Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja valiokunnan esitys tarkoittaa sitä, että verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta säädettyä lakia muutetaan siten, että Patentti- ja rekisterihallitus voi julkaista kaikkien yritysten tiedot mukaan lukien myös yritykset, jotka eivät kuuluneet edellä mainitun lain piiriin. Nimittäin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta säädetyn lain 7 §:n mukaan osakeyhtiöiden, osuuskuntien, keskinäisten vakuutusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten tuloslaskelma ja tase ovat julkisia. Muiden verovelvollisten tuloslaskelma ja tase ovat julkisia, jos verovelvollinen ilmoittaa olevansa velvollinen kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n mukaan ilmoittamaan tilinpäätöksensä rekisteröitäväksi. Muilla verovelvollisilla kirjanpitolain pykälä viittaa yritykseen, jonka liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on yli 7,3 miljoonaa euroa, taseen loppusumma yli 3,6 miljoonaa euroa tai henkilöstön määrä keskimäärin yli 50 henkilöä. Esitetyillä lainmuutoksilla muutettaisiin epäterveellä tavalla yritysten tilinpäätöstietojen julkisuutta. Valiokunnan esityksen seurauksena kaikkien yritysten tuloslaskelmat ja taseet tulisivat julkisiksi, kun verohallinto siirtäisi tiedot kaupparekisterissä julkistettaviksi.

Arvoisa herra puhemies! Suuri osa yrityksistä on jättänyt tilinpäätöstietonsa paljastamatta siksi, että yritykset eivät halua paljastaa taloudellisia tunnuslukujaan kilpailijoidensa taikka sopimuskumppaniensa käyttöön. EU:n yhtiöoikeusdirektiivien mukaan yrityksen tilinpäätöstietojen julkistamiseen riittää pelkän taseen, jopa lyhennettynä, julkaiseminen. Voidaan vain ihmetellä verohallinnon, rekisterihallinnon ja hallituksen intressejä asiassa. Yrittäjänä yli 30 vuotta toimineena en ymmärrä sitä, että yritysten tilinpäätösten julkaisemiseen tehdään iso laajennus ilman, ettei ratkaista julkisuudesta johtuvia ongelmia yrityksille.

Suomen Yrittäjien taholta todetaan, että asia on valmisteltu ilman elinkeinotoimintaa edustavaa tahoa, vaikka kysymys on kuitenkin merkittävästi yritysten toimintaan vaikuttavasta muutoksesta. Perusteellisemmin tapahtuneessa valmistelussa, johon toki olisi voinut olla aikaa, edellä toteutettuja kysymyksiä olisi voitu selvittää ja sisällyttää korjauskeinoja tähän esitykseen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tulivat oikeastaan ne kaikkein olennaisimmat asiat ed. Laxellin puheenvuorosta. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tämä koskee kielteisessä mielessä varsinkin sellaisia yrityksiä, joilla on vain yksi tai kaksi asiakasta. Esimerkiksi, jos jollakin kuljetusyrityksellä on yksi asiakas ja jos esimerkiksi tuloslaskelma tulee sitten kilpailijoitten tietoon, niin siinä kilpailija näkee heti, minkälainen on kate. Yleensä tämmöiset asiat kuuluvat enemmän tai vähemmän liikesalaisuuksiin, ja tämä vaikeuttaa kyllä tuon yrittäjän toimintaa. Sen takia oppositioryhmät kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat jättäneet vastalauseen, jonka mukaan vain tase menisi Patentti- ja rekisterihallitukselle eikä kaikissa tapauksissa tuloslaskelma.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viitaten siihen, mitä edustajat Laxell ja Kallis ovat sanoneet, kyseessä on erittäin merkittävä muutos. Sinänsä on ymmärrettävää ja hyväksyttävää se, että myös yritysten osalta siirryttäisiin niin sanottuun yhden luukun periaatteeseen, eli tällä hetkellä yrittäjän on tietysti pitänyt toimittaa tuloslaskelmat ja taseet verottajalle verotusta varten. Vastaavasti hänen olisi pitänyt lain mukaan toimittaa vastaavat tiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle ja myös osittain Tilastokeskukselle.

Nyt kun on ehdotettu muutosta sillä tavalla, että kun yrittäjä antaa veroilmoituksen aikanaan, niin myös siitä sitten veroilmoituksen tiedot siirtyisivät automaattisesti Verohallituksen toimesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, tämä periaate on sinänsä hyvä. Yrittäjä selviää yksillä postimaksuilla, pääsee paljon vaivattomammin. Mutta kysymys on siitä, mitä tietoja sitten luovutetaan. Jos nykymuodossa, sen mukaan, mitkä säädökset ovat, kaikki se tieto, minkä verottaja saa yritykseltä, siirtyy automaattisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle, sen jälkeen ne ovat itse asiassa julkisia asiakirjoja. Sieltä kuka tahansa voi mennä tutkimaan sitten yritysten tuloslaskelmaa ja tasetietoja. Se on kyllä erittäin haitallista ja vaarallista elinkeinotoiminnalle. Tällä hetkellä yritysten olisi pitänyt toimittaa tiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle, ja niin kuin täällä ed. Laxell totesi, niin monet yritykset ovat jättäneet tekemättä tämän. Ne ovat ennemmin mieluummin maksaneet vaikka sen muistaakseni jonkin näköisen sakkomaksun, joka siitä aiheutuu, jos ei toimita tilinpäätöstietoja Patentti- ja rekisterihallitukselle, koska on ollut yrityksen kannalta paljon järkevämpää maksaa pieni sakko kuin luovuttaa kilpailijoille omat tietonsa.

Hyviä esimerkkejä voi olla vaikka sillä tavalla, että samassa kaupungissa, vaikka samalla alueella voi toimia kioskiyrittäjiä. Yksi voi olla kioskiyrittäjä, joka on isomman ketjun osa, vaikka satoja kioskeja omistavan yrityksen osa. Jos tämmöinen isompi yritys luovuttaa tietonsa, tuloslaskelmansa ja tasetietonsa, niin niitten perusteella kukaan ei pysty laskemaan yhden yksittäisen kioskin kannattavuutta tai sitä, missä se tekee liiketaloudellisesti tulosta. Mutta sen sijaan pienen kioskiyrittäjän, jolla on ainoastaan yksi kioski, tiedot ja se, miten hän pärjää, pystytään siitä lukemaan kyllä välittömästi, minkä jälkeen kilpailutilanne ei ole enää neutraali vaan tämä suuremman ketjun edustaja voi päättää esimerkiksi tiettyjen tuotteiden hinnoittelun osalta sillä tavalla, että tämä pienempi yrittäjä putoaa pelistä pois. Vastaavia esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.

Kuten ed. Kallis totesi, selvimpiä esimerkkejä varmaan ovat sen tyyppiset liikesuhteet, joissa on yksi päämies ja yksi aliurakoitsija ja voi sanoa, että tämän pienemmän yrittäjän joko ainoa tai pääasiallinen tulonlähde on se, että hänellä on sopimus jonkin isomman yrityksen kanssa joko kuljetuksista tai alihankinnasta tai jostain muusta vastaavasta. Kun sitten tämä päämies vaikka tutkii oman aliurakoitsijansa tuloslaskelman ja tasetiedot, niin seuraavissa neuvotteluissa, kun hinnoista sovitaan, voi tietää, kumpiko siinä on sitten vahvempi osapuoli.

Kun tätä asiaa kysyttiin verojaostossa, kun valmisteltiin, niin tätä ongelmaa vähäteltiin. Sanottiin, että no, eivät ne nyt heti ole julkisia, että kun ne tiedot sinne siirtyvät, niin sittenhän on tämmöinen tietty viiveaika, voi mennä jopa neljä tai kuusikin kuukautta, ennen kuin ne ovat julkisia. Kuitenkin tämmöinenkin aika on erittäin lyhyt, jos ajatellaan, että monia sopimuksia joko tehdään vuositasolla tai ne voivat olla kahden tai kolmen vuoden mittaisia. Joka tapauksessa tulee sitten se seuraava neuvottelukierros, jossa sopimus on katkolla, ja katsotaan uudestaan hinnat ja muut ehdot. Siinä vaiheessa voi olla, että pienyrittäjä on kyllä tosi vaikeuksissa.

Jos tiedetään, että tämä ongelma on muuallakin tiedostettu, nythän tämä edellyttäisi sitä, että kauppa- ja teollisuusministeriössä puututtaisiin tähän asiaan ja katsottaisiin se, mikä on se vaadittava taso, mikä pitää toimittaa Patentti- ja rekisterihallitukseen, joka on siis julkinen. Tämmöinen lyhennelty tase EU-säädösten mukaisesti varmaan riittäisi, ja se olisi ihan hyvä asia. Yritykset, jotka toimivat, toimittaisivat tietonsa, etteivät siellä turhat yritykset pyörisi Patentti- ja rekisterihallituksen tilastoissa, mutta kuitenkaan niistä tiedoista ei saisi mitään yksittäisiä kilpailutietoja kukaan selville.

Toivottavasti kauppa- ja teollisuusministeriö nyt herää tämän lain myötä, että jotain valmistelua pitää tapahtua. Mutta kun ei tänä päivänä voi olla siitä varma, vaikka kuinka vaaditaan, että maassa on hyvä hallitus, että se toimisi tähän suuntaan, niin sen takia me olemme pakotettuja tekemään vastalauseen tähän hallituksen esitykseen 186. Tosiaan sieltä poistimme 31 a §:stä kaksi sanaa: "tuloslaskelman ja", eli sinne jäisi pelkästään tase. Tasetiedot siirtyisivät sitten aikanaan Verohallituksesta suoraan Patentti- ja rekisterihallitukseen mutta ei tuloslaskelma. Jos tässä ylipäätään yrittäjyyttä arvostetaan, niin varmasti kaikki äänestävät meidän muutosesityksemme puolesta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä ed. Laxell, ed. Kallis ja ed. Jari Koskinen myös esittivät, on pieni asia, mutta pienille yrittäjille, joita tämä erityisesti koskee, se on tärkeä asia. Tietääkseni myöskin asiantuntijalausunnossa on kiinnitetty nimenomaan tähän ongelmaan huomiota, mutta ihmettelen nyt, kun paikalla on myöskin keskustan kansanedustajia, mistä johtuu, kun hallitus markkinoi itseään hyvänä ja hallituksella on halua Yrittäjyys-ohjelman kautta viedä yrittäjyyttä eteenpäin ja luoda edellytyksiä myöskin pienille yrittäjille, että näinkin pienissä asioissa jo pelkät arvovaltasyyt estävät; esimerkiksi Suomen keskustan edustajat ovat hyväksyneet ensinnäkin tämän esityksen ja sitten ovat sitä vielä valtiovarainvaliokunnan jaostossa kannattamassa. Nämä ovat nimenomaan sellaisia asioita, joilla on myöskin merkitystä niin verotuksen läpinäkyvyydelle ja kannustavuudelle mutta myöskin sille, että markkinat toimivat myöskin pienten yrittäjien osalta moitteettomasti. Olisi hyvin mieluista kuulla, mitä ed. Laukkanen näkee tässä niin hyvää, että hän huomenna mahdollisesti äänestää vihreää valoa, vaikka kaikki kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kansanedustajat painavat punaista.