Täysistunnon pöytäkirja 128/2014 vp

PTK 128/2014 vp

128. TORSTAINA 11. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

 

Jari  Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana esittelypuheenvuorona tästä Metsäkeskus-lainsäädännön uudistamisesta:

Puhemies! Nykyisellään Metsäkeskus aloitti uuden lain myötä toimintansa vuoden 2012 alusta, ja nyt tällä uudella lailla halutaan nykyistä joustavampaa organisaatiomallia Metsäkeskukseen. Esityksellä siis tavoitellaan parempaa organisaatiomallia Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtävien hoitamisessa. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ehdotetaan muutettavaksi pääosin toimintoihin pohjautuvaksi organisaatioksi. Esityksen mukaan Metsäkeskus päättää työjärjestyksessä toimintajakoon perustuvan organisaation rakenteesta, ja Metsäkeskus-laissa säädetään vain ratkaisuvallan käytöstä julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen metsäkeskuksesta annetun lain uudistuksella tehostetaan Metsäkeskuksen toimintoja ja resurssien käyttöä. Lain tulee yhdessä kestävän metsätalouden rahoitusta koskevan lainsäädännön kanssa edistää nimenomaan metsätaloutta ja metsiin perustuvia elinkeinoja.

Metsäkeskus-lain 39 §:n mukaan Metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan Metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä. Liiketoimintayksikkö on tämän vuoksi yhtiöitettävä osakeyhtiöksi. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä yhtiöittämisen aikataulua esitetään kuitenkin myöhennettäväksi vuodella johtuen nykyisestä markkinatilanteesta ja liiketoimintojen kehittämistilanteesta. Valiokunta toteaa, että myöhentämisellä ei saa olla vaikutusta liiketoimintayksikön itsenäiseen kehittämiseen tai Metsäkeskuksen julkisen palvelun toimintaan, ja valiokunta toivoo ja haluaa, että tässä yhtiöittämisessä ei viivytellä vaan, kun se sopivasti mahdolliseksi tulee, se myöskin välittömästi tehdään.

Valiokunta siis pitää välttämättömänä, että resurssien käytön painopisteen tulee olla vahvasti metsiin perustuvien elinkeinojen alueellisessa edistämisessä. Tämän varmistamiseksi toimintaa tulee olla kaikissa maakunnissa. Organisaatiorakenteen uudistaminen ei saa johtaa resurssien ohjaamiseen pelkästään rahoitus- ja tarkastustehtäviin, vaan Metsäkeskuksen resurssien käytön painopisteen tulee olla entistä selkeämmin metsiin perustuvien elinkeinojen edistämisessä. Tämä tulee ottaa huomioon myös johtamisjärjestelmiä ja vastuita suunniteltaessa. Myös metsäneuvoston jäsenten on edustettava laaja-alaisesti nimenomaan maakunnan metsiin perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntemusta.

Puhemies! Valiokunta ehdottaa yhtä lakimuutosta hallituksen esitykseen nähden, elikkä 1. lakiehdotuksen 7 §:ään muutoksia, ja tämä mietintö on yksimielinen.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Metsäkeskusorganisaatiossa on tehty jo joitakin aikoja sitten isoja muutoksia, ja nyt tätä muutosprosessia jatketaan. Kuten edustaja, puheenjohtaja Leppä totesi, niin muutoksilla pyritään joustavampaan organisaatiomalliin kaiken kaikkiaan. Metsäkeskuksen julkisten palvelujen yksikkö ehdotetaan muutettavaksi pääosin toimintoihin pohjautuvaksi organisaatioksi, ja tämän muutoksen myötä laista poistetaan kirjaukset metsäkeskuksen 13 alueyksiköstä. Metsäkeskus vastaavasti päättäisi työjärjestyksellään organisaatiorakenteesta ympäri maan.

Täytyy tässäkin yhteydessä todeta se, että itse olen kyllä huolissani alueyksiköitten poistamisesta laista. Olen huolissani siksi, että eihän tässäkin nyt käy jatkossa niin, että jälleen yksi valtion organisaatio alkaa vetäytymään maakunnista. Näin ei missään tapauksessa saa käydä, ja siksi valiokunta muun muassa lausuu, että toimintojen tulee säilyä kaikissa maakunnissa.

Laissa on päädytty myös niin sanottuun maakunnalliseen metsäneuvostoon. Se voi lain mukaan toimia yhteisenä myös usean maakunnan osalta. Oleellista on kuitenkin se, että myös nämä maakunnalliset metsäneuvostot puolustavat maakunnallista metsien tehokasta kasvua ja hoitoa. Erityisen oleellista on myös se, että metsäkeskuksen resurssit painottuvat metsiin perustuvien elinkeinojen alueelliseen edistämiseen.

Toinen iso asia on metsäkeskuksen liiketoimintojen eriyttäminen kokonaisuudessaan metsäkeskuksen toiminnasta, siis hallinnollisista, julkisista tehtävistä. Esityksen mukaan itsenäiseksi osakeyhtiöksi eriyttämisen tulisi tapahtua vuoden 2015 loppuun mennessä. Itse näen niin, että liiketoiminnan yhtiöittämisen tulee tapahtua niin pian kuin mahdollista. Nykytilanne on kaiken kaikkiaan — ymmärrän sillä tavalla — este Otson aidolle kehittämiselle yhtiönä ja on myös rasite metsäkeskuksen toiminnan uskottavuudelle.

Otson taloudellinen tilanne on tällä hetkellä heikohko, mistä syystä myös eriyttämisaikaa on jatkettu vuodella. Sinällään Otson taloudellinen tilanne on ainakin itselleni yllätys, koska ymmärtääkseni metsäkeskuksen epävirallisessa tasejaossa Otso sai melko hyvän taseen. Ehkä siksi onkin syytä arvioida myös Otson johtamista kokonaisuutena. Joka tapauksessa minusta on selvää, että uutta merkittävää pääomittamista Otsolle on arvioitava kriittisesti, ja sanoisin jopa niin, että sitä on vältettävä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen, että maa- ja metsätalousvaliokunta laati napakan mietinnön uudistuksessa, jossa välillinen valtiohallinnon organisaatio uudistetaan. On todellakin juuri kuten edustaja Korhonen tuossa totesi, että laista poistetaan sana "alueellinen" ja sen eri sijamuodot hyvin monessa kohdassa ja korvataan muilla.

Lähetekeskustelussa täällä käytettiin juuri samanpainoisia puheenvuoroja kuin nyt täällä on edustaja Korhonenkin käyttänyt. Minä toivon todella, että lain jatkovalmistelussa tämä henki otetaan huomioon niin, että vaikka organisaatio muuttuu ja se osin keskittyy, niin se toiminta ja painopiste on alueella, se on maakunnissa, sillä maakunnissa on biotalouden koti. Näin valiokunta on yksimielisesti kyllä painottanut voimakkaasti tässä mietinnössään.

Kun neuvottelukunnat ja alueellinen metsäneuvosto korvataan maakunnallisilla metsäneuvostoilla, ne pääsevät myös toteuttamaan tätä tärkeää alueellista roolia. He ovat kyllä mielestäni osaltaan metsäperusteisen biotalouden turvaajia, takaajia, vaikuttajamiehiä ja -naisia. Neuvostohan laatii ja hyväksyy alueellisen metsäohjelman ja sen seurannan. Meidän tulee todellakin olla maassamme biotalousstrategisessa asennossa, niin sanotusti. Meillä on syytä ihan rohkeasti lähteä ponnistamaan fossiilitaloudesta biotalouteen ja kiertotalouteen.

Biotalous on paljon. Se on todella paljon, sillä on paljon mahdollisuuksia — nanoselluloosasta korvata lääkkeitä, materiaaleja ja paljon, paljon muuta. Otan tässä nyt ihan tuoreen tiedon Ruotsista koskien bioenergiaa ja sen mahdollisuuksia, mitä meillä Suomessa tulisi myöskin kyllä ihan kehittää ja harkita rohkeasti, siihen on mahdollisuus. Täällä on tutkimus Ruotsista, missä fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristetty. Heillä on lopputulos ollut se, että bioenergian osuus energiankäytöstä on lisääntynyt, päästöt ovat vähentyneet ja bruttokansantuote on kasvanut. Minusta tässä on ihan oiva esimerkki siitä, mihin pyrkiä. Ruotsissakin ydinvoima on edelleen ykkösenergianlähde, mutta he panostavat myöskin tällaiseen monipuoliseen energiapalettiin, jolla kansantaloutta voidaan tukea sitten osaltaan.

Vielä jos toteaisin näin, että kyllä se biotalous on juuri se tulevaisuuden kasvuala: ensinnäkään metsää ja maata ei voida viedä Kiinaan, mutta niitä tuotteita voidaan korkean jalostusarvon tuotteina viedä. Sitten samalla se on sitä työtä, joka säilyy siellä maakunnissa ja tukee alue- ja paikallistalouksien kautta kansantaloutta.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä, että Metsäkeskuksen toimintaa pyritään keskittämään, virtaviivaistamaan, tehostamaan ja mitä kaikkia hienoja ilmauksia tulikaan. Valiokunnan puheenjohtaja selvitti hyvin tuota mietinnön henkeä, ja sitten edustaja Korhonen, kuten myös edustaja Mattila, nosti tuota alueellisuutta esiin.

On hyvin tärkeää, että myöskin tuolla alueilla säilytetään jopa nämä 13 alueyksikköä, koska nyt ei ennen asetuksia ja muita ole käynyt selville, mitkä niistä mahdollisesti aiotaan lopettaa. Tietysti nämä Metsäkeskuksen palvelut, kun niistä tämä liiketoimintayksikkö Otso erotetaan, tavallaan heikkenevät. Otsolla on ollut internetsivujen mukaan yli 100 toimipistettä ympäri Suomea, joten jos sitten nämä hallinnolliset yksiköt keskittyvät noihin 13 yksikköön sen jälkeen, kun Otso eriytetään, niin kyllä näillä metsänomistajilla tulee pitempi matka sinne hallinnollisiin yksiköihin ja niitten palveluihin. Tietysti niistä internetin kautta saa osan, mutta sikäli tämä metsänomistajien tavoitettavuus ehkä tästä hallinnollisesta yksiköstä häviää osittain, kun metsänomistajat ehkä hakevat sitten jatkossa tästä eriytettävästä Otsosta palveluja, sikäli kuin palveluista ei tule liian kalliita metsänomistajien kannalta. Että se tavallaan jää tulevaisuudessa ratkaistavaksi, mitä tapahtuu.

Mutta tässä on vähän syitä epäillä, kun tämä nyt vuodella hidastuikin, että Otso vielä tarvitsee valtion rahaa, jotta pystyy pitämään ne 300 työntekijäänsä töissä. Ja mitä sitten tapahtuu, kun valtion rahoitus loppuu? Tämä rahoituspuoli ja Otson varallisuus jäi ainakin itselleni epäselväksi valiokuntakäsittelyn ja kuulemisten yhteydessä. Vedottiin osittain tietojen salaisuuteen.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Alun alkaen, kun valiokunta ryhtyi käsittelemään tätä Metsäkeskus-lain uudistusta, uudistus arvelutti aivan erityisesti siitä syystä, että tuo alueellinen vaikuttavuus koettiin niin, että siinä on vaara siihen, että sitä hävitetään, se lieventyy, ja siksi valiokunta tuohon mietintöönsä selkeäsanaisesti laittoi, että toimintoja pitää olla jokaisessa maakunnassa. Ei voi olla niin, että metsäelinkeinoihin perustuvaa toimintaa olisi vain joissakin keskitetyissä pisteissä. Näin se ei voi olla Suomessa, metsäisessä maassa, vielä kun nämä alueet eroavat merkittävästi toisistaan. Siksi niitä on jokaisessa maakunnassa oltava.

Puhemies! Toinen arveluttava kohta on tuo Otson, elikkä liiketoimintayksikön, eriyttämisen aikataulun jatkaminen. Ja juuri näin, niin kuin edustaja Korhonen tässä arvioi Otson toimintaa sekä sen taloutta ja sen tasetta: ei voi olla sillä tavoin, että Metsäkeskuksen muun toiminnan pohjalta ryhdyttäisiin myyntikuntoon Otsoa laittamaan, vaan kyllä tietenkin Otson pitää toimia omalla osaamisellaan, mikä siellä on kovaa luokkaa, varsinkin näissä raskaissa metsään liittyvien suunnitelmien tekemisissä, sitä ei oikeastaan kukaan muu tee. Siksi sen toiminnan tehostamisen kautta sen pitää myöskin taloudellisesti hoitaa itsensä sellaiseen kuntoon, että tuo yhtiöittäminen tehdään sitten mahdollisimman ripeällä aikataululla.

Yleiskeskustelu päättyi.