Juho Eerola /ps:
Arvoisa herra puhemies! Eurokriisi on jälleen otsikoissa.
Kreikan tilanne uuden presidentin nimittämisestä johtaa
todennäköisesti hallituksen kaatumiseen ja uusiin
vaaleihin tammikuussa. Gallupien ylivoimaisen ykkösen,
vasemmistoliiton sisarpuolueen Syrizan, keskeisin lupaus Kreikan
kansalle on tukipakettivelkojen leikkaaminen, joka toisi Suomellekin pahimmassa
tapauksessa miljardien tappiot.
Kreikan talouden tervehdyttäminen ei ole mennyt suunnitellusti.
Maa on jatkuvasti ollut joko myöhässä tai
alittanut tavoitteet tukipakettien ehtona olleiden uudistusten toteuttamisessa. Kaikesta
tästä lupausten jatkuvasta rikkomisesta huolimatta
Suomi ja muut euromaat ovat antaneet Kreikalle taas lisäaikaa.
Eli maata, jota ei olisi edes pitänyt hyväksyä euroon,
kohdellaan tällä tavoin.
Kysynkin valtiovarainministeriltä: hyväksyykö hallitus
Kreikan velkojen anteeksiannon tai lainaehtojen helpottamisen, ja
miten suuret tappiot Suomelle syntyvät, jos Kreikka (Puhemies koputtaa)
ei velkojaan maksa?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että Kreikka
on viimeisen vuoden aikana huomattavasti petrannut juoksuaan. Siellä on
käytännössä tilanne, jossa Kreikka
kykenee huolehtimaan velkojensa maksusta, koroista ja lyhennyksistä.
Ne helpotukset, jotka tässä on vuosien mittaan
Kreikalle annettu korkoihin ja maksuaikatauluun, sekä Kreikan
talouskehitys ovat tuottaneet tämän tuloksen.
Tällä hetkellä Kreikka tavoittelee
viidennen väliarvion edellytyksien täyttämistä,
ja siitä syystä Kreikalle on nyt, hakemuksensa
mukaan, myönnetty kaksi kuukautta lisäaikaa ikään
kuin teknisesti täyttäen tuon viidennen väliarvion
tavoitteet. Tällä hetkellä ei ole mitään
epäilystä siitä, etteikö Kreikka
kykenisi huolehtimaan kahden kuukauden kuluessa noista tavoitteista.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksiä,
ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa puhemies! Eduskunta on antanut verovarojemme ja päätösvallan asioistamme
lipua Brysseliin. Kuten viime perjantain luottamusäänestyksessä nähtiin,
yleensä vain perussuomalaiset ovat tätä rahan
ja vallan siirtoa vastustaneet.
EU:n nettojäsenmaksumme ennustetaan kasvavan jo yli
miljardiin euroon, ja lisälaskua on tulossa. Uusimpana
yhteisvastuun kasvattajana on komissaari Kataisen valmistelema yli
300 miljardin investointirahasto. Suomi tarvitsee kipeästi
investointeja, mutta ainakin Euroopan investointipankin pääjohtajan
kommenttien pohjalta Suomen on turha odottaa rahastosta muuta kuin
murusia. Virallisten selitysten mukaan tämä Kataisen
rahasto ei lisää yhteisvastuuta tai korota jäsenmaksuja.
Mutta viimeksi, kun tällaisia "rahaa tyhjästä" -lupauksia
tehtiin USA:n asuntolainamarkkinoilla, seurauksena oli vuoden 2008
finanssikriisi.
Kysynkin pääministeriltä: hyväksyykö hallitus
Kataisen yhteisvastuullisen investointirahaston, ja mihin toimiin
hallitus aikoo nyt ryhtyä, jotta Suomen EU-nettojäsenmaksu
alenee?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Veikkaanpa, että tuon kysymyksen sisältämiin
virheisiin puuttumiseen menisi noin 15 minuuttia.
Todettakoon, että kyseessä on investointirahasto,
jossa komissio on sitoutunut 8 plus 8 miljardin pakettiin olemassa
olevissa budjettisäännöissä,
ja siihen lisäksi Euroopan investointipankin noin 5 miljardia.
Olettama on, että vivutusvaikutus on 15, mikä tarkoittaa
sitä, että tästä budjetista,
tästä rahastosta muodostuu noin 300 miljardin
suuruinen paketti. Tämä ei tule lisäämään
Suomen kustannustaakkaa, tämä ei ole missään
muodossa yhteisvastuullinen. Tämä on askel, jolla
pyritään saamaan Euroopan talous uudestaan nousuun,
mukaan lukien Suomen. Se sisältää tämän
kasvurahaston, sisämarkkinoiden vapauttamisen, digitaalisten
sisämarkkinoiden vapauttamisen, energiaunionin ja mahdollisesti myös
EU—USA-vapaakauppasopimuksen.
Eli kyseessä ei ole sellainen monsteri, jota äsken
ehdotitte.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Nyt ei kyllä ylimysmielisyyteen
olisi paljon varaa. Muistaakseni te, herra pääministeri,
aikoinaan sanoitte, kun ensimmäinen tukipaketti annettiin, että se
on pölhöpopulismia, jos joku väittää,
että Kreikan tilanne ei ole hoidettu.
Palaan kuitenkin päivän tekstiin. Valtiovarainministeri
Rinne, silloin kun te ette vielä ollut valtiovarainministeri
vaan Jutta Urpilainen oli, niin te puhuitte velan anteeksiannoista,
osittaisista ainakin, ja laina-ajan pidentämisistä.
Kuinka pitkä sen laina-ajan pitää olla?
Saako suomalainen pienyrittäjä tai meikäläinen
asuntolainan hakija sata vuotta nollakorolla lainaa, vai minkälaisen
helpotuspaketin te aiotte tässä tehdä?
Ja sitten jos Syriza, siis vasemmistoliiton veljespuolue, voittaa
siellä vaalit, niin pidättekö mahdollisena,
että Kreikka joutuu poistumaan tai pitää poistaa
eurovaluutasta? Vai onko tämä eurovaluutta ikuinen?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Käytännössä tilanne
on Kreikan osalta se, että tarvitaan tekninen pidennys
viidennen väliarvion tavoitteen toteuttamiselle, kaksi kuukautta.
Jos sitten käy sillä tavalla, että Kreikka
ei kykene täyttämään tuon viidennen
väliarvion tavoitteita määrätyssä ajassa,
se johtaa likaiseen exitiin, ja se tarkoittaa käytännössä sitä,
että tilanne on täysin uusi.
Sama koskee Kreikan poliittista tilannetta. Siellä on
nyt päätetty aikaistaa presidentinvaaleja, ja
29. päivä joulukuuta Kreikan presidentti tulee
valittavaksi. Jos valinta tapahtuu sillä tavalla, että nykyinen
ryhmittymä onnistuu vaaleissa, se tarkoittaa todennäköisesti
sitä, että Kreikan poliittinen tilanne rauhoittuu
hetkeksi aikaa, ja silloin tämä lähtökohta,
että Kreikka ikään kuin jatkaa tasaisella
mallilla tästä eteenpäin, voi toteutua.
Toinen vaihtoehto on se, että käy niin, että Kreikka
ei pysty valitsemaan presidenttiään parlamentissa,
mikä johtaa sitten siihen, että tulee uudet parlamenttivaalit.
Sen jälkeen tilanne on uusi.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Miten tässä asiassa on
menetelty? Valtiovarainministeri Rinne sopi maanantaina euroryhmässä,
että Suomi on valmis jatkamaan Kreikan toisen sopeutusohjelman
voimassaoloaikaa, vaikka nykyinen laki ei sitä salli. No,
nyt sitten täytyy lakia Suomessa muuttaa. Tämä tuli
eilen lähetekeskusteluun iltapäivällä ja
listan viimeiseksi. Näyttää olevan se
tapa, että kun näitä tukipaketteja hoidetaan,
ne hoidetaan eduskunnassa aina yön pimeinä tunteina.
Se on totta, että Kreikassa on kova poliittinen paine
päästä troikasta eroon. Mutta, valtiovarainministeri
Rinne, sanoitte tässä äsken, että Kreikan
talous on paremmassa kunnossa. Uskotteko todellakin, että nyt
kreikkalainen kirjanpito on tehty oikein, ja uskotteko oikeasti,
että Kreikka pystyy lainansa takaisin maksamaan?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Olin eilen valtiovarainvaliokunnassa kuultavana
budjetista, mutta myöskin käytiin keskustelua
Kreikasta ja sen tilanteesta. Viittaan siellä alivaltiosihteeri
Saarenheimon toteamukseen. Hän on ollut hyvin tiiviisti
mukana valmistelussa, ja hän totesi, että jos
joku asia on mennyt kuntoon, niin se liittyy tähän
Kreikan tilastointitoimintaan. Siellä nyt kaikki on kunnossa.
Uskotaan Kreikan tilastointitoimintaan, kyllä.
Sitten Kreikan taloustilanteen osalta totean sen, että meillä on
olemassa dataa, tietokantaa siitä, että Kreikka
on itse asiassa tällä hetkellä näitten
ohjelmamaitten parhaitten joukossa taloustilanteessaan, sen kehittymisessä.
Siellä kasvaa talous ja on käytännössä semmoinen
tilanne, että he kykenevät maksamaan sekä velat
että korot. Kreikalla on tästä eteenpäin
kahdeksan vuoden lyhennysvapaa aika, ja sen jälkeen Kreikka alkaa
maksamaan velkojaan
Paula Lehtomäki /kesk:
Arvoisa puhemies! Palaisin tuohon alkuperäisen kysymyksen
toiseen osioon eli tähän eurooppalaiseen investointirahastoon.
Arvoisa pääministeri, te nytkin puhuitte myönteisessä hengessä,
ja on toki tärkeää, että Euroopan
tasollakin tehdään kaikki voitava tämän
talouskasvun ripeyttämiseksi.
Keskusta on useita vuosia esittänyt sitä,
että Suomessakin valtion omaisuutta käytettäisiin
tehokkaasti tällaisen mittavan kasvurahaston kautta, ja
myös siinä olisi tarkoitus mobilisoida yksityistä pääomaa
työpaikkojen ja työllisyyden eteen. Suomen Pankki
on tänään antamassaan taloustiedotteessa
kyllä viitannut hyvin samanlaisiin keinoihin talouskasvun
elvyttämiseksi.
Pääministeri, te suhtaudutte myönteisesti
tähän eurooppalaiseen kasvurahastoon, vaikka me tavallaan
suomalaistenkin rahoja kierrätämme sinne Brysseliin
ja sitten anomme niitä tänne takaisin. Voisitteko
te yhtä tukevasti koko hallituksen voimin myöskin
lähteä rakentamaan mittavaa, tuntuvaa kasvurahastoa
tänne kotimaahan, jotta myös omin toimenpitein
voitaisiin saada tätä taloutta liikkeelle?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Tässähän
on kuitenkin kyse kahdesta täysin erityyppisestä rahastoajattelusta. Euroopan
unionissa tämä rahasto tulee olemassa olevan budjetin
sisältä eli kehysten sisältä.
Se on erittäin pieni määrä,
jonka oletetaan saavan sitten viisitoistakertaisen vivutusvaikutuksen.
Mehän teimme kasvurahaston tämän
hallituksen kehyspäätöksissä keväällä.
Kaksi kertaa 300 miljoonaa euroa tullaan käyttämään
erilaisiin kasvutoimiin.
Sikäli kun olen ymmärtänyt keskustan
mallin, niin te olisitte myymässä tuottavia, voittoa
tekeviä valtion omistuksia ja yrityksiä, toimimassa tässä jonkinnäköisenä riskisijoittajana
ja valitsemassa tältä pohjalta ikään
kuin Suomen talouden voittajat. Minun mielestäni tämä on
sellaista riskialtista toimintaa, johonka valtion ei pidä mennä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pidetään varmaan tämä keskustelu
tässä varsinaisessa aiheessa. Oliko edustaja Pekkarisella
tähän alkuperäiseen kysymykseen liittyvä puheenvuoro?
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyllä vaan tähän
Kreikkaan liittyy myöskin tämä, mitä Junckerin
johdolla tällä hetkellä suunnitellaan,
jos puhemies siitä sallii jatkaa.
29 miljardia Euroopan maiden joko rahaa tai takauksia — sillä yhteensä pyritään
saamaan tuo 315 miljardia euroa kokoon. Suomen laskennallinen osuus
tästä on ymmärtääkseni
noin puoli miljardia euroa.
Kysymykseni kuuluu: uskooko pääministeri, että tämä Suomen
raha, jonka me olemme lähettäneet sinne Brysseliin...
tai että kun ne meidän takausvastuumme, joilla
EIP ottaa markkinoilta rahaa, lähetetään
sinne Brysseliin, se elvytysvaikutus Suomenkin talouteen olisi sitä kautta
parempi kuin jos me vastaavat varat käyttäisimme täällä itse
ja vivuttaisimme markkinoilta rahaa ja sillä täällä kansallisesti
elvyttäisimme? Onko Brysselin kautta elvyttäminen
tässä mielessä selvästi parempaa
kuin kansallinen elvytys?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen, taidatte kyllä itsekin
tietää, että tällä hetkellä te
ikään kuin vertaatte appelsiineja ja omenoita.
(Välihuutoja) Näillähän ei ole
toistensa kanssa minkäännäköistä tekemistä.
Me olemme sellaisessa tilanteessa, jossa Euroopan unionin olemassa olevaa
budjettirahaa käytetään. Yhtä hyvin
kuin minä — olette kuitenkin ollut valtioneuvoston
jäsenenä monta vuotta — tiedätte,
että Euroopan unioni ei todellakaan ole mikään
kirjanpitoharjoitus, jossa katsotaan, miten paljon pantiin sisään
ja miten paljon tulee ulos.
Ehkä vastakysymyksenä voin esittää,
uskooko edustaja Pekkarinen todellakin, että valtio pystyy
täällä Suomessa vivuttamalla valitsemaan
ne voittajat, joilla saadaan talous kasvuun. Jos tähän
vastaus on ei, silloin varmasti EU-tasolla vastaus on myös
ei.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Se EU-raha otetaan todellakin budjetin sisältä.
Tärkeimpiä kohteita on Horisontti-ohjelma — Euroopan
tutkimuksen ja kehittämisen ohjelma, kahdeksas puiteohjelma — toinen
on eurooppalaiset verkot. Eivätkö nämä asiat
juuri ole tavattoman tärkeitä eurooppalaisen kasvun
kannalta? Sieltä näitä rahoja otetaan
nyt tähän tarkoitukseen. Ja sitten, mihinkä niitä aiotaan
laittaa muun ohessa? Eurooppalaiset energiaverkot. Mitä tarkoittaa
eurooppalaiset energiaverkot? Muun muassa eurooppalaiset sähköverkot.
Pohjoismaiden kesken me olemme ne verkot jo rakentaneet, mutta Euroopasta
puuttuu 1 000—2 000 miljardin euron edestä rakentamattomia verkkoja.
Kysymys kuuluu, arvoisa pääministeri: oletteko
te sitten varma siitä, että kun me sinne ne rahat
ja takausvastuut lähetämme, me saamme sieltä Suomen
talouden elvyttämiseksi ihan oikein rahaa tänne?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Aina kun puhutaan EU:sta ja rahasta,
kaikista keskeisintä on, että asioita ovat hoitamassa
sellaiset suomalaiset, jotka tuntevat Euroopan unionin instituutiot,
jotka osaavat toimia kansainvälisessä ympäristössä,
jotka ovat olleet neuvottelemassa tämäntyyppisistä asioista aikaisemmin.
Se tarkoittaa sitä, että valtioneuvoston jäsenillä pitää olla
hyvä verkosto, pitää olla hyvä lobbauskyky.
Uskonko, että me tulemme tässä onnistumaan?
Kyllä uskon, koska uskon siihen, että valtioneuvostossa
on jäseniä, joilla on kokemusta Euroopan tason
työstä, ja olen varma siitä, että kun
katsomme Horisonttia, energiavaroja tai vastaavia, onnistumme neuvottelemaan
ihan yhtä hyvin kuin onnistuimme neuvottelemaan vaikkapa
maaseudun kehittämisrahat sellaiselle tasolle, jolla ne
eivät koskaan aikaisemmin olleet olleet, kun EU-budjetista
neuvoteltiin.
Tähän voisi vielä tietysti lisätä sen,
että nämä neuvottelut ovat pitkäjänteistä työtä eikä kannata
pistää kaikkia rahoja tai ajatuksia tähän
investointirahastoon, koska se on ainoastaan tilkka tässä kokonaisuudessa.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Tuli nyt nähtyä sekin päivä,
kun edustaja Soini puolustaa täällä vanhoja
puolueita. Hän on hyvin huolestunut siitä, että 30
vuotta Kreikkaa huonosti hoitaneet puolueet mahdollisesti menettävät
valtansa, kun vasemmisto, Syriza, nousee. Sama kehitys tapahtuu
Espanjassa, jossa Podemos-vasemmistopuolue on tällä hetkellä kaikkein
suosituin. Mutta mitä edustaja Soini tekee? Puolustaa vanhoja
puolueita, niitä puolueita, jotka ovat ajaneet Kreikan
talousongelmiin, ja niitä puolueita, jotka ovat ajaneet
Espanjan talousongelmiin.
Arvoisa puhemies! Kun katsotaan Kreikan tilannetta, nähdään,
että siellä on leikattu palkkoja, siellä on
leikattu eläkkeitä, ihmiset ovat menettäneet
asuntonsa, he eivät saa lääkäripalveluita.
On arvioitu, että Kreikka ei nouse sieltä ylös, kun
se on lyöty polvilleen, ellei velkoja uudelleenjärjestetä.
Kysynkin teiltä, valtiovarainministeri Rinne: onko teidän
arvionne se, että tällä ohjelmalla (Puhemies
koputtaa) todella Kreikka lähtee nousuun, vai pitäisikö harkita,
niin kuin olette aikaisemmin sanonut, sitä, että Kreikan lainoja
uudelleenjärjestellään niin, että Kreikalla on
mahdollisuus nousuun?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, tällä hetkellä Kreikan
tilanne on se, että ohjelmamaista, joita ovat Portugali,
Espanja ja Irlanti — sehän jo vapautui ohjelmasta — Kreikka on
itse asiassa talouskehityksessään ja velanmaksukyvyssään
tällä hetkellä parhaimmassa asemassa
näihin kolmeen muuhun valtioon verrattuna, ja tästä näkökulmasta
ei ole edes käyty minkäänlaista keskustelua
tuolla euroryhmässä tai Ecofinin puitteissa siitä,
että Kreikka tarvitsisi joitain velkahelpotuksia korkojen
tai velan maksuajankohtaan. Nyt juuri tällä hetkellä näyttää siltä,
että Kreikka kykenee suoriutumaan niistä veloistaan.
Riitta Myller /sd:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten valtiovarainministeri Rinne juuri
totesi, nyt Kreikalle ei olla antamassa lisää rahaa,
ei olla antamassa velkoja anteeksi. Ollaan tekemässä mahdollisimman
hyvä poistuminen tästä ohjelmasta, sellainen,
joka hyödyttäisi parhaalla mahdollisella tavalla
koko Euroopan unionia ja myöskin kreikkalaisia itseään.
Sellainen mahdollisuus annetaan nyt Kreikalle, mutta lisää rahaa ei
anneta.
Mutta tämä liittyy kyllä myöskin
tähän Euroopan unionin elvytyspolitiikkaan. Kun
me saamme hoidettua nämä kriisimaat mahdollisimman hyvin
ja saamme tämän yhteisen investointipaketin toimimaan,
myös Euroopan unioniin tulee uudenlaista vetovoimaa investoinneille.
Kysynkin nyt valtiovarainministeri Rinteeltä: eikö nyt kaikkein
tärkeintä Suomen talouden nousun kannalta myöskin
ole se, että Euroopan unionin alueella saadaan investoinnit
liikkeelle? Koska Suomi on vientivetoinen ja nimenomaan Euroopan unioni
on sen vientikohde, niin tapahtuipa se millä tavalla tahansa,
kun saamme pyörät pyörimään
Euroopassa, se on aina meille hyväksi.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Suomi vie Euroopan unionin alueelle 55 prosenttia
kokonaisviennistään. Se on siis tärkein
vientialue, ja tästä näkökulmasta
on todella tärkeätä, että investointilamaa
tai investointitaantumaa kokenut Eurooppa saadaan uudelleen jaloilleen.
Meidän näkökulmastamme, meidän
investointihyödykkeittemme viennin näkökulmasta
on todella tärkeätä, että saadaan
Eurooppaan talouskasvua.
Tämä investointiohjelma, jota komissio nyt esittää,
on siis kolmiosainen: siellä on tämä investointirahasto
yhtenä osana sitä kokonaisuutta, toinen osa kokonaisuutta
on tämä EIP:n rahoitus, ja kolmas osa kokonaisuutta
on investointiesteiden poistamiseen liittyvä ohjelma Euroopan
unionin alueella. Kaikkia näitä yhdessä käyttäen
pääsemme tilanteeseen, jossa Eurooppa pikkuhiljaa
elpyy ja Suomi sen mukana.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, olette esittänyt
haastattelussa, että tulee hakea oikea taso, millä kreikkalaiset
selviävät lainojen anteeksiannon kautta. Eli olitte
tuolloin valmis antamaan Kreikalle velkoja anteeksi, mikä merkitsisi
suomalaisten veronmaksajien rahojen lopullista menetystä,
ei vain Kreikalle, vaan sitä surutta rahoittaneille pankeillekin.
Kreikan kaikki mittarit ovat punaisella: on jättityöttömyys
ja jättivelat. Kreikka ei tule selviytymään
veloistaan, jollei maksuaikaa edelleen pidennetä tämän
vuosisadan loppupuolelle. Vai oletteko valmis antamaan, niin kuin
aiemmin olette todennut, Kreikan velkoja anteeksi? Onko harkinnassa,
että Kreikka siirtyisi ystävällisesti euron
ulkopuolelle? Olisiko siinä paras vaihtoehto — että se
devalvoisi drakmansa ja saisi kilpailukykynsä takaisin?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Minä olen nyt useampaan kertaan tässä tämän
keskustelun aikana todennut sen, että kaikki se tieto,
mikä meillä on käytettävissä Kreikan
osalta, näyttää, että Kreikka
on pikkuhiljaa palaamassa tilanteeseen, jossa se saa markkinoilta
rahoitusta, ja sitä pitää auttaa näille
markkinoille takaisin. Tällä hetkellä tilanne
on myös, niin kuin olen tässä nyt useampaan
otteeseen todennut, että Kreikka näyttäisi
selviytyvän veloistaan, velkojen maksusta. Kreikka pääsee
takaisin kasvun tielle, ja sitä kautta Kreikan ohjelma tulee
päättymään parin kuukauden päästä vuodenvaihteessa.