Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensin tästä laista
Ilmailulaitoksesta. Vuoden 2006 alusta Ilmailulaitokseen sovelletaan
uutta valtion liikelaitoslakia eräin poikkeuksin. Poikkeussääntöjen
antaminen ja julkiset hallintotehtävät erotetaan
liikelaitoksesta erilliseen virastoon ja tässä tarkoituksessa
säädetään nyt uusi laki ilmailuviranomaisesta,
ilmailuhallinnosta. Lisäksi säädetään
myös laki lentoliikenteen valvontamaksusta, jota kannetaan
lentoasemien pitäjiltä lentoturvallisuuden, lentoyhtiöiden,
yleisilmailun valvonnan ja ilmailun julkisten hallintotehtävien
rahoittamiseksi. Nämähän ovat budjettilakeja,
ja lait on tarkoitettu voimaan tulemaan 1.1.2006.
Nämä muutokset vanhaan voidaan jakaa ehkä karkeasti
kolmeen ryhmään, jotka ovat viranomaistoimintojen
ja liikelaitostoimintojen erottaminen, uuden perustuslain mukanaan
tuomat muutostarpeet sekä EU-jäsenyyden aiheuttamat seuraukset.
Ilmailuhallinnon lainsäädäntöä valmistellut
työryhmä ehdotti tulevan ilmailuviraston toiminnan
rahoitettavaksi kolmesta eri lähteestä: talousarvioon
merkittävä 3 miljoonan euron määräraha
viraston yleisiin hallinto-, valvonta-, norminantotehtäviin
sekä kansainväliseen yhteistyöhön
toinen 3 miljoonaa euroa asiakkailta perittävistä suoritemaksuista
sekä 5,8 miljoonaa euroa veroluonteisista lentoliikenteen
valvontamaksuista, joita perittäisiin lentoasemilta eli
käytännössä Suomessa Ilmailulaitokselta. Näin
katettaisiin viraston toiminnalle välttämättömäksi
katsottu 11,8 miljoonan euron rahoitus ja ilmailuala osallistuisi
viranomaistoiminnan rahoittamiseen suunnilleen samassa suhteessa
kuin nykyisinkin hoidettaessa viranomaistehtäviä Ilmailulaitoksen
sisällä toimivissa yksiköissä. Tämä ehdotus
tarkoittaa asiakkailta perittävien alikatteellisten suoritemaksujen
kaksinkertaistamista.
Liikenne- ja viestintäministeriö teki sitten vuoden
2006 talousarvioon tämän mukaisen ehdotuksen.
Ministeriö ehdotti bruttomenoksi 11,8 miljoonaa euroa,
nettomenoksi 8,8 miljoonaa euroa, ja valiokunnan saaman selvityksen
mukaan tämän suuruista rahoitusta ei kuitenkaan
sisällykään valtion talousarvioehdotukseen.
Kummallista. Siinä bruttomenoksi on esitetty 10,6 miljoonaa
euroa, nettomenoksi 5,8 miljoonaa euroa, ja nettomenoihin ei siten
sisälly lainkaan ministerin ehdottamaa 3 miljoonan euron
määrärahaa. Tämä tulee
tarkoittamaan sitä, että Ilmailuhallinnon tulee
periä asiakkaiden suoritemaksuna ehdotetun 3 miljoonan
euron sijasta 4,8 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa muilta
kuin Ilmailulaitokselta perittävien suoritemaksujen nelinkertaistamista.
Eli yhdessä lentoliikenteen valvontamaksun kanssa viraston
toiminnan rahoittamiseen olisi käytettävissä 1,2
miljoonaa euroa vähemmän kuin arvioitu tarve on.
Valiokunnan tietoon saatettiin, että ministeriö on
talousarvion täydennyksen yhteydessä ehdottanut
vastaavan korjauksen tekemistä talousarvioon sekä verokertymään
vastaavasti Ilmailuhallinnon toimintamenomomentin lisäyksenä.
Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut. Valiokunta
joutuukin nyt kirjoittamaan mietinnössään
huolensa siitä, että suoritemaksujen yhtäkkinen
kohtuuton nelinkertaistaminen johtaa lisäksi siihen, että heikoimmin
kannattavat ilmailualan yritykset, joiden liikevaihdosta erilaisten
lupien, tarkastusten maksut ovat olennainen osa, joutuvat kokonaan,
pahimmillaan, lopettamaan toimintansa.
On hyvä puhua myöskin lentoliikenteessä ulosliputtamisen
mahdollisuudesta. Lentokoneiden ulosliputtaminen halvemman maksutason
jäsenmaihin korkeiden viranomaismaksujen johdosta on käynnissä jo
Englannissa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaakin
eduskunnalle hyväksyttäväksi lausuman,
jonka mukaan valtioneuvoston tulee tarvittaessa lisätalousarviossa
huolehtia siitä, että liikenne- ja viestintäministeriön ehdottama
3 miljoonan euron määräraha sisällytetään
valtion tulo- ja menoarviossa Ilmailulaitoksen nettomenoihin. Tämä on
hyvin merkittävä, tärkeä asia.
Valiokunnalle on kerrottu, että tämä tulee
vaikuttamaan kielteisellä tavalla myöskin eräiden
pienten suomalaisten lentokenttien toimintaan. Esimerkkinä on
mainittu vaikkapa Savonlinna, Mikkeli, tämän kaltaisia
kenttiä, Seinäjoki. Näitä löytyy
useita. Myöskin vaikutukset sitten pienlentoliikenteeseen,
pienlentotoimintaan saattavat olla hyvinkin dramaattisia.
Olen ymmärtänyt näin, että siinä budjettineuvottelussa,
mitä nyt eduskunnan piirissä on käyty,
puhemies, tähän on osa tästä rahatarpeesta
nyt kyetty ohjaamaan, mutta on aivan selvä asia, koska
kysymys on ikään kuin tällaisesta hallinnollisesta
virheestä, joka on budjettivalmistelussa tapahtunut, että silloin
myös hallinnon täytyy oma puutteensa kyetä korjaamaan.
Sitten vielä, herra puhemies, lyhyesti tästä toisesta
tähän kokonaisuuteen liittyvästä laista,
ilmailulaista. Tässä säädetään
muun muassa ilma-aluksia, niiden henkilöstöä,
samoin kuin ilmailua palvelevaa maahenkilöstöä koskevien
turvallisuussääntöjen perusteista, lentopaikoista,
maalaitteista, lennonvarmistuksesta, lentoasemien maahuolinnasta,
siviili-ilmailun turvaamisesta sekä ilmailusta ansiotarkoituksessa.
Ilmailulain säännösten tarkistaminen
vastaamaan perustuslain EU-lainsäädännölle
asettamia vaatimuksia on tietenkin perusteltua. Valiokunta toteaa,
että koko toimialalainsäädäntöä koskevan
kattavan uudistamistyön toteuttaminen organisatoristen muutosten
yhteydessä on hyvin vaativa tehtävä. Ehdotettu
laki onkin siviili-ilmailua ja sotilasilmailua koskeva yleislaki.
Ehdotettu laki merkitseekin huomattavaa säädösteknistä muutosta
sotilasilmailun osalta nykytilanteeseen nähden. Voimassa
olevaa ilmailulakia sovelletaan sotilasilmailuun kuitenkin
ainoastaan lentosääntöjä koskevien
säännösten ja eräiden erikseen
mainittujen säädösten osalta, muutoinhan
sotilasilmailusta säädetään
sotilasilmailuasetuksessa.
Tämä on hyvin monta pykälää sisällään
pitävä laki, jota en lähde kovin yksityiskohtaisesti edes
esittelemään, totean vaan, että tällä säädetään
ilmailurekisteriin tallennettavista tiedoista, tietojen säilyttämisestä,
ilma-aluksen poistamisesta ilma-alusrekisteristä, järjestetyistä pakkokeinoista,
vastuusta turvatoimista, ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelusta,
organisaatiolle myönnetyn luvan muuttamisesta, sen rajoittamisesta
ja peruuttamisesta, niin ikään lentotoimiluvan,
tilauslentoluvan ja liikennöintiluvan raukeamisesta, yhteisvastuullisuudesta
lentopaikkaa ja ilmailua varten annetun palvelun käytössä,
huumaavan aineen käyttämisestä ilmailussa,
tämän kaltaisia hyvin seikkaperäisiä asioita.
Mutta merkittävin valiokunnan kannanotto, samalla kun
totean, että ovat yksimielisiä mietintöjä,
kaikkein merkittävin kannanotto liittyy nimenomaan tähän
budjettirahoituksen puutteeseen, jolla huolehditaan siitä,
että asiakasmaksut, suoriteperusteiset maksut eivät
nouse kohtuuttomasti.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti kiinnitän kahteen
asiaan huomiota. Toinen on semmoinen, johonka valiokunnan puheenjohtaja
ei äsken kiinnittänyt huomiota, mutta johonka
on syytä kiinnittää huomiota. Se on se,
että vaikka tässä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja
totesi, pykäliä on tosi paljon, kyllä on
paljon korjattukin. Täällä on sivukaupalla taas,
tulevat mieleen eräät viime kauden lait, joissa
ennätyssuhde oli 18:19, elikkä 18 pykälää 19:stä muuttui.
Tässä nyt on vähän sinnepäin, mutta
onneksi nyt ei ihan niin kauhean paljon muutoksia.
Toinen on se, joka on erittäin perustavaa laatua oleva,
tärkeä asia. Se on se, että mihinkä valtiovarainministeriö tällä politiikallaan
pyrkii? Siis jos suoritemaksut kaksinkertaistuvat, nelinkertaistuvat
jnp., jotakin on ollut pielessä armottomasti tai johonkin
armottomasti pyritään, ja se ei ole kirkastunut,
mihin pyritään. Siinä olisi salapoliiseille
erittäin merkittävä tehtävä selvittää, mihinkä pyritään.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti. En ole hyvin tarkkaan
perehtynyt näihin mietintöihin, mutta pidin hyvänä,
kun valiokunnan puheenjohtaja esitteli tätä mietintöä, että myöskin
pienien kenttien tulevaisuudesta ollaan huolissaan ja pidetään
huoli siitä, että tällainen englantilainen
ulosliputtaminen korkeitten maksujen osalta ei toteutuisi Suomessa.
Tämä lausumaehdotus, jonka ehdotatte, on varmasti
aivan paikallaan.
Nyt näyttää kuitenkin siltä,
että pienien kenttien osalta yksi suuri kilpailija tulee
lähivuosina myöskin olemaan muut kulkuyhteydet,
kuten yhä nopeutuvat junayhteydet. Saattaa olla niin, että pienien
kenttien olemassaolo joutuu tiukkaan puristukseen samalla, kun junaliikenne
nopeutuu ja kuluttajat tekevät uusia valintoja, varsinkin
silloin, kun puhutaan kotimaan liikenteestä ja liikenteestä tänne
Helsinkiin ja Pääkaupunkiseudulle. On luonnollista
se, että myöskin reuna-alueilta ja pienemmiltä kentiltä on
saatava riittävästi syöttöyhteyttä Helsinki—Vantaan kautta
ulkomaille jne. Tällainen liikenne on erittäin
tarpeen niitten maakuntien osalta, joissa tällaiset pienet
kentät ovat, ja kulkuyhteyksien täytyisi olla
myöskin nopeat. Toivotaan, että tämä teidän
lausumaehdotus johtaa siihen, että tarvittaessa tällainen
määräraha sisällytetään
eduskunnan tahdon mukaisesti, mikäli siihen tarvetta esiintyy.
Yleiskeskustelu päättyy.