8) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Suomen metsäkeskuksesta
annetun lain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun
lain muuttamisesta
Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Muutama sana esittelypuheenvuorona tästä Metsäkeskus-lainsäädännön
uudistamisesta:
Puhemies! Nykyisellään Metsäkeskus
aloitti uuden lain myötä toimintansa vuoden 2012
alusta, ja nyt tällä uudella lailla halutaan nykyistä joustavampaa
organisaatiomallia Metsäkeskukseen. Esityksellä siis
tavoitellaan parempaa organisaatiomallia Metsäkeskuksen
julkisen palvelun yksikön tehtävien hoitamisessa.
Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ehdotetaan muutettavaksi
pääosin toimintoihin pohjautuvaksi organisaatioksi.
Esityksen mukaan Metsäkeskus päättää työjärjestyksessä toimintajakoon perustuvan
organisaation rakenteesta, ja Metsäkeskus-laissa säädetään
vain ratkaisuvallan käytöstä julkisen
vallan käyttöä koskevissa asioissa.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että Suomen metsäkeskuksesta annetun lain uudistuksella
tehostetaan Metsäkeskuksen toimintoja ja resurssien käyttöä.
Lain tulee yhdessä kestävän metsätalouden
rahoitusta koskevan lainsäädännön
kanssa edistää nimenomaan metsätaloutta
ja metsiin perustuvia elinkeinoja.
Metsäkeskus-lain 39 §:n mukaan Metsäkeskuksen
liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan
Metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä.
Liiketoimintayksikkö on tämän vuoksi
yhtiöitettävä osakeyhtiöksi.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä yhtiöittämisen
aikataulua esitetään kuitenkin myöhennettäväksi
vuodella johtuen nykyisestä markkinatilanteesta ja liiketoimintojen
kehittämistilanteesta. Valiokunta toteaa, että myöhentämisellä ei
saa olla vaikutusta liiketoimintayksikön itsenäiseen
kehittämiseen tai Metsäkeskuksen julkisen palvelun
toimintaan, ja valiokunta toivoo ja haluaa, että tässä yhtiöittämisessä ei
viivytellä vaan, kun se sopivasti mahdolliseksi tulee,
se myöskin välittömästi tehdään.
Valiokunta siis pitää välttämättömänä,
että resurssien käytön painopisteen tulee
olla vahvasti metsiin perustuvien elinkeinojen alueellisessa edistämisessä.
Tämän varmistamiseksi toimintaa tulee olla kaikissa
maakunnissa. Organisaatiorakenteen uudistaminen ei saa johtaa resurssien
ohjaamiseen pelkästään rahoitus- ja tarkastustehtäviin,
vaan Metsäkeskuksen resurssien käytön
painopisteen tulee olla entistä selkeämmin metsiin
perustuvien elinkeinojen edistämisessä. Tämä tulee
ottaa huomioon myös johtamisjärjestelmiä ja
vastuita suunniteltaessa. Myös metsäneuvoston
jäsenten on edustettava laaja-alaisesti nimenomaan maakunnan
metsiin perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta
keskeistä asiantuntemusta.
Puhemies! Valiokunta ehdottaa yhtä lakimuutosta hallituksen
esitykseen nähden, elikkä 1. lakiehdotuksen 7 §:ään
muutoksia, ja tämä mietintö on yksimielinen.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Metsäkeskusorganisaatiossa on tehty
jo joitakin aikoja sitten isoja muutoksia, ja nyt tätä muutosprosessia
jatketaan. Kuten edustaja, puheenjohtaja Leppä totesi,
niin muutoksilla pyritään joustavampaan organisaatiomalliin
kaiken kaikkiaan. Metsäkeskuksen julkisten palvelujen yksikkö ehdotetaan
muutettavaksi pääosin toimintoihin pohjautuvaksi
organisaatioksi, ja tämän muutoksen myötä laista
poistetaan kirjaukset metsäkeskuksen 13 alueyksiköstä.
Metsäkeskus vastaavasti päättäisi
työjärjestyksellään organisaatiorakenteesta
ympäri maan.
Täytyy tässäkin yhteydessä todeta
se, että itse olen kyllä huolissani alueyksiköitten
poistamisesta laista. Olen huolissani siksi, että eihän
tässäkin nyt käy jatkossa niin, että jälleen
yksi valtion organisaatio alkaa vetäytymään
maakunnista. Näin ei missään tapauksessa
saa käydä, ja siksi valiokunta muun muassa lausuu,
että toimintojen tulee säilyä kaikissa
maakunnissa.
Laissa on päädytty myös niin sanottuun maakunnalliseen
metsäneuvostoon. Se voi lain mukaan toimia yhteisenä myös
usean maakunnan osalta. Oleellista on kuitenkin se, että myös nämä maakunnalliset
metsäneuvostot puolustavat maakunnallista metsien tehokasta
kasvua ja hoitoa. Erityisen oleellista on myös se, että metsäkeskuksen
resurssit painottuvat metsiin perustuvien elinkeinojen alueelliseen
edistämiseen.
Toinen iso asia on metsäkeskuksen liiketoimintojen
eriyttäminen kokonaisuudessaan metsäkeskuksen
toiminnasta, siis hallinnollisista, julkisista tehtävistä.
Esityksen mukaan itsenäiseksi osakeyhtiöksi eriyttämisen
tulisi tapahtua vuoden 2015 loppuun mennessä. Itse näen
niin, että liiketoiminnan yhtiöittämisen
tulee tapahtua niin pian kuin mahdollista. Nykytilanne on kaiken
kaikkiaan — ymmärrän sillä tavalla — este Otson
aidolle kehittämiselle yhtiönä ja on
myös rasite metsäkeskuksen toiminnan uskottavuudelle.
Otson taloudellinen tilanne on tällä hetkellä heikohko,
mistä syystä myös eriyttämisaikaa
on jatkettu vuodella. Sinällään Otson
taloudellinen tilanne on ainakin itselleni yllätys, koska
ymmärtääkseni metsäkeskuksen
epävirallisessa tasejaossa Otso sai melko hyvän
taseen. Ehkä siksi onkin syytä arvioida myös
Otson johtamista kokonaisuutena. Joka tapauksessa minusta on selvää,
että uutta merkittävää pääomittamista
Otsolle on arvioitava kriittisesti, ja sanoisin jopa niin, että sitä on
vältettävä.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen, että maa-
ja metsätalousvaliokunta laati napakan mietinnön
uudistuksessa, jossa välillinen valtiohallinnon organisaatio
uudistetaan. On todellakin juuri kuten edustaja Korhonen tuossa
totesi, että laista poistetaan sana "alueellinen" ja sen
eri sijamuodot hyvin monessa kohdassa ja korvataan muilla.
Lähetekeskustelussa täällä käytettiin
juuri samanpainoisia puheenvuoroja kuin nyt täällä on edustaja
Korhonenkin käyttänyt. Minä toivon todella,
että lain jatkovalmistelussa tämä henki
otetaan huomioon niin, että vaikka organisaatio muuttuu
ja se osin keskittyy, niin se toiminta ja painopiste on alueella,
se on maakunnissa, sillä maakunnissa on biotalouden koti.
Näin valiokunta on yksimielisesti kyllä painottanut
voimakkaasti tässä mietinnössään.
Kun neuvottelukunnat ja alueellinen metsäneuvosto korvataan
maakunnallisilla metsäneuvostoilla, ne pääsevät
myös toteuttamaan tätä tärkeää alueellista
roolia. He ovat kyllä mielestäni osaltaan metsäperusteisen
biotalouden turvaajia, takaajia, vaikuttajamiehiä ja -naisia.
Neuvostohan laatii ja hyväksyy alueellisen metsäohjelman
ja sen seurannan. Meidän tulee todellakin olla maassamme
biotalousstrategisessa asennossa, niin sanotusti. Meillä on
syytä ihan rohkeasti lähteä ponnistamaan
fossiilitaloudesta biotalouteen ja kiertotalouteen.
Biotalous on paljon. Se on todella paljon, sillä on
paljon mahdollisuuksia — nanoselluloosasta korvata lääkkeitä,
materiaaleja ja paljon, paljon muuta. Otan tässä nyt
ihan tuoreen tiedon Ruotsista koskien bioenergiaa ja sen mahdollisuuksia,
mitä meillä Suomessa tulisi myöskin kyllä ihan
kehittää ja harkita rohkeasti, siihen on mahdollisuus.
Täällä on tutkimus Ruotsista, missä fossiilisten
polttoaineiden verotusta on kiristetty. Heillä on lopputulos
ollut se, että bioenergian osuus energiankäytöstä on
lisääntynyt, päästöt ovat
vähentyneet ja bruttokansantuote on kasvanut. Minusta tässä on
ihan oiva esimerkki siitä, mihin pyrkiä. Ruotsissakin
ydinvoima on edelleen ykkösenergianlähde, mutta
he panostavat myöskin tällaiseen monipuoliseen
energiapalettiin, jolla kansantaloutta voidaan tukea sitten osaltaan.
Vielä jos toteaisin näin, että kyllä se
biotalous on juuri se tulevaisuuden kasvuala: ensinnäkään metsää ja
maata ei voida viedä Kiinaan, mutta niitä tuotteita
voidaan korkean jalostusarvon tuotteina viedä. Sitten samalla
se on sitä työtä, joka säilyy
siellä maakunnissa ja tukee alue- ja paikallistalouksien
kautta kansantaloutta.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä, että Metsäkeskuksen
toimintaa pyritään keskittämään,
virtaviivaistamaan, tehostamaan ja mitä kaikkia hienoja
ilmauksia tulikaan. Valiokunnan puheenjohtaja selvitti hyvin tuota mietinnön
henkeä, ja sitten edustaja Korhonen, kuten myös
edustaja Mattila, nosti tuota alueellisuutta esiin.
On hyvin tärkeää, että myöskin
tuolla alueilla säilytetään jopa nämä 13
alueyksikköä, koska nyt ei ennen asetuksia ja
muita ole käynyt selville, mitkä niistä mahdollisesti
aiotaan lopettaa. Tietysti nämä Metsäkeskuksen
palvelut, kun niistä tämä liiketoimintayksikkö Otso
erotetaan, tavallaan heikkenevät. Otsolla on ollut internetsivujen
mukaan yli 100 toimipistettä ympäri Suomea, joten
jos sitten nämä hallinnolliset yksiköt keskittyvät
noihin 13 yksikköön sen jälkeen, kun Otso
eriytetään, niin kyllä näillä metsänomistajilla
tulee pitempi matka sinne hallinnollisiin yksiköihin ja
niitten palveluihin. Tietysti niistä internetin kautta
saa osan, mutta sikäli tämä metsänomistajien
tavoitettavuus ehkä tästä hallinnollisesta
yksiköstä häviää osittain,
kun metsänomistajat ehkä hakevat sitten jatkossa
tästä eriytettävästä Otsosta
palveluja, sikäli kuin palveluista ei tule liian kalliita
metsänomistajien kannalta. Että se tavallaan jää tulevaisuudessa ratkaistavaksi,
mitä tapahtuu.
Mutta tässä on vähän syitä epäillä,
kun tämä nyt vuodella hidastuikin, että Otso
vielä tarvitsee valtion rahaa, jotta pystyy pitämään
ne 300 työntekijäänsä töissä.
Ja mitä sitten tapahtuu, kun valtion rahoitus loppuu? Tämä rahoituspuoli
ja Otson varallisuus jäi ainakin itselleni epäselväksi valiokuntakäsittelyn
ja kuulemisten yhteydessä. Vedottiin osittain tietojen
salaisuuteen.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Alun alkaen, kun valiokunta ryhtyi käsittelemään
tätä Metsäkeskus-lain uudistusta, uudistus
arvelutti aivan erityisesti siitä syystä, että tuo
alueellinen vaikuttavuus koettiin niin, että siinä on
vaara siihen, että sitä hävitetään,
se lieventyy, ja siksi valiokunta tuohon mietintöönsä selkeäsanaisesti laittoi,
että toimintoja pitää olla jokaisessa
maakunnassa. Ei voi olla niin, että metsäelinkeinoihin
perustuvaa toimintaa olisi vain joissakin keskitetyissä pisteissä.
Näin se ei voi olla Suomessa, metsäisessä maassa,
vielä kun nämä alueet eroavat merkittävästi
toisistaan. Siksi niitä on jokaisessa maakunnassa oltava.
Puhemies! Toinen arveluttava kohta on tuo Otson, elikkä liiketoimintayksikön,
eriyttämisen aikataulun jatkaminen. Ja juuri näin,
niin kuin edustaja Korhonen tässä arvioi Otson
toimintaa sekä sen taloutta ja sen tasetta: ei voi olla
sillä tavoin, että Metsäkeskuksen muun
toiminnan pohjalta ryhdyttäisiin myyntikuntoon Otsoa laittamaan,
vaan kyllä tietenkin Otson pitää toimia omalla
osaamisellaan, mikä siellä on kovaa luokkaa, varsinkin
näissä raskaissa metsään liittyvien suunnitelmien
tekemisissä, sitä ei oikeastaan kukaan muu tee.
Siksi sen toiminnan tehostamisen kautta sen pitää myöskin
taloudellisesti hoitaa itsensä sellaiseen kuntoon, että tuo
yhtiöittäminen tehdään sitten
mahdollisimman ripeällä aikataululla.
Yleiskeskustelu päättyi.