne
pysähtyy Suomessa, junat jäävät
asemalle, tiet rapautuvat ajokelvottomaan kuntoon, kunnossapito
ei etene, laajakaistoille ei tehdä yhtään
mitään, joukkoliikenne on täysin retuperällä.
Siis, arvoisat ministerit, minä sanoisin kuitenkin, että tämä budjetti
kaikilta liikennehankkeiltaan siitä huolimatta on tyydyttävä ottaen
huomioon, että joka neljäs euro lainataan tällä hetkellä.
Ottaen huomioon liikennepoliittinen selonteko, ottaen huomioon laajat
panostukset koko vaalikaudella näihin kehittämishankkeisiin,
niin sanon, että me olemme selvinneet tästä kuitenkin
tyydyttävästi. Rahoitusjärjestelmiin
kun me löydämme pitkän tähtäimen
suunnitelman, niin asiat ovat paljon paremmassa mallissa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Vehviläinen, jälleen se 3 minuuttia
puhujakorokkeelta.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin menen vielä takaisin
tähän liikenneturvallisuuskysymykseen, jonka ed.
Viljanen otti esille. Siis nyt ensi vuonna käytetään
500 miljoonaa euroa kehittämishankkeisiin ja pääosa
niistä pääväylien, valtateiden kehittämishankkeisiin,
ja pidän kyllä aivan omituisena valiokunnan puheenjohtaja
ed. Martti Korhosen näkemystä siitä,
että tämän hallituksen liikennepolitiikan
yksi iskusana olisi vaarallisuus. Sillä 500 miljoonalla
eurolla saadaan muuten aika paljon niitä ohituskaistoja
ja keskikaiteita, esimerkiksi Mikkeli—Lusi-välillä 24 kilometriä yhtäsoittoisesti
tämmöistä jaksoa. En pidä oikein
hyvänä, että tätä kaiken
kaikkiaan vähätellään.
Sitten tämä rikkikysymys, joka on laaja kysymys
ja jonka ed. Asell otti esille. Sehän on sillä tavalla,
että siitä ei pysty tällä hetkellä sanomaan viiden
vuoden päähän täsmällisiä lukuja,
mitä se vähäpäästöinen,
0,1-pitoinen rikki silloin tulee maksamaan. Sitä on selvitetty
meillä Suomessa, ja meidän pyynnöstämme
vuosi sitten esitin, että EU:n pitää tehdä tarkka
selvitys. Se piti tulla nyt kesäkuussa ja kesällä,
ei ole tullut. Huomenna olen Brysselissä, ja tulen kiirehtimään
sitä, että haluamme tietää täällä Suomessa.
Ennen kuin tulee eduskunnan hyväksyttäväksi
minkäänlaisia rikkivelvoituskysymyksiä,
niin meillä pitää olla tiedossa tarkemmat
arviot. Käyn tästä jatkuvasti myös
Elinkeinoelämän keskusliiton ja muiden toimijoitten
kanssa keskustelua, että emme ole nostaneet tässä asiassa
käsiämme todellakaan pystyyn.
Ed. Järvinen kantoi oikein huolta tästä Savonlinna—Varkaus-lentoliikenneasiasta,
mutta sen kyllä totean, että päästökauppa
ei ole kyllä sen pahin uhka. Sen pahin uhka on täyttöaste,
liian vähän matkustajia. Pitäisi olla
vähintään 50 prosenttia paikoista lentokoneessa
täytettynä, ja siellä valitettavasti
juuri, kun olen perehtynyt siihen, on ollut jopa vain 30 prosenttia.
Mutta se on juuri niin, että jos kerran lakkautetaan joltakin
kentältä liikenne, niin ennen kuin sinne saadaan
se liikenne uudelleen järjestettyä, kilpailutettua ynnä muuta,
niin se ei ole helppoa, eikä myöskään
ole helppoa saada nopeasti niitä matkustajia, jotta se
täyttöaste olisi kaiken kaikkiaan hyvä,
että ymmärrän tämän.
Kaivoshankkeiden osalta totean sen ed. Seurujärvelle,
että siellä budjetissa on 0,5 miljoonaa euroa,
se tuli siinä täydentävässä esityksessä siihen
suunnitteluun. Mutta suunnitteluhan maksaa paljon enemmän,
jos lähdetään Soklia tai sitten Kolari—Pajala-yhteyksiä tekemään.
Olen tavannut yhtiöitten edustajia, ja heidän
kanssaan on jatkuva vuoropuhelu. On yhteinen näkemys siitä,
että voidaan tehdä suunnittelu maksamalla se puoliksi
ja puoliksi, mutta se, että tällä hetkellä budjetissa
ei ole tämän enempää rahaa,
ei estä sitä, että me, valtiovalta ja
kaivosyhtiöt, emme voisi lähteä tekemään
aiesopimuksia. Molemmat haluavat tietää. Me haluamme
tietää, tuleeko sinne kaivos. Emme kai me rahaa
laita infraan, jos sinne ei tule kaivosta, ja he eivät
tee kaivospäätöksiä, elleivät
tiedä, että saadaan se infra kuntoon.
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen kyseli rakennerahastojen käyttömahdollisuudesta
laajakaistojen rakentamiseen. Se on nyt mahdollista. Eduskunta on juuri
hyväksynyt aluekehityslakiin muutoksen siltä osin.
Tämä hallituksen laajakaistastrategia on rakennettu
vähän eri polulle, ja nyt nämä perinteiset
EU-rakennerahastorahat ja -varat ovat käytössä,
mutta alhaalta ylöspäin, eli maakuntien täytyy
itse priorisoida, että laajakaistahankkeet ovat tärkeitä,
ja ne ovat täydentäviä hankkeita tämän
liikenne- ja viestintäministeriön kautta rahoitettavan
ja kolme M:n kautta rahoitettavan varsinaisen laajakaistahankkeen
ohella.
Ed. Reijoselle korjaisin sen verran, että edelleenkin
on myös 33 prosenttia yksi kuntien rahoitusosuus. On kolme
luokkaa: 8, 22, 33. Nyt kun meillä kuntia on yli 200, jotka
ovat jo mukana näissä hankkeissa, me tulemme sitten
suhteuttamaan kunnan kantokykyyn ja sitten näitten kaistojen
laajuuteen sen, mihin luokkaan kukin kunta pääsee,
ja se luokkaan pääsy riippuu tietysti käytettävistä resursseista.
Tähän 22 prosenttiin käytetään
nämä EU:n 25 miljoonaa, 8 prosenttiin käytetään
osa tästä 66 miljoonasta ja loput 33 prosentin
osuuteen. Tätä valmistellaan, ja lista sitten
tulee tässä tammikuussa lausunnolle, niin kuin
totesin.
Ed. Seurujärvi kyseli, että kun rahat todennäköisesti
eivät riitä, mitä sitten. Hankkeessa
on 2012 yksi tämmöinen tarkastelupiste, mutta
jo ensi keväänä varmasti tiedämme
tarkemmin. Silloin kun hallitus on tätä hanketta
linjannut, niin on lähtenyt siitä, että jos
kustannus nousee, niin silloin voidaan arvioida tilannetta, ja yksi
rahoitusmahdollisuus on televero, jolla sitten alalta kerätään
resurssia, jotta voidaan rahoittaa. Tämä on tietysti
alan toimijoille ikävä asia, jos vero tulee. Sitä pitää sitten
poliittisesti harkita, mutta täytyy muistaa, että operaattorit
ovat se taho, joka pitkällä tähtäimellä hyötyy
siitä, että laajakaistoja syntyy ja niitä käytetään.
Mutta viedään nyt nämä kilpailutukset
ensin loppuun ja katsotaan, mille tasolle hinnat nousevat tai jäävät,
ja mahdollisimman paljon tietysti pyritään tällä 200 plus
25 miljoonalla rakentamaan. Itse tietysti toivon, että myös
näitä muita rakennerahastorahoja aktiivisesti
käytettäisiin.
Ed. Mäkelä peräänkuulutti
standardeja. Olen sitä mieltä, että tarvitsemme
tiukempaa ohjausta rajapintojen määrittelyyn ja
standardien määrittelyyn, jotta sitten tietojärjestelmät
julkisella sektorilla, kuntien ja valtion välillä,
pystyvät keskustelemaan (Puhemies: 3 minuuttia!) ja tieto kulkee.
Siihen tarvitaan tiukempaa ohjausta, mutta ongelma on tunnustettu
ja keinoja tällä hetkellä etsitään.
Palaan, ed. Kyllönen, vielä postiasiaan seuraavassa
vastausmahdollisuudessa.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tuntuu, että osalla
edustajista nyt on vaikkua korvissa. Minä moneen kertaan
siinä alkupuheenvuorossani puhuin niistä hankkeista,
jotka pystytään saamaan järkevillä säästöillä,
niin kuin Oulu—Seinäjoki-rata, siellä puhutaan
100—200 miljoonan säästöistä järkevällä toimenpiteellä.
Ed. Pakkanen kuuntelee vähän tarkemmin, mitä minä sanon,
yleensä melko tarkasti, mutta nyt vähän
tarkemmin. Minä sanoin nimenomaan, että kun poistetaan
Suomen pullonkaulat liikenteestä, noin 90 miljoonaa litraa
vuositasolla puhdasta polttoaineen säästöä,
se on ympäristökysymys, se on rahakysymys. 90
miljoonaa litraa, kun rekat ja kuorma-autot seisovat tuolla tyhjinä tien päällä.
Sitten se vakavampi kysymys, joka liittyy tähän
isoon kokonaisuuteen. Pöyry Infra teki tämän
tutkimuksen meidän liikenneverkkojemme kunnosta, ja peruskysymys,
jonka se esittää, on se, kuka kantaa vastuun tiestömme
uhkaavasta kansallisesta katastrofista. Ei tätä ole
esittänyt oppositio. Se, joka vähääkään
perehtyy tähän kokonaisuuteen, näkee,
että meillä on tulossa koko väylästöä koskeva
katastrofaalinen tilanne (Puhemies: Minuutti!) tähän
maahan, ja sille pitäisi tehdä jotakin, oli oppositiossa
tai hallituksessa.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Tämän hallituksen ja liikenneministerin
kehuihin voi yhtyä siltä osin erittäin
hyvin, että pitkäjänteisyys on otettu
nyt aivan uudella tavalla tosissaan, ja tämän
liikennepoliittisen selonteon, ensimmäisen sellaisen laatuaan,
aikaansaaminen on tästä osoitus. Tämän
myötä on myös uusi toimintakulttuuri
tuolla toteuttajapuolella, elikkä suunnitelmatasoa pitää viedä eteenpäin
niin, että poliittisesti päätetty selontekojärjestys
pätee ja pitää, ja näin ollen
siitä selonteosta saadaan kaikki hyöty irti.
Puhemies! Toinen asia on tämä laajakaistahanke,
jota myös tervehdin erittäin hyvällä mielihyvällä.
Mutta sitten, tällähän paikataan vain
ja ainoastaan ennen Vanhasen hallitusten aikaan tehtyä kaikkien
aikojen suurinta möhläystä maaseudun
tietoyhteiskunnan kannalta. Ja tilannehan on se, että maaseudulla
on kalleimmat hinnat ja huonoimmat yhteydet. Ja tämä,
jos mikä, vaikuttaa tähän äsken
käytyyn keskusteluun kuntaosuuksista. Ja toivonkin, että nämä kuntaosuudet
ovat nyt sellaisia, että ne tahot ja ne kunnat ja ne kuntalaiset,
jotka ovat tämän kurimuksen edessä, (Puhemies:
Minuutti!) pääsevät tässä kaikkein
halvimmalla.
Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläinen totesi tuossa
avauspuheenvuorossaan, että liikennepoliittisen suunnitelman
valmistuminen on helpottanut resurssien ohjaamista ja hankkeiden
etenemistä. Se on erittäin hyvä. En tiedä,
kuinka tyypillinen tilanne on, mutta esimerkkinä pitkään
vireillä olleen Klaukkalan ohikulkutien osalta on nyt käynyt
niin, että hankkeen kustannusten kasvettua yli sille varattujen
määrärahojen se pullahti ulos tiepiirin
hankekorista, jossa se oli jo pitkään ollut, ja
nousi summaltaan kehittämishankkeiden tasolle, johon sitä käsittääkseni
ei kuitenkaan vielä ole sisällytetty. Ja nyt suunnittelu
pitäisi saada etenemään, koska kohta
kymmeniä vuosia tehty pohjatyö on vaarassa kaatua
rahoituksen epäselvyyksien vuoksi.
Olisinkin kysynyt, onko tarkoituksenmukaista, että liikennepoliittista
suunnitelmaa tämän tyyppisissä tilanteissa
päivitetään, ja miten liikenteen hankkeiden
kokonaisuutta valtion ja tiepiirien välillä koordinoidaan.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustajakollega Pakkanen tuossa ihmetteli,
miksi ei ole jätetty vastalausetta, kun näin paljon
kritisoidaan tätä. Sitä ei tarvinnut
jättää, koska valiokunta rehellisesti
kirjasi asiantuntijoiden lausunnot omaan lausuntoonsa, ja kaikki
tämä kritiikki, mitä tässä on
esitetty, on luettavissa valiokunnan yksimielisestä lausunnosta.
Se on yksinkertaisesti siellä, jos kollega on sen lukenut.
Se on myös osittain valiokunnan mietinnössä eli
valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, ja se on
myös nähtävissä meidän
sosialidemokraattien vastalauseessa, eli se on täällä ja
se on nähtävissä niissä asiantuntijalausunnoissa,
jotka varmasti ed. Pakkanenkin on käynyt valiokunnassa
läpi.
Ministeriltä olisin halunnut kysyä, kun täällä valiokunnan
mietinnössä todetaan, että talousarvioesityksessä ennakoidaan,
että liikenneturvallisuudelle asetettuja tavoitteita ei
saavuteta, ja nostetaan esiin nämä kevyeen liikenteen
väylät, joista rehellisyyden nimissä on
sanottava, että eivät ne yksin tämän
hallituksen aikana ole jälkeenjääneet
vaan toki sitä on ollut aiemminkin. Mutta nyt olisin kysynyt
sitä, että kun mainitsitte tuossa, (Puhemies:
Minuutti!) että normia voitaisiin höllentää muun
muassa pinnoitteita heikentämällä, niin
huonoja esimerkkejä näistä huonosti pinnoitetuista
(Puhemies: Minuutti on mennyt!) kevyeen liikenteen väylistä on
olemassa. Mitä tarkoititte?
Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläinen ansaitsee kiitokset.
Monia merkittäviä asioita on tässä vaikeassa
taloustilanteessa saatu budjettiin mukaan, erityisesti tärkeitä väylähankkeita,
mutta myös tämä yksityisteitten rahoituksen
lisääminen on tärkeä asia. On
totta, että perustienpidon ja ratahankkeitten kannalta
ja kevyen liikenteen väylien kannalta rahoitus on riittämätön
ja niin se on ollut edellistenkin hallitusten aikana, elikkä siellä on
toteuttamattomia toiveita valtavasti edessä. Mutta valtiovarainvaliokunta
on mietinnössään todennut, että liikenneinvestointien
budjetointikäytäntö sekä niiden
käsittelytapa kehyksessä vaativat perusteellista
selvitystä ja kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisen
toimintatavan kehittämistä. Tämä on
aivan totta.
Täällä on nostettu esiin tämä Seinäjoki—Oulu-ratahanke,
ja myös tarkastusvaliokunta aiemmin on nostanut tämän
esimerkkinä esiin, elikkä jos hanke toteutetaan
nopeammin ja järkevämmin, niin voidaan säästää jopa
parisataa miljoonaa euroa ja saada nämä hyödyt
paljon nopeammin käyttöön.
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan oikein, tässä on
todella isoja, suuria investointihankkeita menossa, ja se on toisaalta
tuonut sitten myöskin erilaisia innovatiivisia ratkaisuja
tähän rahoitusmalliin. Selonteossa tuli tämä asia
jo esiin, ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan,
että tämä ei nyt enää pelkästään
normaalin budjettikäytännön mukaisesti
toimi, koska ne vastuut tulevat sitten myöhempien vuosien kuluessa
esiin. Tästä olisinkin kysynyt ministeriltä,
millä aikataululla ja onko teillä valtioneuvostossa
nyt ollut käsittelyssä sitä, että pystyttäisiin
esimerkiksi taseajattelua tähän budjetoinnin rinnalle
tuomaan, jotta voidaan myöskin nähdä nämä tulevat
vastuut niistä investoinneista, mitä liikennepuolellekin
tehdään.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eräs pieni asia, en tiedä,
onko sitä täällä käsitelty,
kun minulla ei ole ollut mahdollisuutta tuossa alkuvaiheessa olla paikalla.
Aika paljon on puhuttu yksityisteistä ja budjetissa sinne
on merkitty nyt 23 miljoonaa euroa, sama kuin tänä vuonna.
Mutta eräs asia, joka on puhuttanut tuolla maakunnissa
ainakin, ja moni edustaja on ottanut sen esille, on arvonlisävero,
joka sisältyy näihin tiekuntien tiehankkeisiin.
Voi sanoa näin, että niistä perusparannuksista,
joita tehdään yksityisteille, monta kertaa se veron
osuus kaiken kaikkiaan on varmasti enemmän kuin tämä valtionapu
yksityisteille. Onko ministeriössä pohdittu tätä tilannetta,
koska arvoisalla ministerillä varmasti on tiedossa nämä ongelmat
myös omalta paikkakunnaltaan?
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten kaikki tiedämme, nyt on käynnissä ennätysmäärä tiehankkeita,
ja tämä on erittäin hieno asia. On myös
tärkeää, että pystymme nyt sitten
jatkossa viemään nämä käynnistetyt
tiehankkeet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti eteenpäin.
Kannan hiukan samaa huolta kuin ed. Outi Mäkelä aiemmin
siitä, että kun eduskunta on tämän
erinomaisen liikenneselonteon tehnyt, niin on tärkeää,
että käytännössä siellä alueilla
myös virkamiehet noudattavat eduskunnan tahtoa ja hankkeita
pystytään jatkossa suunnittelemaan ja sitten myöhemmin
toteuttamaan eduskunnan tahdon mukaisesti.
Lisäksi haluaisin oikeastaan kiittää ministeri Vehviläistä siitä,
että olette käynnistänyt tämän työryhmän
nuorten liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. On
erittäin tärkeätä, että me
mietimme ennakkoluulottomasti erilaisia toimia, myös ehkä näitä vanhoja,
jopa kahdeksankympin lätkiä, harkitaan. Jos me
jollakin tavalla vaan pystyisimme nuorten asenteisiin vaikuttamaan,
niin se on kyllä äärettömän
tärkeää työtä.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täytyy kyllä ihailla sitä taitoa, millä hallituspuolueiden
kansanedustajat määrärahojen vähennyksen
kääntävät lisäyksiksi
ja myönteiseksi asiaksi. Se on todella taitava esitys.
Mielestäni tässä, jos missä,
olisi ollut hallituksen paljon puhumalle elvytyspolitiikalle sijaa,
jos esimerkiksi näitä siltatöitä olisi
lisätty nykyistä enemmän. Olisi voitu
parantaa teiden kuntoa ja olisi voitu parantaa myöskin
työllisyyttä.
Ed. Ollilalle haluan huomauttaa, että olette varsin
ansiokkaasti estäneet kaikki ne esitykset, joita olemme
esittäneet ja joilla valtion tuloja voitaisiin lisätä.
Tietenkin silloin on selvää, että jos
emme pysty saamaan tuloja lisää, niin totta kai
meidän esityksemme budjettivaje kasvaa. Mutta tässä täytyy
antaa teille täysi tunnustus, että olette varsin
ansiokkaasti siinä pystyneet kaikki valtion tulojen lisäykset
estämään.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Yrttiaho puhui jostain EU:n määräyksestä,
toiveesta kansalaistelevision suhteen. Minä en tiedä kyllä tämmöisestä kansalaistelevisiosta
ollenkaan. Tietääkö joku ministeri, mitä ed.
Yrttiaho tällä tarkoitti? Mutta jos hän
tarkoitti sitä, että tarvitaan uusi tv-kanava,
niin ei kiitos, ei ainakaan valtion rahoilla. Mutta jos hän
tarkoitti sitä, että esimerkiksi Ylen sisään
leivottaisiin joku kansalaistelevisio kansalaisradion tapaan, niin
sellaisiahan meillä on jo. Siellä on monta sellaista
ohjelmaa, joissa kansalaisten ideoitten perusteella tehdään
juttuja. Uusia valtion varoja ei näihin kyllä tarvita.
Toinen asia on, että — no niin, minä palaan
tähän asiaan myöhemmin, mutta kiitos
vaan.
Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Mittava liikennebudjetti osoittaa sen,
että hallitus kantaa vastuunsa työstä ja
yrittäjyydestä koko Suomessa, mikä on aivan
oikein tässä taloustilanteessa.
Haluan esittää erityiskiitokset liikenneministeri
Vehviläiselle ja valtiovarainvaliokunnalle siitä,
että Ilmajoella sijaitseva Seinäjoen lentokenttä saa
ensi vuodelle 1 miljoonaa euroa ja seuraavalle vuodelle on valtuus
1,7 miljoonan euron määrärahalle lentokentällä olevan
kunnossapitohallin ja siihen liittyvän rullaustien rakentamisen avustamiseen.
Lentokenttää ylläpitävä Rengonharjun
säätiö käy neuvotteluja Seinäjoen
lentoaseman liittämisestä Finavian verkkoon. Eräänä liittämisen
ehtona on ollut nimenomaan se, että lentoaseman struktuuri
on kunnossa, ja uuden kunnossapitohallin rakentamisen myötä se
saadaankin kuntoon. Kysyisinkin ministeri Vehviläiseltä:
Millä aikataululla on Seinäjoen lentokenttä liitettävissä Finavian
verkkoon?
Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun muutamaan kertaan mainittiin edustajan
nimi, niin ajattelin kuitenkin vielä palata tuohon valiokunnan
puheenjohtajan pullonkaulateoriaan. Pitää varmaan
hyvin paikkansa, mutta pidän aika hankalana sitä 90:tä miljoonaa
litraa lähteä keräämään
ja sitä kautta lähteä tätä tilannetta
niin kuin oikaisemaan. Varmaan saattaa olla, että itsellänikin vaikkua
korvissa on, mutta kyllä tällä konstilla, jos
lähdetään liikennepolitiikkaa viemään
eteenpäin, mennään jo aika vaikeaan.
Teoriassa se kyllä pitää paikkansa, mitä valiokunnan
puheenjohtaja esitti.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tässä keväällä 2008
yksimielisesti hyväksytyssä liikennepoliittisessa
selonteossa todetaan muun muassa näin: "Hallitus kiinnittää huomiota
perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyteen
- -."
Miten tätä taustaa vasten täällä voidaan
niin tyytyväisin ja kiitollisin mielin ylistää sitä,
että perusväylänpidon määrärahoja
leikataan tämän vuoden tasosta 70 miljoonaa vastoin
kaikkien liikennejaostossa olleiden asiantuntijoitten, pääjohtajia
myöten, lausuntoa? Ei tämä ole politiikkaa,
tämä on matematiikkaa.
Arvoisa ministeri, te olette kaksi kertaa käynyt pöntössä mutta
vielä ette ole erikoisvaliokunnan lausumia kommentoinut,
siis erikoisvaliokunnan, joka on liikenne- ja viestintävaliokunta. Siellä on
heidän lausumiaan, kommentoikaa niitä. Ovatko
ne tärkeitä? Mitä mieltä te
niistä olette?
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun on kiitoksen paikka, niin silloin pitää kiitosta
antaa, ja itse liityn myös näihin ministeri Vehviläisen
kiittäjiin.
Elvytyshankkeita on tehty paljon, perustienpitoon tuo 70 miljoonaa
euroa. Tänä vuonna tiehankkeita on tehty ennätysmäärä elvytyksen kautta.
Kysyisin ministeriltä: Miten nämä kilpailutukset
onnistuivat, miten maanrakennusala pystyi vastaamaan kohtuullisen
kiireellisellä aikataululla tulleeseen rakentamiseen, ja
millaisia työllisyysvaikutuksia näillä elvytyseuroilla
saatiin aikaan?
Arvoisa puhemies! Kysyisin sitten vielä: Onko liikenne-
ja viestintäministeriössä valmisteltu
takataskuun uutta elvytyspakettia liikennepuolelle valmiiksi? Toteuttamisvalmiita
hankkeita olisi lukuisia, esimerkiksi Valtatie kakkonen Karkkila—Humppila-välillä
taikka
Valtatie 12:lla Lahden eteläisen kehätien rakentaminen. Näitä olisi
hyvä nyt nostaa vielä esille ja olla valmiina,
jos lisäelvytystä maamme tarvitsee.
Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pohjanmaan rata on yksi rataverkoston tärkeimpiä kohteita,
ja sen toteuttaminen nopeutetusti on puolusteltavissa monistakin eri
syistä. Yksi, joka niistä on tärkein,
on se, että kyseisestä radasta saadaan hyödyt
sitä nopeammin käyttöön, mitä nopeammin
se saadaan toteutettua.
Tiehankkeet ovat hallituspohjasta riippumatta aina sellainen
kohde, johon tässä talossa kiinnitetään
huomiota, ja tämä selonteko auttaa tässä asiassa
kyllä eteenpäinmenoon.
Budjettiesityksessä laajakaistahankkeisiin varataan
rahaa 12,5 miljoonaa euroa. Pidän tätä summaa
hivenen liika pienenä, koska me rakensimme Kauhajoelle
ja sen ympäristöön 400 kilometrin mittaisen
laajakaistaverkon ja käytimme kyläkaistat huomioiden
siihen rahaa noin 2,5 miljoonaa euroa, ja siihen verrattuna tämä 12,5 miljoonaa
on varsin vähän. Tähän mennessä me olemme
kyenneet myymään sieltä kuitupareja noin
(Puhemies: Nyt se minuutti on mennyt!) miljoonalla eurolla, eli
se on tullut jo takaisin meille.
Kiitokset vielä ministeri Vehviläiselle Rengonharjun
lentokentästä. (Puhemies: Minuutti on mennyt!)
Nyt siellä voi pohjalaisten omillakin koneilla lentää.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueiden kansanedustajat eivät
vääristelleet tätä liikennebudjettia.
Se on totta, että me tarvitsemme lisää määrärahoja
perustienpidon, perusradanpidon puolelle. Nythän meillä on
ollut hyvä kehityskausi, mutta kuinka selviämme
jatkossa? On hyvä, että oppositiokin kantaa samasta
asiasta huolta.
Se, että meillä on liki 2 miljardin euron
edestä sopimusvaltuuksia tie-, rata-, vesihankkeisiin, kertoo
sitä, että meillä todellakin tehdään
paljon. Se on todellisuutta, eikä siinä valkoista
mustaksi väännetä tai päinvastoin.
Miten sitten mennään eteenpäin? Ehkä meidän
pitäisi olla enemmänkin huolestuneita siitä, kuinka
ensi vuosikymmenellä meillä riittää rahaa
näihin kohteisiin. Meillä on myös tämä valtionvelan
maksu jossakin vaiheessa edessä. Toisaalta myös,
arvoisa ministeri Vehviläinen, haluaisin tiedustella, millä lailla
tulevaisuudessa logistiikkaa voidaan kehittää niin,
että yhä enemmän raskasta liikennettä saadaan
rautateille ja vesistöihin.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämä menee ehkä vähän
jo liiankin pieniin asioihin, mutta 90 miljoonaa litraa tai 90 miljoonaa
euroa on valtava määrä polttoainetta,
se on valtava määrä rahaa, ja se on valtava
määrä ympäristörasitetta.
Se on ihan puhdasta matematiikkaa, miten siihen päästään,
mutta näin se vaan fakta on, että nämä ovat
ihan tarpeettomia pysähdyksiä.
Mutta jotenkin tämä keskustelu pitäisi
saada uusille urille. Ehkä tässä nyt
on ongelma se, että me kaikki tiedämme, että liikenteessä meillä rataverkossa,
maantieverkossa, vesiväyläverkossa on ongelmia
ja ne ongelmat pitää tavalla tai toisella poistaa.
Se on kumminkin se peruslähtökohta. Mutta kyllähän
meidän pitäisi pystyä nyt ajattelemaan
jo tulevaisuuteen huomattavan paljon laajemmin ja pitemmälle
kuin esimerkiksi näillä Pohjanmaan ratahankkeilla.
Esimerkiksi, kun puhutaan metropolipolitiikasta, kyllä meidän
pitäisi pystyä tänne Suomeen saamaan
luotijunayhteys, joka on etelä—pohjoinen-suunnassa,
joka on riittävän nopea, jolla kytketään
pohjoinen ja etelä toisiinsa. Ne ovat niitä tulevaisuuden
isoja haasteita, joissa ed. Ollilakin voi miettiä, mistä sitä rahoitusta
haetaan. (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) Mutta jos ei ole toimivaa
liikennettä, ei ole mitään.
Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ei ole tietysti ministerin asia vastata siihen
kysymykseen, minkä takia jaosto ja valiokunta eivät
ole ottaneet liikennevaliokunnan lausuntoa huomioon. Mutta minä olisin
hyvin tyytyväinen, jos ed. Saarinen tekisi laskelman siitä,
paljonko kaikkien valiokuntien yksimielisetkin lausunnot yhteensä olisivat
aiheuttaneet menonlisäyksiä tähän
budjettiin, eli eihän tuo nyt ole mikään
peruste. Silloin kun kokonaisuutta tehdään, eivät
nämä sektorivaliokuntien lausunnot voi olla pohjana.
Siinä ei ole realismia.
Mitä selontekoon tulee, niin se on kyllä ehdottomasti
ansiokas paperi ja sitä ei pidä hukata, pitää tehdä jossain
vaiheessa uusi. Mutta sen jälkeen, kun se käsiteltiin,
meillä taloudellinen tilanne muuttui oleellisesti ja edellytykset
sen toteuttamiseen hidastuivat, mutta totta kai se on pohjana tuleville
päätöksille.
Mitä Rengonharjuun tulee, niin ei siitä nyt
ministeriä kannata kiitellä, muuten kyllä ministeriä kannattaa
kiitellä. Sehän ei ollut hallituksen esityksessä,
se tuli jaostossa, ja siinä tietysti (Puhemies: Minuutti!)
paikalliset asiantuntijat sekä maakunnassa että jaostossa
ansaitsevat siitä kiitokset.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Vehviläinen, se 3 minuuttia.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Arvoisa puhemies! Minä olen varmasti liian hidassuinen
tähän porukkaan, kun en näihin teidän
kysymyksiinne ehdi vastata.
Ed. Saarinen, kun te olette kärttänyt melkein kuin
pieni lapsi, mitä minä olen niistä lausunnoista
mieltä, niin ne ovat erittäin tärkeitä ja
huomionarvoisia, mutta minä en voi sille mitään,
jos jaosto ei ole niitä tarkemmin ottanut omaan tekstiinsä mukaan.
Sitten tämä Seinäjoki—Oulu-asia.
Siitä haluan todeta sen, että kun täällä nyt
aika tavalla vähän niin kuin viisastellaan, että kun
sitä ei riittävän kustannustehokkaasti
rakenneta, niin silloin, kun päätös tehtiin
siitä hankkeesta vuonna 2006 syksyllä, budjetti
oli 400 miljoonaa. Minä olen joutunut kysymään
kyllä aika paljon myös omasta ministeriöstäni,
Ratahallintokeskuksesta ym. toimijoilta, miksi silloin ei tehty
tämmöisiä laskelmia, jotka kertoisivat,
että tulisi 200 miljoonaa euroa säästöä,
kun se rakennetaan vuoteen 2015 mennessä, ja en ole kyllä saanut
tyhjentävää vastausta.
Nyt sitten totean kyllä ed. Martti Korhosen puheenvuoroon
näistä luotijunista, että kamoon: Nyt
kannattaa keskittyä kyllä muuhun, jos halutaan,
että perustienpito on kunnossa, väylät
ovat kunnossa, pääteitä rakennetaan.
Ei kyllä Oulu ole ihan hetkeen sellainen metropoli eikä Helsinkikään,
että luotijunaa pystyttäisiin tälle välille
rakentamaan. Kyllä mieluummin laittaisin ne rahat vähän
toisenlaisiin kohteisiin.
Sitten tästä liikenneturvallisuustavoitteestani totean,
että se oli edellinen hallitus, joka asetti sen, että 250
henkilöä vuonna 2010 saa olla kuolleita. Uskallan
kyllä epäillä, että olipa vaikka minkälainen
hallituspohja tällä hetkellä, niin saattaa
olla, että se tavoite olisi jäänyt siitäkin huolimatta
toteutumatta. Sen takia en aina näissä liikenneturvallisuusasioissa
ihan suoraan kyllä ota omaan tai hallituksen tai ministeriön
piikkiin sitä, jos ihmisiä menehtyy. Se on aika
vaikea kysymys.
Rengonharjun osalta totean ed. Sihdolle, että se on
hyvä, että siitä on saatu nyt tällainen
aikataulutettu ratkaisu, mitenkä se halli siellä puretaan,
koska Finavia on pitänyt edellytyksenä sitä,
että sitä hallia ei siellä ole ja että Rengonharju on
sellaisessa kunnossa, että se voidaan ottaa tähän
verkostoon mukaan. Uskon, että tämä vauhdittaa
niitä neuvotteluja. Näin olen myös Finavian
johdon kanssa tästä asiasta kaiken kaikkiaan puhunut.
Sitten ed. Heinonen kysyi erittäin tärkeän
kysymyksen siitä, miten näitten elvytyshankkeitten kilpailutukset
ovat onnistuneet, koska meidän pitää tietää,
miten se 40 miljoonaa saadaan hyödynnettyä. Ne
ovat onnistuneet erittäin hyvin. Hankkeet, taitaa puuttua
vain yksi hanke nimeä mainitsematta, on saatu lähtemään
liikkeelle, eli tämä mennyt erittäin
hyvässä putkessa. Sitten totean siihen, onko olemassa
takataskussa, että voin sanoa, että paljon on,
mutta se, mitä olen itse ajatellut yhdessä Tiehallinnon
kanssa, olisi päällysteiden uusiminen, jos tällaiseen
elvytyspakettiin liikenteen osalta lähdetään.
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Jos nyt aloitetaan sitten postista. Meillä on
aivan yksiselitteinen postidirektiivi, joka on implementointivaiheessa.
Postityöryhmä miettii juuri tätä probleemaa,
millä tavalla turvataan tämä direktiivin
vaatima viiden päivän kirjejakelu. Viime kädessä sen
maksavat veronmaksajat, jos sitä ei kyetä muutoin
järjestämään. Tavoitteena on
tietysti löytää sellainen tapa, että haja-asutusalueen
posti voidaan jaella siten, että siihen ei valtion subventiota
tarvita, mutta aika näyttää, minkälaisia
esityksiä ryhmältä tulee. Ne tulevat tuossa
keväällä, ja niihin palataan sitten.
Ed. Virolainen kiinnitti huomiota julkisen tiedon saatavuuteen.
Se on tärkeä asia. Ryhmää ei vielä ole
perustettu. Olemme sopineet ministeri Kiviniemen kanssa, että tammikuun
alkupuolella tulee kaksi joukkuetta, toinen VM:n asettamana ja toinen
meidän asettamanamme, ja työnjako on selvä,
ja tavoitteena on, että alkukesästä olisi työryhmillä toimenpide-ehdotuksia,
miten edetään. Haaste on valtaisa tässä,
mutta potentiaali on myös huima. Puhutaan jopa uusista
pienistä nokioista, joita voi syntyä sen avoimen
julkisen tiedon pohjalle, jos saadaan nämä säädökset
kuntoon ja tieto jakoon.
Ed. Leppä peräänkuulutti kunnille
riittävästi resursseja. Täytyy muistuttaa
tässä, että suomalainen viestintä on
tähän asti pohjannut markkinavetoiseen politiikkaan
ja on luotettu siihen, että markkinavoimat tekevät
viestintäverkot, ja tähän asti ovat tehneet:
puhelinverkot on rakennettu markkinavetoisesti, laajakaistaa on
syntynyt tähän maahan aika hyvin markkinavetoisesti.
Mutta tämän hallituksen aikana on käynyt
selväksi, että näin ei tule jatkossa
käymään, jos halutaan mahdollistaa kaikkien
suomalaisten osallistuminen tietoyhteiskuntaan ja sähköisiin
palveluihin. Tästä syystä tehtiin 180
asteen käännös, ja ensimmäistä kertaa
itse asiassa tämän vuoden budjetissa jo pieniä summia
on, mutta varsinaisesti tämä laajakaistahanke
lähtee ensi vuoden budjetissa liikkeelle. Tämä vähän
yli 12 miljoonaa kuitenkin kumuloi kaiken kaikkiaan pitkästi
yli 30 miljoonaa jo ensi vuodelle näihin hankkeisiin, ja
olen sitä mieltä, että jos maakunnista
ja kunnista aktiivisuutta löytyy ja näitä hankkeita
lähtee huomattavasti enemmän liikkeelle, niin
sitten hallituksella pitää olla valmius pohtia,
voidaanko resursointia aikaistaa. Hallitus on kuitenkin sitoutunut
ainakin siihen 66 miljoonaan viiden vuoden aikajaksolle. Mutta jos
kuitua vedetään ja sitä halutaan, niin
sitten hallituksen pitää pohtia, voidaanko aikaistaa
tätä resurssia.
Kansalaismedia, ed. Yrttiaho ja ed. Ukkola, tuskin tarkoitti
sitä, että nyt kansalais-tv:tä ruvetaan
rakentamaan. Ed. Yrttiaho ei enää ole paikalla,
mutta minulla ei ole tietoa, että ministeriössä valmisteltaisiin
erilaisia tukimuotoja kansalaismedialle. (Puhemies: 3 minuuttia!)
En tiedä, onko näitä oikeusministeriön
puolella, missä myös näitä kansalaisten
vuorovaikuttamiseen liittyvä asioita on. Siltä osin
täytyy vastata, että en tiedä, arvoisa
puhemies.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa
oli esillä jo Rengonharjun lentokenttä. Siltä osin
tunnustus oman vaalipiirini jaostossa oleville henkilöille
siitä, että nämä tarkennukset
on valiokunnan mietintöön saatu ja myöskin
tämä aivan uusi valtuutus. (Ed. Salo: Kiitos!
Merkitään pöytäkirjaan!) — Ne
ovat, ed. Salo, pöytäkirjassa nyt. — Eli
siltä osin voi jo olla tyytyväinen tähän
osioon. Mutta muuten kyllä täytyy sanoa ed. Salolle,
kun te sanoitte, että kyllä tämän
kanssa voi elää: näin varmasti on, kun
on pakko elää, eihän sille mitään voi.
Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon tosiasiallinen
rahoitus on käsitykseni mukaan esimerkiksi 2008 tilinpäätöksen
mukaan ollut 969,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden
talousarvioissa tämä summa on ollut 992,7 miljoonaa
euroa. Se käsitys, joka minulle on muodostunut niistä tiedoista,
jotka olen saanut, on se, että tämä käsittelyssä oleva
talousarvio sisältää perusväylänpidon
rahoitusta 888,6 miljoonaa euroa. Huomattava pudotus perusväylänpidon
osalta.
Myönnän toki, että täällä on
paljon kehittämishankkeita, joihin menee rahaa, mutta itse tuolta
periferiasta olevana kannan huolta kyllä perustienpidosta.
Tämä johtaa siihen, että moni yritys
jää tulematta sinne reuna-alueille, kun tiet eivät
ole siinä kunnossa ympäri vuoden kuin niitten
pitäisi olla — varsinkin nyt, kun on ollut syyskelirikkoja
ja muita vastaavia. Kysyn, niin kuin ryhmäpuheenvuorossa
totesin, joudummeko me harkitsemaan sitä, että näistä kehittämishankkeista
jouduttaisiin vähän nipistämään
ja siirtämään perustienpitoon, jos ei
mitään muuta vaihtoehtoa ole. Se on aika kurja
tilanne tuolla reuna-alueilla, kun yritys yrittää toimia
siellä alihankintayrityksenä ja lähes
jokaisena päivänä vuodessa ja lähes
jokaisena vuorokaudenaikanakin pitää olla valmius
lähteä rekalla liikenteeseen. Jos se tie ei kestä,
niin se yritys harkitsee poismuuttoa alueelta. Tämä on
yksi ongelma.
Arvoisa puhemies! Perustienpidon osalta vielä esittäisin
kyllä ministeriöön sellaisen toivomuksen,
että älkää nyt niiltä kunnilta
niin paljon vaatiko, että niissä harvoissa tiehankkeissa,
mitkä saadaan käynnistettyä, pitää olla
30—40 prosenttia kuntien rahaa mukana. Se on se ongelma, mikä monen
kunnan kohdalla on: Jos asetetaan se ehto, niin kunta joutuu vielä ottamaan
sen lainan, koska ei se voi päästää sitä käsistään
silloin, jos sellainen harvinainen tilanne tulee, että sinne joku
tiehanke tulee.
Arvoisa puhemies! Täällä aika paljon
puhuttiin Seinäjoki—Oulu-ratahankkeesta. Sinne
on esitetty 40 miljoonaa euroa. Jos lisäbudjetissa ei tule
lisää, työt keskeytyvät. Valitettavasti
tilanne on se. Eli vähintään puolet enemmän
pitäisi saada. Tänä vuonna on käytetty
90 miljoonaa euroa ja se saatiin sujuvasti tehtyä. Ei ollut
viivyttelyjä liikaa, eli 8 tunnin pätkissä tehtiin
sitä.
Eli toivoisin kyllä, että aika nopeasti pitäisi tulla
sen lisäbudjetin, jossa nämä lisäeurot
ovat, niin että voidaan suunnitella sen työn jatkamista eteenpäin.
Myöskin korvausinvestointien osalta tännehän
on merkitty noin 102 miljoonaa euroa. Se käsitys, joka
minulla on, on se, että tähän tarvittaisiin
lähes 200 miljoonaa euroa, niin että pystyttäisiin
pitämään radat siinä kunnossa,
että ei tarvitsisi jatkuvasti pitää paino-
ja nopeusrajoituksia siinä määrin kuin
tällä hetkellä niitä on, ja niitä on
tällä hetkellä noin 330 kilometriä.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Valitettavasti liikennejaoston puheenjohtaja
ed. Ol-lila poistui salista. Hän aloitti puheenvuoronsa peräänkuuluttamalla
rationalisointitoimenpiteitä. Hän hyvin vähätellen
suhtautui talousarvioaloitteisiin. Viittaan siihen, että kun
me katsomme valtiovarainvaliokunnan mietinnön ensilehdet,
niin siellä on hallituspuolueitten edustajien aloitteita
erittäin paljon. He eivät vaan ole aktivoineet
niitä aloitteita, joten ne eivät tule äänestykseen.
Syksyllä he ovat kyllä lähettäneet
medialle tiedotteita, että he tekivät tällaisia
aloitteita.
Tätä minä pidän kuluttajansuojan
kannalta aika arveluttavana. Se on tietynlaista huijaamista ja puijaamista:
annetaan ymmärtää syyskuussa, että teen
aloitteen ja vien sitä eteenpäin, ja nyt joulukuussa
ei ymmärretä antaa. Missä, arvoisat hallituspuolueitten
edustajat, teidän aloitteenne ovat? Tämä on
historiallisen kovaa ryhmäkuria, mikä näyttäytyy
tällä tavalla. Ei tällaista ole koskaan
aikaisemmin ollut eduskunnassa. Tällä vaalikaudella
te olette moittineet meitä ryhmäkurista. Näin
kovaa ryhmäkuria en ole oman elämäni aikana
eduskunnassa havainnut. (Ed. Salo: Kyllä se vähän
ruoskaa vaatii! ) — Niin, kyllä on pamputettu
rivit suoraksi. (Ed. Rajala: Mitä hyötyä niistä teidän
aloitteistanne on, kun ne kaatuvat jokainen?) — Mitä hyötyä on
niistä aloitteista, joita ei tuoda edes äänestykseen,
ed. Rajala? Älkää sitten tehkö niitä turhan
takia. (Ed. Rajala: En ole tehnytkään!)
Kun ed. Ollila sanoi, ettei pitäisi tehdä turhia aloitteita,
niin turhista turhimpia ovat ne, joita ei tuoda edes äänestykseen.
Aloitetaan siitä, että jätetään
ne aloitteet tekemättä, ja sitten jos vielä halutaan
säästää, niin meillä on
erikoisvaliokuntien budjettilausuntoja yli 60 sivua, ja esimerkiksi
liikenneministeriön pääluokkaan ei ole
käytännössä otettu juuri mitään,
euron euroa ei oikeastaan sieltä, ja liikenne- ja viestintävaliokunta
on erikoisvaliokuntana yksimielisesti päätynyt
erinomaisen hyvään budjettilausuntoon. Tämä on paitsi
paperin tuhlausta myös henkisen pääoman tuhlausta.
Ajatelkaa, että siellä käyvät
maan parhaat asiantuntijat ja sitten valiokunta yksimielisesti hallituspuolueet
mukaan lukien tekee hyvän mietinnön, niin kyllä se
kannattaisi ottaa huomioon.
Herra puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitämme
perusväylänpitoon lisäystä 74
miljoonaa, erityisesti kevyen liikenteen väyliin, siltoihin,
teemahankkeisiin, joukkoliikenteeseen 19 miljoonaa, alushankintojen
aikaistamiseen 35 miljoonaa ja laajakaistahankkeisiin 2,5 miljoonaa.
Mielestämme nämä ovat hyvin perusteltuja.
Vielä näistä aloitteista. Mainitsen
vaan muutaman: Ed. Blomqvist on tehnyt erinomaisen aloitteen koskien
Valtatie 25:tä. Ed. Vahasalon talousarvioaloitteet koskevat
erityisopetusta, Siuntio—Kirkkonummi-siirtoviemäriä,
Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä.
Ed. Matikainen-Kallström: kevyen liikenteen väyliä,
Loviisan suunnalle saaristotietä. Ed. Jukka Mäkelä:
joukkoliikenteeseen lisää rahaa. Ed. Gestrin:
Espoon kaupunkirata. Ed. Merikukka Forsius: huomattava määrä Espoo—Vihti—Lohja-rataan,
muistaakseni 100 miljoonaa euroa. Ed. Lauslahti: varusmiesten juoksujalkineitten
hankintaan. Tämän kaltaisia aloitteita on vino
pino, jos vaivaudutte katsomaan valtiovarainvaliokunnan mietintöä.
Lukekaa omanne tai vierustoverinne tai ryhmätoverienne
aloitteet ja tulkaa sen jälkeen sitten arvostelemaan ja
arvioimaan meidän perusteltua vaihtoehtobudjettiamme, joka
ei lisää valtionvelkaa yhtään
enempää kuin mihin hallitus on sitoutunut ja jossa
kaikki meidän menomme on todellisella rahalla myös
katettu.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Johannes Koskinen.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Vai ei ole aloitteista hyötyä?
On niistä sen verran hyötyä, että ed.
Vistbackankin, joka juuri poistui täältä,
tekemä aloite kotipitäjäni vierestä menevästä tiestä on
joka vuosi nostettu lehtien palstoille viitaten siihen, kuinka Kalmari
ei halua tätä tietä kuntoon laitettavan.
Mutta koska uskon hallituspuolueen jäsenenä voivani
myös vaikuttaa, haluaisin antaa kannustusta muutamasta
todella isosta asiasta, jotka ovat jo hyvin eteenpäin lähteneetkin,
mutta vielä lisää taustapainetta.
Nimittäin tästä 100 megan laajakaistasta:
On erittäin hieno asia, että sitä on
ruvettu tekemään, mutta miten määritellään
näitä 33, 22 tai 8 prosentin kuntia? On erittäin
tärkeää, että kuntien asukaskohtaiset
verotulot otetaan huomioon ja kunnan asukastiheys ja laajakaistahankkeen
laajuus. Nimittäin on paljon kuntia, joissa on todella
mahdotonta kuvitellakaan, että edes esimerkiksi tuota 22:ta
prosenttia pystyttäisiin niistä kunnista hoitamaan.
Täytyy myös huolehtia siitä, että tämä väliaika,
milloin vielä 100:aa megaa ei ole tarjolla, pystytään
kohtuudella hoitamaan. 450-verkko ei toimi kaikkialla Suomessa.
Samoin toivoisin, että perustienpitoon saataisiin sinne
tarvittavat rahat. Nythän kaikki tienpidon rahat menevät
lähinnä talviaurauksiin ja hiekoitukseen ja varsinaiseen
kunnostustyöhön ei juuri rahaa jää.
Näin ollen maaseudun tieverkko on todella surkeassa kunnossa.
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa puhemies! Kun liikennehankkeesta täällä on
jo puhuttu aika pitkäkin tovi, niin menen oikeastaan suoraan
siihen samaan aiheeseen, jota ed. Kalmari omassa puheenvuorossaan
käsitteli, elikkä laajakaistahankkeen tärkeyteen.
On aivan selvä, että laajakaistaverkot ovat välttämättömiä it-kilpailukyvylle
sekä koko Suomen kilpailukyvylle, ja hitaasti laajakaistaan
käyttöön siirtyviä maita uhkaa
jääminen entistä pahemmin jälkeen,
elikkä olemme aivan oikealla tiellä, joten tätä taustaa vasten
tämä 100 megan yhteyden tuominen kaikille suomalaisille
on erittäin tärkeää. Nopeat
ja luotettavat yhteydet ovat välttämättömiä muun muassa
alueen tasavertaisuuden ja tuottavuuden lisäämisen
kannalta. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska
infrastruktuuri on vasta edellytys, minimivaatimus. Meidän
on panostettava tämän alustan päälle
luotaviin palveluihin ja sisältöihin, tuettava
niiden kehittymistä erityisesti julkisella sektorilla ja
luotava niin sanottu ubiikkiyhteiskunta.
Mikä tämä ubiikkiyhteiskunta sitten
on? Se on sellainen, jossa tieto ja palvelut ovat verkossa aivan
yhtä luontevasti kuin fyysisessä kanssakäymisessä.
Internet ei siis ole haitekkiä vaan käyttäytymistä.
Ubiikkiyhteiskunta mahdollistaa myös uudet innovaatiot,
palvelumahdollisuudet ja parhaimmillaan vastaa tulevaisuuden huoltosuhteen
haasteisiin. Myös kansalaisten osallistamisen uudet mahdollisuudet
on otettava tarkasteluun. Osana tätä kehitystä on
myös nähtävä sähköisen
tunnistamisen ja muun julkisen sähköisen asioinnin
kehittäminen. Jo nyt suurin osa suomalaisista käyttää pankkipalveluissaan
yksinomaan verkkopankkia, ja siellä tietoturvaongelmat
on saatu suhteellisenkin hyvin ratkaistuiksi. Pankkipalveluiden
digitalisointi ei suinkaan lähtenyt siitä, ettei
haluttu hiekkaa pankin marmorilattialle, vaan selkeästä tarpeesta
saada kustannussäästöjä liiketoimintaan.
Samaan voidaan päästä myös muissa
palveluissa: muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla
tietojärjestelmien yhteensovittamisella ja kehittämisellä on
mahdollisuus lisätä tuottavuutta.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan sanoa muutaman sanan
luotsauksesta ja luotsauslain tulkinnan epäselvyyksistä.
Tällä hetkellä eri tahoilla on eri käsitys
siitä, onko se valtion monopoli vai saisiko siinä harjoittaa
elinkeinoa ihan laillisesti.
Toinen murheellinen asia, mikä luotsaukseen liittyy,
on englannin kielen asema. Hyväksytäänkö englannin
kieli linjausluotsauskieleksi suomen ja ruotsin kielten rinnalle
varsinkin, kun tässä oli työryhmä,
joka selvitti näitä eri kielivaihtoehtoja ja totesi,
että kolmannen kielen lisääminen myös
lisää riskejä merenkulussa?
Ilkka Viljanen /kok:
Arvoisa puhemies! Tämän illan keskustelu
on osoittanut sen, kuinka tärkeä sektori tämä pääluokka
31 on. Se herättää tunteita täällä,
ja se on myöskin oiva sektori tehdä niin sanottua
maakunnallista, oman vaalipiirin politiikkaa ja edunvalvontaa. Yksi
merkittävä osa-alue hallituksen elvytyspaketissa
olivat juuri ne tiehankkeet, logistiikkahankkeet, joita elvytyspaketissa
osoitettiin. Sieltä löytyy loistavia esimerkkejä siitä,
kuinka suhteellisen pienellä panostuksella saatiin merkittäviä investointeja aikaan.
Olen aikaisemminkin todennut sen, että ainoastaan 1,5 miljoonan
investointi kotiseudulleni Lahteen sisääntulotien
nelikaistaistamiseksi poiki 20 miljoonan yksityisen puolen investoinnit
tämän 1,5 miljoonan panostuksen jälkeen.
Ja kun se kerrotaan esimerkiksi 17 henkilötyövuodella,
niin silloin voidaan puhua aidosta ja tehokkaasta elvytyspolitiikasta.
Jo debatissa esillä ollut liikennepoliittinen selonteko
on alkusoittoa sille, mihin suuntaan pitäisi pitkässä juoksussa tätä meidän
liikenneinvestointipolitiikkaamme saada vietyä. Toivon
mukaan myöskin tulevalla eduskuntakaudella seuraava hallitus
suhtautuu siihen sillä vakavuudella kuin se mielestäni
ansaitsee. Mutta niin kuin jo todettiin, mitä siihen kirjataan,
niin siinä säilyisi sellainen realismi, että se
myöskin jossain sovitussa aikataulussa on toteutettavissa.
Arvoisa puhemies! Tähän loppuun olisin ministeriltä halunnut
kysyä, mutta totean sen kuitenkin. Kun oikorata on kasvattanut
valtavasti suosiota viimeisten vuosien aikana ja tänä päivänä ongelma
on jo se, että syöttö tänne
Pääkaupunkiseudulle — se varmaan koskee
samoin Tampereen suunnasta kuin Lahden suunnasta — on aamuisin
ruuhkautunut, niin minkälaisia rakenteellisia mahdollisuuksia
olisi laajentaa tätä Pääkaupunkiseudun
syöttöä, että juna, jota on
totuttu pitämään hyvässä aikataulussa
liikkuvana joukkoliikennevälineenä, ei pääsisi
romuttumaan?
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Teiden perusparantamisesta on tässä keskustelussa
tullut todella paljon palautetta. Siihen on tämäkin
hallitus ihan ansiokkaasti kyllä ottautunut monella tavalla,
mutta yhä edelleen se puhuttaa meitä. Paitsi siihen
arjen liikenteeseen, johon nyt enimmäkseen maaseudulla
perustienpidon ylläpitoa tarvittaisiin, parantamisella
olisi myös voimakas elvyttävä ja työllistävä vaikutus.
Sen takia yhä edelleen on enemmän ja enemmän
tähänkin asiaan kiinnitettävä huomiota.
Tällä kaudella on kuitenkin panostettu todel- la
kiitettävästi muun muassa haja-asutusaluei- den
liikkumisen mahdollisuuksiin muuten. Muun muassa selvitysmies Riikonen
tutki kyytitakuujärjestelmän toimivuutta haja-asutusalueilla.
Toivon todella, että tämä takuukyytiasia
lähtisi eteenpäin ja sen mahdollisuuksia vietäisiin eteenpäin
sillä tavalla, että myöskin syrjäisemmällä maaseudulla
ihmiset pääsisivät säällisesti hoitamaan
asioitaan sinne keskuksiin ja kirkonkyliin.
Toinen kysymys, joka on oikeastaan tämmöinen
ilmastopoliittinen asia, on kevätkelirikkojen rinnalle
näköjään ihan pysyväksikin
tulleet syyskelirikot, joihin on kyllä kiinnitettävä huomiota ja
myöskin taloudellisia resursseja niihin edelleen laitettava.
Myöskin nuorten liikennekäyttäytyminen
on huolestuttava asia, johon pitäisi enemmänkin kiinnittää huomiota
ja johon ministeri Vehviläinen onkin hienosti ottautunut
nyt työryhmän työskentelyn kautta. Kahdeksankympin
lätkä on oivallinen asia, joka tulisi mielestäni
kyllä palauttaa. Asennekasvatus ei ole sellaista toivottua tulosta
saanut aikaiseksi, ja sen takia ihan oikeasti vastuunkantoa muuten,
esimerkiksi jopa kovennettujen rangaistusten kautta, täytyisi
harkita.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Otan tähän alkuun itsekin
kiinni ed. Ollilan heittämän pallon tuossa alussa,
ja täytyy sanoa, että tämän talon
työskentelytapoja on kohennettu ja parannettu vuosien saatossa,
mutta tämä budjettityöskentely on jäänyt
siinä jotenkin alikehittyneeseen rooliin. En tiedä,
voidaanko edustajien aloitteidentekemisoikeutta mitenkään
rajata, se on varmaan jokaisen omien korvien välissä,
mutta täytyy todeta, että hallituspuolueen edustajana sen
kummemmin kuin nyt oppositiossakaan en henkilökohtaisesti
itse ole koskaan tehnyt näitä tällaisia
omia pieniä tie- tai "hiekkaa meidän kentälle"
-aloitteita. En tiedä, onko se meriitti vai ei.
Tällä kerralla minulla on kaksi aloitetta
täällä. Ne ovat kaksi isoa tiehanketta,
maakuntaliiton hankkeita, jotka ovat kaikkien meidän Pirkanmaan
kansanedustajien yhteisiä, ja niistä kaksi on
minun nimissäni. Tämä on se tapa, jolla
mielestäni tätä aloiteoikeutta on hyvä käyttää.
Meillä on Pirkanmaalla hyvä esimerkki siitä,
että vaikka se aloite on kerta toisensa jälkeen
tapettu täällä salissa, se on jäänyt
elämään ja joskus tullut. Viittaan tässä nyt
vaikka Tampereen läntisen ohitustien saamaan rahoitukseen — nyt
sisään astuu Eero Heinäluoma — hänen
ollessaan ministerinä saimme rahoituksen Tampereen läntiselle
kehätielle, ja se on erittäin tärkeä asia.
Mutta uskon, että siinä taustalla oli paitsi tämä voimakas
yhteinen työ maakunnasta käsin myös se, että me
jaksoimme pitää sitä esillä täällä.
Mutta kun täällä on tällainen
määrä näitä pieniä teitä,
jotka eivät edes kuulu eduskunnan rahoitettaviksi, niin
ymmärtääkseni ne menevät järjestyksessä tiepiirien
rahoituksesta. Eli sinne perustienpitoon sitä rahaa pitäisi
saada. Tuntuu vähän oudolta ja erityisesti siinä tapauksessa, kun
menetellään näin, miten ed. Saarinen
tuossa alussa sanoi, että ne esitellään
maakunnassa — että minä haen teidän
mökkitiellenne asvaltointia — ollaan kovasti sen
puolesta, päästään kokovartalokuvaan
paikallislehteen ja unohdetaan se sitten tuonne aloitepinoihin.
Ne pitää tuoda sitten reilusti äänestykseen
ja äänestää niiden puolesta,
silloin ollaan oikealla tiellä. Jos salia ei haluta vaivata
sillä aloitteella tai äänestetään
sitä vastaan, silloin pitää olla kyllä rohkeutta
olla sellaisia aloitteita tekemättäkin. Minä olen
kyllä aika suoranuottinen tässäkin asiassa.
Siinä mielessä toivoisin, että tätä voitaisiin
jossain kohtaa pohtia; tämä on aina semmoinen
valtava pumaska tämä liikenteen ala. Minulla ei
ole mitään ongelmia äänestää niiden
puolesta tai vastaan. Siinä aina katsotaan, mitkä ovat
maakunnan aloitteita, mutta kyllä tälläkin
kertaa harmittaa, että siellä on joukossa muun
muassa alueen kansanedustajan meidän yhteisaloitteellemme
tekemiä rinnakkaisaloitteita, joita hän ei sitten
ole vahvistanut, mutta hän on niistä jo saanut
meriitit alueen lehdissä. Kyllä se pohtimaan pistää.
Mutta sitten itse mietintöön. Kun liikenne-
ja viestintävaliokunta aikoinaan asiantuntijoita kuuli
ja viesti oli verraten mollivoittoista, niin täytyy sanoa,
että tämä liikenne- ja viestintäministeriön
koko rahoitus, kun lukee tuon valtiovarainvaliokunnan mietinnön,
se on aikamoinen korpivaellus, jolla kyllä jokunen tähti
tuikkii mutta osa niistäkin aika himmeästi. Asia
ei ole uusi, se on rehellisyyden nimissä sanottava; aina on
tällä alueella ollut tiukkaa. Tämä rahoitusvaje on
syntynyt vuosien kuluessa. Ongelmallista on se, että tällä kertaa
olisi ollut mahdollisuuksia tarttua siihen sen sijaan, että tehdään
jumalattomia veronalennuksia, 3,5 miljardia. Olisi voitu panostaa
aivan toisella tavalla nämä rahat.
Kun muistetaan, että kun tämä eduskunta aloitti,
niin tämä hallitus sai käsiinsä Suomen, joka
oli noin 20 miljardia euroa rikkaampi kuin edellisen hallituksen
aloittaessa. Pelivaraa olisi ollut, mutta se pelivara on käytetty
toisella tavalla. Nämä investoinnit on joskus
tehtävä, ne eivät ole turhia investointeja.
Niitä olisi myös työllistämistarkoituksiin
tarvittu, nimimerkillä Pirkanmaalta tuleva, jossa työttömyysaste
on 14—15 prosenttia, jos ei joillain alueilla vielä korkeampikin,
eli työtä ihmisille ja sitä kautta myös myönteistä sykäystä sille
alueelle, kun saadaan investointeja. Yrityselämä ja
kaikki huomaavat, että tähän alueeseen
panostetaan. Nyt sitten päinvastoin näitä perustienpidon
rahoja, joissa on asiantuntijoiden mukaan perusväylänpidon
rahoissa jopa 200 miljoonan euron vaje, leikataan. Tämä menee
kautta linjan: tiet, radat, merenkulku on pulassa.
Ministeri puheenvuorossaan nosti esiin liikenneturvallisuuden.
Tietysti kieltoja voidaan sorvata. Kaikkeen ei auta lakikaan; pitäisi
ihmisten itsensäkin jotain oivaltaa. Mutta kyllä iso
juttu olisi se, että voitaisiin tehdä näitä kevyen
liikenteen väyliä, panostaa liikenneturvallisuuteen
myös siellä tien pinnassa eikä vaan pistämällä ihmisille
sanktioita.
Ikävä asia on se, että kelirikko
syö alemmanasteisia teitä. Siltoja pystytään
korjaamaan. Kun tuhannen siltaa tarvitsisi korjauksen, niin noin 32:ta
voidaan korjata. Nämä rapautuvat sillat erityisesti
raideliikenteessä ovat turvallisuusriski.
Viimeisenä asiana nostan esiin joukkoliikenteen tuen.
Tässä on sama kuin raideliikenteen huonokuntoisissa
silloissa, (Puhemies: 5 minuuttia!) jotka heikentävät
junaliikenteen kilpailukykyä, myös nämä rataosuudet.
Radalla on huonosta kunnosta johtuvia rajoituksia vielä 300
kilometrillä, joista 80 kilometriä keskeisellä rataverkolla.
Ne taistelevat paitsi raideliikenteen kilpailukykyä myös
meidän ilmastohaastettamme vastaan. Sama on tämä joukkoliikenteen
liian alhainen tuki. Se on myös ilmastonmuutoksen kannalta
todella huono asia. Huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat
kunnat joutuvat nyt omasta taskustaan kaivamaan näitä rahoja.
Lasse Hautala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
tämän pääluokan yhteydessä käyty
keskustelua siitä, onko paikallaan, että kansanedustajat
tekevät talousarvioaloitteita. Itse olen kyllä sitä mieltä,
että riippumatta siitä, onko hallituspuolueen
tai oppositiopuolueen kansanedustaja, niin kyllä näitä aloitteita
on hyvä tehdä, ei välttämättä niinkään
tämän talon kannalta, mutta sen kannalta, että myöskin
se laaja virkamieskunta, joka näitä asioita seuraa,
muun muassa tiepiireissä, näkee sen, että tarpeita
erilaisille hankkeille on.
Arvoisa herra puhemies! Tiehankkeet tietysti puhuttavat tätä salia
varsin paljon, ja siihen on tietysti aihetta. Me Suomessa olemme
vähäväkinen kansa, pinta-ala on suuri
ja meidän pohjoiset olosuhteemme ovat sellaiset, että meidän
tiemme kuluvat aivan toisella tavalla kuin Keski-Euroopassa esimerkiksi.
Meidän päätieverkostomme on kutakuinkin
kerran 10:ssä, kerran 15 vuodessa päällystettävä uudelleen,
ja Saksassa tiepäällysteet kestävät
kyllä useita kertoja, ainakin kaksi ellei kolme kertaa
kauemman. Tämä lisää tietysti
meillä kustannuksia varsin paljon. Sen lisäksi
on talvikunnossapito, joka vaatii paljon kustannuksia, ja ne vievät
yhdessä meidän tiemäärärahoistamme
ison osan niin, että sitten perustienpito kärsii.
Ja niin kuin täällä useissa puheenvuoroissa
on puhuttu ensi vuodenkin budjetin osalta, nämä perustienpidon
määrärahat ovat liika pienet ja sen johdosta
tiepääoma joka tapauksessa heikkenee.
Liikenneturvallisuuden kannalta nämä kevyen
liikenteen väylät ovat yksi kohde, joita pitäisi kyllä rakentaa.
Meidän jokaisesta kunnastamme ja kaupungistamme löytyy
paljon kohteita, välttämättömiä kohteita,
joita tulisi saada vietyä eteenpäin. Muun muassa
Vaasan tiepiirissä hankejono on muistaakseni yli 300 kevyen
liikenteen väylähanketta, ja vuosittain niitä voidaan
toteuttaa vain kymmenkunta, joten tiedetään jo
siitä, että pitkäksi aikaa niitä hankkeita
tulee riittämään.
Liikenneturvallisuuden yhteydessä yhteiskuntaamme on
puhuttanut varsin paljon tämä nuorten liikennekäyttäytyminen
ja ne valitettavat kuolintapaukset, joita tieliikenteessä on
tapahtunut. Mitään selkeää parannuskeinoa
tämän tilanteen korjaamiseen ei ole, mutta itse
kyllä edustan vahvasti sitä kantaa, että tätä niin
sanottua 80 kilometrin lätkää, tunnusta
auton takalasiin, tulisi kyllä lujasti harkita sen johdosta,
että liikenteessä nähtäisiin
ja he itse tietäisivät, että he erottuvat
silloin muille tiellä kulkijoille. Kun he tuolla 80:n nopeusrajoitusalueella
vetävät sitten toistasataa muista autoista ohitse,
niin edes pienen omantunnon värähdyksen siinä tilanteessa
kokisivat.
Arvoisa puhemies! Laajakaista-asiat tuossa vastauspuheenvuorossa
nostin esille lähinnä siitä näkökulmasta,
että tämä 12,5 miljoonaa euroa, mitä budjettiin
on varattu, tuntuu varsin pieneltä, mutta kuten liikenne-
ja viestintäministeri Lindén totesi täällä,
tätä muuta rahoitusta tulee sitten tähän
päälle. Sen myötä tietysti summat
rupeavat olemaan sitä suuruusluokkaa, että näissä asioissa
päästään eteenpäin.
Kuten totesin, me Kauhajoella ja sen lähiympäristössä rakensimme
valokuitukaapelia noin 400 kilometriä maahan, yhdistimme
sillä viisi kuntaa. Tämä meidän
valokaapelialueemme on saavuttanut kyllä suurta mielenkiintoa.
Muun muassa Vaasan yliopisto on kiinnostunut siitä opetusvälineenä,
erityyppisten ohjelmien testausalustana, ja samanlaista kiinnostusta
on kyseistä kohdetta kohtaan tullut myöskin sitten
aina Japanista saakka.
Kumipyöräliikenne on se, minkä varassa
tämä maa on, ja seuraavinakin vuosina on niin,
että me joudumme näitä tieasioita kyllä viemään
voimalla eteenpäin niin hallituspuolueiden kuin myöskin
toivottavasti oppositiopuolueidenkin säestämänä.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Hautalan erinomaisen puheenvuoron johdosta
haluan häntä rohkaista jatkamaan valitsemallaan
tiellä. Hänellä on viisi hyvää liikennepoliittista
aloitetta, joita hän ei ole kuitenkaan aktivoinut, eli
hän jää vähän niin
kun lähtökuoppiin. Olisi vielä vaikuttavampaa
tuoda ne eduskunnan äänestykseen, ja silloin kaikille niille
tahoille, joille se viesti on tarkoitettu, se signaali olisi vahvempi,
kuin nyt tällainen, miten sanoisi, eräänlainen
muodollinen aloite, joka jää siis matkalle. Nimittäin
kiinalaiset ovat sanoneet, että pitkäkin matka
alkaa ensimmäisellä askeleella.
Sitten ihan teknisenä toivomuksena, kun näihin
aloitteisiin on kuvattu aakkosjärjestyksessä tekijä ja
aihe, niin odottaisin, että tässä näkyisi aina
euromäärä. Olisi mukava peilata sillä tavallakin
näitä. Tietokoneaikana tällaisen luulisi
onnistuvan.
Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitokset ed. Saariselle näistä huomioista.
Edustan kyllä sitä kantaa, että nostamalla
esiin nämä viisi omaa aluettani koskevaa tiehanketta
haluan omaa tiepiiriänikin muistuttaa niistä ja
niiden tärkeydestä, ettei kaikkia tiemäärärahoja
osoitettaisi vain maakuntakeskuksen tai maakuntakeskusten lähiympäristöön.
Mitä tulee sitten siihen, että näihin
lisättäisiin joku euromäärä perään.
Se vaikeus tulee siitä, että se joka tapauksessa
olisi summittainen ja todelliset kustannukset eivät välttämättä sen
esityksen myötä tulisi sitten tietouteen.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Ennen kuin aloitan, niin kysyn, onko tässä yhteydessä sopivaa
puhua tekijänoikeudesta ja lähdesuojasta. Molemmat
ovat viestintää, mutta ...
Toinen varapuhemies:
Sikäli kuin se kuuluu viestintäpolitiikkaan.
Kiitoksia, hyvä. — Tekijänoikeudesta ensiksi,
siitä uudistussuunnitelmasta, mitä suunnitellaan.
En voi ymmärtää valmistelijoitten — virkamiesten,
ministereitten — suunnitelmien lähtökohtaa.
Tekijäoikeuslaki nykyisellään on mielestäni
ihan kattava ja riittävä. Me voimme, toimittajat
esimerkiksi, tehdä kustantajan kanssa sopimuksen siitä,
että me luovutamme tekijänoikeudet kustantajalle,
mutta pidämme huolen siitä, miten niitä käytetään,
ja saamme myös, jos niin sovitaan, tästä käytöstä korvauksen.
Nythän tämä tilanne olisi niin onneton,
että tekijällä ei olisi minkäänlaista
suojaa, vaan kaikki olisi työnantajalla. Elikkä tulen
kyllä tätä hyvin ankarasti jatkossa moittimaan
ja vastustamaankin.
Herra puhemies! Sitten mennään tähän
lähdesuojaan. Julkisen sanan neuvoston päätöstä en sen
enempää kommentoi kuin toteamalla vain sen, että se
reaktio, mikä lehdistössä on ollut, hyvin
kiihkeä reaktio, johtuu tietenkin siitä, että lähdesuojan
supistamista, kutistamista, pohditaan. Nimittäin esitutkinta-,
pakkokeino- ja poliisilain uudistamista pohtiva toimikunta on ehdottanut
ja esittänyt hyvin radikaaleja heikennyksiä lähdesuojaan
niin, että toimittajan olisi pakko paljastaa lähteensä jo
kuulustelussa, jos poliisilla olisi todennäköisiä syitä epäillä,
että tiedonantaja on rikkonut salassapitovelvollisuutta,
nimenomaan salassapitovelvollisuutta. Tämähän
merkitsee sitä, että jatkossa kaikki viranomaisille kiusalliset
mutta yhteiskunnalle todennäköisesti hyvinkin
tärkeät tiedot olisivat pimennossa. Niitä ei
uskallettaisi vuotaa tiedotusvälineille.
Tämä ei tietenkään ole ensimmäinen
kerta, kun lähdesuoja yritetään murtaa.
Ensimmäinen murtoyritys oli muistaakseni 1986, jolloin
lähdesuojan murtaminen meni aina lakivaliokuntaan saakka.
Silloin eduskunta otti sen kannan, että ei käy,
ei missään nimessä käy. Toinen
yritys oli muistaakseni ed. Matti Louekosken aikana, ja sekin ajautui
karille. Nyt on sitten tämä vaihe tässä menossa.
Uskon kuitenkin, että Julkisen sanan neuvoston päätöksellä on
sikäli merkitystä, että ministerit tai
tämä eduskunta eivät todellakaan uskalla
Julkisen sanan neuvoston päätöksen jälkeen
heikentää lähdesuojaa. Sehän
olisi ihan selkeästi tietynlainen kosto, koska tähän
saakka kuitenkin järkevät ministerit ja järkevät
poliitikot ovat olleet sitä mieltä, että lähdesuojaan
ei tule puuttua. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
ed. Kimmo Sasi on näin sanonut, samoin kuin perustuslakivaliokunnan
varapuheenjohtaja ed. Jacob Söderman. Tästä olen
heille todella kiitollinen.
Suomen lähdesuoja on onneksi jokseenkin vahva, mutta
kaikkein vahvin lähdesuoja minun käsittääkseni
on Ruotsissa. Ruotsissa toimittajan lähdesuojalla on perustuslain
turva, ja siellä ei saa edes kysellä, kuka on
mahdollisesti vuotanut tiedon. Se on rangaistava teko. Tällaista
mahdollisuutta ei minun käsittääkseni
ole missään muussa maassa. Euroopan neuvostolle
olen jättänyt aloitteen, jossa pyydän
Euroopan neuvostoa tekemään raportin siitä,
mikä on lähdesuojan tilanne eri Euroopan neuvoston
maissa. Itse en sitä pysty tekemään,
koska en ole siinä komiteassa, media-alakomiteassa, jolle
tämä asia kuuluu. Mutta kaikeksi onneksi tekijä on
ruotsalainen, ja siitä olen erittäin tyytyväinen.
Sitten olisin ottanut muutamia esimerkkejä siitä,
mitä lähdesuojan turvin on paljastettu.
Totta kai jokainen meistä tietää,
mitä Watergate merkitsi Yhdysvalloissa. Nixon joutui eroamaan.
Suomessa on tapaus Jäätteenmäki, jonka tapahtumiin
liittyvät nimettömät lähteet,
tietovuodot. Samaten on Sonera-teleurkinta, Instrumentarium-juttu
ja nyt viimeksi tämä Destian lahjusjuttu. Kaikki
nämä yhteiskunnalle merkittävät
asiat eivät olisi tulleet julkisuuteen ilman lähdesuojaa.
Tämä on tasan tarkkaan näin, ja se täytyy
teidän muistaa.
Jatkossa kysymys on siitä, voidaanko todellakin lähdesuojaa
heikentää viranomaisten etuun vedoten. Ei voida,
sillä onneksi Suomen on noudatettava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita
ja päätöksiä, ja siellä lähdesuoja
on todella tärkeässä asemassa. Useita
päätöksiä on lähdesuojan
puolesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tehnyt. (Puhemies: 5 minuuttia
tai jo 6:kin!) Luen vaan yhden ainoan, herra puhemies, eilisen uutisen,
joka merkitsi sitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
siunasi lähdesuojan ja nimenomaan toimittajien oikeuden
suojella nimettömiä lähteitään.
Kyseisessä brittitapauksessa viisi tiedotusvälinettä oli
saanut asiakirjakopion, joka kertoi belgialaispanimon aikeista ostaa
eteläafrikkalainen panimo. Brittiläiset tuomioistuimet,
siis oikeus, kehotti tiedotusvälineitä luovuttamaan
asiakirjat, mutta niiden luovuttaminen olisi paljastunut myös
sen asiakirjan antajan. Onneksi ihmisoikeustuomioistuin totesi,
että panimo olisi pystynyt tämän avulla
päättelemään, kuka on lähde,
keneltä olivat tiedot saaneet. Tuomarit päättivät
yksimielisesti, huom. yksimielisesti, ei äänestyksen jälkeen,
että luovutusmääräys rikkoi
sananvapautta. (Puhemies: Aika on päättynyt!)
Elikkä ihmisoikeustuomioistuin puolusti lähdesuojaa,
ja näitä ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä on Suomenkin
noudatettava, Suomen hallituksen ja eduskunnan.
Toinen varapuhemies:
Tästä viestintäpoliittisesta puolesta
vastauspuheenvuoro ed. Karhulle.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ed.
Ukkolaa jälleen kerran perinpohjaisesta ja hyvästä puheenvuorosta.
Hän on puhunut aiemminkin näistä kahdesta
asiasta, ja olen todennut, että hän on paneutunut
asiaan.
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä julkaisi tänään
kannanoton, että me emme kannata nyt valmisteilla olevaa
tekijänoikeusesitysluonnosta ja vaadimme sen valmistelun
keskeytystä, ja täytyy toivoa, että kun
ministeri Wallin ainakin kertoi tällä viikolla
tekevänsä siitä päätöksen,
niin tuo päätös olisi se, että hän
ei tuo sitä lakia eduskunnalle. Tuntuu siltä,
että tämä talo ei sitä halua.
Ainakin kun yhdessä tilaisuudessa olin mukana ja siellä oli
eduskuntaryhmien edustajia, niin kaikki olivat hyvin kielteisiä tälle.
Mitä tulee lähdesuojaan, niin sen murtaminen olisi
erittäin dramaattista.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin muutama sana perusväylänpidosta.
Niin kuin tänään debatissa ja useissa
puheenvuoroissa on todettu, niin tämä perusväylänpidon
rahoitus on todella jyrkässä ristiriidassa liikennepoliittisen
selonteon kanssa ja myös hallitusohjelman kanssa. On kyse
todella mittavasta rahamäärästä,
ja ennen kaikkea tässä haluan kiinnittää huomiota
vielä kevyen liikenteen väylien rakentamiseen
ja tasoristeysten poistamiseen. Tuossa valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä
lisättiin
kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 1,6 miljoonaa euroa,
hyvä näin, mutta me kaikki täällä sen
tiedämme, että tämä rahamäärä on
todella riittämätön.
Edelleen on todettava, että näitten tasoristeysten
poistamisella pystyttäisiin lyhentämään
matkustusaikoja, ja tiedän sen, että täällä eduskunnassa
on erittäin paljon edustajia, jotka todella mieluummin
junalla tekisivät nämä työmatkat. Tähän
yhtenä syynä, että se ei ole niin laajaa,
on se, että meidän työjärjestystämme
tulisi hiukan muuttaa, perjantailta muuttaa täysistunnon
aloitusaikoja. Tässä on yksi syy ja tosiaan tämä,
että jos ja kun näitä tasoristeyksiä pystyttäisiin
poistamaan, niin myös nämä matkustusajat
nopeutuisivat, mutta jo näillä ajoilla oliko nelisenkymmentä kansanedustajaa,
jotka ovat periaatteessa sitoutuneet, että käyttäisivät
junaa huomattavasti enemmän.
Arvoisa puhemies! Myös maaseutupoliittisessa selonteossa,
joka parhaillaan on eduskunnassa käsittelyssä,
on tämmöinen kirjaus jotensakin, että selvitetään
teitten kunto jne. Ei näissä mitään
selvittämistä ole, vaan todella tarvittaisiin rahaa.
Pidän sitä kirjausta suorastaan lapsellisena.
Seuraavaksi joukkoliikenteen tukemisesta. Siitä äsken
debatissa jo keskusteltiin ja täällä salissa
useimmiten puhutaan suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemisesta,
mutta niin kuin totesin, niin tärkeää myös
on tämä haja-asutusalueitten joukkoliikenteen
tukeminen. Viittaan vain siihen debattiin. Tässä ei
ole aikaa sitä tarkemmin käsitellä, mutta
todella tarvittaisiin myös sitten valtion puolelta tätä rahoitusta.
Toki kunnatkin omalta osaltaan voimavarojensa mukaan ovat tätä tukemassa,
mutta hallituksen puolelta on tavallaan luvattu. Ministeri pani
selvitysmiehen töihin, että päästäisiin
siihen, että näillä haja-asutusalueilla
ne, joilla ei ole autoa ja jotka eivät omista ajokorttia,
myös pystyisivät asioimaan edes kahdesti viikossa.
Arvoisa puhemies! Tästä laajakaistahankkeesta
ja sitten valtion tuesta: Täällä muun
muassa ed. Pentti Oinonen viittasi tähän kotitalousvähennykseen,
sen käyttöön niissä talouksissa,
jotka ovat siellä kahden kilometrin säteellä tästä runkoverkosta.
Täällä on myös liikennevaliokunnan jäseniä muutamia.
Niistä keskusteltiin myös valiokunnassa, mutta
puhuja ainakin hyvin tähän kotitalousvähennyksen
käyttöön muualla kuin siinä pihapiirissä huutomerkin
kanssa suhtautuu. Nimittäin siinä on jo aikamoisista
euromääristä kyse, ja ne, jotka ovat
todella vähävaraisia, niin eiväthän
ne pysty sitä edes verotuksessa käyttämään.
Tulot ovat niin vähäiset.
Arvoisa puhemies, ihan lopuksi: Olen tehnyt muutamia aloitteita,
joista huomenna äänestetään.
Siellä tiettyjen teitten varrella on yrityksiä, on
maatalousyritystä, sitten liittyen kalastukseen, näillä yrittäjillä on
kalastukseen liittyvää toimintaa, ja matkailuun.
Mutta aivan yhtä tämmöistä maakunnallista
yritystä tai aloitetta koskee määrärahan
osoittaminen rataosuuksien Niirala—Säkäniemi
ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes sähköistämiseen.
Valitettavasti nyt on näin, että aiemmin näitä tehtiin
maakuntaliiton johdolla, kaikki kansanedustajat Pohjois-Karjalassa
nämä allekirjoittivat. Meillä oli useampi
näitä maakunnallisia aloitteita, ja nyt maakuntaliiton
puolelta vielä (Puhemies: 5 minuuttia!) todettiin, että ei
tehdä näitä aloitteita, enää ei ole
syytä tehdä, kun taloustilanne on tämmöinen. Päinvastoin
tämmöisiä aloitteita pitäisi
tehdä tässä taloustilanteessa, ja näin
on, että hallituspuolueitten edustajat eivät tällä vaalikaudella
näitä ole allekirjoittaneet. Aiemmin ei riippunut
siitä, oliko sitten oppositiosta tai hallituspuolueista, vaan
yhdessä näitä vietiin eteenpäin
ja täällä sitten osoitettiin tavallaan
se tahtotilanne, että näitä halutaan
puolustaa. Nämä ovat maakunnallisesti tärkeitä.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ihan aluksi ed. Lauri Kähköselle
vastauksena siihen, mitä hän äsken sanoi
siitä, että ei ole allekirjoitettu tiettyjä aloitteita.
Olen maakuntaliiton kautta ajanut monia tiehankkeita läpi ja
saanut niitä läpi myös tässä salissa,
mikä on erittäin suuri ja hieno asia. Mutta yhtään
talousarvioaloitetta koko kuuden vuoden edustajaurani aikana tässä salissa
ei ole hyväksytty, niin että olen valinnut näistä keinoista
sen varmimman.
Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
pääluokka on hieman yli 2 miljardin loppusummastaan
huolimatta pieni koko Suomen valtion talousarvioon nähden,
mutta se on tärkeydeltään ehdottomasti
kärkiluokkaa, aivan ehdottomasti niitä tärkeimpiä Suomen
tulevaisuuden kannalta.
Ensinnäkin toivon, että perustienpitoon varattua
rahamäärää eli 536:ta miljoonaa
euroa, perusradanpidon 295:tä ja vesiväylien 57:ää miljoonaa
euroa eli yhteensä 888:aa lisättäisiin
myös tulevissa lisätalousarvioissa, koska totuus
on kuitenkin se, että niin Suomen alempi tieverkko, rataverkko
kuin myös vesiväylien kunto eivät ikävä kyllä vastaa
sitä tarvetta, mikä Suomen pitkistä välimatkoista
johtuu.
Ulospääsytienä tähän
vaikeaan tilanteeseen näkisin sen, arvoisa puhemies, että pitäisi
ihan aidosti alkaa tarkastella sellaisia vaihtoehtoja, joilla vaihtoehtoisia
rahoitusmalleja haettaisiin entistä aktiivisemmin. Meillä on
suuria hankkeita varten tämä niin sanottu elinkaarimalli,
joka on osoittautunut erittäin hyväksi, ja uskon,
että niitä rahoitusmalleja löytyy, jos
innovaatioita löytyy. Työ- ja elinkeinoministeriön
pääluokan kohdalla puhuimme innovaatioista, niin
että toivon, että tässä niitä käytettäisiin
ja uusia rahoitusmalleja löytyisi.
Liikennemäärät tulevat joka tapauksessa
lähivuosina kasvamaan, otetaan esimerkkinä metsätalouden
puoli. Runkopuuta pitäisi kuljettaa 20 miljoonaa mottia
enemmän, jotta korvaisimme ulkomailta tulevan puun ja lisäisimme
hieman kotimaista puunkäyttöä. 6 miljoonaa
mottia energiapuuta vähintään lisää,
jos aiomme pitää sen lupauksen, minkä olemme
Euroopan unionin uusiutuvien energioiden sopimuksessa hyväksyneet.
Sitten turvetta lisää sama määrä elikkä irtomotteina
laskettuna noin 10—15 miljoonaa turvemottia lisää siihen
päälle, kun on kysymys chp-sähköntuotannosta.
Se tarkoittaa yhteensä noin 600 000:ta rekkakuormaa
lisää Suomen maanteille. Jokainen tietää sen,
että nykyisillä maantieverkoilla ei tällaista
määrää pysty kuljettamaan ottaen
huomioon, mitä ilmastonmuutos on viime vuosina teillemme
tehnyt: Tiestön kunto on valitettavasti koko ajan pikkuhiljaa
hiipunut alaspäin, kun tiestön kunnon pitäisi
periaatteessa parantua, että pystymme nämä liikennetarpeet
tyydyttämään.
Tärkeää olisi, arvoisa puhemies,
sijoittaa seuraavaksi isoksi hankkeeksi ja suunnittelukohteeksi
sisävesiväylien parantamiseen. Jos aiomme nämä valtavat
kuljetusmäärät kuljettaa tässä maassa
ja teollisuutta pitää edelleen toiminnassa, se
edellyttää ehdottomasti lisää kuljetuksia. Varsinkin
metsäteollisuuden suulla on Suomessa kuultu monia, monia
puheenvuoroja siitä, että kuljetuskustannukset
Suomessa ovat aivan liian kalliit. Vesitiet tarjoaisivat aivan ainutlaatuisen ympärivuotisen
mahdollisuuden kuljettaa edullisesti, ympäristön
kannalta puhtaasti ja ennen kaikkea liikenneturvallisuuden kannalta
parhaalla mahdollisella tavalla. Sen takia toivon, että tässä asiassa
päästäisiin eduskunnassa yksimielisyyteen
siitä, että kotimaisia vesitieverkkoja alettaisiin
kehittää tosissaan. Metsäteollisuus todellakin
on vaikeassa tilanteessa Suomessa, mutta meillä on varmasti
mahdollisuus nousta tästä vaikeasta tilanteesta
ulos, kun kehitämme liikenneverkkoja.
Lopuksi, arvoisa puhemies, laajakaistaverkoista sen verran vielä,
että jos todellakin haluamme, että Suomi kehittyy
teollisuusmaana ja sivistysvaltiona edelleen, on meidän
vihdoin ja viimein saatava laajakaistaverkot ulotettua koko maahan.
Kun katsomme, miten kilpailijamaissamme on tehty, sanotaan etelänaapurissamme Virossa,
olemme jo Virosta jäljessä uuden it-teknologian
käytössä. Viestintäverkkomme
ei ole hyvällä tasolla, se on pakko tunnustaa.
Tämän takia eduskunnan on tähän
asiaan otettava vahva ote ja saatava rakennettua tähän
maahan sellainen laajakaistaverkko, joka palvelee Suomea Utsjoelta
Hankoon asti koko tämän maan pituudelta: rajalta
rajalle kaikkialla. Sillä tavalla saadaan nämä velat
maksettua, koska sen me tiedämme, että tällä kasinotaloudella,
millä olemme jo pari kertaa kokeilleet, ei kerta kaikkiaan sitä pysty
tekemään.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysymys ed. Hoskoselle. Vuosi sitten maakuntaliiton
johdolla vähintään yksi aloite oli meillä jokaisella
pohjoiskarjalaisella kansanedustajalla, jokainen kirjoitti ne alle. Jouduimme
sitten ed. Lahtelan kanssa ne uusimaan, te ette ollut uusimassa
niitä ettekä äänestänyt
niitten puolesta, ja nyt ei edes maakuntaliitto ollut mukana niitä tekemässä ja
koordinoimassa.
Kysyn teiltä, ed. Hoskonen: Millä tavalla
vahingoittuu näitten maakunnan kannalta tärkeitten
hankkeitten eteenpäinvieminen, jos te esimerkiksi ja muut
Pohjois-Karjalan hallituspuolueitten jäsenet huomenna äänestäisitte
niitten puolesta ja viime vuonna olisitte äänestäneet
niitten puolesta? Millä tavalla niitten eteenpäinvieminen
olisi vahingoittunut ja hankaloitunut?
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on
noin 50—60 sivua talousarvioaloitteita heti kättelyssä,
keskustapuolueesta aakkosjärjestyksessä Ahonen,
Alatalo, Autio, siitä lähtee, on jo aikamoinen
nippu. Näitä mitään ei kuitenkaan
aktivoida. Tämä on merkki historiallisen kovasta
ryhmäkurista, joka ryhmäkuri on tietysti kaikkea
meidän lainsäädäntöämme
vastaan perustuslaista alkaen.
Kysyn, miksi hallituspuolueiden edustajat, tässä tapauksessa
esimerkiksi keskustapuolueen edustajat, tekevät tämmöisiä mitättömiä aloitteita
syksyllä, lähettävät refejä medialle
ja sitten jättävät aloitteet puolitiehen
tai lähtökuoppiin suomeksi sanottuna, ei edes
puolitiehen, vaan ne jäävät sinne lähtökuoppiin
ja ovat täällä listoilla. Nämähän
pitäisi aktivoida, ja näistä pitäisi äänestää.
Sillä tavalla ne vaikuttaisivat. Miksi näin turhauttavalla
tavalla mahdatte toimia?
Toinen varapuhemies:
Vastauspuheenvuorot sisältävät lähinnä kysymyksiä,
mutta vielä vastauspuheenvuoro ed. Hoskoselle, sitten puhujalistaan.
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ed. Kähköselle
erinomaisesta kysymyksestä. Omalta osaltani vastaan siihen,
että oma päätökseni, etten tee
talousarvioaloitteita, perustuu vain ja ainoastaan siihen, että Suomen
valtio velkaantuu ensi vuonna aivan varmasti enemmän kuin
13 miljardia euroa. Se menee yli, näin veikkaan. Kun taloustilanne
ei kuitenkaan ole vielä ihan pohjaa saavuttanut, niin en
halua olla veronmaksajien niskaan kaatamassa siihen kuormaan yhtään
kiveä lisää. Se ei minun omalletunnolleni sovi.
(Ed. Kähkönen: Onko se kivi?)
Mitä tulee sitten siihen, millä tavalla niitä tiehankkeita,
elinkeinohankkeita, mitä tahansa hankkeita halutaan saada
tässä Keltaisessa kirjassa läpi, niin
että niistä tulee eduskunnan päätöksiä,
niin se ei kerta kaikkiaan talousarvioaloitteella välttämättä hoidu.
Se varmasti sattuisi joskus menemään läpi,
mutta olen ollut kuusi vuotta eduskunnassa ja on tehty yli 10 000
talousarvioaloitetta, ja olen aivan varma ja muistan oikein, kun
sanon, että yhtään näistä 10 000:sta
ei ole hyväksytty. Mutta, kas kummaa, aika monta aloitetta,
joita olen maakuntaliiton kautta vienyt läpi ja saanut
budjetissa läpi, on jopa rakenteilla parhaillaan. Voisin
luetella listaa, mutta ajanpuutteen vuoksi siihen en ryhdy.
Toinen varapuhemies:
Ei jatketa tätä keskustelua pidempään,
jotta päästään puhujalistalla eteenpäin.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä on joutunut vähän
hyppäämään siellä sun täällä,
ja puhekin on jossakin, en tiedä. Kumminkin tähän
liikennepolitiikkaan.
Tämä liikennepolitiikka on ollut hyvin nykivää Suomessa,
ja ennen kaikkea tämmöisiä pitkän
tähtäimen suunnitelmia ei ole sillä tavalla tehty.
Toivoisin ennen kaikkea, että kun päästöoikeuksista
ja muista on ollut puhetta, panostettaisiin tosissaan rautatieliikenteeseen
ja tehtäisiin pitemmän aikavälin suunnitelmia.
Kun nyt tuo Seinäjoki—Oulu-projekti on pistetty
alulle, niin sitten annetaan pätkittäin rahoitusta
ja tiedetään ihan selvään, että jos
annettaisiin kerralla se koko rahoitus, niin kuin tehtiin esimerkiksi
Kerava—Lahti-oikoradalle, hanke pystytään
toteuttamaan, osaprojekteina viemään ja saadaan
edullisemmaksi ja nopeammin läpi. Tällä tavalla
säästettäisiin aikaa ja rahaa ja päästäisiin
nopeammin asioissa eteenpäin. Me tiedämme kumminkin, että rautateiden
kehittäminen on ihan tulevaisuutta, kun verrataan esimerkiksi
Kiinaan, jossa on tehty todella nopeita ja nopean aikavälin
ratkaisuja.
Marko Asell /sd:
Arvoisa puhemies! Liikenneasiat ovat meille kaikille tärkeitä jokapäiväisiä arkisia
asioita. Liikennepolitiikka vaikuttaa varmasti kaikkien suomalaisten
arkeen. Puhutaan myös hyvin laajasta kokonaisuudesta, jossa
arviointia ja resursointia tulee jakaa niin, että liikenneyhteydet
ovat toimivat ja turvalliset koko maassa, on sitten kyseessä tieliikenne,
raideliikenne, lentoliikenne tai laivaliikenne. Liikennevaliokunnan
jäsenenä olen saanut preppausta erittäin
laajasti ja hyvin, mutta tässä puheenvuorossa
nostan esille vain muutaman tärkeän seikan.
Tieliikenteen turvallisuus on merkittävästi heikentynyt
varsinkin nuorten kuskien ajamien vakavien onnettomuuksien takia.
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tullut syksyn aikana viikoittain,
eikä loppua ikäville uutisille näytä tulevan.
Eilen viimeksi nuori mies ajoi autonsa metsään
Kangasalla, auto meni kahtia ja kuski menehtyi. Tässäkin
oli kysymyksessä pelastuslaitoksen mukaan ylinopeus ja
liukas tie. Kuhmalahdella kuoli nuorten kilpailun seurauksena pari viikkoa
sitten useampi henkilö. Herää väkisinkin tässä menossa
kysymys, mistä tämä johtuu ja mitä asialle
voisi tehdä.
Nuorten asenteiden muutosta liikenteessä voi arvailla,
mutta itse luulen, että osansa on viihdeteknologian suoltamilla
autokilpailupeleillä. Perustan sen jopa omaan kokemukseen.
Muistan nimittäin joskus pelanneeni tämmöisiä autopelejä noin
tunnin ajan, ja kun siitä lähdin sitten ajamaan
oikein autolla liikenteeseen, niin olin yllättynyt siitä,
kuinka paljon tv-ruudussa tapahtunut toiminta häiritsi
aluksi auton ajamista ja havainnointia. Mitä pelit aiheuttavat,
kun niitä pelataan vuosia ja pienestä pitäen
kasvetaan siihen virtuaalimaailman liikennekulttuuriin? En näitä pelejä kiroa
kokonaan, on niitä meidänkin perheessä lapsilla,
mutta todenmukaisia ajokokemuksia, ajokoulutusta ja ajon hallintaa
pitäisi ehkä lisätä nuorten
kuskien kohdalla ja tietysti valistamista. Tässä on
myöskin asenteista kysymys. Nuorten villiin ajamiseen varmasti
vaikuttaa varmasti myös alkoholi ja myös lisääntynyt
huumausaineiden käyttö.
On tietysti hienoa, että ministeri Vehviläinen kertoi
aiemmin, että työryhmä on tätä varten
perustettu ja alkaa pohtia niitä keinoja, mitä tälle asialle
voi tehdä. Nämä ongelmat eivät
ole pelkästään kolarissa olevien asia,
vaan kaikkien tiellä liikkuvien. Olen itsekin tehnyt henkilökohtaisen
talousarvioaloitteen nuorten liikennevalistamisen lisäämiseksi
tähän budjettiin ensi vuodeksi.
Arvoisa puhemies! Tieverkkomme arvo on noin 15 miljardia euroa.
Se on ollut vuosien saatossa iso investointi. Sen kunnossapitäminen
on välttämätöntä, jotta
Suomen kilpailukyky ja kansalaisten sujuva liikkuminen onnistuisi.
Asiantuntijoiden mukaan tieverkko on kuitenkin rapautumassa sellaista
vauhtia, ettei nykyisellä perusrahoituksella kyetä tasoa
ylläpitämään. Arvioiden mukaan
tarvitaan 150 miljoonan euron lisäys määrärahoihin
seuraavan kymmenen vuoden ajan joka vuosi, jotta tiestön
kunto voitaisiin ylläpitää sillä tasolla,
mikä sen pitäisi olla tai millä se on
nyt. Tästä syystä me sosialidemokraatit esitämme
liikenneverkon perusväylänpitoon 74 miljoonaa
euroa lisää budjettiin. Lisäksi esityksiimme
sisältyy myös 19 miljoonan euron kohdennus joukkoliikenteen
tukemiseen, jolla pyrimme parantamaan joukkoliikenteen kilpailukykyä ja
houkuttelevuutta. Se on oleellinen osa myöskin taistelussa
ilmastonmuutosta vastaan.
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen johdosta tehtävät
liikenteen kansainväliset päästökauppasopimukset
ovat tärkeitä, mutta myös erittäin
suuri haaste Suomen kilpailukyvylle. Suomessa noin neljäsosa
hiilidioksidipäästöistä tulee
liikenteestä ja valtaosa niistä tieliikenteestä.
Hallituksessa on hyväksytty laivaliikenteelle päästösopimus,
jossa Suomi on sitoutunut erittäin kalliiseen sopimukseen
rikkihiilipäästöjen osalta. Myöskin
on puhuttanut lentoliikenteen päästökauppasopimus,
joka ei EU:ssa mennyt meidän kannaltamme parhaalla mahdollisella
tavalla. Finnair onkin paininut talousongelmien kanssa jo pitkään,
eikä tämä sopimus ainakaan helpota kilpailuasetelmaa
suomalaisen lentoliikenteen osalta. Merenkulun osalta puhutaan myös
mittavista laskuista, satoja miljoonia euroja.
Miljardiluokan lasku on tulossa, joka koituu pääosin
meidän metsä- ja paperiteollisuutemme maksettavaksi.
Tuotteet sitä kautta kallistuvat, mikä luonnollisesti
heikentää kilpailukykyämme. Ilmastonmuutos
ja ympäristönsuojelu yleensäkin täytyy
pitää tärkeänä ja asettaa
korkealle, priorisoida, ja pidän sitä tärkeänä,
mutta on myös tärkeätä, että kun
näitä sopimuksia tehdään, siellä piirissä on
myöskin semmoinen järki mukana, jossa osataan
huomioida myös suomalaisen teollisuuden merkitys ja Suomen
kilpailukyky ja työpaikat. Muuten on vaara, että tulevaisuudessa seisomme
yhä tihenevän metsän keskellä (Puhemies:
5 minuuttia!) elämäntapaintiaaneina kaarnaa järsimässä.
Vihreillehän se olisi tietysti ideaali tilanne.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Asell käytti hyvin analyyttisen
ja asiallisen puheenvuoron. Totean kuitenkin hänen puheenvuorostaan
sen, että sekä meriliikenteen että lentoliikenteen
osalta esitetyt uhkakuvat esitettiin jo realisoituina, että niistä aiheutuu
kustannuksia näin ja näin paljon. Näinhän
ei toki ole. Tässä vaiheessa emme vielä tiedä,
mitkä ovat lopulliset kustannukset meriliikenteen osalta,
mitkä ovat lopulliset sopimustilanteet lentoliikenteen
päästökaupan osalta. Uhkakuvat ovat kyllä aivan
oikeat, niin kuin ed. Asell esitti, mutta näiden osalta
työ on vielä kesken. Toivottavasti niissä päästään
järkevään ratkaisuun, koska se on todella
Suomen kannalta keskeisen tärkeä, iso haaste,
millä tavalla nuo kysymykset saadaan ratkaistua.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
pääluokka on todellakin perinteisesti toiveiden
tynnyri, ja se on käynyt esille tästä keskustelusta
täälläkin. Meillä kaikilla on
esittää hyviä hankkeita toteutettavaksi
eri puolilla maata, mutta valitettavasti määrärahataso
on ollut hallituskaudesta toiseen riittämätön.
Talouden lisäksi tämän pääluokan
osalta ensi vuosi tulee olemaan haastava myös hallinnon
osalta. Nimittäin rakenteellisten uudistusten — joissa
perustetaan Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto sekä sitten
vielä tehdään aluehallinnon uudistus eli
perustetaan elyt, jonne siirretään tiepiirit ja osa
Merenkulkulaitoksen toiminnoista — ylösajaminen
on iso haaste. Toivottavasti ne sujuvat sillä tavalla oikein
ja myönteisesti, että liikenneasioiden toteuttaminen
ei siitä häiriinny.
Tässä suhdannetilanteessa sekä rakentamiseen
että infran rakentamiseen on kohdistettu valtion budjetissa
merkittävästi varoja. Elvytyshankkeita käynnistetään
tämän hallituksen aikana ennätysmäärä ja
näitä hankkeita toteutetaan sitten myös
infrapuolella. Liikenneverkon osalta tuo 1,5 miljardin euron panostus
vastaa suunnilleen samaa määrärahatasoa
kuin edellisvuonna eli tänä kuluvana vuonna. Perusväylänpidon määrärahataso
laskee hieman, mutta tässä tilanteessa voidaan
sanoa, että onneksi suhdannetilanne kompensoi tuota määrärahatason
laskua. Hintataso on onneksi infrapuolella merkittävästi edullisempi
kuin vielä vuosi takaperin.
Lisäksi voi yhtyä valiokunnan tekemään
arvioon siitä, että lisätalousarvion
yhteydessä tulee arvioida mahdollisuudet muun muassa perustienpidon
rahoituksen lisäämiseen. Perustienpidon hankkeet
täytyy, samalla tavalla kuin erillishankkeet, tunnustaa
merkittäviksi elvytyshankkeiksi ja nimenomaan alueellisesti
tärkeiksi elvytyshankkeiksi, sillä ne työllistävät
ja ovat nopeasti käynnistettäviä, eräänlaisia
täsmähankkeita eri puolilla maata. Tältä osin
on myönteistä, että näitäkin
hankkeita sitten voitaisiin elvytyshankkeiden nimissä käynnistää.
Näitä erityishankkeita, joita liikenteen kehittämisinvestointeihin
kuuluu, sisältyy ensi vuoden budjettiin yli 500 miljoonaa
euroa, lisäystä siinä on yli 80 miljoonaa.
Sillä tullaan käynnistämään tai
pidetään käynnissä 24 erilaista
kehittämishanketta: 12 tiehanketta, 8 ratahanketta, 4 vesiväylähanketta.
Elinkaarihankkeista, joka on yksi uusi tapa rahoittaa näitä hankkeita,
toteutetaan E18:n Koskenkylä—Kotka-hanke ja Kokkola—Ylivieska-rataosan
kaksoisraide.
Positiivinen ja myönteinen asia on Seinäjoki—Oulu-ratahankkeelle
löydetyt 40 miljoonaa euroa, mutta totta on, että tuokaan
raha ei riitä vielä ensi vuodenkaan osalta töiden
keskeytymättömään toteutukseen,
eli senkin osalta toiveena on, että lisärahaa
löytyisi. (Ed. Saarinen: Se tulee kalliiksi!) Rovaniemi—Kemijärvi-radan sähköistys
liittyy myös liikennepoliittisen selonteon hankkeisiin,
joita ei ole vielä aloitettu, ja se tullaan aloittamaan
2011.
Totean vielä laajakaistahankkeista sen verran, että onneksi
valiokunta lisäsi 200 000 euroa Utsjoen kuntakeskukseen
tulevan valokaapeliyhteyden rakentamiseen. Nimittäin tuo
kuntakeskus on ainoa vielä jäljellä oleva
kuntakeskus, jonne ei kiinteää valokaapeliyhteyttä tule.
Tällä mahdollistetaan tuon 1,3 miljoonan euron
hankkeen toteuttaminen. Se on siis todella merkittävä lisäys
valiokunnalta ja sillä tavalla myös periaatteellinen,
että Utsjoki saadaan viimeisenä kuntana liitettyä valtakunnalliseen
hankkeeseen. (Ed. Saarinen: Se oli yksimielinen!) — Tämä oli
yksimielinen, ja uskon, että kaikki ovat (Puhemies: 5 minuuttia!)
olleet vilpittömästi tämän hankkeen takana.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aluksi täytyy kehua tämän
hallituksen erittäin hyvää talouspolitiikkaa
myöskin liikennepuolella. Minkään aiemman
hallituksen aikana ei ole uusia liikennehankkeita pantu käyntiin
niin kuin tämän hallituksen aikana. (Ed. Saarinen:
Se pitää paikkansa!) — Se täytyy
tunnustaa myöskin vanhemman valtiomies Saarisen, varmasti
näin on tapahtunut. — Toki tuolla perusväylänpidon puolella
on suuri huoli. Muistutan jälleen kerran siitä,
jos joku tämän salin ulkopuolellakin lukee tai
kuuntelee, että valtion suurin omaisuuserä on meidän
tiestömme, 15 miljardia euroa, ja nykyisillä perustienpidon
määrärahoilla sen arvo alenee 100 miljoonaa
euroa vuodessa, ja se ei ole järkevää valtion
omaisuuden hoitoa missään tapauksessa.
Ennen kaikkea haluan kiittää sitä osuutta,
joka on jakanut näihin liikennehankkeisiinkin lisää rahaa,
elikkä tuolla eduskunnan puolella kokoomusjohtoiselle valtiovarainvaliokunnan
liikennejaokselle suuret kiitokset siitä, että olette
semmoisia määrättyjä piikkejä hoitaneet
sieltä pois, muun muassa sen, minkä ed. Seurujärvi
sanoi, tuon Utsjoen valokaapeliasian — sinne tuli 200 000
euroa. Toivottavasti se sillä rahalla tulee valmiiksi,
se olisi häpeäpaalu, että yhdessä kunnassa
tuollaista yhteyttä ei olisi.
Ja tietenkin muistutan edelleenkin tuosta lempilapsesta
elikkä Oulu—Seinäjoki-radasta. Muistaakseni
liikennepoliittisessa selonteossa ei oikeastaan nimellä mainittu
montaakaan hanketta. Oulu—Seinäjoki-radan valmistuminen
oli siellä ihan ykkösasiana, ja saa ollakin. Se
on äärettömän tärkeä suoni
meille. Suomineidon suonet surkastuvat, jos niissä ei kulje
veri elikkä liikenne ei toimi, silloin ei elinkeinoelämäkään
pelaa.
Sitten vanhana merimiehenä täytyy ottaa kantaa
vähän tuonne merenkulkupuolelle. Kävin
viime maanantaina, toissapäivänä itse
asiassa, tutustumassa jälleen maakuntavaltuuston kanssa Raahen
satamaan, joka on tällä hetkellä Suomen suurin
satamasaneeraus — ei lasketa siis mitään uusia
satamia, Vuosaaria, vaan tämmöinen saneeraus.
Sinne on laitettu 50 miljoonaa euroa ja sillä on saatu
10 metrin väylä sinne. Se on erittäin
tärkeä asia muun muassa pohjoisessa aukeaville
uusillekin kaivosalueille. Sen verran kerron vähän
vertausta, että Tornion, Kemin, Oulun, Raahen ja Kokkolan
satamien yhteinen kapasiteetti on vuodessa yhteensä 16,4
miljoonaa tonnia, ja kun pelkästään Pajala—Kolarin
ollessa täydessä toiminnassa sieltä tulee
13 miljoonaa tonnia, niin voitte ymmärtää,
kuinka tärkeitä nuo pohjoisen satamat ovat myöskin
tulevien kaivosasioitten kannalta.
Uusi tonnistolaki on piristysruiske varmasti meidän
merenkulullemme, se on ihan varma, minä osaan aika ulkoa
sen vanhan ja uuden. (Ed. Saarinen: 60 miljoonaa euroa!) Siitä huolimatta kuuntelin
toissa sunnuntaina Nils-Erik Eklundin, Viking Linen toimitusjohtajan
puhetta radiosta, ja yhtiöllä on kaksi uutta laivahaketta
tulossa. Ne tehdään toki Suomessa, mutta minkä lipun
alle laitetaan, sitä hän ei vielä tunnustanut
ainakaan puheissa, sitä ei ole vielä aika kertoa.
Eli nämä asiat ovat monesta kiinni, mihin liputetaan.
Ahvenanmaalaiselle varustamolle varmasti yksi suuri asia on nuuska.
Siinä on vaan Ruotsi ennakoinut asiat silloin, kun liityttiin
yhtä aikaa EU:hun; muun muassa tämä nuuska-asia
oli semmoinen, jonka Ruotsi ymmärsi tehdä erillissopimuksena
samalla tavalla kuin rekkojen pituudet ja leveydet. Ruotsi oli näissä edellä meitä
ja
muutamissa muissakin asioissa.
Se on tietenkin murhetta, että meidän telakoillamme
on tällä hetkellä erittäin huono
tilauskanta. Se on murheenkryyni, toivottavasti sinne tilauksia
saadaan. Sehän on selvä asia, että valtio
ei voi mitään laivoja tilata, ja Suomihan on ennen kaikkea
erikoistunut risteilylaivoihin ja jäänmurtajiin.
Rahtilaivoja täällä ei niinkään
tehdä, ne tehdään melkein kaikki Saksassa
tai muualla.
Sen verran ed. Hautalalle täytyy sanoa, että jos hän
näillä aloitteillaan muistuttaa virkamiehiä, niin
on keppoisia virkamiehiä Kauhajoella, jos he eivät
ilman täällä tehtäviä,
kaadettavia aloitteita tiedä, mitä he työkseen
tekevät, ja saavat siitä palkkaa. Kyllä se
on turha keino, kyllä ne asiat tehdään
muualla kuin noilla kaadettavilla aloitteilla, joita tälläkin
kerralla kaadetaan tässä salissa tämän
viikon aikana tässä adventtiahtautumassa 1 107
kappaletta. Järjetöntä touhua.
Sen verran vielä ed. Ukkolan puolustamaan lähdesuojaan,
että minä haluaisin kyllä, että tänne
... Julkisen sanan neuvoston saa ampua avaruuteen, se nyt on ihan
selvä asia, sillä ei ole mitään
merkitystä koko värkillä, mutta minä peräänkuulutan
lehdistölle vastuuta. Nykyajan lehdet saavat kirjoittaa
mitä paskaa tykkäävät eivätkä joudu
mihinkään vastuuseen. Mikä vastuu se on,
jos siitä Julkisen sanan neuvosto antaa langettavan päätöksen?
Mitä sillä on merkitystä? Ei mitään.
Toinen varapuhemies:
Muistutan ed. Rajalaa arvokkaasta puhetavasta eduskunnassa,
valtiopäivien aseman huomioon ottavasta puhetavasta.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Päätin pyytää vastauspuheenvuoron
siinä vaiheessa, kun ed. Rajala vielä puhui asiantuntevasti
ja varsin asiallisesti, ja kommentoin sitä osaa.
Aikaisemmin liikenneministeriö sai eduskunnan tekemistä noin
50—60 miljoonan euron vuotuisista budjettimenolisäyksistä noin
puolet. Ymmärrän ajan ankeuden, 40 miljoonaa muutoksia ja
noin neljäsosa, ettei olla ihan entisissä luvuissa
silläkään mittarilla mitattuna. Uusia
hankkeita käynnistyy kiitettävästi.
Ed. Rajala oli ihan oikeilla pinnoilla. Hän kantoi
huolta perusväylänpidosta, -70 miljoonaa
tämän vuoden tasoon, ja tämä on
ristiriidassa meidän yhteisesti hyväksymämme
liikennepoliittisen selonteon kanssa.
Liian harvoin täällä puhutaan merenkulusta. Ed.
Rajala, hyvä! Se on tulevaisuutta. Elämme saaressa.
Me tarvitsemme merenkulkua. Puhutaan siitä useammin ja
tehdään sen hyväksi myöskin
töitä.
Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä perustienpito
on joka vuosi esillä samalla tavalla budjettipuheissa.
Eikö nyt olisi paikallaan ajatella uusia toiminnan malleja?
Tiedän, että valtiovarainministeriö sitä vastustaa,
mutta itse olen yrittänyt ajaa sellaista mallia, jossa
perustettaisiin määräaikaisesti tierahasto.
Tulevat bensa- ja dieselveron korotukset menisivät lyhentämättöminä rahastoon, jonka
tarkoituksena olisi pitää perustienpidosta esimerkiksi
jollain alueella huolta. Eikö nyt tällaisessa
voisi olla mahdollisuuksia, että päästäisiin
tästä ikuisuusjankkauksesta eteenpäin
ja levitettäisiin hyviä käytäntöjä?
Totta kai valtiovarainministeriö vastustaa budjetin ulkopuolista
rahastoa, mutta jos se määräaikaisesti
toteutettaisiin, siinä voisi olla mahdollisuuksia.
Samaten tämä ppp-hanke, joka Kokkola—Ylivieska-välillä toteutuu,
on mielestäni sellainen käytäntö,
jota kannattaisi väljentää ja leventää.
Se on sopivan joustava, ja sillä saadaan hyvin ahtaisiin
raameihin väljyyttä ja liikkumatilaa.
Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi, mikäli herkkähipiäinen
puhemies katsoi kaltoin minun puhetyyliäni. Minulla on
tämmöinen arkinen kansanmiehen puhetyyli. Pyydän
anteeksi.
Sen verran, ed. Saarinen, tästä 70 miljoonasta, joka
on tänä vuonna tullut. Tästä myöskin
ed. Seurujärvi sanoi. Viime vuonna elimme vielä sellaisessa
noususuhdanteessa, että myöskin infrarakenteiden
hinnat olivat äärettömän paljon korkeammalla,
eli se kompensoituu jo kyllä sitä kautta.
Merenkulusta puhun toki aina. Me ennen Islannin EU:hun liittymistä olemme
koko EU:n kauimmainen saari. Tänne ei rekalla pääse,
no pääsee, mutta se on pitkä matka kiertää Haaparannan
kautta, mutta se siitä. Totta kai puhun merenkulusta. Olen
ollut erilaisilla rahti-, matkustaja- ja risteilylaivoilla töissä neljällä eri
vuosikymmenellä 1960-luvulta lähtien, ja meidän
tulee aina muistaa kuitenkin, että 90 prosenttia meidän
viennistämme edelleen menee laivoilla ja 70 prosenttia
tulee laivoilla. Totta kai siitä täytyy puhua.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalalta haluan nostaa esille kaksi asiaa: ympäristöystävällisen
investointipolitiikan ja laajakaistayhteyksien toimivuuden.
Ykkösasiaksi tulisi nyt mitä pikimmiten nostaa
perusväylänpidon riittävä rahoitus,
mistä on täällä jo monta kertaa
puhuttu, sekä ympäristön kannalta tarpeelliset
uudet ratahankkeet.
SDP:n vastalauseessa on esitetty 74 miljoonaa euroa lisäystä perusväylänpitoon.
Tämä on ehdottoman tärkeä vaatimus
ottaen huomioon nykyisen väylien kunnon ja korjaustarpeen.
Liikennevaliokuntakin on vaatinut jopa 200 miljoonan euron tasokorotusta.
Perusväylänpidon lisäksi tarvitaan
lisää näitä ympäristöystävällisiä investointeja
ja ratahankkeita. Eräs uusista tukea tarvitsevista ratahankkeista
on Jämsä—Lahti-oikorata, (Ed. Kankaanniemi:
Kyllä!) jolla luotaisiin huomattava parannus koko välille
Oulu—Kuopio—Jyväskylä—Jämsä—Lahti—Helsinki.
Tämä ratahanke on saanut jo paljon tukea ja huomiota
maakuntien liiton ja Ratahallintokeskuksen taholta.
Keski-Suomen liitto on juuri tänä iltana päättyneessä maakuntahallituksen
kokouksessaan päättänyt käynnistää esiselvityksen
nopean ratayhteyden rakentamisesta Jyväskylästä Helsinkiin.
Maakuntahallitus myönsi hankkeelle 35 000 euroa
eli kaksi kolmasosaa selvityksen kustannuksista. Yhden kolmanneksen
maksaa Päijät-Hämeen liitto. Tarkoitus
on selvittää karkealla tasolla muun muassa, missä rata
kulkisi ja paljonko ja millaista liikennettä radalla olisi, sekä radan
rakentamisen kustannukset ja vaikutukset.
Nopean junayhteyden tarpeesta on käyty julkista keskustelua,
ja esille on noussut tavoite lyhentää Jyväskylän
ja Helsingin välistä matka-aikaa nykyisestä noin
kolmesta tunnista alle kahteen tuntiin. Myös teollisuuden
ja kaupan raidekuljetusten lisäämistä on
pidetty tärkeänä. Uutta ratayhteyttä on
myös pidetty merkittävänä maakunnan
vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn sekä kuljetusten taloudellisuuden
ja ympäristönäkökohtien kannalta.
Nyt tarvittaisiinkin aikataulutus ja suunnitelma myös valtion
budjettiin sekä tietysti rahat rakentamiselle. Elän
siinä uskossa, että tämä ratahanke
sijoitetaan vielä tulevien vuosien budjettiin.
Arvoisa puhemies! Laajakaistahankkeiden osalta voidaan todeta,
että tekemistä vielä riittää. Hallituksen
tavoitteena oleva 2015 kaikille kansalaisille ulottuva laajakaistaverkko
tuntuu vielä utopistiselta. Onhan esimerkiksi kotikuntani Jämsän
alueella useita alueita, jonne laajakaistayhteys ei vielä ulotu.
Tämä ei herätä kansalaisissa
luottamusta yhteiskunnassamme tasavertaisuuden toteutumiseen. Siksi
tämän asian kanssa on edettävä ripeästi.
SDP:n vastalauseessa onkin vaadittu 2,5 miljoonaa euroa lisäystä valtakunnalliseen
laajakaistahankkeeseen.
Myöskin television näkyvyyden kanssa taistellaan
edelleen monilla alueilla. Tämä Digita on yrittänyt
korjata tilanteita kuntoon, mutta edelleen saan useita puheluita
vuoden aikana siitä harmista, joka kansalaisille aiheutuu
television kanavien näkymättömyydestä.
Mediamaksusta on vaikea edes keskustella, jos kanavat näkyvät vain
joka toinen päivä. Budjetissa olisi ollut hyvä olla
varausta myös televisiokanavien näkyvyyteen.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Vanhasen hallituksen budjetti ja valtiovarainvaliokunnan
mietintö on raskas pettymys maaseudun ihmisille. Budjetista
löytyy kyllä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen
tukeen lisää rahaa, mutta esimerkiksi Jyväskylän seutu
ei sitä saa. Sitä annetaan vain Helsingin, Tampereen,
Turun ja nyt Oulun seudulle. Tämä on erikoista
politiikkaa ja vähän perustuslain hengen vastaistakin
mielestäni. Mutta pahin maaseudun kannalta on tilanne perusväylänpidon
osalta, jonka määrärahaa hallitus leikkaa
raskaasti. Noin 80 miljoonaa vähemmän on ensi vuodelle
budjetoitu kuin oli viime vuoden käyttö. Tämä on
hämmästyttävää, kun
katsotaan, missä tilanteessa maaseudun tiestö meillä on
ja muuallakin perusväylästö. Tämä tärkeä kansallisvarallisuus
rapistuu Vanhasen hallituksen aikana, ja se on huolestuttavaa.
Herra puhemies! Seuraavat ongelmat ovat edessä, niin
kuin ed. Peltonen juuri tarkasteli tämän laajakaistan
toteutumisen osalta, missä maaseutuväestö on
moninkertaisesti huonommassa asemassa kuin taajamaväestö.
Tätä ihmettelen, että hallitus lähti
tälle tielle ja jätti sen niiden kuntien raskaasti
maksettavaksi, jotka ovat haja-asutusvaltaisia. Järjestelmä eli
koko perusmalli, joka täällä taannoin
hyväksyttiin, on epäoikeudenmukainen ja monelta
osin kohtuuton. Paraikaa suunnitellaan postinjakelun osalta uutta
järjestelmää, joka näyttää menevän
siihen, että maaseutuväestö unohdetaan
jälleen ja pannaan maksamaan, kun kermankuorijat tulevat
taajama-alueille. Linja on mielestäni väärä ja
kohtuuton. Siihen pitäisi saada selkeä muutos.
Herra puhemies! Näistä aloitteista täällä on käyty
keskustelua. Laskin tuossa, että liikenne- ja viestintäministeriön
pääluokkaan ja lähinnä tiehankkeisiin
on hallituspuolueitten taholta tehty 116 aloitetta syyskuussa, Nyt
yhtään näistä aloitteista eivät
nämä hallituspuolueitten edustajat tuo äänestykseen.
Nämä ovat siis virtuaalialoitteita,
joilla tehdään pelkkää halpahintaista politiikkaa,
ja näin sitten voidaan tupailloissa kertoa, että kyllä minä sitä ajan,
mutta ei sitten kuitenkaan ajeta asioita. Laskin, että edustajat Ahonen
ja Hemmilä ovat tehneet kumpikin 9 ja ed. Lauri Oinonen
8 aloitetta, ja yhtään ei ole tänne tuotu äänestykseen
eli niitä ei kovin tärkeinä sitten lopulta
pidetä. Kuitenkin nyt pääsemme niistä äänestämään.
Havaitsin, että ed. Kalmarin aloitteen on ed. Peltonen
aktivoinut ja ed. Lauri Oinosen yhden aloitteen on ed. Matti Kangas
aktivoinut niin, että pääsemme niistä huomenna äänestämään.
Myös aloitteiden ensimmäiset allekirjoittajat
voivat sen tehdä. Myös ed. Laitisella on aloite,
joka on maakunnan yhteinen, niin kuin nämä mainitsemanikin
ed. Kalmarin ja ed. Lauri Oinosen aloitteet ovat meidän
maakunnan liittomme alulle panemia ja omakin aloitteeni on vastaavasti,
ja se on tulossa myös äänestykseen.
Sen sijaan ed. Paloniemi ei edes jättänyt,
vaikka keräsi meiltä kaikilta nimet, sitä aloitetta,
jonka maakunnan liitto oli tehnyt. Sitä vähän
hämmästelen, että näinkin voidaan
menetellä. Pitäisi tehdä tätä työtä hieman
vakavammin eli sillä tavalla, että ei sitten tee
aloitetta, jos ei sitä kerran halua ajaa, vaan jättää sen
tekemättä. Silloin säästyy tätä tarpeetonta
työtä ja byrokratiaa, mikä täällä pyörii,
jos asia ei niin tärkeä ole, että sitä viedään
loppuun asti.
Herra puhemies! Todella tämä liikenne- ja viestintäministeriön
pääluokka on tavattoman tärkeä koko
maan oikeudenmukaisen, tasapuolisen kehityksen kannalta. Yleisarvosanaksi
tältä osin Vanhasen hallituksen budjettiesitykselle
ja siitä laaditulle mietinnölle en kovin korkeaa
arvosanaa anna. Se lisää eriarvoisuutta, ei kehitä maata
oikeudenmukaisella tavalla tasapuolisesti kaikkialla, ja esimerkiksi
kansallisvarallisuutemme, tiestö ja rataverkosto, heikkenevät
ja lentoliikenteessä ovat vakavat ongelmat edessä.
Sen tiedämme jo Finnairin osalta ja muutoinkin, muun muassa
päästökaupan laajenemisen osalta lentoliikenteeseen.
Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi tosin käytti puheenvuoronsa
lähinnä muiden aloitteiden lyttäämiseen.
En puutu siihen, mutta antaisin erittäin huonon arvosanan
hänen näkemyksestään siitä,
että kaupunkiseutujen joukkoliikennettä tuetaan
hänen mielestään liikaa. Budjetti tuo
joukkoliikennetukea lisää 200 000 euroa, mikä on
yksi tuhannesosa siitä, mitä Pääkaupunkiseudun
kunnat itse laittavat joukkoliikenteen edistämiseen. Jos
vähääkään halutaan
saavuttaa niitä tavoitteita, joita kestävä kehitys
ja ilmastonmuutos meillä asettaa, niitä haasteita,
niin hallituksen toimenpide on oikean suuntainen, mutta riittämätön.
Mielestäni ed. Kankaanniemi arvioi tämän
asian täysin väärin.
Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Kankaanniemeä,
että hän on tarkoin paneutunut meidän
kollegoitten aloitteisiin ja laskenut niiden määrän. Olemme
todella tehneet aloitteita, mutta kuten edustajakollega tietää,
nämä kaikki käyvät asianmukaisen
valiokuntakäsittelyn. Aloitteet valiokunnassa joko etenevät
tai sitten eivät etene. Koen, että tämä on
se ratkaiseva vaihe. Olisin toivonut, että aloitteeni,
joita pidän hyvinä, olisivat edenneet valiokuntavaiheessa,
mutta kun ne eivät siellä ole edenneet, niin on
silloin tämän salin äänestyskäytännön
pitkittämistä enää tuoda niitä tänne.
Lopputulos on tällä kertaa valitettavasti tuo.
Mutta aloitteet on tuotu esille, ja toivon, että hyvä hallitus
ottaa ne huomioon seuraavaa budjettia valmistellessa, kuten on eräiltä osin
aiemmin tapahtunut.
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Matematiikkaa koetellaan näissä keskusteluissa.
Ed. Kankaanniemi totesi, että 80 miljoonaa euroa on perusradanpito
summaltaan pienempi kuin mitä viime vuonna. Kun budjettikirjaa
katsoo, niin toki se pienempi on. Lähtötaso on
67 miljoonaa ja kuluvaan vuoteen 45 miljoonaa noiden vuosien 2008—2009
välinen ero. Sen sijaan vuoden 2009 ero nyt olevaan esitykseen
on 21 miljoonaa.
Täällä muun muassa ed. Saarinen on
useampaan otteeseen esittänyt, että tuo pudotus
on yli 70 miljoonaa euroa. Ed. Saarisen kanssa yhdessä tuossa
totesimme, että siinä oli tullut pieni mittavirhe
eli 21 miljoonaa euroa on oikea luku. No, pudotusta on, mutta täytyy
muistaa, että on tulossa lisätalousarvioita ja
toivottavasti elvytyshankkeiden hengessä tullaan panostamaan
infrahankkeisiin ja sitä kautta muun muassa perustienpitoon
saadaan ja perusväylänpitoon lisää rahaa. (Puhemies:
Minuutti!) Sitten vasta voidaan vertailla, mikä on se lopullinen
toteutus.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä tässä ehkä ed.
Kankaanniemi nyt sortuu halpamaiseen populismiin, josta hän
syytti täällä edustajakollegoja. Kyllä ed.
Lauri Oinonen aivan oikein toi esille tuon järjestelmän,
miten toimitaan ja miten nostetaan näitä tärkeitä asioita
esille. Tänäänkin äänestyksiä kun
tuossa laski, niin on oikeastaan onni, että ne miljardiesitykset
eivät kaikki mene läpi; esitetään
omalle kotitielle ja kotikunnalle ohi kaikkien yhteistä järjestystä ja
pelisääntöjä 5 miljoonan euron
valtionosuuksia. Kyllä siinä voi kysyä,
missä tuo populismin raja menee.
Mutta, arvoisa puhemies, joukkoliikenteen yksi merkittävimmistä yksittäisistä toimista
on ensi vuonna työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen
ja lipun veroetuuden kasvattaminen. Samalla myös haja-asutusalueiden
kyytitakuun kehittämiskokeilu käynnistetään
ensi vuoden alusta, eli kyllä joukkoliikenteeseen panostetaan
nyt aivan erilaisella otteella kuin ennen.
Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Kankaanniemelle kyllä sanoa,
että on hyvin tärkeätä, että suurten
kaupunkien joukkoliikenteeseen panostetaan. Kun katsomme näitä päästöjä,
niin erityisesti juuri tästä yksityisautoilusta
tulee ihan merkittävät päästöt
ja hiukkaspäästöt täällä Helsingin
alueella muun muassa. Senpä takia Helsingissä aktiivisesti
on yritetty kehittää joukkoliikennettä,
ja valitettavasti tämä valtion tuki on kovin pieni.
Ja vieläkin on huomioitava se, että vihreät,
jotka ovat nyt hallituksessa ja ovat hyvin vahvassa asemassa Helsingin
kaupunginvaltuustossa, eivät valitettavasti ole saaneet
merkittävää tukea Helsingin joukkoliikenteen
kehittämiseen valtion taholta.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulla on äänestyksessä huomenna
esitys, 125 miljoonan lisäys joukkoliikennetuen maksamiseen
ja kohdentaminen Jyväskylän seudulle, joka on
yksi voimakkaimpia kasvualueita, eli te, arvoisat edustajat, käsititte
puheeni täysin väärin. En vastusta tätä vaan
haluan, että sitä laajennetaan oikeudenmukaisesti
myös niille seutukunnille, joissa on aivan vastaavat olot
kuin Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tästä oli
kysymys.
Työsuhdelippu on sinänsä hyvä,
mutta maaseudulla sekään ei auta mitään,
kun ei ole sitä liikennettä, jossa sitä voisi
käyttää. Kyllä näitten aloitteitten
osalta edelleen olen sitä mieltä, että kyllä pitäisi
olla tosissaan sitten, kun omalle nurkkakunnalle esittää määrärahaa,
ja viedä sitä sitten eteenpäin myös
tai olla tekemättä. Mutta ongelma meillä on
tämä perusväylänpidon määrärahan
supistuminen, joka on lähes 80 miljoonaa euroa, vaikka
täällä on vähän laskettu
toisinkin.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikan linjaukset on esitetty
huhtikuussa 2008 eduskunnalle annetussa liikennepoliittisessa selonteossa.
Selonteossa linjataan rahoituksen periaatteet ja pitkäjänteisyys,
otetaan kantaa alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukemiseen,
väestön sujuvaan liikkumiseen, ilmastonmuutoksen
torjuntaan ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä liikenneturvallisuuden
parantamiseen. Tulevien vuosien liikennepolitiikan toteuttaminen
perustuu selontekoon, ja mielestäni näitä vaalikauden
mittaisia selontekoja tulee jatkossakin laatia ja edetä sitten
niiden mukaan.
Perustienpidon määrärahoista ja niiden
riittämättömyydestä on täällä salissa
kannettu vahvasti huolta. Tottahan on, että perustienpidon
rahoituksesta valtaosa kuluu tiestön päivittäiseen
hoitoon ja kunnossapitoon, jolloin huonokuntoisen tieverkon määrä pysyy
suunnilleen ennallaan. Sorateiden kelirikko-ongelmat ovat lisääntyneet ilmaston
lämpenemisen myötä, varsinkin kun tiet eivät
aina jäädy edes talven aikana. Tien kulutus ja
kuormitus ovat suurentuneet johtuen yhä suuremmista kalustoista,
joita liikenteessä käytetään.
Etenkin puuhuollon turvaamiseen tarkoitetut erityisrahat ovat
tärkeitä maakunnissa. Niillä laitetaan
monta tienpätkää ympärivuotisesti
ajokuntoon. Ne työllistävät, mutta antavat
myös tienvarsiasukkaille mahdollisuuden liikkua ja hoitaa
asioita vähemmillä kustannuksilla. Aika tavanomaista
on, että iskunvaimentaja joudutaan uusimaan melko uusiinkin
autoihin tien huonokuntoisuuden vuoksi kelirikkojen aikana ja muulloinkin.
Perustienpidon hankkeet ovat talouden elvytyksen kannalta perusteltuja,
sillä ne ovat työllistäviä ja
myös nopeasti käynnistettävissä.
Turvallisuuskysymykset ovat keskeisiä, kun puhutaan liikenteestä.
Kevyen liikenteen väylät edistävät merkittävästi
liikenneturvallisuutta, ja ne ovat myös tärkeitä liikuntaväyliä.
Henkilökohtaisesti voin todeta, että meillä Ilmajoella
on liikunnallinen harrastus lisääntynyt huomattavasti
kunnan keskustassa niin sanotun Nikkolantien kevyen liikenteen väylän
rakentamisen myötä loppukesällä tänä vuonna.
Tiellä on nyt turvallista pyöräillä,
kävellä, rullaluistella tai vaikkapa kulkea rollaattorilla.
Kuntalaiset silminnähden nauttivat liikkumisesta. Kevyen
liikenteen väylän kustannuksia laskettaessa täytyisikin
mukaan ottaa myös se säästö,
mitä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille aikanaan
mahdollisesti tulee siitä, kun terveyden edistämisen
mahdollisuudet lisääntyvät vilkkailla
ja vaarallisilla tieosuuksilla, kun niihin saadaan turvallinen ja
erillinen kevyen liikenteen väylä valaistuksineen.
Haluan vielä tässäkin puheenvuorossa
nostaa esille Seinäjoen lentokentälle rakennettavan
kunnossapitohallin. Ensi vuodelle siihen tulee valtion rahoitusta
1 miljoonaa euroa, ja seuraavalle vuodelle on valtuus 1,7 miljoonan
euron määrärahalle. Rengonharju-säätiö käy
neuvotteluja Seinäjoen lentoaseman liittämisestä Finavian verkkoon.
Eräänä liittämisen ehtona on,
että lentoaseman infrastruktuuri on kunnossa. Uuden kunnossapitohallin
ja siihen liittyvän rullaustien rakentamisen myötä tämä vaatimus
tulee täytetyksi. Liikenneministeri Vehviläinen
oli paikalla elokuussa vihkimässä uuden pidennetyn
ja levennetyn kiitoradan ja sai samalla tutustua Seinäjoen
lentokentän nykytilanteeseen liian korkean kunnossapitohallin
vuoksi. Valtion avustuksella tilanne saadaan nyt korjatuksi, ja
valtio osallistuu kustannuksiin enintään 2,7 miljoonan euron
avustuksella.
Pohjanmaan radasta on käyty täällä salissa laajaa
ja hyvää keskustelua useista eri näkökulmista.
Tärkeää on radan pikainen valmistuminen ilman
turhia kustannuksia lisääviä viivästyksiä. Seinäjoki—Oulu-rataosuuden
rahoitus tulee turvata siten, että hankekokonaisuus voidaan
toteuttaa keskeytyksettä ja mahdollisimman optimaalisella
ja kustannustehokkaalla tavalla.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan nostaa esille
nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet, jotka takaavat muun muassa
alueellisen tasavertaisuuden ja maan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn
koko maassa.
Toinen varapuhemies:
Nythän etukäteen varatut ovat päättyneet,
mutta edelleen puheenvuoroja koskee puhemiesneuvoston suositus enintään 5
minuutin kestosta.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Asioitahan täällä eduskunnassa
voi ajaa monella tavalla eteenpäin, ja muistelen, että ainakaan
7 vuoden aikana yhtään talousarvioaloitetta ei
ole mennyt läpi täällä äänestyksessä,
enkä itse käy luettelemaan niitä mahdollisia
tuloksia, joita olen saanut. Mutta varmaan on paikallaan, niin kuin
ed. Kankaanniemi sanoi, että silloin, jos aloite tehdään,
pitää olla vakavasti sen takana. Itse en ole tehnyt
yhtään talousarvioaloitetta enkä aktivoinut
niitä.
Talouslaman näkökulmasta suurten liikennehankkeitten,
kehittämishankkeitten käynnistäminen
on varmaankin erittäin perusteltua, ja tiedämme
sen vaikean työllisyystilanteen, mikä maanrakennusalalla
on kaiken kaikkiaan. Infra ry ilmoitti tässä puolisentoista
kuukautta sitten, että kapasiteetista on tällä hetkellä käytössä vain 73
prosenttia, eli edelleenkin siellä on huutava pula töistä.
Tämähän näkyy myös
sitten siinä, että ainakin pienemmät
aliurakoitsijat ovat valitettavasti joutuneet konkurssikierteeseen,
ja se ei yhteiskunnan näkökulmasta ole hyvä asia.
Nämä suuret hankkeet sinänsä ovat
aika ongelmallisia, koska niihin ei pääse kilpailuun
mukaan kuin harva ja valittu. Koko maassa eivät riitä resurssit lähteä toteuttamaan,
ja kun on kerrottu täällä, että vuoden
2009 kustannustaso jää noin 2 prosenttia alemmaksi
kuin vuonna 2008, niin mahdollisuuksia vieläkin suurempaan
kustannustason laskuun olisi ollut, jos näitä urakoita
olisi pirstottu vähän pienempiin osiin.
Tietysti on aina syytä nostaa tämä perustienpito.
Jos tämän päivän puheita joku
laskee, ja laskee, montako kertaa on perustienpito mainittu, niin
minä luulen, että tulee ennätys. Ei ole
samaa sanaa varmaan tässä salissa monesti sanottu
niin monesti kuin tämä perustienpito. Mutta aina
on niin, että suuret hankkeet kyllä osittain myös
katkeroittavat ihmisiä maaseudulla. Perustienpitohan on
asia, jota kaikki täällä ovat puolustaneet, olipa
hallituksessa mikä puolue tahansa. Sosialidemokraatit taisivat
olla viime vaalikaudella ministeriössä vastuupuolueena,
ja ei rahaa löytynyt silloinkaan, vaikka taloustilanne
oli hyvä. Tämä on iso kansallinen kysymys,
joka tulisi ratkaista ennen kuin ne kertakustannukset kasvavat kohtuuttoman
suuriksi. Jossakin vaiheessa varmasti on esillä se, että asiaan
on pakko paneutua tai etsittävä muita rahoitusvaihtoehtoja
ja -malleja, että tämä asia saadaan oikein
kuntoon.
Täällä on todettu, valtiovarainvaliokunnan mietinnössä,
että lisäbudjeteilla mahdollisesti korjattaisiin
perustienpidon vajetta, joka todella on enempi kuin 21 miljoonaa
euroa. Lisäbudjettivaraus ensi vuodelle on 300 miljoonaa,
ja toivon itse hartaasti, että tästä rahasta
voitaisiin osa ohjata perustienpitoon ja sitä kautta saada
myös perustienpidossa uusia tärkeitä hankkeita
eteenpäin, jotka edesauttavat sitä, että maaseudullakin tiet
ovat jollakin tavalla liikennöitävässä kunnossa.
Joukkoliikenteestä täällä on
keskusteltu. Itse näen hyvänä sen, että valtiovarainvaliokunnassa lisäsimme
joukkoliikenteeseen miljoona euroa, josta 800 000 euroa
tuli harvaanasuttujen alueitten, haja-asutusalueitten, joukkoliikenteen
tukemiseen. Se on välttämätöntä mielestäni
ja aivan oikea ja perusteltu näkökulma, mitä valtiovarainvaliokunta
on mietinnössään todennut.
Sillat ja kevyen liikenteen väylät ovat tärkeässä roolissa.
Vielä pari vuotta sitten siltojen tilanne oli huolestuttava
ja oli erittäin paljon korjattavia siltoja. Nyt asia on
mennyt kohtuullisen hyvin eteenpäin ja näitä on
saatu työn alle todella paljon. Kevyen liikenteen väylien
merkitys liikenneturvallisuudelle on kiistaton. On hyvä,
että näinkin tiukassa taloustilanteessa voitiin
1,6 miljoonaa euroa ohjata siltojen ja kevyen liikenteen väylien
rakentamiseen. Toki on todettava rehellisesti, että ei
niillä monta kohdetta käynnistetä, mutta
jokainenkin käynnistynyt kohde vie asioita eteenpäin.
Klaus Pentti /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa on mukana monia
merkittäviä liikennehankkeita. On hyvä,
että siellä tämmöisenä aikana
niitä on, koska ne ovat elvytyksenkin kannalta tärkeitä,
ja muutenkin ne tulevat todella tarpeeseen. Ensi vuoden budjetti
on raskaasti alijäämäinen ja asettaa
kyllä melkoiset haasteet näiden liikennehankkeidenkin
toteuttamisen suhteen.
Täällä on lukuisissa puheenvuoroissa
nostettu esiin perustienpidon rahoituksen riittämättömyys
samoin kuin perusradanpidon riittämättömyys
ja kevyen liikenteen väylät. Juuri edellisissä puheenvuoroissa
otettiin huomioon kevyen liikenteen väylien rahoituksen
puutteet ja niiden tarpeellisuus liikenneturvallisuuden kannalta. Täällä on
vuosikausia todettu perustienpidon ja perusradanpidon ja alemman
tieverkon ja kevyen liikenteen väylien puutteet, mutta
määrärahoihin ei ole tullut korjauksia,
niin kuin täällä on todettu. Varmaan
vikaa on myös sitten meidän rahoitusmenettelyissämme,
ja valtiovarainvaliokuntakin on mietinnössään
todennut, että liikenneinvestointien budjetointikäytäntö sekä niiden käsittelytapa
kehyksissä vaativat perusteellista selvitystä.
Tarkastusvaliokunta on omassa lausunnossaan ensi vuoden talousarvion
osalta todennut, että "valtion nykyinen talousarviokäytäntö perustuu
käyttömenobudjetointiin, jolloin investoinnitkin
käsitellään käyttömenoina.
Tarkastusvaliokunnan mielestä liikenneinvestointien budjetointikäytäntö samoin
kuin niiden käsittelytapa kehyksessä vaativat
vielä perusteellista selvitystä ja kokonaistaloudellisesti
tarkoituksenmukaisen toimintatavan kehittämistä".
(Ed. Saarinen: Tosi on!) Näihin asioihin on kyllä varmasti
tarpeen puuttua, jotta me selviämme niistä valtavista
haasteista, mitkä meillä ylipäätään
liikenneinfran ja sen kunnossapidon osalta on edessä.
Niin valtiovarainvaliokunta kuin tarkastusvaliokuntakin on nostanut
ja täällä lukuisissa puheenvuoroissa
on nostettu esiin nimenomaan Seinäjoki—Oulu-ratahanke,
joka on suurin meneillään olevista ratahankkeista.
Tämän vuonna 2007 käynnistetyn hankkeen
kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 800 miljoonaa euroa, ja niin kuin
täällä on todettu, jos tämä hanke
vietäisiin nopeammin ja järkevämmin lävitse,
siinä voitaisiin säästää jopa
parisataa miljoonaa euroa ja saataisiin nämä hyödyt
paljon nopeammin käyttöön, 10 vuotta
nopeammin käyttöön.
Nykykäytännön mukainen rahoitus,
jossa merkittävä osuus rahoituksesta tulee lisätalousarvion
kautta, on kallis menettelytapa jo pelkästään
kilpailutuksenkin suhteen ja hidastaa ja hankaloittaa hankkeitten
eteenpäinvientiä. Elikkä meillä on
näitten rahoitusmenettelyjen suhteen kyllä parantamisen
varaa, jotta voidaan nykyisessä yhä tiukemmassa
taloustilanteessa viedä taloudellisesti näitä tärkeitä hankkeita
eteenpäin.
Hämeenkyrön ohitustien rahoitus on myös
talousarvioaloitteiden joukossa mukana. Liikennepoliittisen selonteon
yhteydessä, kun hankkeita listattiin, tämä hanke
tuli 2011:n jälkeiseen koriin, mutta pidän tärkeänä,
että tämä hanke saataisiin jo heti 2011
liikkeelle. Se on todella Kolmostien tärkein edessä oleva
kehittämishanke, ja siihen pitäisi löytää rahat
jo vuoden 2011 budjettiin.
Arvoisa puhemies! Nämä liikennehankkeet ovat
rahoituksen kannalta erittäin haasteellinen asia, ja eduskunta
on toistuvasti vaatinut lisää näihin
rahaa, ja siinä suhteessa pidän todella tärkeänä,
että etsitään keinot, jotta voidaan järkevällä rahoitusmenettelyllä näihin
haasteisiin vastata.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Uusimaa on maamme talouden veturi. Uudellamaalla
asuu noin 1,5 miljoonaa asukasta eli neljännes maamme väestöstä.
Alueella tuotetaan yli kolmannes maamme bruttokansantuotteesta.
Helsingin työssäkäyntialue on Suomen
ainoa metropolialue. Siksi on erittäin tärkeätä huolehtia
alueen liikenteen sujuvuudesta.
Alueen liikennemäärät ja ruuhkat
lisääntyvät vuosi vuodelta ja työmatkoihin
käytetty aika on usein aivan kohtuuton. Ruuhkainen liikenne
haittaa erityisen paljon yritystoimintaa ja alueen vetovoimaisuutta.
Nyt useat tahot odottavat hallitukselta toimia, jotta alueen vetovoimaisuus
säilyisi. Voimakkaan väestönkasvun seurauksena Uudenmaan
maankäytön kehittämisedellytyksiä on
tuettava parantamalla liikenneverkkoa. Näin toimien parannettaisiin
liikenteen sujuvuutta, vähennettäisiin työmatkaan
käytettyä aikaa ja vähennettäisiin
myös kasvihuonekaasuja liikenteen sujuvuuden parantuessa.
Keskisen Uudenmaan kuusi kuntaa eli Kuuma-kunnat ovat yhteistyössä esittäneet
alueen tärkeimmiksi liikennehankkeiksi Kehä IV:n,
Hyrylän itäisen ohikulkutien ja Keravantien parantamisen,
pääradan lisäraiteiden rakentamisen, joukkoliikenteen
kehittämisen ja Klaukkalan itäisen ohikulkutien
toteuttamisen. Tuusulan kannalta keskeinen hanke on myös
Kantatie 45:n liikenneympyrän eli Koskenmäen liikenneympyrän
ja siihen liittyvien tie- ja risteysalueiden välityskyvyn
ja turvallisuuden parantaminen.
Olemme toki kiitollisia siitä, että marraskuun lopulla
Ratahallintokeskus teki päätöksen rakentaa
lisäraide pääradalle Keravan Kytömaan
ja Tuusulan Jokelan välille. Se on hyvä alku Uudenmaan
kansanedustajien ajamille hankkeille. Valitettavasti Keski-Uudenmaan
kuuden kunnan ääni ei muiden hankkeiden osalta
ole kuulunut ministeriöön saakka. Ensi vuoden
alusta Kuuma-kuntiin liittyy neljä uutta kuntaa ja Kuuma-kunnat
ovat ensi vuonna Kymppikunnat. Kymppikuntiin kuuluvat Järvenpää,
Kerava, Tuusula, Mäntsälä, Nurmijärvi,
Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti.
Alueen asukasmäärä on jo lähes
300 000. Tärkeimpiä yhteistyömuotoja
ovat edunvalvonta, maankäyttö, asuminen ja liikenne.
Arvoisa puhemies! Uskon, että Kymppikuntien näkemyksiä ja
tarpeita huomioidaan jatkossa entistä paremmin.
Liikenteen kasvihuonepäästöjä on
vähennettävä, jotta saavutamme päästötavoitteissa
EU:n asettaman tason. Tämä edellyttää joukkoliikenteen
lippujärjestelmän kehittämistä siten,
että raideliikenteen ja maantiellä tapahtuvan
joukkoliikenteen lippujärjestelmät ovat yhteensopivia. Joukkoliikenteen
tukemiseen sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt
20 miljoonaa euroa lisäystä. Hallituksen esitykset
joukkoliikenteen parantamiseksi eivät ole riittäviä.
Suuremmat määrärahat tukisivat ilmastopoliittisia
ja liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä tavoitteita.
Myös kevyen liikenteen väylien rakentaminen
parantaa tehokkaasti liikenneturvallisuutta ja vastaa ilmastopoliittisiin
ja myös kansanterveyden parantamiseen liittyviin tavoitteisiin.
Kevyen liikenteen kehittämistarpeita on eri puolilla Uuttamaata
hyvin paljon. Omassa aloitteessani olen nostanut esille kevyen liikenteen
väylän Jokelantien varrelle. Toteutuessaan se
mahdollistaisi jalkaisin ja pyörällä tehdyt
koulu- ja asiointimatkat ja parantaisi virkistys- ja kuntoliikuntamahdollisuuksia
alueella.
Uudenmaan tiepiirin alueella tehdään 30 prosenttia
suomalaisten tekemistä matkoista, ja tiepiirillä on
hoidettavanaan 4 600 kilometrin mittainen tieverkko. Lähes
90 prosenttia tiepiirin perustienpidon määrärahoista
käytetään tiestön päivittäiseen
hoitoon ja ylläpitoon. Uusiin tiehankkeisiin ei varoja
juuri riitä.
Arvoisa puhemies! Budjettikirjaan on kirjattu näin:
"Hallituksen tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten
käytössä on laadukkaat, turvalliset ja
edulliset liikenneyhteydet sekä yrityksille kilpailukykyiset
toimintamahdollisuudet. Julkisen liikenteen toiminta turvaa arjen
liikkumisen perusedellytykset." Hallitus on kirjannut tavoitteet
hyvin. Jotta ne voisivat toteutua, on Uudenmaan erityisasema huomioitava
liikennemäärärahoista päätettäessä.
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti nämä talousarvioaloitteet,
eli tämän kevyen liikenteen väylän
esittelinkin. Sitten Kehä IV tuli tässä keskustelussa,
ja se on erittäin tärkeä, koska me emme pysty
lisäämään asuntorakentamista
enää Hyrylän alueelle, koska tiet ovat
niin tukkoisia, ettei sieltä pääse aamulla
mihinkään suuntaan eikä myöskään
illalla sitten kotiinpäin. Tuusulan vetovoimaisuus kärsii
ilman muuta siitä, että tiet ovat tukkoisia.
Jukka Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Paljon on puhuttu jo liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalasta ja liikenneinfrasta, että hallitus on hyvällä tavalla
voimallisesti panostanut liikenneinfran rakentamiseen ja se on tässä tilanteessa
ollut täysin oikea toimenpide. Muutama huomio ehkä tämän
keskustelun päälle.
Palaan vielä tässä äsken
esillä olleeseen joukkoliikenteeseen. Sinänsä hyvä hallitus
on ottanut oikeita askelia oikeaan suuntaan joukkoliikenteen tukemisessa,
mutta niin kuin totesin, ne ovat oikean suuntaisia mutta riittämättömiä.
On ehdottomasti nähtävä tämä asia
vakavammin ja otettava se vakavammin.
Täällä Helsingin seudulla on panostettu,
on saatu syntymään seudullinen joukkoliikenneorganisaatio,
mihin toivottavasti mahdollisimman hyvin Kymppikunnat Pääkaupunkiseudun
lisäksi liittyvät mukaan. Edelleenkin tämä järjestelmä toimii
niin, että nämä kunnat maksavat tämän joukkoliikenteen
lähinnä itse, ja se on varmaan osaltaan vaikuttanut
siihen, että joukkoliikenteen käyttöaste
on vähentynyt koko ajan. Sen sijaan, että juhlapuheissa
paljon puhutaan siitä, kuinka suuri merkitys raideliikenteellä ja
joukkoliikenteellä tulisi olla, niin käytännön
lukuja seuraavalle tämä käyttöaste
on jatkuvasti vähentynyt.
Se kertoo myöskin siitä, että nämä meidän
tukirakenteet tässäkin suhteessa toimivat ikään kuin
väärin päin. Jos otetaan vaikka esimerkiksi, että jos
jonain aamuna kaikki Espoon audimiehet jättävät
auton kotiin, tai otetaan mieluummin esimerkiksi Vantaa, koska Espoossahan
autotiheys per asukas on Suomen toiseksi pienin, joten se ei ole
ehkä hyvä esimerkki, Vantaalla kun se on suurempi,
niin otetaan vaikka Vantaan fordmiehet. Jos he kaikki jättävät
auton kotiin, niin Vantaahan tekee konkurssin, koska silloin, kun nämä ihmiset
liikkuvat omilla autoillaan, he liikkuvat myös omilla rahoillaan,
mutta heti kun he tulevat joukkoliikenteen pariin, niin jokaista matkaa
pitää tukea. Se on niin kuin järjestelmänä kovin
erikoinen.
Jos oikeasti halutaan toimia niiden periaatteiden mukaisesti,
mitä hallitus on vaikka metropolipolitiikassa tai liikennepolitiikassaan
linjannut, että joukkoliikenteen käyttöastetta
pitäisi saada eteenpäin, niin silloin se tarkoittaa
sitä, että kuntia pitäisi erityisesti
kannustaa siihen, että ne ohjaavat ihmisiä käyttämään
joukkoliikennettä. Tämä on käännettävä ikään
kuin toisin päin, että se ei saa näkyä niin,
että joudutaan oppilaitosten ryhmäkokoja suurentamaan,
jos panostetaan joukkoliikenteeseen, vaan se pitää näkyä niin, että jos
siinä otetaan merkittäviä edistysaskelia, niin
se kannattaa myöskin kunnan näkövinkkelistä.
Muutama muu huomio. Ministeri Vehviläinen otti esille
sen, että mopokorttiin tulisi ajo-opetus. Sen hinta muodostuu
liian korkeaksi. Minusta ministeri Vehviläinen toimi aivan
oikein, että hän jätti tämän
vielä harkintaan. Siinä pitää huolehtia
myöskin siitä, että hinnan lisäksi
on riittävästi toimijoita, jotka tätä ajo-opetusta
pystyvät antamaan.
Ed. Puumala otti esille rahastot liikenneinfran rahoittamiseksi.
Yksi hyvä keino voisi olla se, että kunnat joutuisivat
jokaisesta liikennehankkeesta maksamaan omarahoitusosuuden. Se olisi varma
keino pudottaa ne hankkeet, jotka kannattavuudeltaan ovat heikompia,
pois näiltä listoilta.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tässä on nostettu esille
joukkoliikennettä, ja siihen myös panostetaan,
mutta aivan niin kuin ed. Jukka Mäkelä tuossa
totesi, tehtävää sillä saralla riittää.
Ensi vuonnahan käynnistetään Länsimetron rakentaminen,
tai itse asiassa kai jonkinlaisia töitä on jo
nytkin tehty, ja valtio osallistuu näihin töihin
200 miljoonalla. Niin kuin tuossa debatissa totesin, joukkoliikenteessä yksi
merkittävimmistä yksittäisistä toimista
ensi vuonna on työsuhdematkalippujärjestelmän
uudistaminen ja lipun veroetuuden kasvattaminen. Se on erittäin merkittävää sellaisille
alueille, mistä esimerkiksi Pääkaupunkiseudulle
taikka muihin kasvukeskuksiin kuljetaan töihin, ja tämä uudistus
on erittäin tyytyväisenä otettu vastaan.
Ministeriö esittää myös haja-asutusalueiden
kyytitakuun kehittämiskokeilun aloittamista ensi vuonna.
Se on myös varsin kannatettava toimenpide, joka nyt on
tulossa siis vuoden alusta käyttöön.
Arvoisa puhemies! Meidän täytyy kantaa huolta
perustienpidon rahoituksesta, niin että voimme tulevaisuudessakin
turvata tiestön kunnon ja myös teiden kehittämisen.
On rehellistä todeta, että tässä määrärahassa
on varmasti paineita lisäämiselle. Tänä vuonnahan
saimme tuota ekstrarahoitusta 70 miljoonaa euroa elvytysrahoista,
ja toivotaan, että ensi vuodelle vielä lisärahoitusta
olisi löydettävissä. Tänä vuonna
perustienpidossa puuhuollon turvaamiseksi esitetyillä erillisrahoituksilla
saatiin kuitenkin merkittäviä parannuksia myös
Hämeessä. Hämeen tiepiiri pystyi parantamaan
joidenkin merkittävien puukuljetusreittien ja niillä olevien
siltojen kuntoa, ja näin tuosta elvytysrahasta on saatu korjausta
myös tänne perustienpidon puolelle.
Elvytysrahat ovatkin tulleet erittäin suureen tarpeeseen
pitkien etäisyyksien maassa. Esimerkiksi Hämeen
tiepiirin alueella on tänä vuonna tehty niin sanotulla
elvyttävällä lisärahoituksella asfaltointeja,
eli pystyttiin parantamaan muun muassa päällystetyn
tieverkon kuntoa ja liikenneturvallisuutta. Nyt on ollutkin erittäin
hyvä aika rakentaa. Monissa tapauksissa rakennushankkeiden
kilpailutukset ovat onnistuneet hyvin, ja kustannustaso on ollut
tänä vuonna jopa keskimäärin
8 prosenttia arvioitua edullisempi. Myös urakkatarjouksia
on saatu totuttua enemmän, ja maanrakennusalakin on pystynyt
vastaamaan näihin hankkeisiin erittäin hyvin.
Tästä täytyy olla tyytyväinen.
Mutta tarve on edelleen varsin suuri. Esimerkiksi Hämeen
tiepiirillä olisi valmiina useita nopeasti toteutettavia
alueellisia investointeja, päällystehankkeita,
mahdollisiksi lisäkohteiksi, jos ja kun lisäelvytystä vielä Suomenmaa
tarvitsee. Tällaisia hankkeita olisivat esimerkiksi Valtatie
2:n leventäminen välillä Karkkila—Humppila.
Hankkeen kustannusarvio on noin 10 miljoonaa euroa. Olemme nostaneet
esille yhdessä tiepiirin kanssa myös Valtatie
12:lla sijaitsevan Lahden eteläisen kehätien jatkosuunnittelun, jonka
kustannukset olisivat vajaa 4 miljoonaa euroa. Ja esillä on
ollut myös Hanko—Hyvinkää-radan
sähköistäminen, jolla olisi erittäin
merkittäviä vaikutuksia koko Suomelle ja myös
meidän pääratamme kapasiteettiin.
Arvoisa puhemies! Esille on noussut tuo Helsinki—Pori-tiehankkeen
jatko. Siellähän yksi vaihe saatiin nyt tämän
vuoden keväällä valmiiksi. Valmistuneen
hankkeen toimenpiteiden ulkopuolelle jäi kuitenkin Karkkila—Humppila-välillä nopeustason
nosto 100 kilometriin 25 kilometrin matkalla ja yhden eritasoliittymän
rakentaminen Porissa. Nämä hankkeet ovat sellaiset, jotka
on syytä hoitaa kuntoon, ja toivonkin, että voisimme
saada ne jo ensi vuonna toteutettavienkin hankkeiden joukkoon, jos
näitä elvytyshankkeita vielä kasaan laitamme.
Arvoisa puhemies! Tiehallinnon Hämeen tiepiiri teki
yhdessä Liikenneturvan ja lääninhallituksen
ja liikkuvan poliisin kanssa laajan selvityksen siitä,
millaisia pienehköjä toimenpiteitä voitaisiin
tehdä lasten liikkumisen turvallisuuden parantamiseksi.
Ja niin kuin ministeri kertoi, Suomessa olisi tarvetta noin 3 000
kilometrille kevyen liikenteen väylää,
ja sen tiedämme, että se ei aivan helpolla onnistu.
Näin ollen esille on syytä nostaa myös
muita toimenpiteitä koululaisten tieliikenteen turvaamiseksi.
Pelkkä liikenneympäristön parantaminen
ei varmastikaan ole ratkaisu turvallisempaan liikkumiseen, vaan
tulemme tarvitsemaan myös koulujen ja lasten ja vanhempien
yhteistyötä liikennetietämyksen lisäämiseksi.
Tässä on paljon myös valistustehtävää tehtävänä.
Arvoisa puhemies! Tuo 5 minuuttia näyttää menneen,
niin palataan vielä toisessa puheenvuorossa muutamaan aiheeseen.
Thomas Blomqvist /r:
Värderade herr talman! I tider av knapphet måste
man prioritera. Mot den bakgrunden och speciellt med beaktande av
att staten i och med det här budgetförslaget lånar
13 miljarder euro måste man, om inte vara nöjd, åtminstone
acceptera förslaget till budget också för
kommunikationsministeriets förvaltningsområde.
Regeringen har under sin tid startat flera viktiga projekt
i förtid för att på så sätt
stimulera ekonomin. Ett exempel som ligger nära mitt hjärta är att
arbetena nu har inletts på att bygga ut motorvägen
västerut längs stamväg 51. Naturligtvis finns
det också sådana projekt som inte ryms med men
som ledamöter här i salen från flera
olika håll i landet på goda grunder anser att
borde kunna förverkligas.
För min del handlar det framför allt om elektrifieringen
av Hangö—Hyvinge-banan. (Ed. Saarinen: No, äänestä sen
puolesta!) Jag måste säga att jag är
besviken på att anslag ännu inte har intagits
i budgeten. Det här projektet skulle vara en bra stimuleringsåtgärd
och framför allt en till alla delar lönsam och
nödvändig investering inte minst med tanke på Hangö hamn
och dess utvecklingsmöjligheter.
Här kan jag bara instämma i tidigare ledamöter
från regeringspartiernas håll när det
gäller motioner och omröstningen i morgon, med
hälsning till kollegan Saarinen.
Arvoisa herra puhemies! Vaikka, kuten sanottu, tämä talousarvioesitys
on aika hyvä, ainakin kun ottaa huomioon taloudellisen
tilanteen, haluan kuitenkin kiinnittää muutamaan
asiaan huomiota. Täällä salissa ovat
monet muutkin jo todenneet, että meidän pitää tulevina
vuosina edelleen lisätä sekä perustienpidon,
perusradanpidon että yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen
määrärahoja. Olen aivan samaa mieltä.
Näin joulun alla, ja tietysti muutenkin, voisi tietysti jatkaa
toivomuslistaa vaikka kuinka pitkään.
Haluan lopuksi painottaa ainoastaan yhtä asiaa, nimittäin
laajakaistayhteyksien kehittämisen tärkeyttä.
Hallitus on tehnyt hyvät linjaukset ja asettanut oikeat
tavoitteet. Talousarvioesityksessä on myös määrärahoja
tätä varten. Yhdyn kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan
huoleen siitä, miten harvaanasutuilla ja taloudellisissa vaikeuksissa
olevilla kunnilla on mahdollisuus osallistua tähän
hankkeeseen.
Lähden kuitenkin siitä, että ministeriössä tarkkaan
seurataan, miten hanke edistyy, ja että myös ollaan
valmiita muuttamaan hanketta tarvittaessa, ja myös myöntämään
lisärahoitusta. Laajakaistayhteyksien kehittäminen
ja sen asian varmistaminen, että kaikkialla Suomessa, myös maaseudulla,
on mahdollisuus saada käyttöön riittävän
nopea laajakaistayhteys, on sekä maaseudun että koko
maan kohtalonkysymys.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Thomas Blomqvist puhui tärkeistä asioista,
ja hän on tehnyt Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien
nimissä yhteisen talousarvioaloitteen Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä,
mutta hän on nyt jostakin syystä jättänyt
aktivoimatta tämän aloitteen. Me emme pääse
hänen aloitteensa pohjalta äänestämään.
Kysyisin: Miten on mahdollista, että näin tärkeä hänen
vastuulleen jätetty yhteinen aloite jää aktivoimatta?
Ymmärrän ryhmäkurin johonkin mittaan
saakka, ettei näitä saisi tehdä, mutta silloin
kun me esiinnymme Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan
nimissä, niin toivoisi, että näin tärkeä hanke
pääsisi eduskunnan täysistunnossa edes äänestykseen.
Se olisi merkittävä valtiopäivätoimi.
Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade herr talman, arvoisa puhemies! En viitsi
tätä keskustelua nyt pitkittää sen
enempää, mutta totean vaan, että yhdyn
täällä jo aikaisemmin esitettyihin selityksiin
siitä, miten tämä meidän systeemimme
toimii. Siis hallituspuolueiden edustajat ovat jo aikaisemmin selittäneet tämän
asian. Ei sen enempää.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Alempiarvoisten teiden puolesta on täällä paljon puhuttu.
Mutta valitettavasti hallituksen teot puuttuvat. Minunkin mielestäni
näitten alempiarvoisten teiden huono kunto on yksi suurimmista ongelmista
ja erityisesti näillä pienillä paikkakunnilla.
Arvoisa puhemies! Hyväkuntoiset tiet ovat välttämätön
edellytys alueiden elinvoimaisuudelle. Tiestön ylläpitoon
käytetyt määrärahat ovat kuitenkin
viime vuosina olleet Suomessa täysin riittämättömät
tieverkon pitämiseksi kunnossa. Tienpidon vuosittainen
rahoitus on pienentynyt reaalisesti koko ajan, minkä vuoksi
tiestö on mennyt vain entistä huonokuntoisemmaksi,
ja tämä on tapahtunut jo edellistenkin hallitusten
aikana. Erityisen paha tilanne on haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla,
missä tiet ovat monin paikoin niin huonossa kunnossa, että niillä liikkuminen
on ihan vaarallista. Tällä tieverkon rapautumisella
on sellainen vaikutus, että se uhkaa lisätä poismuuttoa
ja elinkeinojen näivettymistä haja-asutusalueilla
ja syrjäseuduilla.
Erityisesti nykyisen taloustaantuman aikana tienrakennus on
erinomaista elvytystä vaikeasta työttömyydestä kärsivillä haja-asutusalueilla. Nyt
on myös ajankohta teiden rakentamiseen otollinen, kun rakentaminen
on edullista. Jostakin syystä nyt kuitenkaan tätä ei
käytetä hyväksi, ei tule täsmähankkeita
näille alueille, jotka kipeästi tarvitsisivat
teiden kunnossapitoa ja ylläpitoa. Jos me haluamme pitää nämä pienemmät paikkakunnat
asuttuina ja elinkelpoisia, niin kyllä sinne on riittävästi
annettava myös tiemäärärahoja.
Täällä on arvioitu, että on
populismia, jos tehdään aloitteita näistä täsmähankkeista.
Useimmiten ne hankkeet ovat sellaisia, että siellä todella teiden
kunto on päässyt aivan liian heikoksi. Minusta
se ei ole populismia, vaan on hyvä, että se ongelma
tuodaan tänne ja täällä voidaan
se tiedostaa ainakin. Enemmänkin minusta on se populismia,
että tehdään aloite ja sitten ei kuitenkaan
sitä aloitetta viedä loppuun saakka. Tällainen
toiminta minun mielestäni on populismia, koska sitten voidaan
siellä kinkereillä ja kokouksissa kertoa, että kyllä tämmöinen
aloite on siellä tehty. Mutta kuitenkaan sitä asiaa
ei hoideta niin, että kansalaiset näkisivät,
että sen puolesta on oltu loppuun saakka. Eli minusta mitkään
selittelyt eivät tässä nyt hallituspuolueitten
edustajiltakaan kyllä auta, jos kerran näin toimitaan,
ja en kyllä hyväksy sitä, että sitten
niitä edustajia, jotka tuovat aloitteet tänne,
ja kun täällä äänestetään,
syytetään populismista. Ei se varmasti sen kummempaa
populismia ole kuin niitten aloitteitten turha kirjoittelu.
Arvoisa puhemies! Toinen asia, josta ajattelin puhua, ovat nämä väylähankkeet.
Raahen satamassa on käynnissä mittava syväsatamahanke,
ja on ollut erittäin hyvä, että siihen
on rahaa saatu myöskin valtiolta. Mutta nyt siinä on
yksi ongelma. Nimittäin nämä syväsataman
rakentamisen ennakoidut kustannukset ovat ylittyneet. Siis ne hankkeet
vievät enemmän rahaa kuin alun perin on suunniteltu
ja kuviteltu. Nämä ylittyneet kustannukset ovat
kaatuneet kokonaisuudessaan Raahen kaupungin maksettaviksi. Valtio
ei osallistu näihin ylimeneviin kustannuksiin, jotka johtuvat
aivan siitä, että on arvioitu tämän
hankeen kokonaiskustannukset aivan alakanttiin. Kuitenkin Raahen
syväväylä on valtakunnallinen hanke minun
mielestäni. Siellä on Pohjoismaiden suurin terästehdas,
ja se tarvitsee sen syväväylän. Sen takia
olisi ollut oikein, että valtio olisi tullut samassa suhteessa
myöskin näitten ylimääräisten
kustannusten maksamiseen. Sen takia olen tämän
osalta myöskin tehnyt aloitteen, josta huomenna varmasti äänestetäänkin,
että saisimme lisää rahaa näihin
ylimeneviin kustannuksiin. Kysymys ei ole Raahen hankkeesta, vaan
koko valtakuntaa koskevasta hankkeesta.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Minusta on tavattoman tärkeää,
että kansanedustajat tuovat esille aloitteiden muodossa
niitä asioita, joita he haluavat eduskuntatyössä nostaa esille.
On sitten tekninen kysymys, päättyykö aloitteen
tie vai jatkuuko se asianomaisen valiokunnan prosessissa tai täysistunnossa.
Kun aikoinaan olen vienyt aloitteita täysistuntoäänestykseen,
minusta on ollut myös masentava kokemus se, että ne
ovat tulleet laajalla enemmistöllä hyljätyiksi.
Se on mielestäni hyvälle aloitteelleni ollut vähän
julma kohtalo. Sen takia tahdon, että aloite jää muulla
tavalla olemaan esillä ja ohjaa seuraavien budjettien valmisteluja.
Siksi olen tehnyt aloitteita ja haluan tehdä niitä myös
jatkossakin. Mutta ymmärrän hyvin kollegoita,
jotka haluavat aloitteet eduskunnan äänestykseen. Olihan
täällä viime vaalikaudella muistaakseni tilanne,
että yksi aloite oli mennä jopa yhden äänen
varassa läpi. Yksi ääni lisää,
niin olisi mennyt läpi, mutta sitten tämä hallitus
on sen toteuttanut. Kyseessä on Seinäjoki—Vaasa-radan
sähköistäminen.
Arvoisa puhemies! Haluan ottaa esille niitä tiekysymyksiä,
jotka liittyvät Keski-Suomeen, ja erityisesti tuon esille
niitä yhteyksiä, jotka useimmilta jäävät
muiden aloitteitten varjoon. Haluan alleviivata maan poikittaisia
yhteyksiä.
Valtatie 18 on eräs poikittaisväylä,
joka kätkee muun muassa osuuden Mikkeli—Jyväskylä—Multia—Seinäjoki—Vaasa,
ja sitten Suomen pisin poikkirata, joka lähtee nykyisin
Parikkalasta Savonlinnan, Huutokosken, Pieksämäen, Jyväskylän,
Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan ja joka
on alun perin suunniteltu tsaarinvallan viimeisinä hetkinä vuonna
1917 Pietarista Hiitolan, Elisenvaaran, Savonlinnan, Pieksämäen
ja Haapamäen kautta Poriin. Tämä rata
toteutui vasta talvisotaa edeltävänä vuonna.
Näkisin, että tässä olisi edelleen
tällainen kansainvälinen liikenteen reitti, joka
tulisi ottaa vakavasti huomioon tulevien vuosien rautatiesuunnittelussa, sillä kun
välille Pietari—Helsinki—Pietari tulee tämä nopea
junayhteys, niin silloin Venäjän puolella on tarkoitus,
että Pietarin ja Suomen välistä tavaraliikennettä ohjataan
rakennettavalle uudelle radalle, joka osaltaan olisi Venäjän
puolella juuri sitä linjausta, joka silloin vuonna 1917
oli suunniteltu. Näin näkisin, että tämä Suomen
puoleinen osuus tulisi kaikkialla saattaa vaihtoehdoksi tavaran,
raskaitten teollisuuskuljetusten ja kansainvälisten kuljetusten
rautatienä.
Näen, että Salpausselällä meillä tehdään
hyviä rautatiejärjestelyjä, mutta siellä haasteet
ovat myös suuret, ja siksi pitäisi voida vapauttaa
sinne liikennekapasiteettia ja ottaa maan pisin poikkirata tehokkaaseen
käyttöön väleillä Jyväskylä—Haapamäki—Vaasa
ja Jyväskylä—Haapamäki—Parkano—Pori.
Nämä voisivat palvella myös monia muitakin
reittejä, joilta näihin ovat liitynnät.
Muun muassa kun pohjoisen satamat jäätyvät,
niin päärataa myöten pohjoisen suunnasta
voitaisiin tulla Parkanoon ja ajaa juna suoraan Porin—Rauman
seudun satamiin, joissa jäätilanne ei välttämättä ankarinakaan
talvina ole niin vaikea kuin se on pohjoisempana. Erityisesti raskaiden
kuljetusten kannalta tämä olisi huomattava.
Usein on tuotu esille tieyhteys Multia—Ähtäri,
joka on eräällä tapaa pätkivä yhteys
Valtatiessä 18, tuon sen tässä myös
esille. Samoin Suomenselkätie, kantatie 58, itse
asiassa Tampereelta, mutta alkaa muodollisesti Kangasalta
ja jatkuu suuntaan Orivesi—Mänttä—Keuruu—Multia—Pylkönmäki—Karstula—Kivijärvi—Kinnula
ja edelleen siitä kohti Nelostietä Kärsämäelle.
Kyse olisi hyvin vaihtoehtoisesta reitistä, joka olisi
lyhin muun muassa välillä Tampere—Oulu
ja sitä kautta välillä Turku—Oulu.
Arvoisa puhemies! Toivon kiinnitettävän huomiota
myös yksityisteihin ja puutavarakuljetusten kannalta tärkeisiin
maa- ja rautatieverkkoon.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Liikennejaostossa saatiin jaostokäsittelyn aikana
lisättyä pääluokan 31 elikkä liikenne-
ja viestintäministeriön pääluokan
rahoja 8,6 miljoonalla eurolla, josta suurin potti menee perusväylänpitoon,
sen jälkeen joukkoliikenteeseen, saaristoliikenteeseen
ja laajakaistahankkeeseen, ja sitten erittäin miellyttävä rahoituskohde
oli lisäksi tämä Seinäjoella
Rengonharjun lentokentän huoltorakennuksen rakentamiseen
osoitettu määräraha ja sitä kautta
sen rakennushankkeen mahdollistaminen.
Arvoisa herra puhemies! Liikenne on asia, joka puhuttaa meitä suomalaisia
paljon. Lehtien yleisönosastot täyttyvät
kirjoituksista, kun bensan hinta nousee, on sattunut paha onnettomuus tai
vaikkapa Finnairin vuoro on jäänyt lentämättä.
Mielenkiinto liikenneasioita kohtaan johtuu siitä, että liikenne
on kaikille jokapäiväinen asia. Me käytämme
aikaa keskimäärin runsaan tunnin päivässä liikenteessä ja
teemme arviolta kolmisen matkaa joka päivä erilaisissa
kulkuneuvoissa joko omalla autolla tai sitten yleisillä kulkuneuvoilla.
Me tarvitsemme liikennettä jo lapsesta saakka: koulu,
työ, palvelut, kauppa, ystävät ja harrastukset
edellyttävät lähes poikkeuksetta liikkumista.
Näin meistä on vähitellen kasvanut liikenteen
suurkuluttajia ja sitä myöten asiantuntijoita, ja
tietysti haluamme myös vaikuttaa liikenneratkaisuihin.
Viime aikoina ja erityisesti nyt budjetin valmistelun aikana
liikennekeskustelun painopisteenä ovat liikennesektorin
rahat valtion talousarviossa. Käydystä keskustelusta
saa helposti sen kuvan, että kaikki ongelmat ratkeaisivat,
jos vain saataisiin lisää rahaa valtion budjettiin.
Toki myös asiantuntijat ovat arvioineet, että perusväylänpito
edellyttäisi lisärahoitusta, jotta väylien
palvelutaso pysyisi tarvetta vastaavalla tasolla, ja uusia tarpeellisia
väyliä on jonossa odottamassa vuoroaan.
Mutta ongelma ei ole näin yksinkertainen. Ensinnäkin
valtion budjettia rakennettaessa on aina otettava huomioon taloudelliset
realiteetit ja erityisesti nyt tämä vallalla oleva
maailmanlaajuinen lama, ja monia asioita on tästä syystä tasapainotettu.
Liikenteen tietopalvelut ovat arkipäivän tietoyhteiskuntapalveluja
parhaasta päästä, sillä niitä jo
moni meistä käyttää päivittäin.
Hallitus onkin ohjelmissaan sitoutunut edistämään
informaatioteknologiaa hyödyntävien palvelujen
käyttöönottoa.
Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä liikenteen
osalta voidaan käyttää telemaattisia
ratkaisuja hyödyksi. Hiilidioksidipäästöthän
riippuvat energian kulutuksesta, ja tähän voidaan
liikenteessä vaikuttaa ohjaustoimintaa tehostamalla. Esimerkiksi
sään, kelin ja liikennemäärän
mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset säästävät
tutkimuksen mukaan energiaa. Jos liikenteen sujuvuutta heikentämättä voidaan
säädellä nopeustasoja joustavasti ja
samalla säästää energiaa sekä hillitä päästöjä,
niin sehän juuri on älykästä liikennettä.
Edistykselliset ja asiakaslähtöiset liikenteen palvelut
tehostavat liikenteen toimintaa. Parantamalla palveluita ja tehostamalla
teknologisten älykkäiden ratkaisujen käyttämistä saamme enemmän
hyötyä jo rakennetusta liikenneverkosta. Voimme
myös joissain tapauksissa ohjata kysyntää ja
suunnata sitä jossain määrin siihen ajankohtaan,
missä vapaata tarjontaa löytyy.
Arvoisa herra puhemies! Tiedän eteläpohjalaisena
maaseutukunnan kasvattina, miten tärkeä asia haja-asutusalueella
asuville on tiestön kunto. Tiet ovat olennainen osa jokapäiväistä arkea. Sujuva
arki vaatii toimivat yhteydet ja kunnossa olevat tiet. Elinkeinoelämän
toimivuus ja kilpailukyky ovat myös suurelta osalta kiinni
liikenneyhteyksistä ja toimivasta logistiikasta. Tiestö ja
hyvät liikenneyhteydet vaikuttavat merkittävästi
kuntien toimintamahdollisuuksiin ja elinvoimaisuuteen. Perustienpito
on jokapäiväistä tienpitoa, jolla sekä pääteillä että vähäliikenteisemmillä teillä
turvataan
ympärivuorokautinen liikkuminen. Perustienpidon avulla
tiet pidetään kunnossa myös pitkällä tähtäyksellä.
Liikennepolitiikan tulee nojata siihen, että nämä perusasiat
turvataan ensin ja sen jälkeen tulevat ne uudet suuret
investointihankkeet.
Suomalaisen hyvinvointimallin tulee olla perusrakenteista huolehtimista
ja järkevää uudistamista, olipa kysymyksessä sitten
perusturva tai perusopetus. Lasken myös perustienpidon
tähän sarjaan. Perustienpito on liikennepolitiikan
perusturvaa; se tulee asialistallani aivan kärjessä. Perustienpidon
rajatut määrärahat pitää pystyä hyödyntämään
tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti koko maan eri osien hyväksi.
Nykyisellä rahoitustasolla vähäliikenteisen
tiestön kunto on kyllä todella vaarassa yhä heiketä.
Perustienpidon rahoitusta tulee pystyä hallituspohjista
riippumatta jatkossa nostamaan.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tuossa hetki sitten puheenvuorossani hieman pääsin
tähän nuorten liikennekäyttäytymiseen
ja niihin toimenpiteisiin, mitä voisimme sillä puolella
tehdä.
Mutta syy siihen, miksi toisen puheenvuoron pyysin, oli se,
että nuorten onnettomuudet liikenteessä ovat huolestuttavalla
tavalla nousseet ja lisääntyneet. Kiitosta täytyy
antaa nyt kuitenkin liikenneministeri Anu Vehviläiselle
siitä, että hän on nyt tarttunut viimein
asiaan ja asettanut työryhmän, joka ryhtyy arvioimaan
kovempia keinoja nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
15—24-vuotiaiden nuorten liikennekuolemat ja liikenneloukkaantumiset
jatkavat kasvuaan, vaikka noin yleisesti tiedämme, että tieliikenteen
turvallisuus on viime vuosina muuttunut parempaan suuntaan näistä salikeskusteluista
ja tiemäärärahoista huolimatta.
Työryhmän tehtävä on nyt
pohtia, millä keinoilla saataisiin liikenneturvallisuutta
parannettua. Esille on nostettu nyt ainakin mediassa 80 kilometrin
lätkän ottaminen takaisin käyttöön
ja nuorille mahdollisesti tuleva yöajokielto sekä avattujen
alkoholijuomien autossapitokielto. Tällaiset toimenpiteet
ovat nyt nousseet työryhmän asettamisen aikaan
esille. Itse suhtaudun näistä 80 kilometrin niin
sanottuun lätkään ainakin hieman epäillen.
Yöajokielto voi olla mahdollinen, ja tuo avattujen alkoholijuomien
kuljettamiskielto on varsin perusteltua, mutta on hyvä, että näitä nyt
selvitetään.
Tieliikenteessä nimittäin kuolee keskimäärin 84
nuorta 18—24-vuotiasta henkilöä ja loukkaantuu
lähes 3 000 nuorta joka vuosi. Nuorten kuljettajien
kuoleman riski on jopa kolminkertainen muuhun väestöön
verrattuna, ja kaikista tieliikenteessä menehtyneistä nuorista
miehiä on yli 75 prosenttia. Nämä tilastotiedot
kertovat siitä, että nyt on tähän
liikenneturvallisuuteen ja nuorten liikennetottumuksiin ja -käyttäytymiseen puututtava.
Suurin osa nuorten onnettomuuksista tapahtuu viikonloppuisin
ja erityisesti kesäöisin. Tyypillisiä piirteitä nuorten
onnettomuuksille ovat tieltä suistuminen, yleensä kova
vauhti, turvavyön käytön laiminlyöminen
sekä päihteet. Nuorten tieliikennekäyttäytymisessä tyypillistä on
myös omien taitojen yliarviointi sekä liiallinen
riskinotto, ehkä näyttämisenkin halu.
Valitettavaa on myös se, että kuolemaan johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa
kuljettaja on nuori joka kolmannessa tapauksessa. Nuorilla kuljettajilla
onnettomuusriski kuitenkin pienenee selkeästi ajokokemuksen
karttuessa. Liikennevahinkojen määrä putoaa
kolmannekseen kolmen ensimmäisen ajovuoden aikana, ja näin
ollen tässä minun mielestäni olisi nyt
se paikka, johon liikenneministeri Anu Vehviläisen asettaman
työryhmän pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota.
EU-maista esimerkiksi Saksa on ottanut asian vakavasti ja ryhtynyt
toimenpiteisiin nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Maassa
lähes joka neljäs alkoholin takia liikenteessä kuollut
on juuri 18—24-vuotias. Elokuussa 2007 Saksa otti voimaan
säännön, jonka mukaan kaksi ensimmäistä vuotta
ajokortin saamisen jälkeen kuljettajan täytyy
olla vesiselvänä ratissa, ja tämä on
sellainen, jota itse olisin valmis varsin vakavasti pohtimaan. Niin
kuin tuossa äsken kerroin, näistä nuorten
onnettomuuksista valtaosassa on mukana alkoholi, ja niin kuin sanoin,
liikennevahinkojen määrä putoaa kolmannekseen kolmen
ensimmäisen ajovuoden aikana. Tässä on
se kulminaatiopiste, joka kannattaa esille nostaa.
Saksassa aloitettiin myös kokeilu, jonka seurauksena
auton rattiin pääsee jo 17-vuotiaana, kunhan mukana
on 30 vuotta täyttänyt apukuski. Tällainenkin
toimenpide on otettu käyttöön, ja Saksasta
löytyy varmasti siitäkin jo kokemuksia. En siihen
aivan niin lämpimästi itse suhtaudu kuin tuohon
nollatoleranssiin nuorten kuljettajien osalla. Tämä nollatoleranssiajattelu
on myös varsin mielenkiintoinen siinä mielessä,
että kun Suomessa puhutaan yleisesti rattijuopumusrajojen
muutoksista ja paineista muuttaa niitä, niin itse asiassa
tilastot ja faktat eivät puhu paljoakaan sen puolesta,
että sillä olisi merkitystä, että kaikilta
pudotettaisiin nollaan eli vaadittaisiin nollatoleranssia ratissa.
Mutta tilastot kertovat sen, että nimenomaan näiden
nuorten, 18—24-vuotiaiden juuri ajokortin saaneiden nuorten, osalla
se alkoholin, jopa pienen 0,1—0,2 promillen, veressä olo
vaikuttaa oleellisesti ajotaitoihin.
Arvoisa puhemies! Toivon liikenneministeri Anu Vehviläisen
asettamalle työryhmälle ripeää otetta,
sillä meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Jokaisen
nuoren, joka liikenteessä ja muutenkin kuolee, kuolema
on aina turha kuolema.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Edellisen puheenvuoron johdosta voisin vielä jatkaa,
että ei yksistään sen kuljettajan mahdollinen
pieni promillemäärä vaan mukana seuraavan
seurueen sitä suurempi promillemäärä vaikuttaa
hyvin usein sen nuoren kuljettajan tottumuksiin, käyttäytymiseen
ja lopputulokseen. Tämä on nähty monessa
valitettavassa onnettomuudessa.
Herra puhemies! Tämän vuoden talousarvion käsittelyssä liikennejaoston
työskentelyssä, kuten lopputuloksessakin näkyy,
esille nousivat talousarviolisäysten myötä meriväylät,
kevyen liikenteen väylät, Rengonharjun lentokenttä,
joukkoliikenteen tuki, saariston yhteysliikenne, palvelujen ostot
ja kehittäminen ja Utsjoen valokaapeliyhteys.
Näistä haluan erikseen todeta Rengonharjun lentokentän.
Liikennejaosto kävi paikan päällä viime
kesänä, ja totesimme sen asian, että tämä täytyy
hoitaa kuntoon. Se ei onnistunut yhdelle vuodelle, mutta kahden
vuoden aikana tuo asia tulee kuntoon, ja näin Seinäjoen
lentokenttäkin pääsee tähän
lentoväyläverkostoon mukaan ja tältä osin
yksi asia taas sitten Suomessa on kunnossa. Sinällänsä nämä lentoturvallisuusmääräykset
ovat joskus vähän kiusallisiakin. Hyvin pienet
mitat tässä tekivät tuon hallin, joka
siellä lentoliikenteen vaarana nyt sitten käytännössä on.
Tuo lentokenttähalli siis toisin sanoen määräysten
mukaan oli liian korkea, ja näin se joudutaan purkamaan
ja siirtämään. Eli tämä syynä siihen.
Mutta kaiken kaikkiaan, kun puhutaan liikennepolitiikasta, niin
se on varmaan myönnetty eduskunnassa aivan läpi,
että nimenomaan pitkäjänteisyyttä tarvitaan.
Liikennejaosto on painottanut useana vuonna omassa budjettikannanotossaan
ja valtiovarainvaliokunta mietinnössään, että pitkäjänteisyyttä pitää meidän
liikennepolitiikkamme rahoitukseen saada.
Monta kertaa olen myös miettinyt sitä, eikö olisi
parempi, että esimerkiksi suomalaisten eläkerahastojen
rahat, siis meidän kaikkien yhteiset varat, ohjattaisiin
enemmän suomalaiseen väyläverkostoon
ja suomalaiseen muuhunkin innovaatioon ja rakentamiseen kuin esimerkiksi
siihen, että ne heitetään vaikka Singaporen
satamaan. Onko meidän moraalimme se, että me panemme 8
prosenttia tuottotavoitteeksi mieluummin ja heitämme rahat
tuonne jonnekin muualle, mistä ei tiedetä välttämättä,
milloin ne tulevat takaisin, vai asetammeko vähän
pienemmän korkotavoitetason, jotta se toimii suomalaisen
kansantalouden ja meidän kaikkien hyväksi? Kukas
tästä päättää?
Me kaikki yhdessä.
Kevaa moitittiin siitä, että Rovaniemelle
asti rakensivat oikein aluepoliittisista syistä moottorikelkkatehtaan.
(Ed. Kankaanniemi: Ei siitä moitittu!) — Kyllä siitä moitittiin.
Yleisradioon soitin kesällä ja kysyin oikein,
että mitäs aluepolitiikkaa se on. Se on Rovaniemeläisten,
lappilaisten, rahaa, joka on käytetty sinne. — Vastaavia
hankkeita me tarvitsemme: on E18, on Pohjanmaan rata, on Savon rata,
on Karjalan rata. On paljon sellaisia hankkeita, mihin tarvitaan
kotimaista rahaa. Tässä mielessä kyllä haluan
ihan edelleenkin olla kehottamassa suomalaisia eläkerahastoja
ja vastaavia sijoittamaan Suomeen, kaikkeen siihen työhön,
mitä täällä kaiken kaikkiaan
tarvitaan.
Herra puhemies! Mielenkiintoisinta on ehkä kaiken kaikkiaan
ministeri Vehviläisenkin täällä esille
ottama ja kansliapäällikkö Harri Pursiaisen
kehittämä ja koko ministeriön eteenpäin
viemä kansallisen älyliikenteen strategia. Se
pitää varmasti paljon sisällään.
Ajatellaanpa vaikka esimerkiksi sellaista erittäin alkeellista
asiaa kuin alkolukko. Se on yksi sellainen melkein jo muinaiskauden
asia, jota emme vieläkään ole saaneet
vietyä niin pitkälle kuin se pitäisi
viedä. Eli jokaisessa autossa tulee tulevaisuudessa olla
alkolukko, joka tarkistaa, onko kuljettaja ajokunnossa. Silloin
ei ole niitä onnettomuuksia samassa määrin
kuin tänä päivänä.
Mutta ehkä vielä mielenkiintoisemman tulevaisuuden
näkökulman luo kaiken kaikkiaan tämä uusi
teknologia. Ajatellaanpa vaikkapa verotusta. Nythän me
verotamme tasaisesti polttoaineen myötä, polttoaineverotuksen
kautta. Entäpäs jos tuo verotus kulkisikin sen
liikkumisen myötä? Ruuhkahuiput olisivat kalliimpia,
ruuhkaiset paikat ehkä kalliimpia jne.; koottaisiin vaikka
sama summa mutta eri lailla. Satelliittijärjestelmät
tulevat mukaan. Kyllä näitä autojen liikkeitä on
hyvin helppo seurata. Nyt vaaditaan, että pitäisi
muun muassa ruuhkapaikoilla — Pääkaupunkiseutu
on hyvä esimerkki — koko ajan leventää teitä,
tehdä uusia väyliä. Eihän sillä tiellä koskaan
päästä eteenpäin. Pitää pystyä myös ohjaamaan
liikennettä, ja kyllä se on tietyllä lailla
myös yhteiskunnan tehtävä.
Herra puhemies! Ihan lopuksi pari sanaa aloitteista. Täällä on
aloitteista todettu — totean, että 5 minuuttia,
tämä suositusaika, on tullut täyteen, mutta
ehkä jos minuutin voin vielä käyttää — miksi
sitten niitä täällä ei aktivoida.
Minä haluan heittää vastakysymyksen:
Jollakin lailla, kun hyvää aloitetta vie eteenpäin,
aika pahalle tuntuu sitten lopuksi kertoa, että oikein
eduskunta kaatoi äänestyksessä jonkun
tärkeän hankkeen. Ministeriökin saa siitä vahvistusta,
että eihän tällaista hanketta kannata
viedä eteenpäin enää, kun eduskuntakin
on oikein kaatanut sen.
Sen vuoksi, kun valtiovarainvaliokunta käsittelee budjettimietinnön
ja siinä yhteydessä niin liikennehakkeet kuin
kaikki muutkin on käyty läpi, niin tosiasiallisesti
se on tietysti sen kunkin asian kohdalla päätepiste.
Jokaisen edustajan oikeuksiin kuuluu ilman muuta tehdä aloitteita. Niin
pitää olla jatkossakin, niitä pitää voida
aktivoida. Mutta on myös syytä havaita se, että aktivoimisen
kautta on se suuri vaara, joka on käytännössä sataprosenttinen,
koska budjettimietinnön jälkeen on pakko todeta,
että tässä kaikki tällä erää,
niin se on sen hankkeen kannalta itse asiassa sitten tuhoisaa.
Sirpa Paatero /sd:
Arvoisa puhemies! Väylät ja liikenne on tietenkin
kaikkia meitä lähellä, ja sen nyt varmaan
näkee myöskin huomenna äänestettävistä talousarvioaloitteista,
mutta ihan ensin yleisesti.
Liikennepoliittinen selonteko vahvistettiin tässä eduskunnassa
vuonna 2000, ja siellä otettiin tiukka linjaus perusväylänpitoon,
johonka sekä liikennevaliokunta että myös
jaosto ovat vuosittain kiinnittäneet huomiota. Nyt kuitenkin tämä hallituksen
esitys vähentää selonteon vastaisesti
perusväylänpidon rahoitusta sekä teiden että ratojen
puolelta. Mitä mieltä on tehdä selontekoja
ja tehdä linjauksia, jos käytännön
toimenpiteet tässä salissa, kun pitäisi
rahaa niihin satsata, ovat päinvastaiset? Sosialidemokraattien vaihtoehdossa
on perusväylänpitoon lisätty rahoitusta
sekä teiden että ratojen osalle, ei kylläkään
riittävästi yhä edelleenkään,
mutta kuitenkin huomattavasti enemmän kuin hallituksen
esityksessä.
Toinen surullinen asia on jatkuvasti vähenevä joukkoliikenteen
käyttö. Meillä on alueita, missä se
ei todellakaan toimi liittyen sen huonoihin verkkoihin ja sen hintaan.
Tällä hetkellä noin 15 prosenttia on
käyttöaste. Tähän tarvitaan
yhteiskunnan lisääntyviä satsauksia,
jotta meillä olisi mahdollista jo tasa-arvonkin vuoksi
kaikilla ihmisillä mahdollisuus liikkua oman kuntansa alueella,
mutta myös tietysti kuntien välillä.
Tähän olemme myöskin satsanneet lisärahoitusta.
Telakkateollisuus on tällä hetkellä varsin
surkeassa jamassa, tilauksista on romahtanut yli 90 prosenttia.
Tästä syystä olemme esittäneet
valtion omien alushankintojen aikaistamista, jolla voitaisiin hieman
pelastaa niitä työpaikkoja, jotka tällä hetkellä erityisesti
länsirannikon osalla ovat vaarassa kaikki hävitä ja
koko se osaaminen, mitä Suomessa telakkapuolella on olemassa.
Sitten tämä surullisenkuuluisa sähköinen
liikenne, josta Evan arviointi oli aika rankkaa luettavaa meille
kaikille, niin että se ei todellakaan toimi. Meillä ei
olla sähköisen asioinnin maailmassa niin kuin
olisi olettanut tässä tietotekniikan ykkösmaassa
vuonna silloin aikaisemmin. Nyt tarvitaan siis lisää satsauksia
valtakunnalliseen laajakaistahankkeeseen sekä maan kattavaan
digitalisointiin. Ilman näitä me jäämme
todellakin sinne Mongolian tasolle tai jäämme
jopa siitä Mongoliasta jälkeen.
Sitten yksi lause myöskin tästä selonteosta: "Suomi
on sitoutunut toteuttamaan Helsinki—Vaalimaa-moottoritien
E18 vuoteen 2015 mennessä, jonka varmistamiseksi sen puuttuvista osista
tehdään koko yhteysvälin kattava toteutuspäätös."
Ensi vuosi on vuosi 2010. Silloin ei aloiteta sitä osaa
Haminan ohitustiestä, vaikka valmius oli jo tänä vuonna
aloittaa se. Ensi vuonna ei aloiteta Koskenkylä—Kotka-väliä,
ei aloiteta Hamina—Vaalimaa-väliä. Tälle
hankkeelle, jotta se olisi valmis vuonna 2015, tulee aikamoinen kiire,
kun se yritetään, kaikki nämä välit,
joiden yhteishinta on siis yli 700 miljoonaa, tehdä siinä kolmessa
vuodessa. En tiedä, mistä silloin löytyy
rahaa, ja niin olisin toivonut, että sitä olisi jaettu
näille vuosille, mitä tässä olisi
ollut aikaa, kun näin on kerran sovittu.
Toinen asia: Sinne samalle kulmakunnalle liittyen siitä Haminasta
Vaalimaalle päin on tietysti tämä surullisenkuuluisa
rekkaparkki. Valitettavasti toistan tätä "surullisenkuuluisaa"
nyt useamman kerran, mutta tämän hankkeen piti
olla jo valmis. Jos yhtään ajattelee kulmakuntaa,
jota on kohdeltu rakennemuutoksen osalta aika rankasti ja logistiikka
on sen ainoa kasvava toimiala ollut viime vuosina, niin sitten tämä hallitus
peruuttaa ne rahat, jotka sinne oli satsattu. Ne rahat oli toisen
kerran lisätalousarviossa, jossa ne peruutettiin, ja nyt
niitä ei ole myöskään ensi vuoden
talousarviossa. (Puhemies: 5 minuuttia!)
Kolmas asia, mikä vaikuttaa tähän
logistiikkaan, on tietenkin satama, jossa Kotolahden ratapiha on
teemahankkeesta saanut alkurahoituksensa silloin edellisen hallituksen
aikana, mutta valitettavasti se ei ole vieläkään
valmis. Me emme vieläkään saa Kotkan
suuresta satamasta, joka on siis maan suurin konttiliikenteen osalta, viedyksi
niitä kontteja rautateiden kautta niin kuin haluaisimme,
ja se tukkii myöskin sitä rekkaliikennettä sinne
rajalle. Tähän toivoisin, että valtiovalta
antaisi edes ne muutamat miljoonat, jotta niitä satsauksia
ei pyydettäisi yhä enenevässä määrin
Kotkan kaupungilta.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Kun 5 minuuttia oli vähän
liian lyhyt näin tärkeässä asiassa
kuin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan
osalta, niin muutamia ajatuksia vielä.
Pohjaksi totean, että kristillisdemokraateilla on vaihtoehtobudjetti
ollut jo syyskuusta lähtien ja olemme sitä johdonmukaisesti
vieneet eteenpäin ja siihen perustuu pääosa
meidän aloitteistamme, joista täällä äänestetään,
eli ne on tasapainotettu myös tulojen osalta. Sen lisäksi
tietysti meillä on muutamia henkilökohtaisia,
omia, aloitteita oman maakunnan tärkeistä hankkeista, ja
on tärkeää, että nekin viedään
loppuun asti ja katsotaan sitten, ketkä ovat niiden takana,
ketkä eivät. Varmaan perusteltuja, koska hallituspuolueiden
edustajatkin niitä ovat tehneet muun muassa tämän
pääluokan osalta peräti 116 kappaletta, ja
kyllä uskon, että tärkeitä asioita
on. Ehkä nämä hallituspuolueiden 116
liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan
aloitetta kertovat siitä, että valtavasti on polttavia
tarpeita liikennepuolella eri puolilla maata ja tyytyväisyys
ei siis silloin hallituksen politiikkaan riittävä ole.
Mutta toki on ymmärrettävä, että elämme
taloudellisesti aikaa, jolloin kaikki hankkeet eivät voi
toteutua nyt eivätkä edes lähitulevaisuudessa,
ja siksi joudutaan arvioimaan niiden tärkeysjärjestystä.
Se mikä on mielenkiintoista, on, että täällä hallituspuolueitten
edustajat ovat voimakkaasti vedonneet siihen, että on vaikea
aika, taloudellinen syvä ahdinko ja siksi liikenne- ja
viestintäministeriön pääluokan
menoja ei voida kasvattaa. Voidaan ajatella ihan päinvastoin,
niin kuin tänä vuonna on lisäbudjettien
osalta tehty eli on osoitettu muun muassa tiehankkeisiin merkittäviä lisäyksiä.
Minulla on se käsitys, että tämä lama
ei ole — tai mikä taantuma tai lama, voidaan lamasta
puhua ja rajusta sellaisesta ja työttömyyden valtavasta
kasvuvauhdista, joka on menossa, ja elinkeinoelämän
suurista vaikeuksista, maatalouden suurista vaikeuksista jne., jotka
olisivat niin tietoliikenteen, ratojen, lentoliikenteen kuin ennen
kaikkea maantieliikenteen osalta nyt kaipaamassa panostuksia ja
näin myös työllisyyttä voitaisiin
hoitaa järkevällä tavalla tekemällä kauaskantoisia
investointeja eri puolilla maata. Nyt niitä tehdään
aivan kohtuuttomasti vain täällä etelässä ja
muu osa maata on aika lailla heikoissa kantimissa.
Tässä suhteessa se, että viime vuoden
tilinpäätökseen verrattuna ensi vuoden
budjetti, joka nyt on käsittelyssä, on perusväylänpidon
määrärahan osalta 82 miljoonaa euroa
pienempi, eli hallitus leikkaa viime vuoden tilinpäätökseen
verrattuna, joka on toteutunut, ensi vuodelle 82 miljoonaa euroa
pois perustienpidosta, tai perusväylänpidosta,
niin kuin sanotaan nykyisin. Se on kyllä aikamoinen linjanveto,
aika käsittämätön. Nyt näitä rahoja
kyllä tarvittaisiin. Meillä ei ole mitään
tietoa, tuleeko lisäbudjettia ja jos tulee, niin minkälaisia
määrärahoja. Tänä vuonna niitä on
lisätty jonkin verran lisätalousarviossa, ja tämän
vuoden lopullista käyttöä emme tietysti tässä vaiheessa
vielä ihan tarkkaan tiedä.
Mutta siis lama jatkuu, elvytystä tarvitaan edelleen
ja siihen kyllä on yksi käyttökelpoinen tapa,
liikennehankkeiden toteuttaminen vähän niin kuin
ennenaikaisesti. Siinä esimerkiksi Keski-Suomesta löytyy
erittäin tärkeitä, polttavia tarpeita
keskellä maata, jossa läpikulkuliikenteen merkityskin
jo on valtavan suuri paikallisen liikenteen lisäksi. Eli
tässä hallituksen linja on kyllä hankala
ja huono, kun se ei jatka tätä aktiivista liikennepolitiikkaa
ensi vuonna, ja erityisen suuri ongelma on maaseudun alemman asteinen
tiestö — en käytä sanaa alemman
arvoinen, niin kuin täällä monet käyttivät,
koska arvoiltaan ne ovat tärkeitä teitä,
mutta asteiltaan ne ovat alempia teitä. Siellä ollaan
todella kurjassa tilanteessa ja monet kunnat kärsivät
huomattavasti, ihmiset ja elinkeinot, tiepolitiikan kohtuuttoman heikosta
tasosta maaseutualueilla erityisesti.
Herra puhemies! Tässä yhteydessä on
syytä myös nostaa esille varojen käyttö liikennehankkeisiin.
Olen ed. Rossin kanssa täysin samaa mieltä, että eläkerahojen
käyttö olisi nyt otettava vakavasti. Esa Svanljung,
lienee joku Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja tänä päivänä,
otti hyvin myönteisen kannan siihen, että suomalaisten
eläkevaroja käytettäisiin järkevien,
tuottavien liikennehankkeiden rahoittamiseen. Miksi hallitus ei
ole tähän millään lailla tarttunut?
(Puhemies: 5 minuuttia!) Pitäisi nopeasti tarttua.
Herra puhemies! Sitten rattijuoppoudesta täällä vähän
käytiin keskustelua. Mielestäni 0,2 promilleen
pudottaminen olisi ihan paikallaan, ja vakava kysymys on tämä nuorten
liikennekäyttäytyminen. Siihen pitää kyllä puuttua
paljon voimakkaammin kuin mitä nyt on tapahtunut. Itse asiassa
ei ole tapahtunut yhtään mitään.
Lopuksi vielä, herra puhemies, olen syvästi huolissani
siitä, että Vanhasen hallitusten aikana Suomen
tietoyhteiskuntakehitys on romahtanut. Ennen oli tilanne, että Suomessa
oli selkeä vastuu, Olli-Pekka Heinonen ministerinä viimeksi silloin
hoiti hyvin tai huonosti, eräiltä osin vähän heikostikin,
mutta kuitenkin, ja nyt hallituksessa ei ole ketään
vastuuta selkeästi kantavaa siitä, että tietoyhteiskuntakehitystä vietäisiin
Suomessa eteenpäin. Tämä Evan raportti
kertoo, että olemme romahtaneet, niin kuin on sanottu,
Mongolian tasolle. Tämä on se avain, jolla Suomi
voisi nousta nopeastikin tästä lamasta, jos tietoyhteiskuntakehitystä määrätietoisesti
ja voimakkaasti alettaisiin nostaa. Siihen täytyisi nimetä hallituksessa
selkeä vastuuministeri. Nyt se on hajallaan vaikka missä ja
kukaan ei kanna kokonaisvastuuta. Toimijoita on monta, mutta poliittisen
kokonaisvastuun pitäisi olla jollakin. Tässä hallituksen
pitäisi nyt vielä, vaikka sen päivät
alkavat olla luetut, ottaa asia aivan uudella tavalla haltuunsa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Rossi täällä sanoi
ja kuten ed. Kankaanniemikin toi esille, olisi mielekästä,
että eläkerahastojen varoja sijoitettaisiin nimenomaan
ja itse asiassa vain ja ainoastaan kotimaisiin kohteisiin. Minä pidän
hyvin riskialttiina, että niitä korkeamman tuoton
tavoittelussa on sijoitettu ulkomaille. Voi olla, että sieltä tuottoja tulee,
mutta yhtä hyvin voi olla, että sieltä ei
omiaankaan saa pois, ja tätä pidän vastuuttomana. Sitä vastoin,
jos rahoja sijoitetaan kotimaiseen liikennerakenteeseen, niin tieverkostoon
kuin ratoihin, se on kotimainen investointi ja silloin rahat, jotka
on kotimaassa ansaittu ja joilla eläkevakuutukset on maksettu,
hyödyntävät kotimaista elinkeinoelämää ja
kotimaista taloutta. Haluaisin vaikka lain ihan suorastaan, että ne
tulee sijoittaa kotimaisiin kohteisiin. Ei Suomessa ole vielä kaikki
tehty eikä Suomessa ole kaikki valmista eikä rakennettua.
Täällä voidaan tehdä nimenomaan
paljon, ja silloin haluan tämän näkemyksen
tuoda vahvasti esille.
Arvoisa puhemies! Haluan antaa tunnustusta liikenneministeri
Vehviläiselle siitä, että hänen aikanaan
on alettu kunnostaa niitä ratoja, jotka olivat jopa purku-
ja lakkautusuhan alla. Työt jatkuvat. Pisin poikkirata,
johon edellisessä puheessani viittasin, on Huutokoski—Savonlinna-osuudelta
kunnostettu ja jo nyt on ohjattu liikennettä Salpausselän
poikkiradalta tälle radalle. Se on helpottanut Salpausselän
ruuhkia ja palvellut puunjalostusteollisuutta. Tästä on
tullut jo myönteistä palautetta.
Samoin Pohjois-Karjalassa Karjalan rataa kunnostetaan, että rata
säilyy läpiajettavana Joensuusta Kontiomäen
kautta Ouluun. Siellä heikoimmat osat tullaan laittamaan
kuntoon. (Ed. Piirainen: On laitettu, mutta liian vähän
on rahaa!) — Aivan, pitää paikkansa,
liian vähän, mutta on se vähäkin
parempi kuin se, että toteutettaisiin purkaminen. Kun rahaa
laitetaan, se on merkki, että sillä tullaan töitä jatkamaan. — Aivan
kuten edustaja täällä sanoi, niin liian
vähän on rahaa pantu moniin muihinkin kohteisiin, mutta
kun työt on aloitettu, niin kyllä niitä sitten myöskin
todennäköisesti jatketaan. Esimerkiksi rata Äänekoski—Haapajärvi,
niin sanottu Keski-Suomen rata, 1950-luvulla rakennettu, ihan 1960-luvun
alussa läpiajettavaksi valmistunut, kunnostetaan hyvään
kuntoon Äänekoski—Saarijärvi-välillä ja
välttävään kuntoon kunnostetaan
sitten Saarijärveltä pohjoiseen. Mutta se, että se
kunnostetaan siltäkin väliltä puutavaraliikennettä varten,
on merkki, että se tullaan kunnostamaan myös paremmin.
Siinä tehdään nyt aivan välttämättömin,
mutta Saarijärvi—Äänekoski-väli
tulee suorastaan — haapamäkeläisenä sanon — kadehdittavan
hyvään kuntoon, sillä se tulee yhteen
hitsatuin kiskoin, mitä Haapamäen radat eivät
vielä ole, paitsi Haapamäki—Pihlajavesi-osuus.
Arvoisa puhemies! Kun mainitsin tässä yhteydessä Haapamäen,
niin todella toivon, että ne radat, joissa on jo tehty
merkittäviä kunnostuksia, voitaisiin vielä puuttuvilta
osin, kaikki Haapamäen kautta kulkevat radat, erikoisesti
välillä Haapamäki—Seinäjoki,
saattaa siihen kuntoon, mitä suunnitelmat ovat olleet.
Siellä on vielä lyhytkiskoista osuutta jonkun
verran, muuten ne ovat kohtalaisessa kunnossa. Mutta sitten rata Haapamäki—Parkano—Pori
tulisi kunnostaa ja palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle. Se
olisi vaihtoehtoinen reitti myös kaikelle muulle Porin
ja länsirannikon satamiin suuntautuvalle liikenteelle,
sillä nyt tällä hetkellä jo
Jyväskylä—Jämsä—Tampere-rata,
kuten Tampereelta Kokemäen kautta Poriin, on osin ruuhkautunut.
Silloin olisi mielekästä laittaa olemassa oleva
ratayhteys hyvään, liikennöitävään
kuntoon.
Haluan, että myös ne valtion ylläpitämät
tiet, jotka uhataan siirtää yksityisteiksi, voisivat
edelleen säilyä valtion vastuulla. Yksityistiet
ovat tärkeä osa suomalaista tieverkostoa puuhuollon, maaseudun
elinkeinoelämän, asuttuna pitämisen ja
maaseudun toimintojen ja myös vapaa-ajan kannalta. Toivon,
että valtio voisi antaa jatkossakin sitä tukea,
mitä yksityisteillä odotetaan näitten
teiden kunnostamiseen.
Tietoliikenteen osalta pidän suurena vahinkona sitä,
että lankaverkkoa on liian paljon purettu tästä maasta.
Toimivalle, hyväkuntoiselle verkolle olisi ollut paljon
käyttöä. Purkaminen on ollut vahinko.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! En tiedä, kuulinko äsken
oikein vai en, mutta joka tapauksessa, kun ed. Kankaanniemi sanoi,
että tähän liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan
määrärahoihin ei ole lisätty
määrärahoja, niin haluan vaan todeta
sen, että määrärahat lisääntyvät
2 prosentilla ja sitä kautta ministeriötä kohdellaan
aika lailla samalla tavoin kuin monia muitakin ministeriöitä.
Se, että riittääkö sitten joka
paikkaan rahaa, onkin toinen kysymys, ja se mitä lisäbudjetit
taas tuovat tullessaan, vielä muuttaa varmasti tätä tilannetta.
On todella toivottavaa, että lisäbudjetissa sitten
pystytään monia hankkeita hoitamaan.
Herra puhemies! Vielä tuolla työhuoneessa kuuntelin,
kun ed. Jukka Mäkelä omassa puheenvuorossaan totesi,
että jos kunnat tulisivat rahoittajiksi tieinvestointeihin,
niin on kyllä syytä torjua se. Koska jos tarkoituksena
on, että investoinnit loppuvat muualla maassa kuin vauraimpien kuntien
kohdalla, niin se ei ole oikea tie. Valtion tiet kuuluvat valtiolle
yhteisesti, ne veromarkoilla, nykyisillä veroeuroilla,
rahoitetaan.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin
aiemmin eläkeyhtiöitten rahojen käytöstä tiehankkeisiin,
ja minun mielestäni siinä pitää kyllä olla
varovainen ja harkitseva, koska näitä eläkeyhtiöitten
rahoja tullaan lähiaikoina kyllä rutkasti tarvitsemaan.
Jukka Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Rossille: Tämä on hyvä periaatteellinen
kysymys. Nimittäin silloin, kun resurssit ovat niukat, pitää harkita,
mutta kyllä sen kokemuksen mukaan, mitä itselläni
on, pienikin omarahoitusosuus saa harkitsemaan ja priorisoimaan
hankkeita silloin, kun niin täytyy tehdä.
Yleiskeskustelu pääluokasta 31 päättyi.