Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Esillä ovat ehdotukset tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi. Ensinnäkin tämä työsuhdematkalippu on erittäin myönteinen. Siitä pitää antaa hallitukselle kiitosta, että tämä ehdotus on saatettu eduskunnan käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Se, millä tavalla se sitten käytännössä toteutuu, vaatii tietysti vielä työtä. Kun se perustuu sitten työnantajienkin päätöksiin, millä tavalla sitä ruvetaan soveltamaan, niin täytyy toivoa, että esimerkiksi julkinen sektori tässä näyttää esimerkkiä ja laajasti henkilöstölleen tätä mahdollisuutta tarjoaa. Kotitalousvähennyksen laajentaminen on tässä myöskin mukana.

Mutta, arvoisa puhemies, vielä tuohon äskeiseen elintarvikkeiden arvonlisäverokeskusteluun sen verran, että on totta, että varsinkin aiemmin on ollut aika isokin riski siitä, että arvonlisäveron alentaminen elintarvikkeissa ei siirtyisi sinne kaupan hyllylle asti. Mutta toisaalta kyllä suomalainen kauppa ja kilpailutilanne ovat muuttuneet myöskin sillä tavalla, että varmaan aivan härskiä välistä vetämistä ei olisi niin helppo tehdä väliportaisiin. (Ed. Pulliainen: Tänä vuonna viimeksi!) Minä uskon ihan oikeasti, että tämä myöskin johtaisi tuotteiden hintojen alentamiseen. Pidän kyllä hyvin tärkeänä, että kun seuraavalle vaalikaudelle suuntaudutaan ja puolueet valmistautuvat tavoitteisiinsa seuraavaa vaalikautta koskien, nimenomaan veropoliittisiin linjauksiin, niin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamismahdollisuus olisi hyvin vahvasti mukana. Joka tapauksessa tarvitaan oikeudenmukaisempia veroratkaisuja kuin tämä hallitus toteuttaa.

Tähän valiokunnan mietintöön liittyy vastalause 2. Ensinnäkin tästä ansiotulovähennyksestä. Sillähän on pyritty ansiotulojen osalta luomaan sellaista tilannetta, että niitä veronkevennyksiä, joita on tehty jo pitemmän aikaa, pystyttäisiin kohdentamaan ja pystytään kohdentamaan enemmän pienituloisiin tämän ansiotulovähennyksen kautta. Ja se toimii silloin, kun puhutaan ansiotuloista. Mutta niin kuin jo edellisen asian kohdalla totesin, niin ongelma on se, että nämä eivät ulotu muihin, muun muassa etuustuloihin. Tämä on johtanut siihen, että nämä pienituloisimmat ihmiset, jotka ovat etuustulojen varassa, ovat jääneet ilman tätä kevennystä, ja se on käytännössä johtanut siihen, että miljoona aikuista suomalaista ei ole hyötynyt näistä kevennyksistä.

Sitten kun tätä ansiotulovähennystä on laajennettu — en nyt puutu tähän kuntien ja valtion väliseen rahaliikenteeseen ja riitelyyn, mikä aiemmin oli jokakertaista ja millä tavalla kompensoidaan, nyt se ongelma poistuu, ja se on hyvä — mutta kun tätä on laajennettu, niin voidaan kyllä kysyä, onko tämä ansiotulovähennys enää pelkästään pienituloisten ansiotuloihin kohdistuva vähennys, kun se ulottuu jo 110 000 euron vuosituloihin. Elikkä mitä se nyt tekeekään? Sehän tekee ... (Ed. Kallis: Yli 1 000 euroa!) — On siinä tuloluokassa, niin että ei voida sanoa todellakaan, että tällä vähennyksellä pelkästään pienituloisia suositaan tai heille tämä kohdennetaan. — Sen vuoksi tässä vastalauseessa esitämme sitä, että tämä käyrä olisi toisessa kulmassa ja tämä kevennys ei ulottuisi niin suuriin tuloihin kuin sen hallituksen esityksen ja valiokunnan enemmistön mielestä pitäisi ulottua.

Toinen muutos tai esitys, arvoisa puhemies, joka tähän vastalauseeseen sisältyy, on lausumaehdotus, joka puuttuu siihen, että on luotava järjestelmä, jossa myöskin etuisuustulojen varassa olevien verotusta pystytään keventämään luomalla heille oma vähennysjärjestelmänsä, vähennystapansa, koska tämänkin kohdan yhteydessä on syytä mainita, että monessa tapauksessa kaikista pienituloisimmat ihmiset joutuvat jopa veronkiristyksen kohteeksi, kun kunnallisveroprosentti, jota he joutuvat maksamaan, nousee ja samaan aikaan he eivät pysty hyötymään näistä valtionverotuksessa tehtävistä kevennyksistä. (Ed. Kankaanniemi: 140 kuntaa nosti veroprosenttia!) — Näin on, ed. Kankaanniemi, se on ennätys kautta aikojen. — Kun samaan aikaan hallitus ei tulonsiirtoihin tee sellaisia korjauksia, jotka olisivat välttämättömiä, esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän esittämää kansaneläkkeen tasokorotusta heti vuoden alusta 20 euron kokoisena ei toteuteta ja työmarkkinatuen ja työttömyysturvan peruspäivärahan korotusta ei hallitus esitä ollenkaan, niin tässä tilanteessa todellakin tämä kuilu kasvaa ja köyhät köyhtyvät entisestään. Sen vuoksi tämä lausumaehdotus myöskin tähän vastalauseeseen sisältyy.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ansiotuloverotuksen korotukset ovat merkinneet sitä, että eläketulojen ja muiden etuustulojen saajat ovat jääneet kovemman verotuksen piiriin. Tänä päivänä eläketuloja verotetaan, pieniä ja keskisuuria eläkkeitä verotetaan kovemmin kuin vastaavan suuruisia ansiotuloja. Siinä on aivan selvä ero, ja se on edelleenkin kasvamassa. Siinä mielessä tämä vasemmistoliiton vastalauseeseen jätetty lausumaehdotus on enempi kuin paikallaan. Tällä pyritään siihen, että hallitus valmistelisi pikaisesti esityksen, jolla tämä epäkohta voitaisiin korjata, sillä ei voi olla oikein, että kun toinen saa eläketuloa, esimerkiksi työeläkettä, joka on myöhennettyä palkanmaksua, siitä joutuu maksamaan kovemman veron kuin se, joka saa sen palkkana suoraan.

Lisäksi tässä hallituksen esityksessä olevassa 125 §:ssä, joka tämä valtionverotuksen ansiotulovähennyspykälä on, jos oikein muistan, hallitus esittää, että yli 33 000 euron jälkeen vähennystä on 0,45 prosenttia, ja me esitämme, että leikkautuisi 0,8 prosenttia. Elikkä se leikkautuisi nopeammin pois ja erityisesti suurituloiset eivät tästä alennuksesta hyötyisi niin paljon kuin hallituksen esityksessä nyt on esitetty hyvätuloisten hyötyvän. Sitä kautta myöskin varmistetaan se, että kerätään valtiolle veroja, joilla varoilla voidaan hyvinvointivaltion perusteita pitää yllä. Jatkuvat veronalennukset kuitenkin tulevat merkitsemään sitä, että kunnat ovat joutuneet tinkimään, kun valtio on vienyt kuntien valtionosuuksia, ja sitä kautta tavallisten kansalaisten, ihmisten, vaikeudet tulevat lisääntymään ja muun muassa korotukset ovat odottamassa kunnallisissa maksuissa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraateilla ei ole vastalausetta tähän lakiesitykseen, mutta haluan kuitenkin kiinnittää huomiota muutamaan asiaan, ensinnäkin siihen kotitalousvähennykseen, joka mielestäni on kyllä hyvä ja kaikkien muitten mielestä erityisen hyvä. Mutta haluaisin kuitenkin todeta, että ne laskelmat, joita asiantuntijat ovat esittäneet, osoittavat, että sen työllisyysvaikutus tulee maksamaan noin 30 000 euroa per työpaikka. Minkä takia näin? Sen takia, että valtaosa, suurin osa, remonttitöistä olisi tehty ilmankin tätä kotitalousvähennystä. Näin ainakin tutkimus osoittaa. Mutta emme me esitä siihen mitään muutosta. Hyvä on. Se ei kuitenkaan ehkä niin paljon tule maksamaan sen takia, että niin sanottu pimeä työ tulee verotuksen piiriin tämän kautta.

Ansiotulovähennys ja sen ulottaminen suurituloisille ei ole huono asia. Sitä on aina perusteltu, ed. Uotila, sillä, että se kannustaa työhön. Ja millä muulla tavalla voitaisiin kannustaa verotuksellisesti kuin alentamalla veroja, siis verotuksellisesti?

Kolmas asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, liittyy myöskin tähän kotitalousvähennykseen. Nyt se selkiintyy niin, että kotitaloustilaajan ei tarvitse enää selvittää, onko tämä lasku, minkä hän firmalta saa, kotitalousvähennyksenä kelvollinen vai ei. Aikaisemmin on ollut ongelma siinä, että jos (Puhemies koputtaa) yritys, joka tämän kotitalous ...

Arvoisa herra puhemies! Siis ongelma, mikä on kotitalousvähennykseen liittynyt, on se, että jos urakoitsija on saanut yhteiskunnalta tukea, niin tämä kotitaloustyöstä tehty lasku ei ole aina ollut vähennyskelpoinen. Työn teettäjä ei ole aina pystynyt ratkaisemaan, puhumattakaan siitä, että hän tietäisi, onko tämä vähennyskelpoinen vai ei, koska ne säännökset ovat olleet niin epäselviä. Nyt, ed. Laukkanen, tämä muuttuu sellaiseksi, että vähennyskelpoisuus riippuu vain yhdestä tekijästä, ja se on se, onko työn tilaaja eli kotitalous saanut yhteiskunnalta muuta tukea. Jos on saanut, niin silloin tämä ei ole vähennyskelpoinen. Mutta se on vähennyskelpoinen poiketen aikaisemmasta periaatteesta, vaikka yritys, joka tämän työn suorittaa, olisi saanut yhteiskunnalta työllistämistukea. Eli siinä se muuttuu. Tuliko tämä nyt ed. Laukkaselle selväksi? (Ed. Laukkanen: Tein muistiinpanoja!) —Tuliko se selväksi? (Ed. Laukkanen: Eiköhän!) — Oikein hyvä, kiitos.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Puhemies! Tämä kunnallisverotuksen ansiotulovähennys on veronmaksajien kannalta ollut tietysti ihan hyvä, mutta kuntatalouden osalta, kun edellinen hallitus niin kuin nykyinenkään ei ole korvannut kunnille veromenetyksiä, se on ollut suuri tekijä siihen, että kunnat ovat suuressa ahdingossa. Kyllä minä pidän tätä 110 000 euron kattoa myös liian korkeana. Sitä voisi reilusti kyllä alentaa. Ei tarvitse näin korkealle mennä tässä tältä osin.

Kotitalousvähennyksen osalta näen myös niin, että nyt on syytä edetä sen verran kuin hallitus esittää ja seurata hyvin tarkoin, miten tämä vaikuttaa työllisyyteen, harmaaseen talouteen, verotuloihin, ja sitä kautta vasta katsoa, miten tätä on edistettävä. Eli en näe perusteltuna kokoomuksen linjaa, että tätä nyt näin vain laajennetaan ja laajennetaan ilman selvityksiä.

Vasemmistoliitto on kyllä nostanut tärkeän asian esille voimakkaasti vastalauseessaan, eli eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen jatkuvan eriytymisen. Siitä on hyvä ponsi täällä, joka sitten toisessa käsittelyssä on äänestyksessä. Tämä on vakava asia. Eläkeläiset kokevat kyllä erittäin kielteisenä sen, että heitä kohdellaan verotuksessa eri tavalla vähennysten osalta. Toisaalta kun viime viikolla eduskunta hyväksyi hallituspuolueiden voimin sairaanhoitovakuutuksen korkeamman prosentin eläkeläisille kuin on palkansaajilla, muilla tulonsaajilla, niin tämä kehitys on kyllä erittäin kielteistä ja varmasti eläkeläiset tulevat sen ottamaan huomioon jopa vaaliuurnilla.

Matti Kangas /vas:

Puhemies! Vasemmistoliiton eriävä mielipide lähtee siitä, että tuloerot eivät kasvaisi ja että olisi perälauta pienituloisille ihmisille. Muistutan siitä, että kun tätä 3 miljardin veroalea täällä tehtiin, siitä jäi miljoona tämän maan pienituloisinta ihmistä ilman, etteivät he päässeet siitä hyötymään. Samoin nostaisin esille eläkeläisten kohdalta, että taitettu indeksi pitäisi korjata. Se koko ajan kohtelee eläkeläisiä epäoikeudenmukaisesti, ja eläkeläiset ovat hyvin pienituloisia Suomessa.

Tuija Nurmi /kok:

Puhemies! Täytyy kyllä myöntää, että ei hallitus tee pelkästään huonoja päätöksiä. Tästäkin esityksestä on kiittäminen, että kotitaloustyössä kotitalousvähennys kaksinkertaistuu ja korotus ohjautuu juuri yksinomaan kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöhön, mikä on mielestäni hyvin kuntouttavaa toimintaa ikäihmisille, koska he pystyvät siten pärjäämään pitempään kotona, mikä on inhimillistä.

Mutta se antaa myös perheille mahdollisuuksia enemmän aikaa olla yhdessä, kiireettömämmin tehdä niitä arjen aherruksia, koska kyllä perheillä on ihan tarpeeksi tiukkaa, varsinkin lapsiperheissä tehdään juuri eniten ylitöitä. Monet naiset sanovat, että tekisivät mielellään osa-aikatyötä, kun on perhe, koska rasitus perheenäidin vastuusta ja velvollisuuksista, vaikka puoliso auttaa, on rankka. Kun saadaan kotiin apua, sillä helpotetaan perheiden hyvinvointia ja jaksamista. Nythän esimerkiksi lastenpsykiatriaan ollaan esittämässä lisää rahaa, kun perheet voivat huonosti. Uskon, että enemmän vapaata aikaa ilman pakkosuorittamista on myös erittäin tervehdyttävää perhepoliittisesti.

Lisäksi, mikä mielestäni on erittäin tärkeää juuri tänä päivänä, on se, että kun niin paljon ihmisiä esimerkiksi raskaassa metsäteollisuudessa sanotaan irti, että ainakin nyt palvelupuolella syntyy uusia työpaikkoja. Tosin tämä kasvu on hyvin hidasta, mutta kuitenkin se on selkeästi myönteistä. Uskon, että se on myös kestävää. Myös harmaa työ tulee näkyväksi niin siivouspuolella kuin remonttipuolella, mitä pidän tärkeänä myös työntekijöiden osalta, heidän sosiaaliturvansa puolesta.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun niin paljon puhutaan eläkeläisten verotuksesta, haluan todeta, että eläkeläisillä on vähennys, jota muut tulonsaajat eivät saa tehdä, eli eläketulovähennys. Muilla tulonsaajilla on vähennys, jota eläkeläiset eivät saa tehdä, eli ansiotulovähennys. Nämä eivät ole suinkaan yhtä suuria, vaan jos kysymyksessä ovat pienet tulot, silloin eläketulovähennys on suurempi kuin ansiotulovähennys ja eläkeläinen maksaa vähemmän veroa pienistä tuloista kuin palkansaaja. Kun taas kysymyksessä ovat hieman suuremmat tulot, silloin eläkeläinen maksaa enemmän veroa kuin palkansaajat.

Tietenkin voisi ajatella, että pitäisi olla yhtä suurista tuloista sama vero. Silloin voisi menetellä niin, että ilmeisesti palkansaajien tuloveroa pienissä tuloluokissa alennettaisiin ja eläkeläisten veroa vähän suuremmissa tuloluokissa alennettaisiin samalle tasolle kuin palkansaajien. Mutta on väärin väittää, että eläkeläiset joutuisivat aina maksamaan enemmän veroa kuin palkansaajat.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Eläkeläisten tulokehitykseen tietysti vaikuttaa verotuksen ohella myöskin se, millä tavalla heidän eläkkeitään korotetaan. Silloin puhutaan tietysti indeksin tasosta. Jos tällä hetkellä tosiaan indeksi on niin, että vain 20 prosenttia tulee ansiotuloindeksistä ja 80 prosenttia elinkustannusindeksistä, se vääjäämättä johtaa siihen, että eläkeläisten tulo koko joukolla jää tämän kautta jälkeen. Sitä paitsi kansaneläkkeiden kohdallahan indeksi on vielä huonompi.

Sitten kiinnitin huomiota kristillisdemokraattisten edustajien erimielisyyteen siitä, olenko oikeassa siinä, että 110 000 euroa on niin korkea tulotaso, että pienituloisille tarkoitettua vähennystä ei tarvitsisi ulottaa sinne asti, ja sain tukea ed. Kankaanniemeltä. Se on kuitenkin, laskin niin, että se on sellainen 55 000 mummon markoissa kuukaudessa, niin että jos sellaisen palkan saa, tarvitseeko sitä nyt erityisesti kannustaa sitten pysymään töissä tai ottamaan työtä vastaan, jos vaihtoehtona on työttömyys? En oikein tällä tulotasolla tähän kannustavuuteen hirveän paljon usko.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Siinä mielessä tämä on merkittävä lain käsittely, että tällä kertaa paitsi, että kotitalousvähennystä laajennetaan, myös muodostetaan uusi erityinen ansiotulovähennys, joka toteutetaan valtion verotuksessa. Siinä mielessä on hyvä, että keskustelua laajalla rintamalla täällä eduskunnan täysistuntosalissa käydään. Näyttää hallituksen joukkoja olevan aika harvakseltaan paikalla tukemassa omaa esitystään.

Herra puhemies! Tässä avataan tämä uusi vähennys, mikä on sinänsä hyvä, koska kunnille vähennyksistä aiheutuvat menetykset kompensoidaan täysimääräisesti, elikkä ei tule enää sitä tilannetta, mikä aiemmin on tullut, että kunnallisen ansiotulovähennyksen kautta kunnat ovat menettäneet verotuloja enemmän kuin on ollut tarpeellista. Toisaalta myös sillä on pyritty työllistämään ihmisiä enemmän eli kannustamaan työn tekemiseen ja sitä kautta myös kunnat ovat hyötyneet, koska työttömyys on vähentynyt.

Mutta olennaista on kuitenkin tässä tämä kotitalousvähennys. Nyt ensimmäistä kertaa kotitalousvähennyksen historiassa eriytetään nämä kaksi asiaa. Eli aiemmin sitä mukaa, kun kotitalousvähennystä pikkuhiljaa on parannettu ja siinä on päästy eteenpäin, niin aina on ollut sama euromäärä, kuinka paljon voi vähentää riippumatta siitä, mitä työtä siellä kotitaloudessa tehdään. Nyt sitten hallitus on esittänyt, että kaksinkertaistetaan kotitalousvähennyksen määrä siltä osin, kun kyse on tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä. No, tämä on ihan hyvä asia ja tutkimusten mukaan tietysti tätä työtä ei ole niin paljon tehty kotitalouksissa kuin vastaavasti remonttityötä, joitten osalta vähennys jää edelleen siihen entiseen 1 150 euroon.

Mutta toisaalta, kun kotitalousvähennyksen käyttöä ja sen vaikutuksia on aika tarkkaan seurattu, niin selkeä hyöty kotitalousvähennyksestä nimenomaan remonttitöiden osalta on ollut se, että harmaan työn osuus on pudonnut erittäin dramaattisesti. Tutkimuksen mukaan harmaan työn osuus on pudonnut 60 prosentista 25 prosenttiin. Edelleen voi kysyä, onko hyvä se, että Suomessa, joka on järjestäytynyt länsimainen maa, missä yleensä lakien kunnioitus on korkealla tasolla, edelleenkin remonttitöistä joka neljännes tapahtuu pimeänä työnä, harmaana työnä siis, josta ei hyödy yhteiskunta millään tavalla, ei verotulojen muodossa, eikä vastaavasti myöskään harmaana työnä tehdystä työstä makseta minkäännäköisiä työnantajakuluja eikä työntekijöille kerry eläkettä.

Eli siinä mielessä olisi ollut järkevää, loogista ja erittäin perusteltua, että myös remonttitöiden osalta olisi kaksinkertaistettu kotitalousvähennystä, niin kuin nyt tehdään hoiva- ja hoitotyön osalta. Sen takia kokoomuksen vastalauseessa onkin huomioitu tämä asia. Aikanaan, kun menemme yksityiskohtaiseen käsittelyyn, arvoisa puhemies, niin teemme sitten sen muutosesityksen.

Sitä paitsi, ihan noin verotuksen käytännön toimittamisen kannalta olisi paljon selkeämpää, että se euromäärä olisi sama. Ensi vuonna siirrytään uuteen verotusmenettelyyn, jossa enää verovelvollisten ei tarvitse esimerkiksi toimittaa kuitteja verottajalle, vaan ne kuitit pitää säilyttää jopa seitsemän vuotta siellä kotona. Voi olla, että siinä vaiheessa, kun aikanaan tulee veroilmoitus valmiiksi täytettynä ja siihen pitäisi sitten itse laskea se, mikä on nyt mitäkin työtä, niin voi olla, että verovelvollinen ei itse välttämättä huomaa sitä, että nyt kysymys onkin hoivatyöstä, missä on suurempi vähennys, tai on kysymys remonttityöstä, jossa vähennys on vähäisempi. Saattaa olla, että verovelvollinen merkitsee veroilmoitukseen väärät luvut ja sitten jos sattuu käymään huono tuuri eli joutuu pistotarkastuksen kohteeksi, niin maksaa sitten tästä asiasta ylimääräiset veronkorotukset. Senkin takia, ihan verotuksen selkeyden kannalta ja ylipäätään byrokratian vähentämisen kannalta olisi ollut järkevää, että nämä euromäärät olisi pidetty samana riippumatta siitä, mitä kotitaloustyötä tehdään.

Herra puhemies! Vielä lopuksi: Voi olla, että tämäkään ei vielä riitä. Nyt on nähty vuosien aikana, että kun on päästy liikkeelle, niin myös kotitalousvähennyksessä varmasti kannattaa edetä edelleenkin. Se työllistää väkeä ja saadaan harmaata taloutta kuntoon ja sitä mukaa, kun ihmiset ovat oppineet hyödyntämään tätä, niin myös koko yhteiskunta on hyötynyt.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Koskinen äsken jo kertoi, mitä ongelmia tietenkin liittyy siihen, jos tällainen eriyttämispolitiikka tässä lähtee liikkeelle, ja kysyi, saadaanko tietoisuus myöskin kansalaisille siitä, miten nämä eri veroperusteet vaihtelevat sen perusteella, minkälaiseen työhön tätä vähennystä käytetään. Täällä ei ole myöskään nyt sosialidemokraatteja paikalla, jotka aikoinaan, kun tätä järjestelmää luotiin, haukkuivat sitä pitkään piikavähennykseksi, mutta nyt näköjään näyttää olevan hallituksessa jo pitkälle yksimielisyys siitä, että tämä vähennys tuo samalla harmaan työvoiman vähenemisen kautta lisää tuloja yhteiskuntaan, mutta sillä on myöskin muita positiivisia vaikutuksia, kuten tähän mennessä on todettu.

Se, mitä täällä todettiin tästä eläkeläisten verotuksesta, pitää paikkansa. Tämä indeksijärjestelmä, joka on nyt muutama vuosi sitten luotu, on selvästi saanut osakseen kritiikkiä, ja eläkeläisjärjestöt luonnollisesti pitävät tätä hyvin epäoikeudenmukaisena. Voi olla paikallaan, että seuraavan hallitusohjelman osalta tähän asiaan joudutaan oikeudenmukaisuuskysymyksen johdosta palaamaan ja joudutaan miettimään, onko tämä kestävä tie pitkälle tulevaisuuteen.

Se, mitä ed. Kallis totesi tästä eläkeläisten eläketulovähennyksestä, pitää paikkansa. Pienituloisten eläkeläisten osalta käteenjäävä netto-osuus on parempi kuin vastaavasta palkkatulosta, mutta täytyy myöskin huomioida se epäoikeudenmukaisuus, että kun eläkeläinen haluaisi esimerkiksi tehdä avoimilla markkinoilla verokirjalla jotakin työtä, esimerkiksi hyväkuntoinen eläkeläinen, niin kaikki nämä lisätulot tarkoittavat sitä, että tämä eläketulovähennys heikkenee ja käteenjäävän tulon osa ei kehity ollenkaan, niin kuin he itse odottavat. Tässä pitäisi myöskin miettiä lainsäädäntöä, että eläketulovähennys ei pienenisi silloin, jos on esimerkiksi pieniä lisätuloja myöskin eläkeläisillä.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy antaa kiitoksia niistä myönteisistä uudistuksista, joita tapahtuu. Työsuhdematkalippu on tärkeä uudistus, ja viime vuoden budjettikäsittelyssä ja omassa vastalauseessamme jo sitä esitimme. On todella myönteistä, että nyt ensi vuonna päästään tässä asiassa alkuun.

Kotitalousvähennyksestä toteaisin saman, minkä ed. Jari Koskinen, että harmaan talouden kannalta työllisyyden näkökulmasta olisi ollut erittäin perusteltua ulottaa tämä myöskin kodeissa ja pihoilla tehtäviin remontteihin. Olisi ollut mielestäni myös perusteltua se, että tätä vähennystä olisi ulotettu tässä sukupolviketjussa myös alaspäin sillä tavalla, että vanhemmat olisivat voineet kustantaa niille lapsilleen, joilla on alaikäisiä lapsia, hoiva- ja kotitaloustyötä. Näinä elämän ruuhkavuosina, kun tehdään uraa ja toisaalta eletään tilanteessa, jossa on asuntovelkaa ja opintovelkaa, vanhemmat olisivat voineet silloin lapsilleen kustantaa näitä palveluja ja vähentää ne omassa verotuksessaan tilanteessa, jossa lapsiperheillä itsellään ei olisi tähän taloudellisia mahdollisuuksia. Tätä ei nyt valitettavasti kuitenkaan ole toteutettu. Tämä esitys sisältyy myöskin kokoomuksen vastalauseeseen. Tämän vuoden alustahan saatiin toisinpäin hyvä muutos aikaan, että lapset voivat kustantaa vähävaraisille vanhemmilleen kotiapua siinä tilanteessa, kun nämä sitä tarvitsevat.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ed. Perho puuttui tässä juuri näihin tärkeisiin asioihin, että sukupolvien ketjun pitäisi joustaa tämän palvelun suhteen molempiin suuntiin, niin kuin hän puheenvuorossaan sanoi.

Mutta haluan vielä käyttää puheenvuoron tästä asiasta, koska mielestäni tämä hoivatyön verovähennyksen kaksinkertaistaminen ei ole riittävä vaan tulisi pyrkiä siihen, että se työ, mitä tehdään kotitalouteen, olisi kokonaisuudessaan sivukuluineen perheen taloudessa verovähennyskelpoinen, eli siis me kulkisimme kohti sitä laajennusta, jotta me saisimme ihmisiä työllistetyksi ja taas perheitä autetuksi ja ihmiset saisivat elää kodeissaan ja tehdä rauhassa työtään. Katson, että tämä koskee aivan erityisesti kokoomuslaista väestöä, koska he ovat iät ja ajat olleet auttamassa ihmisiä ja palvelemassa kanssaihmisiään, ja uskon, että ainakin se palvelee myös aatteellista suuntausta. Tosin puhun nyt hyvin vanhoista arvoista, mutta en usko, että arvot kovin nopeasti muuttuvat. Siihen menee tutkimusten mukaan 25 vuotta, ennen kuin arvot muuttuvat.

Kun täällä eläkeläisistä on puhuttu, niin haluan siitä sanoa, että olen kyllä pahoillani, että hallitus ei pysty tekemään sitä, että kaikilla olisi sama sairausvakuutusmaksu, vaan eläkeläiset joutuvat nyt maksamaan enemmän kuin valtaväestö.

Loppuun haluan sanoa, että tämä lakialoite kotitalousverovähennyksen osalta mahdollistaa sen, mikä mielestäni on tärkeätä, että me tarvitsemme enemmän mestareita kuin maistereita.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Kun ed. Uotila hieman moitti kristillisdemokraatteja siitä, että me emme moiti riittävästi ansiotulovähennyksen ulottamista 110 000 euroon vuositasolla, niin haluan nyt sanoa, että kannattaisi kyllä niin minun kuin ed. Uotilankin puhua ihan samalla tavalla riippumatta siitä, olemmeko me hallituksessa vai oppositiossa. Silloin, kun te olitte hallituksessa, ansiotulovähennystä korostettiin koko ajan ja ulotettiin yhä ylempiin luokkiin ilman, että te olisitte protestoineet, mutta protestoitte kyllä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista vastaan. Nyt taas te puhutte aivan päinvastoin kuin miten teidän ryhmänne toimi silloin, kun te olitte hallituksessa. Jos nyt seuraavien vaalien jälkeen olette hallituksessa, niin pelkään, että te silloin puhutte niin kuin hallitus esittää riippumatta siitä, mikä on oma kanta.

Minun mielipiteeni on ollut, on ja toivon mukaan pysyy myöskin sellaisena, että kyllä työtuloa ja työtä täytyy kannustaa, ja eräs keino on myöntää erilaisia vähennyksiä, joista ansiotulovähennys on SAK:n mielestä todettu kaikkein parhaaksi. Olen ja tulen olemaan sitä mieltä, että köyhiä voidaan auttaa paremmin alentamalla esimerkiksi sellaisen tuotteen veroa, joka on heille välttämätön ja jonka osuus kulutuskustannuksista on suhteellisen suuri, eli elintarvikkeiden arvonlisäveroa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Uskon, että ed. Koskisen ja Perhon esitykset olivat rakentavia ja edelleen selkeästi parantavia.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin tuossa äskeisessä puheenvuorossa vaan huomiota siihen ja hämmästyin, kun edustajien Kankaanniemi ja Kallis välillä oli tällainen erimielisyys siitä, onko se huono vai hyvä asia, että se ulottuu näin suuriin tuloihin. Totta kai täytyy tunnustaa, että jo Lipposen hallitusten aikana tätä ansiotulovähennystä korostettiin. Ei se tietenkään silloin ulottunut 110 000 euron tulotasolle, mutta korotettiin kuitenkin. Ed. Kallis kyllä tietää, että vaikka olimme kahdeksan vuotta hallituksessa, niin kyllä siellä hallituksen sisällä kuitenkin tästä veropolitiikasta keskustelua käytiin, mutta ed. Kallis tietää myöskin hallituspolitiikan pelisäännöt. Toivottavasti me nyt täällä salissa, jotka edustamme kaikki oppositiota, joskus vuorollamme olemme siellä hallituksessa ja joudumme kyllä tietenkin yhteispelisääntöjen mukaan silloin elämään, mitkä hallituksen sisällä toimivat. Se koskee muuten myöskin kristillisdemokraatteja, jos ja kun te joskus hallituksessa olette.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä edellisen puheenvuoron pohjalta sanoa, että kyllä onneksi Suomessa demokratia toimii, että kyllä myös oppositiosta voi vaikuttaa asioiden kulkuun ihan myönteisesti, kun vain tarttuu toimeen ja puurtaa hakkaa päälle -mentaliteetilla.

Kun puhuin tämän päivän henkisestä pahoinvoinnista yhteiskunnassamme, joka huutaa meidän silmillemme lehdistä, niin en ole ollenkaan puhunut kotitalousvähennyksen yhteydessä siitä, kuinka paljon meillä on yksin asuvien kotitalouksia. Onneksi meidän hyvinvointimme lisääntyy ja ihmisten tulot paranevat. Ihmiset saavat työeläkettä vanhetessaan, ja ihmiset elävät pitempään. Mutta kuka auttaa heitä kotihommissa, kun ei välttämättä ole lapsia tai sukulaisia samalla paikkakunnalla? Tähän mielestäni näissä perusteluissa tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, tämän niin sanotun sinkkuyhteiskunnan palvelurakenteiden kehittämiseen.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sehän tässä keskustelussa on vaan tietenkin mielenkiintoista, että kun käsitellään hallituksen tuloveroperusteita tulevalle vuodelle, niin vasta nyt saamme saliin ensimmäisen hallituspuolueen kansanedustajan, ed. Anttilan, ja voimme käydä sitä keskustelua, minkä tyyppistä politiikkaa tämä veropolitiikka on, mitä tässä nyt toteutetaan. Se on pitkälle sitä politiikkaa, mitä kokoomus esitti jo viime eduskuntavaalien alla, kannustavaa, työntekoa palkitsevaa ja sitä kautta valtiolle lisää tuloa tuovaa politiikkaa, yrittämistä ja työntekoa kannustavaa, ja siinä on elementtinä myöskin se, että myöskin luonnolliset henkilöt voivat käyttää järkevään työhön, nimenomaan työhön, veroperusteita ja vähennyksiä. Se on harmittavaa, että kun näitä keskeisiä lakeja täällä käsitellään, paikalla ei ole hallituspuolueiden edustajia. Nytkin tosiaan 80 prosenttia näistä läsnä olevista on kokoomuksen eduskuntaryhmän jäseniä, ja muutkin edustajat ovat olleet koko ajan lähinnä oppositiopuolueista.

Nyt olisi erittäin mukava kuulla, kun ensimmäinen hallituspuolueen kansanedustaja saapuu paikalle, mitkä ovat ne keskeiset motiivit, kun hallituspuolueet ovat päättäneet, että remonttityön ja muun hoivatyön vähennysoikeus eriytetään toisistaan. Eikö remonttityö olisi kannattanut pitää myöskin saman arvoisena niin kuin tähänkin asti? Tämä aiheuttaa uudessa verojärjestelmässä suuria ongelmia, kun näitä kuittejakaan ei jatkossa edes lähetetä verottajalle vaan ne joudutaan taltioimaan. Jos sitten sattuu myöhemmin virhe, niin veroseuraamukset ovat ennalta arvaamattomat.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Sirkka-Liisa Anttila tuli saliin ja ed. Salo viittasi ed. Anttilaan, niin palautui mieleeni, miten tässä salissa vuosi kaksi sitten ed. Anttila antoi ymmärtää, että jos talous kehittyy suotuisaan suuntaan, niin voidaan palata elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Minun mielestäni kehitys on ollut myönteinen, ja se näkyy siinä, että suunniteltu 1,12 miljardin tuloveronalennus nouseekin 2,8 miljardiin. Miksi ei toteutunut se, mitä ed. Anttila antoi vuosi kaksi sitten ymmärtää, että voi tapahtua?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Nythän hallituksen piirissä valmistellaan ravintolassa tarjottavan ruuan arvonlisäveron alentamista, mikä sinänsä on ihan tärkeä asia.

Olen ed. Kalliksen kanssa siitä samaa mieltä, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen on tärkeä asia, mutta ed. Kallis unohti sen, mikä on ainakin minulle ollut se ehto: Niin kauan kuin minulla ei ole varmuutta siitä, että se menee lyhentämättömänä kuluttajan kukkaroon, niin minä en ole sitä valmis tekemään. Niin kauan kuin se jää kaupan ketjuun ja sinne rattaisiin, niin meidän ei pidä sitä sektoria enää tukea. Kaupan katteet ovat muutenkin poikkeuksellisen kovat.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Aikoinaan kotitalousvähennyksestä käytiin kova keskustelu, ja hyvin niukalla enemmistöllä vuonna 86 hyväksyttiin ensimmäisen kerran kotitalousvähennys käyttöön. Sen jälkeen suuressa verouudistuksessa se poistettiin ja sen jälkeen syyskuun puolivälissä jälleen otettiin käyttöön. Täytyy sanoa, että mielenkiintoista on se, että tänä päivänä kaiken keskustelun jälkeen kaikki ovat hyvin tyytyväisiä tähän järjestelmään. Täytyy sanoa, että kyllä se on kustannustehokas. Kaikki tutkimukset osoittavat, että työpaikkoja syntyy, ja mikä on olennaista, on se, että se vähentää epärehellisyyttä verotuksessa, ja veromoraalin ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeätä. Aikaisemmin oli hyvin vaikea saada ketään tekemään töitä kotiinsa, niin että olisi maksanut laillisesti palkkaa. Kun pimeästi maksetaan palkkaa, niin siinä on myöskin työntekijän etu kyseessä, koska silloin ei makseta sosiaaliturvamaksuja.

On paljon puhuttu siitä, että verotus monimutkaistuu. Täytyy sanoa, että meillä pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen verojärjestelmä. Yritysverotus monimutkaistettiin, ja nyt valitettavasti myöskin sitten tämän kotitalousvähennyksen osalta tulee erilaisia järjestelmiä. Nyt kun asetetaan tiukemmat rajoitukset remonttityölle, niin mielestäni tästä tulee melkoinen ongelma, ja se varmaan aiheuttaa sekaannusta ja hämmennystä veronmaksajien keskuudessa.

Mitä tulee sitten remonttityöhön, niin sille on merkittävää kysyntää. Uskon, että se auttaisi myöskin työllisyyden hoidossa erityisen paljon. Meillä on sitten myöskin yksi käytännön ongelma, joka on se, että jos taloyhtiö teettää nuo remontit, niin tuolloin kotitalousvähennys ei ole käytettävissä. Tietysti täytyy sanoa, että se, millä tavalla jokin asia teknillisesti järjestetään, ei saisi olla merkittävällä tavalla vaikuttamassa siihen, mikä on verotuksen lopputulos. Tältä osin toivon, että jatkossa mietittäisiin keinoja siihen, että myöskin tämän tyyppiset remonttiratkaisut voitaisiin saada laillisen vähennysoikeuden piiriin.

Tuija Nurmi /kok:

Herra puhemies! On mukava kuulla, että täällä pitkäaikainen kansanedustaja Sasi puhuu oikeudenmukaisuudesta tässä salissa. On mielestäni erittäin tärkeää meille puhua siitä. On mielestäni oikeudenmukaista saada palkata ihminen töihin ja auttamaan töihin ja vielä niin, että siitä maksetaan veroja ja siitä työntekijä saa sosiaaliturvan.

Kun tämä keskustelu alkoi verovähennyksestä, niin nyt on unohtunut vallan tykkänään keskustelu verojen harmonisoinnista ylipäätään EU:ssa. Täytyy myöntää, niin kuin ed. Sasi täällä sanoi, että kyllä tämä menettely täällä tämän lain suhteen, siis että on näitä erilaisia keinoja veronvähennyksiin remonttitöissä ja hoivatöissä, aiheuttaa sitä, että varmasti veroneuvonnalle tulee kysyntää. Saksassa pimeä työ ja työttömyys ovat suuria ongelmia, ja siellä on näitten asioitten parissa askarreltu jo vuosia. Kun kuitenkin Suomen talous on kunnossa ja emme ole niin velkaantuneita ja niin huonossa tilanteessa kuin Saksa on, lähinnä Itä-Saksan tilanteen johdosta, niin emme me voi katsoa vaan, mitä tapahtuu EU:ssa, vaan pitää uskaltaa, ihan niin kuin tässäkin, tehdä ihan omia kotisuomalaisia lakeja ja noudattaa niitä ja uskoa, että ne tuovat positiivista tulosta, niin kuin tässä tapauksessa. Suunta on oikea.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla, että ed. Sirkka-Liisa Anttila on löytänyt uuden veronalennuskohteen: ravintolaruuan. Nyt tutkimukset osoittavat, että ravintolaruuan veronalennus 5 prosentilla ei mene kokonaisuudessaan kuluttajien taskuun. Viittasin kyllä tässä aikaisemmin tutkimukseen, joka osoittaa, että 3 prosenttia elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksesta menisi kuluttajien taskuun. Minä luulen, että koskaan ei päästä siihen, että se täysimääräisenä menisi. Jos ed. Sirkka-Liisa Anttila sitä päivää odottaa, niin silloin hänen ei kannata kyllä enää koskaan puhua arvonlisäveron alentamisesta elintarvikkeiden osalta.

Ihmetyttää kyllä suuresti, että ravintolaruuan arvonlisäveroa pidetään tärkeämpänä kuin kotiruuan veron alentamista, varsinkin kun katsoo, kuka hyötyy ravintolaruuan arvonlisäveron alentamisesta. Niille, jotka niitä palveluja käyttävät, se veronalennus on aika merkityksetön. Ne, jotka tarvitsisivat alennusta ruuan kustannuksiin, eivät sitä saa. Eli toivon todella, että ed. Sirkka-Liisa Anttila tulisi ministeri Pekkarisen linjalle ja rupeaisi puhumaan enemmän, taas kerran enemmän, elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta.

Jari  Koskinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viitaten siihen, mitä puhemies sanoi, toivon, että ruuan arvonlisäverossa edistytään siinä mielessä, mikä liittyy ravintolaruokaan, se on EU:n päätöksenteossa, ja siitä, mikä liittyy kotitalousvähennykseen, voimme tehdä itse omia päätöksiämme täällä, ja se on hyvä asia. Mutta jos EU:ssa joskus verotusta harmonisoidaan, niin ei se ainakaan nykyiselle hallitukselle kovin helppoa ole, koska se vaatii täydellistä yksimielisyyttä.

Mutta viimeisenä voisi sanoa tästä aiheesta, että toivottavasti jälleen kerran vuoden kuluttua, kun käsitellään uusia verolakeja, niin myös kotitalousvähennyksen osalta mietitään sitä seuraavaa askelta, askelta parempaan suuntaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nämä tuloveroperusteet ja arvonlisävero siinä mielessä liittyvät yhteen, että viime eduskuntavaalien osalta niistä käytiin erittäin voimakasta keskustelua. Kerrottiin, että jos palkkatulo- ja eläketuloverotusta vähennetään, se vaarantaa mahdollisesti jopa palvelut ja nämä kokoomuksen tuloveroasteikkoa koskevat alennusesitykset ovat kohtuuttomia ja johtavat epätoivottavaan tulokseen. Nyt kuitenkin hallitus on tässä tuloveroperusteessa päätynyt siihen samaan näkökulmaan, mihin kokoomus päätyi ennen vaaleja.

Keskustan edustajat kertoivat esimerkiksi Pohjanmaalla vielä ennen vaaleja, että kaikkein tärkein ja ensimmäiseksi toteutettava toimenpide, jos he pääsevät valtaan, on nimenomaan ruuan arvonlisäveron alentaminen, joka kohdistuisi nimenomaan köyhiin ihmisiin. Tämä ravintolaruuan arvonlisäveron alennus, niin kuin ed. Kallis totesi, ei välttämättä kohdennu juuri näille henkilöille, vaan ehkä sellaisille, joilla on muutenkin varaa maksaa ruuastaan normaali hinta.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä käsiteltävänä olevasta asiasta se, miksi nyt vaan sitten hoito-, hoiva- ja kotona tehtävän kotitaloustyön vähennysoikeus tuplaantuu. Minusta siihen on selkeä peruste, kun ajattelee, mikä on Suomen väestön ikääntymisen tilanne, eli vanhusväestön osuus koko ajan kasvaa. Tätä kautta tuetaan sitä, että yhä useampi sellainen vanhus, jolla on sellainen eläketurva, että hän voi palveluja ostaa, voisi sitä kannattavasti ja kannustavasti jatkossa hyödyntää.

Sen verran vain ed. Kallikselle, että on olemassa järjestelmiä, joissa voidaan arvonlisäveron hyöty ohjata kuluttajalle. Kun se tehdään kaupan kassalla, ei päästetä sitä sinne ketjuun lainkaan, niin silloin ei ole huolta siitä, että se ei palvelisi kuluttajaa. Mielestäni Tanskassa tehdään toisinpäin, että siellä kassalla lisätään se arvonlisävero; se ei ole siellä ketjussa lainkaan mukana.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu kotitalousvähennyksestä, enkä voinut olla ottamatta kantaa. Kotitalousvähennyshän on kaiken kaikkiaan ollut valtavan hieno asia. Ensimmäisenä vuotena, kun se tuli voimaan, tuli jopa 11 000 uutta työpaikkaa ja vuoden 2005 loppuun mennessä 30 000 uutta työpaikkaa, eikä mitään osa-aikaisia, vaan ihan oikeita uusia työpaikkoja. Sitä käyttöalaahan on nyt laajennettu ja myöskin vähennettävän osuuden ylärajaa nostettu. Hieno asia.

Hoito- ja hoivatyössä, mistä täällä puhuttiin, kannattaisin, että sitä ylärajaa voitaisiin vieläkin enemmän nostaa, koska sen tarve tulee lisääntymään. Meillä loppuvat laitospaikat, eikä meillä halutakaan lisätä niitä. Meillä on tavoitteena se, että kotona asumista tuetaan, ja tällä konstilla sitä voitaisiin tukea. Meidän kunnillamme ei ole varaa palkata eikä ole enää kotiapua niin paljon kuin aikaisemmin, ja meidän ikäihmisemme tarvitsevat ja myöskin vammaiset tarvitsevat kotiapua.

Olen itse sitä mieltä, että remonttityönkin olisi voinut tässä vaiheessa nostaa siihen samaan, mihin nyt nostetaan hoito- ja hoivatyö, mutta jatkossa hoito- ja hoivatyön yläraja vielä korkeammalle.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni on hienoa, että täällä verojaoston puheenjohtaja sanoi sen oikein ääneen, että EU sallii meille tämän mahdollisuuden käyttää tällaisia verovähennysoikeuksia kotitaloustyön suhteen, ja meidän tulee pitää siitä kiinni. Tätä käsitystä eivät aina kaikki ole jakaneet ja ovat olleet sitä mieltä, että EU ei salli tällaisia verovähennyksiä. Mutta niin kauan kuin se nyt on mahdollista, minusta tämä on hienoa, että tätä oikeutta käytetään ja oma-aloitteisuutta noudatetaan ja tartutaan toimeen. Henkilökohtaisesti allekirjoittaneella on hyvinkin voimakkaat mielipiteet ravintola- ja kotiruokailusta ja niiden arvonlisäverosta, mutta noudatan puhemiehen tahtoa enkä käy sitä keskustelua tässä.