Ulkoasiainministeriön hallinnonala 24
jatkui
Jukka Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb puheenvuorossaan totesi,
että Suomen edustusverkkoa koskevat kovat paineet. Meillä on
98 pistettä, ja käyttökustannukset kasvavat
yli sen resurssin, mitä meillä on käytettävissä,
ja erityisesti kiinteiden menojen kasvu huolestutti ministeriä.
Pitää muistaa, että tämä on
kuitenkin tärkeä asia. Nämä meidän
edustustot palvelevat koko valtionhallintoa, ja erityisesti haluaisin
lisäpotkua siihen, että Suomen viennin edistämistä pystyttäisiin
parantamaan erityisesti esimerkiksi semmoisissa kysymyksissä,
että koulutusviennissä pitäisi päästä eteenpäin.
Silloin, kun me pystyisimme esimerkiksi meidän erinomaisen hyvää peruskoulujärjestelmäämme
markkinoimaan, tuotteistamaan ja myymään maailmalle, niin
se myyntityö tapahtuu pitkälti julkisen sektorin
henkilöiden kautta. Silloin tämä meidän edustustoverkkomme
voisi olla hyvä tukemaan tätä työtä.
Me olemme toisaalta juuri äsken puhuneet liikenne-
ja viestintäministeriön hallinnonalasta ja todenneet,
että Suomi on jäämässä tässä tietoyhteiskuntakehityksessä jälkeen.
Minä näkisin, että nimenomaan tässä ulkoministeriön
edustusverkostossa olisi mahdollisuus hyödyntää sähköisiä alustoja
ja käytäntöjä sillä tavalla,
että erittäin edistyksellisesti vietäisiin
sitä eteenpäin, tehtäisiin siihen uudet
toimintatavat ja toimintafunktiot, joilla säästettäisiin
myöskin selkeästi kustannuksia.
Minä olen ihan varma, että kun toimintatapoja muutettaisiin
matkustamiskäytännöissä ja muissa,
saataisiin aikaan merkittäviä säästöjä.
Ja kun tähän vielä verkotettaisiin yksityiset
toimijat mukaan, meillä olisi hyvä mahdollisuus
edistää suomalaista vientiä. Meillä on
monta hyvää toimijaa ulkomailla, (Puhemies: 2
minuuttia!) jotka ovat isänmaallisia ihmisiä ja
jotka omien kontaktiensa lisäksi voisivat edistää myöskin
muiden vientihankkeita. Ne pitäisi saada tämmöiseen
sähköiseen verkostoon mukaan.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa herra puhemies! Puutun vain yhteen ulkoasiainhallinnon
asiaan elikkä suurlähetystöihin. Yli
100 000 suomalaista vierailee Thaimaassa vuosittain. Minäkin
olen siellä hoitamassa psoriasista; se on maailman paras
paikka siihen: suolainen vesi ja aurinko. Thaimaan kartta on suunnilleen
samanlainen kuin Suomen ja Ruotsin kartta, elikkä pääkaupunki
Bangkok on kuten Tornio, Pattaya on kuin Oulu, Hua Hin on kuin Luulaja
ja Phuket on suunnilleen kuin Göteborg, sillä mennään.
Suurlähetystö toimii Bangkokissa, josta on 120
kilometriä matkaa muun muassa Pattayalle, jossa asuu kaikista
eniten suomalaisia. Konsuli Pirkko Kaikkonen saa kaksi kertaa vuodessa suunnilleen
määräyksen suurlähettiläältä tulla päiväksi
Pattayalle, jossa olisi paljon tällaisia konsulipalvelujen
tarvitsijoita. Se ei riitä. Olen edellisen suurlähettilään
Lars Backströmin kanssa keskustellut asiasta vuosikausia,
että eikö tuommoinen eniten suomalaisia sisällään
pitävä alue kuin Pattaya, noin 120 000
asukkaan kaupunki, tarvitsisi paremmat konsulipalvelut. Siellä niille
todellakin olisi tarvetta. Suurlähettiläs Backström
aina vastasi, että välimatka on liian lyhyt. 120
kilometriä ei moottoritietä tietenkään ole
pitkä matka, mutta monesti noissa viisumiasioissa siellä joutuu
sitten Bangkokissa yöpymään, ja se ei
ainakaan lapsiperheille ole mitenkään kovin hieno
asia.
Bangkokiin on tullut uusi suurlähettiläs Sirpa Mäenpää tämän
vuoden syyskuun alussa. Toivottavasti uusi suurlähettiläs
ottaa onkeensa, että niitä palveluja vietäisiin
sinne, missä niitä tarvitaan. Nimittäin
Bangkokin suurlähetystöllä on kaksi sivupistettä,
toinen nimenomaan siellä Phuketissa, joka on niin kuin
tuolla Göteborgin korkeudella suunnilleen, ja toinen on
Chiang Maissa, jonne Bangkokista on matkaa yli 600 kilometriä pohjoiseen.
Eli tämmöinen pieni vihje tuonne ulkoasiainhallinnon
puolelle.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Eilistä keskustelua kuunnellessa
oli erittäin miellyttävä kuulla siitä,
miten ulkoministeri Alexander Stubb on ryhtynyt nyt määrätietoisesti
vahvistamaan Suomen roolia maailmalla ja rakentamaan Suomesta rauhanvälittämisen
suurvaltaa, niin kuin hän totesi presidentti Martti Ahtisaaren hengessä.
Stubb totesi eilen, että Norja, Ruotsi ja Sveitsi ovat
rauhanvälityksen suurmaita ja Suomellakin olisi hyvät
mahdollisuudet tässä kantaa isompaakin roolia.
Näihin sanoihin on kyllä varsin helppo yhtyä.
Tietysti myönteistä on se, että nyt ensi
vuoden budjetissa rauhanvälittämiseen ollaankin
lisäämässä rahaa, ja niin kuin
ed. Pekka Haavistokin totesi, niin meillä on kokeneita seniorisuurlähettiläitä,
joita voidaan käyttää konfliktialueiden
välittäjinä, mutta lisäksi maallamme
olisi mahdollisuuksia toimia myös kokousmaana erilaisissa
organisaatioissa ja rauhanvälitystehtävissä,
joihin on koulutettavakin uutta väkeä.
Arvoisa puhemies! On hyvä, että maamme myös
määrätietoisesti tekee työtä maailmalla,
ja ensi vuonna on tarkoitus parantaa myös edustamista Bagdadissa
Irakissa. Se on tärkeää, että myös
näihin maihin, jotka ovat nyt vakiintumassa ja tasaantumassa
ja pääsemässä demokratian tielle,
myös tällaiset maat kuin Suomi ovat viemässä viestiä ja
auttamassa eteenpäin tuolla oikealla tiellä, jonka
he ovat nyt valinneet.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista seurata, miten Euroopan
unioni uuden Lissabonin sopimuksen pohjalta alkaa rakentaa ulkoasiainhallintoa
edustustoverkkoineen ja muine toimijoineen ja mikä on sen
vaikutus. En tiedä, onko Suomen hallituksella selkeää linjaa
tässä suhteessa, missä edustaudutaan
suoraan ja missä EU:n kautta. Pidän kuitenkin
tavattoman tärkeänä, että Suomella
on jatkossakin edustautumisverkosto mahdollisimman laajasti myös
noissa maissa, joissa perusteita sille on. Meillä on valtavan
laajoja alueita jo nykyisin suurlähetystöillä Etelä-Amerikassa, Aasiassakin
jne. Mutta on todella, vaikka tämä sähköinen
edustautuminen tai asiointimahdollisuus on parantunut, kuitenkin
tärkeää, että Suomi pitää suoria,
välittömiä suhteita näihin kehittyviinkin
maihin, tietysti ennen kaikkea Venäjään
ja USA:han ja näihin suuriin maihin, että meillä on
edelleen selkeä kontakti eikä kaikki tapahdu EU:n
kautta. Se luo epävarmuutta, jos sitä kautta hoidamme
asioita liiaksi. Toki siellä täytyy mukana olla.
Toinen asia, johon kiinnitän huomiota, on kehitysyhteistyö.
Pidän, että siinä määrärahojen kohdentaminen
ja toimintojen hyvä suunnittelu, toteutus ja valvonta on
a ja o ja määrärahasuuruus sitten seuraa
sitä. Nyt on sitten suuri ongelma ja vaara se, että kehitysyhteistyömäärärahoja ruvetaan
käyttämään ilmastopolitiikkaan
kasvavassa määrin ja silloin tämä maailman
köyhyys ja naisten asema ja muut vastaavat jäävät
heikommalle osalle. Toivon, että näin ei todellakaan
pääsisi tapahtumaan.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Jatkan lyhyesti päivällä käyttämääni
debattipuheenvuoroa tähän ulkoministeriön
hallinnonalaan.
Olen osaltani jopa harmistunut siitä, että tämä erinomainen,
laaja Suomen edustustoverkosto nähdään
nyt vain kustannusrasitteena. Jopa tämän talousarviokeskustelun
yhteydessä varsin monissa puheenvuoroissa on tarkasteltu
sitä, millä tavalla pitäisi karsia ja
millä tavalla tätä edustustoverkostoa
pitäisi jatkossa taloudellisemmin hyödyntää.
Se sinällään tietysti on oikeakin näkökulma,
mutta minä laajentaisin tämän keskustelun
siihen, mitä tarkoittaa se, että me näitä suurlähetystöjä hyödynnämme
nykyaikaisella tavalla. Minusta tätä sisältökeskustelua
on käyty aivan liian vähän, ja ajattelen
jopa niin, että suhteellisen pienellä rahalla
ja pienillä lisäpanostuksilla me voisimme tästä lähes
sadan maan verkostosta ottaa ihan uuden tasoisen hyödyn,
ja sen vuoksi päivällä viittasin tähän
kansalliseen osaamis- ja innovaatiojärjestelmään.
Tein noin kymmenen vuotta sitten toimenpidealoitteen siitä,
että suurlähetystöt pitäisi
integroida yhteiseen ja yhtenäiseen tietoverkostoon, joka
palvelisi meidän yliopistojamme, ammattikorkeakoulujamme,
oppilaitoksiamme, ja parhaimmillaan nämä lähetystöt
voisivat toimia nuorten lahjakkaiden opiskelijoiden käytännön kansainvälistymisen
harjoittelun alustoina. Kovin merkittäviä lisäpanostuksia
ei varmaankaan tarvittaisi, että päästäisiin
tämän tasoiseen käytäntöön.
Parhaimmillaan vuositasolla satoja nuoria suomalaisia lahjakkuuksia
voitaisiin integroida ei vain julkisen palvelun tehtävään
vaan myös niihin kansainvälistyviin yrityksiin,
jotka hakevat tällä hetkellä uusia voimavaroja.
Tässä mielessä, arvoisa puhemies,
minä toivon, että todella näitten lähetystöjen
hyödyntämiseen ja tämän mittavan
verkoston hyödyntämiseen luodaan uutta näkökulmaa
uudella strategialla. Meillä on ulkoministereinä nuori
lahjakas Stubb ja kokenut Väyrynen, ja jos ei tämä taistelijapari
kykene nykyistä paremmin avaamaan tätä uutta
näkökulmaa ja uutta sisältöä,
niin olen todella pettynyt.
Toinen lyhyt kommentti liittyy tähän siviilikriisinhallintaan.
Nimittäin tällä alueella rauhanvälitystoiminta
on se, jossa Suomen pitää ponnistella. Mutta minusta
tässä keskustelussa liian pienen huomion on saanut
Suomen Kirkon Ulkomaanapu, jonka toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen
on nuorena lahjakkaana toimijana tietyllä tavalla antanut
hyvin merkittävän panostuksen tähän
työhön, aliarvioimatta suinkaan Nobelin rauhanpalkinnon
saaneen presidentti Martti Ahtisaaren erinomaista työtä ja
toimintaa tällä alueella.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Globaalit kriisit koettelevat kaikkein kovimmin kehitysmaiden
naisia, lapsia ja vammaisia. Kriiseihin vastaaminen ja kestävä kehitys
edellyttävät juuri näitten ihmisten huomioimista
kaikessa kehitysyhteistyössä. On aivan selvää,
että käytännön tasolla läpileikkaavien
teemojen toteutuminen kehitysyhteistyössä on varsin
haasteellista. Läpileikkaava ja valtavirtaistaminen ovat
termeinä aika epäselviä, ja niiden toteutuminenkin on
varsin vaihtelevaa.
On myös niin, että haavoittuvia ryhmiä voi olla
vaikea tunnistaa ja ne voivat siksi jäädä kehitysyhteistyön
ulkopuolelle. Osa ihmisistä jää näkymättömiin
esimerkiksi puutteellisen tilastoinnin, etnisen alkuperän
tai maan poliittisen tilanteen vuoksi. Syrjinnän monimuotoisuus
ja tilannesidonnaisuus pitäisi ottaa huomioon kehitysyhteistyöohjelmia
suunniteltaessa.
Yleiskeskustelu pääluokasta 24 päättyi.