Täysistunnon pöytäkirja 127/2012 vp

PTK 127/2012 vp

127. KESKIVIIKKONA 12. JOULUKUUTA 2012 kello 14.02

tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013—2015

 

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen suhtaudun myönteisemmin kuin tuohon seuraavaan bisnesenkelitukeen, mutta en varauksettomasti tähänkään. Kyseessä on kuitenkin 190 miljoonan euron summa 3 vuoden määräaikana. Oma arvioni on, että suorilla tuilla saavutettaisiin parempi tuotto ja osumatarkkuus kuin veronhuojennuksella. Tosin suorilla tuillakin on tuki- ja rahoittajakohtaisesti ollut se taipumus, että valtaosa niistä kohdistuu suuriin yrityksiin ja joskus sellaisiin yrityksiin ja sellaisiin toimintoihin, jotka eivät tukea tarvitsisikaan.

Yksi ongelma tämän tuen määrittelyssä on se, mikä on tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Jos henkilön titteli vaihtuu mutta käytännön työ ei, niin onko se työ tuen piirissä, ja onko tuessa niin sanottua kuollutta painoa, eli kuinka paljon tukea ohjautuu niille yrityksille, joiden käyttäytymiseen ohjaus ei vaikuta tai vaikuttaa vähän? Ennustan, että tämän tuen vaikutusta on äärimmäisen vaikea jatkossa arvioida. Muun muassa asiantuntijana kuultu professori Niskakangas omassa lausunnossaan toteaa, että ei ole aivan helppo saada selville, onko tutkimustoiminta todellisuudessa lisääntynyt vähennyksen ansiosta. Vielä vaikeampaa on todistaa mahdollisten positiivisten ulkoisvaikutusten olemassaolo.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän huomiota kansanedustajien puheenvuoroille.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö teetti hiljakkoin selvityksen, joka päätyi melkoiseen listaan yritysten tukien poistamisesityksiä. Nyt menemme täysin päinvastaiseen suuntaan. Budjetti sisältää yhteisöverojen kevennyksiä kaiken kaikkiaan 480 miljoonaa. Nyt tämä kevennys maksaa valtiolle 190 miljoonaa euroa. Vaikka tämä on määräaikainen, on tuo huojennus erittäin merkittävä. Kun katsomme koko ensi vuoden budjettia ja siihen tehtyjä leikkauksia, etuuksien jäädytyksiä, tuntuu aivan kummalliselta, että tämä kuuden puolueen hallitus on päätynyt jälleen yritystukien tielle.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Jotta varmistamme, että pääsemme vielä illalla tänne eduskuntaan, niin ajattelin tulla oikein tänne pönttöön puhumaan.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin tärkeä siitä syystä, että meillä on tällä hetkellä erittäin suuria taloudellisia haasteita. Meillä kasvu on kääntynyt negatiiviseksi. Meidän täytyy löytää uusia kasvukannustimia, ja me tiedämme Suomessa, että meillä on puutteita innovatiivisuudessa, me tarvitsemme uusia ajatuksia, uusia keksintöjä ja me tarvitsemme myöskin rahoitusta nimenomaan siemenvaiheessa, alkuvaiheessa. Näitä rahoituselementtejä täytyy vahvistaa, jotta meille syntyy yrityksiä ja jotta ne elävät tuon kaikkein vaikeimman vaiheen lävitse, pääsevät kasvamaan ja pääsevät vakaalle pohjalle.

Tässä suhteessa, herra puhemies, hallituksen esitykset ovat aivan oivia. Uskon, että tutkimus- ja tuotekehitysvähennys nimenomaan johtaa siihen, että varsinkin pienissä yrityksissä tehdään enemmän tutkimustyötä ja sillä tavalla pyritään hankkimaan uusia keksintöjä, uusia tuotteita, joihinka tulevaisuuden kasvu voi perustua.

Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen esitys, joka meillä juuri nyt on käsittelyssä, on sijoitustoiminnan veronhuojennus. Oikeastaan "veronhuojennus" on väärä sana, koska tässä tapauksessa on kysymys lykätystä verotuksesta. Eli pyrimme siihen, että annamme sijoittajalle vähennyksen hänen pääomatuloistaan, kun hän sijoittaa yritykseen rahaa, enimmillään 75 000 euroa vuodessa, vähimmäismäärä 5 000. Pitää olla pieni, enintään 50 työntekijän yritys, jonka voidaan olettaa kasvavan nopeasti, ja se, että yritys saa pääomaa, on erittäin tärkeää. Se, mikä on olennaista, on se, että siinä tilanteessa, kun henkilö luopuu osakkeistaan, hän saa tietysti myyntihinnan, mutta verotuksessa myyntihinnasta vähennetään sitten hankintahinta, josta vähennetään sitten se vähennys, jonka hän on saanut tehdä pääomaverotuksessa aikanaan.

Tietysti tämä tarkoittaa sitä, että saattaa syntyä myöskin tilanne, jossa syntyy tappioita. Tämä helpottaa sitä, että kun voi pääomatuloista vähentää, niin se merkitsee sitä, että riski huonoista sijoituksista käy pienemmäksi, koska meillä ongelma tänä päivänä on se, että jos tekee myyntitappion, sen voi vähentää pelkästään myyntivoitosta, ja se rajoittaa tätä vähennysoikeutta olennaisesti, ja henkilölle, joka harjoittaa sijoitustoimintaa, saattaa syntyä merkittäviä myyntitappioita, joita ei voi verotuksessa hyödyntää. Tätä voi kutsua epäoikeudenmukaiseksi verotukseksi.

Nyt tällä hallituksen esityksellä päästään tilanteeseen, jossa tappiotkin voi vähentää mutta pääomatuloista, ja tällä tavalla pidetään huolta siitä, että verotus on selkeästi oikeudenmukaisempaa. Ja tietysti, kun sen vähennyksen saa tehdä sijoituksen tehdessään, se tarkoittaa sitä, että tietysti hyödyn saa verotuksessa jonkin verran aikaisemmin ja voitto kertyy sitten vasta myöhemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että tietysti henkilöllä on enemmän mahdollisuuksia sijoittaa pääomaa tuohon yritykseen. Tämä tarkoittaa myöskin sitä, että verotus tältä osin lykkääntyy. Se toteutuu myöhemmässä vaiheessa joitakin vuosia myöhemmin, mutta tämä on kohtuullinen etuus siitä ja hyvin pieni rasitus valtiolle kaiken kaikkiaan, että näin tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Tätä asiaa on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja valiokunnassa. Asiasta on kuultu asiantuntijoita, ja asiantuntijat ovat toivoneet tämän ehdotuksen laajentamista, mutta täytyy sanoa, että tässä vaiheessa, kun järjestelmä käynnistetään, on perusteltua ja tarkoituksenmukaista, että se on suhteellisen rajattu mutta kuitenkin pahimmat ongelmat on poistettu, mikä tarkoittaa sitä, että kun täällä oli aikaisemmin luonnoksessa, että pitää olla vähintään 20 prosentin omistus yhtiössä, se olisi ollut kohtuuton. Nyt kun se raja on poistettu, niin alle 50 prosenttia voi sijoittaa. Tällä tavoin voidaan sanoa, että henkilö on merkittävästi mukana mutta kuitenkin panoksella, joka on realistinen.

Mikä vielä on myöskin tässä järjestelmässä tärkeätä, on se...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvoisa puhuja, tässä on käsittelyssä päivälistan 7) asia, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013—2015.

Puhuja:

Ja sitten jos jatkan vielä edelleen tästä tutkimustoiminnan lisävähennyksestä, (Naurua) on erittäin tärkeätä, että tuon 100 prosentin hyvityksen saa tässä yhteydessä. — Olin valitettavasti lukenut esityslistaa väärin tältä osin. — Mitä tulee tähän vähennykseen, niin se on kuitenkin siinä määrin merkittävä kannustin ja se kohdistuu pieniin sijoituksiin, pieniin yhtiöihin, ja kun se kohdistuu palkkatuloihin, se merkitsee sitä, että tämä keino ehdottomasti edistää työllisyyttä: kannattaa palkata henkilöitä tekemään työtä ja tutkimaan. Tällä tavalla voidaan edistää sitä, että meille syntyy uusia keksintöjä tähän yhteiskuntaan ja tähän maahan. Suomessa tehdään hyvin paljon patentteja, mutta sillä tavalla voidaan kuitenkin tätä kannustavuutta kaiken kaikkiaan lisätä. Ja se, että se kohdistuu pienyrityksiin, on sillä tavalla tärkeää, että jos me ajattelemme Tekesin tutkimustukea, niin heillä on erittäin suuria vaikeuksia kyetä palvelemaan pieniä yrityksiä. Tästä syystä, kun tämmöisen vähennyksen saa automaattisesti eikä tarvita raskasta byrokratiaa, tämä myöskin kannustaa pieniä yrityksiä harjoittamaan tutkimustoimintaa. Uskon, että tällä tutkimusvähennyksellä on erittäin suuri ja myönteinen vaikutus siihen, että saamme innovatiivisuutta tähän yhteiskuntaan.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eilen kyseisestä laista käytiin varsin vilkas keskustelu, lähinnä sen menettelytavasta, ja edelleen ei voi muuta kuin pahoitella sitä menettelytapaa, jolla tämä laki täällä nyt sitten runnottiin vuorokaudessa läpi.

Edustaja Sasi sanoi, että verojaostossa asiaa käsiteltiin. Joo, sitä käsiteltiin se tunteroinen, kuultiin asiantuntijoita. Ulkopuolisia asiantuntijoita oli käytännössä kaksi, joista toinen oli molempien lakien hylkäämisen kannalla. Eli siinä oli se syvällinen perehtyminen jaoston puolelta tähän lakiin.

Täysin selväksi tuli se, että tulkinnanvaraisuutta tulee olemaan erittäin paljon tämän lain soveltamisen suhteen. Tämän Verohallinto antoi erittäin selkeästi ymmärtää, ja he tulevat varmaan tarvitsemaan niin lisäresursseja kuin koulutusta, että tästä saataisiin jonkunnäköisiä yhtenäisiä tulkintoja.

Tällä lyhyellä ajalla keskustan eduskuntaryhmä esittää omassa vastalauseessaan kolme muutosta:

Sen, että tämä vähennysoikeus ulotetaan myös muihin yrityksiin kuin osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin. Nyt tässä tilanteessa erittäin iso määrä pieniä yrityksiä jää tämän ulkopuolelle. Siihen keskusta esittää muutosta.

Toinen muutos on vähennysoikeuden alarajan alentaminen 5 000 euroon. Nyt 15 000 tulee olemaan liian korkea useissa tapauksissa.

Kolmas kohta tulee muutosesityksessämme olemaan se, että tätä voidaan soveltaa myös alihankintaan, mitä hallituksen esityksessä ei ole mukana.

Näillä korjauksilla, joita tässä ajassa pystyimme tähän vastalauseen muodossa tuomaan sisään, me pystymme tätä esitystä, sinällänsä ihan ansiokasta esitystä, parantamaan. Esitykset vastalauseessa siis 1, 3 ja 4 §:ään.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lintilän tässä tekemiä muutosesityksiä, kahta ensimmäistä oikein mielihalulla, ja tuo kolmaskin, sen seikan kannattaminen, nyt jotenkuten menee. (Välihuutoja vasemmalta)

Mutta, arvoisa puhemies, kun en päivittäin enkä ylenpalttisesti ole hallitusta kiittelemässä, niin siitä huolimatta, että näitä pieniä korjaustarpeita tässä nyt on, kyllähän tämä on ihan oikea avaus, jota vuosien ajan on yritetty saada aikaiseksi. (Seppo Kääriäinen: Pakon edessä!) Minä jo eilen onnittelin ministeri Urpilaista siitä, että hän onnistui nyt tässä asiassa näitten kokoomuslaisten kanssa paremmin kuin minä onnistuin viime vaalikaudella. Silloin sekä silloinen ministeri Katainen että ministeri Häkämies vastustivat juuri tämänsisältöistä esitystä. Nyt tämä on saatu aikaiseksi, ja annan siitä tunnustuksen kyllä hallitukselle.

Nämä pienet tarkennukset, mitä edustaja Lintilä tässä kertoi, olivat jo siinä muutama vuosi sitten valmistellussa esityksessä mukana. Silloin tosin tämä yläraja oli vähän alemmalla tasolla.

Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaholle: Minä en usko, että tämä verovaikutus tulee olemaan likimainkaan kuitenkaan 190:tä miljoonaa. Tämä on väliaikainen ratkaisu. Yritykset eivät kuitenkaan ole pystyneet vielä tähän juurikaan varautumaan. Ennen kuin ne kerkiävät palkata sellaista henkilöstöä, josta tässä nyt sitten tukea voi saada, siihen menee aikaa. Verovaikutus on paljon pienempi. Näin valitettavasti uskon.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen suuntaan viesti, ettei kannattaisi pitää näin kauheaa kiirettä sillä, että tuo hallituksen esitykset tässä aikataulussa eduskuntaan. Jos olisi verkkaisempi tahti, niin edustaja Sasikin ehtisi lukea päiväjärjestykset.

Mutta itse tästä valiokuntakäsittelystä. Siellä on kuultu asiantuntijoina viittä henkilöä, ja yksi taho on antanut kirjallisen lausuntonsa. Näistä, jotka ovat antaneet kirjallisen lausunnon — jos sen muuttaa prosenttiosuuksiksi — kolmasosa on hyvin kriittinen tämän esityksen suhteen ja niistä riippumattomista asiantuntijoista, jotka ovat antaneet kirjallisen lausunnon, 100 prosenttia on kriittisiä tämän esityksen suhteen. Vaikka muuten en olisikaan lähestulkoonkaan kaikissa verokannoissa asiantuntija Niskakankaan kanssa samaa mieltä, niin kyllä, kun puhutaan jostain tietystä yksilöidystä asiasta, niin kuin tästä hallituksen esityksestä, kannattaa kuunnella asiantuntijaa ja asiantuntijan perusteluita, ja vaikka muista asioista olisi eri mieltä, niin kyllä Niskakankaan perustelut tuossa omassa lausunnossa ovat aika vahvoja.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puheenjohtaja! Hallituksen esitys sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta on oikeansuuntainen, mutta liian rajaava. Minun mielestäni tässä siirretään vain veroja eteenpäin. Mikäli haluamme ihan oikeasti yrityksille riskipääomaa meidän aloittaviin pienyrityksiin ja kasvuyrityksiin, ottaisin edustaja Sipilän lakialoitteen tarkempaan syyniin. Kenties ottamalla parasta näistä kahdesta lakiehdotuksesta voitaisiin saada paketti, joka houkuttelisi sijoittajia ottamaan suurempaa riskiä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! En tänäänkään voi olla mainitsematta sitä, että perussuomalaiset esittivät tutkimus- ja tuotekehityskustannusten vähennysoikeutta jo yli vuosi sitten. Pidän tätä hallituksen esitystä hyvänä alkuna sille, että me saamme uusia innovaatioita ja saamme tutkimusta ja tuotekehitystä ylipäänsä kehitettyä ja sitä kautta uusia tuotteita ja sitä kautta myöskin uusia työpaikkoja.

En voi olla kommentoimatta myöskään nyt näitä keskustan esityksiä. Siinä mielessä olen keskustalaisten kanssa täysin samaa mieltä, että tämän olisi syytä koskea kaikkia yritysmuotoja. Tämä voi johtaa siihen, että jotkut kommandiittiyhtiöt joutuvat muuttamaan yhtiömuotonsa osakeyhtiöksi tai sitten avoimet yhtiöt jnp. Tietenkin siinä on teknisiä ongelmia, kuinka se toteutetaan, mutta hyvällä valmistelulla se varmasti olisi ollut mahdollista. Mutta jos tämä koskisi alihankintaa, minä en sitä logiikkaa oikein ymmärrä. Sehän johtaisi tuommoiseen ketjuttamiseen vain. Itse asiassa nämä alihankintayhtiöt hyödyntävät siinä, kuten sitten hankkijayhtiökin, samalla tavalla tämän tuotekehitysvähennyksen.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten jo eilen toin esille, tästä on valitettavasti jätetty pienet yritykset pois. Edustaja Sasi puhui pienistä yrityksistä, mutta hänelle muutaman kymmenen työntekijän yritykset olivat pieniä.

Suomessa on paljon semmoisia tutkimuspohjaisia yrityksiä, missä on 1—3 työntekijää, ja siellä myöskin — oliko se nyt 15 000 euroa vai mikä se summa oli tässä, minkä alle se panostus ei voinut olla — saattaa joskus olla, että tuotekehityksestä puuttuu vain joku kuukauden työpanos ja se tulisi hyvinkin pienemmällä summallakin aikaiseksi.

Kannatan edustaja Lintilää siinä mielessä, että nämä muut yhtiömuodot pitäisi ottaa mukaan, ja myöskin sitä, että alaraja voisi olla pienempikin kuin lakiehdotuksessa esitetty.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustan vastalauseen kolme muutosesitystä merkitsisivät toteutuessaan lain merkittävää toimivuuden parantumista.

Ensinnäkin tuntuu kummalliselta, että tämä ei koske kaikkia yritysmuotoja vaan ainoastaan osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Ulkopuolelle jäisivät kokonaan avoimet ja kommandiittiyhtiöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat.

Sitten tämä vähennyksen alaraja, 15 000 euroa. Se merkitsee sitä, että t&k-panostuksen on pienelläkin yrityksellä oltava vähintään tuo 15 000 euroa, että pääsisi osalliseksi tästä vähennyksestä. Vähennysoikeuden alarajaa pitäisi alentaa keskustan esittämään 5 000 euroon. Erittäin tärkeää olisi ottaa myöskin tämä alihankintana hankittava tutkimus- ja kehitystoiminta vähennyksen piiriin. Ei pelkästään palkkojen perusteella mielestäni voida tämmöistä vähennystä myöntää.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Pekkariselle on syytä todeta se, että nimenomaan kokoomus ajoi tätä vähennystä hallituksen sisäisissä neuvotteluissa ja kehysriihessä viime maaliskuussa, eli kokoomus ei ollut esteenä.

Mutta se on totta, että vero-osastolla on nähty ongelmia tämän vähennyksen suhteen, ja se on tietysti vaikuttanut jonkin verran siihen, että tietysti valtiovarainministeriö yleensä on ollut suhteellisen nihkeä tämäntyyppiseen järjestelyyn, ja tämä pitemmältä ajalta.

Mitä tulee alihankintaan, niin tästä asiasta keskusteltiin verojaostossa aika pitkään, ja täytyy todeta, että se on jossain määrin ongelmallista. Toisaalta täytyy sanoa, että alihankintayritys voi tietysti alihankkijanakin tehdä tutkimustyötä silloin, kun se pyrkii tekemään jotakin itsenäistä osaprojektia kokonaisprojektiin, ja tältä osin voi sanoa, että en usko, että tästä välttämättä muodostuu kovin suurta ongelmaa.

Sitten toinen asia on tuo tutkimustoiminnan käsite, ja kun lukee lakiesityksen 2 §:n 1 momentin, niin täytyy sanoa, että se on aivan kauheata kieltä. Se on, voi sanoa, EU-kieltä, ja sen ymmärtäminen ei ole kovinkaan helppoa. Perustellusti sitten sanotaan, että kun katsotaan, voiko vähennyksen tehdä, niin pitäisi käyttää Tekesiä ja Tekesin lausuntoja siinä, onko tämä nyt tätä EU:n määrittelemää tutkimustoimintaa, ja täytyy sanoa, että tässä suhteessa on kyllä syytä toivoa, että hallinto on mahdollisimman joustava ja ei lähde siitä, että useissa tapauksissa pyydetään Tekesin lausuntoa siitä, onko kyseessä tutkimustoiminta, vaan verottajan ja verollisen täytyy itse kyetä arvioimaan tämä. Tältä osin täytyy sanoa, että mielestäni tutkimustoiminta pitää ymmärtää suhteellisen laajasti.

Mitä yritysmuotoon tulee, niin täytyy sanoa, että kyllä ne yritykset, jotka merkittävämpää tutkimustoimintaa harjoittavat, ovat pääsääntöisesti osakeyhtiömuodossa. Ja täytyy sanoa, että kun alaraja on 15 000, että jos käyttää tutkimustoimintaan vuodessa alle 15 000 euroa, joka on palkkakulua, niin voi kysyä, onko se nyt sitten oikeastaan enää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Ja tietysti täytyy muistaa myöskin se, että Verohallinnon kannalta on tärkeätä, että summien pitää olla semmoisia, että se ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista työtä hyötyyn nähden.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen on ollut varmaankin siinä kyllä oikeassa, että välittömästi ei varmastikaan tämä 190 miljoonan verokannustimen kokonaiskustannus lankea veronmaksajien ja valtion kannettavaksi, mutta selvä päänavaushan tämä on. Puhumme siis 190 miljoonasta, ja seuraavassa laissa tulee sitten toinen mokoma lisää. Mitä tämän rinnalla onkaan tämä paljon mainostettu solidaarisuusvero? Meidän kannattaa myös muistaa, että ansiotulojen veroperusteisiin ei tehdä inflaatioon tai ansionousuun perustuvia tarkistuksia 2013—2014. Se maksaa palkansaajille vuodessa, ensi vuonna, 260 miljoonaa euroa. Pitäisi kyllä miettiä myöskin näitä tulonjakosuhteita ja veropolitiikan linjaa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että t&k-panostusta on. Vain yrittämisellä, työnteolla, välittämisellä, suomalaisten puolustamisella päästään eteenpäin. Mutta kun näitä annetaan, niin tässä on hyvä muistuttaa myös työväestöstä — se näyttää osin vähän unohtuvan, vaikka meillä on työväenpuolue oikeallakin — että silloin, kun luodaan uutta työtä ja annetaan kannustuksia, annetaan yhteiskunnan rahaa, pitää nyt ainakin moraalisesti sanoa, että pitää palkata työntekijöitä, ettei silloin, kun näitä panostuksia tehdään, käy niin, että kun voitot lisääntyvät, niin työntekijät vähenevät. Eli tämä on hyvin olennaista huomioida tässä asiassa.

On aivan oikein, että kannustetaan uusia innovaatioita. Tässä yhteydessä on myöskin tärkeää huomata, että ollaan avoimena maailmaan. 68 prosenttia on se luku, mikä Suomen kaupasta menee euroalueelle. Ja koko maailma: Markkinat ovat Indonesiassa, Kiinassa, Venäjällä. Suomen pitää olla avoinna joka suuntaan. Nimenomaan tätä kautta, t&k-panoksiin satsaamalla, pitää tehdä muutoksia. Tässä yhteydessä täytyy sitä paheksua, että Suomen suurlähetystöverkko, jota kautta Suomi pääsisi maailmalle, ei ollut hallituspuolueiden mielestä juuri minkään satsauksen arvoinen. Tässä pistetään 190 miljoonaa menemään, mutta 3:a miljoonaa ei löydetty suomalaisille suurlähetystöille, joitten kautta nimenomaan suomalaista työtä saadaan maailmalle.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Jos tässä vähäsen voi kommentoida näitä keskustan tekemiä muutosesityksiä, niin näissä kaikissa on kyllä semmoisia pieniä lakiteknisiä ongelmia, joiden vuoksi näitä ei oikein voi kyllä kannattaa. Etenkin tämä alihankintaesitys on tässä hyvin ongelmallinen. Tämähän mahdollistaa sen, että tätä tukea ketjutetaan. Silloin se alihankintayhtiö ja myöskin se, joka tilaa sen alihankinnan, kumpikin, saavat sen vähennyksen, joten kyllä tässä on tullut joku ajatuslapsus, tai en tiedä, mutta tuskin tätä nyt on kuitenkaan keskusta halunnut tähän esittää.

Lisäksi on myös se, että jos tämä pienin summa tiputettaisiin 5 000:een, niin kuinka ihmeessä voidaan ajatella, että viidellä tonnilla tehdään edes mitään pientäkään tutkimus- ja tuotekehitystyötä, koska eihän sillä makseta palkkoja käytännössä kuin yhden kuukauden palkka enintään? Kyllä tässä on keskusta nyt vähäsen mennyt vikaan näissä esityksissään.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kysymys niille, joilla on voima ja valta ja joilla on ollut mahdollisuus kuulla asiantuntijoita ja perehtyä jo aiemmin tähän valmistelutyöhön ja liittyen nimenomaan tähän alihankintaketjuun: On hyvin paljon asiantuntijayrityksiä, hyvin pieniäkin yrityksiä, tosin on isompiakin, ja on hyvin tyypillistä, että tutkimus- ja tuotekehityspalveluita ostetaan alihankkijalta. Miten tässä tilanteessa tämä tuki tai etu menee? Pitääkö tämän tuotekehityksen olla nimenomaan palkkasuhteista? Ja jos se on alihankkijalle tehtävä, niin pitääkö siinä alihankkijayrityksessä, että se saisi sitä tukea, keskittyä nimenomaan sen alihankintayrityksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen? Jos nämä tulkinnat ovat tiukat, niin käy päinvastoin, kuin mitä edustaja Vähämäki pelkäsi, että tuki maksettaisiin samasta toiminnasta kahteen kertaan eri yritykselle, ja jos se tulkinta onkin tiukka, niin sitä tukea ei saa kumpikaan.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi kiinnitti huomiota varsin oleelliseen seikkaan. On lukematon määrä muun muassa metalliteollisuudessa toimivia yrityksiä, joissa ei todellakaan ole verstaan nurkassa tuotekehitys- ja tutkimusosastoa, vaan kaikki ne panokset ostetaan yrityksen ulkopuolelta.

Mutta Niskakankaan asiantuntijalausunnossa oli myös mielenkiintoinen arvio siitä, miten tämän lisävähennyksen panokset näkyvät sitten käytännössä: lisääntyykö tutkimustoiminta, miten se todennetaan. Hän toteaa, että vielä vaikeampaa on todistaa mahdollisten positiivisten ulkoisvaikutusten olemassaolo. Minusta tuntuu, että tämä on tällaista kosmetiikkaa, rahan jakamista, mutta todellisten tulosten ja työllisyysvaikutusten osalta tämä on tällaista narulla työntämistä.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä hallituksen esitystä positiivisena nimenomaan sen suhteen, että tämä ainoastaan siirtää verotusta ja saattavat myöhemmin olla verotulot valtiolle huomattavasti suurempia kuin ilman tätä muutosta.

Edustaja Vähämäelle kertoisin, kun itsellä on kokemusta yli 30 vuoden ajalta tällaisesta tuotekehitysyrityksen vetämisestä, että silloin, jos tilataan tuotekehitystä toiselta yritykseltä, se laskuttaa sen ja silloin se ei ole mitään tuotekehitystä, vaan se on niin kuin toimitusta ihan normaalisti. Yleensähän sitä ei kirjata tuotekehitykseen, eikä sitä saa kirjanpitolain mukaan sinne kirjatakaan, elikkä se saaja, joka maksaa sen tilauksen, on se varsinainen tuotekehityspanostuksen maksaja. Sen takia minä olisin nähnyt niin, että tämä tuotekehitys olisi muilta tilattua. Sehän tarkoittaa yliopistoja, ja se tarkoittaa ammattikorkeakouluja, ja se tarkoittaa muita pieniä yrityksiä luokkaa "muotoiluyritykset", siis sellaisia, jotka tuntevat jonkin erikoisosaamisen, niiltä tilataan näitä. Tietyllä tavalla tämä hallituksen esitys on tältä osin minun mielestäni hivenen vajaa.

Mitä tulee tuohon 5 000 euroon esityksenä, mitä keskusta esittää, minä en kyllä millään näe samalla tavalla: jos teet projektin tuotekehityksestä, niin se 5 000 menee pelkästään siihen.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä nyt on käynyt ilmi se, että varmaan jatkossa tulevat olemaan nämä tulkinnat hyvinkin voimakkaasti esillä niin tässä alihankintakysymyksessä kuin siltäkin osin, mikä on sitten tuotekehityskustannuksia. Varmaan tästä viimeksi mainitusta verottaja tekee ne lopulliset ratkaisut hyväksyessään sitten näitä verovähennyksiä.

Mutta pitää muistaa kirkkaana mielessä kuitenkin se, mikä tämän hallituksen esityksen lähtökohta on ollut. Varmasti se on se, että tätä kautta saadaan uusia tuotteita ja uutta innovaatiota ja sitä kautta sitä työllisyyttä. Niin kuin edustaja Soini tuossa totesi, mikä tämän kupletin juonen täytyy olla: tulkinnat täytyy tehdä sen mukaan, niin että me saamme uusia työpaikkoja ja sitä kautta kasvua Suomeen.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun hallitus on näin laajapohjainen ja keskusta sitä vielä äänettömänä yhtiömiehenä tukee, niin hallituksen pitäisi sisäistää kkp-linja: kapitalismi kansaa palvelemaan. Yritykset monella tapaa saavat erinäisiä tukia, mutta sitten kuitenkin yhteiskuntavastuu unohtuu juhlapuheiden ulkopuolella. Toivon, että tämä panostus, mihin tällä pyritään, todella loisi jotakin konkreettista eikä olisi vain ylimääräistä tukemista.

Kimmo Sasi /kok:

Herra puhemies! Keskustellaan kysymyksestä, josta haluan todeta, että tämän lisävähennyksen saa pelkästään maksetuista tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkoista eli pitää olla työsuhteessa yritykseen ja palkkakulusta on kysymys ja tuon vähennyksen saa sitten 100 prosentilla lisättynä. Se tarkoittaa sitä, että sen pitää olla yrityksen omaa tutkimustoimintaa. Mitä tulee alihankintaan, niin jos ostetaan palveluita, jotka liittyvät siihen tutkimustoimintaan, niin se ei tietysti ole sille tutkimustoimintaa harjoittavalle yritykselle lisävähennykseen oikeuttavaa, mutta ei myöskään sitten sille, joka tätä palvelua antaa. Mutta täytyy sanoa, että meillähän voi olla semmoinen yritys ketjussa, joka tekee itsenäistä tutkimustoimintaa ja myy sen tutkimustoiminnan tulokset sitten edelleen tälle toiselle yritykselle. Silloin tietysti tämä yritys, joka tekee sitä itsenäistä tutkimustoimintaa, voi vähentää palkat ja sitten sen 100 prosentilla korotettuna. Eli voi sanoa, että se riippuu vähän tapauksesta: jos se on ihan aitoa tutkimustoimintaa, niin kyllä se tulee kaikissa portaissa silloin vähennettyä. Mutta tietysti jos se on palvelutoimintaa, joka tukee sitä, niin silloin se välttämättä ei tule vähennetyksi.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sasi tuossa ehti jo pitkälti vastata tuohon edustaja Vähämäen kysymykseen tästä alihankinnasta, ja kuten edustaja Sasi tämän selitti, niin lisävähennys ei koske sitä alihankintaa, joka tehdään ostetusta t&k-kulusta. Tämä estää myös sen, että se ei voi silloin myöskään ketjuttua.

Se, että keskusta on tipauttanut tuon rajan 5 000 euroon saakka, on mielestäni ihan hyvä kädenojennus myös näille pienimmille yhtiöille. Ja nimenomaan tämä alihankinta on siitä tärkeä, että myös nämä yhtiöt voisivat silloin käyttää t&k-palveluja.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ostamisen mahdollisuus olisi pitänyt paremmin tähän tuoda elementtinä juuri siitä syystä, että meillä on paljon yritysverkostoja, jotka komppaavat toinen toisiaan: on palveluja tuottava yritys jonkun isomman tehtaan kyljessä, ja se referenssi sen palvelun tuottamisesta ei välttämättä ole sillä pienellä alihankintayrityksellä, jolloin olisi hyvä ostaa se tutkimuspanos ja kehittämispanos siltä niin sanotulta tilaajayritykseltä. Tässä vaiheessa, kun tämä tilaajayritys olisi saanut sen vähennysoikeuden siitä kustannuksesta, minkä se joutuu maksamaan, se olisi ostanut tavallaan itselleen omaa osaamispääomaa, jolloin tälle pienelle palveluja tuottavalle yritykselle olisi avautunut ehkä sen tuotekehittelyn kautta muitakin markkinoita toimia palvelualan yrityksenä. Nyt tämä jää tavallaan pois, ja tämä ei tue niin sanotusti yritysverkostojen luonnollista kehittymistä ja siellä tutkimuksen ja kehittämisen syntymistä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kivelä nosti täällä esille laajemman ja tärkeän periaatteellisen näkökannan, kun hän puhui nimenomaan yhteisöveron kevennyksistä. Itse asiassa yhteisövero on veromuoto, jolla yritykset osallistuvat yhteiskunnallisten palveluiden ym. tuottamiseen. Ja aina kun tätä yhteisöveroa, sen tuottoa, leikataan, kajotaan myöskin yhteiskunnallisten palvelujen tuottamiseen ja kuntien verotuottoihin. Tämä on kyllä ainakin täällä vasemmalla hyvä aina muistaa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on ihan totta, tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on juuri tämän työllisyysnäkökulman kannalta äärimmäisen tärkeä asia.

Yksi semmoinen asia, mikä tässä keskustelussa minun mielestäni vielä on unohtunut, on se, että kun tätä tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdään, pitää olla myös kärsivällinen sen suhteen, että kun näitä työpaikkoja, totta kai, tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kaikki odottavat, niin yksi ongelma Suomessa on se, että täällä odotellaan sellaisia pikavoittoja, että jos ei nyt heti tai ensi vuonna tule työpaikkoja, niin meiltä loppuu kärsivällisyys, ja tämä koskee varsinkin suuria yrityksiä. Eli tässä kohtaa pitää odottaa sitä, että se uusi nokia voi olla siellä jossain muhimassa, mutta se ei tapahdu ihan hetkessä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Yrttiaholle: En ottanut kantaa yritysvero—yhteisövero-kysymykseen, puhuin yritysten yhteiskuntavastuusta. Erilaisin verotusjärjestelyin, niin kuin tässäkin, pyritään yritysten toimintaedellytyksiä parantamaan. Niin tehdään myös muilla tavoin erilaisten tukiaisten muodossa, mutta siitä huolimatta yritykset eivät aina kanna riittävässä määrin yhteiskuntavastuuta juhlapuheiden ulkopuolella, niin kuin jo äsken totesin. Mielestäni on aivan äärimmäisen tärkeää tämä, mistä puhuin: kkp-linjaus, kapitalismi kansaa palvelemaan. Niin paljon kuin luodaan julkisen vallan toimesta yrityselämälle menestymisen edellytyksiä, pitää yritysten vastaavasti tuntea yhteiskuntavastuuta eikä olla estottomasti irtisanomassa ja lomauttamassa ihmisiä. Kun tällä hetkellä puhutaan vielä niin monella foorumilla pöyristyttävään tapaan palkkojen alennuksista samanaikaisesti, kun veroihin ei tehdä inflaatiotarkistuksia ja kansan ostovoimaa heikennetään, niin emme me tällä tavalla voi sahata omaa oksaamme.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaholle haluaisin kertoa pienen ajatuksen yhteisöverotuotosta. Yhteisöverotuotto ei ole vakio, ja yhteisöverotuotolla on merkitystä myöskin sitä kautta Suomen kilpailuasemaan. Suomen kilpailuasema ei tällä hetkellä kansainvälisesti ole hyvä. Suhteessa Ruotsiin ja esimerkiksi Viroon meidän kilpailuasemamme on heikko. Esimerkiksi laskemalla yhteisöveroa voidaan saavuttaa parempi kilpailuasema, ja tulos siitä voi olla, että yhteisöverotuotto kasvaa. Ei ole olemassa tämmöistä vakioyhteisöverotuottoa, jonka pohjalta toimitaan, vaan nämä ovat liikkuvia palikoita kaikki.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä näinä taloudellisesti vaikeina aikoina, ja kun Suomen talous on rakennemuutoksessa, investoida juuri tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta löydetään sitä uuden kasvun mahdollisuutta. Me emme voi Suomen taloudessa vain nostaa veroja ja säästää, vaan on luotava uutta kasvua. On hieno asia, että hallitus on tähän tarttunut ja luodaan näitä uusia mahdollisuuksia.

Edustaja Kivelä puhui yhteiskuntavastuusta. No, se ei ihan liity tähän, mutta on hyvin tärkeätä, että nämä meidän ympäristönormit ja työehtosäädökset saadaan globaaleiksi, koska se merkitsee Suomen taloudelle parempaa kilpailukykyä globaalisti, kun kaikki noudatamme näitä samoja ehtoja.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on oikeansuuntainen ja hyvä tietyistä tulkinnanvaraisuuksista huolimatta. Jos jatkossa halutaan tutkimusta, tuotekehitystä ja koulutusta edelleen yrityksissä edistää, kannattaisi harkita tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusrahaston käyttöönottoa, jonneka siirrettyä, yrityksen voitosta saatua rahaa ei verotettaisi, mutta se voitaisiin käyttää koulutukseen, tutkimukseen tai tuotekehitykseen sellaisina aikoina, jolloinka mennään hieman matalammalla ja yrityksen tilauskanta on heikompi.

Yleiskeskustelu päättyi.