Riikka Moilanen-Savolainen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta edistää merkittävällä tavalla ulkomaalaisten opiskelijoiden hakeutumista ja sijoittumista työelämään. Tämä laki omalta osaltaan madaltaa niin asenteellisia, kulttuurillisia kuin lainsäädännöllisiä esteitä. Iloitsen siitä, että olemme jälleen kerran lähempänä aktiivisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on otettu tavoitteeksi, että Suomessa opiskelee vuonna 2008 yhteensä 12 000 tutkintoa suorittavaa ulkomaalaista. Tällä tavoitteella on vaikutuksensa suomalaisen koulutuksen kilpailukykyyn. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus on käännettävä koko Suomen mahdollisuudeksi. Kysymys suomalaisten rajusta ikärakenteen muutoksesta saa näiltä osin vastauksia. Suomessa opiskelleet ja tutkinnon suorittaneet ovat työmarkkinoiden kannalta voimavara, josta voidaan saada korkeatasoisia osaajia työelämään. Olisi suorastaan tuhlausta, jos tämä voimavara jätettäisiin käyttämättä ja osaamisen annettaisiin valua rajojemme ulkopuolelle. Toisaalta on muistettava, että tutkimuksien mukaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista lähes 60 prosenttia on jo päättänyt jäädä tai haluaisi jäädä Suomeen. Olisi siis varsin typerää, että lainsäädäntömme estäisi näiden toiveiden ja tavoitteiden toteutumisen. Tästä syystä hallituksen esitystä on helppo kannattaa.

Arvoisa puhemies! Olen ilahtunut siitä, että hallintovaliokunta on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä. Kuten hallituksen esityksestä ja valiokunnan mietinnöstä käy ilmi, lain tarkoituksena on joustavoittaa ja helpottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomessa opintojen aikana ja jälkeen. Hallintovaliokunta perustellusti esittää 81 a §:n lisäämistä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli selkeästi ilmi, että esimerkiksi oleskelulupien käsittelyajat vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Kuuden kuukauden määräaika voi siis jäädä täysin riittämättömäksi ja kohtuuttomaksi työtä hakevalle henkilölle. On siis tärkeää, että lupamenettely toimii kolmansien maiden kansalaisille mahdollisimman joustavasti myös käytännössä. Toivon, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon nostettu huoli kuuden kuukauden riittävyydestä otetaan vakavasti ja lain toimivuutta seurataan näiltä osin.

Käsittelyssä oleva laki muuttaa joiltakin osin myös oikeutta opiskeluaikana tehtävään työhön. Käytännössä 25 viikkotunnin seuranta ja valvonta voi käydä vaikeaksi. Tämä erityisesti siitä syystä, että tuntirajoitus koskettaa aikaa, jolloin edellytetään oppilaitoksen varsinaista opetusta. Tämä tuli esille useassa asiantuntijalausunnossa. Mikäli käytäntö osoittautuu ongelmalliseksi, olisikin syytä harkita uusia toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Tämän lain lisäksi on tärkeää, että jatkossa panostetaan myös toimiin, jotka edistävät ulkomaalaisten asettautumista Suomeen. Ensisijaisen tärkeää on, että ulkomaalaisten kielitaidon kehittämiseen satsataan. Useimmiten se on perusehto työelämään siirtymisen kynnyksellä. Toisaalta myöskään kulttuurien tuntemus ja erilaiset tuki- ja neuvontapalvelut eivät saa unohtua.

On toivottavaa, että hallitus harkitsee tarkkaan kolmansien maiden opiskelijoille suunniteltua lukukausimaksua.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Moilanen-Savolainen toi jo esille monta asiaa, minkä takia tämän lakiesityksen läpimeneminen on hyvä asia, sanoisinko näin, Suomen kansantaloudenkin näkökulmasta katsottuna, koska on tietenkin niin, että kun me tarvitsemme tänne ulkomaista työvoimaa, niin se on helpointa aloittaa niistä, jotka ovat täällä jo opiskelleet.

Sen verran asian taustasta, että tässä olennaisena kohtana oli se, että silloin, kun ulkomaalaislaki oli täällä varsinaisessa käsittelyssä, perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että ei voi olla oikein ja kohtuullista, että Suomessa tutkinnon suorittanut EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleva opiskelija joutuu välittömästi lähtemään maasta sen jälkeen, kun on tutkinnon suorittanut. Eli tämä ei ole viisasta veronmaksajan näkökulmasta, mutta ei oikein myöskään ihmisoikeuksien kannalta katsottuna. Se oli se keskeinen tekijä, joka osaltaan yhdessä sitten muiden valiokuntien kannanottojen kanssa johti siihen, että tämä lakiesitys tuli näinkin nopeasti ja on nyt menossa läpi.

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani myöskin annan hallintovaliokunnan työlle tässä hyvän arvosanan, mutta olisin halunnut tähän kyllä vielä tarkempaa määrittelyä liittyen tähän opiskelunaikaiseen työnteko-oikeuteen. Tähän työasiainvaliokunta otti kantaa varsin voimakkaasti. Luen täältä: "Ottaen huomioon ulkomaalaisten työntekoon liittyvät todelliset ongelmat, kuten pimeän työvoiman käyttö ja työehtojen polkeminen, valiokunta katsoo, että niin poliisin kuin työsuojeluviranomaisten voimavarat tulisi kohdistaa näiden epäkohtien valvontaan sen sijaan, että viranomaiset yrittävät selvittää, onko opiskelija työskennellyt keskimäärin 25 vai 26 tuntia viikossa ja onko oppilaitoksessa kyseisenä aikana annettu varsinaista opetusta vai ei."

Eli millä tavalla mahdollistetaan tämä työnteko opiskelun aikana ja kuinka viisasta sitä on tarkkaan ottaen valvoa; näen itse asian niin, että ainakin siinä tilanteessa, jos meille tulevat nämä lukukausimaksut ulkomaalaisille opiskelijoille, meidän tulee luopua tästä työntekorajoitteesta, jo ensinnäkin sen takia, että se mahdollistaa osaltaan näiden maksujen maksamisen, ja toisaalta on myöskin niin, että ei kukaan sellainen maksa lukukausimaksuja, joka ei oikeasti opiskele. Nyt tietysti tässä tilanteessa, kun meillä ei näitä lukukausimaksuja ole, on olemassa tiettyjä perusteita sille, että tätä työnteko-oikeutta rajoitetaan. Olisin silti nähnyt kuitenkin mahdollisena jo sen vaihtoehdon, että se olisi kokonaan tästä laista poistettu, koska tämä on hyvin byrokraattinen kohta ja tämä on erittäin vaikea myöskin valvoa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan sanoa hyvänä asiana sen, että tässä poistuu näiden valmistuneiden opiskelijoiden työnhakuoikeuden aikana kyse tarveharkinnasta, joka on normaalisti voimassa ulkomaiselle työvoimalle. Tämä on erittäin tärkeätä, koska heidän työllistymisensä tänne Suomeen tulee olla mahdollisimman joustavaa, jotta silloin, kun he ovat siinä valintatilanteessa, jäävätkö he tänne, menevätkö he kotimaahansa, joka on aika harvinainen valinta, vai menevätkö he esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan tai johonkin sellaiseen valtioon, jotka ovat heitä valmiit ottamaan vastaan, kun he sitä päätöksentekoa tekevät, siinä tilanteessa on erittäin tärkeätä se, että työllistymismahdollisuudet ovat mahdollisimman hyvät, ja silloin tämä tarveharkinta on täysin tarpeeton. On erittäin hyvä asia, että se on tästä poistettu.

Aivan lopuksi, puhemies, haluaisin kiinnittää vielä huomiota jättämääni lakialoitteeseen, jossa on yli 100 allekirjoittajaa ja jonka tavoitteena on se, että nämä Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset saisivat aikaisempaa nopeammin Suomen kansalaisuuden niin, että puolet opiskeluajasta laskettaisiin tähän kansalaisuusaikaan. Toivon, että myöskin se lakialoite, joka on saanut paljon myötätuntoa ja myöskin epävirallista tukea ministeriltä, vähitellen tulisi päätökseksi, koska on aivan kohtuutonta se, että jos Suomessa opiskellut henkilö jää maahan, niin huonoimmillaan hän on joutunut olemaan 14 vuotta maassa, ennen kuin hän saa Suomen kansalaisuuden. Se on täysin kohtuuton vaatimus.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme täällä hallintovaliokunnan mietintöä hallituksen esitykseen laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Edustajat Moilanen-Savolainen ja Satonen toivatkin hyvin paljon samoja asioita esille, mitä aion itsekin puhua, kiinnittivät tähän asiaan kaiken kaikkiaan monipuolisesti huomiota. Olen itsekin hyvin tyytyväinen hallintovaliokunnan mietintöön.

Yksi ainoa asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa oleva kohta, jota ei mielestäni ihan ole huomioitu riittävästi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa sanotaan näin: "Valiokunta on kiinnittänyt huomiota lakiehdotuksen 80 §:n säännökseen, jonka mukaan ulkomaalaisella opiskelijalla on oikeus tehdä keskimäärin 25 tuntia viikossa ansiotyötä aikana, jolloin oppilaitoksessa järjestetään varsinaista opetusta. Valiokunta pitää säännöstä tulkinnanvaraisena ja vaikeasti valvottavana. Ottaen huomioon ulkomaalaisten työntekoon liittyvät todelliset ongelmat, kuten pimeän työvoiman käyttö ja työehtojen polkeminen, valiokunta katsoo, että niin poliisin kuin työsuojeluviranomaistenkin voimavarat tulisi kohdistaa näiden epäkohtien valvontaan sen sijaan, että viranomaiset yrittävät selvittää, onko opiskelija työskennellyt keskimäärin 25 vai 26 tuntia viikossa ja onko oppilaitoksessa kyseisenä aikana annettu varsinaista opetusta vai ei. Kun ulkomaalaisen opiskelijan opintojen edistymistä valvotaan yhtäältä oppilaitoksessa ja toisaalta poliisin päättäessä oleskeluluvan jatkamisesta, valiokunta ehdottaa, että hallintovaliokunta vakavasti harkitsisi, onko tarpeen rajoittaa ansiotyön määrää."

Arvoisa herra puhemies! Tässä on paljon tullut hyvää asiaa tästä, mutta minä vielä kiinnittäisin huomiota 80 §:ään, kun siellä puhutaan tästä, täällä sanotaan siis näin: "Oikeus tehdä ansiotyötä on ulkomaalaisella, jonka oleskelulupa on myönnetty: 1) opiskelua varten, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai opintoihin sisältyvän lopputyön tekemistä ansiotyönä taikka jos työn määrä tasoittuu keskimääriin 25 tuntiin viikossa aikana, jolloin oppilaitoksessa järjestetään varsinaista opetusta, tai jos kokoaikainen työ sijoittuu aikaan, jolloin oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta; - -."

Näin koulutusihmisenä minun huomiotani kiinnitti tuo varsinainen opetus. Tällä hetkellähän tietysti varsinaisesta opetuksesta voidaan ajatella, että ne ovat viralliset lukukausiajat, jotka pitää määritellä. Mutta meillä koko ajan etenee tällainen aivan uudenlainen pedagoginen ajattelu, on jo kauan aikaa ollut niin, että on kesälukukausia. Hyvin monet oppilaitokset ovat ottaneet kesälukukaudet käyttöön. Ja kun hallituksenkin toive ja meidän kaikkien toive on se, että opiskeluaika lyhenisi, niin me otamme käyttöön näitä uusia metodeja, jolloin opiskelija opiskelee myöskin kesäisin tai muina aikoina.

Mikä on sitä varsinaista opetusta? Mielestäni sitä ei ole täällä riittävästi sanottu ja tämä on hyvin tulkinnanvarainen pykälä. Minä olen aika hämmästynyt, että hallintovaliokunta ei kiinnittänyt siihen huomiota, vaikka me aika selväsanaisesti sen omassa lausunnossamme sanoimme. Tietysti meidän olisi pitänyt ehkä vielä selväsanaisemmin se sanoa.

Tuolla ed. Kurvinen katsoo sen näköisenä, että rautalangastahan tämä olisi pitänyt vääntää. No, tämän oppii seuraavalla kerralla. Joka tapauksessa varsinaisen opetuksen käsite on erittäin vaikea asia, ja luulen, että ed. Pulliainen allekirjoittaa tämän asian, koska tämän päivän pedagogiikka, andragogiikka, mitä sitten halutaan aikuisten ja nuorten oppimisesta käyttääkin, ei tue tällaista käsitettä.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen yhteydessä hallintovaliokunta edellytti mietinnössään, johon myös koko eduskunta yhtyi, että hallitus seuraa ja tuo eduskunnalle tarvittaessa nopeastikin ulkomaalaisten opiskelijoiden työnteko-oikeuden helpottamiseen ja laajentamiseen tarvittavat lakimuutokset. Nyt meillä on käsissä nämä muutosesitykset.

Suomen työmarkkinoilla tarvitaan jo lähivuosina lisää työvoimaa. Työperäistä maahanmuuttoa tulee lisätä, ja tämän vuoksi ulkomaalaisten opiskelijoidenkin maahanmuuttoa tulee kannustaa ja tukea. Ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä työtä ja päästä kiinni työelämään Suomessa jo opiskeluaikana ja välittömästi opiskelun päätyttyä on kannustettava.

Nyt käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen mukaan työnteon viikoittaisen tuntimäärärajoituksen sijaan opiskelijan työnteko-oikeus lasketaan pidemmällä aikavälillä siten, että työn määrä tasoittuu keskimäärin 25 tuntiin viikossa. Rajoitus koskee ainoastaan aikaa, jolloin oppilaitoksessa järjestetään varsinaista opetusta. Ed. Risikko edellä pohdiskeli, mitä on varsinainen opetus, miten se kehittyy. Sitä varmaankaan ei pystytä määrittelemään, ei tällä lailla eikä mietinnössä. Keskustelimme siitä valiokunnassa, ja siellä yleinen olettamus ilmeisestikin oli, että se on perinteinen kevät- ja syyslukukausi. Asia siltä osin ei meillekään selvinnyt.

Itse olisin ollut taipuvainen vapauttamaan ulkomaisten opiskelijoitten työntekorajoitukset kokonaan. Tätähän työelämä- ja tasa-arvovaliokuntakin lausunnossaan esitti, ja kolme edellistä puhujaa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäseniä, sitä ansiokkaasti korostivat. Tärkeintä on tietenkin valvoa, että opiskelijat edistyvät opinnoissaan eivätkä siirry kokonaan työelämän puolelle. Ehkä on hyvä kuitenkin säilyttää päätoimisen opiskelijan status tällä lailla, jottei tulisi houkutusta käyttää opiskelijastatusta väärin oleskeluluvan hakemiseen. (Ed. Pulliainen: Siinäpä se juju onkin!)

Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että ulkomaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä työtä Suomessa jo opiskeluaikana ja jäädä tänne heti valmistumisensa jälkeen laajennetaan. Hallitukselta oli ilmeisesti lainvalmistelussa jäänyt kuitenkin huomaamatta, että nyt uutena tuleva mahdollisuus saada oleskelulupa työnhakua varten heti opiskelun päätyttyä ei sallisi työntekoa ollenkaan, vaan se olisi lopetettava siihen, kun opiskelua varten saatu oleskelulupa päättyy.

Hallintovaliokunta tässä asiassa käytännönläheisenä valiokuntana kuitenkin kuultuaan asiantuntijoita huomasi tämän puutteen ja esittää nyt mietinnössään, että opiskelun juuri päättäneille annettaisiin sama työntekomahdollisuus myös niin sanottua työnhakua varten myönnetyn oleskeluluvan ajaksi kuin on ollut jo opiskeluaikana. Toivon, että eduskunta voisi yksimielisesti hyväksyä tämän lisäyksen hallituksen esitykseen.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! On ilo seurata, kuinka modernisti pystyy tämä hallitus ajattelemaan ja tekemään uudistuksia, kun halutaan työtätekeviä ihmisiä tänne Suomeen kolmansista maista Euroopan talousalueen ja Euroopan unionin ulkopuolelta. Omasta puolestani toivotan kaikki tervetulleiksi opiskelemaan ja varsinkin tekemään töitä tänne Suomeen. Sitä me kipeästi tarvitsemme. Eri kulttuurit rikastuttavat meitä. Ei tarvitse lähteä ulkomaille opiskelemaan muita kulttuureita, ja myös sitten tulevat muut kulttuurit tutuiksi, jotenka uskon, että tällä lailla voimme myös omalla tavallaan rakentaa rauhaa.

Olen aika pitkälle samaa mieltä koko aiheesta kuin ed. Satonen, joka käytti mielestäni erittäin ansiokkaan puheenvuoron. Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän, että on varsin hankalaa käydä opiskeluaikana työssä. Onneksi Suomessa siitä työstä, joka tehdään opiskelun aikana, yleensä saa palkkaa. Näin ei kaikkialla ole. Mielestäni, jos joku vielä opiskelun lisäksi jaksaa tehdä töitä, niin hänen tulisi saada tehdä töitä ja ansaita vapaasti myös ilman mitään opintotukien palautuksia. Olen siitä jo aiemminkin täällä käyttänyt puheenvuoroja. Eli siis haluan sanoa, että onneksi Suomessa opiskeluun sisältyvä työ, harjoittelu on yleensä myös palkattua.

Lopuksi haluan sanoa, mitä opetus on. Se onkin hyvä kysymys. Olen iloinen, että ed. Risikko, joka jatkaa pedagogista työtä siinä kompleksissa, missä jo isäni 38 vuotta toimi, Seinäjoella, huomaa tämän, että opetusasioista ei riitä, että taivutetaan rautalangasta, vaan se pitäisi varmasti taivuttaa ratakiskosta. Hallintovaliokunnalla on niin paljon töitä.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta. Ensinnäkin tämähän on tilaustyö. Eduskunta on itse pyytänyt tämän ja on saanut, mitä on pyytänyt. Minä, arvoisa puhemies, pidän oikein hyvänä tässä ulkomaalaisasiassa sitä, että etenee kuitenkin asteittain tämä niin sanottu liberalisointi, joka on aivan oikea kehityssuunta. Nimittäin nyt voidaan lukea tätä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoa, sitä kohtaa, jota täällä on siteerattu jo moneen moneen kertaan, ne 25 ja 26 tuntia ja sinnepäin, vähän toisella tavalla. Siis tilannehan on syntynyt ilmiselvästi sellaisesta tarpeesta, että on kysymys hallinnasta, hallinnan tilasta itse asiassa. Silloin on tietysti oikein hyvä asia, että nämä muutokset etenevät asteittain niin, että tämän laatuisiin pilkunviilauksiin ei tarvitse täällä edes puuttua vaan että viranomaistyönäkin nämä menevät luontevasti ja säädökset ovat sitten sellaiset, että niitä voidaan joustavasti käytäntöön toteuttaa. Pyrkimyksenhän tulee olla, että ihmiset, opiskelijat, opiskelevat, valmistuvat, tulevat työelämään, jos Suomessa on tilaisuus työelämään tulla mukaan ja sitä tilausta, sosiaalista tilausta, mitä ilmeisimmin tulevaisuudessa on nykyistä enemmän, ja sillä siisti tämä.

Sitten, arvoisa puhemies, aivan lyhyesti. Täällä ed. Moilanen-Savolainen lopetti puheenvuoronsa toivomukseen, että lukukausimaksu tulisi. Minä olin 15 vuotta sitten Suomen keskustan järjestämässä tilaisuudessa Smolnassa, jonka yksi ainoa tavoite oli tämä näin, jolloinka se ilmoitettiin Suomen keskustan keskeiseksi koulutuspoliittiseksi, opiskelijapoliittiseksi tavoitteeksi. Olen sitä mieltä, että pitää jonniin verran kriittinen olla tämän hankkeen suhteen.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on myönteinen ja todella odotettu uudistus, ja toivottavasti tämä on esimerkki siitä, että voidaan laajemminkin pohtia meidän maahanmuuttopolitiikkaamme juuri siltä kannalta, miten me saamme tänne muuttaneet paremmin integroitumaan, ovat he sitten maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Tällä hetkellä on yksi ongelma, joka kaipaa kyllä pikaisesti selvittämistä, ja se on se, että tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määrä on valtavasti kasvanut viimeaikaisten käytäntöjen tuloksena. Se merkitsee, että nämä ihmiset voivat olla jopa vuosikausia vastaanottokeskuksissa, ilman että heillä on oikeutta työntekoon, ilman että lapsilla on oikeutta normaaliin koulunkäyntiin. Minusta tämä liittyy tähän kokonaisuuteen, jos me haluamme, että sillä väellä, joka tänne tulee, on nämä kotoutumisen ja juurtumisen mahdollisuudet, silloin kun paluu omaan kotimaahan on hyvin epävarma.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Perho otti sen erittäin tärkeän asian esiin, että kun kulttuurin vaihto tulee, on se sitten vapaaehtoinen, oma-aloitteinen tai sitten pakosta johtuva, niin tätä kotouttamista ja juurtumista uuteen kulttuuriin pitää kaikin keinoin edistää, muuten edessä on syrjäytyminen ja paljon inhimillistä tragediaa. Mutta siinä tapauksessa, jos ihminen hakeutuu tänne vapaaehtoisesti opiskelemaan esimerkiksi kolmansista maista, mistä tässä on kysymys, niin kyllä sanon, että siinä on suuri kulttuurimuutos edelleenkin kyseessä, vaikka aika pitkälle tämä läntinen kulttuurikäsitys on levinnyt. Kyllä mielestäni sillä, joka vaivautuu tänne tuolta kauempaa tulemaan — ja tarkoitan tietenkin näitä etäisempiä maita kuin itäistä naapurimaata enkä pois sulje sitäkään tästä puheenvuorosta — kulttuurierot ovat niin valtavan suuret ja sen, joka tänne tulee sen pitkän matkan päästä ja täällä opiskelee, pitäisi saada myös tehdä töitä.

Mutta siinähän, niin kuin ed. Pulliainen täällä jo huikkasi, tämä homman juju on, että kuka tänne tulee tosissaan opiskelemaan ja töihin, se on kova luu. Jos täällä opiskelee, niin eihän näillä opinnoilla ole mitään virkaa, jos ei niitä pysty sitten käytännössä kokeilemaan, mitenkä saatu koulutus pätee käytännössä työelämässä. Jos ihmiset käyvät vain täällä opiskelemassa eivätkä näe sitten, mitenkä se homma toimii käytännössä, niin sehän on pedagogisesti ihan pöhköä. Juuri mestareita pitäisi saada, että saatu oppi saadaan käytäntöön. Sen takia mielestäni tällainen hallittu liberalisointi, juuri niin kuin ed. Pulliainen puheenvuorossaan kuvasi, on ihan oikea suunta.

Riikka Moilanen-Savolainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä huomauttaa ed. Pulliaiselle, että ette kuunnellut minun puheenvuoroani kovin tarkkaan. Minä totesin lopussa, että toivon, että hallitus harkitsee tarkkaan tätä suunniteltua lukukausimaksua. Tulkoon se nyt sanottua, että kun puheenvuorossani yritin kuvata, minkälainen voimavara nämä ulkomaiset opiskelijat ovat Suomelle, niin on aika suuri riski, että nyt, kun on tullut selville, että työryhmässä on esitetty aika huimiakin lukukausimaksuja, tämä voimavara ei välttämättä ole enää Suomen käytettävissä.

Haluan vielä puuttua siihen, kun täällä hallintovaliokunnan jäsen, ed. Kurvinen, totesi, että valiokuntakuulemisessa ei tullut tarkkaa selvyyttä siitä, miten lukukaudet tulisi tässä laissa huomioida, ja on päädytty perinteiseen kevät- ja syyslukukauteen. Ainakin työ- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisissa tuli selkeästi esille ja esimerkiksi Samokin suunnasta lausuttiin, että nykyään opiskelulukukaudet poikkeavat siitä perinteisestä mallista, ja siinä suhteessa tämä lainkohta nähtiin ongelmallisena.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ulkomaalaislain muuttaminen on perusteltu. Hallintovaliokunta on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä, kun se on tätä esitystään valmistellut. Tästähän on esitetty jo aikaisemminkin painokkaita äänenpainoja muun muassa tässä salissa, ja muistaisin, että siitä on annettu myöskin eduskunnan lausuma ja toivottu, että tähän kiinnitetään huomiota.

Tässä kaikessa tietenkin tavallisella kansalaisella, joka miettii, tahtoo olla niin, että hänellä menevät nämä opiskelevat ja työluvan kautta Suomeen tulleet henkilöt sekaisin turvapaikanhakijoiden kanssa ja joskus ne menevät sekaisin jopa pakolaisten kanssa. Meidän poliitikkojen tehtävä olisi hyvin selkeästi erottaa nämä eri asiat toisistaan ja puhua näistä opiskelevista, jotka ovat opiskeluhaluisia ja työhaluisia, jotka eivät tule Suomeen nimenomaan hankkimaan itsellensä sosiaaliturvaa yhteiskunnan ja veronmaksajien kustannuksella vaan nimenomaan itse ansaitsemaan omaa elantoansa ja hyödyttäen samalla suomalaista kansantaloutta, mahdollisesti myöskin joskus muuttamalla takaisin kotimaahansa entistä valveutuneempina kansalaisina.

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten osalta tilanne on hyvin toisen tyyppinen, kuten viime päivinä julkisuudessa olemme nähneet; meidän työministeriön ja sisäasiainministeriön linjaukset poikkeavat hyvin voimakkaasti toisistaan ja kaksi sosialidemokraattista ministeriä nokittelee päivittäin julkisuudessa moittien toinen toistensa ministeriön politiikkaa. Pakolaispolitiikka on taas sitten omaa politiikkaansa, jossa on oma kiintiöpakolaisten määränsä.

Haluaisin vaan kiinnittää huomiota siihen, että nämä käsitteet kansalaisilla ja monilla poliitikoilla menevät edelleenkin tänä päivänä sekaisin. Kun Suomeen halutaan nimenomaan koulutettua ja osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa, se on meidän kannaltamme välttämätöntä silloin, kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle.