Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tuhannet ihmiset eri puolilla Suomea ja etenkin täällä pääkaupunkiseudulla
jonottavat vuokra-asuntoihin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa
pitää vauhdittaa, ja olemme odottaneet hallituksen
toimia rakentamisen vilkastuttamiseksi.
Arvoisa lähiöiden puolustaja, ministeri Viitanen,
olen luottanut teihin, koska olette useissa yhteyksissä luvannut
20-vuotista korkotukimallia lisäämään
vuokra-asuntotuotantoa ja monipuolistamaan rahoitusvaihtoehtoja
valtion tukemassa rakentamisessa. Myös hallitus lupasi
tämän rakennuttajien kannattaman mallin kohdekohtaisena
viime keväänä. Onko hallitus nyt nostanut
kädet pystyyn ja pettää taas lupauksensa, kun
viime viikolla blogissanne kerroitte, että olette luopunut
tästä hyvästä, pari vuotta valmistellusta
hankkeesta? Miksi tätä asiaa ei toteuteta? Miksi
ihmiset jälleen saavat pettyä?
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen
Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä, lähiöiden puolustaja.
Nimittäin on todella tärkeää,
että lähiöistä ja kaiken kaikkiaan
meidän ihmisten kodeista pidetään hyvää huolta
ja niitä on kylliksi.
Tämä hallitus ei ole ollut toimeton tällä kaudella.
Meillä on valtavasti erilaisia tukitoimia, joita olemme
tehneet, jotta ihmisille syntyisi riittävästi
koteja. Pitkäaikaisen korkotuen ehdot ovat edullisimmillaan,
A-Kruunu rakennuttaa valtion itse pääomittamia
koteja, ja meillä on käytössä,
hyvä niin, tällä hetkellä eräänlainen
väliaikainen malli, jossa olemme täytetakaukseen lisänneet
käynnistysavustuksen. Lisäksi olemme parantaneet
nuorten ja opiskelijoiden asumisen tukimuotoja, ja hyvin paljon
on myös muita toimia.
Se on kieltämättä pettymys, että tämä lyhyt korkotuki
yhtenä mallina tästä joukosta on nyt — näyttäisi
siltä — jäämässä tällä kaudella
toteutumatta. Me etsimme siihen erilaisia muotoja. Minulla oli siihen
valmis esitys, jossa huomioitaisiin se, että syntyy sekä koteja
että vähän vielä markkinahintaa
kohtuuhintaisempiakin koteja, (Puhemies koputtaa) mutta niin kävi,
että emme päässeet yhteiseen näkemykseen
siitä, onko tämä tukimuoto sitten riittävä,
ja näin ollen tältä erää se
on jätetty tästä valikoimasta pois.
Mutta minä en luovuta, (Puhemies koputtaa) arvoisa
puhemies. Se ei tule kysymykseen, vaan me kehitämme lisää toimia,
ja todellakin, nyt tarvitaan ihmisille koteja.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta
lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan
ja painamalla V-painiketta.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomeen tarvitaan parempi työllisyys,
ja etenkin rakennusalalla on paljon työttömiä.
Arvoisa ministeri! Te ette vastannut suoraan kysymykseeni, miksi
tuo hanke jäi toteuttamatta. Eikö juuri nyt tule
etsiä keinoja, joilla saadaan asuntotuotantoa vauhditettua
ja näin etenkin suomalaisille rakennusalan ammattilaisille töitä?
Voitaisiinko esimerkiksi kaavoitusmenettelyjä nopeuttaa
ja lupakäsittelyjä sujuvoittaa? Voitaisiinko viranomaisten
valittamista toisten viranomaisten päätöksistä rajoittaa
ja muutenkin rakentamiseen liittyvää byrokratiaa
vähentää?
Jo pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen
ohjelmassa oli tavoitteena väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta
luopuminen. Arvoisa lähiöiden puolustaja ministeri
Viitanen: viedäänhän edes tämä tavoite
nyt maaliin, jotta asuntorakentamisen kustannuksia saadaan edes
vähän alennettua? Ja toivon, että vastaatte
siihen ensimmäiseen kysymykseen.
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen
Arvoisa herra puhemies! Tämä lyhyt korkotuki yhtenä joukosta
jäi toteuttamatta, koska ei löytynyt yhtenäistä näkemystä siitä,
onko tämä malli toimiva. Minusta se oli tarpeellinen,
toimiva ja hyvä, koska sillä olisi saatu markkinahintoja edullisempia
vuokra-asuntoja. Mutta meillä on myös, hyvä niin,
paletissa muita, koska olemme todella monia toimia tässä ennättäneet
jo tehdä ja mietimme niitä myös lisää.
Jatkossa täytyy ajatella, voisimmeko pitkän tuen
korkotukiehtoja pitää vielä pitemmän
ajan parempina, että ihmisille syntyisi koteja. Aion kyllä näitä kaikkia
asioita vielä viedä eteenpäin.
Mutta, puhemies, tässä oli monta kysymystä. Kysyitte
muun muassa kaavoitusmenettelyn joustavoittamisesta. Juuri eilen
oli maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesta
eduskunnan salissa käsittelyssä yksi laki, jossa
omalta osaltaan muun muassa vähennetään
selvitysten vaatimusta kaavoituksessa, mikä varmasti joustavoittaa tältä osin
kaavoitusmenettelyä.
Tämä väestönsuojakysymys
ei kuulu vastuulleni, se kuuluu sisäministeriön
vastuulle, mutta ympäristöministeriö on
kyllä tästä sitä mieltä, että myös
näiden velvoitteiden keventäminen olisi hyvä saada
maaliin. Monet viittaamistanne asioista ovat myös kuntatason
ratkaisuja — kunnan päättäjät
voivat niihin vaikuttaa — ja kaiken kaikkiaan meillä on
meneillään ministeriössä (Puhemies
koputtaa) normitalkoot, joissa tulemme uudistamaan koko rakentamismääräyskokoelman
2017 mennessä, ja niillä tulemme joustavoittamaan,
puhemies, juuri näitä vaadittuja menettelyjä.
Juha Väätäinen /ps:
Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti vähän
puolustan asuntoministeriä. Tämä hallitus
on kykenemätön tekemään näitä asuntopoliittisia
ratkaisuja kaiken kaikkiaan, puhutaan sitten maankäytöstä,
kaavoituksesta tai tonttipolitiikasta. Katson teihin, valtiovarainministeri:
te olette lähtenyt sille linjalle, että täällä kytketään
liikennettä ja asumista, ja sitä kautta olisi
mahdollisuus tehdä kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Mitä te
ajattelette tästä toteuttamatta jääneestä 20
vuoden mallista ja muista suuremmista ratkaisuista? Samat puolueet
istuvat esim. pääkaupunkiseudulla niin kaupunkien
hallituksissa ja valtuustoissa kuin hallituksessa. Tämä on
aikaansaamattomuutta hallitukselta, ei välttämättä asuntoministeriltä.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Haluan todeta sen, että silloin
kun hallitusohjelmaa ja budjettia rakennettiin, me pääsimme
14 pääkaupunkiseudun kunnan kanssa yhteisymmärrykseen
siitä, että ensinnäkin toteutetaan MAL-aiesopimukseen
liittyvä 4,8 miljoonan neliön rakentamismäärä kaavoitettua maata.
Siihen yhteyteen liitettiin sitova sopimus siitä, että 300 000
lisäkerrosneliömetriä saadaan kaavoitettua
maata, kun tehdään näitä isoja
infrahankkeita.
Tänään olin käynnistämässä tämän
Länsimetron jatkeen rakennustyötä, ja
siinä yhteydessä Espoon apulaiskaupunginjohtaja
totesi, että tuolle alueelle on tulossa vuoteen 2050 mennessä noin
70 000 uutta asuntoa. Eli tämä asuntopolitiikka
on kyllä tästä näkökulmasta
kulkemassa eteenpäin.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämä asuntotilanne on vaikein
täällä pääkaupunkiseudulla,
ja täällä ongelmana ei kyllä ole
mikään korkotuki tai muu semmoinen, vaan se, että asuntoja
vain yksinkertaisesti on liian vähäsen. Kaikki
järkevästi kaavoitetut tontit kyllä rakennetaan.
Ongelmana on aika paljon se, että tarvittaisiin liikenneyhteyksiä,
ja ne ovat taas pitkälti valtion vastuulla, ja se hidastaa
tätä toimintaa nyt hyvin paljon. Meillä on
esimerkiksi Kruunuvuorenrantaan suunnitteilla 15 000 asukkaalle asunnot,
mutta nyt ikään kuin raitiotieyhteys sinne näyttäisi
viipyvän jonnekin 30-luvulle. 15 000 asukasta
sitten odottaa tätä aika pientä valtion
panosta. Sen takia olisi oikeastaan paljon tärkeämpää saada
tänne etupainotteisesti joukkoliikennerahoja, koska tiiviiseen
kaupunkirakenteeseen vain ei voi rakentaa ilman liikenneyhteyksiä lisää.
(Puhemies koputtaa)
Väestönsuojia paljon kalliimpia ovat nämä autopaikkanormit.
Yksi autopaikka maksaa tiiviillä alueella 20 000—70 000
euroa. Se on aivan kohtuuton lisäkustannus asumiseen.
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen
Arvoisa herra puhemies! Kuten sanottu, näihin autopaikkaratkaisuihinhan
pystytään vastaamaan kuntatasolla, ja hyvin moneen
kysymykseen itse asiassa voidaan vastata nimenomaan kuntien päätösten
kautta.
Me todellakin tarvitsemme tontteja, tontteja, tontteja. Me tarvitsemme
riittävästi tontteja, ja siksi esimerkiksi minä olen
puhunut paljon tästä tupo-hengestä, jolloin
kaikkien pitää laittaa kortensa kekoon. Valtiolla
on isot kortit pöydässä. Olemme lisänneet
tukia ihmisten kotien korjaamiseen, kotien rakentamiseen.
Kun puhuttiin tästä maankäytöstä,
mihin edustaja Soininvaara viittasi, niin kyllä tämä valtiovarainministeri
Rinteen äsken mainitsema sopimus siitä, että valtio
sitoutuu rahoittamaan merkittäviä liikennehankkeita
sillä ehdolla, että ihmisille tulee koteja, on
merkittävä historiallinen päänavaus
tässä. On aivan totta, että jotta asuntotuotanto
sujuisi hyvin, niin sen täytyy olla suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen,
ja siihen nähden tietenkin odottaisin paljon myös
näiltä tulevilta ratkaisuilta, esimerkiksi metropolihallinnon
ja metropolikaavan osalta. Myös näillä (Puhemies
koputtaa) pystytään edistämään
järkevää yhdyskuntarakennetta.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Suomi tarvitsee työtä ja
verotuloja. Rakennusala on varsin työllistävä ala.
Jokaisen miljoonan euron panos tuo 15—16 työpaikkaa.
Se on hyvin tärkeä asia. Toinen merkittävä asia
on se, että rakentamisessa veroluonteisia maksuja on noin
40 prosenttia.
Ministeri korosti täällä puheenvuorossa,
että paljon ratkaisuja on tehty rakentamisen hyväksi. Kuitenkin
me kaikki tiedämme täällä salissa
sen, että rakentamisen kokonaismäärä on
laskenut voimakkaasti. Onko Kruunuasunnot ollut pelastus? Minun
mielestäni ei ole tapahtunut yhtään mitään,
vaikka sille on nyt annettu tiettyjä tehtäviä.
Mutta onko ministeri huomioinut sen, että korjausvelka
on erittäin suuri niin vuokratalopuolella kuin asunto-osakeyhtiöissä?
Eikö nyt olisi korkea aika panostaa siihen, että valtio
antaisi tietyn prosenttimäärän avustusta
näitten asunto-osakeyhtiöitten korjaukseen, ja
sitä kautta Suomi saisi töitä ja tuloja?
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen
Arvoisa herra puhemies! Tuossa kun tulin ministeriksi, niin
silloin juuri totesin, että esimerkiksi lähiöt,
1,5 miljoonan ihmisen kodit, ovat tulleet kerta kaikkiaan peruskorjausikään,
ja siksi on viisasta ja järkevää juuri
nyt, tässä ja nyt, myös työllisyyssyistä,
tukea sitä, että ihmisten kodit, meidän
kansallisomaisuutemme, pidetään paremmassa kunnossa.
Näin ollen viime syksystä tämän
vuoden loppuun on panostettu 155 miljoonaa valtion tukeen asuntojen
peruskorjaukseen. Siellä on 10 prosentin suhdanneluonteinen
avustus, joka on ollut hyvin merkittävä. Me tulemme
ensi vuoden alusta pysyväisluonteisesti tukemaan kotien
peruskorjauksia siten, että valtio antaa takauksen asunto-osakeyhtiöiden
pankkilainoihin, koska tänä päivänä monessa
tilanteessa pankkilainan saaminen on ollut hankalaa ja kallista.
Mielestäni on myös järkevää käydä lisäkeskustelua
siitä, mitä vielä voisimme tässä suhdannetilanteessa
tehdä, koska on kylmiä työttömyystalvia
nähty viimeksi ja myös tuleva tulee olemaan sellainen:
mitä voisimme vielä tehdä nyt ja tulevaisuudessa?
Mielestäni uudet avaukset vaikkapa siitä, (Puhemies
koputtaa) että kotitalousvähennys ulotettaisiin
myös kerrostaloihin, voisivat olla paikallaan keskustelumielessä.