Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksy sitä verolinjaa, jota istuva hallitus toteuttaa, verolinjaa, joka sallii tuloerojen kasvavan, ja verolinjaa, joka vie hyvinvointiyhteiskunnalta mahdollisuutta vastata niihin tarpeisiin, jotka ovat huutavia niin kunnissa kuin muillakin tahoilla. Samaan aikaan, kun hallitus toteuttaa euromääräisesti suurituloisia hyödyntäviä tuloveronkevennyksiä, se suhtautuu hyvin nihkeästi köyhimmän kansanosan tulotason kehittämiseen. Kansaneläkkeisiin tulee 17 sentin päiväkorotus syyskuun alusta ensi vuonna. Se on täysin riittämätön korjaamaan sitä jälkeenjääneisyyttä, joka tapahtuu esimerkiksi kaikista pienituloisimmille eläkeläisille sitä kautta, että he ovat jääneet pois näistä tuloveronkevennyksistä, eivät ole hyötyneet niistä. Samaan aikaan, kun hallitus ei ole vastannut kuntien riittävästä rahoituksesta ja 140 kuntaa ensi vuodeksikin, mikä on ennätys kautta aikojen, korottaa veroprosenttiaan, niin monet näistä pienituloisimmista eläkeläisistä ja muista etuisuustulojen varassa elävistä joutuvat itse asiassa kiristyvän verotuksen kohteeksi.

Tässä hallituksen esityksessä ja valiokunnan mietinnössä myöskin poistetaan veroasteikosta yksi tuloveroluokka. Tätä voidaan tietenkin pitää yhtenä askeleena viime aikoina keskustelussa olleen tasaveron suuntaan. Varallisuusveron poistaminen, joka on lähiaikoina tulossa tänne saliin, on oikein se härskein esimerkki tästä tuloeroja kasvattavasta ja eriarvoisuutta lisäävästä verolinjasta. Sitä luonnollisesti, arvoisa puhemies, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee esittämään hylättäväksi.

Verotuksessa tarvitaan tietysti uusia avauksia ja uusia linjauksia. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma aikoo lehtitietojen mukaan tuoda ehdotuksensa kunnallisesta veromallista hallituksen käsittelyyn kevään aikana. Malleista voi tietysti keskustella, mutta verotuksen perusperiaatteet pitäisi kaikissa tapauksissa ottaa huomioon, ja niihin kuuluu, että verotuksen pitää olla ennen kaikkea oikeudenmukaista, sen pitää olla läpinäkyvää ja tietysti hallinnon kannalta myöskin mahdollisimman yksinkertaista.

Verotuksen rakenteessa voitaisiin tehdä radikaalejakin muutoksia, ja myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä tällaista vaihtoehtoa ollaan tekemässä. Se voisi perustua esimerkiksi yhden henkilökohtaisen tuloveromallin pohjalle. Mikä tärkeintä, olemme jo aiemminkin esittäneet, että pitäisi päästä siihen, että olisi tällainen riittävän korkea perusvähennys kaikille veronmaksajille, mikä estäisi sen tilanteen, joka tällä hetkellä vallitsee, että itse asiassa köyhyysrajan alapuolella elävät ihmiset joutuvat maksamaan veroja, käytännössä joutuvat hakemaan toimeentulotukea selviytyäkseen verotuksesta. Eihän siinä ole mitään järkeä. Sehän on ilman muuta rahan siirtelyä taskusta toiseen. Käytännössä verovapauden pitäisi olla sillä tasolla, että köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten ei tarvitsisi tuloveroja maksaa.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyy vastalause 2, jossa vasemmistoliiton valiokuntaryhmä esittää ensinnäkin sitä, että ei luovuta tästä yhdestä tuloveroluokasta, siihen viitataan lausumaehdotuksella. Sitten muutamme myöskin tätä asteikkoa oikeudenmukaisempaan suuntaan, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikista suurimpiin tuloluokkiin ei tehdä kuin inflaation vaatimat tarkistukset. Käytännössä se merkitsee, kun työeläkemaksu hieman nousee, tämän verran silloin kiritystä. Jollei mitään tällaista korjausliikettä tehdä, niin vaikka hallitus usein korostaa sitä ja myöskin Veronmaksajain Keskusliitto, että nämä veronkevennykset painottuvat pienituloisiin prosentuaalisesti, ehkä joidenkin kymmenysosaprosenttien osalta voi näin arvioida, mutta kun puhutaan euroista, niin tilanne on ihan toinen. Totta kai sitten euromääräisesti isotuloiset hyötyvät paljon enemmän. Mutta kuten aloitin, kokonaisuus ratkaisee, ja on täysin kohtuutonta, että monien kaikista pienituloisimpien ihmisten osalta verotus jopa kiristyy sen vuoksi, että kuntien veroprosentti nousee ja nämä henkilöt eivät hyödy näistä veronkevennyksistä.

Sen lisäksi on erittäin huolestuttavaa, että hallitus kaavailee kunnallisiin maksuihin rajua, keskimäärin 1,2 prosentin korotusta ja näiden maksujen sitomista jatkossa indeksiin. Tämä on erittäin huolestuttavaa, koska jos pitää valita palvelujen rahoituksessa progressiivisen valtion tuloverotuksen, käytännössä edelleen kunnallisveron, joka on tasavero, tai maksujen ja taksojen korotusten välillä, niin oikeudenmukaisin tapa on tietenkin progressiivinen tulovero. Kaikista epäoikeudenmukaisin tapa on kohdistaa korotuspaineita ja kerätä varoja maksuilla ja taksoilla, joista joutuvat kärsimään kaikista eniten ne, jotka eniten ovat niiden varassa, joutuvat niitä eniten käyttämään ja poikkeuksetta ovat kaikista pienituloisimpia.

Arvoisa puhemies! Tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään ne ehdotukset, jotka sisältyvät vastalauseeseen 2.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tuloerot ovat kasvaneet hallituksen veropolitiikan ansiosta, mutta myöskin muutoin palkkapolitiikka on ollut sellaista, että se on kasvattanut tuloeroja, ja erityisesti hyvätuloisten ihmisten palkat ovat kehittyneet entistä nopeammin. Ne ovat 10—15 vuodessa 15-kertaistuneet. Jos katsotaan yleensä, miten voitaisiin pienituloisten ihmisten verorasitusta keventää, koska osahan ei tänä päivänäkään maksa suoraan tuloveroa, niin esimerkiksi elintarvikkeitten arvonlisäveron alentaminen olisi keino, josta hyötyisivät kaikki, myöskin pienituloiset henkilöt. Varallisuusveron poisto suosii tämän maan kaikista rikkaimpia, ja siinä mielessä olisi mielestäni paljon järkevämpää se, että olisi mieluummin alennettu sitten ruuan arvonlisäveroa, kuin se, että poistetaan kaikista rikkaimmilta varallisuusvero.

Vasemmistoliitto kannattaa verotuksen progressiivisuuden säilyttämistä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi. Näin ollen emme voi pitää tätä hallituksen esitystä sellaisena, että sitä voisi tukea. Siinä mielessä tämä vasemmistoliiton jättämä vastalause, jossa lähdetään siitä, että suurituloisille ei myönnetä niin suuria verohelpotuksia kuin hallitus esittää, on oikean suuntainen. Niin kuin tässä jo ed. Uotila totesi, prosenteillahan ei myydä kaupassa mitään, niillä ei voi maksaa vuokria. Käteenjäävät eurot ratkaisevat sen, kuinka ihmiset tulevat toimeen, ja meidän mielestämme pienituloisia tulisi tässä nimenomaan suosia niin, että heidän käteensä jäisi nykyistä enemmän euroja. Sen sijaan varakkaat, nämä miljoonaihmiset, joilla on miljoonien eurojen tulot, kyllä pystyvät maksamaan myöskin varallisuusveron, minkä nyt hallitus kuitenkin aikoo kumota.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 3 mukainen lakiehdotus, jossa olennaista on se, että veroasteikon kohdalla ei ole ylimmissä tuloluokissa niin suurta kevennystä veroihin kuin hallitus esittää, mutta muutoin on mietinnön mukaisesta asteikosta kysymys. Tätä me perustelemme sillä, että valtion talousarvio on alijäämäinen lopputulokseltaan. Kun otetaan huomioon se, minkälaista aikaa elämme ja minkälaisesta valtiosta on kysymys, niin on suorastaan hävettävää, että budjetti päätyy alijäämäisyyteen, ja näin ei voi kyllä olla.

Lisäksi olemme tehneet oman varjobudjettimme, joka varjobudjetti tarkoittaa sitä, että se on tasapainoinen, että siinä on erikoisesti kiinnitetty kuntien saamiin valtionosuuksiin huomiota.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Pulliaisen ehdotusta.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Myös kristillisdemokraateilla on vaihtoehtobudjetti, ja siinä menot ja tulot ovat tasapainossa. Verokeskustelu on tärkeä, ja on tärkeää keskustella siitä, mihin painopiste verotuksessa tulisi kohdistaa. Voi sanoa, että ihan lamasta lähtien ansiotuloveroa on alennettu, on alennettu huomattava määrä, ja joka vuosi kristillisdemokraatit ovat esittäneet sitä, mitä ed. Uotila esitti ja mitä vastaan hän äänesti silloin, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa: että osa tuloveronalennuksesta käytettäisiin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen.

Nyt ensi vuonna tuloveronalennus tulee olemaan noin 840 miljoonaa euroa, ja me esitämme, että vajaa puolet siitä käytettäisiin juuri elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen ja siten, että tuloveroasteikkoon tehtäisiin vaan inflaatiokorjaus ja alimpaan luokkaan 2 prosentin marginaaliveron alentaminen. Näin valtion kassaan tulisi saman verran rahaa kuin aikaisemmin, veronmaksajat muuttuisivat ja alennuksesta hyötyisivät eniten ne pienituloiset, joiden elintarvikemenot ovat suhteellisesti suurimmat.

Sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä teen muutosesitykset.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Jo Esko Ahon hallitus yli kymmenen vuotta sitten päätti, että ruuan arvonlisäveron alentaminen toteutetaan, mutta sitten tuli toisenlainen hallituspohja ja se unohti tämän kaikkia, (Ed. Uotila: Miksei se toteuttanut?) myös pienituloisia hyödyttävän uudistuksen. Ahon hallitus ei sitä ehtinyt silloin vielä toteuttaa, ja elettiin vähän sellaista aikaa, ettei ollut niin varaakaan veronkevennyksiin. Mutta nyt kahdeksan vuotta meni Lipposen hallitusten aikaan ja veropolitiikka oli täysin toisenlaista. Kaikki tietävät, minkälainen hallitus silloin oli. Nyt hieman ihmetyttää, että sosialidemokraattien ja keskustan hallitus ei toteuta tätä sosiaalisesti ehdottomasti oikeudenmukaista mallia eli ruuan arvonlisäveron alentamista edes jonkin verran. Ministeri Pekkarinen tässä kuukausi sitten suunnilleen oman maakuntamme lehdessä voimakkaasti puolusti ruuan arvonlisäveron nopeaa alentamista, mutta hallituksen linja on toinen.

Tämä ed. Kalliksen tekemä ensimmäinen vastalause sisältää siis tämän osan ja sitten tämän inflaatiota vastaavan tarkistuksen veroasteikkoihin. Tämä on hyvin vastuullinen sekä valtion tulojen kannalta että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

Totean vielä, että hallituksen veroasteikko antaa alimmissa tuloluokissa, joissa veroa peritään, noin 200 euroa käteen enemmän, kun taas kaikkein ylimmissä veroluokissa käteenjäävä osuus nousee yli 600 euroa, eli todellisuudessa tuloerot kasvavat hallituksen linjan mukaan. Tämä olisi syytä nyt kääntää ja ottaa tämä ruuan arvonlisävero todella vakavasti.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi varmaan tietää, että keskustan kenttäpuheet eivät muutu siitä, olipa se oppositiossa tai hallituksessa. Ne ovat silti oppositiopuheita siellä kentällä. Siinä mielessä ne puheet, mitä ennen vaaleja oli, ja teot nyt ovat ihan toisenlaisia, vaikka kysymys on päähallituspuolueesta, jolla on periaatteessa valta tehdä asioita.

Sitten tästä veroasiasta: Tässähän on nyt käynyt niin, että tämän hallituksen aikana on alennettu yli 2,8 miljardia euroa veroja ja samanaikaisesti miljoona pienituloisinta ihmistä on jäänyt täysin vaille veronalennuksia, mikä tarkoittaa sitä, että osa heistä ei maksa veroja lainkaan, mutta on myös hyvin pienituloisia ihmisiä, jotka joutuvat maksamaan veroja, ja on ollut näitä työssä olevien kannustimia, että työttömät maksavat enemmän veroa kuin työssä olevat ihmiset. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että jos on esimerkiksi työmarkkinatuen työharjoittelussa, jolloin saa sinä aikana vain työmarkkinatukea, niin silloinkin peritään 20 prosenttia veroa eli sitä korkeampaa veroa, vaikka olisi kuusi tuntia päivässä töissä. Se tuntuu aika kohtuuttomalta, eli kannustin siihen ainakin pitäisi löytää.

Sitten vielä tästä prosentuaalisesta veronalennuksesta: Näin naisen logiikalla voisi ajatella, että jos kerta halutaan välttämättä prosentuaalinen alennus, niin tehdään prosentti ja sitten lasketaan, paljonko se yhteensä maksaa, ja sitten annetaan kaikille kuitenkin saman verran. Menikö perille nyt miehille, minkälainen tämä naisen logiikka tässä prosentuaalisessa tasaveroalennuksessa oikein olisi?

Mutta uusi ilmiö — tai ei se nyt ihan uusi ilmiö mutta ehkä enemmän tänä päivänä keskustelussa oleva ilmiö — on työssä käyvät köyhät ihmiset eli pienituloiset ihmiset, jotka käyvät työssä, ovat joko osa-aikatöissä tai pätkätöissä ja saavat pientä palkkaa ja yhä useammin joutuvat menemään toimeentulotukiasiakkaiksi, ja se ei kyllä voi olla tämmöisen hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteena. Sen vuoksi aina pitää samaan aikaan puhua köyhyydestä, kun puhutaan hyvinvointipalveluista, kun puhutaan veronalennuksista.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Kun kuulin, kun ed. Uotila huusi ed. Kankaanniemelle kysymyksen, minkä takia Ahon hallitus ei alentanut elintarvikkeiden arvonlisäveroa, niin vastaan, että Ahon hallitus alensi 5 prosenttiyksiköllä. Silloin, kun Ahon hallitus aloitti, vero oli 22 prosenttia, ja vuonna 95 se putosi saman hallituksen esityksen ansiosta 17 prosenttiin. Mutta itse laissa on kyllä 12 prosentin vero, ja se säädettiin, jotta me voisimme pudottaa arvonlisäveron 12 prosenttiin ilman EU-päätöstä.

Mitä tulee sitten pienituloisten maksamiin veroihin, niin kyllä ed. Huotarikin tietää, että vaikka poistettaisiin valtionvero kokonaan tuosta alimmaisesta luokasta, sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä pienituloisten asemaan. Pienituloisten asemaa tulee vahvistaa muulla tavoin, monesti lapsilisät, toimeentulotuki ym. ym. merkitsevät paljon enemmän kuin esimerkiksi alimman tuloluokan veron poistaminen kokonaan. Se on noin 30 euroa silloin, kun verotettava tulo on noin 1 300 euroa kuukaudessa. Silloin vero on, sanoisinko, niin vaatimaton kuin 30 euroa sellaisesta tulosta. Mutta tämä on uusi messu, ja ... (Ed. Huotari: Mutta kunnallisverotuksessa!) — Puhun nyt valtionverosta. Minä puhun valtionverosta, ja pienituloisten asemaa tulee korjata muulla tavoin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatithan jaksavat kunnioitettavan intensiivisesti puhua elintarvikkeitten arvonlisäveron alentamisesta ja hallitsevat tämän asian suvereenisti, niin kuin äsken juuri ed. Kalliksen puheesta kuulimme. Heiltä on jäänyt huomaamatta, että tämä asia oli periaatteellisessa testissä kuluvana vuonna. Se tapahtui sillä tavalla, että kananmunien tuottajahintaa alennettiin reippaasti, ja kuinka ollakaan, vähittäismyyntihinnoissa ei tapahtunut yhtään mitään alentumista. Kauppa vei kaiken, viimeisenkin sentin itselleen. Elikkä se siitä teidän hankkeestanne, joka on kaunis, ajatuksena loistava, täydellinen, mutta käytännössä kupla.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Suomessa on Euroopan kalleimpia ruokia, EU-alueen kalleimpia ruokia. Jostakin se johtuu, että tämä ruoka on niin kallista. Olen niin lukenut ja alkanut ymmärtää, että yhtenä syynä on meillä aika korkea arvonlisävero, ja se osaltaan sitä nostaa. Voi siinä olla muitakin syitä, mutta itse olen kyllä ollut sitä mieltä, että se pitäisi ainakin 12 prosenttiin keskeisiltä elintarvikkeilta pudottaa. Se oli muun muassa keskustan yksi keskeinen vaatimus viime eduskuntavaalien vaalikeskustelussa. Nyt odottaisin, että se tuotaisiin kyllä esiin ja elettäisiin siinä suhteessa niin kuin muualla Euroopassa eletään.

Bjarne  Kallis  /kd:

Arvoisa puhemies! En osaa sanoa, miten kananmunien hinta kehittyi. Oletan nyt, että ed. Pulliainen on oikeassa, kun hän tällaista väittää. Mutta sen minä kyllä tiedän, että kun me vuonna 95 alensimme elintarvikkeiden arvonlisäveron 22 prosentista 17 prosenttiin, niin se näkyi suoraan hinnoissa. Oli varmasti muitakin syitä, mutta näkyi hinnoissa. Kyllä kaikenlaisia tutkimuksia ja selvityksiä on tehty, mihin sitten luottaa. Mutta se kaikkein tuorein on se, että 5 prosentin alennus vaikuttaisi 3-prosenttisesti elintarvikkeiden hintoihin. Ja 3 prosentin lasku on ihan kohtuullisen hyvä monille perheille ottaen huomioon, että jos ravintolaruuan arvonlisäveroa alennetaan vastaavalla 5 prosentilla, niin hintavaikutus on 4 prosenttia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran täytyy ed. Kallikselle palauttaa mieleen, että 1.1.1995, kun siirryttiin Euroopan yhteisön jäsenyyteen, suoritettiin alkutuotteitten varastoalennus, joka oli reipas, todella reipas. Siinä siirtyivät miljardit markat. Ja kuinka ollakaan, niin kylläkin ensiksi tapahtui vähittäismyyntitasolla hinnan alennusta, ja sitten se pikkuhiljaa nousi takaisin. Niin kuin viimeinen selvityskin osoitti, niin kaikki on otettu takaisin.