Täysistunnon pöytäkirja 129/2004 vp

PTK 129/2004 vp

129. TIISTAINA 30. MARRASKUUTA 2004 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

21) Hallituksen esitys vuoden 2005 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 151/2004 vp) täydentämisestä

 

Tony Halme /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallituksen esityksessä lisäystä talousarvioesitykseen: veteraanien Tammenlehvän Perinneliitolle 50 000 euron määrärahan myöntäminen näin sotaveteraanien juhlapäivän kunniaksi.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Tässä on esillä hallituksen esitys ensi vuoden talousarvion täydentämisestä, ja tänään hallitus on päättänyt ja tiedottanut uusista, vielä tässä esillä olevan täydennyksen lisäksi tulevista täydennyksistä ja muutoksista hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Hallituksen tämänpäiväiset päätökset liittyvät eilen saavutettuun sopimukseen tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Hallitus on tänään päättänyt hyvin tuntuvasta ansiotulojen verotuksen keventämisestä vuosille 2005—2007 ja eräistä muistakin muutoksista ensi vuoden budjettiin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on hyvin tyytyväinen siihen, että hallitus on arvioinut uudelleen veropoliittisen linjansa ja on jatkamassa edellisen hallituksen ja edellisten hallitusten veropoliittista linjaa eli ansiotulon verotuksen keventämistä myös ensi ja sitä seuraavana kahtena vuotena. Hallitukselle pitää antaa tunnustusta tehdystä järkevästä päätöksestä, koska tämä ansiotulojen verotuksen keventäminen on järkevää ja hyödyllistä toimintaa ja työtä talouden kasvun ja työllisyyden hyväksi.

Hallitukselle pitää antaa tunnustusta myös siitä, että se on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tässä yhteydessä ylittänyt roimasti oman hallitusohjelmansa ja sivuuttanut sen. Hallitusohjelmassahan hallitus on sitoutunut koko vaalikaudelle 1,12 miljardin veronkevennyksiin, ja kun tämän suuruiset veronkevennykset suunnilleen tähän mennessä on jo tehty, merkitsee tänään sovittu 1,7 miljardin veronkevennys tuohon lisättynä sitä, että hallitus kaikki kompensaatiot huomioon ottaenkin yli 100 prosentilla ylittää oman hallitusohjelmansa kirjauksen. Kokoomus on tähän tyytyväinen ja toteaa, että hallituksen veropolitiikka koko vaalikausi huomioon ottaen asettuu hyvin lähelle niitä tavoitteita, joita kokoomus vaalikampanjassaan esitteli ja vaaliohjelmassaan asetti.

Mitä tulee yksityiskohtiin ennen kaikkea ensi vuoden veroratkaisun osalta, niin haluamme vielä kuulla hallituksen yksityiskohtaisen esityksen ja siihen tarkemmin paneutua, ennen kuin lopullisesti otamme siihen kantaa. Mutta kaiken kaikkiaan tämä kokonaisuus, selvä askel eteenpäin ansiotulojen verotuksen keventämisessä, on mielestäni ja mielestämme ansiokas ja ansaitsee tukemme ja kiitoksemme.

En voi olla tässä yhteydessä taas kerran kiinnittämättä huomiota hallituspuolueiden, sosialidemokraattien ja keskustan, puheiden ja tekojen täydelliseen ristiriitaan. Viime eduskuntavaalien alla vaalikeskusteluissa ympäri maan, televisiossa, radiossa, joka paikassa, sosialidemokraattien ja keskustan edustajat moittivat kokoomuksen vaatimia ansiotulon verotuksen kevennyksiä. Silloin te sanoitte, että nämä kokoomuksen vaatimat veronalennukset ovat liian suuria ja ne uhkaavat hyvinvointipalveluja ja hyvinvointiyhteiskuntaa. (Ed. Huotari: Näin on käynyt!) Me vaadimme noin 2 miljardin euron veronkevennyksiä koko vaalikausi huomioon ottaen eli suunnilleen sen tasoisia veronkevennyksiä kuin mitä hallitus on nyt toteuttamassa.

Vaalikeskusteluissa ja vaalien alla te näitä vastustitte ja nyt täällä te niitä toteutatte. Parempi tietysti näinpäin, mutta kyllä mielestäni kansanedustajien pitäisi olla äänestäjiensä edessä rehellisiä ja suoraselkäisiä ja heidän pitäisi vaalien alla (Ed. Pulliainen: Edustajako on semmoinen?) voida tuoda esiin aidot omat mielipiteensä ja toimia sitten täällä eduskunnassa niiden mukaisesti.

Vaalien alla teillä riitti paljon ymmärtämystä eläkeläisille. Keskusta lupasi palauttaa kansaneläkkeen pohjaosan: ei palaa. Keskusta lupasi poistaa taitetun indeksin: ei poistu. Ja keskusta lupasi ministeri Hyssälän, silloisen kansanedustajan ja kansanedustajaehdokas Hyssälän, suulla 300 euron — 300 euron — tasokorotuksen kansaneläkkeisiin: 7 euroa te toteutatte, 7 euroa, jota te kehtaatte kutsua tasokorotukseksi, vaikka tosiasiassa tämä 7 euroa lähinnä hyvittää sen, että perinteinen kansaneläkkeen indeksitarkistus jää käytännössä olemattomaksi, koska viinan hintaa on alennettu ja koska viina painaa elinkustannusindeksissä sen verran paljon.

Tämä veropolitiikka, jota hallitus nyt toteuttaa tämänpäiväisellä päätöksellään, on oikeata ja järkevää, ja on hienoa, että te, hallituspuolueiden kansanedustajat, tulette antamaan sille tukenne tässä talossa, sen valiokunnissa ja tässä suuressa salissa. Mutta olisi ollut vielä hienompaa, jos te jo ennen vaaleja olisitte sanoneet, että te olette tällä kannalla, ja jos te jo ennen vaaleja olisitte rehellisesti kertoneet näkemyksenne näistä asioista. Kokoomuksen on hyvä ja helppo tukea hallituksen veropolitiikkaa, kun hallitus näissä asioissa on tullut kokoomuksen linjalle ja joka tapauksessa hyvin lähelle kokoomuksen vaatimuksia.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi kiinnitän huomiota erääseen yksityiskohtaan.

Hallitus esittää, että varallisuusverosta luovutaan vuonna 2006. Se on mielestämme hyvä esitys, ja me kannatamme sitä. Mutta kysynpä salissa olevilta sosialidemokraateilta — ai, ei täällä olekaan ketään. No, kysynpä kuitenkin: Mitenkäs tämä käy yksiin sen kanssa, mitä sosialidemokraatit ovat tähän saakka varallisuusverosta puhuneet? Ei pelkästään ministeri Tuomioja, joka tunnetaan kaiken vastustajana, vaan myös muut sosialidemokraatit ovat tähän saakka vastustaneet varallisuusveron poistamista. Enkä ole keskustankaan piiristä kovin kovia vaatimuksia tähän suuntaan kuullut, mutta tiedän, että teidän piirissänne on ollut ymmärrystä ja ehkä osin vaatimuksiakin tähän suuntaan ja tämän uudistuksen eli varallisuusveron poiston toteuttamiseksi.

Mutta haluan kiinnittää siis huomiota siihen, että hallitus tekee järkevän, hyvän päätöksen, kun se poistaa varallisuusveron, joka on vanha jäänne meidän verojärjestelmässämme ja joka on, kuten kaikki superrikkaat tietävät, erittäin helppo kiertää. Tämä on siis järkevä ja hyvä päätös. Mutta miten sosialidemokraattien suu nyt pannaan, kun tähän saakka demarit joka paikassa ovat olleet vastustamassa varallisuusveron poistamista, ovat jopa vaatineet mieluumminkin sen tiukentamista, ja nyt sitten varallisuusveron poisto kelpaakin? Onnittelen sosialidemokraatteja tästä kannan muutoksesta, jonka olette tehneet, ja toivon, että muitakin järkeviä muutoksia politiikassanne ja ajattelussanne tulemme näkemään.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowicz äsken antoi todella tunnustusta hallitukselle. Näyttää ilmeiseltä, että ensi vuoden tulo- ja menoarvio voidaan viedä täällä opposition hyvällä tuella läpi lähes yksimielisesti, koska lähes jokaiseen kohtaan ed. Zyskowicz näki hallituksen tehneen nyt erittäin hyviä päätöksiä ja toi myös esille sen, että totta kai arvosteli keskustaa ja sosialidemokraatteja, eri perustein kumpaakin, mutta ed. Zyskowicz, aika on nyt muuttunut, keskusta on nyt hallituspuolue ja toimii hallituksessa, ja myöskin aika on erilainen kuin 2003 maaliskuussa. Näinhän se vaan, ed. Zyskowicz on. (Ed. Zyskowicz: Teot ovat toiset kuin puheet!) — Tekojakin pitää muuttaa, kun aika muuttuu, näin, ed. Zyskowicz, se on — mutta on todella mielenkiintoista kuulla, miten vuolaasti ed. Zyskowicz täällä antoi tunnustusta nyt Vanhasen hallitukselle. Tätä harvoin kuulee täältä puhujakorokkeelta, joten täytyy todella kiittää ed. Zyskowiczia tästä myönteisestä suhtautumisesta Vanhasen hallituksen politiikkaan.

Totta kai me kaikki iloitsemme siitä, että on saatu tuporatkaisu aikaan. Minä uskon, että niin hallituspuolueissa kuin myöskin oppositiossa näin tehdään, mutta totta kai on sitten painotuseroja. Kyllähän nämä veronkevennykset, joita nyt tehdään, aika kovia ovat, kun vertaa sitten, mitä niille ihmisille, jotka elävät pienten eläkkeiden ym. varassa, tulee. Kyllä pitää myöskin kritiikkiä voida hallituspuolueen edustajana täältä esittää. Kyllä me tarvitsemme myöskin muita merkittäviä parannuksia sekä ensi että seuraavan vuoden budjettiin, että voidaan myöskin pienemmillä tuloilla elävien ihmisten, sekä eläkeläisten että opiskelijoiden, asemaa turvata. Minä luulen, että oppositio antaa tähänkin tukensa, että se tulee. (Ed. Zyskowicz: Nämä ovat puheita, tarvitaan tekoja!)

Herra puhemies! Haluaisin puuttua nyt yhteen kohtaan, jonka vuoksi tulin puheenvuoron varaamaan tässä täydentävässä budjettiesityksessä, kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa ja siinä kohdassa Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot. Perustelujen selvitysosaan on kirjoitettu, että työvoima- ja elinkeinokeskusten johtamisedellytysten tehostamiseksi määritellään 1.7.2005 mennessä te-keskusten ydinprosessit, niiden johtamisen ja prosessien edellyttämä resurssienjako. Saatavien kokemusten perusteella arvioidaan myöhemmin mahdollinen tarve te-keskusten organisaation rakenteen kehittämiseksi.

Tähän lauseeseen sisältyy tavattoman paljon. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tämän tarkoituksena on merkittävästi muuttaa sitä te-keskusten toimintamallia, missä tällä hetkellä toimitaan, että siellä on yritysosastot, maaseutuosastot ja työvoimaosastot, ennen kaikkea sen takia, että tässähän oltaneen irrottamassa nimenomaan työvoimaosastojen asemaa ja työvoimatoimistojen määrää ehkä tultaneen tulevaisuudessa supistamaan, koska ne ollaan irrottamassa tästä nykyjärjestelmästä. Tämä asia on tietenkin selvittelyn alla, mutta minä toivon, että tähän nyt paneudutaan huolella ja myöskin katsotaan, koska te-keskukset ovat toimineet vasta muutaman vuoden, onko nyt järkevää tässä vaiheessa lähteä tätä organisaatiota hajottamaan. Eikö sitä pitäisi nimenomaan kehittää?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ed. Vihriälälle kiitoksista, mutta nyt sitten kuultiin taas näitä puheita. Eläkkeensaajille on tulossa jotain hyvää, opiskelijoille on tulossa jotain hyvää, ja monille muille ryhmille on tulossa jotain hyvää — puheissa — mutta, ed. Vihriälä, missä ovat ne teot? Mitä opiskelijat ovat tältä hallitukselta tähän mennessä saaneet? Ei mitään, eikä kehyksissäkään hallitusohjelmassa ole varattu senttiäkään. Mitä eläkkeensaajat ovat saaneet, siitä jo puhuttiin.

Te kerroitte silloin, kun tämä hallitusohjelma hyväksyttiin, että siinä on tasapaino menojen ja veronalennusten välillä, kun veroja alennetaan 1,12 miljardia ja menoja lisätään 1,12 miljardia. Nyt kun veroja alennetaankin, mikä on järkevää, 1,7 miljardia lisää, niin tuleeko myös menoja lisää 1,7 miljardia, ed. Vihriälä, ja mitä siihen sanovat kehykset ja ministeri Kalliomäki?

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä ed. Vihriälän puheenvuoroa sen vuoksi, että hän täällä lupasi, aivan kuten ennen vaalejakin, kaikille kaikkea, ja me kaikki tiedämme, että niin ei voi tehdä. Jos te annatte veronalennukset ja olette hallitusohjelmassa sitoutuneet 7 euron eläkkeen korotukseen, niin ette te täällä enää voi mennä lupaamaan lisää korotuksia eläkeläisille, jos te ette aio niitä oikeasti toteuttaa. Se antaa eduskunnasta aika kummallisen kuvan, jos täällä lupaillaan taas yhä uudelleen. Toivoisin, että keskustan edustajat muistaisivat tämän, ettei ainakaan täällä salissa enää lupailtaisi lisää, koska sitten niitä perätään meiltä kaikilta muiltakin kansanedustajilta, miksi te ette niitä toteuta, kun niitä jopa täällä eduskunnan puhujakorokkeella luvataan.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En, ed. Huotari, ainuttakaan euroa luvannut tuolla puheenvuorossani. (Ed. Huotari: Lämmintä kättä!)

Ensinnäkin se, mitä on saatu aikaan. Täällä on puhuttu nyt tästä 7 euron kansaneläkkeen tasokorotuksesta, joka tulee 1.3. voimaan. Senhän piti tulla hallitusohjelman mukaan vasta seuraavana vuonna, sitä on aikaistettu.

Toisaalta on myöskin veteraanipaketti, jota ei koskaan saatu aikaan edellisen hallituksen aikana sellaisena kuin nyt on tehty. 21 miljoonaa euroa veteraaneille, se koskee myöskin eläkeläisiä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on nyt ajanut oikein reippaasti kokoomuksen oikealta puolelta ohi, kaukaa sieltä, sellaiset esitykset ovat tänään hallituksen toimesta tulleet tämän valtioneuvoston tiedotteen mukaisesti. Me olemme varmasti kaikki suhtkoht tyytyväisiä siihen, että pitkäaikainen tulopoliittinen sopimus syntyi, se tuo vakautta ja ennustettavuutta kaikkeen talouteen. Sen sisältö on tietysti mielenkiintoinen, erityisesti täältä katsoen se osuus, minkä hallitus on tänään asian osalta täyttänyt, eli lupaus verotuksen muutoksista ja tietyistä muista toimenpiteistä.

Tupo tuo jo ensi vuonna palkansaajille 2,5 prosenttia lisää ja seuraavana vuonna 2,1 prosenttia palkkoihin. Sitten nämä verokevennykset, joista täällä on puhuttu, ovat vuonna 2005 noin 350 miljoonaa euroa, 810 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja 550 miljoonaa euroa vuonna 2077. Tämä tekee yhteensä kai bruttomääräisesti 1,7 miljardia euroa. Se on todella luku, joka ohittaa kaikki kokoomuksenkin suuret lupaukset. En siinä mielessä ollenkaan ihmettele, että ryhmänjohtaja Zyskowicz kehui hallitusta niin vuolaasti. Kokoomukselta kyllä menevät samalla varmasti seuraavien vaalien vaaliaseet, kun sosialidemokraatit ja keskusta vievät verot pois rikkaitten ja muiden maksettavista. Eri asia on, miten käy näiden yhteiskunnallisten julkisten palvelujen, (Ed. Huotari: Huonosti käy!) joista vielä runsas kuukausi sitten kilvan huusivat vastakkain ed. Katainen ja puhemies Lipponen televisioruudussa niin, että kansa hullaantui ja äänesti heitä, kun luuli, että nyt palvelut paranevat. Tämä ei varmasti sitä nyt kovin paljon vahvista.

Herra puhemies! Tässä verotuksen keventämispolitiikassa hallitus siis jatkaa kokoomuslaista linjaa vielä kokoomuslaisempana, kuin sitä on koskaan ennen noudatettu, ja lupaa lähinnä palkansaajille ja kieltämättä kohtuullisesti pienituloisia ymmärtävällä tavalla, mutta sittenkin euromääräisesti jälleen hyvätuloisia kaikkein eniten suosien mittavat verokevennykset. (Ed. Gustafsson: Samassa lauseessa kaikki elementit!) — Kyllä näin on ed. Gustafsson. Minä ymmärrän, että teidän sydäntänne särkee tämä malli, jonka hallitus valitsi, mutta koettakaa kestää. Te joudutte tätä puolustamaan kentillä.

Herra puhemies! Tämä verolinja kertoo siitä, että hallitus on hyvätuloisten asialla, se on nimittäin kääntänyt varsin kylmästi selkänsä eläkeläisille, erityisesti kaikkein pienimmän eläkkeen varassa eläville. Hehän saavat 0,4 prosenttia eläkkeisiin korotusta ensi vuoden alussa, kun palkansaajat saavat siis 2,5 prosenttia paljon suurempiinkin tuloihinsa korotusta. Sitten palkansaajat saavat veronkevennykset, joita eläkeläiset eivät pääosin saa, koska vähennysmalli on jälleen tämä entisenlainen. Tuo 7 euroa, mikä tuli kansaneläkkeisiin tai tulossa on 1.3. ensi talvena, sehän menee siinä viinan hinnan laskun aiheuttaman indeksitarkistuksen korvaamiseen.

Todellakin, eläkeläiset jäävät tavattomasti jälkeen siitä kehityksestä, mikä nyt tällä alkavalla tupokaudella tapahtuu yhteiskunnassa hallituksen politiikan myötä. Ministeri Mönkäre nimittäin vakuutti, että tällä vaalikaudella pieniin eläkkeisiin ei tule enää mitään korotusta. 7 euroa neljän vuoden aikana on ainoa, mitä on tulossa, ja sitten tämä 0,4 prosenttia indeksitarkistusta, joka on onnettoman vähäinen summa. Tämä on täysin epäoikeudenmukaista, aivan kohtuutonta meidän nykyisiä eläkeläisiämme kohtaan, tällainen politiikka kautta linjan. Lähes samassa asemassa ovat opiskelijat, joita hallitus kehottaa velkaantumaan, eikä työttömilläkään hurraamista ole tässä mallissa, mitä eteenpäin viedään.

Herra puhemies! Erityisen suurella mielenkiinnolla odotan maa- ja metsätalousministeri Korkeaojan jossakin Kainuussa, vai missä hän oli puhumassa, lupaamaa maataloustupoa. Valtiovarainministeri Kalliomäen erityisavustaja esitteli jonkinlaista omaa maataloustupoa kuulemma siellä globalisaatioryhmässä, se oli sellainen talonpojantappolinja, että sellaista ei ole 30—40 vuoteen kuultu. Nyt ministeri Korkeaoja, jota kovasti kehuttiin Savonlinnassa viikonloppuna, on luvannut maataloustupon. Minkähänlainen se on? En ole ennen varsinaista tällaista nähnyt, mutta nyt se on toivon mukaan tulossa. (Ed. Huotari: Onhan muitakin lupauksia kuultu!) Ehkäpä valtiovarainministeri Kalliomäki voisi kertoa, minkälainen paketti siitä on tulossa. Tämä on vakava kysymys, tämä maatalouden, maaseudun perustyöllistävän elinkeinon, kehitys tällä hetkellä. Turhaan eivät viljelijät pohjoisessa ja keskisessä Suomessa ole huolissaan maatalouden osalta. Turhaan eivät ole myöskään Länsi-Suomessa sokerinviljelijät huolissaan. Tilanne on lähes katastrofaalinen.

Herra puhemies! Todellakin odotan, että hallitus nyt tämän tupon syntymisen jälkeen paneutuu uudelleen, toivon ja vaadin, että paneutuu uudelleen eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien ja maatalouden tilanteeseen, ja tuo myös oikeudenmukaisuutta näille väestöryhmille.

Herra puhemies! Tähän pakettiin liittyy näitä muutamia oheistoimintoja, liikenneinvestointeja. Hallitus on luvannut Lappeenranta—Imatra-tiehankkeelle ja Lahti—Luumäki-ratahankkeelle aloittamisrahat 2007. Se on sinänsä positiivista, mutta tämä lista voisi olla paljon pitempi. Myös perustienpitoon pitäisi saada rahoitusta. Täällä ehkä vähän siihen luvataankin, mutta summat ovat kyllä tavattoman pieniä. Pitäisi purkaa se valtionomaisuuden myyntitulojen käytön rajoitus ja panna nämä hankkeet täytäntöön. Ne ovat paljon tehokkaampia kuin nämä hyvätuloisten verokevennykset myös työllisyyden kannalta.

Edelleen hallitus lupaa tätä kuntien valtionosuuksien pakkolainatarkistusta muuttaa siten, että parikymmentä miljoonaa aikaistetaan vuodelle 2005 ja 15 miljoonaa vuosille 2006 ja 2007. Eli se keskustelu, mitä täällä on käyty, on sentään hieman mennyt perille, mutta koko järjestelmä pitäisi ottaa mietittäväksi, ja kuntien ahdinko, joka tässä uhkaa vain syventyä esimerkiksi näitten palkankorotusten takia, pitäisi ottaa vakavasti ja huolehtia siitä, että nämä palvelut säilyvät — ja monelta osin niiden pitää parantua.

Herra puhemies! Työllisyyden osalta on kyllä vakava kysymys, onko tämä hallituksen malli kokonaisuudessaan yhdistettynä tupoon tehokkain työllisyyttä parantava malli. Esimerkiksi ruuan arvonlisäveron alentaminen olisi oikeudenmukaisempi, ja uskallan väittää, että se olisi ehkä myös työllisyyden kannalta tehokkaampi tapa kuin tämä kokoomuslainen malli, jota hallitus toteuttaa yli-kokoomuslaisittain.

Herra puhemies! Totean vielä, että talousrikosten torjuntaankin hallitus lupaa suhtautua myönteisesti, ja se on tietysti hyvä lupaus sinänsä. Nämä toimenpiteet on syytä nyt valtiovarainvaliokunnassa ja täällä eduskunnassa saattaa selkeän, vahvan keskustelun ja tarkastelun piiriin ja alaiseksi. Näin nopeasti tarkastellen tähän jää monta epäilyttävää kohtaa ja kysymystä, joitten osalta on vaadittava muutoksia. Erityisesti nämä eläkeläiset ja muut, jotka unohtuvat aina näissä tupo-pöydissä ja näyttävät unohtuvan jatkuvasti myös hallituksen työskentelyssä, on vakava kysymys, joka on vielä selvitettävä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka keskustelun aihe onkin hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2005 talousarviota koskevan hallituksen esityksen täydentämisestä, niin kaikissa puheenvuoroissa kuitenkin on keskustelu kulkenut tämän tulopoliittisen ratkaisun syntymisen ja siihen liittyvien odotusarvojen ja hyvien lupausten ympärillä. En muista tilannetta, että olisi ollut niin kuin nyt, että eduskunnan lähes enemmistö kuulijoista koostuu parhaista asiantuntijoista; ed. Zyskowicz edustaen kokoomuksen ryhmää, tosin yksin, ja ministeri Kalliomäki, myöskin sama juttu, täällä sos.dem. ryhmän puolelta. Mutta siinä mielestäni on tämän yhteiskunnan nyt oleva ja tuleva voimakaksikko, ehkä voi sanoa, että molemmat vähän eri laidoilla, mutta tuleva voimakaksikko siinä, että hoidetaan tätä maailmaa parempaan järjestykseen ja tätä suomalaista yhteiskuntaa kilpailukykyisemmäksi.

On erittäin hyvä nähdä ja tuntea se, että syntyi tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ja on erittäin myönteinen asia se, että se myöskin syntyi sellaisella voimalla, että voidaan olettaa, että maan kasvuvauhti pysyy mukana, niin että kilpailukyky säilyy, mutta kyllä siinä paljon on myöskin sellaisia odotusarvoja, mitkä ovat vähän tyhjän päällä. Täällä perusteluissa todetaan: "Suomen talous on kuluvana vuonna kasvanut ennakkotietoja nopeammin. Investoinnit näyttävät käynnistyneen parin vuoden supistumisen jälkeen mutta talouskasvua pitkään ylläpitänyt kulutuksen voimakas kasvu on vaimenemassa." Mielestäni tässä on tämä sisältö sekä myöskin uhkatekijä, mitä tulevaisuus on olemassa. Kyllä kotimainen kulutuskysyntä on tietysti siinä, että jos on uskoa tulevaisuuteen, niin kulutustakin syntyy. Mutta varoittaisin tässäkin asiassa, että kulutuksella, mikä perustuu odotusarvoihin ja lainapääoman käyttöön, ei ole tulevaisuutta ja se johtaa ajastansa tuhon tielle, niin kuin muistamme tästä vähän toistakymmentä vuotta taaksepäin tapahtuneesta ajasta.

Ed. Zyskowicz kehui täällä voimakkaasti hallituksen veronalennuslinjaa ja myöskin pääomaverotuksen poistamista tulevaisuudessa ja siihen liittyviä ratkaisuja. Yksi asia, ed. Zyskowicz. Olen pitänyt teitä erityisenä talousnerona ja maailman visioitten hakijana, luojana ja ymmärtäjänä myöskin, mutta yksi merkittävä asia teiltä unohtui: Tämän perintö- ja lahjaveron uudistaminen ja hoitaminen niin, että se olisi myöskin kannustava ja palkitseva ja johtaisi yhteiskunnan sellaisiin ... En tarkoita sitä, että perintöverosta pitäisi kokonaan luopua, mutta nämä kantoperusteet ja sisällöt pitäisi ottaa tähän asiaan esille. Jos ei nyt hallituksen riveistä kukaan muista tätä hommaa hoitaa, niin tämän antaisin teille erityiseksi vaaliohjeeksi, että tämän perusteella kun elätte, toimitte ja teette, niin teillä saattaa olla vielä menestystä ja kansalla uskoa myöskin tähän kansalliseen kokoomukseen.

Näin arvellen tarkoitan tällä sisällöllä — voisin vielä auttaa, mitä se tarkoittaa — sitä, että tämä perintövero perittäisiin vasta sen jälkeen, kun tämä perintö on realisoitu ja tästä omaisuudesta, mitä on peritty, on luovuttu. Tietenkin jos peritään puhdasta rahaa, mitä vaan nykyisin valitettavan harvoin on missään perittävissä, niin siitä on helppo maksaa perintövero. Mutta jos peritään perheen yhteinen asunto ja se puoliso joutuu myymään sen asunnon sen takia, että saa maksettua perintöveron, niin tämä on aivan mahdoton epäoikeudenmukainen vääryys, mikä pitää oikaista ja hoitaa.

Herra puhemies! Aavistuksen verran tähän sisältöön, mistä nyt keskustellaan. Täällä on nähtävissä minusta hyvää tarkoittavia oikaisuja, mitä hallitus tässä esittää. Tietenkin opposition tehtävänä on moittia ja hallituksen tehtävänä on kehua tätä sisältöä, mutta on hyvä, että tuodaan hallituksen esityksenä tällainen oikaisu lisäyksenä niin, että valiokuntavaiheessa näitä kaikkia ei tarvitse uudestaan kirjoittaa, lisätä ja laatia mietintöjen sisällä. Tätä pidän erittäin tervehdyttävänä ja terveellisenä asiana.

Otan täältä yhden asian erikseen, koska luulen, että tämä runsas väki, joka salissa on ja muutenkin kuulolla, hoitaa nämä loput, yhden asian, kun näen perussuomalaisten voimakaksikon, ed. Soinin ja ed. Halmeen, tuolla takapenkillä olevan. He ovat kantaneet huolta isänmaan asioista ja veteraanien kunnioituksesta, ja avustan ed. Soinia tässä puheenvuorossani sen verran, että pääsee ed. Soini sisälle tähän, mistä on kysymys. Täällä sanotaan valtioneuvoston pääluokassa 23: "Avustus Tammenlehvän perinneliiton käynnistämismenoihin (siirtomääräraha 3 v). Momentille myönnetään 50 000 euroa."

Tämä on sellainen asia, missä täytyy antaa erityiskiitos ministeri Kalliomäelle ja valtiovarainministeriölle, että tällainen asia on huomattu ottaa täällä esille ja panna järjestykseen. Tammenlehvän Perinneliitto, jonka tehtävänä on siirtää veteraaniperinnettä ja veteraanien sanomaa tuleville sukupolville, hoitaa ja huoltaa sitä kallista perinnettä, mitä isänmaan puolustamisen eteen nämä veteraanit ovat tehneet, tarvitsee tämän käynnistysvoiman. Kun se käynnistysvoima tulee näin valtiovallan taholta, se on minusta erinomainen kädenojennus tälle asialle, sen tulevaisuudelle ja tämän hyvän asian muistamiselle, sille, kuinka 65 vuotta taaksepäin talvisodan syttyessä juuri tänä päivänä tämä asia oli tärkeä, missä ratkaistiin tämä Suomen kohtalo. Tämän sanoman kertominen myöskin 50 vuoden kuluttua tai 65 vuoden kuluttua näille tuleville päättäjille, tuleville suomalaisille, on sellainen tehtävä, että siihen tarvitaan koottua voimaa, ja tästä, että valtiovalta on täällä matkassa olemassa, tiedän, että tulevaisuudessa kansan karttuisa käsi kyllä tätä asiaa tukee myöhemmin niin, että tämä henki ja sen hengen sisältö pysyy voimassa ja järjestyksessä, mutta on hyvä, että se on täällä mukana.

Herra puhemies! Loput kehumiset jätän muitten tehtäväksi.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela pyysi muitakin kehumaan, ja ajattelinpa aloittaa sitten kehumisella. Annan kiitokset valtiovarainministeri Kalliomäelle siitä, että tässä esityksessä on Kainuun kehittämisrahan lisäys, mikä oli ihan välttämätön tiettyjen asioiden toteuttamiseksi, että myöhemmin pystyttäisiin saamaan säästöjä ja toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti ne yhteistoiminnot eri kuntien välillä, mitkä nyt siirtyvät tänne Kainuun hallintokokeiluun eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähinnä, mutta myöskin palkanmaksu ja muut tällaiset tukipalvelut yhdistetään, vaikka niitä ei siinä laissa määriteltykään. Tästä kiitokset. Kiitokset pitää silloin antaa, kun kiitoksen aihe on.

Mutta tässä aikaisemmassa keskustelussa, kun ed. Zyskowicz todisti, että hallitus on ylittänyt sataprosenttisesti hallitusohjelmassa luvatut veronkevennykset ja on toteuttanut kokoomuslaisempaa politiikkaa, kuin kokoomus uskalsi edes haaveillakaan, niin kyllähän tätä täytyy tietysti ihmetellä. Eikä tämä ihan vaurioitta ole tapahtunut. Kyllä kaikissa kunnissa on jouduttu nyt miettimään kuntapalveluja, niin kuin on jo aikaisemmin jouduttu miettimään, siis leikkaamaan palveluja ja myöskin järkiperäistämään niitä. Mutta nyt monissa kunnissa joudutaan korottamaan veroprosenttia, niin kuin esimerkiksi Karjaa Suomen ykkösenä joutuu nostamaan veroprosenttinsa 21 prosenttiin, joka on mielestäni aika korkea. Voisin kysyä ed. Zyskowiczilta, onko se teidän mielestänne korkea. Tässähän on muitakin syitä kuin nämä veronalennukset. Toinen syy on tietysti se, että Karjaa yksityisti terveyspalvelunsa ilman kilpailutusta Folkhälsanille, mikä tarkoitti sitä, että tehtiin huono ja erittäin kallis sopimus. Nyt kunnan talous on ihan kuralla, eli molemmat kokoomuksen opit, siis (Ed. Zyskowicz: Mehän kannatamme kilpailuttamista!) veronalennuspolitiikka ja yksityistäminen ilman kunnollista ... tai sanotaan, että yksityistäminen on Karjaan eli Suomen ykköseksi päässeen, korkeimmalla veroprosentilla nyt julkisuudessa keikkuvan kunnan tilanteen syy.

Mutta kyllä täytyy ihmetellä sitä, että sosialidemokraatit ja keskusta ovat yhä edelleen valmiita alentamaan veroja sen entisen päälle vaikka kuinka paljon, kun samanaikaisesti on nähtävissä, että kuntien talous on heikkenemässä. Ja mikä on sitten tänne toiselle puolelle tulossa tässä tupo-sopimuksessa sovitussa paketissa? Kuntien valtionosuuksien pakkolainasta vain 20 miljoonaa tulisi ensi vuodelle. Se ei kyllä kovinkaan paljon kuntia lämmitä. Käytännössä sillä ei juurikaan ole merkitystä. Jos se olisi ohjattu kaikista heikoimmassa tilanteessa oleviin kuntiin, eli harkinnanvaraisia valtionosuuksia olisi lisätty ja kohdennettu se niille, joilla kaikista huonoimmin menee, sitten se olisi ehkä niitä kuntia juuri auttanut, mutta kun se jaetaan yli 400 kunnan kesken, ei siitä paljon kyllä kukaan juuri hyödy.

Ed. Vihriälä täällä kävi taas antamassa lisää lupauksia omassa puheenvuorossaan. Minusta on ihan käsittämätöntä, että hallituspuolueen vastuullinen kansanedustaja, joka istuu etupenkissä ja on pitkään ollut talossa, vielä täällä lupaa lisää eläkeläisille ja opiskelijoille, kun tietää varsin hyvin, että kovinkaan paljon niitä parannuksia ei tehdä sillä ohjelmalla, mikä hallituksella on, ja ennen kaikkea sillä lisäpöytäkirjalla, joka hallitusohjelman liitteenä on. Yksi vaihtoehto, jonka kuulin erään keskustalaisen lupaavan eräässä eläkeläistilaisuudessa, on se, että nyt kun tulee tämä hallituksen puolivälitaival ensi keväänä, niin hallitus mahdollisesti tarkistaa ohjelmansa ja siinä vaiheessa sitten eläkeläisilläkin olisi mahdollisuus saada jotain. Tekisi mieleni ihan kysyä, kun valtiovarainministeri on täällä paikalla, puhuvatko keskustalaiset näissä tilaisuuksissa ihan lämpimikseen vai onko todellakin tulossa eläkeläisille joitakin parannuksia näistä tässä puolivälin krouvissa. Minun on vähän vaikea uskoa sitä, kun tiedän, että ministeri Kalliomäki on useaan otteeseen täällä kyselytunnilla sanonut, että pitäisi erittäin tiukkaa budjettilinjaa noudattaa. Mutta toisaalta taas, kun nämä veronalennukset kohdistuvat työssä oleviin ihmisiin ja miljoona ihmistä jää vaille veronalennuksia, niin onhan se tietysti ihan kohtuutonta, että nämä ihmiset eivät sitten hyödy laisinkaan tästä tilanteesta. Päinvastoin, he joutuvat maksumiehiksi silloin, kun kunnat joutuvat korottamaan veroäyrejä, kun nyt 136 kuntaa joutuu korottamaan ja moni muu olisi korottanut ja olisi ollut pakotettu korottamaan, jos ei kilpailisi naapurikuntien kanssa tilanteesta ja asukkaista, ja käytännössä sitten joutuu tekemään todella rajuja leikkauksia omiin palveluihinsa, jotta pystyy pitämään veroprosenttinsa ennallaan.

Eli kyllä täytyy sanoa, että vaikka on erittäin hyvä, että tupo syntyi, niin kyllä sillä tulonjakovaikutukset tulevat olemaan taas kerran aika voimakkaat eli kaikista köyhimmät ihmiset jäävät yhä edelleen köyhiksi ja hyvätuloiset ihmiset tulevat saamaan enemmän, ja kun varallisuusvero vielä poistetaan, niin tulonjakovaikutukset ovat kyllä todella merkittävät. Tupoa pitää puolustaa sen vuoksi, että se tuo paremman palkkakehityksen naisvaltaisille aloille kuin liittokohtaiset kierrokset olisivat tuoneet. Mutta tiedän, että tupon ulkopuolelle jäi erittäin merkittäviä asioita, esimerkiksi tilaajan vastuu. Minusta olisi yrittäjienkin kannalta, siis suomalaisten yrittäjien kannalta, erittäin tärkeätä, että tämä tilaajan vastuu tulisi, koska silloin ne suomalaiset yritykset, jotka ovat kilpailemassa näiden halpatyövoimaa käyttävien yritysten kanssa, pystyisivät aidosti myöskin kilpailemaan ja voittamaan myös sen kilpailun joissakin tilanteissa. Ei tämä minusta suomalaisten yritystenkään kannalta ole hyvä, että tämä tilaajan vastuu jäi tässä asiassa sopimatta, ja erityisesti pienten yritysten kannalta. Joskus vähän tuntuu siltä, onko siellä tuponeuvotteluissa pienillä yrityksillä oikein puhujaakaan ollut niiden puolesta, ja ainakin hallituksen pitäisi pitää näitten pienten yritysten puolta, jos ei sitä tämä uusi hieno EK sitten teekään.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihmeellistä on elämä, voisi aloittaa tässä, kun on puhuttu, ed. Huotarikin, siitä, kuinka on mahdollista, että kokoomus ja sosialidemokraatit loivat tämmöisen vastakkainasettelun ja näennäisristiriidan vaalien alla. Siinähän kävi niin, että kepu pestiin sen omassa leipälajissa. Yleensä kepu on tehnyt tällaisen näennäisvaihtoehdon ja sitten puhaltanut koko potin, mutta nyt kävi niin, että Katainen ja Lipponen soittivat laulua ja kepu oli se, jolta jäi nyt tuoli sitten saamatta.

Mutta tähän en malta olla toteamatta sitä, että vasemmistoliitto, joka esiintyy aina rauhan puolesta, vastustaa näitä meidän jalkaväkimiinojamme, mutta on valmis hyväksymään EU:lle oman muukalaislegioonan eli nämä taistelujoukot. Ihmeellinen on elämä: rauhanmerkki rinnassa ja rauhan kiilto pinnassa, mutta sitten, kun vaatii suhteet, että voisi pysyä hallituskelpoisena, niin näinhän se kääntyy luokille ja kuplille.

Mutta, arvoisa herra puhemies, itse tähän taloustilanteeseen ja veronalennuksiin ja tupoon: Tämä tupomallihan elää sitkeästi, ja sinänsä se on toiminut varsin hyvin. Mutta on syytä muistaa, että se oli Mussolinin Italia, jossa ensimmäiset tupomallit tehtiin korporaatioiden kesken, ja se on aika mielenkiintoinen historiallinen malli. Siellä työnantajakorporaatiot, työntekijäkorporaatiot ja valtiovalta tekivät tällaisia malleja, ja se on aika mielenkiintoista, että tästäkin historiallisesta jatkumosta on jotain käyttökelpoista voinut löytää, vaikka yleensä siinä maassa siihen aikaan ei löytynyt kuin kelvotonta jälkeä kaikilta osiltaan.

Mutta sitten näistä verohelpotuksista ja -kevennyksistä: Toki on hyvä, että on vakautta, että pystytään sopimaan. Kyllähän tämä tupoteatteri on hämmästyttävän suosittu vuodesta toiseen. Se on suositumpi kuin Kainuun teatteri, se on suositumpi kuin Espoon teatteri, jopa suositumpi kuin Kansallisteatteri. Aina valvotaan pari yötä, ja henkeä pidätellen siellä ylitunnit juoksevat toimittajilla, kun he siellä odottavat kuolaten, että nyt tulee uutinen: syntyykö tupo, tupo ei synny, tupo syntyy, ja kauhea kiihko on päällä ja melkein mummot puristavat vilttiä keinutuolissa pitkin Suomea, syntyyköhän nyt se tupo vai eikö se synny, ja meille kaikille mahtava helpotus, että tupo on syntynyt, Suomi on pelastettu, ja hallitus on suosittu, ja kokoomus kehuu, ja kaikki ovat tyytyväisiä. Tässähän melkein luulee, että asiat ovat hyvin. Ilmeisesti näin tämä on ymmärrettävissä. Kyllä se on hämmästyttävää, että tällainen käsikirjoitus toimii säännöllisin väliajoin. Minäkin sen osaisin jo kirjoittaa ja vähän koreografiaa tuottaa siihen: pikkuisen kravattia vinoon ja tukkaa sekaisin ja ollaan niin kärsineen näköisiä.

Mutta, arvoisa herra puhemies, näistä työn tuloksista: Siinä olen ed. Huotarin kanssa samaa mieltä, että miljoona ihmistä ei hyödy juuri mitään veronalennuksista eikä paljon tupoistakaan. Eläkeläiset kelpaavat aina teatterin kohteeksi. 7 euroa, se on se kylmä tosiasia, mitä on pieneläkeläisille, ja nämä veronalennukset eivät kohdennu myöskään opiskelijoille, lapsiperheille, monelle sellaiselle, jotka eivät veroja maksa. Tämähän on tietysti aivan olennainen asia. Mutta se, että sosialidemokraatit luopuvat varallisuusverosta, ei ole suinkaan ihme. Paperityömiehillä ja monilla muilla ammattityömiehillähän sitä omaisuutta alkaa olla ja varallisuuttakin rupeaa kertymään, ja kummasti, kun rupeaa syntymään niin sanotusti Marxin lisäarvoteorian mukaista ylijäämää, ei sitä enää aletakaan annella poispäin, vaan mieluummin muiden asiat ovat yhteisiä ja nämä minun omaisuuteni ovat minun omaisuuksiani.

Mutta kyllä tässä on taas ihmisillä ajattelemista. Vanhat puolueet ovat kääntäneet takkinsa, siis keskusta ja sosialidemokraatit, siinä mielessä, että lupasivat, että emme alenna veroja, mutta nyt kokoomuksesta ovat menneet ohi, ovat alentaneet enemmän veroja. Nyt kokoomus kehuu hallitusta, ja sitten kun taas tulevat seuraavat vaalit, nämä esiintyvät toisilleen vaihtoehtoina. Aivan vastaavasti kokoomus ja vasemmistoliitto ensin kahdeksan vuotta olivat samassa hallituksessa. Kumman politiikkaa silloin toteutettiin, ed. Huotari, teidän politiikkaanne vai, ed. Zyskowicz, kokoomuslaista politiikkaa? Kysyn sitä ja voin vastatakin, koska ed. Zyskowicz sanoo, että silloin pistettiin Suomen talous raiteilleen, nostettiin Niinistön, rautakanslerin, johdolla tämä maa alhosta ja synkkyydestä ja onnistuttiin siinä, ja ed. Huotari sanoo, että köyhän asia olisi ollut vieläkin huonommin hoidettu, jos me emme olisi tilkinneet, vasemmistoliittona hoitaneet sinne sitä sosiaalista aspektia, niin voi kuinka se olisi ollut. Nämä sitten menivät vaaleihin ja esiintyivät toistensa vaihtoehtoina.

Nyt kun ollaan oppositiossa, tämä asia taas näyttää hieman toiselta. Mutta kun tulevaisuus tulee, niin eihän siinä esteitä ole. Toisin on tuolla suuressa maailmassa, eikä tarvitse kovinkaan suuresti mennä meren yli. Ruotsissa sosialidemokraatit eivät huoli vihreitä tai edes vasemmistoliittoa omaan hallitukseensa, mutta meillä Suomessa kokoomus ja vasemmistoliitto ovat voineet olla kahdeksan vuotta samassa hallituksessa, ja tämä on minun mielestäni niin kuin poliittisen moraalin konkurssi. (Ed. Huotarin välihuuto!) — Ei siihen nyt kommunisteja ole tarvittu Suomea pelastamaan tähänkään asti eikä tästä eteenpäinkään tarvita. — Joku tällainen asia siinä on kummallinen. Ainahan perusteet löytyvät, jos ei periaatteita ole. Tämä on nyt sitten, että Suomi nostettiin suosta. Jos se olisi ollut oikein suossa, niin olisi pitänyt perussuomalaisetkin nostaa hallitukseen, mutta niin suossa se ei vielä ollut ilmeisesti, että olisi tehty kaikkien puolueiden hallitus.

Arvoisa herra puhemies! Tässä täydennyksessä on paljon hyvää ja on päivitetty, ja kyllä se täytyy sanoa, että kaikki ei ole huonosti. Mutta yhden semanttisen asian haluaisin tuoda esiin, joka kertoo meidän aikakaudestamme: Nyt syntyi tupossa tällainen ajatus, että kun sitten joudutte työttömiksi — näin sanottiin, huom., kun sitten joudutte — niin tätä muutosturvaa tulee, eli me olemme alistuneet siihen, että kun työ karkaa Kiinaan, Indonesiaan tai uusiin EU-maihin, sitten vähän lievennetään tätä potkujärjestelmää. Tämä on se tosiasiallinen uutinen siinä eikä se, kuinka me pystyisimme paremmin pitämään väen töissä. Useinhan sopimuksissa on se pienellä präntätty teksti tärkeämpi kuin itse teksti, ja samoin näissä tupoasioissa paljon tärkeämpi kuin se, mitä sanotaan, on se, mitä rivien välissä lukee. Ja tämä siellä rivien välissä lukee: Meillä tulee olemaan erittäin vaikeata pitää työtä Suomessa ja työtä kaikille. Se on sen takia vaikeata, että me olemme nyt osa Euroopan unionia niin talouspoliittisesti kuin myös ulko- ja turvallisuuspoliittisesti. Siihen haluan oikeastaan lopettaa, tähän kalvinistiin, joka minunkin mielestäni oli aivan mainio tokaisu Erkolta, kun hän sanoi, että on kalvinisti pääministeri, ja jos minä nyt hieman rohkenen sanoa, niin kalvinisteilta vaikuttaa pari muutakin ministeriä. Mutta kun Erkko sanoi, että Suomella ei ole ulkopolitiikkaa ollenkaan, niin tiedoksi nyt sinne Erkollekin, että Suomi on ollut EU:n jäsen jo kymmenen vuotta. Meillä on EU:ssa yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ja tämän mukaan mennään EU:ssa. YK:ssa hyvin usein esitetään Euroopan unionin kanta. Tähän on tultu. Jos halutaan ulos tästä kalvinismista, niin kyllä se minulle sopii. Silloin pitää lähteä ulos Euroopan unionista.

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Soini ihmetteli, ehkä asiaan kuulumattomastikin hiukan, vasemmistoliiton kantaa näihin EU:n nopean toiminnan joukkoihin, ja täytyy sanoa, että suurista ja keskisuurista puolueista vasemmistoliiton kanta on kaikista tiukin reunaehdoiltaan, millä nämä joukot voivat toimia. Voihan niitä joukkoja vastustaa, mutta kun ne joukot joka tapauksessa on perustettu, niin sillä vastustamisella käy vaan niin, että istuu siellä takarivissä kahden ja kolmen miehen ryhmänä jatkossakin ja on koko ajan kirkasotsaisesti oikeassa, eli parempi vaikuttaa siihen, mitkä ovat ne todelliset ehdot, millä niitä joukkoja sitten käytetään, jos tulee sellainen tilanne, että esimerkiksi kansanmurhien ehkäisemiseksi ja estämiseksi niitä jouduttaisiin käyttämään. Rauhanmerkki täällä on nähty ainakin ed. Taipaleella, ja olen sen nähnyt myöskin ministeri Tuomiojalla, ja hekin ovat hyväksyneet (Puhemies koputtaa) ja paljon löysemmin ehdoin nämä taistelujoukot.

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On se hyvä, että ed. Huotarilla jossain tulee kirkasotsaisuuteen ryppy. Silloin kun te puhutte köyhien puolesta, te sanotte kyllä, että nyt tehdään tämä vaihtoehto. Miksette siinä mene realismiin ja sano: kun nämä hallituksen esitykset kuitenkin menevät läpi, niin enpäs minä täällä teekään näitä vaihtoehtoja. Te teette täällä vaihtoehdon, hommaatte äänestyskartan ja käytätte sitä siellä nälkämaalla, näytätte niille kainuulaisille tovereille sitten, että näin me teitä yritimme puolustaa. Tämmöistähän tämä on.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Muutamalla sanalla ajattelin vielä kommentoida, sanoisinko, herättämässäni keskustelussa käytettyjä puheenvuoroja.

Ed. Vihriälä kommentoi puheenvuoroani ja otti vastaan kiitoksia näistä veronalennuksista. Vähän ne tuntuivat häntä nolottavan, kun hän sitten korosti sitä, että ovat aika kovia. Sitä ne todella ovat verrattuna esimerkiksi ed. Vihriälän ja hänen puolueensa puheisiin viime vaalikaudella ja viime vaalien alla. Mutta sitten ed. Vihriälä lohdutti eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita lähinnä tulonsiirtojen varassa eläviä sanomalla, että kyllä heidän etuisuuksiinsa on palattava. Kun sitten täällä ed. Huotari ja muut tähän reagoivat, niin ed. Vihriälä vastasi vastauspuheenvuorossaan, että ei hän puheenvuorossaan luvannut heille euroakaan lisää. Eli näinkö on, ed. Vihriälä, että eläkeläisille, opiskelijoille ja muille luvataan lähinnä kylmää kättä ja hyviä puheita, mutta ei tekoja? Näin se näyttää olevan.

Kun tämä hallitusohjelma esiteltiin silloisen pääministerin Jäätteenmäen hallituksen ohjelmana tälle salille, niin keskusta ryhmäpuheenvuoroaan myöten korosti, että nyt on hyvä tasapaino hallitusohjelmassa, kun veronalennuksiin käytetään noin runsas miljardi ja menonlisäyksiin, siis hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiseen menonlisäysten kautta, käytetään noin runsas miljardi. Korostettiin, että tässä on tasapaino, tässä on yhtä suuret luvut.

Kysyn, ed. Vihriälä, onko nyt niin, että kun veronalennuksiin laitetaankin noin 1,7 miljardia lisää tähän 1,1:een verrattuna, mikä on sinänsä järkevää ja hyvää politiikkaa, niin onko niin, että myös menonlisäyksiin te, ed. Vihriälä ja keskustan ryhmä, olette laittamassa suunnilleen saman verran lisää, jotta tämä tasapaino säilyisi. Ja jos näin väitätte tekevänne, mitä luulette, että siihen sanovat kehykset ja niitä jo virkansakin puolesta vartioiva valtiovarainministeri Kalliomäki? Eli puheenvuoroni sisältö ja tarkoitus, ed. Vihriälä, on se, että ei nyt kannattaisi enää niin hirveästi eläkeläisille, opiskelijoille ja muille puheenvuoroissaan lupailla, kun on jo nähty, että tekoja ei tule ja kehykset ja aikomukset eivät niihin tekoihin myöskään mahdollisuuksia anna.

Ed. Kankaanniemi ja ed. Soinikin olivat, taisi ed. Huotarikin olla, sitä mieltä, että hallitus veropolitiikassaan toteuttaa kokoomuksen linjaa ja menee siitä jo ohi. Toteuttaa kyllä kokoomuksen linjaa, mutta ei taida mennä ohi, tulee hyvin lähelle niitä ajatuksia ja niitä tavoitteita, joita tätä vaalikautta varten kirjasimme siinä kuuluisassa, ehkä vähän surullisenkuuluisassakin kuuden kohdan vaaliohjelmassa, jonka suurin ongelma, näin olen ymmärtänyt, oli se, että se oli niin rehellinen. Me siinä hahmotimme koko vaalikauden vero-ohjelmaa, ja sitä vero-ohjelmaa suunnilleen hallitus tänään päättämillään veronalennuksilla on toteuttamassa, ei mene siitä yli eikä ihan näillä päätöksillä siihen tule, mutta hyvin lähelle kylläkin.

Ed. Kankaanniemi epäili, että kun näin hallitus toteuttaa kokoomuslaista veropolitiikkaa, niin se vie kokoomukselta aseet ensi eduskuntavaaleissa. Näin ei käy. Kyllä vaalien alla taas ed. Vihriälän ja keskustan ja sosialidemokraattien edustajat kauhistelevat kokoomuksen veronalennuspuheita, paljoksuvat niitä, hirvittelevät niitä ja sanovat, että kokoomus näillä veronalennuksillaan on syöksemässä tämän maan ties mihinkä perikatoon, ja sitten, niin kuin tällä vaalikaudella on nähty vaalien jälkeen, toteuttavat suunnilleen ne vaatimukset. Eli ei tarvitse ed. Kankaanniemen olla huolissaan. Vaalien alla sosialidemokraatit ja keskusta tuolla maakunnissa ja kentällä taas puhuvat kyllä veronalennuksia vastaan.

Ed. Huotari moitti kuntatalouden tilasta näitä veronalennuksia. Kuntatalouden huonosta tilastahan olemme samaa mieltä. Luulen, että koko salikin on samaa mieltä, vaikka hallituspuolueet joutuvat virkansa puolesta tilannetta sievistelemään, mutta on väärin veronalennuksia siitä syyttää. Ensinnäkin hallitushan on kompensoinut ja luvannut jatkossakin kompensoida nämä verotulojen menetykset kunnille, ja toiseksi näillä järkevillä veronalennuksilla on nimenomaan tuettu talouden kasvua, on tuettu kotimaista ostovoimaa, kotimaista kysyntää ja sitä kautta on voitu ylläpitää työllisyyttä ja talouden kasvua. Jos ei olisi tehty tätä järkevää veropolitiikkaa, me olisimme työllisyyden kannalta paljon huonommassa tilanteessa ja sen seurauksena kuntien taloudellinen tilanne olisi vielä nykyistäkin huonompi.

Mitä Karjaan terveydenhuollon yksityistämishankkeeseen tulee, niin, ed. Huotari, kokoomus ei todellakaan ole sitä mieltä, että pitää yksityistää itseisarvoisesti, pitää yksityistää kilpailuttamatta ja pitää yksityistää vielä epäonnistuneesti tekemällä huonoja, kunnan kannalta huonoja sopimuksia. Päinvastoin me olemme sitä mieltä, että kuntien palvelut pitää tuottaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, sillä tavalla, miten maksetuille veroille saadaan paras mahdollinen vastine. Tässä voidaan käyttää kunnan omia palveluita tai kunta voi ostaa näitä palveluita muilta. Se voi ulkoistaa toimintoja, mutta silloin tarvitaan osaamista tässä ostopalvelujen käyttämisessä ja ulkoistamisessa, ja se on hyvin tärkeä osa näiden ulkopuolisten tahojen palveluiden käyttämistä.

Sen sijaan kuntatalouteen vaikuttaa kielteisesti lähivuosina tämän hallituksen kunnilta ottama yli 400 miljoonan euron pakkolaina, ja tämän tupon liitännäispaketissa hallitus tulee hyvin pieneltä osin kuntia vastaan, eli sitä jälkipainotteisuutta, joka tämän pakkolainan takaisinmaksussa on, pieneltä osin lievennetään. Edelleenkin hallituspuolueet ovat ajamassa tässä talossa läpi mallia, jossa se jaksotetaan neljälle vuodelle ja jossa tämän viimeisen vuoden, siis vuoden 2008, maksuosuus on selvästi suurin. Eli edelleenkin pakkolaina ja edelleenkin neljäksi vuodeksi ja edelleenkin takaisinmaksu jälkijättöisesti tai jälkipainottuneesti.

Arvoisa herra puhemies! Puheenvuorossani kysyin, kun kiinnitin huomiota puheiden ja tekojen ristiriitaan, miten sosialidemokraatit nyt tuolla kentällä selostavat tätä varallisuusveron poistoa, joka mielestäni on järkevä ratkaisu. On todella suuri sääli, että ed. Gustafsson joutui salista poistumaan, sillä olisi ollut niin mieluisaa kuulla, kun ed. Gustafsson täällä olisi tulisieluisesti, kuten hänen tapansa on, puolustanut tätä varallisuusveron poistoa. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten hän aikoo tätä hallituksen ratkaisua omille kannattajilleen myydä. Ehkä ed. Gustafsson pystyy senkin todistamaan, että tämä varallisuusveron poisto tehdään pieni- ja keskituloisia suosivalla tavalla. (Naurua)

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tästä voisi aloittaakin elikkä tästä varallisuusverosta. Minusta eduskunnassa puhutaan hyvin usein köyhien asemasta, ja tässä voisi todeta, että tämä ei ainakaan köyhiä koske.

Tässä on kyse talousarvion täydennyksestä, ja niin kuin edellä on puhuttu, tähän oleellisesti kytkeytyy tupokuvio. Itse en ole koskaan kuulunut verouskovaisiin, joita täällä tuntuu aika paljon olevan, kokoomuksessa eritoten, jotka uskovat ja kumartavat aina veroalen suuntaan, tulipa siitä hyvää tai huonoa. Siinä mielessä tämä linja, mikä tässä nytkin on taas valittu ja tullaan toteuttamaan, sehän tarkoittaa sitä, että meiltä viedään tulopohjaa pois ja tulonsiirtoja joudutaan katsomaan hyvin tarkasti. Tulevan talousarvion yhteydessä, mitä tässä tullaan äänestelemään, tiedän millainen narina syntyy muutamasta kymmenestä miljoonasta, mutta täällä sitten on miljardiluokan alennuksiin varaa.

Meillä tiestön osalta tai köyhimpien ihmisten etuuksien osalta monessa paikassa on rahanpuute, mutta siitä huolimatta olemme valmiita antamaan hyvin toimeentuleville. Jos tämä olisi tehty sillä tavalla, nimittäin kun tätä katsoo, niin tästähän jää suuri osa, työttömät jäävät lähes kaikki paitsi kokonaan, koska hyvin harvalla yltää, jos koko vuoden on työttömänä, siihen tuloon, josta yleensä valtionveroa menee, onko se joku 11 900 euroa vuodessa, ja kun katsoo pieneläkeläisiä, niin kellään ei nouse siihen summaan, ja sen takia jos tämä toteutettaisiin sillä tavalla, jotta kunnallisveron alinta tulorajaa, mistä menee vero, nostettaisiin, silloin se tulee kulutukseen. Se tulee todennäköisesti hyvin nopealla aikavälillä ja välittömästi näkyviin, koska niillä ihmisillä on semmoisia tyydyttämättömiä tarpeita elämässä, mitä halutaan, ja mielellään ostaisivat rihkamatavaraakin joulukaupoista ja koko vuoden varrella. Nythän tämä tarkoittaa, jotta ne ihmiset jäävät kokonaan paitsi. He eivät saa yhtään mitään. Tässä sanotaan, että tämä painottuu pieni- ja keskituloisille. Jos nyt katsotaan, mikä on pieni- ja keskituloinen, koska mittari menee tässä kuitenkin aika ylös, kun katsoo niitä, jotka työskentelevät minimipalkalla, ja sen takia odottaisi kyllä, että eduskunnalta löytyisi vielä tähän linjaan rohkeus ja katsottaisiin pienituloisten asemaa ihan oikeasti eikä puhuttaisi vanhoilla höpöpuheilla, että tämä auttaisi pienituloisia. (Ed. Huotari: Juna meni jo!) — Eduskunnalla on kyllä vielä päätösvalta olemassa, uskon.

Sitten itse tupopaketista. Itse jopa kävin pari viikkoa sitten puhumassa siitä ja kyseenalaistin menneitä tupoja. Tässäkin on semmoisia elementtejä, kun on nähty, mitä tapahtuu pääomille; nytkin ne maltilliset palkankorotukset ja kaikki veronalennukset, mitkä koskevat todella rikkaita, niin sen opin mukaan, mitä 90-luvulla tapahtui teollisuuden voitoille, siitä 10 prosenttia on sijoitettu Suomeen ja loput viety ulos, ulkolaisiin osakkeisiin. Tai meidän eläkevarojamme, joita on 90-luvun jälkeen eli 2000-luvulla valtavasti sijoitettu ulos. Ainakin tämän tilaston mukaan, mitä katsoin, 64 prosenttia kaikista eläkerahastoistamme on sijoitettu ulkolaisiin osakkeisiin. Sehän tarkoittaa sitä, että eivät nämä tupokuviot paljon lämmitä, vaikka miten paljon työnantajalle jäisi varaa enemmän. Ne eivät vaan sijoitu tänne, niillä ei luoda työpaikkoja tänne, vaan ne viedään johonkin huitsinnevadaan ja siellä sitten työllistetään ja siellä investoidaan. Jossakin vaiheessa, kun tulee lama, meidän rahamme kyllä kupataankin siinä samalla, mutta toivon mukaan siinä vaiheessa järki löytyy, että niitä kotiutetaan Suomeen ennen sitä, myös niitä sijoituksia, ei pelkästään tuottoja, joita odotetaan, koska siinä tilanteessa myös äkkiä puhalletaan suurten ikäluokkien ja muidenkin eläkerahat ja se on aika kylmää kyytiä. Jossain vaiheessa, keitä täällä hallituksessa ja eduskunnassa tulee istumaankin, voi sanoa, että valitettavasti näin kävi tässä, rahat on puhallettu ja joku ne osasi keplotella itselleen. Käy niin kuin Soneran umts-kaupoissa Saksassa.

Sitten kuntien valtionosuuksista. Tupopaketin osiona hallitus on luvannut lievää parannusta pakkolainalle, elikkä se olisi 20 miljoonaa ja 15 miljoonaa seuraavina vuosina eli ensi vuonna 20 miljoonaa. Minusta nyt tässäkin tapauksessa kyllä eduskunnalla on sananvalta. Minusta pitäisi, ja toivon mukaan hallitus tekee sen tempun, kun valtiovarainministeri on paikalla, niin jo ihan luonnostaan muuttaa tätä. Tässä olisi järkeä siinä mielessä — kukaan ei tietysti tulevaisuudesta tarkkaan tiedä, mutta ennusteiden mukaan 2007 kunnilla jo tulee menemään paremmin. En tiedä, mihin se ennuste tarkkaan perustuu, mutta arvioidaan, ja nyt ensi vuosi näyttää kunnissa olevan tosi kurjaa. Kaikkien kuntapäättäjien, joiden kanssa olen jutellut, mukaan missään ei tunnu kovin helppoa olevan. Vaikka veroprosentteja on nostettu, siitä huolimatta päitä ei saada talousarvioissa vastakkain. Sen takia odottaisi, että nyt valtio rientäisi tässä apuun. Jos pakkolaina-sana on väärä nimike, mutta se kuvastaa osin myös, mistä on kyse, ja tämä pitäisi saada aikaistettua.

Varallisuusveron poistosta voisi todeta, jotta sen olisin ennen vaihtamassa perintöveron poistamiseen. Ruotsissa semmoinen toimenpide tehtiin. Kun puhutaan varallisuusverosta, silloinhan pitää olla jo paljon mammonaa kasautunut matkan varrella, ennen kuin sitä kukaan maksaa. Mutta perintövero on semmoinen, että sitä maksavat muuten ihan tavalliset kuolevaiset. Jos sattuu, että on joku mökki, siitä äkkiä maksetaan perintöveroa. Minusta tämä olisi enemmänkin sen arvoinen asia, joka pitäisi hoitaa kuntoon ja poistaa perintövero ennen kuin varallisuusvero.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Lyhyesti tähän perintövero-, varallisuusverokysymykseen. Totta kai perjantaina, kun tupopaketti tulee lähetekeskusteluun, siinä yhteydessä perusteellisemmin, mutta ihan ed. Esa Lahtelalle tuohon viimeiseen ehdotukseen se fiskaalinen vastaus, että perintöveron tuotto on viisinkertainen suhteessa varallisuusveron tuottoon ja sillä on todella merkitystä sekä hallituksen kannalta että, uskon myöskin, sosialidemokraattien näkemyksessä.

Mitä varallisuusveroon nyt sitten tulee — ed. Zyskowicz poistui — pitää muistaa, että sosialidemokraatit ovat olleet mukana yritysverouudistuksessa, jossa on kevennetty varallisuusverotusta jo ennakolta. Nyt on hyvä kysyä, kun se on poistumassa, mitkä ovat vaikutukset. Tietysti sekin on tähän paikallaan sanoa, että uskon tällä olleen vaikutusta työmarkkinasopimuksen syntyyn.

Mutta muuten poistamisen vaikutukset: noin 60—70 miljoonaa euroa todennäköisesti verotuottomenetyksiä. Muita vaikutuksia: Uskon, että tämä on veromuoto, jolla on yritysten kasvuun ja investointipolitiikkaan positiivista vaikutusta ja nimenomaan tietyissä yritysmuodoissa. Tietyt kasvuhakuiset ja sitä kautta myöskin investointihakuiset perheyritykset reagoivat varmasti myönteisesti tähän muutokseen. Tämä on myöskin veromuoto, johon ed. Zyskowicz aikaisemmissa puheenvuoroissaan viittasi ja jonka kiertäminen on kohtuuttoman helppoa. Se rapauttaa verojärjestelmää. Suomen suurista herroista valtaosa maksaa vain minimaalisesti varallisuusveroa siihen nähden, mikä heidän varallisuutensa on suhteessa verottajan tavoitteeseen. Mielenkiintoista oli huomata lehtitiedon perusteella, että pankinjohtaja Björn Wahlroos oli vähiten syntinen tässä mielessä.

Minusta on hyvä kysyä tässä yhteydessä, voisiko varallisuutta eri muodoissaan verottaa järkevämmällä tavalla ja tuottoja järkevämmin hakien kuin tällä menettelyllä. Ehkäpä kiinteistövero uusimuotoisena voisi olla ainakin kysymys, joka kannattaa arviointiin heittää asuntopolitiikan näkökulmasta. Meillä on rakentamatonta maata, kaavoitettuakin sellaista, runsaasti, joka voisi lähteä liikkeelle paremmin verotuksen kautta ja näin antaa lisäpotkua asuntojen hintakehityksen maltillistumiselle ja myöskin muun rakentamisen maltillistumiselle ja ehkä laajemminkin tehokkaamman maankäytön puolesta.

Tällaisia asioita kehottaisin eduskuntaa mieluummin miettimään kuin pitämään suuria saarnoja siitä, onko varallisuusvero ideologisesti hyvä vai huono vero.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! SDP ja sosialistipuolue on kuin ilotulitusraketti. Se toimii sillä lailla, että ennen puoltayötä uudenvuodenaattona kerätään hirveästi ilotulitetta, sitten se räiskähtää ja puolenyön jälkeen tulee savuna alas. Samoin se toimii vaaleissa. Vaalien alla ollaan niin sosiaalista ja sosialistia, ja sitten kun vaalit ovat menneet, poistetaan näitä varallisuusveroja ja muita. Näinhän tämä toimii, toimi edellisissäkin kunnallisvaaleissa oikein hyvin.

Tämä on hyvin mielenkiintoinen ajatus, kun suurrikkaat on vapautettu ja he voivat keplotella, mutta pieni ihminen, ed. Esa Lahtela, maksaa ruuan arvonlisäveron ja samoin palkansaaja maksaa ennakonpidätyksestä. Tämmöisessä hallituksessa sosialistitkin ovat mukana. Pieni ihminen ei keplottele eikä pääse pakoon, mutta raharikas painelee pitkin Monacoita ja rahat ovat vaikka Sveitsin pankissa. Tämmöiseen on tultu.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soinille voisi kyllä todeta sen, että joka tapauksessa näen sillä tavalla, että kun on hyvin vähän käytettävissä tämmöistä veronkevennysvaraa, kaikkein tehokkain keino olisi näille pienituloisille se, että kunnallisverotettavan tulon alaraja nostetaan ylöspäin, jolloin se tulee heti suoraan siitä eikä mene rikkaillekaan hukkaan yhtään se homma.

Sen voisi todeta tässä kyllä ed. Soinille, jotta pitkään se raketti on muuten paukkanut, kun katsoo, että sieltä 1900-luvun alusta se vaan paukahtelee ja on kestänyt aika valovoimaisena, jotta minä luulen, että se aate tulee vielä kasvamaan.

Keskustelu päättyy.