Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, jatketaan harjoituksia.
Te toitte vuosi sitten tänne lakiesityksen, jolla hoitajille myönnettiin
reseptinkirjoitusoikeus, ja hyvä niin. Siinä samassa
yhteydessä Troijan puuhevosena asiakasmaksulakiin ujutettiin
muutos, jolla hoitajalla käynnistä voidaan periä maksu.
Me vasemmistossa vastustimme silloin tätä esitystä ja vastustamme
tietenkin edelleenkin. Valiokunnassa maksua perusteltiin sillä,
että se perittäisiin vain lääkärissäkäyntiä korvaavilta
hoitajalla käynneiltä. Kuitenkin kaikki tiedämme,
että kunnat rahapulassaan perivät potilaalta kaiken,
minkä laki sallii, ja ylikin.
Arvoisa ministeri, maksuja säätelevä asetus
on nyt valmisteilla ministeriössänne. Miten te
huolehditte siitä, ettei mummojen verenpaine- ja verensokerimittauksista
peritä maksuja, vai aiotteko sallia niitten perimisen?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa rouva puhemies! Se mahdollisuus, joka lailla annettiin
periä näitä maksuja, todella on tarkennettavana
asetuksella, ja se asetus on vasta valmisteilla. Siitä on
ollut virheellisiä tietoja. Muun muassa sellaisia tietoja
on nyt lehdistössä, että nämä sairaanhoitajalla
käynnin maksut tulisivat lisäksi, ja se ei pidä paikkaansa.
Kaiken kaikkiaan vaan totean, että asetus on meillä ministeriössä vasta
valmisteilla. Se on tällä viikolla esitelty minulle,
ja niitä yksityiskohtia me emme ole vielä edes
ratkaisseet, eli vähän liian aikaista on nyt pohtia
tätä. Mutta joka tapauksessa niin on arvioitu,
että se jopa säästää määrätyiltä henkilöiltä,
jotka käyttävät sairaanhoitajapalveluita, koska
se maksu on arvioitu edullisemmaksi. Mutta kuten sanoin, tämä on
vielä aivan kesken, en pysty vastaamaan siihen yksityiskohtaisesti vielä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, nyt haluaisin tietää teidän
mielipiteenne. Kun kansanterveyslaki aikanaan säädettiin,
siinä oli keskeisenä lähtökohtana
nimenomaan terveyden edistäminen. Siinä lähtökohtana
oli se, että sitä erityisesti edistetään
sillä tavoin, että peruspalvelut pidetään
maksuttomina. Terveyserot ovat varmasti suomalaisen terveydenhuollon
suurin ongelma, ja nimenomaan asiakasmaksuilla näitä terveyseroja
on kasvatettu.
Mikä on teidän kantanne ylipäätään
asiakasmaksuihin suhteessa terveyserojen kaventamiseen? Tuletteko
jatkossakin esittämään vielä lisää terveyskeskusmaksuja
nostettavaksi ja terveyseroja lisättäväksi?
Vastatkaa nyt kuitenkin siihen, kun varmasti aika moni mummo
ja pappa ja moni muukin ihminen miettii, joutuvatko he maksamaan,
kun menevät terveyttä edistääkseen
mittauttamaan verenpainettaan. Mikä teidän oma
mielipiteenne on siitä, pitäisikö niistä periä maksua
vai ei?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa rouva puhemies! Ei pitäisi, elikkä todellakin
terveyden edistämiseen liittyvät käynnit
ovat maksuttomia. Tässähän on kysymys
siitä, että on työnjakoa nyt tehty, että on
näitä sairaanhoidollisia käyntejä.
Siitä on kysymys, että laki sanoo, että voi
periä. Nyt on tilanne se, että kunnathan eivät
ole tehneet päätöksiä ja nämä voivat
ryöstäytyä erihintaisiksi ja siitä syystä ollaan
tekemässä asetusta, jotta nämä maksut
voidaan yhtenäistää. Mutta olen myös
sitä mieltä, että maksut eivät
saa lisätä asiakasmaksuja enempää kuin mitä tällä hetkellä terveyskeskusmaksut
ovat.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Asiakasmaksukattojen yhdistämisestä on käyty
keskustelua jo vuosien ajan. Kuten tässä jo aiemmin
mainittiin, asiakasmaksut kasvattavat terveyseroja ja eriarvoistavat
kansalaisia. Minkälainen suhtautuminen ministereillä on
asiakasmaksukattojen yhdistämiseen, ja onko vielä tällä hallituskaudella
tulossa lakimuutosta?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Rouva puhemies! Olen itse sitä mieltä, että maksukatot
pitää yhdistää siitä syystä,
että se on kestämätön kehitys,
että on kolme eri maksukattoa ja ne kaikki kertyvät
toisistaan riippumatta. Ne täytyy todellakin yhdistää.
Sata-komitean yhteydessä oli tämä työ meneillänsä,
ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki siitä selvityksen
ja toi esille, mutta siinä on vielä jonkin verran
tarkennettavaa. Nyt on tehty sellainen suunnitelma, että ensi vuoden
alusta on jonkinlainen arvio siitä, minkä hintaiseksi
tämä tulisi. Siinä jonkin verran tarvitaan
lisärahaa, ja se täytyy sitten tietysti budjetteihin
varata. Mutta ensi kevään aikana olemme paljon
viisaampia tästä, koska työ on kesken.
Se ei ole ihan niin helppo juttu.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Edellinen kysyjä ei oikein tuntenut
suomalaista sosiaalipolitiikkaa, ja haluan nyt oikaista, että Sata-komitean
esityksiä on toteutettu 635 miljoonalla vuodessa, kuten
ministeri Rehula sanoi.
Sitten taas ed. Erkki Virtanen on alan asiantuntija. Hän
on istunut yli kymmenen vuotta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
mutta (Vasemmalta: Ei ole!) unohti kertoa, että suomalainen potilas
maksaa vain 7,2 prosenttia julkisen terveydenhuollon kustannuksista.
Asiakasmaksut ovat varsin kohtuulliset. (Ed. Arhinmäki:
Mites eurooppalaisella tasolla?) Kysyisin ministeri Risikolta: Milloin
valmistuvat nämä hoitajat ja kuinka monta heitä on
tulossa, joille tulee tämä reseptinkirjoitusoikeus?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa rouva puhemies! Nythän tämä laki
on juuri hyväksytty, ja se tulee voimaan ensi vuoden alusta,
ja sitten tietysti myöskin se koulutus käynnistyy.
Laadun varmistamiseksi todella se on tarkkaan harkittu ja sisältö normitettu,
mitä koulutuksen pitää pitää sisällään.
Ihan käden käänteessä näitä rajattujen
reseptinkirjoittamisoikeuksien omaavia hoitajia ei valmistu. Varmasti,
sanotaan, vuoden kahden viiveellä niitä sitten
tulee. Sitten myöskin jokainen työyhteisö päättää,
kouluttavatko he omaan työyhteisöönsä tällaisia
henkilöitä. Lähtökohta on se,
että voisimme sujuvoittaa palveluja ja palvelujen saatavuutta
lisätä.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Lapin jätkä Nätti-Jussi
totesi 1930-luvulla, että vain saha puoltaa, ja niin se
näyttää taas olevan. Tuloerot kasvavat,
ja myös terveyserot ovat nyt selvästi olleet kasvussa,
jopa niin, että rikas mies elää kuusi
vuotta kauemmin kuin köyhä mies. Tämä selittyy
sillä, että se vaurain väki saa parhaan
hoidon tässä maassa. Rahalla saa myös hyvää terveydenhoitoa.
Perusongelma on siinä, että julkinen terveydenhoito,
joka on se pienituloisen kansan terveydenhoitotapa, on suuressa
kriisissä rahapulan vuoksi. Siellä ei ole resursseja
tarpeeksi, ei ole tarpeeksi hoitoväkeä, ei saada
oikein enää terveyskeskuksiin lääkäreitäkään,
kun maine terveyskeskuksista on mennyt. Jos meinataan, että pienituloisten
terveydenhoito paranee, kunnille pitää löytyä lisää resursseja.
Onko tämä tälle hallitukselle ollut tuntematon
asia, vai miksi kuntien terveydenhoitotilanne on niin vaikea rahapulan
vuoksi?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa rouva puhemies! Voi sanoa, että meillä on koko
Pohjoismaitten kustannustehokkain sosiaali- ja terveydenhuolto kaikilla
mittareilla mitattuna. (Ed. Tennilä: Ja heikoin!) — Ei
voi mitenkään sanoa, että heikoin. Jos
nytkin katsoo noita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuloksia, niin
meillähän ovat parantuneet perusterveydenhuollon
lääkärissäkäyntimäärät.
Lääkärien palvelujen saatavuus on parantunut
hieman ja myöskin yhteydenoton. (Ed. Tennilä:
Mutta se on heikompi kuin muilla Pohjoismailla!)
Lisäksi meille tulee perusterveydenhuoltoa vahvistava
terveydenhuoltolaki, joka tulee siis voimaan ensi vappuna. Siihen
tulee hyvin paljon uudistuksia. Nimenomaan se perusterveydenhuolto
vahvistuu. Pitää aina muistaa, että terveyserot
eivät ole yksin terveyspalveluista kiinni. Se on jokaisen
omastakin elämäntavasta ja se on myöskin
koulutuksesta, sosioekonomisesta asemasta kiinni. Ne kaikki ovat
yhteydessä ihmisen terveyden kokemiseen.