Täysistunnon pöytäkirja 128/2006 vp

PTK 128/2006 vp

128. TORSTAINA 7. JOULUKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Nuorten työmarkkinatuen rajoitusten vaikutukset

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Kelan tutkimusosastolla on tutkittu nuorten työmarkkinatuen rajoituksien vaikutuksia. Vuodesta 97 lähtien käytössä on ollut järjestelmä, jossa työmarkkinatuen ulkopuolelle rajataan vailla ammatillista koulutusta olevat alle 25-vuotiaat, jotka eivät hae opiskelemaan, töihin tai työharjoitteluun. Tammikuussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan työmarkkinatuen rajoittaminen ei ole juurikaan vaikuttanut toivotulla tavalla. Lain tavoitteena oli aktivoida nuoria, lisätä työllisyyttä ja koulutukseen osallistumista. Kuitenkin positiivinen kehitys työllisyydessä on ollut vähäistä. Kohderyhmä ei ole aktivoitunut kontrolliryhmiä enempää. Sen sijaan järjestelmällä on ollut haitallisia sivuvaikutuksia. Ammattikorkeakoulut kärsivät järjestelmän aiheuttamista niin sanotuista pakkohakijoista eli uusista ylioppilaista, jotka tosiasiassa pyrkivät yliopistoon, mutta järjestelmän pakosta hakevat ammattikorkeakouluun vain keskeyttääkseen koulutuksen jossain vaiheessa. He vievät koulutuspaikat sellaisilta, jotka haluavat suorittaa tutkinnon loppuun asti. Kysynkin:

Suostuuko ministeriö myöntämään, ettei järjestelmä ole saavuttanut tavoitteitaan? Aiotaanko tutkimustulosten perusteella pakkohausta luopua?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tässä hiukan epäröitiin, kumpi vastaa, opetusministeri vai minä.

Tämän velvoittavuuden osalta: Sen vuoksi, että pelkkä velvoittavuus ei riitä, hallitus on rakentanut nuorten yhteiskuntatakuuta, jonka tarkoituksena on ollut nimenomaan se, että nuorille tarjotaan aktiivisia vaihtoehtoja. Koulutukseen hakeutuminen on ollut yksi hyväksyttävä näkökulma suomalaisessa yhteiskunnassa, koska me kaikki tiedämme, että jos nuoret eivät hakeudu koulutukseen, niin heidän tulevaisuuden asemansa työmarkkinoilla tulee parantuneesta tilanteesta huolimatta olemaan heikko. Uskon, että nuorisotyöttömyys, sehän on laskenut hyvin voimakkaasti tämän hallituskauden aikana, on osaltansa laskenut sen vuoksi, että tämä yhteiskuntatakuu on olemassa, ja osaltaan sen vuoksi, että työmarkkinoilla kysyntä on parantunut huomattavasti.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä tutkimuksessa tehtiin myös se huolestuttava havainto siitä, että on joukko nuoria, jotka jättäytyvät järjestelmän seurauksena kokonaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Nämä nuoret ovat syrjäytymisvaarassa. Kysynkin:

Mitä kohdennettuja toimia tälle nuorisoryhmälle aiotaan tehdä, ja miten jatkossa aiotaan oikeudenmukaisemmin ja inhimillisemmin parantaa nuorten työllistymistä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tämä kokonaan työnhausta luopuminen ja toimeentulotukiasiakkaaksi siirtyminen on erittäin vakava ongelma osalla nuorista. Siinä tullaan kuntien tekemään sosiaalityöhön, siihen, että se olisi etsivämpää ja se tarttuisi näihin tilanteisiin. Meillähän lainsäädännön puolella on mahdollisuus käyttää sanktioita, jotka leikkaavat toimeentulotukea, ja niitä onkin käytetty, mutta se ei ole ratkaisu tähän itse ongelmaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön puolella, työministeriön puolella ja opetusministeriön puolella on etsitty niitä välineitä, joilla nuorten syrjäytymiskehitystä voitaisiin ehkäistä. Esimerkiksi nuorten työpajat ovat toimineet tässä uudessa tilanteessa siten, että sinne on tullut nuoria, jotka ovat olleet pelkästään toimeentulotuen varassa eivätkä ole olleet aktiivisina työnhakijoina. Mutta sen jälkeen, kun nuorten yhteiskuntatakuu on tullut voimaan, nuoret ovat yksinkertaisesti vaan kävelleet pajan luokse ja huomanneet tämän yhteiskuntatakuun ja lähteneet sitä kautta erilaisiin toimenpiteisiin mukaan joko opiskelemaan tai sitten työpajapaikan kautta parantaneet muuten elämänhallintaansa ja myöhemmin lähteneet opiskelemaan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin jatkaa tästä nuorten syrjäytymisen uhasta.

Eräissä kunnissa, muun muassa meillä Vammalassa on käytetty sellaista järjestelmää, että kun nuori valmistuu yläasteelta, niin sen jälkeen selvitetään hyvinkin tarkkaan, missä seuraavana syksynä ollaan. Ne nuoret, jotka eivät ole missään, niin sitten heille tulee kutsu työpajalle, ja myöskin selvitetään ammatillisen koulutuksen kanssa yhteistyössä tämä. Eli yhteistyössä toimivat sekä ammatillinen koulutus että työvoimatoimisto että tämä työpaja että sitten se yläaste. Kysyisinkin:

Onko mahdollista, että tällainen järjestelmä otettaisiin laajemmin käyttöön, ja toimitaanko näin tällä hetkellä myöskin muualla, ja onko tätä kautta mahdollista jo heti alkuvaiheessa katkaista tämä syrjäytymiskierre?

Opetusministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Jos puhutaan vaikeimmista tilanteista, niin silloin todella on kyse nuorista, jotka eivät koulutukseen lähde eivätkä myöskään työelämään, ja silloin syrjäytymisen lähtötilanne on huomattavan paljon aikaisemmassa vaiheessa elämää. Se porukka on todella vaikeasti saatavissa kouluun ja työhön takaisin. Siihen on kuitenkin pyritty juuri sen tyyppisillä toimilla, joihin ed. Satonen viittasi. Kuntakohtaisia ratkaisuja on. Meidän koulutusjärjestelmämmehän toimii sillä tavalla, että meillä siirretään huomattavan paljon, delegoidaan toimintavapautta ja valtaa kunnille ja itse kouluille, mikä minusta on sinänsä hyvä asia. Sitten, jos päästään siihen nuorisojoukkoon, johon esimerkiksi työelämälähtöisellä koulutuksella saadaan tartuntapintaa, niin silloin ollaan jo paremmilla vesillä, ja se on itse asiassa nyt ollut keskeinen, lähes pääsuunta, jolla on pyritty tämän ikäluokan nuorten syrjäytymistä ehkäisemään.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Edellisessä kysymyksessä lähestyttiin jo ydinasiaa, onko tämmöinen 16—17-vuotias nuori, joka on nimenomaan syrjäytymisuhan alainen, oikea henkilö nimenomaan työvoimahallinnon tilastoihin. Pitäisikö kuntien sivistystoimen vastuuta määrätietoisesti lisätä ja tätä kautta varmistaa, että nuorten syrjäytymiskehitys saataisiin pysäytettyä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Itse asiassa edustajan mainitsemia ikäluokkia on hyvin vähän työhallinnon asiakkaina, koska pääsääntöisesti sen ikäiset nuoret ovat opiskelemassa tai sitten jos he ovat työttömänä, niin he eivät silloin ole vielä oikeutettuja työttömyysturvaan, jolloin he eivät välttämättä edes kirjaudu työvoimatoimiston asiakkaiksi. Mutta on itsestään selvää, että nuorten kohdalla silloin, jos syrjäytymiskehitys uhkaa, tarvitaan kaikkien viranomaisten yhteistyötä. Ne nuoret, jotka ovat työhallinnon asiakkaita, niin osassa, ei aivan kaikissa mutta osassa työvoimatoimistoja ja kuntia heidät ohjataan asiakkaiksi näihin työvoiman palvelukeskuksiin, joissa sitten löytyy laajempaa osaamista. Siellä on sosiaalitoimen osaamista, terveystoimen osaamista, Kelan ja työhallinnon osaamista. Toisaalta myös tämä yhteiskuntatakuu pyrkii siihen, että nuorelle löytyisi työpajapaikka, jossa sitten taas löytyy hyvin monen eri toiminnon osaamista. Voitaisiin käyttää esimerkkinä sitä Vammalan hyvää esimerkkiä, johon muuten nuorten osallistumishankkeella pyrittiin.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Filatov unohti nuorten yhteiskuntatakuusta puhuessaan, että se ei takaa sitä kaikista oleellisinta eli työpaikkaa, ja sama tilanne on pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuussa. Aiemmin oli käytössä työllistämisvelvoite eli henkilökohtainen oikeus työhön tietyn työttömyysjakson jälkeen elikkä työttömälle taattiin määräaikainen työpaikka. Minä kysyn ministeri Filatovilta:

Miksi nuorten osalta ei ole harkittu samaa eli taattaisiin alle 25-vuotiaille nuorille työttömille määräaikainen työpaikka, jos nuori ei sitä omin voimin kykene saavuttamaan? (Ed. Vilkuna: Ja heti koulutuksen jälkeen!).

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Valtiolla ei ikävä kyllä ole sellaisia työpaikkoja, joilla se voisi taata työpaikan näitä työpaikkoja tarvitseville. Monissa kunnissa esimerkiksi sosiaalitoimet ovat tehneet päätöksiä, että toimeentulotuen sijasta ne työllistävät, käyttävät valtion maksamaa kuntiin suunnattua työllistämistukea ja työllistävät nämä nuoret, jotka ovat alle 25-vuotiaita ja jotka eivät ole löytäneet avoimilta työmarkkinoilta paikkaa itsellensä. Usein ne ongelmat, joiden vuoksi nuoret eivät löydä työtä, vaihtelevat. Osan kohdalla on selkeästi kyse siitä, että kyseisellä alueella ei ole riittävästi työpaikkoja. Mutta yhä useamman nuoren kohdalla on ongelmana myös se, että heillä ei ole työmarkkinaosaamista. Silloin välttämättä se työpaikka ei ole paras väline, vaikka se olisikin väliaikainen ratkaisu. On parempi etsiä niitä välineitä, joilla osaamista kehitetään, elämänhallintaa kehitetään ja mahdollistetaan avoimille työmarkkinoille työllistyminen, ja tähän yhteiskuntatakuu pyrkii kokonaisuudessaan. Silloin kun on mahdollista (Puhemies koputtaa) käyttää työllistämistukea, jolloin nuori voisi päästä tukityöpaikkaan, niin silloin tämä edustajan sanoma toteutuu.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.