Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ukrainan konfliktin myötä sotilaallinen
jännite lähialueellamme on lisääntynyt.
Suomen kohdalla tämä on näkynyt etenkin
lisääntyvinä ilmatilaloukkauksina. Itämerellä on
havaittu myös neuvostoaikaisia strategisia pommikoneita
ensimmäisen kerran sitten kylmän sodan. Venäjän
sotilaallinen käytös muistuttaa meitä tehokkaan
ilmapuolustuksen tärkeydestä. Kaluston vanheneminen
pakottaa Suomen löytämään Horneteille korvaajan
2020-luvulla. Tämä edellyttää merkittäviä määrärahapanostuksia,
joihin ei ole toistaiseksi varauduttu. Kysynkin puolustusministeri Haglundilta:
millä tavalla Suomi on varautunut huolehtimaan ilmapuolustuksensa
ajantasaisuudesta sotilaallisen toiminnan lisääntyessä lähialueellamme?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Ensiksi on hyvä sanoa se, että tämä viime
päivien hyvin aktiivinen Venäjän toiminta meidän
lähialueellamme on osoittanut, että meidän
ilmavoimat ovat varsin kyvykkäät ja ovat olleet
hyvin hereillä ja sitä kautta myös kyenneet hyvin
seuraamaan, mitä kaikkea tapahtuu.
Samalla on hyvä muistuttaa myös siitä,
että varsinaisia ilmatilaloukkauksia meillä ei
ole ollut sitten elokuun — jos muistini ei petä — niin että nämä ovat
olleet lähinnä ihan lentoja, jotka ovat olleet
sallittuja kansainvälisessä ilmatilassa. Sen sijaan
tietenkin kaikki tunnemme sen, että tämä ei
ole ihan tavallista toimintaa. Tässähän
on hyvin paljon tavanomaisesta poikkeavaa, ja siitä on
syytä kyllä olla huolestunut, koska se kielii
tietenkin siitä, että tämä ulko-
ja turvallisuuspoliittinen tilanne on kaikkea muuta kuin hyvä.
Mitä tulee näiden hävittäjien
tulevaisuuteen, niin siitä olen hiljattain asettanut työryhmän, joka
on aloittanut työnsä, ja seuraava hallitus ratkaisee
tämän asian. Tämä on minun mielestäni kyllä ratkaistava
niin, että Suomi kykenee uusimaan nämä Hornetit
ensi vaalikauden aikana tehtävällä päätöksellä,
ja sitten ne rahat tarvitaan 20-luvun puolella pääsääntöisesti.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa puhemies! Pidemmän aikavälin tarkastelusta
ihan tähän hetkeen. Ministeri Haglundilta kysyn:
Riittävätkö Ilmavoimien nykyiset taloudelliset
resurssit vastaamaan niihin vaatimuksiin, joita lisääntynyt aktiivisuus
edellyttää juuri tällä hetkellä?
Esimerkiksi lentotunneista on viime vuosina jouduttu tinkimään
huomattavasti säästösyistä.
Onko tämän vuoden lentotunnit käytetty,
onko tämän vuoden rahat käytetty, miten
toiminta jatkuu tässä tilanteessa?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Tosiaan, tämä on vaatinut
Ilmavoimilta aika paljon, mutta tässä on pysytty
pitkälti näissä tunneissa ja vuosi on
onneksi loppumassa, ja ensi vuoden budjetissa on sitten taas määrärahoja.
Näyttänee nyt tämän päivän
arvion perusteella siltä, että ne lentotunnit
ehkä hieman ylittyvät, mutta Puolustusvoimien
kokonaisbudjetissa se voidaan hoitaa budjetin sisäisesti,
niin että tässä ei ole mitään
isoa kriisiä. Se, mikä on ollut se suuri muutos,
on ollut se, että kun normaalisti on käytetty
niitä lentotunteja harjoittelemiseen, niin tänä vuonna
niitä on käytetty enemmän tunnistamiseen
ja varsinaiseen operatiiviseen toimintaan. Mutta kokonaisuudessaan
ollaan kyllä pärjätty niukoista resursseista
huolimatta.
Mutta se iso haaste on tosiaan se, mihin edustaja Kiuru tarttui,
että miten kykenemme löytämään
semmoisen poliittisen konsensuksen, jonka voimalla voidaan sitten
varmistaa, että meidän ilmapuolustus on kunnossa
myös ensi vuosikymmenellä ja saadaan uudet hävittäjät,
kun Hornetit poistuvat käytöstä. Se on
varsin merkittävä päätös.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Maanpuolustuksen resurssit ovat olleet
tällä vaalikaudella hyvinkin paljon esillä,
kun on leikattu lähes kaikesta mahdollisesta, mitä sille puolelle
tulee, ja ilman muuta tässä ilmavalvonnan osalta
huoli on myös siitä, riittävätkö ne
resurssit, mitä sinne on varattu, myös meillä riittävän
valmiuden turvaamiseen.
Nyt kun valmiutta on jouduttu tehostamaan ja on jouduttu käymään
useammin katsomassa siellä paikan päällä niitä koneita,
että mitä tuossa Suomenlahdella näkyy,
niin kysyisin teiltä, arvoisa puolustusministeri, mitä näille
sotilaslentokentille tulevaisuudessa tapahtuu. Pitäisikö meidän
kenties palata takaisin siihen, mistä lähdettiin,
kun Pirkkalan lennosto laitettiin kiinni, ja olisiko meidän
syytä myöskin ottaa niin sanottuja valmiuslentokenttiä käyttöön
siltä osin, että kun tulevaisuuteen katsomme,
niin esimerkiksi Kauhavan lentosotakoulun kenttä voitaisiin
ottaa myös tämmöiseen valmiuskäyttöön?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Tämä viime päivien
aktiivinen lentotoiminta on osoittanut, että me pärjäämme
varsin hyvin juuri sillä ratkaisulla, mikä tehtiin
osana puolustusvoimauudistusta. En yksityiskohtiin, operatiiviseen
toimintaan tässä voi mennä, mutta voin
sanoa näin yleisellä tasolla, että olemme operoineet
pääsääntöisesti niistä meidän
päätoimipaikoistamme, ja se on toiminut hyvin.
Sitten on myös osoittautunut, että tämä joustava
käytäntö, missä voidaan tarvittaessa
operoida Horneteja esimerkiksi Pirkkalasta tai Helsingistä käsin,
myöskin toimii, joten tämä järjestely
on osoittautunut varsin toimivaksi. Mitä tulee resursseihin,
niin tosiaan ollaan Ilmavoimien osalta tässäkin
pärjätty, ja hyvä näin.
Hienoa on myös se, että ensi vuonna, kun puolustusvoimauudistus
on ohi, meillä on muun muassa enemmän määrärahoja
varattu Puolustusvoimissa tavalliselle toiminnalle, mikä näkyy
siinä, että kertausharjoitukset ja maastovuorokaudet
nousevat ja lentotunnit ynnä muut kasvavat, ja tämä on
hyvä asia.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Itämerellä on todellakin
ollut aktiivista ilmatoimintaa viime päivinä ja
Ilmavoimamme ovat olleet hereillä, ja uskon, että rahoitus
Hornetien seuraajiin löytyy, siitä on hyvä yhteisymmärrys
syntynyt tässä edustaja Kanervan työryhmässä.
Mutta kysyisin oikeastaan tästä ilmavalvonnasta:
onko siinä vielä kehittämisen varaa?
Viittaan Ruotsi-yhteistyöhön ja myös
merelliseen valvontaan. Meillähän on tällä hetkellä hyvä yhteistyö pinnan
päällä Ruotsin kanssa, mutta olisiko
syytä siirtää tätä valvontaa
ja yhteistyötä myös pinnan alle? Viittaan
siihen tosiasiaan, että Ruotsilla on sukellusvenekyky,
mikä meiltä puuttuu. Miten ministeri näkee
asian? Onko tässä tulevaisuudessa kehittämisen
varaa?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Ajatus on ollut se, että me voisimme syventää tätä ilmavalvontayhteistyötä
niin,
että voisimme sitä kautta, jos me vaihtaisimme
tietoja, paremmin ja oikeastaan aikaisemmin nähdä niitä lentoja,
mitä meidän osaltamme tulee tuolta etelästä,
missä Ruotsi tietenkin näkee ne ennen meitä,
ja me taas sitten paremmin täällä idässä. Sitä kautta
voisimme nopeammin saada meidän tunnistuslentokoneitamme
ilmaan ja sitä kautta sitten mahdollisesti ennalta ehkäistä ilmatilan loukkauksia
ja ainakin varmistaa, että ne tunnistuslennot voidaan tehdä.
Se on ollut näin kiteytetysti se ajatus, ja sitä nyt
työstetään, ja uskon, että siihen
pikkuhiljaa päästään. Siitä on
olemassa ainakin poliittinen yhteisymmärrys ministereiden kesken,
siis minun ja Ruotsin kollegan kesken.
Mitä tulee tähän Merivoimien syvennettyyn yhteistyöhön,
niin siinäkin näen paljon potentiaalia, mutta
se, että mentäisiin niin syvälle, että voitaisiin
käytännössä tehdä Ruotsin
sukellusveneiden kanssa yhteistyötä, vaatisi aika
vahvaa sitoutumista maiden kesken, niin että maat sitoutuisivat
toisiinsa, ja siitäkin on hyvä käydä julkista
keskustelua. Näen, että se on ainakin teoriassa mahdollista
vastaisuudessa, jos poliittisesti näin toivotaan.
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämän resurssikeskustelun
lisäksi on, äskeiset Tukholman edustalla käydyt
etsinnät huomioon ottaen, aihetta kiinnittää huomiota
siihen, että lainsäädäntö asettui
tuolloin ongelmaksi. Ja kysymys kuuluu: olisiko nyt perusteltua
syytä myöskin tehdä nopeaa perkausta
ei vain näitten resurssien ja yhteistoiminnan, ilmatilan,
meritilakuvan yhdentämiseksi, vaan myöskin niin,
että meidän lainsäädäntömme
esteet koetettaisiin nopeimmalla mahdollisella tavalla hoitaa niin,
että luonteva, järkevä, perusteltu ja
asiallinen yhteistyö kävisi mahdolliseksi?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Tässä on itse asiassa ministeri
Tuomiojan vastuulla ollut työryhmä tehnyt hyvää työtä,
jossa hallinnonalat yhdessä ovat katsoneet tätä asiaa,
ja se johtopäätös on ollut se, että siellä on varsin
merkittäviä muutostarpeita, ja olen ymmärtänyt,
että siitä on aika laaja konsensus olemassa, että tämmöisiä voidaan
viedä, ja minä uskonkin, että ne tuodaan
eduskuntaan heti vaalien jälkeen. Ne oltaisiin voitu tuoda
nyttenkin, mutta niin kuin edustajat tietävät,
ne eivät oikein siihen ehtineet.
Uskon kuitenkin, että ovat sitten mitkä puolueet
tahansa hallituksessa vaalien jälkeen, niin tämä on
muutos, joka tehdään, ja se on varsin hyvä,
koska tosiaan, niin kuin edustaja totesi, käytännössä,
jos Suomi olisi halunnut mennä auttamaan siihen Ruotsin
niin sanottuun sukellusvenejahtiin, se ei olisi ollut juridisesti
mahdollista. Onhan tämä vähän
nurinkurista. Sitten on toinen asia, oltaisiinko haluttu mennä,
ja se on poliittinen valintakysymys. Mutta olisi hyvä,
että olisi mahdollistava lainsäädäntö,
jos Ruotsi olisi meitä pyytänyt apuun, ja nyt
tiedämme, että jos Ruotsi olisi pyytänyt
apua, niin emme olisi voineet mennä sinne apuun.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja tämän kyselytunnin viimeinen puheenvuoro.
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Tämä on viimeinen
kyselytuntini ennen joulua ja erityisesti ennen Eurooppa-neuvoston
kokousta ensi torstaina, ja haluaisin kiittää kansanedustajia
ja erityisesti oppositiopuolueita melko vauhdikkaasta syksystä ja
vauhdikkaista kyselytuntikeskusteluista, joista ehkä yksi
esimerkki nähtiin tänään. Minulla
on selvästi tuplasti vaikeampi tehtävä kuin
edeltäjälläni, koska minun täytyy
kiittää kahta oppositiopuoluetta enemmän
kuin viime vuonna tähän aikaan.
Ensimmäinen kiitos menee puheenjohtaja Soinille ja
perussuomalaisille. Tämän päivän
keskusteluun viitaten toivotan erittäin vakaata, ei niin
kreikkalaista joulua perussuomalaiselle puolueelle. Tämän
päivän keskusteluun viitaten toivon, että keskustan
rahastosta löytyy hyviä lahjoja joulun temmellykseen.
Vihreille toivotan vihreää joulua ja vasemmistoliitolle
tietysti erittäin punaista joulua. (Vasemmistoliiton ryhmästä: Hyvä!)
Kaiken kaikkiaan tämä on ollut erittäin
haastava ja hieno syksy, mutta toivotan itse kullekin rauhallista
joulua ja joulunalusta. — Kiitos.