Täysistunnon pöytäkirja 128/2014 vp

PTK 128/2014 vp

128. TORSTAINA 11. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

16) Laki asumisoikeusasunnoista annetun lain 4 f ja 16 c §:n muuttamisesta

 

Paavo Arhinmäki /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme Suomessa, erityisesti kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Ihmiset tulisivat huomattavan paljon paremmin toimeen, niin työttömyyden kohdatessa kuin palkkatyötä tehdessä, jos asumiseen ei menisi niin kohtuuttoman suuri osa käteenjäävistä tuloista. Me tarvitsemme siis kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mutta tarvitsemme myös muita kohtuuhintaisia asumismuotoja. Tarvitsemme välimuodon asuntoja, kuten asumisoikeusasuntoja tai osaomistusasuntoja ja esimerkiksi Helsingissä käytössä olevia hitasasuntoja.

Asumisoikeusasuminen järjestelmänä on erittäin hyvä noin lähtökohtaisesti, ajatuksena: asukas ostaa oman osuutensa ja saa sillä varmemman asumisen kuin normaalissa vuokra-asunnossa, hän sijoittaa omaa pääomaansa siihen. Tämähän on erittäin hyvä lähtökohtainen ajatus. Ongelma on se, että järjestelmä Suomessa ei toimi, asukkailla ei ole riittävästi sananvaltaa, päätöksentekovaltaa siinä asunto-osakeyhtiössä, jossa he asumisoikeuden kautta omistavat osan asunnostaan. Meillä on ollut erittäin paljon ongelmia näiden kanssa. Vuokratasonhan pitäisi pikemminkin olla alhaisempi asumisoikeusasunnoissa kuin vuokra-asunnoissa, mutta valitettavasti välillä se on jopa korkeampi, ja samaan aikaan ihmisten pääoma on kiinni siinä sijoituksessa, jonka he ovat tehneet asumiseen.

Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella ehdotetaan asumisoikeusasunnoissa asuvien ihmisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Asukkailla tulee olla äänioikeus talot omistavien yhtiöiden yhtiökokouksissa ja hallituksissa edustajiensa välityksellä. Asumisoikeusyhtiöiden asukkaiden tulee olla päättämässä kaikilla päätöksenteon tasoilla. Asukkaat ovat ne, jotka tuntevat talon ja pihan parhaiten ja voivat parhaiten päättää niitä koskevista asioista, kuten siivouksesta, huollon tehtävistä, hankinnoista ja korjaustarpeista. On tärkeää, että asukkailla on asumisoikeusyhtiön hallituksessa enemmistö äänistä ja näin he saavat todellisuudessa äänensä kuuluviin. Valitettavasti tilanne on nyt se, että asukkaat jäävät näissä aina laitapuolen asemaan.

Arvoisa puhemies! Ongelmat ovat samantyyppisiä myös osaomistusasunnoissa, joka voisi olla erittäin hyvä asumismuoto erityisesti monille lapsiperheille. 300 000—400 000 euron lainan ottaminen asuntoon on kohtuuttoman kova taakka lapsiperheelle, vaikka molemmat vanhemmat olisivat työssä. Osaomistusasunnossa pääsee pienemmällä osuudella kiinni omaan asuntoon, sitä maksetaan vuokran muodossa pois, ja lopussa on lunastusoikeus. Nämä itse asiassa samat ongelmat, jotka ovat asumisoikeusasunnoissa, ovat myös osaomistusasunnoissa: vaikka perheiden keskeinen omaisuus, varat, on kiinni asunnossa, pitkän aikaa on niin, että he eivät pääse vaikuttamaan tasapuolisesti, tasa-arvoisesti siihen, miten kiinteistöistä pidetään huolta, miten yhtiöitä hoidetaan.

Sen vuoksi, arvoisa puhemies, jotta me pystymme avaamaan näitä pullonkauloja, joita meillä on asumisen hinnoissa, meidän pitää pystyä kehittämään näitä välimuodon asumismuotoja, ja jotta asumisoikeusasunnot ovat houkuttelevia ja kohtuullisia ja oikeudenmukaisia niissä asuville, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia pitää parantaa. Toivon, että tämä lakialoite herättää keskustelua ja ajattelua siitä, miten me voimme kehittää meidän asumista monipuolisemmaksi ja mahdollistaa sen, että ihmisillä ei mene kohtuuttoman isoa osaa käteenjäävistä tuloista asumiskuluihin. Tämä on myös kansantaloudellisesti erittäin suuri kysymys. Siksi toivonkin, että valiokunta käsittelyssään suhtautuu positiivisesti näihin lakialoitteessa esiin nostettuihin huoliin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että kannetaan huolta aso-asukkaitten äänioikeudesta yhtiössä, ja siinä mielessä kaikki tämmöiset parannusesitykset ovat mielestäni tervetulleita.

Mehän tiedämme sen, että monesti asumisoikeusasuminen on niin sanottu — ainakin tavoitteena — väliaikainen asumismuoto, jonne mennään asumaan, jotta kartutetaan pääomaa oman asunnon ostamiseen, mutta monelle se jää sitten vuosikausien, vuosikymmenten tai loppuelämän asunnoksi. Tämähän johtuu pelkästään siitä, että pääkaupunkiseudulla varsinkin asuminen on äärettömän kallista ja asuntojen ostaminen on kallista — juuri ehkä maan hinnan johdosta rakennuskustannukset nousevat hyvin paljon mutta myös sen takia, että monet rakentajat keinottelevat näitten asuntojen vuokrien tasolla.

Esimerkkinä voitaisiin sanoa vaikka nämä niin kutsutut yleishyödylliset asuntorakentajat VVO ja SATO, joiden vuokrataso on kuitenkin hyvin lähellä markkinavuokratasoa tai jopa yli markkinavuokratason, varsinkin jos sitä verrataan vaikka kuntien omistamiin vuokra-asuntoyhtiöihin, siitäkin huolimatta, vaikka rakentamisessa hyvin monesti saadaan Ara-tukea. Siinä mielessä meidän tulisi tässä asuntopolitiikassa — nyt varsinkin, kun on tämä maasopimus tehty pääkaupunkiseudun kuntien kesken — pitää huoli siitä, että me rakennamme oikeantyyppisiä asuntoja ja aidosti kohtuuhintaisia asuntoja.

Me tiedämme, että Helsingissä jo 40 prosenttia kotitalouksista on yhden hengen kotitalouksia. Siinä mielessä on kohtuutonta kuvitella, että he pystyvät muuttamaan uusiin asuntoihin, jos niitten vuokrataso lähtökohtaisesti on kohtuuttoman suuri.

Kuntien sekä valtion pitää ottaa vastuunsa ja roolinsa siinä, että me aidosti rakennamme tänne kohtuuhintaisia asuntoja. Aso-asunnoissa ennen kaikkea pitäisi myös päästä semmoiseen kuvaan, että se vuokran taso tuntuu jossain sen asumisoikeusasunnon osaomistajalla. Monesti se vuokrataso on jopa yhtä suuri kuin markkinavuokra vapailla markkinoilla. Siinä mielessä joku tässä (Puhemies koputtaa) mielestäni ei kohtaa, kun me valtion varoin kuitenkin tuemme näitä rakentamisia paljon, mutta vuokran hinta karkaa käsistä toistuvasti.

Jari  Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Oli oikeastaan hienoa kuunnella edustaja Niikon puheenvuoroja, jotka melkein pysyivät ladulla tämän lakialoitteen kanssa, mutta miedosti sivuten. Ei kyllä edustaja kehdannut sanoa, että aloite on hyvä. Oli kyllä kovasti hyvin jäsenneltyjä huomioita, mitä vaikeuksia meillä kaiken kaikkiaan on. Olen edustaja Niikon kanssa samaa mieltä siinä, kuinka hän kuvasi vuokra-asumisen kalleutta pääkaupunkiseudulla, mutta itse asiassa haluan kyllä sanoa, että edustaja Arhinmäen esittelypuheenvuorossa tuodut huomiot ja tämän lakialoitteen tarkoituksenmukaisuus ovat erittäin kannatettavia.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski, kyllä minulla on varaa sanoa, että edustaja Arhinmäen aloite on ihan hyvä ja kannatan myös sitä. Voin tämän tehdä, ei tämä siitä pikkumaisuudesta ole kiinni.

Erittäin hyvä, että kiinnitetään huomiota myös aso-asunnoissa asuvien äänioikeuteen ja oikeuteen tulla kuulluksi asioissa. Onhan se kuitenkin oikeutettua, sillä kyllä he sinne pääoman maksavat, ja heillä tulisi olla vähintäänkin samanlainen vaikutusmahdollisuus kuin vaikka kuntien vuokrataloyhtiöissä. Joskus on tehty niin keinotekoisesti vaikeaksi tämä vaikuttaminen niille asukkaille, että oikeasti se ääni ei kantaudu sinne päätöksentekoon saakka.

Keskustelu päättyi.