Täysistunnon pöytäkirja 127/2012 vp

PTK 127/2012 vp

127. KESKIVIIKKONA 12. JOULUKUUTA 2012 kello 14.02

tarkistettu versio 2.0

14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on käsillä laki, joka on oikeastaan meidän työvoimapolitiikkamme ja osan yrityspalveluista kannalta hyvin keskeinen ja merkittävä. Voisi sanoa, että tällä on tarkoitus yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja uudistaa sitä palveluvalikoimaa, joka meillä on niin työvoimapalveluissa kuin osittain yrityspalveluidenkin puolella. Kyse on työnvälityksestä, tieto- ja neuvontapalveluista, osaamisen kehittämisestä ja yritystoiminnan sekä alkuun tukemisesta että sen kehittämisestä, siihen liittyvistä palveluista.

Työvoimapolitiikan kirjo on varmasti ollut hyvin laaja, ja siinä mielessä tämä on varsin tervetullut, että tämä yhdistää tiettyjä toimenpiteitä ja vähentää sitä palveluvalikkoa, joka meillä on käytössä. Osa näistä palveluista on ajan myötä muuttunut enemmän toistensa kaltaisiksi, eikä ole järkevää, että niillä on erillisiä nimikkeitä ja ikään kuin sanotaan, että ne ovat eri asioita, vaikka yhden asian sisällä voidaan tuoda se jousto, jolla saadaan sama tulos aikaiseksi.

Mutta aina, kun muutetaan palvelulainsäädäntöä, on erittäin tärkeää pitää huoli siitä, että henkilöstön osaaminen on paikallansa ja kohdallansa ja resurssit ovat riittävät. Näissä työhallinnon palveluissa on selvästi näkyvissä se, että kun on tehty organisaatiomuutoksia kerta toisensa perään, niin se on vaikuttanut siihen, että henkilöstön perehdyttämiselle uuteen palvelumalliin ja -valikoimaan on tullut entistä enemmän haastetta. Se tuli selvästi esiin valiokuntakuulemisissa.

Jos mietitään palvelujen monikanavaisuutta, niin valiokunta on hyvin tyytyväinen siihen, että pyritään kehittämään sähköisiä palveluita, koska silloin jos ihmiset ikään kuin itse hoitavat itsensä verkossa, henkilöstön palveluaikaa ja -mahdollisuutta jää niiden asiakkaiden palveluun, jotka tarvitsevat enemmän apua ja enemmän nimenomaan sitä nokakkain tapahtuvaa palveluprosessia. Siinä mielessä on tärkeää, että näitä sähköisiä palveluita kehitetään, mutta on myös muistettava se, että aina on niitä asiakkaita, jotka eivät jostakin syystä kykene sähköisiä palveluita käyttämään, ja myös tämä puoli on muistettava siellä käytännön elämässä.

Talousvaliokunta kiinnitti omassa lausunnossaan huomiota työhallinnon ja yrityspalveluiden tietojärjestelmien erillisyyteen ja pitää tärkeänä, että uudistusta ulotetaan myös tälle puolelle. Tästä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on täysin samaa mieltä. Esimerkiksi tämän lain myötä palkkatuen hakemis- ja maksatusmenettelyä on tarkoitus helpottaa sillä tavalla, että tuo hakeminen voi tapahtua sähköisesti, mutta sitten maksatusjärjestelmä ei vielä ihan siirry sähköiseen mekanismiin. Siinä menee jonkun aikaa. Mutta samanaikaisesti esimerkiksi rekisteritietoja voitaisiin tarkistaa viran puolesta, ja se varmastikin nopeuttaa niitä prosesseja, joilla palkkatukipäätöksiä voidaan tehdä. Ne asiat, jotka pitää tarkistaa ennen kuin palkkatukipäätös voidaan työhallinnon puolella tehdä, vaikkapa verovelka ja muut vastaavat tiedot, voitaisiin saada jatkossa suoraan verottajalta. Tämäkin on tervetullut uudistus, koska se nopeuttaa prosesseja.

Työllistymissuunnitelmat on meidän lainsäädännössämme pitkään ollut järjestelmä, ja varmaan joka kerta valiokunta on kiinnittänyt huomiota eri lakien yhteydessä siihen, että työllisyyssuunnitelmien laatimiseen ja niiden laatuun pitää kiinnittää huomiota, ja niin tälläkin kertaa, koska ne ovat niitä tärkeitä välineitä, joilla ihmistä autetaan työhön. Siinä pitäisi määritellä ikään kuin hänen tarpeensa, onpa kyse sitten koulutuksen tarpeesta tai jostakin muusta tuen tarpeesta, ja se pitäisi tehdä yhdessä asiakkaan kanssa hyvässä yhteistyössä. Sen takia on tärkeätä, että työnhakijalle aina perusteellisesti selvitetään, miksi työvoimaviranomainen on jotakin mieltä. Yksi tällainen asia, joka nyt velvoitetaan näissä palvelusuunnitelmissa arvioitavaksi, liittyy siihen, miksi omaehtoiseen koulutukseen saadaan lupa työttömyysturvan avulla tai miksi ei saada. Tämä on erittäin tärkeää näissä palveluprosesseissa, koska omaehtoisen koulutuksen suosio on kasvanut, ja se on tietyllä tavalla lisännyt työvoimapolitiikan valikkoa, kun muut toimet ovat hieman supistuneet. Valiokunta on ollut tyytyväinen sinänsä tästä, että tällainen järjestely on olemassa, mutta korostaa sitä, että tuon tiedon pitää kulkea ja ymmärryksen olla molemminpuolista.

Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että silloin kun resurssit ovat niukat ja työttömyys on kasvussa, niin kuin se tällä hetkellä meillä on, resursseja kohdennetaan asianmukaisella tavalla. Kun tehdään näitä palvelusuunnitelmia tai työllistymissuunnitelmia, voidaan käyttää harkintaa: jos tiedämme, että asiakas on esimerkiksi lähdössä armeijaan tai hänellä on opiskelupaikka, joka odottaa, ja tuolle työttömyydelle on ennalta tiedossa oleva päättymisaika, niin silloin näitä suunnitelmia voitaisiin tehdä hiukan keveämmällä kädellä. Vasta sitten, jos ihminen ikään kuin palaa työttömyyteen tuon jonkun muun työvoimasta poissaolon jälkeen, mietittäisiin tarkemmin, mitä ne välineet ovat.

Osatyökykyisten palvelu on yksi tärkeä väline, se on hallituksen ison työurasuunnitelman kannalta tärkeä ja merkittävä väline. Nyt tässä laissa jälleen kerran yritetään edistää sitä, että vammaisilla olisi käytännössä pysyvä työllistämistuki silloin, jos he sitä tarvitsevat. Nytkin se on ollut mahdollista, koska jäähysääntöä ei ole käytetty vammaisten kohdalla, mutta tosiasiallisesti näitä pysyviä tukipäätöksiä on tehty hyvin vähän. Siksi valiokunta haluaa korostaa sitä, että henkilöstölle tiedotettaisiin hyvin ja heitä kannustettaisiin käyttämään tätä pysyvämpää tukea silloin, kun siihen oikeasti on tarve. Mutta tietenkään kaikki osatyökykyiset eivät tarvitse osatyökykynsä vuoksi pysyvämpää tukea, vaan asioita voidaan hoitaa esimerkiksi työpaikkajärjestelyillä tai järjestelyvälineiden kautta, jolloin työkyky voi olla aivan sataprosenttinen, vaikka ihmisellä jokin vamma olisikin.

Työhönvalmennus on sellainen, joka tulee nyt lakiin tätä kautta, ja se on erittäin tervetullut uudistus. Valiokunta oli hieman huolissaan siitä, riittääkö tämä 50 tunnin maksimi työhönvalmennukselle varsinkin sellaisissa tilanteissa, jos esimerkiksi ensimmäinen työpaikka ei toimikaan vaan haetaan saman vuoden aikana toista työpaikkaa ja sinnekin tarvittaisiin tätä valmennustukea, ja valiokunta toivoo, että tätä asiaa seurataan hyvin tarkkaan ja enimmäismäärää nostetaan, jos se näyttää olevan liian alhainen tai jäävän liian alhaiseksi. Jotkuthan pärjäävät pienemmällä tuntimäärällä, mutta jotkut voivat tarvita enemmän tukea.

Nuorten palveluista valiokunta kävi pitkän keskustelun. Itse asiassa ne säännöt, jotka rajoittavat alle 25-vuotiaiden kulukorvauksen saamista, olivat tarkassa syynissä tässä valiokuntakäsittelyssä. Valiokunta koki, että tämä ei ole kovin reilu järjestelmä, että kun on siirrytty kulukorvausmenettelyyn, jonka tarkoitus on tukea nimenomaan matka- ja ruokailukuluja ja sen tyyppisiä toimia, varsinkin kun meillä on laajempia kuntia ja laajempia työssäkäyntialueita, joissa matkakustannuksilla on oikeasti iso merkitys, niin tämä korvaus pitäisi tulla 25-vuotiaillekin.

Sen vuoksi valiokunta esitti tiukan lausuman, jossa se edellyttää, että hallitus pikaisesti selvittää, miten alle 25-vuotiaiden ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten jääminen työkokeilun aikaisten kulukorvausten ulkopuolelle vaikuttaa heidän tosiasiallisiin mahdollisuuksiinsa osallistua työkokeiluun ja vaarantaako tämä säädös mahdollisesti nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen erityisesti sellaisilla alueilla, joilla matkakustannukset ovat merkittäviä. Samalla valiokunta edellytti, että hallitus arvioi, asetetaanko kulukorvausten ikäsidonnaisuudessa asiakkaita perusteettomasti eriarvoiseen asemaan iän perusteella.

Ehkä viimeinen asia, joka kannattaa nostaa tässä yhteydessä esiin, on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Koska olemme hyvin tietoisia siitä, että meillä on joukko pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä ihmisiä, jotka eivät työllisty suoraan avoimille työmarkkinoille tässä työllisyystilanteessa, eivät ehkä paranevassakaan työllisyystilanteessa, silloin on tärkeää, että meillä on niitä välineitä, joilla he voivat toimia ikään kuin vähän pehmeämmillä työmarkkinoilla, joilla tuottavuus- ja tehokkuusodotukset eivät ole niin suuria. Sen vuoksi valiokunta halusi korostaa, että kolmannen sektorin toimijoiden tekemä työllistämistoiminta, kuten esimerkiksi palkkatukityöllistäminen tai työkokeilupaikkojen tarjoaminen, on tärkeää työtä ja siitä pitää pitää huolta jatkossakin.

Jos katsoo tätä mietintöä, täällä on moneen pykälään pieniä muutoksia, mutta itse asiassa niissä ei ole kovin suuria merkittäviä sisällöllisiä asioita, vaan enemmän on tämmöisestä terminologiasta kyse. Osa niistä on tullut perustuslakivaliokunnan huomautusten kautta, ja niillä on haluttu täsmentää hallituksen esitystä, jotta tiedämme tarkalleen, kenelle mikäkin velvollisuus ja oikeus kuuluu. Jotkut ovat sitten tässä matkan varrella tulleita muita pieniä viilauksia, mutta en käy niitä läpi, koska ne ovat tästä mietinnöstä luettavissa ja siellä ei suuria asiallisia pykälämuutoksia ole.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajalle, joka hyvin tämän asian ja uudistuksen selitti, ja erityinen kiitos siitä, että hän nosti tämän kolmannen sektorin esille, sillä nämä kolmannen sektorin edustajat tekevät usein arvokasta työtä, erityisesti yhdistykset, ja heille palkkatuki on äärimmäisen tärkeää ja tärkeää myös niille henkilöille, jotka näissä yhdistyksissä tekevät arvokasta yhteiskunnallista työtä.

Työvoima- ja yrityspalvelu-uudistuksen perimmäinen tarkoitus on tietenkin yksinkertaistaa työvoimaviranomaisten tarjoamia palveluja, ja tämänhän pitäisi kaikessa lainsäädännössä olla ensi sijalla tänä päivänä, ettemme monimutkaista ja jäykistä yhteiskunnan rakenteita ja sitä kautta hidasta talouden edistymistä.

Olimme valiokunnassa erityisen huolissamme toistuvien organisaatiomuutosten aiheuttamasta häiriöstä varsinaiseen toimintaan ja myös näiden jatkuvien muutosten vaikutuksista henkilöstön jaksamiseen ja motivaatioon. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilökunnan koulutuksesta huolehditaan korostuneesti, jotta asiakaspalvelu toimisi joustavasti ja nopeasti.

Tietojärjestelmäongelmat eivät ole pelkästään terveydenhuollon pysyväisongelmia, vaan samankaltaisia ongelmia esiintyy myös työhallinnon ja yrityspalveluiden tietojärjestelmien välillä. Sen takia uudistus pitää ulottaa myös tietojärjestelmiin, kuten valiokunnan puheenjohtaja totesikin.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteverkostoa ei saa harventaa esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa sellaiselle tasolle, että työllistymissuunnitelman laatiminen kasvokkain asiakkaan kanssa johtaisi asiakkaiden kohtuuttoman pitkiin matkoihin ja sitä kautta myös matkakustannuksiin. Kasvokkain tapahtuva keskustelu on ehdottoman tärkeää, jotta palvelutoiminta saa myös inhimilliset piirteet eikä muutu liiaksi tunteettomaan sähköiseen muotoon.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuuluvat hyvin vahvasti suomalaiseen nykykulttuuriin ja asioiden hoitoon. Tässä suhteessa Suomi on esimerkillinen maa Euroopankin mittakaavassa. Sen vuoksi uudistuksen täytyy ulottua korostuneesti vammautuneille ja sairaille asiakkaille, jotta heidän asemaansa työmarkkinoilla saataisiin parannettua. Näin myös työkyvyttömyysetuutta saava työtön henkilö, joka on käynnistänyt työnhakunsa, on uudessa lakiehdotuksessa tarkoitettu työnhakija.

Koska työtunteja täytyy tulevaisuudessa monella tavalla lisätä, on myös osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla kohennettava. Ehdotuksen mukaan henkilölle voidaan myöntää palkkatukea enintään 24 kuukautta kerrallaan, mikäli vamma tai sairaus vaikeuttaa hänen työllistymistään. Tärkeintä on se, että palkkatuki voidaan heti myöntää uudelleen, mikäli vamman tai sairauden todetaan edelleen vaikeuttavan henkilön normaalia työllistymistä. Huomionarvoista on myös se, että palkkatukea voidaan käyttää myös osatyökykyisen työllistämiseen osa-aikatyöhön.

Arvoisa puhemies! Viittasin puheeni alussa yhdenvertaisuuteen. Tämän lakiehdotuksen mukaan kaikille alle 25-vuotiaille ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille ei maksettaisi kulukorvausta työkokeilun ajalta, mikäli tietyt ehdot eivät täyttyisi. Tämä tuntuu kyseenalaiselta, sillä juuri nämä pelkän peruskoulutuksen varassa olevat nuoret ovat tunnetusti kaikkein heikoimmassa asemassa. Sen vuoksi on toivottavaa, että valiokunnan yksimielinen kannanotto sen puolesta, että myös näille nuorille maksettaisiin kulukorvausta työkokeiluun osallistumisen takia, otettaisiin vakavasti huomioon esityksen jatkokäsittelyssä. Tämä on tärkeää nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen kannalta ja myös sen takia, että nuoria kannustettaisiin kaikin tavoin työntekoon myös niillä alueilla, missä etäisyydet ovat pitkiä ja matkakustannukset korkeita.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta hallitsi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan työskentelyä syksyn aikana, eikä turhaan, sillä kyseessä on keskeinen laki työvoimapolitiikan suuntausta linjattaessa. Lain uudistamisen jälkeenkin tärkeimpänä punaisena lankana tulee olla te-toimistojen rooli työnvälittäjinä työntekijöille ja työnantajille.

Te-toimistot ovat viime vuosien aikana eläneet melkoisen muutoksen kourissa, ja välillä tuntuukin siltä, että henkilöstön aika ja energia menee uusien palvelumallien ja organisaatioiden sisäänajamiseen. Työntekijät ovat hakeneet uudistusten myötä työpaikkaansa aina uudelleen, ja saamani palautteen mukaan ilmassa alkaa jo olla henkistä väsymystä muutostulvassa.

Työllistämistyön vaikuttavuutta voitaisiin lisätä jo pelkästään sillä, että nyt vihdoin rauhoituttaisiin tekemään perustyötä. Mikään organisaatio ei voi tässä ajassa välttyä jatkuvalta muutokselta, mutta muutoksia ei pidä tehdä muutosten vuoksi. On siis syytä kiinnittää huomiota työntekijöiden riittävään koulutukseen ja henkilöstön jaksamiseen.

Koko työllistämistoiminnan tärkein vaihe on ensimmäinen kontakti työnhakijan kanssa. Laadukkaan ja työllistymiseen johtavan palveluprosessin aluksi on tehtävä asiakkaan tilanteesta kunnollinen alkukartoitus, jonka avulla pystytään jo varhaisessa vaiheessa löytämään työllistymistä heikentävät tekijät ja tarjoamaan oikea-aikaisesti tukitoimia. Mitä paremmin pystytään hoitamaan työnhakijan työllistymispolun alku, sen lyhemmäksi työttömyysaika yleensä muodostuu. Toivon, että lain henki muodostuu tämän mukaiseksi.

Vaikka lain avulla palveluprosesseja kehitetään ja sähköistetään, ei sähköistyksen taakse saa piiloutua. Palvelua on jatkossakin pystyttävä antamaan kasvotusten ja puhelimitse. Virtuaalipalvelut ovat toimintaa tukeva lisäpalvelu, mutta työllistymistä edistävässä työssä ihmistä ei voi eikä saa korvata.

Valiokunnan kuulemisissa nousi esille nuorten tasa-arvoinen asema kulukorvauksen osalta. Esimerkiksi Allianssi kyseenalaisti lakiesityksen periaatteen, jonka mukaan alle 25-vuotiaalle työttömyyspäivärahaa saavalle ja ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle ei makseta työkokeilun ajalta kulukorvausta. Käytännössä kuitenkin samassa asemassa oleva 26-vuotias voisi saada kulukorvausta.

Valiokunta esittikin huolensa siitä, että vaikka alle 25-vuotiaalle syntyy samanlaiset kulut työkokeilusta kuin vanhemmillekin työllistetyille matkoista ja ruokakuluista, heidän tulee selvitä kuluista omin neuvoin. Tämä ei osaltaan tue nuorten työllistymistä eikä lisää motivaatiota. Lisäksi luulen, että nämä nuoret todennäköisesti tukeutuvat jatkossa toimeentulotukeen. Uskon, että kulujen korvaus työllistymistä edistävänä toimenpiteenä vaadittaneen jatkossa huomioimaan toimeentulotuessa. Tämä taas monimutkaistaa tukikanavia, vaikeuttaa nuoren oman talouden hallintaa ja lisää byrokratiaa.

Ensi vuosi tulee olemaan työllisyyspoliittisesti haasteellinen, sillä lomautukset ja irtisanomiset todennäköisesti tulevat lisääntymään. Meidän tulee nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi pystyä osoittamaan resursseja myös pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymiseen. Vaikeasta tilanteesta huolimatta tätä uutta lakia ja sen toimeenpanoa on pystyttävä arvioimaan ja työn vaikuttavuutta on tutkittava.

Kokonaisuudessaan pidän tärkeänä lain tavoitetta selkeyttää ja yksinkertaistaa työ- ja elinkeinoviranomaisen palveluja. Tämä suuntaus on oikea. Tässä ajassa näiden palvelujen toimivuus tullaan saman tien testaamaan myös käytännössä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä ikään kuin henkilökohtaisessa puheenvuorossa, en valiokunnan puheenjohtajan roolissa, nostaa esiin kaksi asiaa.

Toinen on se, että mielestäni on erittäin tärkeää, että erilaisten ei-työsuhteisten ja sellaisten työmuotojen, joissa tehdään hyvin lähellä työtä olevaa toimintaa mutta joista ei makseta palkkaa, kenttää meillä puretaan. Tämä laki on yksi askel siihen suuntaan mutta ei vielä riittävä, koska meille on käynyt niin, että meillä on ollut erilaisilla ei-palkkaperusteisilla, työvoimapoliittisilla toimilla tietty tarkoituksensa. Mutta ikävä kyllä elävä elämä osoittaa sen, että ne valuvat enemmän ja enemmän kohti normaalia työtä, jota vain tehdään ilman palkkaa. Jotta työ säilyttäisi sen arvon, mikä sille kuuluu, ja jotta työ todellakin voisi olla ihmiselle toimeentulon lähde, meidän on oltava tarkkana siinä, että tätä kehitystä mieluummin puretaan kuin lisätään, ja se liittyy myös nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Siinä mielessä se, että esimerkiksi työvalmennus puuttuu ja nyt meillä on olemassa vain työkokeilu nuorten kohdalla, on erittäin tervetullut asia.

Mutta toinen asia, jonka haluan sanoa tässä nyt ääneen: Kun työllisyystilastoja aina verrataan ja katsotaan, onko työttömyys tosiasiallisesti noussut vai laskenut, niin kannattaa huomata se, että tämä laki tulee lisäämään työttömien määrää, vaikka ihmisten tilanteessa ei tapahtuisi mitään muutosta, koska tähän asti sellaiset ihmiset, jotka ovat olleet esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä, ovat voineet kyllä kirjautua työvoimapalveluiden asiakkaiksi, mutta heitä ei ole laskettu työttömiksi työnhakijoiksi. Nyt he ikään kuin tulevat sille puolelle mukaan. Kun me ensi vuonna katsomme, minkälainen on työttömyyden kehitys, kannattaa muistaa se, että tilastointijärjestelmissä tapahtuu muutos.

Yleiskeskustelu päättyi.