Arvoisa puhemies! Tuhannet ihmiset eri puolilla Suomea ja etenkin täällä pääkaupunkiseudulla jonottavat vuokra-asuntoihin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa pitää vauhdittaa, ja olemme odottaneet hallituksen toimia rakentamisen vilkastuttamiseksi.

Arvoisa lähiöiden puolustaja, ministeri Viitanen, olen luottanut teihin, koska olette useissa yhteyksissä luvannut 20-vuotista korkotukimallia lisäämään vuokra-asuntotuotantoa ja monipuolistamaan rahoitusvaihtoehtoja valtion tukemassa rakentamisessa. Myös hallitus lupasi tämän rakennuttajien kannattaman mallin kohdekohtaisena viime keväänä. Onko hallitus nyt nostanut kädet pystyyn ja pettää taas lupauksensa, kun viime viikolla blogissanne kerroitte, että olette luopunut tästä hyvästä, pari vuotta valmistellusta hankkeesta? Miksi tätä asiaa ei toteuteta? Miksi ihmiset jälleen saavat pettyä?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä, lähiöiden puolustaja. Nimittäin on todella tärkeää, että lähiöistä ja kaiken kaikkiaan meidän ihmisten kodeista pidetään hyvää huolta ja niitä on kylliksi.

Tämä hallitus ei ole ollut toimeton tällä kaudella. Meillä on valtavasti erilaisia tukitoimia, joita olemme tehneet, jotta ihmisille syntyisi riittävästi koteja. Pitkäaikaisen korkotuen ehdot ovat edullisimmillaan, A-Kruunu rakennuttaa valtion itse pääomittamia koteja, ja meillä on käytössä, hyvä niin, tällä hetkellä eräänlainen väliaikainen malli, jossa olemme täytetakaukseen lisänneet käynnistysavustuksen. Lisäksi olemme parantaneet nuorten ja opiskelijoiden asumisen tukimuotoja, ja hyvin paljon on myös muita toimia.

Se on kieltämättä pettymys, että tämä lyhyt korkotuki yhtenä mallina tästä joukosta on nyt — näyttäisi siltä — jäämässä tällä kaudella toteutumatta. Me etsimme siihen erilaisia muotoja. Minulla oli siihen valmis esitys, jossa huomioitaisiin se, että syntyy sekä koteja että vähän vielä markkinahintaa kohtuuhintaisempiakin koteja, (Puhemies koputtaa) mutta niin kävi, että emme päässeet yhteiseen näkemykseen siitä, onko tämä tukimuoto sitten riittävä, ja näin ollen tältä erää se on jätetty tästä valikoimasta pois.

Mutta minä en luovuta, (Puhemies koputtaa) arvoisa puhemies. Se ei tule kysymykseen, vaan me kehitämme lisää toimia, ja todellakin, nyt tarvitaan ihmisille koteja.

Arvoisa puhemies! Suomeen tarvitaan parempi työllisyys, ja etenkin rakennusalalla on paljon työttömiä.

Arvoisa ministeri! Te ette vastannut suoraan kysymykseeni, miksi tuo hanke jäi toteuttamatta. Eikö juuri nyt tule etsiä keinoja, joilla saadaan asuntotuotantoa vauhditettua ja näin etenkin suomalaisille rakennusalan ammattilaisille töitä? Voitaisiinko esimerkiksi kaavoitusmenettelyjä nopeuttaa ja lupakäsittelyjä sujuvoittaa? Voitaisiinko viranomaisten valittamista toisten viranomaisten päätöksistä rajoittaa ja muutenkin rakentamiseen liittyvää byrokratiaa vähentää?

Jo pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa oli tavoitteena väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luopuminen. Arvoisa lähiöiden puolustaja ministeri Viitanen: viedäänhän edes tämä tavoite nyt maaliin, jotta asuntorakentamisen kustannuksia saadaan edes vähän alennettua? Ja toivon, että vastaatte siihen ensimmäiseen kysymykseen.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Tämä lyhyt korkotuki yhtenä joukosta jäi toteuttamatta, koska ei löytynyt yhtenäistä näkemystä siitä, onko tämä malli toimiva. Minusta se oli tarpeellinen, toimiva ja hyvä, koska sillä olisi saatu markkinahintoja edullisempia vuokra-asuntoja. Mutta meillä on myös, hyvä niin, paletissa muita, koska olemme todella monia toimia tässä ennättäneet jo tehdä ja mietimme niitä myös lisää. Jatkossa täytyy ajatella, voisimmeko pitkän tuen korkotukiehtoja pitää vielä pitemmän ajan parempina, että ihmisille syntyisi koteja. Aion kyllä näitä kaikkia asioita vielä viedä eteenpäin.

Mutta, puhemies, tässä oli monta kysymystä. Kysyitte muun muassa kaavoitusmenettelyn joustavoittamisesta. Juuri eilen oli maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesta eduskunnan salissa käsittelyssä yksi laki, jossa omalta osaltaan muun muassa vähennetään selvitysten vaatimusta kaavoituksessa, mikä varmasti joustavoittaa tältä osin kaavoitusmenettelyä.

Tämä väestönsuojakysymys ei kuulu vastuulleni, se kuuluu sisäministeriön vastuulle, mutta ympäristöministeriö on kyllä tästä sitä mieltä, että myös näiden velvoitteiden keventäminen olisi hyvä saada maaliin. Monet viittaamistanne asioista ovat myös kuntatason ratkaisuja — kunnan päättäjät voivat niihin vaikuttaa — ja kaiken kaikkiaan meillä on meneillään ministeriössä (Puhemies koputtaa) normitalkoot, joissa tulemme uudistamaan koko rakentamismääräyskokoelman 2017 mennessä, ja niillä tulemme joustavoittamaan, puhemies, juuri näitä vaadittuja menettelyjä.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti vähän puolustan asuntoministeriä. Tämä hallitus on kykenemätön tekemään näitä asuntopoliittisia ratkaisuja kaiken kaikkiaan, puhutaan sitten maankäytöstä, kaavoituksesta tai tonttipolitiikasta. Katson teihin, valtiovarainministeri: te olette lähtenyt sille linjalle, että täällä kytketään liikennettä ja asumista, ja sitä kautta olisi mahdollisuus tehdä kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Mitä te ajattelette tästä toteuttamatta jääneestä 20 vuoden mallista ja muista suuremmista ratkaisuista? Samat puolueet istuvat esim. pääkaupunkiseudulla niin kaupunkien hallituksissa ja valtuustoissa kuin hallituksessa. Tämä on aikaansaamattomuutta hallitukselta, ei välttämättä asuntoministeriltä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Haluan todeta sen, että silloin kun hallitusohjelmaa ja budjettia rakennettiin, me pääsimme 14 pääkaupunkiseudun kunnan kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että ensinnäkin toteutetaan MAL-aiesopimukseen liittyvä 4,8 miljoonan neliön rakentamismäärä kaavoitettua maata. Siihen yhteyteen liitettiin sitova sopimus siitä, että 300 000 lisäkerrosneliömetriä saadaan kaavoitettua maata, kun tehdään näitä isoja infrahankkeita.

Tänään olin käynnistämässä tämän Länsimetron jatkeen rakennustyötä, ja siinä yhteydessä Espoon apulaiskaupunginjohtaja totesi, että tuolle alueelle on tulossa vuoteen 2050 mennessä noin 70 000 uutta asuntoa. Eli tämä asuntopolitiikka on kyllä tästä näkökulmasta kulkemassa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Tämä asuntotilanne on vaikein täällä pääkaupunkiseudulla, ja täällä ongelmana ei kyllä ole mikään korkotuki tai muu semmoinen, vaan se, että asuntoja vain yksinkertaisesti on liian vähäsen. Kaikki järkevästi kaavoitetut tontit kyllä rakennetaan. Ongelmana on aika paljon se, että tarvittaisiin liikenneyhteyksiä, ja ne ovat taas pitkälti valtion vastuulla, ja se hidastaa tätä toimintaa nyt hyvin paljon. Meillä on esimerkiksi Kruunuvuorenrantaan suunnitteilla 15 000 asukkaalle asunnot, mutta nyt ikään kuin raitiotieyhteys sinne näyttäisi viipyvän jonnekin 30-luvulle. 15 000 asukasta sitten odottaa tätä aika pientä valtion panosta. Sen takia olisi oikeastaan paljon tärkeämpää saada tänne etupainotteisesti joukkoliikennerahoja, koska tiiviiseen kaupunkirakenteeseen vain ei voi rakentaa ilman liikenneyhteyksiä lisää. (Puhemies koputtaa)

Väestönsuojia paljon kalliimpia ovat nämä autopaikkanormit. Yksi autopaikka maksaa tiiviillä alueella 20 000—70 000 euroa. Se on aivan kohtuuton lisäkustannus asumiseen.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Kuten sanottu, näihin autopaikkaratkaisuihinhan pystytään vastaamaan kuntatasolla, ja hyvin moneen kysymykseen itse asiassa voidaan vastata nimenomaan kuntien päätösten kautta.

Me todellakin tarvitsemme tontteja, tontteja, tontteja. Me tarvitsemme riittävästi tontteja, ja siksi esimerkiksi minä olen puhunut paljon tästä tupo-hengestä, jolloin kaikkien pitää laittaa kortensa kekoon. Valtiolla on isot kortit pöydässä. Olemme lisänneet tukia ihmisten kotien korjaamiseen, kotien rakentamiseen.

Kun puhuttiin tästä maankäytöstä, mihin edustaja Soininvaara viittasi, niin kyllä tämä valtiovarainministeri Rinteen äsken mainitsema sopimus siitä, että valtio sitoutuu rahoittamaan merkittäviä liikennehankkeita sillä ehdolla, että ihmisille tulee koteja, on merkittävä historiallinen päänavaus tässä. On aivan totta, että jotta asuntotuotanto sujuisi hyvin, niin sen täytyy olla suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen, ja siihen nähden tietenkin odottaisin paljon myös näiltä tulevilta ratkaisuilta, esimerkiksi metropolihallinnon ja metropolikaavan osalta. Myös näillä (Puhemies koputtaa) pystytään edistämään järkevää yhdyskuntarakennetta.

Arvoisa herra puhemies! Suomi tarvitsee työtä ja verotuloja. Rakennusala on varsin työllistävä ala. Jokaisen miljoonan euron panos tuo 15—16 työpaikkaa. Se on hyvin tärkeä asia. Toinen merkittävä asia on se, että rakentamisessa veroluonteisia maksuja on noin 40 prosenttia.

Ministeri korosti täällä puheenvuorossa, että paljon ratkaisuja on tehty rakentamisen hyväksi. Kuitenkin me kaikki tiedämme täällä salissa sen, että rakentamisen kokonaismäärä on laskenut voimakkaasti. Onko Kruunuasunnot ollut pelastus? Minun mielestäni ei ole tapahtunut yhtään mitään, vaikka sille on nyt annettu tiettyjä tehtäviä.

Mutta onko ministeri huomioinut sen, että korjausvelka on erittäin suuri niin vuokratalopuolella kuin asunto-osakeyhtiöissä? Eikö nyt olisi korkea aika panostaa siihen, että valtio antaisi tietyn prosenttimäärän avustusta näitten asunto-osakeyhtiöitten korjaukseen, ja sitä kautta Suomi saisi töitä ja tuloja?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Tuossa kun tulin ministeriksi, niin silloin juuri totesin, että esimerkiksi lähiöt, 1,5 miljoonan ihmisen kodit, ovat tulleet kerta kaikkiaan peruskorjausikään, ja siksi on viisasta ja järkevää juuri nyt, tässä ja nyt, myös työllisyyssyistä, tukea sitä, että ihmisten kodit, meidän kansallisomaisuutemme, pidetään paremmassa kunnossa.

Näin ollen viime syksystä tämän vuoden loppuun on panostettu 155 miljoonaa valtion tukeen asuntojen peruskorjaukseen. Siellä on 10 prosentin suhdanneluonteinen avustus, joka on ollut hyvin merkittävä. Me tulemme ensi vuoden alusta pysyväisluonteisesti tukemaan kotien peruskorjauksia siten, että valtio antaa takauksen asunto-osakeyhtiöiden pankkilainoihin, koska tänä päivänä monessa tilanteessa pankkilainan saaminen on ollut hankalaa ja kallista.

Mielestäni on myös järkevää käydä lisäkeskustelua siitä, mitä vielä voisimme tässä suhdannetilanteessa tehdä, koska on kylmiä työttömyystalvia nähty viimeksi ja myös tuleva tulee olemaan sellainen: mitä voisimme vielä tehdä nyt ja tulevaisuudessa? Mielestäni uudet avaukset vaikkapa siitä, (Puhemies koputtaa) että kotitalousvähennys ulotettaisiin myös kerrostaloihin, voisivat olla paikallaan keskustelumielessä.