Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi lupasi äskettäin, että perusturva pysyy eikä sitä leikata. Pelkkien vaalisanojen taakse on nyt turha piiloutua, sillä teiltä, pääministeri, odotetaan myös tekoja ja valintoja sanojenne tueksi. Tekojen puutteesta löytyy kyllä esimerkkejä, tuorein eiliseltä. Te siis lupaatte yhtä ja toimitte lopulta toisin.

Hallituspuolueiden muodostama enemmistö sai läpi eilen pääministerin johdolla tässä salissa sen, että alle 25-vuotiaiden toimeentulotukea leikattiin yksioikoisesti. Nyt tukea tarvitseville nuorille jää noin 6 euron sijasta noin 4 euroa päivässä rahaa ruokaan. Eikö riittävä toimeentulotuki olekaan sellaista perusturvaa, josta haluatte omien sanojenne mukaan pitää kiinni?

Arvoisa pääministeri, miten te nyt selitätte toimintanne ja puheidenne välistä ristiriitaa?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella perusturvaa on kehitetty erittäin voimakkaasti. Verrattuna aikaisempaan vaalikauteen ero on satoja miljoonia euroja. Tämä näkyy monessa yksittäisessä toimenpiteessä aina takuueläkkeestä minimiäitiys-, isyys-, vanhempainpäivärahojen korottamiseen, ja tässä suhteessa on tapahtunut tällä vaalikaudella paljon parannusta.

Mitä tulee sitten tähän edustajan esille nostamaan lakiesitykseen, niin tämä esitys tuli osana Sata-komitean työtä ja katsottiin tuon työskentelyn perusteella perustelluksi esitykseksi. Tunnustamme kyllä ne haasteet, jotka tuossa lakiesityksessä ovat. (Ed. Skinnari: Haasteet tarkoittavat heikennyksiä!) Mutta kysehän on siitä, että kannustamme nuoria omassa elämässään eteenpäin: koulutukseen, työhön, harjoittelupaikkaan.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, kirjoititte eilisessä kolumnissanne, että eriarvoisuuden kasvu ei välttämättä ole väistämätön kehityssuunta ja pelkkä empatia ei auta. Lisäksi viittasitte siihen, että nyt tarvitaan politiikkaa, jossa vahvimmat tukevat heikompia. Tämän keskustelun perusteella alkaa nyt olla selvää, että puheiden ja tekojen välinen ristiriita on varsin suuri, sillä teillä on mahdollisuus tehdä parannuksia, mutta tyydytte vain vanhojen päätöksienne luettelemiseen kaavamaisesti. Lisäksi toteutatte Sata-komitean päätöksiä vain leikkausten osalta. Silti linjaatte itse omassa budjettiesityksessänne sivulla 579, että pysyvästi köyhien määrä on jo 500 000 ja kasvaa vielä 520 000:een.

SDP ei tyydy siihen, että köyhyys entisestään kasvaa. Olemme esittäneet lukuisia parannuksia ihmisten arkeen ensi vuoden osalta vaihtoehtobudjetissamme. Meillä on reilumpi vaihtoehto. Meillä on parempi vaihtoehto. Esitämme (Puhemies: Minuutti!) ensi viikolla esimerkiksi työttömyysturvan vähimmäispäivärahan nostoa. Tuetteko te sitä, rouva pääministeri?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ero viime vaalikauden ja tämän vaalikauden välillä on useita satoja miljoonia euroja, kun katsotaan perusturvan ja palveluiden kehittämistä. Myöskin verotuksessa nimenomaan pienituloiset ihmiset on erityisesti otettu huomioon nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja samoin alentamalla ruuan arvonlisäveroa. Tuossa äskeisessä puheenvuorossani jo mainitsin ne lukuisat toimenpiteet, joita on tehty perusturvan kehittämiseksi. Tekoja tällä vaalikaudella on tehty runsaasti. Myös tämän hallituksen osalta nimenomaan ensi vuoden budjetissa takuueläkkeen voimaan astuminen maaliskuun alusta ja samoin näiden monien etuuksien sitominen indeksiin on juuri sitä työtä, jota Sata-komitean pohjalta on eteenpäin viety. Eli edustajan väite siitä, että Sata-komitean työstä on viety vain leikkauksia eteenpäin, ei pidä ollenkaan paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, te ette uskalla katsoa nyt totuutta silmiin. Esimerkiksi tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Meillä on 150 000 lasta, jotka tutkimusten mukaan elävät lapsiköyhyydessä. Meillä on yksinhuoltajista 18 prosenttia naisia, 3 prosenttia miehiä, joilla on lapsia. Heidän osuutensa on siis 21 prosenttia. Te ette ole huomioinut pientä työeläkettä saavia ihmisiä. Suomi on, kuulkaa, teidän jäljiltänne kovin toisenlainen, mitä se oli kolme neljä vuotta sitten. Ihmisiä ihan oikeasti on syrjäytynyt, köyhyys on lisääntynyt. Ettekö te seuraa tilastoja ja tutkimuksia, rouva pääministeri?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ja koko tämän vaalikauden toimissa on näkynyt vahvasti juuri se huoli eriarvoistumisesta ja köyhyydestä. Sen vuoksi perusturvaa on parannettu ja myöskin veropolitiikalla huolehdittu siitä, että kaikkein pienituloisimmat ovat siellä saamapuolella. (Ed. Gustafsson: Asiantuntijat ovat toista mieltä!) Myönnän, että nämä haasteet eivät tähän lopu, vaan me joudumme aikaisempaakin paremmin tulevina vuosina katsomaan, että tätä eriarvoistumiskehitystä ei tule.

Ehkä kaikkein konkreettisimpia ja selkeimmin toimivia toimenpiteitä hallituksen puolelta tässä taantumassa on ollut se, että olemme monin elvytystoimenpitein huolehtineet siitä, että työllisyys on pysynyt sittenkin huomattavasti paremmalla tasolla kuin miltä näytti silloin, kun tuohon taantumaan syöksyttiin. Tässä mielessä niitä onnistumisia on. Samoin perhepolitiikassa on tapahtunut yksinhuoltajien aseman parantamista, lapsilisien korotusta ja myöskin kotihoidon tuessa parannuksia, eli myös köyhimpien lapsiperheiden osalta tilanne on tällä vaalikaudella parantunut. Mutta se on selvää, että jatkossa myös parempaan pitää pystyä.

Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri sanoi, että näitä nuoria kannustetaan sillä, että vähennetään heidän toimeentulotukeaan. Nyt täällä on usein keskusteltu valtionyhtiöiden korkeista palkoista, ja niistä taas hallituksen puolelta on kerrottu, että valtionyhtiöiden johtoa pitää kannustaa sillä, että heille annetaan lisää kannustimia, että he saavat bonuksia ja muita. Onko hallituksen idea nyt todella se, että köyhiä kannustetaan sillä, että etuuksia vähennetään, ja varakkaita ihmisiä sillä, että etuuksia lisätään?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tämän lakiesityksen yksityiskohtiin, niin ministeri Risikko vastaa varmasti myöhemmin. Mutta en tunnista tuota ed. Södermanin analyysia tämän hallituksen sosiaali- ja perusturvapolitiikasta, koska se ei pidä paikkaansa. Tässä hallituksessa on pystytty perusturvaa todellakin usealla eri toimenpiteellä parantamaan ja myöskin veropolitiikan keinoin kaikkein köyhimpien asemaa helpottamaan. Mutta se on selvää, että tämä haaste on meillä olemassa, ja sen vuoksi kaikki ne toimenpiteet, joita tehdään myöskin työllistämisen parantamiseksi, toimivat tähän samaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Tuoreiden EU-tilastojen mukaan Suomessa on noin 900 000 ihmistä, jotka elävät köyhyysriskin alla, ja hallituksen oman budjettiesityksen, tämän budjettikirjan, mukaan te lähdette siitä, että köyhyys lisääntyy ensi vuonnakin. Se on kirjattu teidän budjettikirjaanne. Miten on mahdollista, ettei edes yritetä torjua köyhyyttä, vaan hyväksytään se ja kirjataan vielä budjettikirjaan, että köyhyys lisääntyy?

Nyt kun on kysymys siitä, mistä tämä köyhyys johtuu, niin suurin syy siihen on surkean alhainen työmarkkinatuen taso. Se on jäänyt jälkeen noin 30 prosenttia 1990-luvun puolivälistä, 30 prosenttia työmarkkinatuen taso. Sata-komiteasta tuli yksi erittäin hyvä esitys, nimittäin työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen. Eli jokaisella ihmisellä olisi oikeus työmarkkinatukeen työttömänä. Miksi tätä hallitus ei ole toteuttanut mutta sen sijaan Lex Soininvaaran, Osmo Soininvaaran esityksen siitä, että minimitoimeentuloa leikataan jopa 40 prosenttia, minimitoimeentuloa? Mitä teidän omatuntonne ensi kaudella (Puhemies: Minuutti!) antaakaan leikata, jos te olette nyt jo valmiita leikkaamaan kaikkein köyhimmiltä kaikkein pienintä tukea?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa rouva puhemies! Väitteet siitä, että tällä vaalikaudella ei olisi sosiaaliturvaan panostettu, ei olisi panostettu ensisijaisiin etuuksiin, ovat vähintäänkin virheellisiä, elleivät muunneltua totuutta. Vuositasolla vuonna 2011 tässä maassa käytetään lähes 600 miljoonaa euroa enemmän sosiaaliturvaan kuin käytettiin tämän vaalikauden alkaessa. Uutta rahaa, lähes 600 miljoonaa euroa uutta rahaa.

Yksittäisen etuuden kohdalla, ed. Arhinmäki, sosiaaliturvan uudistamiskomitea teki 56 ehdotusta, joista lukumääräisesti on reilusti yli puolet toteutettu. Työmarkkinatuen tarveharkinnan osalta nyt eduskunnan ensi viikolla käsittelemässä budjetissa tarveharkinnan tulorajat nousevat sille tasolle kuin ne kuuluvat, ja se on selvästi eteenpäin siinä, mitä on toivottu.

Rouva puhemies! Ongelmana koulutuksesta ja työelämästä pudonneitten nuorten kohdalla on se, että heillä on taustalla monenlaisia sosiaalisia ongelmia, mielenterveysongelmia, koulukiusaamista, oppimisvaikeuksia, ja kyllä tuolla valiokunnassa kävi selväksi se, että kunnissa ei tällä hetkellä ole riittävästi sosiaalitoimessa resursseja tukea ja auttaa näitä nuoria eteenpäin, ja silloin on aika kohtalokasta, jos vain annetaan keppiä eikä pystytä heitä tukemaan.

Kysyn, pääministeri: eikö teitä huolestuta se, että tällä hetkellä kasvava joukko nuoria ihmisiä, alle 35-vuotiaita, jää pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä tuottaa todella suuret kustannukset yhteiskunnalle? Eli nyt tarvittaisiin panostusta nimenomaan palveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta pystyttäisiin ennaltaehkäisemään sekä koulutuksesta että työelämästä putoamista.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olen kysyjän kanssa aivan samaa mieltä siitä, että on erittäin huolestuttavaa se, että nuoret ihmiset, työelämässä olevat ihmiset, jäävät pois työelämästä masennuksen takia, joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Juuri tämänkin ongelman voittamiseksi on sosiaali- ja terveysministeriössä ministereiden johdolla tehty lukuisia toimenpiteitä. Mutta ennen kaikkea kyse on myös siitä, että kehitetään työelämää. Meidän työelämän pitää olla sellaista, että siellä on hyvää johtamista, hyvää töiden organisointia, että siellä on riittävästi joustoja, mitä kautta ihmiset jaksavat työelämässä eivätkä joudu työkyvyttömyyseläkkeelle varsinkaan nuorina.

Arvoisa rouva puhemies! Emmehän me täällä oppositiossa väitä, ettei mitään ole tehty. Me kysymme, miten on mahdollista, että te kirjaatte budjettikirjaan, että köyhyys lisääntyy ettekä ole valmiita panostamaan siihen, että tällainen kehitys ei jatkuisi.

On hyvin erikoista, että pääministeri esittää julkisuudessa hurskaita toiveita, ja monet kansalaiset ihmettelevätkin, eikö pääministeri tiedä, että hän istuu hallituksessa. Hänen ei tarvitse tyytyä toivomaan. Hän voi toimia. Otan nyt otteen teidän Turun Sanomissa kirjoittamastanne kolumnista. Te toteatte: "Me haluamme, että jokainen omaishoitaja tässä maassa saa tuen arvokkaalle työlleen." Meidän vaihtoehtobudjetissamme todetaan: "Omaishoidon tuen riittävä rahoitus on turvattava, omaishoidon tuen siirtoa Kansaneläkelaitokselle, tuen kriteerien tarkentamista tulee kiirehtiä."

Äänestättekö te meidän esityksemme mukaisesti?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tuossa ensi vuoden budjetissa on lukuisia toimenpiteitä, joihin äsken viittasin aina takuueläkkeestä (Ed. Guzenina-Richardson: Te ette vastaa nyt kysymykseen!) ja perusturvaetuuksien indeksisidonnaisuuksista lähtien, myöskin perusvähennyksen korottamista, jolla nimenomaan parannetaan pienituloisten asemaa. Mutta se on selvää, että jatkossakin toimenpiteitä tarvitaan.

Kun vertaa sitä viime vaalikautta, jolloin sosialidemokraatit olivat hallituksessa, niin kyllä ero on kuin yöllä ja päivällä. Tällä vaalikaudella sekä Vanhasen että Kiviniemen hallituksilla on ollut erittäin vahva sosiaalinen omatunto ja se näkyy isoina panostuksina, miljoonamääräisinä panostuksina sekä perusturvaan että palveluihin.

Arvoisa rouva puhemies! Kun keskustelemme tästä toimeentulotukilain muutoksesta, joka leikkaa valtionosuutta 2 miljoonaa euroa ja kuntien osuutta 2 miljoonaa euroa, niin siellä on paljon nuoria, jotka ovat mielenterveysongelmaisia, ja he tarvitsisivat sen rahan johonkin muuhun, jos toimeentulotukea leikataan, esimerkiksi työpajatoimintaan tai johonkin muuhun.

Mitä pääministeri Kiviniemi vastaa siihen, minkä takia tätä rahaa, tätä 4 miljoonaa euroa, ei voitu jättää tänne kentälle, vaikka lakia olisikin toteutettu, jotta voidaan tehdä näitten nuorten kanssa töitä eikä heitä jätetä oman onnensa nojaan?

Kyllä tällä kaudella keskusta on hoitanut hyvin maatalouspolitiikkaa. Turkistarhaajat ovat saaneet lomituspalvelunsa. (Välihuutoja) Samaten hevostilalliset saivat myös lomituspalvelunsa. Yli 2 miljoonaa euroa meni näihin toimenpiteisiin. (Välihuutoja)

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa rouva puhemies! Vedettiin kaikki turkistarhauksetkin tähän, ja kun ne sattuvat olemaan siellä minun reviirilläni, niin sanon, että kyllä, on viety sitä, on myöskin poronhoitajien sijaiskokeilua viety eteenpäin. Elikkä on myös heidän jaksamisestaan ollut kysymys.

Mutta itse tästä laista. Nyt pitää muistaa sellainen asia, että tämä lakiesitys liittyy tähän toimeentulotuen ja nimenomaan työttömyyspäivärahan karenssiin. Se on aina harkinta. Ensin katsotaan, että jos kieltäytyy toimenpiteistä, koska meidän sosiaaliturvamme on vastikkeellista, joutuu sille karenssille ja sitten on myöskin samat ehdot siellä toimeentulotuessa. Voidaan alentaa sitä perusosaa 20 prosenttia, ei 40, mikä täällä on todettu. (Eduskunnasta: 20—40!) Meillä on joka tapauksessa aina harkinta. Ei tietenkään, jos on sairas ihminen, voi ottaa vastaan koulutusta eikä voi ottaa vastaan myöskään työtä. Hän tarvitsee silloin hoitoa, ja ei häneltä voi silloin ottaa pois näitä etuja.

Elikkä me tulemme ohjeistamaan aivan varmasti meidän kuntakenttämme tähän asiaan, ja se, että täällä epäillään sosiaalityöntekijöiden kykyä arvioida tätä, niin se on kyllä aika paksua.

Rouva puhemies! En tässä nyt epäile sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia arvioida, vaan sitä, että siellähän on aivan liian vähän sosiaalityöntekijöitä. Ei heillä ole aikaa paneutua kaikkien nuorten ongelmiin, ja vaarana tässä laissa on nimenomaan se, että sitä käytetään säästötoimenpiteenä, automaattisena leikkauksena, ja se on 40 prosenttia se maksimi. Te sekoitatte nyt työmarkkinatuen ja toimeentulotuen. Toimeentulotuen summa on 417 euroa kuukaudessa. Minusta on aivan käsittämätöntä, että hallitus ja sata kansanedustajaa täällä ovat sitä mieltä, että vielä sitäkin summaa voidaan pienentää, ja samaan hengenvetoon puhutte masennuksesta. Minä väitän, että näin pienillä summilla sinnittely aiheuttaa sitä masennusta. Tämä oli todella epäoikeudenmukainen laki, ja on aivan käsittämätöntä, että olette vienyt sen läpi.

Eikö teillä omatunto soimaa? Aiotteko tuoda näitä parannuksia sitten niin, että lapsiperheiltä ei vähennetä lapsilisää, jos he saavat toimeentulotukea?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa rouva puhemies! Pitää muistaa, että toimeentulotuen perusosaa voi alentaa jo tällä hetkellä määrätyistä syistä ja siellä on ihan samat perusteet nimenomaan sen työttömyyspäivärahan eväämiseen — ihan samat perusteet. Tähän tulee nyt vain lisäksi se koulutus, joka on sieltä puuttunut. Kysymyshän ei ole siitä, että kaikille tämä nyt tapahtuu näin. Tässä on vielä se hyvä puoli, että sosiaalityöntekijöiden on laadittava suunnitelma, miten saadaan elämä raiteilleen tämän henkilön kohdalla. Ennustan, että meillä sosiaalityöntekijät ovat kyllä niin osaavia, ettei varmasti ketään jätetä heitteille. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Köyhyyden lisääntymisestä kertoo myös se, että yksin Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä yli 53 000 ihmistä, jotka saavat toimeentulotukea. Se on yli 3 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. On myös nähtävissä se, että aika, jolloin ihmiset ovat riippuvaisia toimeentulotuesta, pitenee. Minua huolestuttaa nyt hallituksen vastauksissa se, että hallitus ei tunnu tiedostavan tätä tilannetta, joka on todellisuutta tänä päivänä. Eli minä kysyn vielä ministeri Rehulalta, sosiaali- ja terveysministeriltä: Aiotteko te todella perehtyä tähän tilanteeseen? Ei riitä, että katsotte vaan budjetin meno- ja tulokohtia.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Jos hallitus ei tiedostaisi tätä tilannetta, ei niitä ensisijaisten etuuksien muutoksia, mitä ensi vuonnakin tehdään, varmasti olisi esitetty. 80 000:lle kansaneläkkeen saajalle tulee takuueläke. Kaikkein pienimpien työeläkkeiden saajia on noin 40 000, niitä, joita takuueläke koskettaa. Perhe-etuudet sidotaan indeksiin — kyse on siitä, että perhe-etuuksien ostovoima säilyisi. Työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajat nostetaan sille tasolle, jolla ansiotason nousu edellyttää niiden olevan. Nämä ovat niitä toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan siihen, että ensisijaisten etuuksien taso olisi riittävä. Hallitus varmasti tietää, mistä tässä on kysymys, eikä juosta karkuun.

Arvoisa puhemies! Lipposen, Vanhasen, Kiviniemen hallitusten aikana tuloerot ovat kasvaneet rajusti. Rikas rikastuu, köyhä köyhtyy. Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy. Maamme on selvästi muuttumassa kansalaisyhteiskunnaksi, jossa erittäin hyvätuloisten tulot kasvavat samaan aikaan, kun yhä useammat eivät tule toimeen työstään saamallaan palkalla. Köyhien määrä on kasvanut 900 000:een, ja heistä suuri osa elää perusturvan varassa. Perusturvaetuuksia on kansantuotteen kaksinkertaistumisesta huolimatta leikattu kolmasosalla viidessätoista vuodessa.

Arvoisa pääministeri, jääkö köyhyyden torjunta ja riittävä perusturva seuraavan, oikeudenmukaisen hallituksen ykköstehtäväksi?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Toisin kuin kysyjä väittää, perusturvaa ei siis ole leikattu, vaan sitä on parannettu tällä vaalikaudella usealla eri toimenpiteellä, (Välihuutoja — Ed. Rajamäki: Mitä eilen tapahtui?) ja siinä mielessä on myöskin pyritty näitä tuloeroja vähentämään. Mutta hallitus ei missään tapauksessa vähättele köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, ja juuri siksi monipuolisella keinovalikoimalla pyritään tähän ongelmaan puuttumaan. Se edellyttää ei ainoastaan menojen kohdistamista perusturvaan vaan myös verotuksessa tehtäviä muutoksia sillä tavalla, että myöskin pienituloiset hyötyvät, kuten kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottamista ja ruuan arvonlisäveron alentamista. Ja juuri siksi, että palvelut ovat kunnissa, myös kunnille on taantumasta huolimatta kohdistettu lisärahaa, että myöskin palvelut pystytään järjestämään.

Arvoisa puhemies! Te olette sanoneet päivästä toiseen, että perustoimeentuloa ja -turvaa on nostettu, pienimpiä etuuksia lisätty, mutta siitä huolimatta kaikki tilastot näyttävät sen, että terveyserot Suomenmaassa kasvavat, taloudelliset erot kasvavat, ihmiset köyhtyvät yhä enemmän, lapsiperheitä on yhä enemmän köyhyysloukussa. Sitten te vielä omaan budjettikirjaanne kirjoitatte, että ainakin 20 000 ihmistä on ensi vuonna pysyvästi köyhiä. (Ed. Heinäluoma: Enemmän!) — Enemmän kuin tänä vuonna.

Nyt sitten minä kysyn sitä, että kun vuosi vuodelta on katsottu näitä teidän arvioitanne ja aina on menty vähän metsään, yhä huonommin ihmiset voivat, niin voiko tähän teidän arvioonne ensi vuodelle nyt edes luottaa, että jää 20 000:een se nousu, vai nouseeko luku vielä enemmän. Millä tavalla nämä toimet, mitkä nyt sitten ministeri Rehula esitteli, joita ensi vuonna on tulossa, muuttavat tätä köyhyystilannetta Suomessa?

Sosiaali- ja terveysministeri   Juha  Rehula

Rouva puhemies! On ihan selvää, että ne etuuksien lisäykset, ne sadat eurot ja ne kymmenet eurot, minkä verran ensisijaiset etuudet kasvavat ensi vuonna, tulevat vähentämään toimeentulotuen tarvetta.

Toinen asia: Kannattaa sekin muistaa, että mitä useammalla ihmisellä on työpaikka, mitä useampi ihminen saa ansiotuloa, sitä useampi voi elättää itsensä ja oman perheensä. Täällä ovat asianomaiset ministerit minua paljon parempia kertomaan, mitä työllisyyden eteen on tehty, mutta tämä maa on yritetty pitää kasassa tavalla, jolla työllistymisen edellytyksiä on pyritty lisäämään niin, että työpaikat säilyisivät ja syntyisi uutta työtä. Se on se kaikkein tärkein asia.

Haluan nyt vielä muistuttaa, että tällä vaalikaudella verrattuna vuoteen 2007 lähes 600 miljoonaa euroa on tullut lisää uutta rahaa sosiaaliturvaan. Jossakin senkin pitää näkyä.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ministeri Risikon tuomassa laissa ongelmana ovat luonnollisesti ne nuoret, jotka ilman omaa syytään joutuvat toimeentulotuen leikkausten kohteeksi. (Vasemmalta: Juuri näin!) On kysymys esimerkiksi siitä, että meillä ei ole maassamme tarpeeksi koulutuspaikkoja ja meillä on alueita, joilla nuorison ikäluokkaan nähden koulutuspaikkojen määrässä on selvä epäsuhta. Miten tähän aiotaan puuttua ja voidaanko tätä ratkaista lyhyellä aikavälillä niin, että nämä nuoret pääsevät aktivointitoimenpiteiden piiriin?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on todella merkittävästi lisätty koulutuspaikkojen määrää, kaiken kaikkiaan muun muassa ammatilliseen koulutukseen yli 12 000 paikkaa, ja niitä on nimenomaan kohdennettu sen mukaisesti, missä on ollut suurta nuorisotyöttömyyttä ja missä on ollut nuoria vailla ammatillista koulutusta. Ennen kaikkea nuo kohdennukset on tehty Pääkaupunkiseudulle sekä eräisiin muihin kasvukeskuksiin, joissa tuota hakupainetta on tältä osin ollut enemmän.

Meillä kyllä määrällisesti paikkoja on valtakunnallisesti riittävästi, mutta jatkuva haaste on ilman muuta siitä, miten saadaan nuorten omat toiveet kohtaamaan koulutustarjonnan ja työpaikkavaatimusten kanssa ja ikään kuin työelämän odotusten kanssa. Tätä työtä tehdään jatkuvasti. Määrällisesti paikkoja kyllä on, mutta nuoret tarvitsevat ohjausta ilman muuta siinä, että löytävät oikean koulutuksen alan.

Nuo viimeiset ammatillisen koulutuksen 500 paikkaa ovat juuri nyt jaettavana, ja ne myös kohdennetaan sen mukaisesti, missä on ollut korkein täyttöaste ja eniten hakijoita.

Arvoisa puhemies! Tämä sympaattinen valittelu ja vanhojen asioiden luettelu ei nyt enää riitä, sillä teidän toimenne eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen. Neljä vuotta on nyt kohta kulunut, ja sen aikana arvovalinnat ovat käyneet varsin selviksi. Tämä hallitus on systemaattisesti unohtanut esimerkiksi kaikkein köyhimmät toimeentulotuella elävät, joiden asemaan ei ole tullut minkäänlaisia muutoksia.

Arvoisa pääministeri, köyhyys lisääntyy entisestään, ja te olette kirjanneet sen jopa tähän omaan budjettiesitykseenne trendiksi, jota ei aiotakaan uusilla toimenpiteillä pysäyttää. Ja, ministeri Risikko, se on kyllä nyt niin, että toimeentulotukileikkaus on 20—40 prosenttia sillä eilisellä päätöksellä. Nyt minusta kaikkein tärkeintä on, että havahtuisitte tähän opposition hätään. Köyhyys lisääntyy, tarvitaan toimenpiteitä. Vakavasti, pääministeri, kysyn teiltä: (Puhemies: Minuutti!)

Aiotteko toteuttaa sosialidemokraattien pyynnön työttömyysturvan vähimmäispäivärahojen nostosta?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallitus on tällä vaalikaudella, sekä edellinen että tämä hallitus, monilla toimenpiteillä osoittanut sen, että me otamme todellakin vakavasti pienituloisten ja köyhien aseman. Taantumasta huolimatta olemme panostaneet nimenomaan kaikkein heikoimpien asemaan, ja se näkyy, huom., ensi vuonna maaliskuussa voimaan astuvilla korotuksilla (Välihuutoja vasemmalta) takuueläkkeeseen samoin kuin näihin pienimpiin etuuksiin.

Nämä parhaimmillaan, kun katsoo myös aikaisemmin tehtyä päätöstä pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen korottamisesta, tekevät jopa 170 euron korotuksen kuukaudessa nimenomaan heille, joiden toimeentulo on ollut sitä kaikkein pienintä. Samoin tuo takuueläkkeen korotus, reilusti yli 100 euroa parhaimmillaan korotusta näihin pienimpiin eläkkeisiin (Ed. Skinnari: Ne on pieniä ryhmiä!) plus veromuutokset, ne ovat kaikki kohdistuneet juuri näihin kaikkein pienimmällä ja heikoimmalla toimeentuleviin.

Mutta siitä huolimatta me emme vähättele tätä ongelmaa. Olemme sitä mieltä, että köyhyys ja syrjäytyminen on yksi niistä haasteista, joka pitää jatkossakin ottaa vakavasti.