Täysistunnon pöytäkirja 129/2005 vp

PTK 129/2005 vp

129. TORSTAINA 1. JOULUKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

 

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevaa hallituksen lakiesitystä, HE 120/2005 vp, koskien kuntien yleistä kalleusluokitusta ei olisi pitänyt koskaan valmistella eikä tuoda koskaan eduskunnan käsittelyyn, sillä tämän lain valmistelu, hallituksen esitys sekä eduskunnan käsittely ovat kaikki suomalaisen parlamentarismin ja eduskunnan päätösten halventamista. Jäljempänä esittämini perustein lakiesitys tulisi hylätä tai ainakin muuttaa niin, että se olisi voimassa ainoastaan ensi vuoden.

Esitänkin, että eduskunta hyväksyisi hallintovaliokunnan mietinnön siihen sisältyvän vastalauseen 1 mukaisesti muutettuna. Tulen tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä tätä koskevan pykäläkohtaisen muutosesityksen.

Arvoisa puhemies! Kuntien kalleusluokitus on ollut jo ainakin 15 vuotta pahasti vanhentunut. Kunnat eivät ole enää nykyisessä kalleusluokituksessa elinkustannusten suhteen oikein ryhmiteltyinä. Kalleusluokitusjärjestelmässä kunnat on aikoinaan jaettu tutkimuksella todettujen kustannuserojen perusteella kahteen kalleusluokkaan. Tutkimus, mille nyt jatkettavaksi esitetty kalleusluokitus nojaa, on tehty neljännesvuosisata sitten, vuonna 1980. Olosuhteet eri puolilla Suomea ovat ehtineet muuttua tuon tutkimuksen jälkeen jo moneen kertaan. Kaikki asiantuntijat ja kaikki päättäjät ovat todenneet toistuvasti, ettei laki kohtele oikeudenmukaisesti eri paikkakunnilla asuvia kansalaisia. Tämän vuoksi ei tätä ehdotusta yleisen kalleusluokituksen jatkamisesta olisi tullut antaa eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Toinen ja ehkä suomalaisen parlamentarismin ja eduskunnan arvovallan kannalta painavampi syy, miksi lakiehdotusta ei olisi pitänyt antaa, liittyy eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan lukuisiin kannanottoihin. Voimassa olevan kalleusluokitusjärjestelmän ongelmat ovat olleet tiedossa ainakin jo vuoden 1995 valtiopäivillä. Eduskunta on jo silloin edellyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että kalleusluokitusjärjestelmästä olisi mahdollista luopua vuoden 2000 alusta lukien. Vuoden 1999 valtiopäivillä olleessa hallituksen esityksessä on ehdotettu jatkettavaksi luokitusjärjestelmää neljällä vuodella vuoden 2003 loppuun. Jo tuolloin hallintovaliokunta on mietinnössään todennut, että hallitus ei ole suhtautunut eduskunnan lausumaan asianmukaisella tavalla eikä ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lausuman johdosta. Tuolloin eduskunta edellytti, että hallituksen on huolehdittava siitä, että eduskunnalle annetaan vuoden 2001 loppuun mennessä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yleisestä kalleusluokituksesta luopumiseksi vuoden 2004 alusta lukien.

Vuoden 2002 valtiopäivillä hallitus on jälleen ehdottanut eduskunnalle järjestelmän voimassaolon jatkamista, tällä kertaa vuoden 2007 loppuun. Hallintovaliokunta suostui jälleen kerran, lainausmerkeissä pitkin hampain, puoltamaan lain olemassaolon jatkamista, kuitenkin siten muuttaen, että laki on voimassa vuoden 2005 loppuun saakka. Tuolloin eduskunta on hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti edellyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että yleisestä kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä.

Näitä eduskunnan moneen kertaan edellyttämiä lakeja ei ole näkynyt, ja vuosi 2005 alkaa olla lopuillaan. Siis jälleen kerran yksi eduskunnan asettama takaraja on umpeutumassa. Sen sijaan meillä on käsissä lakiehdotus, jolla jo neljännen kerran peräkkäin ollaan jatkamassa asiasisällöltään pahasti vanhentunutta lakia. Nyt käsittelyssä oleva esitys merkitsee, että hallitus ei aio tälläkään kertaa noudattaa eduskunnan yksimielistä tahtoa. Käsittelyssä olevasta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta pitää varsin erikoisena, että hallitus on finanssipoliittisiin syihin vedoten sivuuttanut perustuslakivaliokunnan aiemmassa lausunnossa esitetyt valtiosääntöoikeudelliset näkökohdat ja eduskunnan niiden pohjalta hyväksymän selväsanaisen lausuman.

Hallituksen tulee perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin kalleusluokitusjärjestelmän lakkauttamiseksi tarvittavan lainsäädännön aikaansaamiseksi. Ottaen huomioon eduskunnan aikaisemmin hyväksymät lausumat, perustuslakivaliokunnan kannanotot sekä sen, mitä on esitetty asiantuntijakuulemisessa, on pidettävä käsittämättömänä, että hallitus yhä ehdottaa kalleusluokitusjärjestelmän voimassaolon jatkamista.

Hallintovaliokunnan mietinnön perusteluosa kertoo saman, mitä edellä olen esittänyt, mutta eri sanoin. Hallintovaliokunnassa mietinnön ensimmäisessä käsittelyssä päädyttiinkin siihen, että valiokunta esittää lain voimassaolon jatkamista vain vuodella, niin kuin vastalauseessa 1 nyt esitetään. Mutta valiokunnan ratkaisevassa käsittelyssä, joka pidettiin poikkeuksellisesti ensimmäistä käsittelyä seuraavana päivänä, osa valiokunnan jäsenistä oli yön yli nukuttuaan tullut jostain syystä hallituksen esityksen linjoille, ja niin enemmistö valiokunnasta päätyi toisessa ratkaisevassa äänestyksessä puoltamaan hallituksen jatkoesitystä jälleen kerran huolimatta mietinnön perusteluista. Valiokunnan enemmistö tyytyi vain esittämään lausumaa, ties monettako kertaa, samasta asiasta. Ei voi kuin surullisena ihmetellä, onko eduskunnan jälleen kerran tässä asiassa nautittava hallituksen luottamusta.

Arvoisa puhemies! Kaikesta huolimatta olennaista on, että kalleusluokitusjärjestelmästä varmuudella luovutaan ja että päätökset tehdään vielä nykyisen eduskunnan aikana. Edellä mainitun perusteella ja asian varmistamiseksi lain voimassaoloaikaa tulisi lyhentää ehdotetusta kahdesta vuodesta yhteen vuoteen. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen esittämään muutosta, jolla tämä laki olisi voimassa vain yhden vuoden.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kurvinen kertoi perusteellisesti tämän surullisen lain historian ja sen tilanteen, jossa nyt olemme. Toisin sanoen, nyt hallituspuolueet kävelevät yli eduskunnan monena vuonna ilmaiseman yksimielisen tahdon. Todellakin eduskunta on hyväksynyt tämän lain jatkamisen kuluvan vuoden loppuun ja edellyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että yhteisestä kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä. Ed. Kurvinen siteerasi myös perustuslakivaliokuntaa, joka kehotti hallintovaliokuntaa vakavasti harkitsemaan lain voimassaoloajan lyhentämistä ehdotetusta kahdesta vuodesta yhteen vuoteen.

Tämän kalleusluokitusjärjestelmän olemassaolo todella merkitsee sitä, että näissä toisen kalleusluokituksen kunnissa olevat kansaneläkkeensaajat saavat pienempää eläkettä ja esimerkiksi Turussa sijaitsevissa yliopistoissa ja korkeakouluissa, samoin kuin Lappeenrannan teknisessä korkeakoulussa sikäläiset opettajat ja professorit saavat pienempää palkkaa. Nyt, kun yliopistojen palkkausuudistusta ollaan tekemässä, ollaan varsin merkillisessä tilanteessa juuri siksi, että viimeistään tässä vaiheessa pitäisi saada yhdenmukaiset palkkausperusteet näille kaikille yliopistoille ja korkeakouluille yhdenvertaisesti. Nyt sitten kysymys on siitä, millä tavalla valtio tässä tulee vastaan. Tilanne on pahasti solmussa ja pahasti kesken.

Tämä tilanne koskee myöskin monien muiden etuuksien saajia kuin pelkästään kansaneläkeläisiä. Kansaneläkkeisiin liittyvät muut etuudet, ylimääräiset rintamalisät, maahanmuuttajien erityistuet, sotilasvammakorvaukset, sotilasavustukset jne. määräytyvät myös sitten alemmalle tasolle näissä toisen kalleusluokan kunnissa. Tämä on mielenkiintoinen lakiesitys juuri siksi, että kun täällä kuvataan nykytilaa ja ehdotettuja muutoksia, niin tässä nykytilakuvauksessa on perustelut juuri sille, miksi tästä kalleusluokituksesta pitäisi luopua, ja pelkästään finanssipoliittisista syistä, joihin hallitus vetoaa ja joihin tässä hallintovaliokunnan mietinnössä päädytään, kuitenkin ollaan tekemässä toisenlainen ratkaisu.

Olisin todella toivonut, että vihdoin viimein tästä epäoikeudenmukaisesta ja nykyaikana vailla perusteita olevasta tilanteesta olisi päästy pois. Sen tähden tämä kokoomuksen vastalause, johon kuriositeettina mainittakoon, on yhtynyt myöskin hallitusrintaman edustusta, olisi perusteltua hyväksyä.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ties monennenko kerran eduskunnassa käsitellään kuntien kalleusluokitusta. Luokituksen muuttaminen tuntuu olevan työlästä, vaikka luokitustaulukko ei vastaakaan todellisuutta. Kuten vastalauseessa todetaan: "Kunnat eivät ole enää nykyisessä kalleusluokituksessa elinkustannusten suhteen oikein ryhmiteltynä." En ymmärrä syytä siihen, miksi eriväriset hallitukset ylläpitävät kalleusluokitustaulukkoja, kun siitä olisi jo 80-luvulla pitänyt luopua. Eduskunta on kymmenen vuotta sitten lausunut jo toivomuksenaan, että kalleusluokitusjärjestelmästä olisi luovuttu jo viisi vuotta sitten. Vanhasen—Heinäluoman hallituksella ei ole nähtävästi riittävää kanttia lopettaa kalleusluokitusjärjestelmää. Siksi se siirtää sen seuraavan hallituksen tehtäväksi, vaikka eduskunta on jo pitkään edellyttänyt koko järjestelmän lopettamista.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kurvinen kävi jo hyvin läpi tätä vastalausetta, ja ilmoitan, että kannatan sitä.

Näyttää siltä, että meillä on maassa hallitus, joka suhtautuu perustuslakivaliokunnan lausuntoihin hyvin kovakorvaisesti. Me olemme saaneet tänään siitä kyselytunnilla ja muutenkin jo esimerkkejä, miten hallitus suhtautuu perustuslakivaliokunnan lausuntoihin ja myöskin niihin näkökohtiin, mitä aikaisemmin vuonna 2002 perustuslakivaliokunta on esittänyt. Hyvin kovakorvaista on hallituksen politiikka.

Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan vuonna 2002 erikoisena, että hallitus on jatkuvasti finanssipoliittisiin syihin vedoten sivuuttanut perustuslakivaliokunnan aiemmassa lausunnossa esitetyt valtiosääntöoikeudelliset näkökohdat ja eduskunnan niiden pohjalta hyväksymän selväsanaisen lausuman. Perustuslakivaliokunnan mielestä hallituksen tulee perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin kalleusluokitusjärjestelmän lakkauttamiseksi tarvittavan lainsäädännön aikaansaamiseksi. Hallintovaliokunnan onkin syytä vakavasti harkita lain voimassaolon lyhentämistä ehdotetusta kahdesta vuodesta yhteen vuoteen. Ensimmäisessä käsittelyssä, kuten ed. Kurvinen totesi, hallintovaliokunnan enemmistö oli tällä samalla kannalla. Jostain kumman poliittisesta syystä jälleen yhden yön nukuttuaan hallintovaliokunnan enemmistö päätyikin toiseen ratkaisuun eli kahteen vuoteen.

Kun lukee tätä hallintovaliokunnan mietintöä, niin täältä voi lainata yhden kappaleen, joka kuvaa aika merkittävällä tavalla hallintovaliokunnan enemmistön näkökulmaa. Hallintovaliokunta toteaa, että se pitää eduskunnan aikaisemmin hyväksymät lausumat, perustuslakivaliokunnan kannanotot ja asiantuntijakuulemisessa esitetty huomioon ottaen epätyydyttävänä, että hallitus yhä ehdottaa kalleusluokitusjärjestelmän voimassaolon jatkamista. Olennaista kuitenkin on se, että kalleusluokitusjärjestelmästä varmuudella luovutaan ja että päätökset tehdään nykyisen eduskunnan aikana, sekä se, että hallintovaliokunta saa vielä kevätistuntokaudella käsiteltäväkseen erityislakien muutosehdotukset, jotka mahdollistavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen.

Jos tämän mietinnön tekstin lukee ajatuksella ja miettii, mikä on hallintovaliokunnan perusteluosassa esitetty mielipide, niin tuntuu kummalliselta tämä mietinnön viimeinen lause, jossa hallintovaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Arvoisat edustajakollegat, tässä perustelutekstissä ja viimeisessä kappaleessa ei ole mitään logiikkaa toistensa kanssa, vaan täällä myöskin (Ed. Pulliainen: Onkos politiikassa yleensä logiikkaa?) eduskunnan hallintovaliokunta toteaa, että tämä laki on susi, se on käsittämätön. (Ed. Pulliainen: Sehän on hyvä!) — Aivan, anteeksi, ed. Pulliainen, en muistanut tätä herkkää adjektiivia, johon te aina puututte yhtä hanakasti. — Mutta tällä perusteella ei ainoastaan täytyisi hyväksyä esimerkiksi kokoomuksen vastalausetta, vaan kakkoskäsittelyssä pitäisi esittää myös koko tämän lain hylkäämistä.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edustajakollegoiden näkemyksiin. Ed. Perho toi erinomaisesti esiin myös Lappeenrannan ja Lappeenrannan korkeakoulun. Mutta haluan mainita, että Lappeenrannassa on nykyisin korkeakoulu jo muuttunut teknilliseksi yliopistoksi, tämä tiedoksi saatettakoon ed. Perholle.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Aluksi äidinkielen opetusta edustajakollega Salolle. Susi ei ole tähän saakka ollut adjektiivi. Se on substantiivi.

Hyvät kollegat, kuten tänään tässä kyselytunnin alussa kuulimme, tämä hallitus on juuttunut niin sanotusti Kekkosen aikaan tai voisiko sanoa kenties peräti Brezhnevin aikaan elikkä ei uskalla uudistua, haluaa janttautua menneeseen, kuten tämä ed. Kurvisen erinomaisesti esittelemä hallintovaliokunnan käyttäytyminen osoittaa. Olen samaa mieltä, että tässä voisi rohkeasti tehdä muunkinlaisen ratkaisun, aivan kuten ed. Salo sanoi, tämä lakiesitys tulisi tyystin hylätä eikä antaa sille edes vuoden jatkoaikaa.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​