Markku Laukkanen  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin tästä laista Ilmailulaitoksesta. Vuoden 2006 alusta Ilmailulaitokseen sovelletaan uutta valtion liikelaitoslakia eräin poikkeuksin. Poikkeussääntöjen antaminen ja julkiset hallintotehtävät erotetaan liikelaitoksesta erilliseen virastoon ja tässä tarkoituksessa säädetään nyt uusi laki ilmailuviranomaisesta, ilmailuhallinnosta. Lisäksi säädetään myös laki lentoliikenteen valvontamaksusta, jota kannetaan lentoasemien pitäjiltä lentoturvallisuuden, lentoyhtiöiden, yleisilmailun valvonnan ja ilmailun julkisten hallintotehtävien rahoittamiseksi. Nämähän ovat budjettilakeja, ja lait on tarkoitettu voimaan tulemaan 1.1.2006.

Nämä muutokset vanhaan voidaan jakaa ehkä karkeasti kolmeen ryhmään, jotka ovat viranomaistoimintojen ja liikelaitostoimintojen erottaminen, uuden perustuslain mukanaan tuomat muutostarpeet sekä EU-jäsenyyden aiheuttamat seuraukset. Ilmailuhallinnon lainsäädäntöä valmistellut työryhmä ehdotti tulevan ilmailuviraston toiminnan rahoitettavaksi kolmesta eri lähteestä: talousarvioon merkittävä 3 miljoonan euron määräraha viraston yleisiin hallinto-, valvonta-, norminantotehtäviin sekä kansainväliseen yhteistyöhön toinen 3 miljoonaa euroa asiakkailta perittävistä suoritemaksuista sekä 5,8 miljoonaa euroa veroluonteisista lentoliikenteen valvontamaksuista, joita perittäisiin lentoasemilta eli käytännössä Suomessa Ilmailulaitokselta. Näin katettaisiin viraston toiminnalle välttämättömäksi katsottu 11,8 miljoonan euron rahoitus ja ilmailuala osallistuisi viranomaistoiminnan rahoittamiseen suunnilleen samassa suhteessa kuin nykyisinkin hoidettaessa viranomaistehtäviä Ilmailulaitoksen sisällä toimivissa yksiköissä. Tämä ehdotus tarkoittaa asiakkailta perittävien alikatteellisten suoritemaksujen kaksinkertaistamista.

Liikenne- ja viestintäministeriö teki sitten vuoden 2006 talousarvioon tämän mukaisen ehdotuksen. Ministeriö ehdotti bruttomenoksi 11,8 miljoonaa euroa, nettomenoksi 8,8 miljoonaa euroa, ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämän suuruista rahoitusta ei kuitenkaan sisällykään valtion talousarvioehdotukseen. Kummallista. Siinä bruttomenoksi on esitetty 10,6 miljoonaa euroa, nettomenoksi 5,8 miljoonaa euroa, ja nettomenoihin ei siten sisälly lainkaan ministerin ehdottamaa 3 miljoonan euron määrärahaa. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että Ilmailuhallinnon tulee periä asiakkaiden suoritemaksuna ehdotetun 3 miljoonan euron sijasta 4,8 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa muilta kuin Ilmailulaitokselta perittävien suoritemaksujen nelinkertaistamista. Eli yhdessä lentoliikenteen valvontamaksun kanssa viraston toiminnan rahoittamiseen olisi käytettävissä 1,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin arvioitu tarve on. Valiokunnan tietoon saatettiin, että ministeriö on talousarvion täydennyksen yhteydessä ehdottanut vastaavan korjauksen tekemistä talousarvioon sekä verokertymään vastaavasti Ilmailuhallinnon toimintamenomomentin lisäyksenä. Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut. Valiokunta joutuukin nyt kirjoittamaan mietinnössään huolensa siitä, että suoritemaksujen yhtäkkinen kohtuuton nelinkertaistaminen johtaa lisäksi siihen, että heikoimmin kannattavat ilmailualan yritykset, joiden liikevaihdosta erilaisten lupien, tarkastusten maksut ovat olennainen osa, joutuvat kokonaan, pahimmillaan, lopettamaan toimintansa.

On hyvä puhua myöskin lentoliikenteessä ulosliputtamisen mahdollisuudesta. Lentokoneiden ulosliputtaminen halvemman maksutason jäsenmaihin korkeiden viranomaismaksujen johdosta on käynnissä jo Englannissa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaakin eduskunnalle hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan valtioneuvoston tulee tarvittaessa lisätalousarviossa huolehtia siitä, että liikenne- ja viestintäministeriön ehdottama 3 miljoonan euron määräraha sisällytetään valtion tulo- ja menoarviossa Ilmailulaitoksen nettomenoihin. Tämä on hyvin merkittävä, tärkeä asia. Valiokunnalle on kerrottu, että tämä tulee vaikuttamaan kielteisellä tavalla myöskin eräiden pienten suomalaisten lentokenttien toimintaan. Esimerkkinä on mainittu vaikkapa Savonlinna, Mikkeli, tämän kaltaisia kenttiä, Seinäjoki. Näitä löytyy useita. Myöskin vaikutukset sitten pienlentoliikenteeseen, pienlentotoimintaan saattavat olla hyvinkin dramaattisia.

Olen ymmärtänyt näin, että siinä budjettineuvottelussa, mitä nyt eduskunnan piirissä on käyty, puhemies, tähän on osa tästä rahatarpeesta nyt kyetty ohjaamaan, mutta on aivan selvä asia, koska kysymys on ikään kuin tällaisesta hallinnollisesta virheestä, joka on budjettivalmistelussa tapahtunut, että silloin myös hallinnon täytyy oma puutteensa kyetä korjaamaan.

Sitten vielä, herra puhemies, lyhyesti tästä toisesta tähän kokonaisuuteen liittyvästä laista, ilmailulaista. Tässä säädetään muun muassa ilma-aluksia, niiden henkilöstöä, samoin kuin ilmailua palvelevaa maahenkilöstöä koskevien turvallisuussääntöjen perusteista, lentopaikoista, maalaitteista, lennonvarmistuksesta, lentoasemien maahuolinnasta, siviili-ilmailun turvaamisesta sekä ilmailusta ansiotarkoituksessa. Ilmailulain säännösten tarkistaminen vastaamaan perustuslain EU-lainsäädännölle asettamia vaatimuksia on tietenkin perusteltua. Valiokunta toteaa, että koko toimialalainsäädäntöä koskevan kattavan uudistamistyön toteuttaminen organisatoristen muutosten yhteydessä on hyvin vaativa tehtävä. Ehdotettu laki onkin siviili-ilmailua ja sotilasilmailua koskeva yleislaki. Ehdotettu laki merkitseekin huomattavaa säädösteknistä muutosta sotilasilmailun osalta nykytilanteeseen nähden. Voimassa olevaa ilmailulakia sovelletaan sotilasilmailuun kuitenkin ainoastaan lentosääntöjä koskevien säännösten ja eräiden erikseen mainittujen säädösten osalta, muutoinhan sotilasilmailusta säädetään sotilasilmailuasetuksessa.

Tämä on hyvin monta pykälää sisällään pitävä laki, jota en lähde kovin yksityiskohtaisesti edes esittelemään, totean vaan, että tällä säädetään ilmailurekisteriin tallennettavista tiedoista, tietojen säilyttämisestä, ilma-aluksen poistamisesta ilma-alusrekisteristä, järjestetyistä pakkokeinoista, vastuusta turvatoimista, ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelusta, organisaatiolle myönnetyn luvan muuttamisesta, sen rajoittamisesta ja peruuttamisesta, niin ikään lentotoimiluvan, tilauslentoluvan ja liikennöintiluvan raukeamisesta, yhteisvastuullisuudesta lentopaikkaa ja ilmailua varten annetun palvelun käytössä, huumaavan aineen käyttämisestä ilmailussa, tämän kaltaisia hyvin seikkaperäisiä asioita.

Mutta merkittävin valiokunnan kannanotto, samalla kun totean, että ovat yksimielisiä mietintöjä, kaikkein merkittävin kannanotto liittyy nimenomaan tähän budjettirahoituksen puutteeseen, jolla huolehditaan siitä, että asiakasmaksut, suoriteperusteiset maksut eivät nouse kohtuuttomasti.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti kiinnitän kahteen asiaan huomiota. Toinen on semmoinen, johonka valiokunnan puheenjohtaja ei äsken kiinnittänyt huomiota, mutta johonka on syytä kiinnittää huomiota. Se on se, että vaikka tässä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, pykäliä on tosi paljon, kyllä on paljon korjattukin. Täällä on sivukaupalla taas, tulevat mieleen eräät viime kauden lait, joissa ennätyssuhde oli 18:19, elikkä 18 pykälää 19:stä muuttui. Tässä nyt on vähän sinnepäin, mutta onneksi nyt ei ihan niin kauhean paljon muutoksia.

Toinen on se, joka on erittäin perustavaa laatua oleva, tärkeä asia. Se on se, että mihinkä valtiovarainministeriö tällä politiikallaan pyrkii? Siis jos suoritemaksut kaksinkertaistuvat, nelinkertaistuvat jnp., jotakin on ollut pielessä armottomasti tai johonkin armottomasti pyritään, ja se ei ole kirkastunut, mihin pyritään. Siinä olisi salapoliiseille erittäin merkittävä tehtävä selvittää, mihinkä pyritään.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti. En ole hyvin tarkkaan perehtynyt näihin mietintöihin, mutta pidin hyvänä, kun valiokunnan puheenjohtaja esitteli tätä mietintöä, että myöskin pienien kenttien tulevaisuudesta ollaan huolissaan ja pidetään huoli siitä, että tällainen englantilainen ulosliputtaminen korkeitten maksujen osalta ei toteutuisi Suomessa. Tämä lausumaehdotus, jonka ehdotatte, on varmasti aivan paikallaan.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pienien kenttien osalta yksi suuri kilpailija tulee lähivuosina myöskin olemaan muut kulkuyhteydet, kuten yhä nopeutuvat junayhteydet. Saattaa olla niin, että pienien kenttien olemassaolo joutuu tiukkaan puristukseen samalla, kun junaliikenne nopeutuu ja kuluttajat tekevät uusia valintoja, varsinkin silloin, kun puhutaan kotimaan liikenteestä ja liikenteestä tänne Helsinkiin ja Pääkaupunkiseudulle. On luonnollista se, että myöskin reuna-alueilta ja pienemmiltä kentiltä on saatava riittävästi syöttöyhteyttä Helsinki—Vantaan kautta ulkomaille jne. Tällainen liikenne on erittäin tarpeen niitten maakuntien osalta, joissa tällaiset pienet kentät ovat, ja kulkuyhteyksien täytyisi olla myöskin nopeat. Toivotaan, että tämä teidän lausumaehdotus johtaa siihen, että tarvittaessa tällainen määräraha sisällytetään eduskunnan tahdon mukaisesti, mikäli siihen tarvetta esiintyy.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo toi tuossa sen kaiken melkein julki, mitä itse halusin sanoa. Totean aivan samoin tuosta 3 miljoonasta eurosta, että minusta se on aivan välttämätön. Jos sitä ei ilmaannu, niin ilmailu on kyllä lähiliikenteen osalta suurissa vaikeuksissa.