Täysistunnon pöytäkirja 128/2010 vp

PTK 128/2010 vp

128. TORSTAINA 9. JOULUKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Sairaanhoitajalla käynnin maksullisuus

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, jatketaan harjoituksia. Te toitte vuosi sitten tänne lakiesityksen, jolla hoitajille myönnettiin reseptinkirjoitusoikeus, ja hyvä niin. Siinä samassa yhteydessä Troijan puuhevosena asiakasmaksulakiin ujutettiin muutos, jolla hoitajalla käynnistä voidaan periä maksu. Me vasemmistossa vastustimme silloin tätä esitystä ja vastustamme tietenkin edelleenkin. Valiokunnassa maksua perusteltiin sillä, että se perittäisiin vain lääkärissäkäyntiä korvaavilta hoitajalla käynneiltä. Kuitenkin kaikki tiedämme, että kunnat rahapulassaan perivät potilaalta kaiken, minkä laki sallii, ja ylikin.

Arvoisa ministeri, maksuja säätelevä asetus on nyt valmisteilla ministeriössänne. Miten te huolehditte siitä, ettei mummojen verenpaine- ja verensokerimittauksista peritä maksuja, vai aiotteko sallia niitten perimisen?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa rouva puhemies! Se mahdollisuus, joka lailla annettiin periä näitä maksuja, todella on tarkennettavana asetuksella, ja se asetus on vasta valmisteilla. Siitä on ollut virheellisiä tietoja. Muun muassa sellaisia tietoja on nyt lehdistössä, että nämä sairaanhoitajalla käynnin maksut tulisivat lisäksi, ja se ei pidä paikkaansa. Kaiken kaikkiaan vaan totean, että asetus on meillä ministeriössä vasta valmisteilla. Se on tällä viikolla esitelty minulle, ja niitä yksityiskohtia me emme ole vielä edes ratkaisseet, eli vähän liian aikaista on nyt pohtia tätä. Mutta joka tapauksessa niin on arvioitu, että se jopa säästää määrätyiltä henkilöiltä, jotka käyttävät sairaanhoitajapalveluita, koska se maksu on arvioitu edullisemmaksi. Mutta kuten sanoin, tämä on vielä aivan kesken, en pysty vastaamaan siihen yksityiskohtaisesti vielä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, nyt haluaisin tietää teidän mielipiteenne. Kun kansanterveyslaki aikanaan säädettiin, siinä oli keskeisenä lähtökohtana nimenomaan terveyden edistäminen. Siinä lähtökohtana oli se, että sitä erityisesti edistetään sillä tavoin, että peruspalvelut pidetään maksuttomina. Terveyserot ovat varmasti suomalaisen terveydenhuollon suurin ongelma, ja nimenomaan asiakasmaksuilla näitä terveyseroja on kasvatettu.

Mikä on teidän kantanne ylipäätään asiakasmaksuihin suhteessa terveyserojen kaventamiseen? Tuletteko jatkossakin esittämään vielä lisää terveyskeskusmaksuja nostettavaksi ja terveyseroja lisättäväksi?

Vastatkaa nyt kuitenkin siihen, kun varmasti aika moni mummo ja pappa ja moni muukin ihminen miettii, joutuvatko he maksamaan, kun menevät terveyttä edistääkseen mittauttamaan verenpainettaan. Mikä teidän oma mielipiteenne on siitä, pitäisikö niistä periä maksua vai ei?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa rouva puhemies! Ei pitäisi, elikkä todellakin terveyden edistämiseen liittyvät käynnit ovat maksuttomia. Tässähän on kysymys siitä, että on työnjakoa nyt tehty, että on näitä sairaanhoidollisia käyntejä. Siitä on kysymys, että laki sanoo, että voi periä. Nyt on tilanne se, että kunnathan eivät ole tehneet päätöksiä ja nämä voivat ryöstäytyä erihintaisiksi ja siitä syystä ollaan tekemässä asetusta, jotta nämä maksut voidaan yhtenäistää. Mutta olen myös sitä mieltä, että maksut eivät saa lisätä asiakasmaksuja enempää kuin mitä tällä hetkellä terveyskeskusmaksut ovat.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Asiakasmaksukattojen yhdistämisestä on käyty keskustelua jo vuosien ajan. Kuten tässä jo aiemmin mainittiin, asiakasmaksut kasvattavat terveyseroja ja eriarvoistavat kansalaisia. Minkälainen suhtautuminen ministereillä on asiakasmaksukattojen yhdistämiseen, ja onko vielä tällä hallituskaudella tulossa lakimuutosta?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Rouva puhemies! Olen itse sitä mieltä, että maksukatot pitää yhdistää siitä syystä, että se on kestämätön kehitys, että on kolme eri maksukattoa ja ne kaikki kertyvät toisistaan riippumatta. Ne täytyy todellakin yhdistää. Sata-komitean yhteydessä oli tämä työ meneillänsä, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki siitä selvityksen ja toi esille, mutta siinä on vielä jonkin verran tarkennettavaa. Nyt on tehty sellainen suunnitelma, että ensi vuoden alusta on jonkinlainen arvio siitä, minkä hintaiseksi tämä tulisi. Siinä jonkin verran tarvitaan lisärahaa, ja se täytyy sitten tietysti budjetteihin varata. Mutta ensi kevään aikana olemme paljon viisaampia tästä, koska työ on kesken. Se ei ole ihan niin helppo juttu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Edellinen kysyjä ei oikein tuntenut suomalaista sosiaalipolitiikkaa, ja haluan nyt oikaista, että Sata-komitean esityksiä on toteutettu 635 miljoonalla vuodessa, kuten ministeri Rehula sanoi.

Sitten taas ed. Erkki Virtanen on alan asiantuntija. Hän on istunut yli kymmenen vuotta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa mutta (Vasemmalta: Ei ole!) unohti kertoa, että suomalainen potilas maksaa vain 7,2 prosenttia julkisen terveydenhuollon kustannuksista. Asiakasmaksut ovat varsin kohtuulliset. (Ed. Arhinmäki: Mites eurooppalaisella tasolla?) Kysyisin ministeri Risikolta: Milloin valmistuvat nämä hoitajat ja kuinka monta heitä on tulossa, joille tulee tämä reseptinkirjoitusoikeus?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa rouva puhemies! Nythän tämä laki on juuri hyväksytty, ja se tulee voimaan ensi vuoden alusta, ja sitten tietysti myöskin se koulutus käynnistyy. Laadun varmistamiseksi todella se on tarkkaan harkittu ja sisältö normitettu, mitä koulutuksen pitää pitää sisällään. Ihan käden käänteessä näitä rajattujen reseptinkirjoittamisoikeuksien omaavia hoitajia ei valmistu. Varmasti, sanotaan, vuoden kahden viiveellä niitä sitten tulee. Sitten myöskin jokainen työyhteisö päättää, kouluttavatko he omaan työyhteisöönsä tällaisia henkilöitä. Lähtökohta on se, että voisimme sujuvoittaa palveluja ja palvelujen saatavuutta lisätä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Lapin jätkä Nätti-Jussi totesi 1930-luvulla, että vain saha puoltaa, ja niin se näyttää taas olevan. Tuloerot kasvavat, ja myös terveyserot ovat nyt selvästi olleet kasvussa, jopa niin, että rikas mies elää kuusi vuotta kauemmin kuin köyhä mies. Tämä selittyy sillä, että se vaurain väki saa parhaan hoidon tässä maassa. Rahalla saa myös hyvää terveydenhoitoa.

Perusongelma on siinä, että julkinen terveydenhoito, joka on se pienituloisen kansan terveydenhoitotapa, on suuressa kriisissä rahapulan vuoksi. Siellä ei ole resursseja tarpeeksi, ei ole tarpeeksi hoitoväkeä, ei saada oikein enää terveyskeskuksiin lääkäreitäkään, kun maine terveyskeskuksista on mennyt. Jos meinataan, että pienituloisten terveydenhoito paranee, kunnille pitää löytyä lisää resursseja. Onko tämä tälle hallitukselle ollut tuntematon asia, vai miksi kuntien terveydenhoitotilanne on niin vaikea rahapulan vuoksi?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa rouva puhemies! Voi sanoa, että meillä on koko Pohjoismaitten kustannustehokkain sosiaali- ja terveydenhuolto kaikilla mittareilla mitattuna. (Ed. Tennilä: Ja heikoin!) — Ei voi mitenkään sanoa, että heikoin. Jos nytkin katsoo noita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuloksia, niin meillähän ovat parantuneet perusterveydenhuollon lääkärissäkäyntimäärät. Lääkärien palvelujen saatavuus on parantunut hieman ja myöskin yhteydenoton. (Ed. Tennilä: Mutta se on heikompi kuin muilla Pohjoismailla!)

Lisäksi meille tulee perusterveydenhuoltoa vahvistava terveydenhuoltolaki, joka tulee siis voimaan ensi vappuna. Siihen tulee hyvin paljon uudistuksia. Nimenomaan se perusterveydenhuolto vahvistuu. Pitää aina muistaa, että terveyserot eivät ole yksin terveyspalveluista kiinni. Se on jokaisen omastakin elämäntavasta ja se on myöskin koulutuksesta, sosioekonomisesta asemasta kiinni. Ne kaikki ovat yhteydessä ihmisen terveyden kokemiseen.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​