Täysistunnon pöytäkirja 128/2014 vp

PTK 128/2014 vp

128. TORSTAINA 11. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta

 

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt tällä hallituksen esityksellä haetaan teknisesti kahden kuukauden lisäaikaa Kreikan ERVV-takauksille. Se, miten tätä asiaa on hoidettu, johti siihen, että eilisessä istunnossa pyysin tämän asian pöydälle. Hommahan meni niin, että maanantaina valtiovarainministeri sopi euroryhmässä tämän Kreikan maksuohjelman kahden kuukauden jatkosta, vaikka Suomen laki ei sitä salli. Tultiin siihen tulokseen, että lakia Suomessa täytyy muuttaa, ja tähän perustuu tämä hallituksen esitys.

Eilen iltapäivällä lisättiin sitten listalle, aika myöhäänkin iltapäivällä, lähetekeskustelu tästä aiheesta. Tämä menettelytapa oli minun mielestäni virheellinen ja väärä senkin takia, että ensistään kansanedustajilla ei ollut käytettävissään mitään tietoa tästä varsinaisesta asiasta, puhumattakaan siitä, että kaikilla kansanedustajilla olisi ollut edes tieto siitä, että tällainen lähetekeskustelu eilen täällä olisi pidetty. Tämän johdosta pyysin tämän pöydälle, ja olen hiukan pettynyt kyllä, että tämä pöydällepano ei sinällänsä tuottanut kovinkaan paljon tulosta, että salissa ei ole tämän enempää sitten puhujia.

Niin kuin sanottu, tässä nyt haetaan teknisesti kahden kuukauden lisäaikaa Kreikan ERVV-takauksille. On kuitenkin sovittu, että Kreikka saa tämän lisäksi eräänlaisen luottolimiitin, jota se voi hädän tullen käyttää. Tämä järjestely tehdään EVM:ään eli Euroopan vakausmekanismiin siinä yhteydessä, kun ERVV:stä luovutaan helmikuun lopussa, eli Kreikka saa EVM:ään tämmöisen velkalimiitin ja voi sitä tarvittaessa käyttää. Tällä on tarkoitus nimenomaan vaimentaa markkinoiden huolia, ja tällä pyritään siihen, että luodaan mahdollisuus Kreikan paluulle velkamarkkinoille, mutta Kreikan todellinen paluu velkamarkkinoille on kuitenkin tästä huolimatta hyvin epätodennäköistä ja vie vielä pitkän aikaa.

Kreikassa on poliittisesti epävakaa tilanne. Syrizan voitto mahdollisissa tammikuun vaaleissa voi hyvin asettaa euroalueen tilanteeseen, jossa Kreikka vaatii velkojen anteeksiantoa kokonaan tai osittain. Vaihtoehdoksi lainojen anteeksiannolle voi jäädä euroalueen hajoaminen. Voi olla, että Kreikan velkojen leikkausta käsitellään vielä tällä vaalikaudella tässä salissa.

Poliittinen paine Kreikassa on kova päästä eroon troikan, siis EU:n, EKP:n ja IMF:n, ohjauksesta, vaikka maan talous ei olisikaan siinä kunnossa. Kreikan ensi vuoden budjetti on virallisten lukujen mukaan ylijäämäinen, kun korkokustannukset on putsattu pois. Troikka on pitänyt budjettia reilusti ylioptimistisena, ja markkinoilla on herännyt epäilys siitä, että Kreikan hallitus on taas painostanut tilastoviranomaisia kaunistelemaan virallisia lukuja. Vaikka valtiovarainministeri Rinne sanoi tänään kyselylytunnilla, että kreikkalainen kirjanpito on tehty nyt kunnolla, todennäköisesti saadaan siitä selvyys vasta myöhemmin.

Kreikan valtionvelan korkotaso on noussut koko tämän syksyn ajan, ja se on tällä hetkellä noin 8 prosenttia kymmenvuotisen koron osalta. Jos vertaa sitä Suomen maksamaan kymmenvuotisten lainojen korkoon, joka on 0,8 prosenttia, se on Kreikassa siis kymmenkertainen. Kreikan paluu markkinoille, jota siis troikan ohjelmasta irtautuminen tarkoittaa, ei ole todennäköinen ainakaan niin kauan kuin Kreikassa tämä poliittinen epävarmuus jatkuu.

Vaikka Kreikan talouden raju heikkeneminen on saatukin tasoittumaan, on talouden tilanne kuitenkin Kreikassa edelleen heikko. Massiivinen velkataakka, joka on tällä hetkellä 170 prosenttia bruttokansantuotteesta, tulee haittaamaan kasvua parhaimmissakin skenaarioissa vielä vuosikymmeniä. Selvää on, että Kreikka ei tule velkataakastaan selviämään ja ei koskaan tule suurta osaa veloistaan maksamaan takaisin. Ehkä hiukan yllättäen Kreikan tilanteen lievä parantuminen on itse asiassa lisännyt todennäköisyyttä Kreikan velkajärjestelylle ja euroerolle.

Jos Kreikka tosiaan saavuttaa edellä mainitun niin sanotun budjetin perusylijäämän, pärjää se periaatteessa omillaan, kunhan velkoja ei tarvitse maksaa takaisin. Näin ollen Kreikan kannustin jättää vielä vuosikymmeniä sen taloutta massiivisesti rasittavat velat maksamatta on itse asiassa vain kasvanut. Jos Kreikan velkajärjestely toteutuu, koskee se vain tukipakettilainoja. Yksityissektorin hallussa olevat Kreikan valtion velkakirjat vaihdettiin vuonna 2012 velkajärjestelyssä sellaisiksi, että niiden takaisinmaksun laiminlyönti on erittäin vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Eurokriisi ei ole ohi. Kriisi on edennyt uuteen vaiheeseen, jossa kriisimaiden poliittiset tilanteet ovat suurimman huolen lähteenä. Kreikka ei suinkaan ole tässä yksin. Espanjassa uusi radikaali vasemmistopuolue Podemos on myös gallupkärjessä, ja sekin ajaa muun muassa velkojen uudelleenjärjestelyä ja EU:n taloussääntöjen mitätöimistä, mutta ei eroa eurosta. Ranskassa eurovaalit voittanut Front National ajaa muun muassa eroa eurosta, ja Italiassa taas kaikki pääoppositiopuolueet, mukaan lukien Berlusconin Forza Italia, kannattavat nyt avoimesti eroa eurosta. Tällaisessa eurooppalaisessa tilanteessa Suomen olisi vähintäänkin tehtävä suunnitelma siitä, kuinka omaan valuuttaan siirrytään, jos euroalue hajoaa.

Arvoisa puhemies! Jos osa siitä innosta, millä Suomen hallitus hoitaa Kreikan taloutta, voitaisiin käyttää siihen intoon, että hoidettaisiin Suomen taloutta, niin Suomellakin menisi paremmin.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annettua lakia muutettavaksi. Esityksen mukaan laissa tarkoitettuja valtiontakauksia voitaisiin antaa myös sellaiselle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle, joka tehdään talouden sopeutusohjelman pidennykseen sisältyvän rahoitustuen maksamista varten. Päätös sopeutusohjelman pidennyksestä olisi tehtävä ennen sopeutusohjelman päättymistä. Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.

Arvoisa puhemies! Lain halutaan tulevan voimaan siis ensi tilassa. Tämä esitys putkahti eilen iltapäivällä täysistunnon päiväjärjestykseen yllättäen monet meidät edustajat. On se kumma, että joissakin asioissa päätökset pystytään tekemään kiireessä ja pikaisella aikataululla. Huolestuttavinta on se, että tässäkin on jälleen kyseessä rahoituksen varmistaminen ulkomaille, ei kotimaahan. Syy, miksi tällä lakiesityksellä on kiire, on se, ettei troikan ja Kreikan välisistä neuvotteluista pystytty jälleen kerran saamaan Kreikan viidettä väliarviota valmiiksi ennen vuodenvaihdetta. Siitä seurasi se, ettei väliarvioon sisältyvää noin 1,8 miljardin euron lainaerää voitu maksaa vuoden 2014 loppuun mennessä, jolloin sopeutusohjelma päättyisi.

Arvoisa puhemies! Kreikka on jatkuvasti joko ollut myöhässä tai ei ole pystynyt tekemään lainaohjelmien edellyttämiä taloudellisia uudistuksia. Tästä huolimatta ja perussuomalaisten vastustuksesta välittämättä Suomen hallitus on muiden euromaiden kanssa jakanut Kreikalle aina uuden lainaerän, maalle, jota ei olisi pitänyt hyväksyä euroon. Kreikka palkitaan jälleen kerran siitä, ettei se ole pitänyt kiinni siitä, mitä on sovittu. Tässä esityksessä todetaan, että mahdolliset uudet takaukset lisäisivät Suomen takausvastuita.

ERVV:n helmikuussa 2012 hyväksytyn varainhankintaohjelman määrä oli 241 miljardia euroa, josta syyskuun 2014 lopussa käytössä oli noin 195 miljardia euroa Kreikan, Irlannin ja Portugalin sopeutusohjelmien rahoitusta varten. Suomen laskennallinen takausosuus käytössä olevasta määrästä oli noin 6,66 miljardia euroa. Suomen kokonaistakausvastuu 65 prosentin ylitakauksineen ERVV:n varainhankinnasta on noin 8,35 miljardia euroa, jos jäljellä olevan 46 miljardin euron varainhankinnan keskilaina-ajaksi oletetaan 5 vuotta ja koroksi 3 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Kreikan rahoitusvakausrahastoon on osana sopeutusohjelmaa maksettu ERVV:stä varoja kreikkalaispankkien pääomitusta varten. Kreikan rahoitusvakausrahaston varoja voi sopeutusohjelman nykyisten ehtojen mukaan käyttää vain pankkien tervehdyttämis- ja vakautustoimiin, siis vain pankkien tervehdyttämiseen. Taustalla on varautuminen eräiden pienten liike- ja osuuspankkien tervehdyttämistoimiin ennen ohjelman päättymistä. Kreikan keskuspankki suoritti nimittäin kansalliseen valvontaan jäävien pienempien pankkien tasearviot ja stressitestit, eivätkä kaikki pankit läpäisseet tätä kansallista arviota.

Arvoisa puhemies! Kun Kreikalle nyt myönnetään kahden kuukauden jatkoaika, jotta viides väliarvio runnotaan keinolla millä hyvänsä purkkiin, mahdollistaa se sen, että Kreikalla on halutessaan mahdollisuus hakea myös ehdollista luottolimiittiä Euroopan vakausmekanismista. Esityksen mukaan luottolimiitti lisäisi Suomen laskennallista vastuuta Euroopan vakausmekanismissa noin 143—195 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Kreikan tilanne on edelleen niin sekava, että Kreikan paluu velkamarkkinoille muuten kuin lähinnä symbolisesti ei ole todennäköistä vielä pitkään aikaan. Tässä esityksessäkin todetaan, että sijoittajat eivät vielä luota talousuudistuksen jatkumiseen maassa ilman sopeutumisohjelmaan liittyvää ehdollisuutta.

Olen edustaja Turusen kanssa samaa mieltä siitä, että eurokriisi ei ole ohi, vaikka jotkut niin väittävätkin. Tämä tämäniltainen lakiesitys on siitä hyvä esimerkki.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan tähän ensi alkuun ihmettelen samalla tavoin kuin edustaja Turunen sitä, että tämä kyseinen asia koetettiin eilen muiluttaa hyvin kyseenalaisella tavalla pöytäjakeluna illan hämärissä ilman arvoistansa keskustelua lävitse. Toivon, että tämänkaltaista pelleilyä ei enää tulevaisuudessa näin tärkeässä asiassa nähdä.

Tämä eurokriisi on, yllätys yllätys, jälleen kerran kansan huulilla, vaikka monta monta vuotta sitten jo nykyinen pääministeri Alexander Stubb sanoi, että on pölhöpopulismia väittää, että se vielä keskuudessamme olisi, kun Kreikan ensimmäiset paketit oli maksettu. Tämä Kreikan tilanne tämän uuden presidentin nimittämisessä saattaa todennäköisesti johtaa hallituksen kaatumiseen ja uusiin vaaleihin jo heti ensi vuoden alussa. Gallupien ylivoimaisen ykkösen eli tämän meidän vasemmistoliiton sisarpuolue Syrizan keskeisin lupaus, minkä Kreikan kansalle ovat antaneet, on tämä tukipakettivelkojen leikkaaminen, ja se saattaa Suomellekin tarkoittaa useiden miljardien tappioita.

Tämä Kreikan talouden tervehdyttäminen ei ole mennyt silleen niin kuin on ajateltu ja suunniteltu. Kreikka on jatkuvasti joko ollut myöhässä tai sitten alittanut ne tavoitteet näitten tukipakettien ehtona olleiden uudistusten saavuttamisessa. Kaikesta tästä lupausten jatkuvasta rikkomisesta huolimatta Suomi ja kaikki muutkin euromaat ovat antaneet Kreikalle yhä uudestaan ja uudestaan lisäaikaa. Eli tällainen maa, jota ei olisi koskaan edes pitänyt tähän euroon mukaan hyväksyä, palkitaan joka kerran siitä, että se ei ole pitänyt kiinni siitä, mitä on yhdessä, yhteisesti sovittu.

Nyt siis ollaan hakemassa teknisesti kahden kuukauden lisäaikaa Euroopan rahoitusvakausvälineen takauksille. On kuitenkin erittäin todennäköistä, että Kreikalle sovitaan tämän lisäksi eräänlainen luottolimitti, jota se voi hädän tullen sitten käyttää. Tällä yritetään vaimentaa markkinoiden huolia ja mahdollistaa Kreikan uudelleenpaluu velkamarkkinoille. Kreikan tilanne on kuitenkin erittäin sekava, ja Kreikan paluu velkamarkkinoille muuten kuin lähinnä symbolisesti on erittäin epätodennäköistä vielä erittäin erittäin pitkän aikaa. Hallitus todistelee, että tämä ei muka maksa mitään, mutta kaikenlainen takaus maksaa aina jotain. Muuten sen takauksen saisi markkinoilta ilmaiseksi. Jokainen teistä, joka on joskus lainaa ottanut, tietää tämän.

Kreikka on jatkuvasti joko ollut myöhässä tai alittanut näitä lainaohjelmien edellyttämien taloudellisten uudistusten tavoitteita, kuten sanoin. Tästä huolimatta ja perussuomalaisten vastustuksesta välittämättä Suomen hallitus muiden euromaiden kanssa jatkaa Kreikalle aina uusien lainaerien maksamista.

Tämä Syrizan voitto — mistä myöskin jo mainitsin tässä aikaisemmin — näissä mahdollisissa tammikuun vaaleissa ja velkojen leikkauslupauksista tiukasti kiinni pitäminen saattaa hyvinkin asettaa euroalueen tilanteeseen, jossa vaihtoehtona on tulonsiirtounioni, joka on siis tätä Kreikan velkojen täydellistä anteeksiantamista, tai sitten seuraava vaihtoehto on tosiaan euroalueen hajoaminen.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Kreikka puhututtaa perussuomalaisia kovasti ja toki myös muita veronmaksajia. Onhan tämä yksi keskeisiä vaaliteemojamme siinä, että me emme halua luotottaa niitä maita, jotka eivät kykene talouttaan hoitamaan saati velkojaan takaisin maksamaan.

Tänään kyselytunnilla valtiovarainministeri Rinne ohimennen mainitsi sen, että Kreikan lyhennysvapaa aika on 8 vuotta ja lyhennysvapaa koskee myös korkojen lyhennyksiä. Lisäksi kun tiedetään, että lainan maksuaika on jotain 50 vuotta, jolloin aletaan todellisesti sitä lainaa saamaan takaisin, ja inflaatio syö nämä rahat ja monesti käy niin, että sitä ennen lainat keretään antaa anteeksi, niin tässä vaiheessa pitää kysyä: onko tämä suomalaisten veronmaksajien etu? Itse en usko sellaiseen politiikkaan tai semmoisiin puheisiin, että me puolustamme eurovaluuttaa yhdessä siten, että me laitamme rahaa näiden mekanismien kautta, oli se sitten ERVV:n tai EVM:n kautta, saati että me kahdenvälisiä lainoja myönnämme valtioille, jotka eivät niitä kykene maksamaan takaisin.

Suomen suorat saatavat ovat yli miljardi euroa, joka on se kahdenvälinen laina Kreikalle, mutta sitten on näitä muita kanavia, joiden kautta Suomi on rahoittanut, IMF:n kautta ja Euroopan keskuspankin kautta, sekä takaukset. Pelkästään IMF:n kautta meillä on noin 800 miljoonaa euroa — valtion talousarvion taseessa lukee — luototettu yhdessä Kreikkaa, Kyprosta, Irlantia ja Portugalia. Muut maat varmasti tästä vielä todennäköisesti selviävät, Kypros on tosin kysymysmerkki, mutta Kreikasta me tiedämme jo nyt sen, että emme me niitä rahoja sieltä takaisin tule saamaan.

No, miksi me näin pessimistisiä olemme? Tämä perusasiahan on tullut tänään jo muutaman kerran esille, että Kreikka alkujaankin jo aika lailla väärää totuutta antoi omasta taloudellisesta tilanteestaan, jotta se saatiin eurokuntoon. Tämän lisäksi Kreikka on jatkuvasti ollut myöhässä lainaohjelmien edellyttämissä taloudellisissa uudistuksissa ja ei ole tähän saakka lupauksiaan pystynyt täyttämään. Tämän tähden perussuomalaiset eivät haluaisi jatkaa tällaista hallituksen esityksen kaltaista lisäaikaa, jota nyt kahden kuukauden osalta taas halutaan jatkaa.

Kreikkaahan ei olisi koskaan pitänyt hyväksyä euroon, ja jos me oikeasti olisimme rehellisiä, niin Kreikan talouden kannalta olisi paras, jos heidät päästettäisiin takaisin drakmaan ja annettaisiin heidän taloutensa nousta. Kreikan työttömyys on valtavan suurta, se on yli 25:tä prosenttia. Työttömyys on jonkun verran laskenut, mutta se ei johdu siitä, että on työpaikkoja syntynyt välttämättä, vaan siitä, että kreikkalaiset ovat lähteneet hakemaan töitä Euroopan muista maista.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ymmärtää sen, että valtiolla on roolinsa Euroopan unionissa ja teemme yhteistä politiikkaa, mutta perussuomalaiset eivät ymmärrä sitä, miksi me emme aja tiukemmin oman valtion etua ensisijaisesti. Meillä on käyttöä niillekin rahoille, mitkä tässä on nytten muille maille ja pankeille annettu ja takaukset päälle, ja siinä mielessä tämä logiikka ei ole hyväksyttävää.

Arvoisa puhemies! Me uskomme, että Suomessa politiikka tulee muuttumaan siltä osin, että me annamme muiden isojen maiden hoitaa näitä lainoja jatkossa, sillä heillä on niin paljon enemmän menetettävää kuin meillä. Me tiedämme, että pääsyynä Kreikan kaltaisen valtion pelastamiseen oli pankit, joilla oli valtavasti saatavia Kreikasta. Siinä mielessä meidän ei pidä näissä asioissa luulla, etteivätkö muut suuret maat pelasta omia pankkejaan rahoittamalla vastaavissa kriisitilanteissa olevia valtioita, ja ihan hyvällä omallatunnolla Suomi voisi jatkossa niistä pidättäytyä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Ei näy valtiovarainministeri Rinnettä, vaikka tämä asiahan on ihan olennaisen tärkeä. Tämähän on jatkumo tässä surullisenkuuluisassa rahan lapioinnissa ulkomaille.

Ja taas kerran yömyöhään tuodaan tämmöisiä järjestelyjä, ikään kuin salaillen. Tekisi mieleni kysyä valtiovarainministeri Rinteeltä, jos hän olisi täällä paikalla käsittelemässä tätäkin tärkeää asiaa, onko hän tutustunut siihen valtiovarainministeri Urpilaisen neuvottelemaan takaus-, vakauspaperiin, sopimukseen, mitä salamavalojen loisteessa allekirjoitettiin ja sitten kassakaappiin piilotettiin. Mitä siinä oikeasti tapahtuu Suomelle sen jälkeen, kun Kreikan velkoja anteeksi annetaan ja niitä leikataan? Käykö tosiaan niin, että siinä vaiheessa tämä sopimus, mitä on niin ylistetty hallituksen suunnasta, on täysin mitätön paperi ja Suomi ei saa siitä mitään itselleen, menettää vain? Eli tahtoisin tietää, onko valtiovarainministeri Rinne tutustunut valtiovarainministeri Urpilaisen sisäpoliittisista syistä allekirjoittamaan paperiin ja sopimukseen.

Paavo  Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio asiaan. Olen suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, ja tätä asiaa käsiteltiin viime perjantaina suuressa valiokunnassa. Suuressa valiokunnassa on myös neljä perussuomalaista edustajaa, jotka tekivät vastaesityksen siitä, että emme anna tällaista neuvottelumandaattia valtiovarainministeri Rinteelle, että lainaohjelmaa voidaan jatkaa kahdella kuukaudella. Kysymyshän on siitä, että lainaohjelma olisi päättynyt tämän vuoden loppuun. Nyt sitä jatketaan kahdella kuukaudella. Haluan sanoa tämän vain sen vuoksi, että tästä keskustelusta sai semmoisen käsityksen, että tämä asia olisi ilmestynyt jotenkin tänne eduskunnan pöydälle salaa ilman, että sitä olisi mitenkään käsitelty. Suuri valiokunta antoi valtiovarainministeri Rinteelle mandaatin tähän lyhyeen paketin jatkamiseen.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten Kreikan tilanteeseen, niin kun hyväksyttiin Vanhasen—Kiviniemen hallituksen aikana ensimmäinen lainapaketti tai ensimmäinen ohjelma, jossa suoraan siirrettiin — se on ainoa kerta, kun suoraan Suomesta on siirretty rahaa johonkin näistä kriisimaista — noin miljardi euroa, niin silloinhan, muistan hyvin, pääministeri Vanhanen sanoi, että tämä on Suomelle hyvä bisnes, saamme korkean koron tästä lainasta. Silloin jo vasemmisto sanoi, että saapa nähdä, tullaanko näitä rahoja koskaan näkemään ja tuskin tämä ainakaan hyvä bisnes on. Voin sanoa, että valitettavasti olimme tässä kritiikissä oikeassa.

Itse asiassa se, mikä oli kaikkein suurin ongelma tässä Kreikan ensimmäisessä paketissa, oli se, että siinä ei ollut sijoittajan vastuuta. Nimenomaan eurooppalaiset pankit, erityisesti saksalaiset ja ranskalaiset pankit, olivat riskilainoittaneet Kreikkaa suurten voittojen toivossa, ja silloin kun haetaan suuria tuottoja, niin siihen sisältyy aina suurempi riski. Arvioiden mukaan Kreikalle annetusta tuesta 98,5 prosenttia ei ole mennyt Kreikalle vaan pankeille. Eli tukipaketit eivät ole auttaneet niitä tavallisia kreikkalaisia, jotka elävät todella vaikeissa olosuhteissa. Palkkoja on leikattu, eläkkeitä on leikattu, ihmiset ovat menettäneet koteja, ihmiset eivät saa sairaanhoitoa, työttömyys on karmean korkealla tasolla, erityisesti nuorisotyöttömyys. Eli lähdettiin purkamaan tätä eurokriisiä ja finanssikriisiä aivan väärästä suunnasta. Ei pelastettu kreikkalaisia, vaan pelastettiin ennen muuta saksalaiset ja ranskalaiset pankit.

Nyt tietysti kysymys tässä kohtaa on siitä, kannattaako tämä nyt jo päätetty tukipaketti pysäyttää kuin seinään vai antaa kahden kuukauden lisäaika. Tästähän tässä tosiasiassa on kysymys. Ymmärrän hyvin, että tässä perussuomalaiset näkevät, että ainoa mahdollisuus, jolla alaspäin menevää kannatuskäyrää voi yrittää edes jollain tavalla nytkäyttää ylöspäin, on nostaa kovaa kritiikkiä tästä, ja ymmärrän sen hyvin. Se kuuluu politiikkaan. Mutta täytyy sanoa, että kun kierrän viikoittain (Välihuutoja) toreilla ja turuilla, niin Kreikka ei puhuta ihmisiä niinkään näiden jo tehtyjen virheiden vuoksi, pakettien, joissa ei ollut sijoittajan vastuuta, jota alusta asti vaadimme, vaan ennen muuta ihmiset ovat nähneet, mikä hätä siellä Kreikassa on. Itse asiassa, jos nämä paketit olisivat auttaneet Kreikkaa, niin Kreikan velkatasonhan olisi pitänyt laskea. Tosiasiassa se on vain noussut, ja tämän vuoksi muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on myöntänyt, että näissä paketeissa troikan suosituksiin ja vaatimuksiin liittyneet murskaavat leikkaukset ovat olleet väärää politiikkaa. Ne arvioivat väärin, sekä IMF että OECD, sen, mikä on näiden vaikutus talouden kasvuun.

Tämä heijastuu ylipäätänsä siihen politiikkaan, mitä nyt niin Suomessa kuin Euroopassa pitäisi tehdä. Tällä hetkellä sanotaan, että kurjistamispolitiikka, leikkauspolitiikka eivät ole se tie, millä Suomi ja Eurooppa saadaan talouden kasvuun, jolla työttömyyttä saadaan nujerrettua, vaan tie on se, että nyt pitää ryhtyä luomaan töitä, ryhtyä elvyttämään. Tämä on kansainvälisten asiantuntijoiden ja suomalaisten asiantuntijoiden viesti.

On hämmästyttävää, että hallituksessa varsinkaan pääministeri Alexander Stubb ei tätä viestiä kuuntele. Mielenkiintoista on se, että hän kyllä sanoo, että on hyvä, että komission toimesta, komissaari Jyrki Kataisen toimesta, tehdään tällaista Euroopan laajuista elvytyspakettia, mutta sitten samaan aikaan hän sanoo, että Suomessa tällaista ei voi tehdä. Tämä on täysin epäloogista. Sen vuoksi talouspolitiikassa tarvitaan muutosta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi siitä, että olen tyytyväinen, että tänään keskusteluissa on noussut se, miten vasemmisto etenee Euroopassa. Syriza vanhan ystäväni, toveri Alexis Tsiprasin johdolla todella on nousemassa parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Ihmiset ovat todella kyllästyneitä niihin puolueisiin, jotka ovat 30 vuoden ajan Kreikkaa johtaneet: korruptoituneita puolueita, jotka ovat siirtäneet paljon omille tileilleen rahoja. Nyt on muutosta tulossa. Ja näen niin, että on hyvä, että kansa nimenomaan demokraattisesti äänestämällä haluaa muuttaa politiikan suuntaa ja haluaa Euroopassa muutosta.

Toinen täällä mainittu puolue Podemos on tällä hetkellä Espanjan mielipidemittausten kärjessä. Se on samalla tavalla lähtenyt kritisoimaan sitä talouspolitiikkaa, joka on ajanut meidät tähän tilanteeseen, missä me olemme Suomessa ja Euroopassa.

Sen vuoksi tämä on osoitus siitä, että politiikka on muuttumassa, ja olisi hyvä, että Suomikin lähtisi hyvällä tähän politiikan muutokseen mukaan. Sillä tavalla saadaan luotua työpaikkoja niille 320 000 työttömälle, jotka ovat virallisten tilastojen mukaan, 450 000 työttömälle, joka on laaja työttömyys. Saadaan talouden kasvua. Mutta suomalaisten työttömien aseman parantaminen ei tapahdu sillä, että nyt lähdetään sanomaan, että kreikkalaiset ovat jotenkin vastuussa suomalaisista työttömistä.

Puhemies! Aivan viimeisenä huomiona, kun puhutaan eurosta: Yksi meidän ongelma on ollut vientiteollisuuden osalta se, että euro on ollut liian vahva suomalaisen vientiteollisuuden näkökulmasta. Mutta miettikääpä, kuinka vahva euro olisi ollut, jos siellä ei olisi ollut näitä Etelä-Euroopan kriisimaita, jos me olisimme olleet vain Saksan kanssa eurossa. Tämä on asia, josta ei ole paljon puhuttu, mutta se on yksi seikka, (Ari Jalonen: Vastustaako vasemmistoliitto?) jonka vuoksi euro, vaikka se on ollut liian vahva meidän (Puhemies koputtaa) vientiteollisuudelle, on ollut kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin jos me olisimme olleet kiinni vain pelkästään Saksassa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Oli ihan mukava kuulla edustaja Arhinmäeltä vasemmiston linjaa ja varmasti ihan aitoa huolta siitä, että kreikkalaisilla ei ole töitä, nuorisotyöttömyys kasvaa ja rahat menivät pankeille kansan sijasta, kun niitä ruvettiin sinne siirtämään. Kuitenkaan te ette ollut huolissanne tästä asiasta silloin, kun te olitte hallituksessa. Te tiesitte, minne ne rahat menevät silloin, kun näitä tukipaketteja ruvettiin järjestelemään ja Suomi rupesi maksamaan omia eriään ostamalla ikään kuin vakuuksia meille. Kyllä te tiesitte, että ne rahat menevät pankeille. Silloin ei ollut pihaustakaan, kolmeen vuoteen ei ollut mitään hätää tässä asiassa, mutta nytten, kun vaalit lähestyvät, ja nytten, kun ollaan oppositioon lähdetty, kyllä ääni muuttui kellossa.

Meillä perussuomalaisilla on ollut selkeä linja koko ajan, me emme hyväksy tämänkaltaista tukipolitiikkaa, ja tämä sulki meiltä myös hallituksen ovet, me tiedämme sen. Se on iso hinta, jonka me olemme joutuneet maksamaan siitä, ja siinä mielessä ei ole reilua sanoa, että me yritämme vaalien alla tässä nostaa jotain vaalikikkaa. Tämä on täysin perussuomalaisten linja ollut alusta saakka ja tulee loppuun saakka olemaan.

No, miksi me tässä kahden kuukauden asiassa haluamme asettua poikkiteloin? Mehän kerroimme sen monen edustajan suun kautta, mutta kerron sen vielä kerran: Suomen hallitus on muiden euromaiden kanssa jakanut Kreikalle aina uuden lainaerän. Elikkä aina on annettu periksi, aina on sanottu, että tehkää paperit uusiksi, jotta ne näyttävät siltä, että me voimme jälleen lisää lainata rahaa. Nytten, kun me lainaamme sitä rahaa koko ajan lisää, Suomen vastuuhan koko ajan kasvaa siellä. Suomi on takaamassa niitä lainoja omalla osuudellaan, ja me emme halua, että se potti kasvaa kohtuuttoman suureksi, koska joskus tulee maksun aika, joku ne maksaa, jos ei Kreikka niitä pysty maksamaan. Elikkä kyllähän meidän täytyy totuudessa pysyä, ajatella sitä, mikä on Suomen etu. Väitän myös, että jos niitä rahoja ei holtittomasti anneta lainoina muille, kyllä sitä rahaa voisi mahdollisesti olla täälläkin tärkeämpiin asioihin laittaa, nimittäin sitä kautta, että me voisimme ottaa enemmän riskejä myös suomalaisen työllisyyden parantamiseksi, mistä edustaja Arhinmäkikin myös mainitsi.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt todeta, että puhun tässä kansanedustaja Jari Myllykoskena enkä rupea linjaamaan nyt tässä vasemmistoliiton näkemyksiä aiheesta. Kun on ollut niissä hallitusneuvotteluissa niistä lähtökohdista, joista Metallityöväen Liiton toimitsija tulee kansanedustajaksi — on kokenut 2008 seinään törmäämisen — täytyy sanoa, että ei minulla ollut kyllä mitään epäselvyyttä siitä, mitä tässä koetetaan pelastaa.

Me halusimme hallituksessa ollessamme tukkia sen mahdollisen pankkikriisin, joka vie tämän Suomen sellaiseen täyspysähdykseen kuin 2008. Olin työehtotoimitsijana silloin ja huomasin yhtäkkiä (Ari Jalonen: Se on edessä vieläkin!) olevanikin työttömyyskassan puhelinpäivystäjänä, kun 16 000 Metallityöväen Liiton jäsentä oli ansiosidonnaisen päivärahan piirissä. Ne toimet, joista lähdettiin liikkeelle, olivat sellaisia, että vastuita pitää jakaa niille, joilleka ne vastuut kuuluvat, ei niin, että ne tulevat ensisijaisesti veronmaksajien vastuulle. Jos Kreikkaan on aiemmin lainattu rahaa ilman vakuuksia, sen on tehnyt edellinen hallitus. (Ari Jalosen välihuuto) Vasemmistoliitto lähti hallituksessa siitä lähtökohdasta, että me haluamme niitä vastuita niille tahoille, jotka ovat todellisia vastuunkantajia.

Minun mielestäni on poliittisesti hieman, voisiko sanoa, hassua perussuomalaisilta tässä vaiheessa lähteä enää koettamaan väittää, että tämä on meille vaalikikka. Kyllä vasemmistoliitto kantaa hallituksessa olostaan täyden vastuun, ja olen nyt tosi tyytyväinen siihen, että me pystyimme patoamaan eurooppalaisen kriisin, joka olisi voinut viedä meidät vielä syvemmälle kuin missä me nyt olemme.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puheenjohtaja! Ilahduin siitä, että edustaja Niikko sanoi, että te olette myös huolestuneita tavallisista kreikkalaisista ihmisistä. Nimittäin muistan sen keskustelun, jota silloin käytiin, kun Vanhasen—Kiviniemen hallitus päätti Kreikan ensimmäisestä paketista, jossa ei ollut sijoittajavastuuta, jossa Kreikalle on suoraan mennyt miljardi euroa, jota tuskin tulemme enää näkemään. Silloin puheenjohtaja Soini puhui Zorbasta palmujen alla tanssivista kreikkalaisista, kun me sanoimme, että me olemme hyvin huolestuneita siitä, miten tavallisille kreikkalaisille työssä käyville, eläkeläisille, opiskelijoille ja sairaille käy.

Me emme ole ollenkaan kaikella tapaa tyytyväisiä siihen europolitiikkaan, jota saimme hallituksessa edistettyä. Olisimme toki halunneet vielä enemmän. Mutta se iso, iso merkittävä ero ja se, mitä me sanoimme jo ennen vaaleja, on se, että mitään paketteja ei pidä tehdä ilman sijoittajavastuuta. Tämä oli se suuri ero. Voi sanoa, että tässä meillä on erilainen näkemys. Perussuomalaiset sanovat, että ei euroakaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Me sanoimme: emme hyväksy paketteja, joissa ei ole sijoittajavastuuta. Sijoittajavastuuta ei ollut Kreikka-paketissa eikä ollut myöskään Portugali-paketissa.

Suomessa kansanäänestyksellä ollaan aikoinaan liitytty Euroopan unioniin, myöhemmin eduskunnan päätöksellä Emu-alueeseen, on otettu euro valuutaksi. Pitää huomioida, että se, että saadaan Suomen kantaa muutettua — missä vasemmisto oli mukana, vaadimme kaikessa sijoittajavastuuta, niin että ne, jotka ovat ottaneet riskejä, tehneet voittoja, myös maksavat — toteutui. Mutta siihen pitää saada myös muut euromaat mukaan.

Pitää muistaa, että Kreikan toisessa paketissa (Puhemies koputtaa) velkoja leikattiin yli puolella — yli puolella leikattiin velkoja. Se tarkoitti sitä, että sijoittajavastuu toteutui. Siis leikattiin niitä velkoja, joita Kreikalla oli, joten pankkien sijoittajavastuu toteutui tältä osin. Eli tämä oli se iso muutos, mikä tapahtui Vanhasen—Kiviniemen hallituksen ja Kataisen hallituksen europolitiikan välillä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan olla niin hyväuskoinen tai naiivi, että uskon, että vasemmisto hyvää hyvyyttään ajattelee, että Suomen on oltava mukana esimerkiksi Euroopan vakausmekanismin perustamisessa silloin, kun se 2012 lähdettiin perustamaan ja nähtiin se riskittömänä toimenpiteenä ja nähdään nähtävästi teillä edelleenkin. Silloin esimerkiksi tässä valtiovarainministeriön muistiossa 3.5.2012 sanotaan suomen kielellä aika hyvin, ihan muistin virkistämiseksi tämä. Tässä puhutaan siitä, että Suomen osuus siitä EVM:n pääomasta on 1,7974 prosenttia elikkä 1,8 prosenttia, vähän vajaa. Tämä vastaa 12,58 miljardin euron osuutta. Siitä osastahan me annoimme sen 1,44 miljardia euroa maksettua osakepääomaa ja loput 11,14 miljardia euroa vaadittaessa maksettavana pääomana, ja meillä on tämä vastuu niskassamme.

Kun tämä päätös tehtiin, silloinhan täällä vakuutettiin silloisen valtiovarainministeri Urpilaisen toimesta, että meillä on niin valtavan hyvät vakuudet tälle 1,44 miljardille ja se on hyvä bisnes, me saamme korkoa siitä, ja kaikkia muita höpötyksiä tänne annettiin. Te olitte silloin, vasemmisto, siinä mukana. Te olitte mukana siinä hallituksessa. Te olitte siunaamassa tämän päätöksen. Siinä mielessä nyt, kun me katsomme, kun aikaa menee, me näemme tämän tulevaisuudessa vielä, että jos nämä joskus sattuvat laukeamaan, koska eurokriisi ei ole ohi, me emme tiedä koskaan, mitä täällä tulee tapahtumaan tällä taloussektorihommalla, niin meille laukeaa pelkästään tämän kautta silloin tämä 11 miljardia vielä maksettavaksi tai osa siitä voi laueta.

Kun lähdetään velkoja järjestelemään, velkoja antamaan anteeksi valtioille, jotka eivät pysty niistä suoriutumaan, niin silloin me joudumme omalta osaltamme kaivamaan kukkaroa ja silloin veronmaksajat maksavat. Tämän me haluaisimme välttää, koska me emme luota eteläeurooppalaiseen tapaan välttämättä hoitaa sitä taloutta niin pedanttisesti kuin se Suomessa hoidetaan, saati että he puhuisivat meille totuutta niissä asioissa, kun niistä rahoista aletaan puhua, miten sitä tulee ja miten sitä menee. Tämä on niin iso ero, (Puhemies koputtaa) kulttuuriero Pohjoismaitten ja Etelä-Euroopan välillä, että pelastakoot ne muut maat (Puhemies koputtaa) pankkinsa siellä. Eivät he lopeta sitä tukipolitiikkaa, vaikka Suomi jää kelkasta pois. Ei tämä 1,8 prosenttia ole niin iso hintalappu, etteivät he jatkaisi sitä politiikkaa. Mutta me voimme valita, jatkammeko me sitä tukipolitiikkaa vai emme.

Keskustelu päättyi.