Täysistunnon pöytäkirja 128/2005 vp

PTK 128/2005 vp

128. KESKIVIIKKONA 30. MARRASKUUTA 2005 kello 11

Tarkistettu versio 2.0

4) Valtioneuvoston selonteko lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista — kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi

 

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Suomen talouden rakenne on energiaintensiivinen, ilmastomme on kylmä ja etäisyydet ovat pitkät. (Hälinää)

Toinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ministeri Pekkarinen! Pyydän kansanedustajia ottamaan paikkansa istuntosalissa ja muun kokoustamisen jättämään salin ulkopuolelle.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Suomen talouden rakenne on energiaintensiivinen, ilmastomme on kylmä, ja etäisyydet ovat pitkät. Suomi tarvitsee paljon energiaa. Energiantarpeen ennustetaan ainakin vielä lähivuosina kasvavan, vaikka talous ja tuotantomme muuttuvat kaiken aikaa ja säästötoimet purevat.

Hallituksen energiapolitiikan lähtökohtana on turvata riittävän ja kohtuuhintaisen energian saanti elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Tämä tehdään sopusoinnussa kansainvälisten ympäristösopimusten ja kansallisten ympäristötavoitteiden kanssa. Hallitus on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjämme keskimäärin vuoden 1990 tasolle niin sanottuna Kioton sitoumuskautena elikkä vuosina 2008—2012. Tämä on hyvin haasteellinen urakka, sillä viime vuonna päästömme olivat vielä 15 prosenttia yli tämän tavoitetason. Tänä vuonna tilanne hieman korjaantuu, koska kehitykseen ovat vaikuttamassa suotuisat säätekijät ja muun muassa keväällä ollut metsäteollisuuden seisokki.

Suomen suuri haaste onkin siinä, miten sovittaa yhteen taloudellisen kasvun vaatima energiantarve ja kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen. Nyt käsittelyssä oleva selonteko kertoo suuntaviivat tämän yhtälön ratkaisuksi lähivuosien aikana. Strategia on varsin konkreettinen lähimmän kymmenen vuoden ajalle. Vuoden 2015 jälkeiselle ajalle linjaukset ovat aika yleisellä tasolla. Näin muun muassa siksi, että muun muassa Kioton sopimuksen tuleva sisältö on vielä auki. Mitä todennäköisimmin myös päästökauppajärjestelmään on ennen pitkää tulossa muutoksia.

Tässäkin yhteydessä on syytä muistuttaa, että EU:n yksipuoliset ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaaksi vähentämiseksi vuoden 2012 jälkeen valuvat hukkaan, elleivät muut saastuttavat maat tule mukaan yhteisiin toimiin. Tässä asiassa tarvitaan globaaleja, nimenomaan globaaleja, ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Tämän strategian pääsanoman voidaan sanoa olevan seuraava:

— ensinnäkin siis, riittävän ja kohtuuhintaisen energiansaannin turvaaminen

— toiseksi, energiankäytön tehostaminen

— uusiutuvan energian käytön tuntuva lisääminen sekä päästökauppasektorilla että sen ulkopuolella ja

— päästöoikeusyksiköiden hankinta helpottamaan päästökaupan vaikutuksia elinkeinoelämään ja suomalaisiin kuluttajiin.

Näihin, erityisesti näihin, kysymyksiin tällä strategialla haetaan vastauksia.

Energiankäytön tehostamisessa on saavutettu Suomessa jo merkittäviä tuloksia. Hallitus tehostaa edelleen toimenpiteitä, siten että uusilla energiansäästötoimilla tavoitellaan 5 prosentin lisäsäästöä energiankulutuksessa vuonna 2015 verrattuna tilanteeseen ilman uusia toimenpiteitä. Siis lisäsäästön pitää olla sanotun mittainen verrattuna siihen, ettei mitään uusia toimia tehtäisi. Energiansäästötoimien pitkän aikavälin tavoitteena on primäärienergian kokonaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun.

Näistä voimistettavista säästötoimista huolimatta Suomi tarvitsee seuraavan vuosikymmenen aikana lisää energiaa ja lisää myöskin sähköä, joka toki sekin on energiaa. Sähkönkulutus oli viime vuonna noin 87 terawattituntia. Vuonna 2010 sähkönkulutuksen arvioidaan olevan tätä vajaat 10 terawattituntia suurempi ja vuonna 2025 noin 20 terawattituntia tämän hetken tasoa korkeammalla tasolla.

Sähkön lisätarve on tyydytettävä ensisijaisesti omalla kapasiteetilla. Tämän tekeminen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin Suomen on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään näillä näkymillä noin 20 prosentilla, edellyttää päästötöntä tuotantoa.

Vaihtoehdot omalle päästöttömälle lisätuotannolle ovat selvät. Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentajat sanovat, että laitos on valmis vuonna 2009. Tämä on otettu jo huomioon sekä kapasiteetti- että päästölaskelmissa.

Vesivoiman lisäämismahdollisuudet ovat vähäiset ilman lainsäädäntömuutoksia. Jo rakennettujen vesivoimaloiden uudistaminen voi tuoda vain pienen lisän. Vesilain uudistamisen yhteydessä onkin tarpeen arvioida kotimaisen vesivoiman lisärakentamismahdollisuudet.

Keskeisessä osassa lisätuotannon tekemisessä tulevat olemaan uusiutuvat energialähteet ja erityisesti biopohjainen energia. Tämän strategian ehkä tärkein aihealue liittyy juuri siihen, miten uusiutuvia energialähteitä ja näistä erityisesti uusiutuvia biopohjaisia energialähteitä hyödynnetään entistä voimakkaammin ja enemmän lähivuosien aikana.

Energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että uusiutuvan energian kokonaiskäyttö kasvaisi ainakin neljänneksellä nykytasosta vuoteen 2015 mennessä ja lähes puolella vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvan energian osuus voisi tällöin nousta lähes kolmannekseen primäärienergiasta. Vuonna 2003 tuo osuus oli 23 prosenttia.

Sähköntuotannossa Suomi tähtää EU:n meille asettaman tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2010 mennessä. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus on tarkoitus siis nostaa viidessä vuodessa 31,5 prosenttiin. Keskimääräisenä vesivuotena tämä osuus on ollut viime vuosina noin 27 prosenttia, joskus jopa lähes 30:kin Pohjolan vesitilanteesta vähän riippuen.

Energiapolitiikan toimilla pyritään lisäämään siis erityisesti uusiutuvien biopolttoaineiden, kuten metsähakkeen, peltobiomassan, biokaasun ja talokohtaisen lämmityksen puupolttoaineiden, käyttöä. Tavoitteena on näiden energialähteiden käytön lisääminen noin 65 prosentilla vuodesta 2003 vuoteen 2015 mennessä ja noin 80 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Biopolttoaineista nopeinta kasvua odotetaan metsäenergian kohdalla, joka siis tarkoittaa hakkuutähdettä, energiarankaa, kantoja ynnä muita vastaavia. Tämän metsäenergian kohdalla kasvun odotetaan olevan kaikista suurin. Vuoteen 2012 mennessä näiden energialähteiden, siis metsäenergian, käytön arvioidaan noin 2,5-kertaistuvan tämänhetkiseen käyttötasoon verrattuna. Tämä merkitse myös sitä, että niin sanotun risupaketin tavoitteet puupohjaisen energian edistämisestä saavutetaan jo ennen vuotta 2010, siis etuajassa siihen nähden, mikä alun perin oli tavoite. Tähän saakka ei ole oltu ihan sillä kehitysuralla, joka tuottaisi sanotun tavoitteen ennen 2010, mutta tämä strategia painaa sillä tavalla vauhtia metsäenergian käyttöön, että uskotaan, että tuo sanottu tavoite on saavutettavissa jopa etuajassa.

Energia- ja ilmastostrategian keskeisenä tavoitteena on, että Suomi vahvistaa entisestään asemaansa bioenergian käytössä Euroopan unionin johtavana ja koko maailman mitassa kärkijoukkoon kuuluvana maana, unionin johtavana ja maailman mitassa kärkijoukkoon kuuluvana maana.

Tuontienergian hinnan nousu, kehittyvä teknologia ja voimistuva ympäristötietoisuus kohentavat siis uusiutuvan energian kilpailukykyä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös EU:n päästökauppa. Ulkoisten tekijöiden apu uusiutuvien aseman parantamisessa ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös uusia, aktiivisia toimia omien energia- ja polttoainevarojen hyödyntämiseksi.

Energiahuoltomme monipuolisuus on kuitenkin osittain uhattuna. Turpeen asema on nimittäin vaikeutunut päästökaupan alettua, koska turpeen hiilisisältö ja sen mukainen hiilidioksidipäästökerroin on määritelty pelkästään poltosta vapautuvan päästön mukaan. Oikein tai väärin, mutta näin se nyt Kioton protokollassa, siinä kontekstissa, on määrätty.

Kesällä tehty turpeen veroratkaisu paransi turpeen kilpailukykyä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa ja lämmön erillistuotannossa. Turpeen käyttö lauhdesähkön tuotannossa jää kuitenkin ilman uusia toimenpiteitä menneitä vuosia selvästi pienemmäksi.

Turpeen tuotantoon ja käyttöön panostetut voimavarat tulee kuitenkin jatkossakin hyödyntää työllisyyttä ja alueellista kehitystä edistäen. Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt valmistelun, jolla haetaan keinoja, joilla turpeen kilpailukyky kivihiileen nähden turvataan sähkön lauhdetuotannossa. Jos vaihtoehdot ovat, että viimeiset lauhdehännät, siis sähkölauhteen hännät, ajetaan joko kivihiilellä tai kotimaasta kaivettavalla turpeella, pyrkimys on löytää keinot siihen, millä tavalla tässä vaihtoehtoisessa tilanteessa turve aina voisi voittaa, silloin kuin mahdollista, nimenomaan kivihiilen.

Arvoisa puhemies! Puun pienkäyttöä, pelletteinä ja muussa muodossa, edistetään tämän ohjelman mukaan muun muassa laitekehitystä tukemalla, taloudellisilla ohjauskeinoilla ja tiedotuksen avulla. Jo tänään muun muassa biopelletti on kilpailukykyinen polttoaine myös omakotitalojen lämmityksessä. Neljännesmiljoona omakotitaloa lämmitetään kuitenkin edelleenkin öljyllä.

Peltobioenergian käyttöä edistetään muun muassa teknologian kehittämistoimilla. Peltobioenergian laajempaan käyttöön liittyvät mahdollisuudet ovat aktiivisessa valmistelussa.

Hallitus pitää tärkeänä vauhdittaa päästöttömien ja vähäpäästöisten lämmitystapojen käyttöönottoa pientaloissa. Tässä tarkoituksessa selvitetään strategian mukaan tammikuun loppuun mennessä nykyisten avustusten kohdentamista pientalojen lämmitystapamuutosten investointien avustamiseen sekä vaihtoehtoisesti kotitalousvähennyksen laajentamista koskemaan kyseisiä investointeja.

Kierrätyspolttoaineiden käyttö riippuu paljolti jätehuollon ratkaisuista. Jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö asettaa toisaalta tiukkoja ehtoja energiankäytölle. Biohajoaville jätteille on tärkeätä ja kiireellistä kehittää uusia käsittely- ja hyödyntämismuotoja. Biojätteen polton tiellä olevia perusteettomia esteitä on poistettava. Niitä edelleenkin on.

Biokaasuun liittyviä tukia kohdistetaan laiteinvestointeihin sekä kehittämis- ja kokeilutoimintaan biokaasun käytön kasvattamiseksi muun muassa maatiloilla ja muissakin kohteissa.

Tuulivoiman merkitys maassamme on vientisektorin työllistäjänä suurempi kuin sähköntuotantomuotona. Tuulivoimaan liittyvän vientipotentiaalin hyödyntäminen ja sitä kautta työllisyyskehityksen tukeminen edellyttää kotimaan markkinoita tuotekehityksen, osaamisen ja kokemuksen hankkimiseksi. Tämä edellyttää Suomessa kaavoitus- ja lupamenettelyjen ripeää ja tehokasta hoitamista. Jos halutaan niitä preferenssejä kotimaassa ja kotimaahan, se edellyttää sitä, että voidaan tuulivoimaloita jonnekin myöskin rakentaa, ja tässä, jotta voidaan rakentaa, sanotut kaavoitus- ja lupamenettelyt kyllä vaativat pikaisia korjauksia ja kohennuksia.

Arvoisa puhemies! Edellä sanottujen uusiutuvien ja biopolttoaineiden käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista tuetaan eri tavoin siis. Teknologiahankkeita on tarkoitus rahoittaa vuosittain noin 60 miljoonalla eurolla. Tekesin teknologiarahoituksen kohteena tulevat olemaan entistä keskeisemmin bioenergian eri sovellukset, suuren mitan polttolaitokset, liikenteen biopolttoaineet, tuulivoimateknologia, energiansäästö, peltobiomassat, polttokennot ja alan bisnesosaaminen. Tarkoitus on siis käyttää vuosittain näihin tarkoituksiin 60 miljoonaa euroa.

Energiainvestointien noin 30 miljoonan euron vuosittainen rahoitus painottuu uuteen teknologiaan ja aivan erityisesti päästökauppasektorin ulkopuolisiin hankkeisiin. Tuo summa voi myöhemmässä vaiheessa olla vähän suurempi tai pienempi riippuen siitä, missä määrin Kioton mekanismeja jatkossa hyväksikäytetään, kuinka paljon Kioton mekanismeihin rahaa lopulta käytetään.

Energiapuun korjuuta tuetaan noin 6 miljoonalla eurolla, ja neuvontatoimintaan on tarkoitus käyttää 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Omakotitalojen öljylämmityksen uusiutuvilla korvaamiseen käytettävien resurssien, joihinka aikaisemmin viittasin, määrästä päätetään myöhemmin, kun tämä sanottu selvitys siitä, onko se verovähennystie vai suora tuki, tammikuun loppuun mennessä on valmis.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tahtotila liikenteen polttoaineiden suhteen on selvä. Se ilmentää radikaalia muutosta siihen verrattuna ja siihen nähden, miten asiat aikaisemmin Suomessa ovat olleet. Tuon kannan ja näkemyksen mukaan Suomen liikenteen tulee perustua jo lähitulevaisuudessa osittain biopohjaisiin polttoaineisiin.

Jo tehdyn valmistelutyön muokkaaminen konkreettisiksi ehdotuksiksi on paraikaa meneillään. Olen tätä varten asettanut pari kuukautta sitten asiantuntijaryhmän, joka valmistelee ehdotuksen toimista, joilla liikenteen biopolttoaineiden käyttö voitaisiin nostaa Suomessa nyt aluksi 5 prosentin tasolle. Työryhmän on lisäksi esitettävä näkemys pidemmän aikavälin tavoitteista liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolle sekä myös arvio siitä, missä määrin ja millä keinoin ja millaisin kustannuksin tavoitteiden mukainen käyttö sekä tuotanto ovat toteutettavissa.

Asiassa nopeasti eteenpäin pääseminen, eteneminen, edellyttää kysynnän synnyttämistä. Tärkeää on, että samalla löydetään edellytykset liikenteen biopolttoaineiden riittävälle kotimaiselle tuotannolle. Aivan ilmi selvästi tässä asiassa eteenpäinmeno ei tapahdu niin, että ensiksi syntyy markkinaehtoisesti tuotantoa ja sitten sille markkinaehtoisesti kysyntää liikenteen biopolttoaineena, vaan niin, että tässä on ryhdyttävä toimiin, joilla se kysyntä synnytetään, ja sitten samanaikaisesti yritetään löytää keinot, millä riittävä kotimainen tuotanto saataisiin aikaiseksi, joka edes suurin piirtein vastaisi sitä kysyntää, mikä kyettäisiin synnyttämään.

Arvoisa puhemies! Kioton pöytäkirjan ja EU:n taakanjaon mukainen kasvihuonekaasujen päästötavoite on Suomelle 70,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa kaudelle 2008—2012. Huolimatta voimakkaista toimista uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, joita edellä olen esitellyt, sanottu taakanjako merkitsee Suomelle arvion mukaan vielä noin 11 miljoonan tonnin päästöjen vähennystarvetta keskimäärin vuodessa. Ellei näitä toimia, mitä äsken tässä esittelin, tehtäisi, tuo ulkomailta ja ulkoa hankittavien päästöoikeuksien tarve olisi huomattavasti suurempi kuin tämä 11 miljoonaa tonnia, mihin nyt arvioidaan päästävän keskimäärin vuodessa.

Valtio osallistuu omalta osaltaan näihin talkoisiin siten, että se hankkii niin sanotuilla Kioton joustomekanismeilla maamme käyttöön muista maista päästöyksiköitä keskimäärin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa, viiden vuoden ajan siis. Sallitut päästömäärät nousevat tällöin vastaavalla määrällä. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että tästä seuraa hyöty, joka tulee koko kansantalouden hyväksi, ei pelkästään teollisuuden, kuten julkisuudessa näytetään usein väärin ymmärretyn. Näin on perusteltua menetellä, sillä Kioton mekanismien käyttö on kustannustehokas tapa hoitaa Suomen päästövelvoitetta.

EU:n komission teettämän selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskustannukset ovat Suomessa kolmanneksi korkeimmat unionin alueella. Useat muut maat tulevat käyttämään Kioton mekanismeja Suomea paljon enemmän.

Päästöyksiköiden hankinta ei tietenkään ole pois kotimaisista hankkeista. Kaikki tehokkaat kotimaiset toimet tullaan joka tapauksessa hyödyntämään. Myös teollisuudellemme hankkeet tarjoavat hyvän mahdollisuuden teknologian vientiin.

Liikkeellelähtö Kioton mekanismien hankinnassa tapahtuu eduskunnan käsittelyssä olevalla tämän vuoden kolmannella lisäbudjetilla, johon sisältyy 30 miljoonan euron määrärahaehdotus päästöyksiköiden hankkimisesta.

Päästökauppasektorin ulkopuolella eli liikenteessä, maataloudessa, talokohtaisessa polttoainelämmityksessä ja jätehuollossa hallitus arvioi päästävän keskimäärin noin yhden miljoonan tonnin päästövähenemään vuodessa.

Päästökauppa ja päästökaupasta aiheutunut sähkön hinnan nousu rasittaa siis suomalaista teollisuutta. Strategian mukaisella teollisuuden sähköveron alennuksella, noin puolittamisella — tarkoitus on siis kutakuinkin puolittaa sähkövero — parannetaan osaltaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Sähkömarkkinoiden toimivuuden edistäminen on keskeinen asia, markkinat kun eivät toimi täydellisesti ja puutteita on. Viime talvena hyväksyttyjen lakimuutosten myönteiset vaikutukset sähkön siirtohintoihin näkyvät vasta asteittain ja pienellä viiveellä.

Strategia lähtee siitä perusajatuksesta, että nykyisen kaltaiset sähkömarkkinat tuottavat kansantalouden kannalta parhaan tuloksen. Tarkoitus on, että valitulla yhteispohjoismaisella linjalla edetään ongelmia ja esteitä poistaen — niitä kun on. Sähkönsiirron pullonkaulat maiden välillä tulee poistaa ja markkinoiden ja sähkön hinnoittelun avoimuutta samoin kuin sähköpörssin läpinäkyvyyttä tulee lisätä.

Valtio ei itse rakenna voimalaitoskapasiteettia. Kapasiteetin tulisi kuitenkin olla riittävä Suomessa siinäkin tapauksessa, että tuonti naapurimaista ei olisi mahdollista. Ensi sijalla valtion edistämistoimissa ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ja bioenergiaa käyttävät voimalaitokset, mutta mitään muutakaan vähäpäästöistä hankintamuotoa ei tulisi sulkea pois vaihtoehtojen joukosta. Lisäksi jäljellä olevat pienimuotoisen tuotannon verkkoon pääsyn esteet on tarkoitus poistaa.

Päästökaupan ja sähkömarkkinoiden yhteispeliin liittyy suuria ongelmia. EU:n päästökauppa on nostanut pohjoismaisen sähköpörssin sähkön hintaa. Kyseessä on tulojensiirto Suomesta naapurimaihin ja kuluttajilta sähkön tuottajille.

Toinen varapuhemies:

Arvoisa ministeri! Pyydän ystävällisesti hieman tiivistämään, koska aika on käytetty kohta.

Puhuja:

Valtioneuvosto selvittääkin, arvoisa puhemies, ne keinot millä ansiottoman arvonnousun eli windfall-voiton rajoittaminen käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on vuosikymmenien ajan ollut monipuolinen energiapaletti. Sen tunnuspiirteitä ovat monipuolisuus, riittävä omavaraisuus, hajautus ja uusiutuviin energialähteisiin panostaminen sekä alhaiset päästöt tuotettua energiayksikköä kohti.

Arvoisa puhemies! Näin sitten lyhyesti: tällä tiellä on hyvä jatkaa.

Ed. Anni Sinnemäki merkitään läsnä olevaksi.

Jari  Leppä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmiskunnan elämään ovat olleet ja tulevat olemaan voimakkaita, jopa dramaattisia. Kukaan ei kyenne esittämään tieteellisesti täysin pitävää skenaariota ilmastonmuutoksen aiheuttamista pysyvistä muutoksista. Tulemme näkemään kouriintuntuvia muutoksia elinolosuhteissamme, luonnonolosuhteissamme, ruuan ja energian tuotannossa ja mitä moninaisimmilla inhimillisen elämän alueilla.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä merkittävin ja tehokkain tapa ja keino vähentää ja estää kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntyminen on ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti, globaalisti, uutta päästötöntä ja päästöjä vähentävää teknologiaa, kuten muun muassa uusiutuvaa energiaa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Energiateknologian kehittämiseen hallitus osoittaa vuosittain 60 miljoonaa euroa ja energiatukiin 30 miljoonaa. Nämä ovat oikeita ja merkittäviä satsauksia vihreään teknologiaan. (Eduskunnasta: Vihreä tuuli!)

Ympäristöystävällisen teknologian käyttöönottoa tulee kannustaa ja tukea kaikkialla maailmassa. Nykyinen päästökauppajärjestelmä ei kaikilta osin vastaa tehokkaimmalla tavalla tähän haasteeseen. Se vaatii myös jatkuvaa kriittistä arviointia ja kehittämistä. Kuuden maan niin sanottu Asia—Pacific-ilmastoaloite on tässä mielessä myös kiinnostava. Sen edistyminen ja sen positiiviset onnistumiset on syytä ottaa opiksi myös eurooppalaisessa toiminnassa.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa korostetaan uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden voimakasta hyödyntämistä sekä energian käytön tehokkuuden lisäämistä ja säästötoimia. Ne ovat keskustan eduskuntaryhmän mielestä oikeita toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Energiapolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena tulee olla energiahuollon omavaraisuuden nostaminen. Tässä bioenergialla ja muulla uusiutuvalla kotimaisella energialla on tärkeä rooli. Bioenergiaa on perinteisesti käytetty paikallisesti siellä, missä se on tuotettu. Bioenergian käytön edistäminen on myös erittäin tehokasta maaseutu-, alue- ja työllisyyspolitiikkaa.

Syksyinen luonnonkatastrofi Yhdysvalloissa osoitti jälleen kerran, kuinka öljyriippuvainen maailma on. Ennalta-arvaamattomiin kriiseihin on varauduttava omavaraisuutta nostamalla, kotimaisuutta ja monipuolisia tuotantotapoja suosien. Energiantuotantomme vaatiikin laajaa toimintapalettia: bioenergiaa kaikissa muodoissaan, vettä, tuulta ja myös ydinvoimaa.

Teollisuuden sähköveron alennuksella parannetaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, joka on kärsinyt päästökaupan myötä syntyneiden kustannusten johdosta. Teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on viisasta kansallista politiikkaa. Energiastrategian linjausten avulla Suomi täyttää myös Kioton pöytäkirjan ja EU:n taakanjaossa sovitut kasvihuonekaasujen vähennysvelvoitteensa.

Lipposen hallitukset sopivat aikoinaan EU:n taakanjakosopimuksen ja hyväksyivät Kioton sopimuksen. Lipposen hallitukset eivät kyenneet arvioimaan tuolloin realistisesti, miten kalliiksi nuo velvoitteet Suomelle tulevat. Päästökaupan vaikutus sähkön hintaan ja teollisuuden kilpailukykyyn on merkittävä. Päästökaupan vaikutus kuluttajan kannalta on myös ikävä asia. On tärkeää huolehtia toimivista ja kilpailluista sähkömarkkinoista. Ne ovat niin kuluttajan kuin teollisuudenkin etu. Toisaalta on todettava, että päästökauppa kannustaa energiansäästöön ja parantaa uusiutuvien energioiden kilpailukykyä.

Herra puhemies! Suomi on energiatehokkuudessaan johtavia maita maailmassa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus on Suomessa korkea. Olemme toteuttaneet jo pitkään energiakatselmuksia ja energiansäästösopimuksia elinkeinoelämän kanssa. Energiatehokkuuden parantamiseksi myös EU toimii aktiivisesti. Useita direktiivejä on valmistunut, ja uusia on tekeillä. Suomen tulee jatkaa nykyisiä kansallisia toimiaan ja toteuttaa direktiivien vaatimukset. Vuoteen 2015 mennessä tulee toimenpiteiden avulla saavuttaa 5 prosentin säästö energian kulutuksessa.

Keskustan eduskuntaryhmän mukaan uusiutuvan energian lisäyksen pääpaino on tulevaisuudessa bioenergiassa. Uusiutuvat energianlähteemme — vesivoima, tuulivoima, ympäristön lämpö, aurinkoenergia sekä bioenergia, puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat ja biokaasu — ovat merkittävässä kasvussa, vetytaloutta unohtamatta. Metsien kasvun hyödyntämisellä ja peltoenergian voimakkaalla lisäämisellä voimme saavuttaa neljänneksen bioenergialla tuotetusta energiasta vuoteen 2015.

Metsien kestävän käytön ja monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa tulee säilyttää korkeatasoinen metsäntutkimus, osittain valtion tukiin perustuva metsien hoito, tehokas neuvonta- ja valvontaorganisaatio. Metsien oikea ja tehokas hoito on ilmaston kannalta hyvää kehitystä: kasvun tehostaminen sitoo lisääntyvässä määrin myös hiilidioksidia.

Kotimaisilla energialähteillä on merkittävä asema energiahuollon toimitusvarmuudessa. Kansainvälisen epävarmuuden ja energian hintojen jatkuvasti kasvaessa kotimaisuudella on lisääntyvää merkitystä. Metsäteollisuus hankkii ja tuottaa noin 80 prosenttia Suomen bioenergiasta. Metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen varmistaa siis samalla sen, että bioenergian lisäystavoitteet voidaan saavuttaa.

Vesivoiman rakentamista rajoittavat 1980-luvulta peräisin olevat suojelupäätökset. Tuolloin tuontipolttoaineiden uskottiin turvaavan energian saannin. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä vesirakentamista rajoittavaa lainsäädäntöä tulisikin tarkastella uudelleen ottaen huomioon ympäristönäkökohdat kokonaisuutena sekä uusiutuvan energian lisäämiseen asetetut kansainväliset ja kansalliset tavoitteet.

Kotimaisen ja puhtaan vesivoiman lisärakentamisen mahdollisuudet on selvitetty useaan kertaan. Niistä suuri osa on jo osittain rakennetuissa vesistöissä. Olisiko nyt oikea aika ryhtyä keskustelemaan risupaketin rinnalla vesivoiman edistämisestä Suomessa eli vesivoimapaketista? Kuluvan vuoden aikana pelkästään Kittilän kunnan tulvavahingot olivat 5 miljoonaa euroa. Kunnan kaavamääräykset on mitoitettu tulvalle, jonka pitäisi toteutua vain kerran sadassa vuodessa. Tällä vuosikymmenellä sellainen tulva on tullut jo kaksi kertaa. Tämä on yksi vakava merkki ilmasto-olojen äärevöitymisestä.

Vesivoiman ja allasrakentamisen helpottaminen tässä tilanteessa vaikuttaisi monella tavalla: Se vähentäisi kasvihuonepäästöjä, vähentäisi ulkomailta ostettavien päästöoikeuksien määrää, korvaisi tuontisähköä, poistaisi tulvaongelmaa ja antaisi käyttöön säätövoimaa. Nykyisin pelkästään tulva-aikaisissa ohijuoksutuksissa menetetään lähes terawattitunti energiaa vuodessa. Kyse on kymmenien miljoonien eurojen vuositason hyödyistä, jotka auttaisivat taloudellisesti heikompien alueiden tilannetta.

Kesällä tehty turpeen veroratkaisu paransi turpeen kilpailukykyä. Silti turpeen asema on vaikeutunut, ja sen rooli polttoaineena tulee vähenemään päästökaupan seurauksena. Turve on kotimainen, hitaasti uusiutuva polttoaine, jota tulee ehdottomasti suosia suhteessa tuontipolttoaine kivihiileen. Turpeella on suuri merkitys tietyille alueille alan työllisyyden ja laajan yrittäjätoiminnan johdosta. Tätä osaamispotentiaalia ei ole syytä menettää suosimalla tuontipolttoaineita.

Hallitus haluaa edistää myös biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa määrätietoisesti myös liikenteen osalta. Ministeri Pekkarinen on asettanut työryhmän tekemään ehdotukset toimista, joilla osa liikenteen polttoaineista voitaisiin Suomessa asteittain muuttaa biopohjaisiksi. Tässä tilanteessa kotimaisella biopolttoaineella ja sen tuotannolla täytyy olla myös kilpailukykyä. Liikenteen biopolttoaineiden edistämisen yhteydessä tulee tarkastella autoverotuksen uudistamista. Autokannan ympäristöystävällisyys lisääntyy, kun autoverotus muutetaan suosimaan vähäpäästöistä uutta tekniikkaa käyttäviä autoja.

Puhemies! Pelletti on kilpailukykyinen myös helppoudessaan tällä hetkellä jo omakotitalojen lämmityksessä. Kymmenettuhannet omakotitalot lämmitetään kuitenkin kalliilla öljyllä, joka aiheuttaa merkittävät hiilidioksidipäästöt. Omakotitalojen öljy- ja sähkölämmitysjärjestelmien muuttaminen esimerkiksi pelleteillä tai maalämmöllä toimiviksi on iso kustannus. Näiden ympäristöä suosivien investointien tekemiseksi tulee omakotiasujille myöntää tukea. Keskustan eduskuntaryhmä tukee voimakkaasti hallituksen päätöstä vauhdittaa omakotiasujien lämmitysjärjestelmien muuttamista biopohjaisiksi joko suorin investointiavustuksin tai verotuella. Hallitushan tätä selvittää vuoden alkuun mennessä.

Suomessa ei ole onnistuttu jätteen energiakäytön edistämisessä. Energiakäytössä jäte katsotaan 60-prosenttisesti uusiutuvaksi energiaksi. Onnistuneella jätepolitiikan toteutuksella olisimme tilanteessa, jossa jopa miljoona tonnia pääasiassa puuperäistä jätettä ohjautuisi nykyistä enemmän kaatopaikan sijasta energian tuotantoon. Jätteen energiakäytön edistäminen on jumiutunut pääsääntöisesti lupa-asioita koskevien valitusprosessien takia. Lainsäädäntöä tulisi uudistaa niin, että aiheettomat valitukset ja valitusmahdollisuuksien väärinkäyttö voidaan estää.

Tuulivoiman merkitys vientisektorin työllistäjänä on suurempi kuin sen merkitys sähkön tuottajana. Tuulivoiman käytöllä kotimaassa voidaan samalla tukea tuulisektorin tuotekehitystä ja vientitoimintaa.

Herra puhemies! Lopuksi: EU:n maatalousuudistus ja päästökaupan käynnistyminen mahdollisti sen, että energiakasvien tuotannon kannattavuus parani merkittävästi. Ruokohelpi on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi tuottaa energiaa, ja pinta-alat ovat lähteneet nopeaan kasvuun. Helpi lisää kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää polttolaitosten hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta ruokohelven viljely pelloilla turvaa peltomaan säilymisen energian tuotannon lisäksi ruoan tuotannossa.

Herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen ja haluaa kiittää kaikkia niitä tahoja ministereitä myöten, jotka ovat olleet keskeisesti valmistelemassa tätä strategiaa. Nyt tulee huolehtia vastaavanlaisesta yhteisymmärryksestä, jolla sovitut toimet saadaan aikaan päätöksiksi ja tehdään mahdollisimman pian.

Reijo Kallio /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Kasvihuonekaasupäästöjen kasvun tuntuva hillitseminen on tällä hetkellä tärkein maailmanlaajuisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan pidemmän aikavälin tavoite. Lisääntyneet luonnontuhot ja poikkeukselliset sääilmiöt ovat merkki ilmastomuutoksesta ja vakavasta ympäristöongelmasta. Sosiaalidemokraatit pitävät tärkeänä, että maailmanyhteisö toimii kasvihuoneilmiön torjumiseksi. Käynnistyneen YK:n ilmastokokouksen työtä on tuettava. On myös välttämätöntä, että erityisesti Yhdysvallat ja Australia, mutta myös Kiina ja Intia saadaan jatkossa mukaan niihin järjestelyihin, joilla ilmaston lämpenemistä kyetään hillitsemään.

Valtioneuvoston selonteossa ilmastopolitiikan pidemmän aikavälin muutokset ja tavoitteet ovat jääneet taka-alalle, koska selonteossa on haluttu pureutua lähiajan haasteisiin ja ajankohtaiseen energiapoliittiseen tilanteeseen. Tästä huolimatta Suomen on osaltaan varauduttava yhä tiukkeneviin päästötavoitteisiin. Energiapolitiikassa on löydettävä sellaisia energiamuotoja, jotka ovat sopusoinnussa ilmastopolitiikan pidemmän aikavälin tavoitteiden kanssa.

Suomen energiajärjestelmän toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Merkittävin muutos on ollut EU:n sisäinen hiilidioksidipäästökauppa, joka otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Toinen energiamarkkinoihin monella tapaa vaikuttanut asia oli myös 1990-luvun jälkipuolella tehty energiamarkkinoiden vapauttaminen.

Energiamarkkinoiden muutokset ovat olleet nopeita ja syvällisiä. Muutosten asettamissa paineissa ja rajoissa on pyritty turvaamaan nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan ja kehityksen kannalta riittävä ja kohtuuhintainen energiansaanti. Suomen energiantuotanto on tähän mennessä perustunut hajautettuun ja monipuoliseen järjestelmään, jossa tuotanto on onnistuneesti jakautunut suurten ja pienten yksiköiden kesken. Leimallista suomalaiselle järjestelmälle on se, että uusiutuvaa sekä erityisesti bioenergiaa käytetään paljon ja että sähköä tuotetaan runsaasti sähkön sekä lämmön yhteistuotantona.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää maamme energiajärjestelmää ajoittaisista ongelmista huolimatta hyvin toimivana, ja sen pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin. Jatkossakin kannattaa pitää kaikki erityisesti vähäpäästöiset tuotantomuodot tarkastelussa mukana.

Arvoisa puhemies! YK:n ilmastosopimusta täydentänyt Kioton pöytäkirja vuodelta 1997 toi Suomellekin konkreettisen ja tiukan tavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi vuoden 1990 tasolle vuosien 2008—2012 aikana. Selonteossa — aivan oikein — viitoitetaan tietä myös tämän kauden jälkeiseen aikaan. Suomen kokonaispäästötavoite Kioto-kaudella on EU-maiden kolmanneksi tiukin. Vaikka päästökauppajärjestelmään tulee uusia maita, kuten Venäjä, ja ylimääräisiä päästöoikeuksia, niin on arvioitu, että energian hinta tulee nousemaan edelleen. VTT on arvioinut, että markkinasähkön hinta nousee noin viidenneksellä vuoteen 2010 mennessä.

Suomen on ollut tähän mennessä vaikea saavuttaa Kioton päästörajoja. Päästörajat ovat olleet 1990-luvun alun jälkeen jatkuvasti päästörajan yläpuolella, huippuvuonna 2003 jopa 20 prosenttia yli tavoitetason. Viime vuonna ylitys jäi edellisvuotta pienemmäksi, mutta oli tasoltaan niin korkea, että Suomella on riittävästi haasteita asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteon arvioiden mukaan Suomen päästöt ovat ylittymässä Kioto-kaudella 11 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuositasolla. Ongelman suuruutta kuvaa hyvin se, että tämä vähennettävä määrä on vain vähän pienempi kuin koko liikennesektorin päästöt yhteensä.

Päästöjen kasvu on syntynyt vuoden 1990 jälkeen pääosin päästökauppasektorilla, johon kuuluvat osa teollisuudesta ja energiantuotanto. Näin ollen myös vähennysten pääpaino kohdistuu tälle sektorille. Sen sijaan ei-päästökauppasektorilla, kuten kotitalouksissa, palvelualoilla ja maataloudessa, kustannustehokkaat vähennysmahdollisuudet ovat vähäisemmät ja sinne kohdistuvat huomattavasti pienemmät vähennystarpeet. Tämä sektori joutuu kuitenkin kantamaan vastuuta energian hinnan nousun muodossa.

Suurin kasvihuonekaasujen päästölähde on energiasektori. Vuosittaiset kasvihuonekaasujen päästömäärät riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon fossiilisia polttoaineita ja turvetta käytetään energian tuottamiseen. Fossiilisten polttoaineiden, öljyn, kivihiilen ja maakaasun sekä turpeen energiakäytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaispäästöistä oli vuonna 2003 yli neljä viidesosaa. Näitä polttoaineita käytettiin vuonna 2003 noin kolmannes enemmän kuin vuonna 1990. Turpeen korvaamista kivihiilellä ei voi pitää työllisyys- eikä aluepolitiikan kannalta viisaana. Teollisuuden tuottamat päästöt ovat puolestaan laskeneet, koska metsäteollisuudessa on lisätty voimakkaasti biopolttoaineiden, kuten metsähakkeen, puun, paperin ja mustalipeän käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijasta.

Öljyn osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on edelleen varsin suuri. Öljytuotteiden osuus energian kokonaiskulutuksessa on tällä hetkellä noin neljännes. Vaikka öljyn suhteellinen osuus energian kokonaiskulutuksesta on laskenut, sitä kulutetaan kuitenkin selvästi enemmän kuin 1990-luvun alkupuolella. Raakaöljyn kohonnut hinta asettaa lisäpaineita öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Energia- ja ilmastoselonteon tavoite vähentää öljyn käyttöä polttoaineena on kannatettava.

Suomessa sähkönkulutuksella on ollut aina suuri merkitys kansantalouden energiatarpeen tyydyttämisessä. Sähkönkulutuksen bruttokansantuoteosuus on Suomessa kaksinkertainen EU-maiden ja Oecd-maiden keskiarvoihin verrattuna. Tämän vuoksi sähkön hinnan tulevalla kehityksellä ja sen ennakoitavuudella on Suomelle erityisen tärkeä merkitys.

Arvoisa puhemies! Päästökauppajärjestelmä on periaatteessa hyvin toimiessaan kustannustehokas tapa vähentää päästöjä. Suuri huoli päästökauppajärjestelmässä liittyy kuitenkin investointeihin. Kannustaako järjestelmä voimayhtiöitä investoimaan uuteen puhtaampaan teknologiaan, vai jääkö päällimmäiseksi tavoitteeksi sähkön hinnan nousun mahdollistama lyhyen aikavälin voittojen kasvattaminen? Näiden erilaisten intressien yhteensovittaminen, sekä kuluttajille että elinkeinoelämälle taattava kohtuuhintaisen sähkön turvaaminen, on varmasti yksi selonteon tarkastelukauden kiperimmistä kysymyksistä.

Sähköyhtiöiden tekemät investoinnit ovat jääneet markkinoiden vapautumisen jälkeen varsin vaatimattomiksi. Kun kaikki ennusteet viittaavat sähkön kysynnän kasvun jatkuvan myös jatkossa, markkinoiden häiriöalttius vain kasvaa, jos kapasiteettia kasvattavat ja korvaavat investoinnit eivät elvy. Talouskasvun vaihtelut ja sääolosuhteet sekä muut satunnaiset tekijät voivat kasvattaa riskiä edelleen.

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimintaa ja siellä määräytyvää markkinasähkön hinnan aitoutta on julkisuudessa viime aikoina epäilty. Kun kyseessä on vain muutaman suuren toimijan pörssi, herää helposti epäily, määräytyykö sähkön hinta aidosti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tällä markkinahinnalla on yhä suurempi merkitys myös tavalliselle kuluttajalle, koska yhä suurempi osa kotitalouksienkin käyttämästä sähköstä hinnoitellaan markkinasähkön perusteella. Hallitustenvälisissä keskusteluissa olisikin tarpeen arvioida sähköpörssin pelisääntöjen uudistamista. Markkinatoiminnan tehostamiseksi sähköpörssikaupan likviditeettiä on lisättävä, markkinatakausjärjestelmää vahvistettava sekä selvitettävä päästökauppaan liittyvät parannusehdotukset. Sähkönsiirtoon liittyvät rajoitukset ja muut pullonkaulat tulee pikaisesti poistaa. Lähtökohtana pitää olla, että järjestelmä toimii mahdollisimman hyvin ja läpinäkyvästi, ennen kuin pohjoismaiset kilpailulliset markkinat laajenevat Keski-Euroopan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Tiukentuvat päästönormit nähdään usein liian yksipuolisesti uhkakuvana kansalliselle kilpailukyvyllemme ja hyvinvoinnillemme. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin korostaa, että Suomella on hyvää osaamista ja kokemusta ympäristöteknologiassa. Tätä kehittämistoimintaa on edelleen jatkettava. Oman hyödyntämisen lisäämisen ohella ympäristöteknologiasta on tehtävä nykyistä vahvempi vientituote.

Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on yksi päävaihtoehto, kun me vastaamme tiukkeneviin päästötavoitteisiin ja energiankulutuksen kasvuun. Suomessa tätä polkua on jo menestyksellisesti kuljettu. Uusiutuvan energian edistämisohjelman mukaan bioenergian käyttöä pyritään lisäämään 30 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä bioenergialla tuotetaan neljännes energiantarpeestamme.

Päästökaupasta johtuva sähkön hinnan nousu tulee automaattisesti lisäämään uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä, eikä enää tarvita aiemmassa määrin perinteisiä avustuksia tai verotukia. Tuet onkin ensisijaisesti kohdennettava demonstraatiolaitoksiin ja uutta teknologiaa sisältäviin hankkeisiin.

Uusiutuvan energian käytön edistäminen Suomessa on kiinni pitkälti metsäteollisuuden tuotannon tasosta. Jos metsäteollisuuden tuotantoedellytykset kyetään turvaamaan pitkällä aikavälillä Suomessa, niin myös uusiutuvan energian lisäkäyttömahdollisuudet paranevat. Onkin tärkeää, että metsäteollisuuden raaka-aineen saanti turvataan.

Energiansäästötoimet ovat selonteossa hyvin esillä. Taloudellisesti kannattavalla ja hyvin suunnatulla tuella päästään energiatehokkaan teknologian ja innovatiivisten toimintatapojen kautta merkittäviin energiansäästötoimenpiteisiin. Kaavoituksessa, rakentamisessa ja liikennejärjestelyissä on aktiivisesti haettava sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat päästöjen vähentymiseen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Liikenteen biopolttoaineiden edistämiseksi on asetettu työryhmä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee niitä tavoitteita, joilla biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä lisätään kohti eurooppalaista tasoa. Työryhmän työn valmistuttua onkin tehtävä tarvittavat, biopolttoaineiden käyttöä lisäävät toimenpiteet.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näitä uusia energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia on odotettu kauan ja hartaasti. Eduskunnankin aikatauluja on odotellessa muutettu useaan otteeseen. Nyt kun energia- ja ympäristöpolitiikan toimintaympäristö on käynyt viime vuosina läpi rajuja muutoksia, olisi kipeästi tarvittu pitkälle tulevaisuuteen katsovia, kestäviä ja selkeitä linjauksia. Aikalisistä huolimatta hallitus ei ole saanut aikaiseksi tämän rakentavampaa kokonaisuutta.

Kokoomus on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Strategiassa ei mielestämme tarpeeksi kattavasti käsitellä energiahuoltoon ja ilmaston lämpenemiseen liittyviä uhkakuvia tai mietitä niihin varautumista. Siitä on kuitenkin paperia kehuttava, että hallituksen perusanalyysi ja lähtökohta on rehellinen. Selonteko lähtee, aivan oikein, laskelmista, joiden mukaan primäärienergian ja sähkön kulutus tulevat lisääntymään. Energia- ja ilmastopolitiikalla on elinympäristömme lisäksi merkittävä vaikutus kansantalouden kilpailukykyyn ja kasvuun, siis jokaisen suomalaisen hyvinvointiin. Varmuus energiapolitiikkamme suunnasta on tärkeää sekä yrityksille että kuluttajille. Nyt liian moni yksityiskohta on jäämässä auki. Hallituksen selontekoon sisältyvä lisäselvitysten määrä vesittää koko strategian.

Arvoisa puhemies! Suomen tavoite päästöjen rajoittamisesta vuoden 1990 tasolle on tiukka, muttei mahdoton. Rima on useita kilpailijamaitamme korkeammalla jo pelkästään siksi, että teollisuutemme on jo nyt yksi maailman vähäpäästöisimmistä. Siksi talouden ja hyvinvoinnin kasvun mahdollistaminen käsi kädessä päästöjen vähentämisen kanssa on todellinen haaste koko yhteiskunnalle.

Suomen on täytettävä kansainväliset velvoitteensa. Selonteon mukaisesti tämä tehdään sekä kotimaisin toimin että ostamalla päästövähennysoikeuksia rajojen ulkopuolelta. Ilman viidettä ydinvoimalaitosyksikköä tilanne olisi lähes toivoton. Strategiassa viidennen yksikön käyttöönotto on huomioitu selkeänä päästöjen vähentymisenä. Ydinvoima onkin nykytilanteessa ainoa ratkaisu perusenergiahuollon päästöttömään turvaamiseen. (Ed. Pulliainen: Entäs sen jälkeen?) Olemme kokoomuksessa hyvin tyytyväisiä kirjaukseen, jonka mukaan mitään vähäpäästöistä tai päästötöntä ja kustannustehokasta tuotantomuotoa ei suljeta pois uutta kapasiteettia rakennettaessa.

Vuoden 1990 päästötaso ylitetään Kioton kaudella 11 miljoonalla päästötonnilla. Neljännes päästövähennystavoitteesta lankeaa valtion ja ei-päästökauppasektorin kannettavaksi. Kokoomuksessa olemme tyytyväisiä Kioton mekanismien hyödyntämiseen, joskin tähän olisi voitu panostaa enemmän. Jos sama raha käytettäisiin kotimaisiin toimiin, sillä saataisiin aikaan pienempi päästövähennys kuin investoimalla puhdistushankkeisiin ulkomailla.

Kolme neljäsosaa päästövähennyksistä kohdistuu päästökauppasektorille eli rajalliselle joukolle talouden toimijoita. Yritysten kontolle jää arviolta noin 160 miljoonan euron päästövähennysoikeuksien hankkiminen vuosittain. Teollisuuden tilannetta helpottaa onneksi sähköveron alentaminen. Toivotaankin, että ministeri Pekkarisen mainitsema veron puolittaminen pitää paikkansa. Toimenpide on jälleen kerran oikean suuntainen mutta riittämätön. Ja mikä on aikataulu? Enemmän rohkeutta, hallitus, rohkeutta! Sähkövero muodostaa edelleen päästökaupan kanssa päällekkäisen ohjauskeinon, josta on pyrittävä pois. Tavoitteena on pikaisesti oltava sähkön verotuksen keventäminen kohti EU:n minimitasoa.

EU:n sisäinen päästökauppa sinällään arveluttaa. Se on jo nyt nostanut sähkön hintaa. Biopolttoaineiden kilpailukykyä se parantaa, mutta on huono sekä kuluttajien että koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Päästökaupan ongelmat ovat selkeästi nähtävissä: Päästöoikeuksien jako ei toimi oikeudenmukaisella tavalla, kansalliset päästökiintiöt ja markkinoiden pienuus sotkevat markkinamekanismin toimintaa, ja täytäntöönpanokin kangertelee. Korjauksia tarvitaan. Vaikka muutostarpeita pohditaan, se ei toki tarkoita päästöjen rajoittamisen kyseenalaistamista.

Päästökaupan ongelmista kertoo niin sanottujen windfall-voittojen verottamisesta herännyt keskustelu. Suomalaisittain kummastuttavaa on kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen into verottaa tätä sähkön hintakehityksestä aiheutuvaa lisää. Olen ympäristöministeri Enestamin kanssa samaa mieltä siitä, että tämä olisi oikein toimineiden yritysten rankaisemista ja täysin nurinkurinen signaali tavoitteisiin verrattuna. Ehkä ministerit Enestam ja Heinäluoma voisivat antaa oppitunnin kollegoilleen päästökaupan tavoitteista päästöttömiin energiamuotoihin siirtymiseksi. (Ed. Pulliainen: No, mitenkäs niitä rahoja on käytetty?)

Arvoisa puhemies! Selonteossa painotetaan entistä voimallisemmin uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Se on hyvä. Kaikkia vaihtoehtoja ei kuitenkaan voida käyttää hyväksi. Esimerkiksi vesivoiman lisärakentaminen on mahdollista ainoastaan uudistamalla vesilakia tarvittavaan suuntaan. Tähänkin kysymykseen hallituksen olisi pitänyt ottaa kantaa jo selonteossa, sen sijaan että koko asia on nyt jätetty auki. Tuulivoiman rooli on ja tulee myös jatkossa olemaan marginaalinen. Tämä ei silti estä tuulivoimatuotannon lisäämistä teknologian kehittämiseksi ja vientimahdollisuuksien parantamiseksi esimerkiksi teollisuusalueilla, joilla melu- ja maisemalliset haitat eivät olisi niin suuri ongelma.

Kokoomus on huolissaan turpeen käytön tulevaisuudesta. Päästökauppa on tuntuvasti syönyt turpeen kilpailukykyä, ja nykytilanteessa turvetta korvataan kivihiilellä ja tuontisähköllä. Nyt tapahtuva kehitys on täysin vastoin eduskunnan selkeää mielipidettä. Osittain ongelma aiheutuu turpeen päästökertoimen laskentatavasta, jossa ei oteta huomioon koko elinkaarta tai turpeen seassa olevaa puuta. Selvitystyötä onneksi tehdään parhaillaan, ja ratkaisuja voi löytyä päästökertoimen uudelleenneuvottelemiseksi kansainvälisellä tasolla. Tätä odotellessa osaamisen ja työpaikkojen säilyminen Suomessa olisi taattava kansallisin ratkaisuin.

Puun käytön osalta on huomioitava se, ettei metsäteollisuuden raaka-ainetta käytetä polttoon. Puupolttoaineen pienkäytössä kokoomus kannustaa hallitusta pikaisesti päättämään kotitalouksien tukemisesta, jos lämmitysjärjestelmä vaihdetaan ympäristöystävällisemmäksi. Näissä ratkaisuissa on huomioitava myös maalämmön tarjoamat mahdollisuudet. Kokoomus kannattaa lisäksi peltoenergian käytön laajentamista.

Miksi jätteidenpolttoon ei ole otettu selonteossa selkeää kantaa? Olemassa olevien jätteiden polttaminen ei ole ristiriidassa jätteiden määrän kasvun hidastamistavoitteen kanssa. Jätteenpolton etenemistä hidastavat kalliit ratkaisut ja laaja valitusoikeus, jotka ovat johtaneet hankkeiden viivästymiseen tai raukeamiseen. Jätteenpoltto ratkaisuna on tarpeen erityisesti pitkällä aikavälillä.

Lyhyesti totean olevan melkein häpeä, ettei hallitus ole löytänyt keinoja, joilla edistettäisiin biopolttonesteiden käyttöä liikenteessä. Suomessa tuotettavat biopolttoaineet myydään nyt ulkomaille ja samaan aikaan käytetään kallista tuontiöljyä. Tälle pitäisi jo tehdä jotain. Nykyinen autokantamme kyllä kestää biopolttoaineen käyttämisen bensiinin ja dieselin seassa.

Kokoomus on pettynyt myös selonteon tutkimus- ja kehityspanoksiin. Käytännössä julkiset panostukset energiateknologian tutkimukseen ja kehittämiseen näyttävät säilyvän ennallaan. Uutta on ainoastaan panostuksen kohdentaminen. Kokonaan huomiotta jää myös yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävä perustutkimus, johon ei nykyisellään riitä rahaa. On muistettava, ettei ilman perustutkimusta synny kaupallistettavia innovaatioita. Panostukset tälle puolelle olisi ehdottomasti pitänyt ottaa mukaan strategiaan ja panna toimeen mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Selontekoa käsiteltäessä on katsottava paljon pidemmälle kuin vuoteen 2012. Aikaisempien päästökauppaneuvottelujen virheistä on otettava opiksi seuraavissa neuvotteluissa. Tämä koskee sekä Suomea, Euroopan unionia että koko kansainvälistä yhteisöä. Ilmastonmuutoksen hallinta vaatii pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä. Päästöt eivät vähene, ellei niiden vähentymiseen sitoutuva joukko ole kattava. Hiilivuoto ei ole vain hankala sana, se on todellisuutta. Suomalaisen vähäpäästöisen teollisuustuotannon siirtyminen löysempien ympäristönormien maihin ei ole kenenkään etu.

EU:n aktiivinen ote Kioton jatkosta neuvoteltaessa on hyvä ja ennalta asetetut tavoitteet kunnianhimoisia. Yksipuolisilla toimilla ei kuitenkaan ratkaista maailmanlaajuista ongelmaa. Yksin Suomen osuus maailman kokonaispäästöistä on pelkkä hyttysen puksaus. Tähtäin on ensisijaisesti asetettava siihen, että vuoden 2012 jälkeisistä päästövähennyksistä neuvottelevat kaikki pääpelurit samassa pöydässä. Jo nyt neuvottelut uhkaavat edetä kahdella raiteella. Yhdysvaltojen jättäytyminen Kioton ulkopuolelle ei estänyt tällä kertaa Kioton voimaantuloa. Vastaavaa tilannetta ei pidä päästää syntymään seuraavalla kerralla. Sama koskee nopeasti kasvavia ja kehittyviä maita. Tässä suhteessa joustavuutta tarvitaan kaikilla tahoilla.

Pentti Tiusanen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka. Se on haaste, jota ei voi välttää. Päätökset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on kuitenkin tehtävä nyt. Tähän tuntuu kuullun perusteella olevan myös poliittista tahtoa, mutta teot tässäkin salissa puuttuvat.

Hallituksen työn alla ollut ilmasto- ja energiastrategia muuttui vain linjauksiksi. Valtioneuvoston esittämät linjaukset eivät sisällä sitovia ja vaikuttavia toimia, joilla selonteossa mainitut tavoitteet saavutettaisiin. Selonteon aikajänne on lyhytnäköinen ja vuodessa 2012 eli seitsemän vuoden päässä. Strategiset päätökset tulisi ulottaa aina vuosien 2020 ja 2050 väliseen aikaan saakka. Päätökset, jotka olisi tehtävä nyt, hallitus lykkää epämääräiseen tulevaisuuteen. Ne linjaukset jäävät tekemättä, jotka osoittavat, miten Suomi saavuttaa vuonna 2020 kasvihuonekaasupäästöjen 15—30 prosentin ja vuonna 2050 vastaavasti 60—80 prosentin aleneman vuoden 1990 tasosta.

Selonteko kutistui Kioton ensimmäisen kauden päästökauppaselvitykseksi jättäen päästökaupan ulkopuolisen sektorin, kuten maatalouden, liikenteen, rakentamisen ja maankäytön, pääosin käsittelemättä. Kansalaisten mukaansaanti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tämän vaatima tiedon ja koulutuksen lisääminen eivät ole selonteossa. Sitä vastoin selonteossa on runsaasti selvityksiä ja perustettavia työryhmiä. Konkreettisia päätöksiä on vähän.

Pohjoismaisen sähköpörssin ja päästökaupan sekä näiden toimimattomien markkinoiden ongelmia ei selonteko käsittele. On selvää, etteivät markkinamekanismit pysty ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haastetta.

Hallitus ilmoittaa selontekonsa tehtäväksi täyttää Kioton pöytäkirjan velvoitekauden 2008—2012 rajoittamisvelvoitteen ja toimeenpanna Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin mukaisen kansallisen päästöoikeuksien jakosuunnitelman samoille vuosille.

Strategisissa lähtökohdissaan hallitus ei ole halunnut tai pystynyt hahmottamaan tilannetta vuoden 2012 jälkeen. Hallitus tyytyy vain toteamaan kasvihuonekaasupäästöjen kasvun jatkumisen. Hallitus ei kuvaa käsityksiään Suomen linjasta EU:ssa tai muuten ilmastosopimuksen osapuolena. Selonteossa todetaan, että "tarkasteltavina olisivat kehittyneiden maiden osalta strategiat ja vähennyspolut suuruusluokaltaan 15—30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden". Eikö hallituksella ole todellakaan muuta sanottavaa? Tämä on ongelma. Onhan Suomi Euroopan unionin puheenjohtaja vuoden 2006 ilmastosopimuksen seurantakokouksessa, joka on samalla Kioton sopimuksen toinen seurantakokous.

Tämä selonteko nojautuu sen sivulla 10 esitettyyn niin kutsuttuun KTM-taulukkoon. Tämä taulukko ei tunne mitään muuta mahdollisuutta kuin Suomen primäärienergian ja sähkönkulutuksen jatkuvan kasvun, jossa käyttöön otettava ydinvoima hidastaa vain väliaikaisesti päästöjen kasvua. Kuitenkin jo vuoden 2001 ilmastostrategia osoitti mahdollisuuden kotimaisin keinoin vähentää päästöt vuoden 1990 tasolle. Kotimaiset joustomekanismien — siis päästökaupan, yhteistoteutuksen ja kestävän kehityksen mekanismien — ulkopuoliset keinot, kuten energiatehokkuuden lisääminen, jäävät tässä selonteossa toivomusten varaan.

Suomen uusi vuoden 1990 päästötaso on 70,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Valtio varautuu hankkimaan Kioton ensimmäisellä sopimuskaudella 2 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia vuodessa. Selontekoa tarkkaan lukien, ja tähän myöskin ministeri Pekkarinen viittasi, päästöoikeudet saadaan yhteistoteutuksesta ja kestävän kehityksen mekanismeista. Nyt näihin toimiin ryhdytään vähitellen; hallitus on pahasti aikataulustaan myöhässä.

Selonteko on ristiriitainen siinäkin suhteessa, että se toteaa valtioneuvoston "selvittävän" odottamattoman eli niin kutsutun windfall-voiton rajoittamista. Selonteko ei päätä ansiottomien, sähkönhinnan noususta johtuvien voittojen leikkaamisesta. Vanha vesivoima ja ydinvoima saavat vuositasolla 500 miljoonan euron lisätulot kotitalouksilta ja muilta sähkönkäyttäjiltä.

Hallitus viittaa energiansäästön tarpeeseen ei-päästökauppasektorilla. Kuitenkaan hallitus ei toteuta toukokuussa 2002 ydinvoimapäätöksen yhteydessä eduskunnan yksimielisesti hyväksymää päätöstä energiansäästön yleislain laatimisesta. Selonteko painottaa energiatehokkuutta, mutta konkreettiset esitykset puuttuvat.

Selonteko toteaa vesivoiman lisärakentamismahdollisuuden, joka arvioitaisiin vesilain uudistamisen yhteydessä. Tämän voi lukea vihjeeksi Vuotos-päätöksen uudelleenavaamisesta. Vanhojen vesivoimaloiden modernisointi mahdollistaisi tehojen noston ilman lisähaittaa. Vuotos-päätöstä ei pidä avata uudelleen.

Tuulivoiman suhteen selonteko on pidättyvä. Suomi on tuulivoimaosuudellaan Euroopan häntäpäässä. Kuitenkin Pohjanlahdella ja Perämerellä on kaavoitettuna tai kaavoituksen alla tuulivoimakapasiteetti, joka vastaa Suomen vuoden 2010 tuulivoimatavoitetta.

Toukokuussa 2002 eduskunta yksimielisesti edellytti yhdyskunta- ja aluerakentamisessa energian säästämistä. Hallituksen linja on ollut pikemmin niin kutsuttu Nurmijärvi-malli, jossa asutaan omakotitalossa järven rannalla. Työ- ja asiointimatkat ajetaan henkilöautolla.

Selonteon yhteydessä ei ole syytä linjata Suomen ydinvoimapäätöksiä siitä huolimatta, että selonteon sivulla 15 hallitus on tuonut ydinvoimaoption mukaan selontekoon.

Liikennettä koskevat tavoitteet ovat epäjohdonmukaiset. Tällaisia ovat maininnat riittävistä investoinneista joukkoliikenteeseen, maaseudun joukkoliikenteen sekä junaliikenteen peruspalvelujen turvaamisesta ja edellytysten luomisesta raskaiden kuljetusten siirtämiseksi enenevässä määrin teiltä rautateille. Toisaalla sama hallitus vähentää 10 miljoonalla eurolla julkisen liikenteen tukea vuoden 2006 valtion talousarviossa ja Ratahallintokeskuksella ei ole varoja rataverkon asialliseen ylläpitoon.

Jälleen perustetaan uusi työryhmä selvittämään seuraavaa EU:n direktiivin mukaista liikennepolttoaineiden biopolttoaineosuutta. Selvityksiä jatketaan myös henkilöautojen autoverotuksen muuttamiseksi hiilidioksidipäästöpohjaiseksi. Arvoisat ministerit, näihin päätöksiin on päästävä nopeasti. Selvityksiä on jo tehty.

Hallitus ei siis tuo käytännön esityksiä. Yksi konkreettisista on kuitenkin uusi bioenergian tuki energiapuun korjaamiseen, ja tämä on 6 miljoonan euron vuosipanos Kioto-kaudella. Tätä rahaa on voitava käyttää myös teollisuuden raaka-ainesaannin turvaamiseksi. Meillä on teollisuuslaitoksia, jotka kilpailevat sahojen sahanpurusta energiantuotannon kanssa. Samalla on muistutettava arvoisia ministereitä puun käytön lisäämisen merkityksestä hiilinieluna, siis puuta rakentamiseen.

Koulutuksesta ja tiedottamisesta on eksynyt selontekoon kuuden rivin kappale, joka sekin on tietysti parempi kuin ei mitään.

Euroopan unioni vastusti päästökauppaa vuonna 1997 Kiotossa. USA tuki sitä ja vaati sen Kioton mekanismeihin. Nyt päästökauppa on mukana Kioton sopimuksessa, mutta Yhdysvallat ei ole. Päästökauppa ei ole ekologinen ratkaisu. Nyt päästökaupasta hyötyvät ansiottaan sähköntuottajat.

Puhemies! Selonteon lopussa oleva ympäristöanalyysi kuvaa hyvin selonteon luonnetta. Ympäristöanalyysi toteaa: "Ympäristöarviointiraportin mukaan toimenpiteet ovat verrattain lieviä eivätkä johda merkittäviin muutoksiin tuotannossa tai kulutuksessa. Raportin mukaan strategia ei myöskään ennakoi suuria muutoksia Kioton jälkeiselle ajalle." Edelleen: "Päästöyksiköiden määrän kasvattaminen valtion toimesta vähentää osittain EU:n päästökaupan ohjausvaikutusta pyrittäessä kohti energiaa säästävää ja vähän luontoa kuluttavaa tuotantoa ja kulutusta." Siis tämä on aika selvittävä yhteenveto.

Arvoisa puhemies! Hallitus on selvästi unohtanut Euroopan unionin päätöksen, jossa kasvihuonekaasujen vähentämisessä kotimaisten toimien pitää olla enemmän kuin puolet. Selonteossa ei mainita Euroopan unionin tavoitetta pitää planeetan globaali lämpeneminen 2 celsiusasteen rajan alapuolella. Selonteon tulisi osoittaa, miten Suomi sitoutuu tähän tavoitteeseen.

Kestävän kulutuksen ja tuotannon vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä energian tarpeen ja ihmisten hyvinvoinnin välisen riippuvuuden irtikytkentä puuttuvat selonteosta. Selontekoon näyttävät vaikuttavan myös hallituksen päättämät ylikireät menokehykset. Selonteon käsittely on haaste: Eduskunnan on pystyttävä laajentamaan selonteon sisältöä ja muuttamaan se lyhytnäköisestä kaukonäköiseksi.

Ed. Satu Taiveaho merkitään läsnä olevaksi.

Oras Tynkkynen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos hyvin käy, täytän vuosisadan puolivälissä 72 vuotta. Silloinkin olen vielä nuorempi kuin isoäitini nykyään. Samassa ajassa, vuosisadan puoliväliin mennessä, ilmastonmuutos on voinut tappaa jo yli miljoona eliölajia sukupuuttoon. Puolet Amazonasin sademetsistä on voinut muuttua ruohoaavikoiksi. Useampi kuin joka toinen kesä voi olla vielä kuumempi kuin hellekesä 2003, joka tappoi Euroopassa ihmisiä Imatran kaupungin väestön verran.

Tuoreen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn mukaan neljä viidesosaa suomalaisista on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Paljon huolestuneiden osuus on vuodessa kasvanut yli puolella. Suomalaiset ovat syystä todella huolissaan. Ilmastonmuutos on tällä vuosisadalla mahdollisesti ihmiskunnan vakavin uhka. Miten tähän uhkaan reagoi hallitus? Viivyttelyllä, vastuun pakoilulla ja keskinäisellä riitelyllä.

Hallitus lupasi hallitusohjelmassaan uudistaa ilmastostrategian. Ei tullutkaan ilmastostrategiaa, tuli kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Hallituksen halu tai kyky ei riittänyt tekemään takkia, joten piti ostaa alennuslaarista käytetty tuluskukkaro. Hallituksen mitätön ja apaattinen tekele ei todellisuudessa ansaitse strategian nimeä. Taktiikka on oppi siitä, kuinka taistelu voitetaan. Strategia puolestaan on oppi siitä, kuinka sota voitetaan. Tässä vaatimattomassa paperinivaskassa ei edes yritetä esittää visiota sodan voittamisesta. Energiankulutus kasvaa, sähkönkulutus kasvaa, päästöt kasvavat. Varsinainen tavoite, ilmastonmuutoksen torjuminen, on jäänyt kauas taka-alalle. Hallitusta kiinnostaa vain limbota Kioto-riman ali mahdollisimman vähällä.

Neuvottelut Kioton kauden jälkeisistä ilmastotavoitteista alkoivat toissa päivänä YK:n ilmastokokouksessa Montrealissa. Suurimpia haasteita on houkutella nopeasti kasvavia kehitysmaita osallistumaan aktiivisesti ilmastotalkoisiin. Mutta miksi köyhät maat rajoittaisivat jo ennestään pieniä päästöjään, jos edes Suomen kaltaisissa rikkaissa ja korkean osaamisen maissa ei viitsitä yrittää tämän enempää?

Arvoisa puhemies! Kymmenen minuuttia on aivan liian lyhyt aika tämän niin sanotun strategian puutteiden listaamiseen. Käyn kuitenkin lyhyesti läpi viisi pahinta ongelmaa.

Ensinnäkin likinäköisen strategian tavoitteet ja toimenpiteet ulottuvat vaivaisen kymmenen vuoden päähän. Toisin on muualla. Esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska, Ruotsi, jopa Kalifornian osavaltio Yhdysvalloissa, ovat suunnanneet katseen vuosisadan puoliväliin asti. Niiden tavoitteena on vähentää päästöjä tuossa ajassa 60—80 prosenttia.

Suomen strategiasta puuttuu näkemys ilmastopolitiikan suunnasta. Lyhytnäköisyys tulee kalliiksi veronmaksajille, sillä vailla suuntaa ajelehdittaessa voidaan tehdä päätöksiä, jotka kostautuvat myöhemmin, mutta se tulee kalliiksi myös yrityksille, sillä tarvittaviin muutoksiin ei osata varautua riittävän ajoissa.

Toiseksi strategiassa varaudutaan ostamaan päästöoikeuksia ulkomailta veronmaksajien rahoilla. Tämä johtaisi siihen, että vuonna 2013 silloisen hallituksen tulisi selvitä sekä uusista päästövelvoitteista että vanhasta, maton alle lakaistusta 10 miljoonasta päästötonnista. Ongelmat eivät kuitenkaan ratkea vetkuttelemalla ja tuleville hallituksille kasaamalla.

Kolmanneksi strategia kitsastelee satsauksissa uusiutuviin energianlähteisiin, mutta kylvää satoja miljoonia teollisuudelle. Esimerkiksi uusiutuvien energiatukeen käytettiin viime vuonna 30 miljoonaa euroa, mutta strategiassa tavoite on vain 26 miljoonaa. Hallitus siis haluaa vähentää satsauksia kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin. Samalla mietitään tekohengityksen antamista haitalliselle turvelauhteelle. Vihreiden mielestä veronmaksajien niukoilla euroilla kannattaa mieluummin tukea päästöjen vähentämistä kuin päästöjen tuottamista.

Neljänneksi strategia luottaa nykyisiin toimenpiteisiin, vaikka ne eivät riitä alkuunkaan. On häpeällistä, että hallitus istui strategian päällä kuukausitolkulla, mutta ei silti kyennyt keksimään liki ainuttakaan uutta toimenpidettä, jolla ilmastonsuojelua voitaisiin edistää. (Ed. Elo: Mitä vihreät keksivät?) — Vihreät keksivät kyllä, ja palaan siihen kohta.

Viidenneksi hallitus uskottelee, ettei päästökaupan ulkopuolisella sektorilla voisi vähentää päästöjä juuri lainkaan. Näin hallitus laiminlyö ilmastonsuojelun mahdollisuudet erityisesti liikenteessä ja pientalojen lämmityksessä. Energiantuotanto ja teollisuus jätetään lähes yksin vastaamaan päästöjen vähentämisestä.

Arvoisa puhemies! Toimettomuutta ilmastopolitiikassa perustellaan usein sillä, että Suomessa kaikki on jo muka tehty. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Energiatalouden tehostamisessa ja uusiutuvissa energianlähteissä on Suomessa huikea potentiaali. Tuo potentiaali on vain osattava hyödyntää. Esimerkiksi Tekesin mukaan uusien kerrostalojen lämmitysenergian tarvetta voidaan Suomessa leikata matalaenergiatekniikalla 70 prosenttia nykyisestä. Kyllä, kuulitte aivan oikein: 70 prosenttia. Rakennuskustannuksia tällainen huipputekniikka lisäisi silti vain pari prosenttia.

Hallituksen itse tilaaman selvityksen mukaan jätteistä saatava biokaasu voisi enimmillään kattaa 40 prosenttia Suomen tieliikenteen energiankulutuksesta. Metsähakkeen lisäyksestä saatava energiamäärä voisi olla yhtä suuri kuin koko Helsingin kaukolämmön ja neljän Tornion terästehtaan sähkön tarve yhteensä. Kymmenessä vuodessa tuulivoima voisi puolestaan tuottaa tarpeeksi sähköä kattamaan Suomen suurimman paperitehtaan vuotuisen kulutuksen nelinkertaisesti. (Elo: Mikähän siinä on, ettei se tuota?) — Mahtaako hallituksen politiikassa olla jotain vikaa, jos nämä asiat eivät etene?

Kestävän energian mahdollisuudet ovat niin valtavat, ettei lyhytnäköisiä hätäratkaisuja, kuten lisäydinvoimaa, yksinkertaisesti tarvita. Energiakeskustelussa onkin aika siirtyä 2000-luvulle. (Ed. Sasin välihuuto) — Meidän pitää keskittyä moderniin, kestävään teknologiaan, ed. Sasi, jolla voidaan luoda Suomeen työpaikkoja, vientituloja ja yritysmahdollisuuksia.

Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Vtt:n tuore selvitys arvioi, että tuulivoimateollisuuden työpaikkojen määrä voisi Suomessa peräti yhdeksänkertaistua 18 000:een. Jos emme osaa hyödyntää kestävän energiatalouden potentiaalia, hukkaamme siis mittavia mahdollisuuksia työpaikkojen ja yritystoiminnan luomisessa.

Suomella on tätä menoa vaarana tippua kestävän teknologian kyydistä. Muiden maiden yritykset kyllä mielellään omivat kasvavat markkinat, jotka ne saavat maamme hallitukselta luovutusvoittona.

Hallituksen strategian valmistumista viivästytti viime metreillä ministerien surkuhupaisa kiistely melko pienistä rahasummista. Samaan aikaan hallitus ei ole juurikaan päässyt eteenpäin energiayhtiöille kertyvän niin sanotun windfall-voiton verottamisessa. Päästökaupan toteutuksen puutteista maksavat nyt kuluttajat ja teollisuus. Jos energiayhtiöiden ansiottomasta voitosta vaikka vain kolmannes saataisiin talteen, (Ed. Elon välihuuto) kertyisi valtion kirstuun vuosittain parisataa miljoonaa euroa. Tällä tuotolla voisi rahoittaa paitsi hallituksen nyt esittämän teollisuuden sähköveron puolittamisen, myös lukuisia toimenpiteitä, joihin hallituksella ei ole riittänyt rohkeutta ryhtyä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kerta toisensa jälkeen viivästynyttä strategiaa odotellessa vihreät laativat kattavan ilmasto- ja energiaohjelman "Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla". Siinä olemme esittäneet kymmenittäin konkreettisia ja tehokkaita keinoja vähentää päästöjä. — Sieltä myös ed. Elo löytää vastauksen kysymykseensä.

Muutama esimerkki. (Ed. Elo: Ei niitä jaksa lukea, niitä on niin paljon!) — Jos ei jaksa lukea, ei voi sitten syyttää ainakaan vihreitä, ettei ole tarjottu vaihtoehtoja. — Lukuhaluttomille edustajille voin kertoa muutaman esimerkin tässä. Esimerkiksi useissa EU-maissa on otettu käyttöön vihreän sähkön tuottajalle lisähinnan takaavia syöttötariffeja. Niillä uusiutuvien energianlähteiden käyttö on saatu ripeään nousuun. Autojen verotuksen porrastaminen tiukasti päästötason mukaan kannustaisi suomalaisia hankkimaan vähäpäästöisiä hybridi- ja biopolttoaineautoja. Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuilla voitaisiin rahoittaa joukkoliikenteen kunnianhimoista kehittämistä ja samalla parantaa myös autoilun sujuvuutta jne. jne. Keinoja kyllä riittää. Ne pitää vain ottaa käyttöön.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden ihmiset tuskin voivat käsittää, miksi nykyhallitus halvaantui ihmiskunnan ehkä vakavimman uhkan edessä; miksi hallitus, joka puhui suuria sanoja tulevien sukupolvien puolesta, käänsi niille tylysti selkänsä; miksi tilaisuuteen ei tartuttu silloin, kun ilmastonmuutokselle oli vielä helppo tehdä jotain. Onneksi suuntaa on vielä mahdollista muuttaa. Me voimme vastata ilmastonsuojelun haasteeseen kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla, joka luo Suomeen työpaikkoja ja hyvinvointia.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Klimatförändringen är vår tids största globala miljöhot. Vi är inne i den första fasen av en lång process som saknar ett slut. Den generation som idag fattar beslut bär ett stort ansvar för kommande generationers möjligheter att leva och verka på jorden. Redan nu finns det skrämmande och varnande exempel på hur vissa urfolk varit tvungna ge upp sina urgamla traditioner då den arktiska miljöns klimat förändrats så mycket.

Det finns ett stort globalt intresse för att utveckla miljövänlig teknologi inom energiproduktionen. Det är den teknologisektor som utvecklas snabbast och för Finland är det fortfarande möjligt att höra till eliten i teknologiutvecklingen. Vår främsta inhemska resurs är biomassa i olika former. Goda förutsättningar för att öka användningen av andra förnybara energiformer och energisparande finns också, förutsatt att styrmedlen för tillämpningen av dem får ett starkt stöd. Inom svenska riksdagsgruppen tror vi inte att enbart de höjda el- och oljepriserna räcker till för att en omfattande övergång till förnybara energikällor skall ske.

Regeringen har låtit utföra olika analyser i samband med klimatredogörelsen. Regeringens uppfattning är att ekonomiska styrmedel fortsättningsvis behövs för att befrämja ibruktagandet av förnybara energikällor och för att minska på användningen av fossila energikällor också utanför utsläppshandelssektorn, dvs. inom trafiken, avfallshanteringen, jord- och skogsbruket och uppvärmningen av byggnader. Tyvärr föreslår regeringen inga nya styrmedel i detta skede.

Svenska riksdagsgruppen instämmer i att behovet av ekonomiska styrmedel är nödvändiga för att utsläppen av koldioxid skall minska. De åtgärder regeringen hittills vidtagit är viktiga, men därtill önskar vi att regeringen så snabbt som möjligt skall återkomma till frågan om att sänka accisen på biobränslen samt besluta om att utvidga energistödet till småhus, så att en övergång till förnybara energiformer för uppvärmning av småhus kommer igång på allvar.

Inom sektorn som står utanför utsläppshandeln är de ekonomiska styrmedlen avgörande för hur snabbt en övergång till hållbarare energilösningar sker. Inom utsläppshandelssektorn bestämmer företagen själva hur de bäst kan uppnå utsläppskraven. Företagen avgör till vilken grad det lönar sig att investera i energisnål teknik eller köp av utsläppsrätter. Utsläppsrätternas prisnivå har varit högre än beräknat och förhöjningen av elpriset påverkar företagens konkurrenskraft. Därför har regeringen beslutit köpa utsläppsrätter och sänka elskatten för industrin och växthusen.

I praktiken betyder det att utsläppsrätter för 2 miljoner ton koldioxid per år överförs till utsläppssektorhandeln under åren 2008—2012 på statens försorg. Det här är den största nya ekonomiska satsningen — och den enda egentliga nyheten — i regeringens klimatpolitiska redogörelse. Ett stort problem är att utsläppsrätterna inte befrämjar en inhemsk teknologiutveckling. Pengarna investeras ju i andra länder. Vi efterlyser därför ett beslut om att rikta en del av de pengar som reserverats för köp av utsläppsrätterna till inhemsk biomassa.

Muilla toimenpiteillä on vielä vähennettävä 9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Päästökaupan ulkopuolella olevien päästöjen vähentäminen on tämän vuoksi aivan välttämätöntä. Uusiutuviin energialähteisiin, kuten biomassaan, tuulivoimaan ja maalämpöön, panostamisen lisäksi energian säästämistä on myös jatkettava. On suuri ongelma ja jonkinlainen epäonnistuminen, että energiankulutus jatkaa ennusteiden mukaan kasvuaan vielä monien vuosikymmenien ajan. Jos kehitys jatkuu tällaisena, on vaikea saavuttaa päästöjen vähentämisvaatimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. Kysymmekin, ovatko nyt selonteossa ehdotetut toimenpiteet riittävän tehokkaita ja toteutuvatko ne kyllin nopeasti. Selonteossa ehdotetaan, että useimmat tuet jatkuvat aiempaan tapaan investointitukina, verovähennyksinä ja kestävän metsätalouden, teknologian kehittämisen ja tiedottamisen tukena.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on jo aiemmin ehdottanut ilmastopennin tai vihreiden sertifikaattien käyttöönottoa, jotka sitovat energiankuluttajan tai -tuottajan käyttämään tietyn osuuden uusiutuvaa energiaa. Ilmastoselonteossa todetaan, että Suomi seuraa edelleen vihreiden sertifikaattien käyttöä muissa maissa. Meidän käsityksemme on, että vihreät sertifikaatit tai ilmastopenni edistäisivät kustannustehokkaasti uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja olisivat siten todellinen keino vastustaa ilmastonmuutosta.

Den verksamhet som är utanför EU:s utsläppshandel står för ungefär hälften av koldioxidutsläppen. Trafiken är här i en klass för sig också globalt sett. Många länder är långt före oss i Finland med att befrämja och ta i bruk biobränslen i trafiken. Regeringen har tillsatt en arbetsgrupp som skall se över användningen av biobränslen i trafiken. Arbetsgruppen skall bland annat utreda vilka förutsättningar man har för att uppnå EU-direktivets målsättning om att 5,75 procent av bränslet skall bestå av biobränslen 2010.

Svenska riksdagsgruppen anser att tidtabellen för det här skall forceras, inte minst för att Finland i ett europeiskt perspektiv nu hamnat på efterkälken och redan en gång fått en anmärkning av EU för att man inte skött sig på den här punkten. I praktiken finns det två möjligheter för att få igång användningen av biobränslen: antingen sänka accisen på biobränslen eller genom ett lagbeslut om en obligatorisk miniminivå på biobränslen i all bensin.

Vi vill också peka på de möjligheter som finns för att inleda en inhemsk produktion av etanol med inhemska odlingsväxter, främst med korn som råvara. För att energigrödor skall kunna odlas bör de vid behov ingå i jordbrukets stödsystem. Också finländska oljeväxter, rybs och raps, skulle vara lämpliga oljeväxter för industrins biodieselproduktion förutsatt att priset på råvaran är konkurrenskraftigt.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää öljyriippuvuuden vähentämistä tärkeänä tavoitteena. Viime vuosien aikana yli maailman pyyhkäisseet hirmumyrskyt ovat osoittaneet maiden haavoittuvuuden öljyn saannin vaikeutuessa. Aasian öljynkulutuksen kasvu on myös merkki siitä, että taistelu maailman öljyvaroista kovenee. Jokin aika sitten Ruotsin hallitus ilmoitti aikeistaan saada Ruotsi öljystä riippumattomaksi 20 vuoden kuluessa. Ruotsalaiset asettavat tavoitteen, jonka puolesta heillä näyttää jo nyt olevan selkeä tahto toimia. Ruotsissa on jo usean vuoden ajan valmistettu etanolia ja toiminnan laajentamista suunnitellaan. Ympäristöystävällisiä autoja verotetaan lievemmin ja biopolttoaineen vero on poistettu. Biokaasu onkin otettu käyttöön tuhansien ajoneuvojen polttoaineena. Ruotsi ja monet muut Euroopan maat ovat paljon meitä edellä liikenteen ympäristöohjauksessa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä kaipaa myös päätöksiä ympäristöluokituksen käyttöönotosta autojen verotuksessa. Ympäristöä vähemmän kuormittavia autoja on verotettava lievemmin kuin saastuttavampia autoja.

Arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut varovaisen ilmastopoliittisen linjan. Eri vaihtoehtojen käsittely ja kuvaaminen on myönteistä, jotta uusiutuvien energiamuotojen käyttöä voitaisiin lisätä ja hiilidioksidipäästöjä vähentää pitkällä tähtäimellä. Valitettavaa on, että monet toimenpiteet lykätään tulevaisuuteen ja että aikataulut jäävät auki. On selvää, että pitkällä tähtäimellä on tehtävä suuria muutoksia ja todennäköisesti päästöjen vähentämisvaatimuksia tullaan koventamaan vuoden 2012 jälkeen. Selvää on, että nyt tuotekehitykseen ja uuden teknologian käyttöönottoon panostavilla mailla on kilpailuetu tulevaisuudessa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä Suomen on kuuluttava tähän ryhmään. Mielestämme Suomi pystyy kantamaan ja sen pitääkin kantaa vastuunsa myös globaalisti olemalla ilmastopolitiikassa aktiivinen.

Herr talman! Jag föreslår också att hela klimatstrategin skall sändas till miljöutskottet för betänkande som första utskott.

Ed. Matti Kauppila merkitään läsnä olevaksi.

Sari  Essayah /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyydän ensinnäkin anteeksi kollegoiltani ääneni laatua. Flunssa on sen melkein kokonaan tuhonnut, ja pyydän myöskin puhemieheltä pientä ymmärrystä tähän puheaikaan.

Energia- ja ilmastostrategiaa koskevaan hallituksen selontekoon liittyy hyvin suuria odotuksia. Kyseessähän piti olla mittavan selvityksen, jossa tarkastellaan laajasti ilmastonmuutosta ja sen hillitsemiseen tarkoitettuja sopimusjärjestelmiä samoin kuin visioidaan energiamarkkinoiden kehitystä niin Suomessa kuin Pohjoismaissa ja myöskin koko EU:ssa. Toisin kuitenkin kävi. Hartaasti odotettu selvitys kutistui lyhyen aikavälin energiapolitiikkaan keskittyväksi taktikointipaperiksi, jolla keplotellaan Kioton velvoitteiden täyttämisen rajamaastossa. Virkatyönä valmisteltu ilmastostrategian tynkäkin on piilotettu häveliäästi liitteeksi, jolta puuttuu hallituksen siunaus.

Nyt olisi korkea aika herätä huomaamaan oikea marssijärjestys. Ilmastonmuutos on sopimuksen osapuolista se, jonka kanssa ei neuvotella kompromisseista, vaan se etenee vääjäämättä. Maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen vuosisadan aikana yli 0,5 prosenttia, ja tiedemiehet ovat ennustaneet, että yli 2 asteen lämpötilan nousu vaikuttaisi ruuantuotantoon maailmanlaajuisesti, altistaisi vesipulalle 2,5 miljardia ihmistä ja sulattaisi napajäätiköitä nostaen merenpintaa. Jo nyt Siperian ikiroudan alle hautautuneet metaanivarastot ovat alkaneet vuotaa ilmakehään ja Grönlannin ja Pohjoisen jäämeren jäät sulavat ennätysvauhtia. Maapallon makeista vesivaroista yli puolet on kiinni jäätiköissä, ja loppujen lopuksi puhtaan juomaveden tarve on ihmiskunnalle energiavarojakin kriittisempi kysymys.

Kun kyse on siis elämänmuotoamme uhkaavasta ympäristöongelmasta, hallituksen pohdiskelu päästövähennysten vaikutuksista bruttokansantuotteen kymmenesosiin tuntuu vähintäänkin triviaalilta. Lohdullista on, että kaikkein pahimmat uhkakuvat on yhä mahdollista välttää määrätietoisella ilmastopolitiikalla. Tämä globaalin ilmastomuutoksen haaste edellyttää kuitenkin kaikkien merkittävien teollisuustuotantoa harjoittavien ja päästöjä aiheuttavien maiden sitoutumista päästövähennyksiin. Muutoin vaillinainen ilmastopolitiikka ohjaa toiminnan ja investoinnit minimaalisten ympäristönormien maihin, ja näin itse asiassa edistetään maailman päästöjen kasvua. Kioton sopimus on — se myönnettäköön — juuri näiltä osin puutteellinen.

EU on ilmastopolitiikassa toiminut suunnannäyttäjänä, ja Suomen sen tulevana puheenjohtajana tulisi osoittaa sitoutumista päästövähennyksiin ja esimerkillään edistää kansainvälisiä ponnisteluita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja toisaalta luoda painetta Yhdysvaltojen ja kehitysmaiden mukaantulolle rintamaan. On selvää, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan merkittäviä muutoksia energian tuotanto- ja käyttötavoissa, samoin tuotantoteknologioissa. Näiden samoin kuin rakennuskannan ja liikennejärjestelmien uusiutuminen edellyttävää pitkän tähtäimen suunnitelmia ja sitoutumista, jotka tästä hallituksen selonteosta kokonaan puuttuvat.

Muun muassa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen kaipaili juuri selonteosta puuttuvia visioita energiamarkkinoiden kehitystavoitteista. Paras palvelus suomalaiselle elinkeinoelämälle olisikin hallituksen selkeä viesti pitkän aikavälin päästövähennystavoitteista, jolloin yritykset pystyisivät myös laskemaan päästöjä vähentävien investointien arvon tulevina vuosina.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä uusii jo vuonna 2001 ilmastostrategian yhteydessä esittämänsä näkemyksen luoda Suomeen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Varmuus ohjaisi myös tavallisten kansalaisten sitoutumista ilmasto-ohjelmaan omissa rakentamis-, lämmitys- ja liikkumisratkaisuissaan.

Arvoisa puhemies! Meille suomalaisille Kioto-velvoitteiden täyttäminen tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä 11 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämä edellyttää uutta päästötöntä tuotantoa, päästöjä vähentävää teknologiaa ja energian säästöä. Selonteossa taloudellisesti suurimmat panokset on kuitenkin suunnattu teollisuuden sähköveron puolittamiseen ja päästövähennysten ostamiseen joustomekanismien avulla. Teollisuuden ja työllisyyden tukemisen kannalta sähköveron poisto on perusteltu, mutta se ei kuitenkaan millään tavoin auta itse ongelmaa eli päästöjen vähentämistä. Päästöoikeuksien ostaminen tuo vain hetkellistä helpotusta ja lykkää investointeja kotimaiseen puhtaaseen teknologiaan. Olisi järkevämpää tukea samoilla summilla kotimaista kasvavaa ympäristöteknologia-alaa, jolle maailmalla on ennätysvauhtia kasvavat markkinat ja mahdollisuudet mittaviin työllisyysvaikutuksiin.

Suomen on jatkettava monipuolisen energiantuotannon tiellä ja oltava tulevaisuudessakin johtava bioenergian käyttäjä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan päästökaupan rinnalle ohjaavia tukia, veroja ja tutkimus- ja kehitysohjelmia parantamaan uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille sekä edistämään alue- ja työllisyyspolitiikkaa. Hallitus ei ole lunastanut risupakettisitoumuksiaan muun muassa energiapuun käytön ja kestävän metsätalouden metsänparannusvarojen lisäresursseista. Samoin turpeen energiakäyttö korvautuu nykyhinnoilla kivihiilisähköllä lauhdetuotannossa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää hallituksen lisäävän energiapuun korjuu- ja haketustukien määrärahoja ja laajentavan kohteita sekä pitää tärkeänä turpeen ja turvemaiden kasvihuonevaikutuksia koko elinkaarelta arvioivaa tutkimusohjelmaa, jotta turpeen asema hitaasti uusiutuvana biopolttoaineena tulee päästökertoimeltaan oikeudenmukaisesti kohdeltua. Hallituksen on myös vihdoin ryhdyttävä toimenpiteisiin turvatakseen uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön pääsyn jakeluverkkoihin.

Energian tuotannon ja teknologian päästövähennykset eivät auta, jos samalla ei puututa energian kulutukseen. Energian säästössä selonteko nojaa vahvasti päästökaupan myötä hintojen nousun aiheuttamaan kulutuksen hillintään. Eduskunnan edellyttämää energiansäästölainsäädäntöä on lykätty energiatehokkuusdirektiiviä odotellessa. Pk-teollisuuden energian säästöä ei ole tuettu eikä kotitalouksien rakentamis- ja lämmitysvalintoja ole ohjattu. Asuntojen lämmitykseen meillä kuluu yli viidennes energiasta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että asuntojen energiakorvausavustukset pitäisi laajentaa koskemaan omakotitalojen lämmitystavan vaihtoa ja kotitalouksien siirtymistä uusiutuvan energian käyttäjiksi. Tämä sisältäisi muutokset niin pelletti-, hake-, pilke-, puu- kuin myöskin peltoenergiajalosteisiin. Tulee tukea myös biopolttoaineen arvonlisäveron alentamista 8 prosenttiin. Näin lisätään myös kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Arvoisa puhemies! Liikenne aiheuttaa vajaat 20 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä. On harmillista, että niin biopolttoaineiden liikennekäyttö kuin ajoneuvoveron kytkeminen hiilidioksidipäästöihin jää jatkoselvittelyihin. Selonteossa painotetaan yhdyskuntarakennetta eheyttäviä liikenneverkkoratkaisuja ja joukkoliikenteen edistämistä samanaikaisesti, kun hallitus ensi vuoden budjetissaan rankalla — korostan: rankalla — kädellä leikkaa joukkoliikenteen valtionapua ja lakkauttaa tuhansia päivittäisiä bussivuoroja.

Kristillisdemokraatit edellyttävät hallituksen pikaisesti laativan suunnitelman liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämisestä EU-direktiivin edellyttämälle yli 5 prosentin tasolle kaikista liikennepolttoaineista vuoteen 2010 ja biopolttoaineiden ja ajoneuvojen verotuksen uudistamista. Mikäli asiassa onnistuttaisiin, se vähentäisi vuosittain runsaalla 10 miljoonalla eurolla päästöoikeuksien ostotarvetta muista maista ja vähentäisi riippuvuuttamme öljystä.

Arvoisa puhemies! Moni keskeinen asia jäi edelleen jatkoselvittelyihin, kuten niin sanottujen windfall-voittojen kohtalo, samoin lähialueen energiamarkkinoita, energiaverkkoja, energian toimitusvarmuutta ja omavaraisuutta koskevat skenaariot. Kokonaisenergiastamme kuitenkin 70 prosenttia on edelleen tuontienergiaa, ja tästä yhden yksittäisen maan, Venäjän, osuus eri muodoissaan on yli puolet. Myös pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta olisi selonteossa tullut tarkastella samoin kuin Nord Poolin asemaa energian hinnan määräytymisessä.

Arvoisa puhemies! On selvää, ettei ilmaston ja kestävän kehityksen näkökulma ja toisaalta kilpailukyvyn turvaamisen huomioiminen yhtä aikaa ole helppoa, mutta se on tänä päivänä täysin välttämätöntä. Hallituksen olisikin nyt suunnattava katseensa meidän poliitikkojen monesti suosimasta primäärihorisontista elikkä seuraavista vaaleista huomattavasti kauemmaksi.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee, että Suomen on oltava vastaamassa ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiseen haasteeseen ja oltava siinä eturintamassa.

Tony   Halme /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristön tilan heikkeneminen ei tunne kansallisia rajoja. Suomi onkin sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton sopimuksen velvoitteita, joista merkittävin on, että Suomen tulee pitää vuotuiset kasvihuonepäästöt sitoutumiskaudella 2008—2012 keskimäärin vuoden 1990 päästöjen tasolla.

Eurooppa on kuitenkin muuttunut sitten vuoden 2001 ilmastostrategisen selonteon. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian laatiminen pitäisi ulottaa sitoutumiskauden yli ja huomattavasti pidemmälle kuin valtioneuvosto sen on tehnyt. Ilman uusia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöt tulevat kasvamaan jo yksinomaan talouskasvun vuoksi. Suomen pitäisikin olla keskustelun avaaja, jotta neuvottelut sitoutumiskauden jälkeisestä ajasta saataisiin toden teolla aloitettua. Talouskasvu ja energiantuotanto tulevat pääsääntöisesti sanelemaan kasvihuonepäästöjen kehittymisnäkymät, eikä pelkillä joustomekanismeilla tulla selviämään tulevaisuudessa. Jo nyt EU tuo puolet energiatarpeesta ulkopuolelta, ja tulevaisuudessa tuontiriippuvuuden arvioidaan ylittävän 70 prosenttia.

Rio de Janeirossa tehtyyn ilmastosopimukseen sisältyy yhteisten mutta eriytettyjen vasteiden periaate, jonka mukaan teollisuusmailla on erityinen velvoite ottaa johtava asema toimissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos sopimuksen allekirjoittaneet teollisuusmaat eivät osoita tahtoaan kehittää nykyistä sopimusta, niin sopimuksen ulkopuolella olevien teollisuusmaiden sekä kehitysmaiden mukaan saaminen tulee tulevaisuudessa olemaan erittäin vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Jos kehitysmaita ei saada mukaan sopimuksen piiriin, ne tulevat tulevaisuudessa ohittamaan teollisuusmaat suurimpina energian käyttäjinä. Jotta vältettäisiin tulevaisuuden kauhukuvat, niin ilmastopolitiikan jatkon kannalta on välttämätöntä, että Yhdysvallat, Australia, Kiina, Intia ja Brasilia ovat mukana vähennystoimissa. Tulevina vuosikymmeninä 25 EU-maan osuus päästöistä putoaa alle 10 prosentin, samalla kun kehitysmaat kasvattavat osuutensa yli puoleen kaikista päästöistä. Jollei rintamaa saada laajemmaksi, EU:n ponnisteluilla ei ole merkitystä.

Energian hankinnan turvaaminen, öljyn saatavuuden varmistaminen ja maakaasun tuonnin saatavuus ovat keskeisiä huomion kohteita tulevaisuudessakin. Monipuolinen energian tuonti on todettu Suomessa hyväksi ja tällä tavoin energian saatavuus on varmistettu. Osana monipuolista energiajärjestelmää tulisi uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa lisätä. Ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehostamalla energian käyttöä ja tuotantoa, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja huolehtimalla tuotannossa syntyvien päästöjen puhdistuksesta.

Kestävän energiajärjestelmän käyttämisessä on biopolttoaineiden käytöllä tärkeä osa. Suomessa esimerkiksi hakkuutähteistä tehtävän metsähakkeen käyttö voitaisiin moninkertaistaa. Suurin osa tähteistä jää tällä hetkellä vähäisten valtion tukien vuoksi käyttämättä.

Arvoisa puhemies! Tieliikenteen osuus Euroopan hiilidioksidipäästöistä on lähes viidennes. Euroopan ympäristötoimiston mukaan päästökaupan ulkopuolella oleva liikenne on päästöjen vähentämisessä vaikein sektori. Liikenteen merkitys ilmastostrategiassa on kuitenkin merkittävä, ja sen osuus tulee kasvamaan, kun muita päästökauppasektorin päästöjä saadaan vähennettyä. Ajoneuvoverotusta onkin tulevaisuudessa kehitettävä niin, että se kannustaisi vähäpäästöisen tekniikan käyttöön.

Koska suurin osa liikenteestä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä aiheutuu yksityisautoilusta eli henkilöautolla ajettavista matkoista, on päätöksiä tehtäessä ajateltava myös esimerkiksi harvaanasuttujen seutujen joukkoliikenteen säilyttämistä sekä kaluston uusimista nykyaikaisiksi linja-autoiksi eikä suinkaan kehittämisen lopettamista, niin kuin valtioneuvosto aikaisemmin jo esitti. Esimerkiksi kun rautatieliikenteen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on vain 2 prosenttia, niin tuntuu ihmeelliseltä, että valtio ei halua kehittää joukkoliikennettä monipuolisempaan ja vähäpäästöisempään suuntaan.

Koska tulevaisuutta ei pystytä tarkasti ennustamaan, on ensisijaisen tärkeää hankkia lisää tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen ja sen talouteen. Taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi on kuitenkin pyrittävä säilyttämään, eikä talouden kasvua saisi näillä toimilla hidastaa.

Hiilidioksidipäästöt maailmassa aiheutuvat valtaosin energiantuotannosta, kuten öljyn polttamisesta ja liikenteestä, ja ovat suurin syy ilmiön etenemiseen. Suomessa pitäisikin käynnistää tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tavoitteena olisi vaihtoehtoisten bioenergiamuotojen käyttöön ottaminen sekä tuotannon järjestäminen energiaa säästävällä tavalla.

Suomen perustuslakiin tehtiin vuonna 1995 muutos, jonka mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille, siis myös valtiolle.

Ed. Lyly Rajala merkitään läsnä olevaksi.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ympäristöministeriö vastaa politiikkatoimien suunnittelusta ja toimeenpanosta alueidenkäytön ohjauksen, rakennusten lämmitysenergian kulutuksen, jätehuollon, työkoneiden päästöjen sekä niin sanottujen f-kaasujen päästöjen osalta. Alueidenkäyttö ja siihen liittyvä yhdyskuntarakenteen kehittyminen vaikuttaa ensisijaisesti liikennetarpeeseen ja osittain myös rakennusten energian kulutukseen sekä lämmitystapaan. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia, ja kehittyvä yhdyskuntarakenne on suhteellisen pysyvä. On tärkeää, että ilmastovaikutukset ovat osaltaan vaikuttamassa muiden tavoitteiden rinnalla yhdyskuntarakenteen muodostumiseen. Ympäristöministeriö vaikuttaa tähän valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kautta ja ottaa tavoitteen huomioon alueidenkäytön ohjauksessaan.

Rakennukset käyttävät noin kolmanneksen maan primäärienergiankulutuksesta. Kolmannes rakennusten lämpöenergiasta tuotetaan päästökaupan ulkopuolella. Edellisen ilmastostrategian toimenpiteenä toteutettiin uudisrakennusten lämmöneristysvaatimusten tiukentaminen. Uudisrakentaminen on noin 1 prosentti rakennuskannasta, joten merkittävämmät vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.

Strategiassa ilmaistaan tahto ohjata olemassa olevien pientalojen lämmitystavan muuttamista vähäpäästöiseksi tai päästöttömäksi. Tähän sopivin ohjaustapa selvitetään pikaisesti, ja ympäristöministeriö on jo ryhtynyt toimiin selvityksen aloittamiseksi. Rakennusten lämmityksestä syntyvien päästöjen vähenemä muodostuu pääosin jo aiemmin tehtyjen toimien vaikutuksesta. Nyt tehtävät uudet politiikat vähentävät päästöjä Kioton kaudella noin 0,1 miljoonaa tonnia. Lisävähennyksiä voidaan saada, mikäli pientalojen lämmitystapaan vaikuttava ohjaus otetaan käyttöön.

Jätehuollossa merkittävin päästölähde on ollut kaatopaikoilla syntyvä metaani. Metaanipäästöt ovat viime vuosina oleellisesti vähentyneet eri toimenpiteiden vaikutuksesta, ja niitä vähennetään edelleen. Biojätestrategia ja sen mukaan tehtävät määräykset vähentävät asteittain oleellisesti biohajoavan jätteen määrää kaatopaikoilla. Ympäristöministeriö esittelee tätä koskevan asetuksen lähiaikoina. Strategian mukaan jätepolitiikan ohjausta arvioidaan valtakunnallisen jätesuunnitelman laatimisen yhteydessä ja samalla arvioidaan jäteveron korotuksen ohjausvaikutusta. Ympäristöministeriö on pitänyt veron korotusta tarpeellisena kaatopaikkojen metaanikaasupäästöjen vähentämiseksi. Jätehuollossa uusien toimenpiteiden päästöjä vähentävä vaikutus on noin 0,1—0,2 miljoonan tonnin luokkaa. Määrä riippuu muun muassa siitä, kuinka jätteenpolton käyttöönotto edistyy lähivuosina.

F-kaasujen päästöjen vähentäminen tapahtuu EY-lainsäädännön kautta. Asetus on parhaillaan käsiteltävänä EU-neuvostossa Euroopan parlamentin toisen lukemisen jälkeen, ja voimaan tullessaan se tulee estämään f-kaasupäästöjen lisääntymisen ja kääntämään päästöt vähenevään suuntaan. F-kaasujen ja työkoneiden kohdalla toimenpiteiden vaikutus on noin 0,4—0,5 miljoonaa tonnia. Työkoneiden päästöjä säädellään pääosin EY-lainsäädännöllä. Biopolttoaineiden käyttöä työkoneissa selvitetään KTM:n asettamassa biopolttoaineryhmässä.

Ympäristöministeriön hallinnonalan päästöjä vähentävien toimenpiteiden kokonaisvaikutus on arviolta noin 0,6—0,8 miljoonaa tonnia.

Strategia ottaa kantaa moneen asiaan.

Mielestäni olisi tärkeää edetä ajoneuvoveron kehittämisessä ohjaamaan uutta autokantaa vähemmän hiilidioksidia päästäväksi. Yhtä merkityksellistä on mielestäni selvittää biopolttoaineiden liikennekäyttö ja sen edistäminen Suomelle sopivalla tavalla.

Päästömekanismien ostaminen niin sanotuilla Kioton-mekanismeilla ei vaikeuta suomalaisen yhteiskunnan valmiuksia vastata Kioton jälkeisen ajan haasteisiin. Päästöjen vähentämisen tarve on niitä käytettäessäkin suuri ja edellyttää joka tapauksessa kotimaisen kustannustehokkaan teknologian kehittämistä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Polku Kioton jälkeiseen aikaan on tällä strategialla riittävästi viitoitettu. Valtiokin tukee edelleen suunnilleen entisellä määrällä innovatiivisen ja uuden teknologian kehittämistä.

Mekanismeilla ostettavilla päästöoikeuksilla lisätään Suomen kansallisia päästöoikeuksia. Niitä ei sellaisenaan jaeta teollisuudelle tai muille kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville tahoille. Ne helpottavat koko kansantalouden taakkaa päästöjen vähentämisessä. Ostoista hyötyvät tässä vaiheessa erityisesti päästökauppasektorin ulkopuoliset sektorit, joilla päästöjen vähentäminen on marginaalikustannuksiltaan korkeinta. Kansantalouden kannalta on perusteltua käyttää mekanismeja, koska päästöoikeuksien hinta niitä käytettäessä on EU:n päästökaupassa muodostunutta hintaa sekä omien toimenpiteiden rajakustannushintaa merkittävästi halvempi. Samalla Suomi pääsee mukaan sekä yhteistoimeenpanohankkeiden että puhtaan kehityksen hankkeiden markkinoille ja on valmis hyödyntämään niitä myös myöhemmin päästövaatimusten edelleen tiukentuessa niin sanotulla Kioton jälkeisellä kaudella.

Kehitysmaiden mukaansaaminen tuleviin sitoumuksiin saattaa edellyttää muun muassa sitä, että kehittyneet maat investoivat kehitysmaiden päästövähennyksiin, ja on järkevää, että rahoittajat myös hyötyvät investoinneista. Mekanismien jatkuminen tulevien kausien instrumenttina ja jopa olennaisena osana tulevaa politiikkaa näyttää siis todennäköiseltä.

Uusiutuvien energialähteiden käytössä tavoitteena on, että kotimaisten uusiutuvien energialähteiden kokonaiskulutus nousee tulevien 10—15 vuoden aikana vähintään neljänneksen. Erityisen voimakkaasti tulee nousemaan metsätähdehakkeen, peltobiomassojen, kierrätyspolttoaineiden sekä biokaasun osuus primäärienergiasta, ja osuus ainakin kolminkertaistuu seuraavien 15—20 vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Olen lähdössä viikon päästä Montrealiin YK:n ilmastokokoukseen. Montrealin kokousten asialistoilla on monia tärkeitä kysymyksiä. Myönteisen ratkaisun löytäminen niistä kaikista tulee vaatimaan melkoisia ponnisteluja, eivätkä asiat varmaankaan voi toteutua täysin toivomallamme tavalla. Toisaalta tulosten saavuttamiseksi on tänä vuonna tehty erittäin paljon ennakkotyötä.

Ilmastonmuutoksesta aiheutuva lämpötilan keskimääräinen nousu ei saisi ylittää 2:ta astetta, jotta muutoksesta aiheutuvat riskit pysyisivät siedettävinä. Tästä tavoitteesta seuraa tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä erittäin voimakkaasti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tehtävän vaikeusastetta lisää energian kysynnän lisääntyminen. Kansainvälinen energiajärjestö Iea on arvioinut kysynnän kasvavan jopa 60 prosenttia seuraavan 25 vuoden aikana. Tämä on niin sanottu business as usual -arvio eli arvio siitä, mitä tapahtuu, ellei toimenpiteisiin ryhdytä trendien muuttamiseksi.

Ei ole eettisesti mahdollista ajatella, että pyrkisimme painostamaan kehitysmaita luopumaan tavoitteestaan poistaa energiaköyhyys tai nostaa kansalaistensa elintaso ihmisarvoiselle tasolle. Yksin Kiinassa arvioidaan satojen miljoonien ihmisten muuttavan kaupunkeihin lähivuosikymmeninä. Meidän siis yksinkertaisesti täytyy löytää ratkaisut, joilla erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kehitystavoitteet voidaan sovittaa yhteen.

Käytännössä tavoitteen saavuttaminen vaatii kaiken olemassa olevan teknologian saamista laajaan käyttöön mahdollisimman pian ja pidemmällä aikavälillä aivan uusia, lähes nollapäästöisiä teknologisia ratkaisuja erityisesti energiantuotantoon ja liikenteeseen. Toivoisin, että Suomessa nähtäisiin tällainen teknologiayhteistyö myös taloudellisena mahdollisuutena, jonka kautta voi avautua tilaisuuksia teollisuudellemmekin.

Toinen varapuhemies:

Vastauspuheenvuorot V-painiketta painamalla ja seisomaan nousten, jotta voimme kirjata pyydetyt puheenvuorot. Tässä yhteydessä olen varannut kauppa- ja teollisuusministerille 5 minuutin puheenvuoron, ja sen jälkeen käymme debattiin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ryhmäpuheenvuorot osoittivat, että paljossa tästä salista löytyy yksimielisyyttä sen suhteen, mitä jatkossa pitäisi tehdä.

Mitä tulee tämän strategian aikajänteeseen, konkretiaan, muistutan, että vuonna 2001 oli edellisen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia. Nyt eletään vuotta 2005, ja nyt on jo uusi asiakirja täällä. Haluan tällä kertoa, että kun tässä paperissa sitoudutaan erittäin konkreetisti kymmeneksi vuodeksi eteenpäin siihen, mitä aiotaan tehdä, osoitetaan vielä resurssit sille, miten tämä kaikki rahoitetaan, niin tämä on mielestäni aika kunnianhimoinen asiakirja. Pitempää tähtäintä ajatellen tässä näytetään suuntaviivat, mutta vain suuntaviivat ja jo siksikin vain suuntaviivat, että niin paljon tuon jatkon osalta on vielä, kertaalleen sanottuna, auki.

Muistutan, kun täällä esimerkiksi ed. Tiusanen totesi, että täällä ei näy selviä esimerkkejä siitä, miten käytännössä vuoteen 2025 vielä vähennetään vuoden 2012 jälkeen 30 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä, että, ed. Tiusanen, hallituksen näkemys on, että Suomen ei pidäkään yksipuolisesti tehdä tällaista ratkaisua. Suomen on EU:ssa toimittava tavalla, jossa koko EU lähtee yhteisiin toimiin muun maailman kanssa, koska vain silloin, kun koko maailma yhteisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjään, myöskin Suomen toimilla on joku käytännön vaikutus siihen, mitä meidän yhteisen ilmastomme suhteen pohjimmiltaan tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Täällä oli monessa puheenvuorossa liikenteen biopolttoaineet vahvasti esillä. Oli vähän moitteita siitä, että nyt ei ole konkreetteja toimia, mitä siinä tehdään. Arvoisa puhemies! Rohkenen väittää, että tämä hallitus jää historiaan siinä, että se tässä selonteossaan ja jo vähän sitä ennenkin itse asiassa on tehnyt merkittävän suunnanmuutoksen. Koskaan ennen mikään hallitus Suomessa ei ole tehnyt päätöksiä lähteä edistämään liikenteen biopolttoaineiden sekä kysyntää eli käyttöä autoissa ja muualla että myöskin näiden polttoaineiden tuotantoa. Tämä strategia sisältää selvän tahtotilan. Tämän hallituksen johdolla tämä homma avataan. Minä lupaan, että jos eduskunta on asialle suotuisa selonteon käsittelyn yhteydessä, tämä hallitus tuo vielä tarvittavat lakiesitykset eduskuntaan tämän hallituskauden aikaan. Konkreettinen päänavaus tulee tapahtumaan näiden toimien ansiosta.

Mitä muutoin tulee uusiutuviin energialähteisiin ja erityisesti biopohjaiseen energiaan, jota täällä on moitittu, että niin vähän ja niin vähän jnp., tässäkin voi sanoa, että mikään hallitus koskaan Suomessa ei omissa toimissaan ole yhtä paljon lisännyt uusiutuvien ja kotimaisten energialähteitten käyttöä kuin tämä hallitus tämän strategian mukaan tulee tekemään. Jos joku sanoo, että tässä on paperi, vain paperi toistaiseksi, no se on toistaiseksi vain paperi. Mutta sitten, ed. Brax, minä joudun kertomaan, että millään hallituksella tätä hallitusta ennen ei ole ollut sellaista paperia, sellaista strategiaa, joka strategiapaperi olisi kertonut, että uusiutuvia energialähteitä ja bioenergiaa lisätään niin paljon kuin tämän paperin mukaan edistetään. Tämä on aivan ylivoimainen näiltä osin verrattuna kaikkiin muihin asiakirjoihin ennen tätä.

Windfallista täällä kannettiin huolta. Osa oli sitä mieltä, että sitä ei pitäisi ollenkaan lähteä millään tavalla leikkaamaan. Ed. Matikainen-Kallström, minä en ole koskaan käyttänyt sanaa verotus muuten tässä yhteydessä. Toimeksianto ei edes sisällä verotusta. Ylipäänsä jollakin tavalla sen leikkaaminen on yhteinen eurooppalainen harrastus. Täällä kysyttiin, miksi ei ole konkreettisia toimia. Minä eilen tulin Euroopan kilpailukykyneuvoston kokouksesta, ja millään maalla ei ole olemassa vielä konkreettista keinoa, miten se temppu tehdään, miten suomalaisten kuluttajien ja teollisuuden hyväksi leikataan osa siitä ansiottomasta arvonnoususta, joka päästökauppajärjestelmän seurauksena syntyy. Minä takaan, että Suomi on ensimmäisten maiden joukossa ainakin tarkkaan tarkastelemassa ja arvioimassa sitä, löytyykö tähän käytännössä toimivat keinot.

Mitä Kioton mekanismeihin tulee, puhemies, aivan lopuksi sanon, että niitä on katsottu varsin laajalti ja minä havaitsin, että vihreätkin vielä taannoin kaiketi olivat sitä mieltä, että Kioton mekanismit ovat ihan hyvä asia. Minä olin hivenen yllättynyt, että te olette nyt vähän niin kuin kantaanne muuttaneet tässä asiassa. Tämä on erittäin tarkoituksenmukainen ja tarpeellinen tapa pehmentää Suomen edellytyksiä sopeutua tähän uuteen päästökauppajärjestelmään, joka päästökauppajärjestelmä, olen sitä mieltä, ilman muuta kaipaa jatkossa joiltakin osin korjauksia, mutta se ei ole yksin meidän tehtävissä. Meidän on tässä asiassa toimittava muun Euroopan unionin kanssa.

Marjo  Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Pekkarinen ei kuunnellut sitä osaa kokoomuksen ryhmäpuheenvuorosta, missä kysyin nimenomaan yritysten verotuksen kannalta, niin siinä oli teollisuuden sähköveron alennuksesta. Mainitsitte puolittamisen, että noin puolitatte sen. Onko tästä olemassa hallituksessa päätökset, todella puolittamisesta, ja mikä on se todellinen aikataulu?

Sitten olisin sen verran vastannut windfall-voittojen verotukseen, että ainakin Taloussanomien mukaan te olette puhunut nimenomaan verottamisesta. Eli mistä tässä nyt sitten onkaan kysymys?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mielestäni suomalaisen kauppa- ja teollisuusministerin pitää pystyä ottamaan vastaan se kritiikki, että ei meillä eikä ministeriöllä ole selviä linjauksia siihen, mihin me, Suomi, haluamme viedä EU:ta ja yleensäkin Oecd-maita ja teollisuusmaita tässä asiassa, joka merkitsee parinkymmenen vuoden edessä olevaa, todella kovaa haastetta ilmastomuutoksen torjumiseksi.

Suomi tekee omia strategioitaan. Nyt tässä on enemmän taktiikasta ja teknisestä toimenpiteestä kysymys. Tuolla ulkona on myrsky, ja ilmasto muuttuu. Se on osoitus siitä, että me olemme nyt jo jäljessä, ja edellinenkin hallitus, ministeri Pekkarinen, oli jäljessä. Ei tämä nyt ensimmäinen kerta ole. Suomen pitäisi todellakin ajaa aktiivia roolia EU:ssa ja EU:n sitten ilmasto-ohjelmissa; ja nyt tällä hetkellä Montrealissa viedään YK:n ilmasto-ohjelmaa eteenpäin.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen sanoi tässä, että Suomen ei pidä toimia yksipuolisesti. Ei pidäkään, mutta ei sitä ole kukaan ehdottanutkaan. Suomen pitää sen sijaan varautua tiukkeneviin päästötavoitteisiin tulevaisuudessa ja miettiä, miten me omalta osaltamme selviämme niistä.

Ministeri Pekkarisen puheenvuorossa puhuttiin myös siitä, että Suomella on kaikki edellytykset olla ekologisesti ja eettisesti kestävän energiantuotannon kärkimaa maailmassa. Hyvä tavoite, mutta kun te, ministeri Pekkarinen, hyvin tiedätte, että esimerkiksi Ruotsissa on lämpöpumppuja kahdeksan kertaa niin paljon kuin Suomessa, Saksassa on tuulivoimaa 200 kertaa niin paljon kuin Suomessa, miten tällä nykyisellä strategialla, jossa ei esitetä juuri lainkaan uusia toimenpiteitä, päästään maailman kärkimaaksi kestävässä energian hyödyntämisessä?

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen sanoi, että tässä strategiassa sitoudutaan vuoteen 2012 ulottuviin toimenpiteisiin. Tuntuu kuitenkin, että harmittavan moni toimenpide jää ilman konkretiaa, moni asia jää pelkästään jatkoselvittelyjen varaan. Tällaisia ovat muun muassa juuri windfall-voiton kohtalo, turpeen asema lauhdesähkön tuotannossa, ajoneuvoveron kytkeminen hiilidioksidipäästöihin, biopolttoaineen liikennekäyttö, asuntojen energiakorjausavustukset. Kuitenkin näillä linjauksilla olisi äärettömän tärkeä merkitys yrityksille niiden tulevissa investointipäätöksissä, samoin myös tavallisille kuluttajille, kun he miettivät omia rakennus-, lämmittämis- ja liikenneratkaisujaan. Tarvitaan aikatauluja, ministeri Pekkarinen, konkreettisia.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Herra ministeri, te sanoitte, että teillä on paperi. Bumaga on bumaga ja praktika on praktika, sen tietää jo venäläinenkin tiede.

Täällä teidän paperissanne sanotaan sivulla 3, että "energiahuoltomme monipuolisuus on osittain uhattuna", ja juuri siitä pitäisi olla Suomessa huolissaan. Meillä on Haapavedellä hieno turvevoimala, joka on vajaakäytössä, ja ylipäätään haja-asutusalueiden energian hyödyntämistä pitäisi painottaa. Silloin tulisi työpaikkoja ja tulisi nimenomaan kestävää tuotantoa. Onko tässä nyt taas niin, että joku on pannut länget meidän kaulallemme ja sanoo, että nimenomaan kotimaista uusiutuvaa energiaa ajetaan alas? Se on vaikeuksissa?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Täällä monessa puheenvuorossa on sanottu, että Ruotsissa sitä ja Saksassa tätä ja ollaan edellä meitä. Näin asianlaita onkin, jos tarkastellaan ainoastaan yhtä osatekijää.

Mutta jos tätä kokonaisuutta katsotaan, hyvät kollegat, Suomi on johtava maa bioenergian, uusituvan energian, tuotannossa maailmassa, kun otetaan kokonaisuus huomioon. Nyt täällä ministeri Pekkarinen juuri kertoi tästä tavoitteesta, jolla nyt ollaan voimakkaasti tämän hallituksen toimesta kiinnittämässä huomiota muun muassa biopolttoaineisiin. Se on seuraava porras, jota edelliset hallitukset, joissa muun muassa vihreät olivat, eivät tehneet. Nyt se lähtee liikkeelle.

Sama on sen osalta, että teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta. On hyvä, että kokoomuksellakin on huono omatunto. Teidän hallitusaikananne sitouduttiin näihin äärimmäisen koviin päästötavoitteisiin. Tämä hallitus leikkaa puolet teollisuuden sähköverosta pois. Olkaa nyt tyytyväisiä, kun tämä hallitus hoitaa ne teidän sitoumuksenne tämänkin osalta.

Reijo  Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tärkeää, että meillä on selkeä näkemys ja toimenpideohjelma siitä, miten me hoidamme Kioto-velvoitteemme. Mielestäni selonteko tähän vastaa erittäin hyvin. Toki meidän on varauduttava myöskin Kioton jälkeiseen aikaan, ja jos lukee selontekoa tarkkaan, niin kyllähän siellä on niitä strategisia aineksia myös sille kaudelle, erityisesti energiantuotannon osalta, joka päästöjen kannalta on se oleellinen asia, eli markkinoiden toiminnan parantaminen, vähempipäästöisen kapasiteetin lisääminen. Tällöin on kyse erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, uusiutuvista energialähteistä, ydinvoimasta, teknologian kehittämisen ja käyttöönoton edistämisestä, tutkimuksen lisäämisestä. Kyllä ne kaikki siellä ovat, ja nämä ovat todellakin niitä aineksia, joita me tarvitsemme jatkossakin.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen paukutteli äsken henkseleitään, että liikennettä koskevat tavoitteet ovat suorastaan etunenässä ja hämmästyttävän hienoja. Ihmettelen kuitenkin, että reilu puolitoista vuotta sitten ympäristövaliokunta edellytti jo toimia, joilla selvitettäisiin henkilöauton verokohtelun merkitys ympäristön kannalta. Nyt tässä selonteossa luvataan ainoastaan, että näitä selvityksiä jatketaan, eli konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Samoin täällä luvataan, että valtio pyrkii omissa hankinnoissaan edistämään energiatehokkaampien ja biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen hankintaa.

Ministeri Pekkarinen, miksi poliisi ei nyt jo aja dieselautoilla? Siksi, että ne ovat kalliimpia. Mitä varten ihmiset eivät osta hybridiautoja? Siksi, että ne ovat muita autoja kalliimpia. Koska te saatte sellaisen veropolitiikan aikaan, että ympäristöturvallisilla autoilla ajaminen ei ole pelkästään elitististä ja rikkaden etuoikeus, kysyn tätä.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tässäkin salissa kansa vaikenee kahdella kielellään siitä isosta ongelmasta, joka tähän energiapolitiikkaan liittyy, eli päästökaupasta. Vaikenemisen ymmärrän, koska niin moni kansanedustaja taisi hurahtaa EU-innostuksessaan kannattamaan päästökauppaa.

Päästökaupan virhehän on siinä, että se nostaa sähkön hintaa, mutta ei välttämättä vähennä päästöjä lainkaan, päinvastoin niitä vain siirrellään. Pahimmillaan päästöt globaalisti jopa lisääntyvät. Esimerkiksi Torniossa terästehtaalla on se tilanne, että ferrokromituotantoa ei ilmeisesti siellä arvatakaan lähteä laajentamaan sähkön hinnan rajun korotuksen seurauksena, vaan tuontia ryhdytään harjoittamaan Etelä-Afrikasta, jossa tonnia kohti päästöt ovat aivan eri luokkaa, dramaattisesti suuremmat.

Kyllä tässä tämä globaali näkökulma hukkuu nyt kokonaan, ja ainoa, mitä on saatu aikaan, on sähkön hinnan raju nousu. Kyllä tähän hommaan joku järki täytyy tulla, ja päästökaupasta pitää ruveta puhumaan sen oikealla nimellä. Tämä EU:n (Puhemies koputtaa) päästökauppa on susi. Kioton tavoitteet ovat oikeat, mutta päästökauppa oli harha-askel.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ensinnäkin ed. Tennilälle: Ette ymmärrä päästökaupasta näköjään kovin paljon. Toisekseen, jos se on susi, niin se on hyvä.

Ministerille tästä chp-asiasta. Tämä on erittäin vakava asia, koska se on kaikissa puheenvuoroissa ollut esillä. Siinä on yksi kohta, mihinkä te ette vastannut lainkaan, ette paperissa ettekä käytännössä: Millä tavalla kaukolämmön käyttöä edistetään taajamissa? Se höyryhän pitää käyttää. Kyllä se sähkö saadaan sieltä käyttöön, mutta myös höyry pitää saada käyttöön, ja tämän mukana menee sitten metsäenergia, peltoenergia jne.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lähes kaikissa ryhmäpuheenvuoroissa on kritisoitu sitä, että tavoitteita ei ole asetettu tässä linjapaperissa. Nyt kysymykseni onkin: Voiko edes tarkkoja tavoitteita asettaa ollessamme niin riippuvaisia tuontienergiasta?

Välineistä sen sijaan sanoisin sen, että ympäristöteknologia on varmasti yksi niistä oivista keinoista, ja siihen Suomi voi iskeä kyntensä. Mutta kysyisin sitä, riittävätkö tässä paperissa olevat panostukset ympäristöteknologiaan ja näkevätkö ministerit valoa putken päässä siinä, että Suomi voisi kilpailla näillä markkinoilla tulevaisuudessa.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 1993 kielteinen ydinvoimapäätös on tullut Suomelle kalliiksi paitsi korkeampina sähkön hintoina myös suurempina päästöjen vähentämiskustannuksina. Ollaan ydinvoimasta mitä mieltä tahansa, tosiasia on, että nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on tärkein yksittäinen tekijä Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Mielestäni energia- ja ilmastopoliittisen selonteon tärkein johtopäätös on kirjattu linjaukseen, jonka mukaan mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta tai kustannustehokasta tuotantomuotoa ei tule sulkea pois jatkossakaan uutta kapasiteettia rakennettaessa. Tämä linjaus mahdollistaa useiden keinojen yhtäaikaisen käyttämisen myös tulevaisuudessa.

Puhemies! Pelkästään EU-toimin ei ilmastomuutoksen uhkaa ratkaista, koska EU:n osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vain 15 prosenttia. EU-maista Suomella on yksi vaikeimmin saavutettavista päästöjenhillitsemistaakoista, koska meillä on toteutettu jo suurin osa niistä toimenpiteistä, joita muualla vasta suunnitellaan. (Puhemies koputtaa)

Puhemies! Me olemme maailmanlaajuisten haasteiden edessä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Strategia on todella konkreettinen ensimmäisten kymmenen vuoden ajalle. Pyydän miettimään, mikä vastaava asiakirja on näin konkreettinen näin pitkälle ajalle eteenpäin.

Mitä tulee sähköveron puolittamiseen, se on tarkoitus puolittaa: 100 miljoonaa pois teollisuudelta. Se on selvä. Onko se 2007—2008, tämä on vielä auki, mutta se joka tapauksessa toteutetaan. Tämä hallitus tekee siihen asiaan liittyvät päätökset.

Ed. Tynkkynen: Bioenergia ja Ruotsi. Miksi te viitsitte verrata Suomea ja Ruotsia? Me painimme aivan eri sarjoissa. Suomessa bioenergian käyttö on huomattavan paljon suurempaa kuin Ruotsissa, ja me tällä strategialla teemme kaulaa erittäin paljon enemmän Ruotsiin nähden.

Täällä viitataan siihen, että monet asiat ovat selvitysten alla. Kuitenkin kaikissa näissä selvityksissä on selvä aikataulu, ja tämä hallitus tekee niistä tärkeistä selvityspohjista myös päätökset. Ei kukaan muukaan Euroopassa ole osannut tehdä vielä ratkaisuja windfallin osalta. Me tulemme tekemään aikanaan sen. Liikenteen polttonesteiden osalta helmikuun loppu, ja sitten toimet tänne eduskuntaan. Turpeen osalta totean vain, että hallituksella on selvä tahtotila. Lauhdesähkössä turpeen asema tullaan turvaamaan.

Mitä tulee siihen, pitäisikö hybridiautojen olla poliisin käytössä tällä hetkellä, on kyllä hienoa puhua varmaan tästä, mutta minulla oli tilaisuus olla Teknisellä korkeakoululla ja alan tutkijoita kuunnella, saada heiltä selvitystä, mikä käytännössä on mahdollista, ja kyllä aika moni rosvo kerkeäisi tehdä erittäin paljon pahaa jälkeä, jos jäätäisiin odottamaan sitä, että hybridiautot ovat poliisin käytössä. Ed. Hemming, teillä on erittäin hyvä tavoite, mutta ajantasallaolon suhteen kyllä on pieniä puutteita.

Mitä päästökauppaan tulee, ed. Tennilä, siitähän päätökset tehtiin vuosia, vuosia sitten, eikö niin, ed. Tennilä. Järjestelmä on vähän huono, minäkin tunnistan sen huonoudet, en kuitenkaan siitä kohdasta, mistä te sanoitte, mutta siinä on muita sellaisia asioita, jotka vaativat korjausta.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me varmasti kaikki tässä salissa olemme sitä mieltä, että päästöjä pitää vähentää, mutta olen kyllä ed. Tennilän kanssa osittain samaa mieltä, että toteutettuna tällä tavalla kuin EU sen tekee me siirrämme vain päästöjä muihin maihin. Tästä syystä otankin esille tämän Kioton ulkopuolelle jäävän ryhmän — USA, Kiina, Australia — jotka jättäytyivät ulkopuolelle ja päättivät, että tämä ryhmä alkaa panostaa tuotekehitykseen ja sellaisen teknologian esille ottamiseen, jossa voidaan homma hoitaa.

Mielestäni nyt olisi aika, että EU kävisi tämän ryhmän kanssa neuvotteluja siitä, miten yhteisesti pannaan koko maapallolle tavoitteet, että saadaan kaikki maat mukaan, unohdetaan kina tästä asiasta, sillä se, että nämä köyhät maat, kehitysmaat, jätetään tästä ulkopuolelle sen takia, että ne ovat köyhiä, ei ole oikein, vaan ne pitää nimenomaan saada tähän mukaan, ja se tapahtuu vain siten, että EU ja Yhdysvallat ja nämä suuret mahtimaat tekevät yhteistyötä.

Ehdotankin nyt, valitettavasti ministeri Enestam (Puhemies koputtaa) taisi jo poistua, että Montrealin kokouksessa tämä olisi erinomainen asia hänen ottaa agendalle.

Mikko Immonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan sähköstä Suomessa 24 prosenttia ja EU:ssa keskimäärin 5,5 prosenttia. Meidän tavoitteemme on 31,5 prosenttia. Arvoisa ministeri, te puheessanne mainitsitte, että meidän täytyy pyrkiä tähän tavoitteeseen ja kaikki merkit näyttävät siltä, että biopuolella tähän ei enää päästä, vaan kaikki se vesivara, mikä meillä on mahdollista käyttää, pitäisi käyttää. Sanoitte myös sen, että ilman lakiesitystä ja lainmuutosta tähän ei päästä. Koska aiotte tuoda vesilain eduskuntaan ja aiotteko tuoda sen? (Eduskunnasta: Ei sitä KTM tuo!)

Osmo  Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen sanoi, että hallituksella ei ole strategiaa, koska strategia on oppi sodan voittamisesta. Asian voisi sanoa myös sillä tavalla, että hallitus on valinnut käpykaartilaisen strategian, joka ei ole lainkaan kiinnostunut sodan lopputuloksesta, vaan ainoastaan siitä, ettei joudu tekemään omia uhrauksia.

Täällä ovat monet sanoneet, että Suomi olisi jollakin tavoin mallimaa näissä päästöissä ja että meillä ei ole enää mitään vähennettävää. Asian toinen puoli on se, että maailman maista Suomi on kuudenneksi korkein hiilidioksidipäästäjä henkeä kohden ja että meidän päästömme henkeä kohden ovat 50 prosenttia suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Se ei johdu kylmästä ilmastosta, koska ero EU:n keskiarvoon on enemmän kuin käytämme kiinteistöjen lämmittämiseen. Se ei johdu siitä, että meidän vientimme olisi erityisen energiapainotteista, koska jos vähennämme vientituotteitten ja lisäämme tuontituotteitten hiilidioksidisisällön, niin tilanne ei paljon muutu. Se ei johdu siitä, että Suomi on iso maa — Saksa on isompi maa — vaan se johtuu siitä, että meidän kulutusrakenteemme on hyvin energiavaltainen ja että me emme osaa rakentaa kaupunkeja sillä tavalla, että niissä olisi pieni liikennemäärä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä jätteenpolttokysymys yhdistetyssä energiantuotannossa on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen ja erittäin vakava kysymys. Vuodenvaihteessa astuu voimaan uusi jätteenpolttodirektiivi, joka käytännössä tulee sulkemaan pois sen polttokelpoisen jätteen, jota voitiin polttaa niin sanotussa rinnakkaispolttomenetelmässä, tarkoittaen osittain lajiteltua kotitalousjätettä, kierrätys- ja purkupuuta ja tämän kaltaisia elementtejä. Nyt on käynyt näin, että valitusten myötä näitä rinnakkaispolttolupia ei ole saatu olemassa oleviin laitoksiin ja uusien jätteenpolttolaitosten rakentaminen on lähes täysin pysähdyksissä sen takia, että Suomen Luonnonsuojeluliitto teki strategisesti täysin vastuuttoman ja suuren virheen lähtiessään kaikista näistä valitusten tielle. Ensimmäinen suuri virhe tapahtui Martinlaakson uutta teknologiaa käyttävässä kaasutuslaitoksessa, johon oli viime kaudella varattu rahat. Tämäkin torjuttiin. Kolme vuotta meni valituksissa ja sitä ei koskaan tullut.

Arvoisa puhemies! Tämä on nyt äärimmäisen keskeinen asia, että tänä vuonna täytyisi, ministeri Pekkarinen, huolehtia siitä, (Puhemies koputtaa) että rinnakkaispolttolaitoksille saadaan luvat, jotta voidaan edelleenkin käyttää polttokelpoista (Puhemies: Minuutti!) jätettä ja saadaan mahdollisimman nopeasti jätteenpolttolaitoksia Suomeen.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Mielestäni tämä hallituksen selonteko on realistinen ja aivan riittävä eduskunnalle.

Haluaisin tässä kiinnittää huomion vihreiden näpertelyyn, väittäisin, energiapolitiikan kanssa. Vihreitten keinoilla ei ratkaista sen paremmin meidän ympäristö- kuin energiapolitiikankaan ongelmia. Vihreät ovat sitä mieltä, että suomalaiset kuluttajat ovat valmiit maksamaan mitä tahansa esimerkiksi sähköstä. Näinhän ei asianlaita ole. Kuten ed. Peltomo totesi, vuoden 93 ydinvoimapäätösponsi täällä eduskunnassa oli kohtalokas sekä Suomen päästöjen kannalta että myöskin Suomen energiapolitiikan kannalta. Kun sitten ajatellaan vihreitten roolia esimerkiksi Kioton sopimuksen neuvotteluissa, niin Suomihan sai valtavan taakan, jota me nyt sitten olemme purkamassa, tämä nykyinen hallitus ja eduskunta.

Puhemies! Englantilaiset ovat ottamassa mallia nyt Suomen energiapolitiikasta. Eilen Tony Blair ilmoitti, että erityisesti tullaan tutkimaan uusien ydinvoimalaitosten rakentamista. Englannin vihreän liikkeen perustaja James Lovelock totesi, kun olin vuosi takaperin Englannissa, että vihreä liike on suurin vaara tällä hetkellä ympäristölle, koska se vastustaa ydinvoimaa.

Maija  Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa kohdassa Uusiutuva bioenergia on katsottu tätä kokonaisuutta myös aluepoliittisesti ja maaseudun näkökulmasta ja todetaan, että "Maaseudun ja alueellisen kehityksen turvaamisessa bioenergian tuotannolla on Suomessa huomattava merkitys". Kuitenkaan toisessa selonteossa, maatalouspoliittisessa selonteossa, ei mielestäni riittävän vahvasti otettu kantaa bioenergian tuotantoon ja siihen, että se on viljelijöille myös taloudellisesti mahdollista.

Biopolttonesteiden kohdalla on todettu Suomen olevan pahasti jäljessä EU:nkin tavoitteista. Tätä asiaa selvittämään ministeri Pekkarinen on asettanut oman työryhmänsä. Meillä näiden polttonesteiden käytön suurin este on korkeat tuotantokustannukset, ja toivottavasti tämän työn tuloksena sitten löydetään ratkaisut siihen, (Puhemies koputtaa) millä tavalla tätä tuotantoa voidaan tukea.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä selonteossa esitetään myös teollisuuden sähköveron puolittamista, joka tulisi maksamaan vuosittain 100 miljoonaa euroa. Ihmettelen kovasti, mikä hallituksella tässä oikein on mielessä, kun juurihan me näimme, että kun alkoholiveroa alennettiin, niin alkoholin kulutus kasvoi. Onko tarkoitus nyt, että teollisuuden sähkönkulutus kasvaa, koska metodit ovat näköjään ihan samat? Samalla kun halutaan alentaa sähköveroa, niin samanaikaisesti ainoastaan 30 miljoonaa euroa varataan sitten päästöjä vähentävän teknologian tuelle, eli kyllä tämä kuvastaa hallituksen kummallista käsitystä siitä, mikä on hyvää ja mikä on huonoa energiapolitiikkaa.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tunnettu siitä, että aina, kun ei löydy yksimielisyyttä, niin selvitellään asioita, vaikka ne olisivat kuinka vanhoja asioita, jotka tunnetaan aika hyvin jo entuudestaan. Nyt tämä pientalojen lämmitys ja niiden päästöt ei ole mikään pieni asia todellakaan, vaan 40 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee kiinteistöjen lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Nyt tiedetään, että ministeri Pekkarinen on pellettimies. Ministeri Enestam, joka ei ole enää täällä, lämmittää kotinsa maalämmöllä niin kuin minäkin. Te ette varmaankaan tätä asiaa ole mitenkään vastustaneet, vaan halunneet. Täytyykö asia tulkita niin, että se on sosialidemokraattinen ryhmä, joka vastustaa maalämpöä tai pellettiä, vai minkä takia ihmeessä asiaa vain selvitellään eikä tehdä, kun tämä on ollut niin monta kertaa jo aikaisemmin, niin monta vuotta, esillä ja Ruotsista puhuttu vuositolkulla? Miksi vain selvitellään edelleen?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tosiasia on, että hyvin vaikea, ministeri Pekkarinen, eduskunnan on tätä teidän strategiaksi kutsumaanne paperia käsitellä, kun niin moni asia siirretään, niin moni asia jää epäselväksi. Kyllä toivoisi, kun ilmastonmuutos on ihmiskunnan pahin uhka, että punamulta lopettaisi sen jatkuvan riitelyn. Vihreät tarjoavat sotastrategiaa. Kokoomus tarjoaa kyllä täällä rauhanpiippua. Toivon todellakin, että esimerkiksi sähköveron alentamisesta päästäisiin yhteisymmärrykseen. Te puhutte, että jotakuinkin puolitetaan sähkövero. Kun Heinäluomalta kysyin tuossa — hän taas loistaa poissaolollaan — niin hän sanoi, että se on Pekkarisen tulkinta.

Kysynkin tässä, voitteko luvata, että tällä hallituskaudella tehdään päätös sähköveron puolittamisesta vähintäänkin. Tänään Helsingin Sanomissa kirjoitatte, että se voidaan tehdä jopa aikaisemminkin, ettei siirretä seuraavalle hallitukselle. Voidaanko näin tehdä? Kysyn vielä, onko tämän hallituksen, Vanhasen hallituksen, tavoite sama kuin Ruotsissa, että tavoitteena on se EU:n minimitaso, joka olisi oikein hyvä meidän teollisuutemme kilpailukyvylle, että laskettaisiin reilumminkin sähköveroa kuin (Puhemies koputtaa) puolitettaisiin. Onko hallitus sitoutunut vähintään puolittamiseen? Totuus olisi hyvä saada tässä esille.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vastauspuheenvuorona ed. Pulliaiselle totean, että kaikissa sanonnoissa on sudenkuoppansa; sanontanne leimasi liikaa sutta kaiken pahan aluksi ja juureksi.

Oikeastaan piti sanoa, että tämä EU:n päästökauppa on EU:n, Suomen hallitusten ja eduskunnan enemmistön suuri erehdys. Se ei vähennä päästöjä mutta se lisää sähkön hintaa, kun meillä on vie