Krista Kiuru /sd:
Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi lupasi äskettäin,
että perusturva pysyy eikä sitä leikata.
Pelkkien vaalisanojen taakse on nyt turha piiloutua, sillä teiltä,
pääministeri, odotetaan myös tekoja ja
valintoja sanojenne tueksi. Tekojen puutteesta löytyy kyllä esimerkkejä,
tuorein eiliseltä. Te siis lupaatte yhtä ja toimitte
lopulta toisin.
Hallituspuolueiden muodostama enemmistö sai läpi
eilen pääministerin johdolla tässä salissa sen,
että alle 25-vuotiaiden toimeentulotukea leikattiin yksioikoisesti.
Nyt tukea tarvitseville nuorille jää noin 6 euron
sijasta noin 4 euroa päivässä rahaa ruokaan.
Eikö riittävä toimeentulotuki olekaan
sellaista perusturvaa, josta haluatte omien sanojenne mukaan pitää kiinni?
Arvoisa pääministeri, miten te nyt selitätte
toimintanne ja puheidenne välistä ristiriitaa?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella perusturvaa
on kehitetty erittäin voimakkaasti. Verrattuna aikaisempaan
vaalikauteen ero on satoja miljoonia euroja. Tämä näkyy
monessa yksittäisessä toimenpiteessä aina
takuueläkkeestä minimiäitiys-, isyys-, vanhempainpäivärahojen
korottamiseen, ja tässä suhteessa on tapahtunut
tällä vaalikaudella paljon parannusta.
Mitä tulee sitten tähän edustajan
esille nostamaan lakiesitykseen, niin tämä esitys
tuli osana Sata-komitean työtä ja katsottiin tuon
työskentelyn perusteella perustelluksi esitykseksi. Tunnustamme
kyllä ne haasteet, jotka tuossa lakiesityksessä ovat.
(Ed. Skinnari: Haasteet tarkoittavat heikennyksiä!) Mutta
kysehän on siitä, että kannustamme nuoria
omassa elämässään eteenpäin:
koulutukseen, työhön, harjoittelupaikkaan.
Krista Kiuru /sd:
Arvoisa puhemies! Pääministeri, kirjoititte
eilisessä kolumnissanne, että eriarvoisuuden kasvu
ei välttämättä ole väistämätön
kehityssuunta ja pelkkä empatia ei auta. Lisäksi
viittasitte siihen, että nyt tarvitaan politiikkaa, jossa
vahvimmat tukevat heikompia. Tämän keskustelun
perusteella alkaa nyt olla selvää, että puheiden
ja tekojen välinen ristiriita on varsin suuri, sillä teillä on
mahdollisuus tehdä parannuksia, mutta tyydytte vain vanhojen
päätöksienne luettelemiseen kaavamaisesti.
Lisäksi toteutatte Sata-komitean päätöksiä vain
leikkausten osalta. Silti linjaatte itse omassa budjettiesityksessänne
sivulla 579, että pysyvästi köyhien määrä on
jo 500 000 ja kasvaa vielä 520 000:een.
SDP ei tyydy siihen, että köyhyys entisestään kasvaa.
Olemme esittäneet lukuisia parannuksia ihmisten arkeen
ensi vuoden osalta vaihtoehtobudjetissamme. Meillä on reilumpi
vaihtoehto. Meillä on parempi vaihtoehto. Esitämme
(Puhemies: Minuutti!) ensi viikolla esimerkiksi työttömyysturvan
vähimmäispäivärahan nostoa.
Tuetteko te sitä, rouva pääministeri?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Ero viime vaalikauden ja tämän
vaalikauden välillä on useita satoja miljoonia
euroja, kun katsotaan perusturvan ja palveluiden kehittämistä.
Myöskin verotuksessa nimenomaan pienituloiset ihmiset on
erityisesti otettu huomioon nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja samoin
alentamalla ruuan arvonlisäveroa. Tuossa äskeisessä puheenvuorossani
jo mainitsin ne lukuisat toimenpiteet, joita on tehty perusturvan kehittämiseksi.
Tekoja tällä vaalikaudella on tehty runsaasti.
Myös tämän hallituksen osalta nimenomaan
ensi vuoden budjetissa takuueläkkeen voimaan astuminen
maaliskuun alusta ja samoin näiden monien etuuksien sitominen
indeksiin on juuri sitä työtä, jota Sata-komitean
pohjalta on eteenpäin viety. Eli edustajan väite
siitä, että Sata-komitean työstä on
viety vain leikkauksia eteenpäin, ei pidä ollenkaan
paikkaansa.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Pääministeri, te ette uskalla
katsoa nyt totuutta silmiin. Esimerkiksi tutkimusten mukaan lapsiperheiden
köyhyys on lisääntynyt. Meillä on 150 000
lasta, jotka tutkimusten mukaan elävät lapsiköyhyydessä.
Meillä on yksinhuoltajista 18 prosenttia naisia, 3 prosenttia
miehiä, joilla on lapsia. Heidän osuutensa on
siis 21 prosenttia. Te ette ole huomioinut pientä työeläkettä saavia
ihmisiä. Suomi on, kuulkaa, teidän jäljiltänne
kovin toisenlainen, mitä se oli kolme neljä vuotta sitten.
Ihmisiä ihan oikeasti on syrjäytynyt, köyhyys
on lisääntynyt. Ettekö te seuraa tilastoja
ja tutkimuksia, rouva pääministeri?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ja koko
tämän vaalikauden toimissa on näkynyt
vahvasti juuri se huoli eriarvoistumisesta ja köyhyydestä.
Sen vuoksi perusturvaa on parannettu ja myöskin veropolitiikalla
huolehdittu siitä, että kaikkein pienituloisimmat
ovat siellä saamapuolella. (Ed. Gustafsson: Asiantuntijat
ovat toista mieltä!) Myönnän, että nämä haasteet
eivät tähän lopu, vaan me joudumme aikaisempaakin
paremmin tulevina vuosina katsomaan, että tätä eriarvoistumiskehitystä ei
tule.
Ehkä kaikkein konkreettisimpia ja selkeimmin toimivia
toimenpiteitä hallituksen puolelta tässä taantumassa
on ollut se, että olemme monin elvytystoimenpitein huolehtineet
siitä, että työllisyys on pysynyt sittenkin
huomattavasti paremmalla tasolla kuin miltä näytti
silloin, kun tuohon taantumaan syöksyttiin. Tässä mielessä niitä onnistumisia
on. Samoin perhepolitiikassa on tapahtunut yksinhuoltajien aseman
parantamista, lapsilisien korotusta ja myöskin kotihoidon
tuessa parannuksia, eli myös köyhimpien lapsiperheiden
osalta tilanne on tällä vaalikaudella parantunut.
Mutta se on selvää, että jatkossa myös
parempaan pitää pystyä.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri
sanoi, että näitä nuoria kannustetaan
sillä, että vähennetään
heidän toimeentulotukeaan. Nyt täällä on
usein keskusteltu valtionyhtiöiden korkeista palkoista,
ja niistä taas hallituksen puolelta on kerrottu, että valtionyhtiöiden
johtoa pitää kannustaa sillä, että heille
annetaan lisää kannustimia, että he saavat
bonuksia ja muita. Onko hallituksen idea nyt todella se, että köyhiä kannustetaan
sillä, että etuuksia vähennetään,
ja varakkaita ihmisiä sillä, että etuuksia
lisätään?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Mitä tulee tämän
lakiesityksen yksityiskohtiin, niin ministeri Risikko vastaa varmasti myöhemmin.
Mutta en tunnista tuota ed. Södermanin analyysia tämän
hallituksen sosiaali- ja perusturvapolitiikasta, koska se ei pidä paikkaansa.
Tässä hallituksessa on pystytty perusturvaa todellakin
usealla eri toimenpiteellä parantamaan ja myöskin
veropolitiikan keinoin kaikkein köyhimpien asemaa helpottamaan.
Mutta se on selvää, että tämä haaste
on meillä olemassa, ja sen vuoksi kaikki ne toimenpiteet,
joita tehdään myöskin työllistämisen
parantamiseksi, toimivat tähän samaan suuntaan.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Tuoreiden EU-tilastojen mukaan Suomessa on noin
900 000 ihmistä, jotka elävät
köyhyysriskin alla, ja hallituksen oman budjettiesityksen,
tämän budjettikirjan, mukaan te lähdette
siitä, että köyhyys lisääntyy
ensi vuonnakin. Se on kirjattu teidän budjettikirjaanne.
Miten on mahdollista, ettei edes yritetä torjua köyhyyttä,
vaan hyväksytään se ja kirjataan vielä budjettikirjaan,
että köyhyys lisääntyy?
Nyt kun on kysymys siitä, mistä tämä köyhyys
johtuu, niin suurin syy siihen on surkean alhainen työmarkkinatuen
taso. Se on jäänyt jälkeen noin 30 prosenttia
1990-luvun puolivälistä, 30 prosenttia työmarkkinatuen
taso. Sata-komiteasta tuli yksi erittäin hyvä esitys,
nimittäin työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen.
Eli jokaisella ihmisellä olisi oikeus työmarkkinatukeen
työttömänä. Miksi tätä hallitus
ei ole toteuttanut mutta sen sijaan Lex Soininvaaran, Osmo Soininvaaran
esityksen siitä, että minimitoimeentuloa leikataan
jopa 40 prosenttia, minimitoimeentuloa? Mitä teidän
omatuntonne ensi kaudella (Puhemies: Minuutti!) antaakaan leikata,
jos te olette nyt jo valmiita leikkaamaan kaikkein köyhimmiltä kaikkein
pienintä tukea?
Toinen varapuhemies:
Muistuttaisin edustajia, että puheenvuorot ovat minuutin
mittaisia. Meillä on lukuisia pyyntöjä,
ja aikaa on vähän, joten ehdimme enemmän,
jos pysymme siinä minuutissa tai mieluummin alle.
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
Arvoisa rouva puhemies! Väitteet siitä, että tällä vaalikaudella
ei olisi sosiaaliturvaan panostettu, ei olisi panostettu ensisijaisiin
etuuksiin, ovat vähintäänkin virheellisiä,
elleivät muunneltua totuutta. Vuositasolla vuonna 2011
tässä maassa käytetään
lähes 600 miljoonaa euroa enemmän sosiaaliturvaan
kuin käytettiin tämän vaalikauden alkaessa.
Uutta rahaa, lähes 600 miljoonaa euroa uutta rahaa.
Yksittäisen etuuden kohdalla, ed. Arhinmäki, sosiaaliturvan
uudistamiskomitea teki 56 ehdotusta, joista lukumääräisesti
on reilusti yli puolet toteutettu. Työmarkkinatuen tarveharkinnan osalta
nyt eduskunnan ensi viikolla käsittelemässä budjetissa
tarveharkinnan tulorajat nousevat sille tasolle kuin ne kuuluvat,
ja se on selvästi eteenpäin siinä, mitä on
toivottu.
Päivi Räsänen /kd:
Rouva puhemies! Ongelmana koulutuksesta ja työelämästä pudonneitten nuorten
kohdalla on se, että heillä on taustalla monenlaisia
sosiaalisia ongelmia, mielenterveysongelmia, koulukiusaamista, oppimisvaikeuksia,
ja kyllä tuolla valiokunnassa kävi selväksi
se, että kunnissa ei tällä hetkellä ole
riittävästi sosiaalitoimessa resursseja tukea
ja auttaa näitä nuoria eteenpäin, ja
silloin on aika kohtalokasta, jos vain annetaan keppiä eikä pystytä heitä tukemaan.
Kysyn, pääministeri: eikö teitä huolestuta
se, että tällä hetkellä kasvava
joukko nuoria ihmisiä, alle 35-vuotiaita, jää pysyvästi
työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä tuottaa
todella suuret kustannukset yhteiskunnalle? Eli nyt tarvittaisiin
panostusta nimenomaan palveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin,
jotta pystyttäisiin ennaltaehkäisemään
sekä koulutuksesta että työelämästä putoamista.
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Olen kysyjän kanssa aivan samaa
mieltä siitä, että on erittäin
huolestuttavaa se, että nuoret ihmiset, työelämässä olevat
ihmiset, jäävät pois työelämästä masennuksen
takia, joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle.
Juuri tämänkin ongelman voittamiseksi on sosiaali-
ja terveysministeriössä ministereiden johdolla
tehty lukuisia toimenpiteitä. Mutta ennen kaikkea kyse
on myös siitä, että kehitetään
työelämää. Meidän työelämän
pitää olla sellaista, että siellä on
hyvää johtamista, hyvää töiden
organisointia, että siellä on riittävästi
joustoja, mitä kautta ihmiset jaksavat työelämässä eivätkä joudu
työkyvyttömyyseläkkeelle varsinkaan nuorina.
Maria Guzenina-Richardson /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Emmehän me täällä oppositiossa
väitä, ettei mitään ole tehty.
Me kysymme, miten on mahdollista, että te kirjaatte budjettikirjaan,
että köyhyys lisääntyy ettekä ole
valmiita panostamaan siihen, että tällainen kehitys
ei jatkuisi.
On hyvin erikoista, että pääministeri
esittää julkisuudessa hurskaita toiveita, ja monet
kansalaiset ihmettelevätkin, eikö pääministeri
tiedä, että hän istuu hallituksessa.
Hänen ei tarvitse tyytyä toivomaan. Hän
voi toimia. Otan nyt otteen teidän Turun Sanomissa kirjoittamastanne
kolumnista. Te toteatte: "Me haluamme, että jokainen omaishoitaja
tässä maassa saa tuen arvokkaalle työlleen."
Meidän vaihtoehtobudjetissamme todetaan: "Omaishoidon tuen
riittävä rahoitus on turvattava, omaishoidon tuen
siirtoa Kansaneläkelaitokselle, tuen kriteerien tarkentamista
tulee kiirehtiä."
Äänestättekö te meidän
esityksemme mukaisesti?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Tuossa ensi vuoden budjetissa on lukuisia
toimenpiteitä, joihin äsken viittasin aina takuueläkkeestä (Ed.
Guzenina-Richardson: Te ette vastaa nyt kysymykseen!) ja perusturvaetuuksien
indeksisidonnaisuuksista lähtien, myöskin perusvähennyksen
korottamista, jolla nimenomaan parannetaan pienituloisten asemaa. Mutta
se on selvää, että jatkossakin toimenpiteitä tarvitaan.
Kun vertaa sitä viime vaalikautta, jolloin sosialidemokraatit
olivat hallituksessa, niin kyllä ero on kuin yöllä ja
päivällä. Tällä vaalikaudella sekä Vanhasen
että Kiviniemen hallituksilla on ollut erittäin
vahva sosiaalinen omatunto ja se näkyy isoina panostuksina,
miljoonamääräisinä panostuksina
sekä perusturvaan että palveluihin.
Marjaana Koskinen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Kun keskustelemme tästä toimeentulotukilain
muutoksesta, joka leikkaa valtionosuutta 2 miljoonaa euroa ja kuntien
osuutta 2 miljoonaa euroa, niin siellä on paljon nuoria,
jotka ovat mielenterveysongelmaisia, ja he tarvitsisivat sen rahan
johonkin muuhun, jos toimeentulotukea leikataan, esimerkiksi työpajatoimintaan
tai johonkin muuhun.
Mitä pääministeri Kiviniemi vastaa
siihen, minkä takia tätä rahaa, tätä 4
miljoonaa euroa, ei voitu jättää tänne
kentälle, vaikka lakia olisikin toteutettu, jotta voidaan
tehdä näitten nuorten kanssa töitä eikä heitä jätetä oman
onnensa nojaan?
Kyllä tällä kaudella keskusta on
hoitanut hyvin maatalouspolitiikkaa. Turkistarhaajat ovat saaneet
lomituspalvelunsa. (Välihuutoja) Samaten hevostilalliset
saivat myös lomituspalvelunsa. Yli 2 miljoonaa euroa meni
näihin toimenpiteisiin. (Välihuutoja)
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa rouva puhemies! Vedettiin kaikki turkistarhauksetkin
tähän, ja kun ne sattuvat olemaan siellä minun
reviirilläni, niin sanon, että kyllä,
on viety sitä, on myöskin poronhoitajien sijaiskokeilua
viety eteenpäin. Elikkä on myös heidän jaksamisestaan
ollut kysymys.
Mutta itse tästä laista. Nyt pitää muistaa
sellainen asia, että tämä lakiesitys
liittyy tähän toimeentulotuen ja nimenomaan työttömyyspäivärahan
karenssiin. Se on aina harkinta. Ensin katsotaan, että jos
kieltäytyy toimenpiteistä, koska meidän
sosiaaliturvamme on vastikkeellista, joutuu sille karenssille ja
sitten on myöskin samat ehdot siellä toimeentulotuessa.
Voidaan alentaa sitä perusosaa 20 prosenttia, ei 40, mikä täällä on todettu.
(Eduskunnasta: 20—40!) Meillä on joka tapauksessa
aina harkinta. Ei tietenkään, jos on sairas ihminen,
voi ottaa vastaan koulutusta eikä voi ottaa vastaan myöskään
työtä. Hän tarvitsee silloin hoitoa,
ja ei häneltä voi silloin ottaa pois näitä etuja.
Elikkä me tulemme ohjeistamaan aivan varmasti meidän
kuntakenttämme tähän asiaan, ja se, että täällä epäillään
sosiaalityöntekijöiden kykyä arvioida
tätä, niin se on kyllä aika paksua.
Annika Lapintie /vas:
Rouva puhemies! En tässä nyt epäile
sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia arvioida,
vaan sitä, että siellähän on
aivan liian vähän sosiaalityöntekijöitä.
Ei heillä ole aikaa paneutua kaikkien nuorten ongelmiin,
ja vaarana tässä laissa on nimenomaan se, että sitä käytetään
säästötoimenpiteenä, automaattisena leikkauksena,
ja se on 40 prosenttia se maksimi. Te sekoitatte nyt työmarkkinatuen
ja toimeentulotuen. Toimeentulotuen summa on 417 euroa kuukaudessa.
Minusta on aivan käsittämätöntä, että hallitus
ja sata kansanedustajaa täällä ovat sitä mieltä,
että vielä sitäkin summaa voidaan pienentää,
ja samaan hengenvetoon puhutte masennuksesta. Minä väitän,
että näin pienillä summilla sinnittely
aiheuttaa sitä masennusta. Tämä oli todella
epäoikeudenmukainen laki, ja on aivan käsittämätöntä,
että olette vienyt sen läpi.
Eikö teillä omatunto soimaa? Aiotteko tuoda näitä parannuksia
sitten niin, että lapsiperheiltä ei vähennetä lapsilisää,
jos he saavat toimeentulotukea?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa rouva puhemies! Pitää muistaa, että toimeentulotuen
perusosaa voi alentaa jo tällä hetkellä määrätyistä syistä ja
siellä on ihan samat perusteet nimenomaan sen työttömyyspäivärahan
eväämiseen — ihan samat perusteet. Tähän tulee
nyt vain lisäksi se koulutus, joka on sieltä puuttunut.
Kysymyshän ei ole siitä, että kaikille tämä nyt
tapahtuu näin. Tässä on vielä se
hyvä puoli, että sosiaalityöntekijöiden
on laadittava suunnitelma, miten saadaan elämä raiteilleen
tämän henkilön kohdalla. Ennustan, että meillä sosiaalityöntekijät
ovat kyllä niin osaavia, ettei varmasti ketään
jätetä heitteille. (Välihuutoja)
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Köyhyyden lisääntymisestä kertoo
myös se, että yksin Pääkaupunkiseudulla
on tällä hetkellä yli 53 000
ihmistä, jotka saavat toimeentulotukea. Se on yli 3 000
ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. On myös
nähtävissä se, että aika, jolloin
ihmiset ovat riippuvaisia toimeentulotuesta, pitenee. Minua huolestuttaa
nyt hallituksen vastauksissa se, että hallitus ei tunnu
tiedostavan tätä tilannetta, joka on todellisuutta
tänä päivänä. Eli minä kysyn
vielä ministeri Rehulalta, sosiaali- ja terveysministeriltä:
Aiotteko te todella perehtyä tähän tilanteeseen?
Ei riitä, että katsotte vaan budjetin meno- ja
tulokohtia.
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
Arvoisa puhemies! Jos hallitus ei tiedostaisi tätä tilannetta,
ei niitä ensisijaisten etuuksien muutoksia, mitä ensi
vuonnakin tehdään, varmasti olisi esitetty. 80 000:lle
kansaneläkkeen saajalle tulee takuueläke. Kaikkein
pienimpien työeläkkeiden saajia on noin 40 000,
niitä, joita takuueläke koskettaa. Perhe-etuudet
sidotaan indeksiin — kyse on siitä, että perhe-etuuksien
ostovoima säilyisi. Työmarkkinatuen tarveharkinnan
tulorajat nostetaan sille tasolle, jolla ansiotason nousu edellyttää niiden
olevan. Nämä ovat niitä toimenpiteitä,
joilla pyritään puuttumaan siihen, että ensisijaisten
etuuksien taso olisi riittävä. Hallitus varmasti
tietää, mistä tässä on
kysymys, eikä juosta karkuun.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Lipposen, Vanhasen, Kiviniemen hallitusten
aikana tuloerot ovat kasvaneet rajusti. Rikas rikastuu, köyhä köyhtyy.
Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy.
Maamme on selvästi muuttumassa kansalaisyhteiskunnaksi,
jossa erittäin hyvätuloisten tulot kasvavat samaan
aikaan, kun yhä useammat eivät tule toimeen työstään
saamallaan palkalla. Köyhien määrä on
kasvanut 900 000:een, ja heistä suuri osa elää perusturvan varassa.
Perusturvaetuuksia on kansantuotteen kaksinkertaistumisesta huolimatta
leikattu kolmasosalla viidessätoista vuodessa.
Arvoisa pääministeri, jääkö köyhyyden
torjunta ja riittävä perusturva seuraavan, oikeudenmukaisen
hallituksen ykköstehtäväksi?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Toisin kuin kysyjä väittää,
perusturvaa ei siis ole leikattu, vaan sitä on parannettu
tällä vaalikaudella usealla eri toimenpiteellä,
(Välihuutoja — Ed. Rajamäki: Mitä eilen
tapahtui?) ja siinä mielessä on myöskin
pyritty näitä tuloeroja vähentämään.
Mutta hallitus ei missään tapauksessa vähättele
köyhyyttä, syrjäytymistä ja
eriarvoisuutta, ja juuri siksi monipuolisella keinovalikoimalla
pyritään tähän ongelmaan puuttumaan. Se
edellyttää ei ainoastaan menojen kohdistamista
perusturvaan vaan myös verotuksessa tehtäviä muutoksia
sillä tavalla, että myöskin pienituloiset
hyötyvät, kuten kunnallisverotuksen perusvähennyksen
korottamista ja ruuan arvonlisäveron alentamista. Ja juuri
siksi, että palvelut ovat kunnissa, myös kunnille
on taantumasta huolimatta kohdistettu lisärahaa, että myöskin
palvelut pystytään järjestämään.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa puhemies! Te olette sanoneet päivästä toiseen,
että perustoimeentuloa ja -turvaa on nostettu,
pienimpiä etuuksia lisätty, mutta siitä huolimatta
kaikki tilastot näyttävät sen, että terveyserot
Suomenmaassa kasvavat, taloudelliset erot kasvavat, ihmiset köyhtyvät
yhä enemmän, lapsiperheitä on yhä enemmän
köyhyysloukussa. Sitten te vielä omaan budjettikirjaanne
kirjoitatte, että ainakin 20 000 ihmistä on
ensi vuonna pysyvästi köyhiä. (Ed. Heinäluoma:
Enemmän!) — Enemmän kuin tänä vuonna.
Nyt sitten minä kysyn sitä, että kun
vuosi vuodelta on katsottu näitä teidän
arvioitanne ja aina on menty vähän metsään,
yhä huonommin ihmiset voivat, niin voiko tähän
teidän arvioonne ensi vuodelle nyt edes luottaa, että jää 20 000:een
se nousu, vai nouseeko luku vielä enemmän. Millä tavalla
nämä toimet, mitkä nyt sitten ministeri Rehula
esitteli, joita ensi vuonna on tulossa, muuttavat tätä köyhyystilannetta
Suomessa?
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
Rouva puhemies! On ihan selvää, että ne
etuuksien lisäykset, ne sadat eurot ja ne kymmenet eurot,
minkä verran ensisijaiset etuudet kasvavat ensi vuonna,
tulevat vähentämään toimeentulotuen
tarvetta.
Toinen asia: Kannattaa sekin muistaa, että mitä useammalla
ihmisellä on työpaikka, mitä useampi
ihminen saa ansiotuloa, sitä useampi voi elättää itsensä ja
oman perheensä. Täällä ovat asianomaiset
ministerit minua paljon parempia kertomaan, mitä työllisyyden
eteen on tehty, mutta tämä maa on yritetty pitää kasassa
tavalla, jolla työllistymisen edellytyksiä on
pyritty lisäämään niin, että työpaikat
säilyisivät ja syntyisi uutta työtä.
Se on se kaikkein tärkein asia.
Haluan nyt vielä muistuttaa, että tällä vaalikaudella
verrattuna vuoteen 2007 lähes 600 miljoonaa euroa on tullut
lisää uutta rahaa sosiaaliturvaan. Jossakin senkin
pitää näkyä.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä ministeri Risikon
tuomassa laissa ongelmana ovat luonnollisesti ne nuoret, jotka ilman
omaa syytään joutuvat toimeentulotuen leikkausten
kohteeksi. (Vasemmalta: Juuri näin!) On kysymys esimerkiksi
siitä, että meillä ei ole maassamme tarpeeksi
koulutuspaikkoja ja meillä on alueita, joilla nuorison
ikäluokkaan nähden koulutuspaikkojen määrässä on
selvä epäsuhta. Miten tähän
aiotaan puuttua ja voidaanko tätä ratkaista lyhyellä aikavälillä niin,
että nämä nuoret pääsevät
aktivointitoimenpiteiden piiriin?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on
todella merkittävästi lisätty koulutuspaikkojen
määrää, kaiken kaikkiaan muun
muassa ammatilliseen koulutukseen yli 12 000 paikkaa, ja
niitä on nimenomaan kohdennettu sen mukaisesti, missä on ollut
suurta nuorisotyöttömyyttä ja missä on
ollut nuoria vailla ammatillista koulutusta. Ennen kaikkea nuo kohdennukset
on tehty Pääkaupunkiseudulle sekä eräisiin
muihin kasvukeskuksiin, joissa tuota hakupainetta on tältä osin
ollut enemmän.
Meillä kyllä määrällisesti
paikkoja on valtakunnallisesti riittävästi, mutta
jatkuva haaste on ilman muuta siitä, miten saadaan nuorten
omat toiveet kohtaamaan koulutustarjonnan ja työpaikkavaatimusten
kanssa ja ikään kuin työelämän
odotusten kanssa. Tätä työtä tehdään
jatkuvasti. Määrällisesti paikkoja kyllä on,
mutta nuoret tarvitsevat ohjausta ilman muuta siinä, että löytävät
oikean koulutuksen alan.
Nuo viimeiset ammatillisen koulutuksen 500 paikkaa ovat juuri
nyt jaettavana, ja ne myös kohdennetaan sen mukaisesti,
missä on ollut korkein täyttöaste ja
eniten hakijoita.
Krista Kiuru /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä sympaattinen valittelu
ja vanhojen asioiden luettelu ei nyt enää riitä,
sillä teidän toimenne eivät ole johtaneet
toivottuun lopputulokseen. Neljä vuotta on nyt kohta kulunut,
ja sen aikana arvovalinnat ovat käyneet varsin selviksi.
Tämä hallitus on systemaattisesti unohtanut esimerkiksi kaikkein
köyhimmät toimeentulotuella elävät, joiden
asemaan ei ole tullut minkäänlaisia muutoksia.
Arvoisa pääministeri, köyhyys lisääntyy
entisestään, ja te olette kirjanneet sen jopa
tähän omaan budjettiesitykseenne trendiksi, jota
ei aiotakaan uusilla toimenpiteillä pysäyttää.
Ja, ministeri Risikko, se on kyllä nyt niin, että toimeentulotukileikkaus
on 20—40 prosenttia sillä eilisellä päätöksellä.
Nyt minusta kaikkein tärkeintä on, että havahtuisitte
tähän opposition hätään. Köyhyys
lisääntyy, tarvitaan toimenpiteitä. Vakavasti,
pääministeri, kysyn teiltä: (Puhemies: Minuutti!)
Aiotteko toteuttaa sosialidemokraattien pyynnön työttömyysturvan
vähimmäispäivärahojen nostosta?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Hallitus on tällä vaalikaudella,
sekä edellinen että tämä hallitus,
monilla toimenpiteillä osoittanut sen, että me
otamme todellakin vakavasti pienituloisten ja köyhien aseman.
Taantumasta huolimatta olemme panostaneet nimenomaan kaikkein heikoimpien
asemaan, ja se näkyy, huom., ensi vuonna maaliskuussa voimaan astuvilla
korotuksilla (Välihuutoja vasemmalta) takuueläkkeeseen
samoin kuin näihin pienimpiin etuuksiin.
Nämä parhaimmillaan, kun katsoo myös
aikaisemmin tehtyä päätöstä pienimpien äitiys-, isyys-
ja vanhempainpäivärahojen korottamisesta, tekevät
jopa 170 euron korotuksen kuukaudessa nimenomaan heille, joiden
toimeentulo on ollut sitä kaikkein pienintä. Samoin
tuo takuueläkkeen korotus, reilusti yli 100 euroa parhaimmillaan
korotusta näihin pienimpiin eläkkeisiin (Ed. Skinnari:
Ne on pieniä ryhmiä!) plus veromuutokset, ne ovat
kaikki kohdistuneet juuri näihin kaikkein pienimmällä ja
heikoimmalla toimeentuleviin.
Mutta siitä huolimatta me emme vähättele
tätä ongelmaa. Olemme sitä mieltä,
että köyhyys ja syrjäytyminen on yksi
niistä haasteista, joka pitää jatkossakin
ottaa vakavasti.