Arvoisa herra puhemies! Ukrainan konfliktin myötä sotilaallinen jännite lähialueellamme on lisääntynyt. Suomen kohdalla tämä on näkynyt etenkin lisääntyvinä ilmatilaloukkauksina. Itämerellä on havaittu myös neuvostoaikaisia strategisia pommikoneita ensimmäisen kerran sitten kylmän sodan. Venäjän sotilaallinen käytös muistuttaa meitä tehokkaan ilmapuolustuksen tärkeydestä. Kaluston vanheneminen pakottaa Suomen löytämään Horneteille korvaajan 2020-luvulla. Tämä edellyttää merkittäviä määrärahapanostuksia, joihin ei ole toistaiseksi varauduttu. Kysynkin puolustusministeri Haglundilta: millä tavalla Suomi on varautunut huolehtimaan ilmapuolustuksensa ajantasaisuudesta sotilaallisen toiminnan lisääntyessä lähialueellamme?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Ensiksi on hyvä sanoa se, että tämä viime päivien hyvin aktiivinen Venäjän toiminta meidän lähialueellamme on osoittanut, että meidän ilmavoimat ovat varsin kyvykkäät ja ovat olleet hyvin hereillä ja sitä kautta myös kyenneet hyvin seuraamaan, mitä kaikkea tapahtuu.

Samalla on hyvä muistuttaa myös siitä, että varsinaisia ilmatilaloukkauksia meillä ei ole ollut sitten elokuun — jos muistini ei petä — niin että nämä ovat olleet lähinnä ihan lentoja, jotka ovat olleet sallittuja kansainvälisessä ilmatilassa. Sen sijaan tietenkin kaikki tunnemme sen, että tämä ei ole ihan tavallista toimintaa. Tässähän on hyvin paljon tavanomaisesta poikkeavaa, ja siitä on syytä kyllä olla huolestunut, koska se kielii tietenkin siitä, että tämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on kaikkea muuta kuin hyvä.

Mitä tulee näiden hävittäjien tulevaisuuteen, niin siitä olen hiljattain asettanut työryhmän, joka on aloittanut työnsä, ja seuraava hallitus ratkaisee tämän asian. Tämä on minun mielestäni kyllä ratkaistava niin, että Suomi kykenee uusimaan nämä Hornetit ensi vaalikauden aikana tehtävällä päätöksellä, ja sitten ne rahat tarvitaan 20-luvun puolella pääsääntöisesti.

Arvoisa puhemies! Pidemmän aikavälin tarkastelusta ihan tähän hetkeen. Ministeri Haglundilta kysyn: Riittävätkö Ilmavoimien nykyiset taloudelliset resurssit vastaamaan niihin vaatimuksiin, joita lisääntynyt aktiivisuus edellyttää juuri tällä hetkellä? Esimerkiksi lentotunneista on viime vuosina jouduttu tinkimään huomattavasti säästösyistä. Onko tämän vuoden lentotunnit käytetty, onko tämän vuoden rahat käytetty, miten toiminta jatkuu tässä tilanteessa?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tosiaan, tämä on vaatinut Ilmavoimilta aika paljon, mutta tässä on pysytty pitkälti näissä tunneissa ja vuosi on onneksi loppumassa, ja ensi vuoden budjetissa on sitten taas määrärahoja. Näyttänee nyt tämän päivän arvion perusteella siltä, että ne lentotunnit ehkä hieman ylittyvät, mutta Puolustusvoimien kokonaisbudjetissa se voidaan hoitaa budjetin sisäisesti, niin että tässä ei ole mitään isoa kriisiä. Se, mikä on ollut se suuri muutos, on ollut se, että kun normaalisti on käytetty niitä lentotunteja harjoittelemiseen, niin tänä vuonna niitä on käytetty enemmän tunnistamiseen ja varsinaiseen operatiiviseen toimintaan. Mutta kokonaisuudessaan ollaan kyllä pärjätty niukoista resursseista huolimatta.

Mutta se iso haaste on tosiaan se, mihin edustaja Kiuru tarttui, että miten kykenemme löytämään semmoisen poliittisen konsensuksen, jonka voimalla voidaan sitten varmistaa, että meidän ilmapuolustus on kunnossa myös ensi vuosikymmenellä ja saadaan uudet hävittäjät, kun Hornetit poistuvat käytöstä. Se on varsin merkittävä päätös.

Arvoisa herra puhemies! Maanpuolustuksen resurssit ovat olleet tällä vaalikaudella hyvinkin paljon esillä, kun on leikattu lähes kaikesta mahdollisesta, mitä sille puolelle tulee, ja ilman muuta tässä ilmavalvonnan osalta huoli on myös siitä, riittävätkö ne resurssit, mitä sinne on varattu, myös meillä riittävän valmiuden turvaamiseen.

Nyt kun valmiutta on jouduttu tehostamaan ja on jouduttu käymään useammin katsomassa siellä paikan päällä niitä koneita, että mitä tuossa Suomenlahdella näkyy, niin kysyisin teiltä, arvoisa puolustusministeri, mitä näille sotilaslentokentille tulevaisuudessa tapahtuu. Pitäisikö meidän kenties palata takaisin siihen, mistä lähdettiin, kun Pirkkalan lennosto laitettiin kiinni, ja olisiko meidän syytä myöskin ottaa niin sanottuja valmiuslentokenttiä käyttöön siltä osin, että kun tulevaisuuteen katsomme, niin esimerkiksi Kauhavan lentosotakoulun kenttä voitaisiin ottaa myös tämmöiseen valmiuskäyttöön?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tämä viime päivien aktiivinen lentotoiminta on osoittanut, että me pärjäämme varsin hyvin juuri sillä ratkaisulla, mikä tehtiin osana puolustusvoimauudistusta. En yksityiskohtiin, operatiiviseen toimintaan tässä voi mennä, mutta voin sanoa näin yleisellä tasolla, että olemme operoineet pääsääntöisesti niistä meidän päätoimipaikoistamme, ja se on toiminut hyvin. Sitten on myös osoittautunut, että tämä joustava käytäntö, missä voidaan tarvittaessa operoida Horneteja esimerkiksi Pirkkalasta tai Helsingistä käsin, myöskin toimii, joten tämä järjestely on osoittautunut varsin toimivaksi. Mitä tulee resursseihin, niin tosiaan ollaan Ilmavoimien osalta tässäkin pärjätty, ja hyvä näin.

Hienoa on myös se, että ensi vuonna, kun puolustusvoimauudistus on ohi, meillä on muun muassa enemmän määrärahoja varattu Puolustusvoimissa tavalliselle toiminnalle, mikä näkyy siinä, että kertausharjoitukset ja maastovuorokaudet nousevat ja lentotunnit ynnä muut kasvavat, ja tämä on hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Itämerellä on todellakin ollut aktiivista ilmatoimintaa viime päivinä ja Ilmavoimamme ovat olleet hereillä, ja uskon, että rahoitus Hornetien seuraajiin löytyy, siitä on hyvä yhteisymmärrys syntynyt tässä edustaja Kanervan työryhmässä.

Mutta kysyisin oikeastaan tästä ilmavalvonnasta: onko siinä vielä kehittämisen varaa? Viittaan Ruotsi-yhteistyöhön ja myös merelliseen valvontaan. Meillähän on tällä hetkellä hyvä yhteistyö pinnan päällä Ruotsin kanssa, mutta olisiko syytä siirtää tätä valvontaa ja yhteistyötä myös pinnan alle? Viittaan siihen tosiasiaan, että Ruotsilla on sukellusvenekyky, mikä meiltä puuttuu. Miten ministeri näkee asian? Onko tässä tulevaisuudessa kehittämisen varaa?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Ajatus on ollut se, että me voisimme syventää tätä ilmavalvontayhteistyötä niin, että voisimme sitä kautta, jos me vaihtaisimme tietoja, paremmin ja oikeastaan aikaisemmin nähdä niitä lentoja, mitä meidän osaltamme tulee tuolta etelästä, missä Ruotsi tietenkin näkee ne ennen meitä, ja me taas sitten paremmin täällä idässä. Sitä kautta voisimme nopeammin saada meidän tunnistuslentokoneitamme ilmaan ja sitä kautta sitten mahdollisesti ennalta ehkäistä ilmatilan loukkauksia ja ainakin varmistaa, että ne tunnistuslennot voidaan tehdä. Se on ollut näin kiteytetysti se ajatus, ja sitä nyt työstetään, ja uskon, että siihen pikkuhiljaa päästään. Siitä on olemassa ainakin poliittinen yhteisymmärrys ministereiden kesken, siis minun ja Ruotsin kollegan kesken.

Mitä tulee tähän Merivoimien syvennettyyn yhteistyöhön, niin siinäkin näen paljon potentiaalia, mutta se, että mentäisiin niin syvälle, että voitaisiin käytännössä tehdä Ruotsin sukellusveneiden kanssa yhteistyötä, vaatisi aika vahvaa sitoutumista maiden kesken, niin että maat sitoutuisivat toisiinsa, ja siitäkin on hyvä käydä julkista keskustelua. Näen, että se on ainakin teoriassa mahdollista vastaisuudessa, jos poliittisesti näin toivotaan.

Arvoisa herra puhemies! Tämän resurssikeskustelun lisäksi on, äskeiset Tukholman edustalla käydyt etsinnät huomioon ottaen, aihetta kiinnittää huomiota siihen, että lainsäädäntö asettui tuolloin ongelmaksi. Ja kysymys kuuluu: olisiko nyt perusteltua syytä myöskin tehdä nopeaa perkausta ei vain näitten resurssien ja yhteistoiminnan, ilmatilan, meritilakuvan yhdentämiseksi, vaan myöskin niin, että meidän lainsäädäntömme esteet koetettaisiin nopeimmalla mahdollisella tavalla hoitaa niin, että luonteva, järkevä, perusteltu ja asiallinen yhteistyö kävisi mahdolliseksi?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tässä on itse asiassa ministeri Tuomiojan vastuulla ollut työryhmä tehnyt hyvää työtä, jossa hallinnonalat yhdessä ovat katsoneet tätä asiaa, ja se johtopäätös on ollut se, että siellä on varsin merkittäviä muutostarpeita, ja olen ymmärtänyt, että siitä on aika laaja konsensus olemassa, että tämmöisiä voidaan viedä, ja minä uskonkin, että ne tuodaan eduskuntaan heti vaalien jälkeen. Ne oltaisiin voitu tuoda nyttenkin, mutta niin kuin edustajat tietävät, ne eivät oikein siihen ehtineet.

Uskon kuitenkin, että ovat sitten mitkä puolueet tahansa hallituksessa vaalien jälkeen, niin tämä on muutos, joka tehdään, ja se on varsin hyvä, koska tosiaan, niin kuin edustaja totesi, käytännössä, jos Suomi olisi halunnut mennä auttamaan siihen Ruotsin niin sanottuun sukellusvenejahtiin, se ei olisi ollut juridisesti mahdollista. Onhan tämä vähän nurinkurista. Sitten on toinen asia, oltaisiinko haluttu mennä, ja se on poliittinen valintakysymys. Mutta olisi hyvä, että olisi mahdollistava lainsäädäntö, jos Ruotsi olisi meitä pyytänyt apuun, ja nyt tiedämme, että jos Ruotsi olisi pyytänyt apua, niin emme olisi voineet mennä sinne apuun.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tämä on viimeinen kyselytuntini ennen joulua ja erityisesti ennen Eurooppa-neuvoston kokousta ensi torstaina, ja haluaisin kiittää kansanedustajia ja erityisesti oppositiopuolueita melko vauhdikkaasta syksystä ja vauhdikkaista kyselytuntikeskusteluista, joista ehkä yksi esimerkki nähtiin tänään. Minulla on selvästi tuplasti vaikeampi tehtävä kuin edeltäjälläni, koska minun täytyy kiittää kahta oppositiopuoluetta enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.

Ensimmäinen kiitos menee puheenjohtaja Soinille ja perussuomalaisille. Tämän päivän keskusteluun viitaten toivotan erittäin vakaata, ei niin kreikkalaista joulua perussuomalaiselle puolueelle. Tämän päivän keskusteluun viitaten toivon, että keskustan rahastosta löytyy hyviä lahjoja joulun temmellykseen. Vihreille toivotan vihreää joulua ja vasemmistoliitolle tietysti erittäin punaista joulua. (Vasemmistoliiton ryhmästä: Hyvä!)

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut erittäin haastava ja hieno syksy, mutta toivotan itse kullekin rauhallista joulua ja joulunalusta. — Kiitos.