Täysistunnon pöytäkirja 129/2005 vp

PTK 129/2005 vp

129. TORSTAINA 1. JOULUKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

13) Hallituksen esitys laiksi alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta

 

Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sopinee myöskin, että käytän tässä esittelypuheenvuoron yhtä aikaa kummastakin, koska nämä ovat niin elimellisesti kiinni toisissaan. Nimittäin tällä väylämaksulaillahan säädetään jääluokkien perusteella määräytyvät väylämaksut. Sillä tavalla näillä on ehdoton yhteys keskenään.

Todellakin tämä on ollut tavattoman laaja lakikokonaisuus. Sehän kävi täällä eduskunnassa jo kertaalleen, ja perustuslakivaliokunta palautti sen sitten takaisin uuteen valmisteluun, ja nyt on sitten hallitus valmistellut tämän vähän uudelta pohjalta, ja valiokunta on tämän käsitellyt. Tässä heti aluksi on syytä mainita ja esittää lämpimät kiitokset valiokunnalle erittäin asiantuntevasta, asiallisesta ja hyvin hyvästä työstä, joka tuotti sitten myöskin yksimielisen mietinnön.

Tässä uudistuksessa voidaan pitää hyvänä, että jääluokka määräytyy luokituslaitoksen antaman luokitusmerkinnän mukaan ja että Merenkulkulaitos luopuu nyt tässä jääluokan vahvistamisesta ja jääluokkatodistusten antamisesta. Näin esitys antaa varustamoille mahdollisuuden myös jatkossa investoida hyvän jääluokan aluksiin ja tätä kautta vaikuttaa kuljetusten toimitusvarmuuteen ja alhaisiin jäänmurtokustannuksiin. Valiokunta pitääkin tätä hyvänä, että hallituksen esityksellä pyritään turvaamaan varustamoiden mahdollisuus jatkossa investoida hyvän jääluokan aluksiin.

Perustuslakivaliokuntahan antoi tähän lausuntonsa ja kiinnitti huomiota siihen, että lakiehdotuksen säännöksistä ei käynyt ilmi, millaisiin tai minkä kokoluokan aluksiin lakia sovelletaan. Perustuslakivaliokunta halusi täsmentää tätä soveltamisalaa. Erikoisvaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, tutki tätä ja päätyi siihen, että soveltamisalaa ei ollut tarkoituksenmukaista muuttaa ja laventaa.

Valiokunnan huomiota kiinnitettiin erityisesti lain 5 §:ään. Ehdotetun pykälän mukaanhan Merenkulkulaitos voisi hyväksyä vaihtoehtoisella menetelmällä alukselle määrätyn jääluokan. Liikenne- ja viestintäministeriöhän on todennut, että tällöin lähtökohtana pidetään sitä, että alus jäissäkulkuominaisuuksiltaan kokonaisuutena vastaa suomalaisia jääluokkamääräyksiä, joiden pohjalta yleensä nämä annetaan, mutta joissakin kohdin voidaan myöntää yksittäisiä poikkeamia. Valiokunta toteaa, että tämän säännöksen mukaan aluksen on joka tapauksessa oltava tällä tavalla rakennettuna teknisesti vähintään saman arvoinen jäissäkulkukyvyltään ja jäänkestävyydeltään kuin jos aluksen jääluokka olisi vahvistettu 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen jääluokkamääräysten mukaisella tavalla.

Valiokunta kiinnitti tässä yhteydessä myöskin vakavaa huomiota tässä toisessa hallituksen esityksessä, väylämaksulakiesityksessä, selvitettyihin epäselvyyksiin väylämaksujen maksatuksessa, jotka ovat johtuneet nimenomaan aikaisemman lain mukaisten jääluokkatodistusten epäselvyyksistä. Koska valiokunta pitää jääluokkien määrittelyn yhtenäistä käytäntöä tärkeänä, valiokunta ehdottaakin hyväksyttäväksi eduskunnalle lausumaa siitä, että liikenne- ja viestintäministeriön on annettava selvitys liikenne- ja viestintävaliokunnalle ensi vuoden loppuun, siis 31.12.2006 mennessä, tämän lain perusteella myönnetyistä poikkeamista. Tällä valiokunta haluaa korostaa tämän asian merkittävyyttä ja seurantaa ja korostaa myöskin sitä, että ne epäselvyydet, joita tässä väylämaksulain esittelyssä hieman tarkemmin avaan, eivät enää pääsisi toistumaan.

Puhemies! Todellakin väylämaksu määräytyy pääsääntöisesti aluksen jääluokkaan perustuvan yksikköhinnan sekä aluksen nettovetoisuuden perusteella. On hyvin tärkeää valiokunnan mielestä, että hallituksen esityksen mukaan väylämaksu määräytyy nyt samojen perusteiden mukaisesti sekä kotimaan- että ulkomaanliikenteessä oleville aluksille. Eli pidetään hyvänä järjestelmää, joka kohtelee tasa-arvoisella tavalla kotimaan- ja ulkomaanliikennettä. Mutta hyvin vakavalla tavalla valiokunta kiinnittää huomiota hallituksen esityksessä esitettyihin epäselvyyksiin jääluokissa, joiden johdosta viranomaiset ovat ryhtyneet väylämaksujen jälkimaksatukseen.

Jälkiperintäpyyntöjä lähetettiin vuodesta 2002 lähtien marraskuun 21. päivään 2005 mennessä yhteensä 291 kappaletta, joista 116 aluksen jälkimaksatukset on kohtuullistettu yhteensä noin 62 miljoonalla eurolla, 27 aluksen jälkimaksatuksen kohtuullistamishakemukseen on annettu kielteinen päätös, joka on yhteensä runsaat 2 miljoonaa euroa, noin 100 aluksen jälkiperintätoimet on lisäselvitysten jälkeen peruttu, ja näistä yksistään 7 aluksen osalta kysymys oli noin yli 15 miljoonasta eurosta. 55 aluksen jälkiperintäkysymys on taas ratkaisematta. Näiden avoinna olevien tapausten osalta loppusummaa ei voida vielä arvioida. Mutta summa summarum, kaiken kaikkiaan kysymys on hyvin mittavista summista.

Nykyisen lain mukainen tilanne, joka on johtanut näihin jälkimaksatuksiin, ei ole valiokunnan mielestä tyydyttävä, ei merenkulun eikä sitä koskevan hallinnon kannalta eikä myöskään tietenkään valtiontalouden kannalta. On kuitenkin asianmukaista, että viranomaiset ovat pyrkineet selvittämään näitä epäselvyyksiä, on ryhdytty toimiin, ja valiokunta pitääkin hyvänä, että nyt esitetyllä lailla pyritään säätelemään väylämaksua niin tarkoin, että vastaavanlaista tilannetta ei enää pääse syntymään. Se on tämän uuden lakiesityksen keskeisin tavoite.

Valiokunnan huomiota kiinnitettiin asiantuntijakuulemisessa myöskin näiden väylämaksujen ylikatteellisuuteen, ja näiden kustannusvastaavuus onkin ollut jo vuosia yli 100 prosenttia. Sen takia valiokunta kantaa huolta merenkulun kilpailukyvystä ja katsoo, että väylämaksuja tulee periä vain kustannusten kattamiseen. Otan vaikkapa esimerkin Neste Oilin aluksista kuvatakseni vaan, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Neste Oilin suuret laivat, esimerkiksi Mt Mastera ja Mt Tempera, maksavat kerralta väylämaksua 109 000 euroa yhdeltä sisääntulolta, ja vuosimaksuna tämä tarkoittaa 1,1 miljoonaa euroa per laiva per vuosi. Tämän kaltaisista summista puhutaan väylämaksujen keräämisessä.

Valiokunnan huomiota kiinnitettiin myöskin siihen, että aluskohtaisesti tällaisella liukuvalla järjestelmällä verrattuna kalenterivuosittain tapahtuvaan keräämiseen olisi etuja sen johdosta, että varustamojen olisi kannattavampaa ottaa loppuvuodesta uusia aluksia käyttöön uusille reiteille, kun tätä nykyä niiden joko ei kannata ottaa uusia aluksia käyttöön loppuvuonna tai kannattaa toteuttaa kuljetukset siihen huonommin soveltuvilla aluksilla, joista on maksettu kyseisen kalenterivuoden väylämaksut. Valiokunta katsookin tästä asiasta, että valtioneuvoston tulisi selvittää mahdollisuuksia tulevaisuudessa siirtyä tällaiseen liukuvaan seuranta-aikaan alusten väylämaksujen maksatuksessa.

Valiokunta toteaa vielä, että nyt toteutettava aluksen jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksista annettavan lain ja tämän lain käsittävä uudistus luo varustamoille todellakin paremmat mahdollisuudet investoida paremman jääluokan aluksiin ja tällä on tietenkin myöskin hyvin suuria myönteisiä ympäristövaikutuksia Suomen aluevesien ja Itämeren merenkululle.

Puhemies! Vielä pari yksityiskohtaa. Liikenne- ja viestintäministeriön taholta on todettu, että tarkoituksena ja tavoitteena on, että laivaisäntä ja Suomessa asuva laivaisännän edustaja, siis niin kutsuttu laivameklari, ovat solidaarisesti vastuussa maksun maksamisesta. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaakin, että sekä laivaisäntä että tämän Suomessa oleva edustaja ovat kummatkin yhteisvastuullisesti verovelvollisia, yhteisvastuullisesti verovelvollisia.

Kuitenkin on niin, että nyt on ollut joitakin tapauksia, joissa laivaisäntä on ollut ulkomaalainen isäntä, ulkomaalainen omistaja, ja suomalainen laivameklari on saattanut joutua sitten hyvinkin merkittävään vastuuseen tämän niin sanotun meklarivastuun kautta. Tämä liittyy tähän jälkimaksatukseen. Valiokunta toteaakin tästä, että hallituksen esitykseen ei sisälly liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän ehdottamaa 3 momenttia, joka koski tätä laivaisännän edustajan vastuuta jälkimaksatuksessa. Niissä tapauksissa, kun laivaisännän edustaja on ollut hyvässä uskossa eli hän ei ole tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää, että maksun määräämistä varten annettu ilmoitusasiakirja tai muu tieto on puutteellinen, erehdyttävä tai väärä, hänen solidaarinen vastuunsa muodostuu valiokunnan näkemyksen mukaan liian raskaaksi. Tämän vuoksi valiokunta katsookin, että laivaisännän vastuu rajataan tässä tapauksessa 18 kuukaudeksi. Tämä oli hyvin tärkeä vastaantulo tämän niin sanotun meklarivastuun osalta.

Arvoisa puhemies! Mittava lakiuudistus, erittäin mittava lakiuudistus, jolla on hyvin kauaskantoisia vaikutuksia Suomen merenkulkuun, ja mikä tärkeintä, valiokunnan vastaus, valiokunnan mietintö, on samalla myöskin erittäin voimakas kannanotto niihin epäselvyyksiin, joita jääluokkamääräyksissä ja myöskin väylämaksujen takaisinperinnässä on tähän mennessä nyt voimassa olevan lain perusteella tapahtunut.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja jo kuvasi tätä mietintöä, kumpaakin mietintöä, ja tätä kokonaisuutta. Tässähän oli uhkana se, että tämä sotkuisistakin sotkuisin kasa olisi vielä kauheammaksi muuttunut. Tämä asiaa tutkinut työryhmähän päätyi kahteen toisistaan rakenteellisesti poikkeavaan ehdotukseen, joista toista voisi näin jälkikäteenkin kutsua guttaperkkavaihtoehdoksi, kun tässä on kysymys siitä, että aivan oikein ympäristö- ja muista syistä korostuvat jäävahvisteiset alukset, niitä suositaan, ja guttaperkka-alukset maksavat sitten korkeita väylämaksuja.

Tämä historia on yksi kaikkein huikeimpia virkamieskulttuurin historioita, mitä itsenäisen Suomen historiassa on kirjattu. Erikoisen ongelmallista on muistin heikkous, joka tarkoittaa sitä, että kun virkamiehet käyvät kertomassa valiokunnassa asioista, niin ensin ei muisteta mitään ja sitten pikkuhiljaa muisti rupee paranemaan ja muistuu muutama tapaus, ja sitten kun oikein kaivellaan muistilokeroita, niin muutama kymmenen tapausta. Ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja äsken kuvasi, niin vaikka 291 tapausta jnp. Kysymyshän on erittäin syvälle juurtuneesta rappiotilasta virkamieskulttuurissa.

Jos ajatellaan, mitä muutoksia eduskunnan valtiovarainvaliokunta on syvällisten pohdiskelujen jälkeen päätynyt esittämään valtion ensi vuoden talousarvioon, niin lehtitietojen mukaan käsittelemme kohta 49 miljoonan euron muutoksia koko budjettikirjaan ensi vuoden osalta. Tässä tapauksessa yksi ainut virkamies on tehnyt yhdessä paketissa 62 miljoonaa euroa ratkaisuja ja toisessa paketissa jo pelkästään 7 aluksen kohdalta 15 miljoonaa euroa ratkaisuja jne. jne. Siis toisin sanoen virkamiesvalta on päässyt luiskahtamaan aivan uskomattomalle tasolle. Hyvä, että tästä on nyt jonkunlaiseen kohennukseen tässä asiassa päästy. Ja hyvin tärkeää on myöskin se, että tästä on yksimielinen mietintö saatu aikaiseksi vääntämällä ja kääntämällä.

Mutta minkälaisen ratkaisun me olemme sitten saaneet aikaiseksi? Me olemme saaneet aikaiseksi sellaisen ratkaisun, että tämä olennainen jääluokitus perustuu nyt tästä eteenpäin, kun laki tulee 1.1. ensi vuonna voimaan, jääluokkatodistuksiin, joita nämä firmat antavat. Ja se on sitten siinä. Laista on poistettu kokonaan se mahdollisuus, että ryhdytään näitä asioita pohdiskelemaan ja selvittämään, mahtaisiko tuo pitää paikkansa.

Eräs johtava virkamies ilmoitti valiokunnalle, että kun hän tuli tähän tehtäväänsä, niin yhden ainoan aluksen kohdalta tuli kuukauden aikana kolme erilaista jääluokkatodistusta. Tällä käytännöllähän nyt ollaan tilanteessa, jossa arvotaan viikon jääluokka, jos oikein huonosti menee. Ja kuulemma nyt annettujen virkamiesohjeitten mukaan on asianlaita niin, että vain erityisen painavista, epäilyä herättävistä syistä ryhdyttäisiin selvittämään se, mikä se oikea jääluokka oikein onkaan. Elikkä siis toisin sanoen aika mielenkiintoinen tilanne kaiken tämän vääntämisen jälkeen. Hartaasti nyt vaan voi toivoa, että katastrofi ei tästä entisestään pahenisi, vaan edes jonkin verran selviäisi.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaisella on taatusti tämän asian suhteen huomattavasti pitempi historia kuin minulla. Minulla sen sijaan on tuota merimieshistoriaa. Aloitin merimiesurani vuonna 66 dexguttena, norjalaisella s/s Carrier -laivalla, jolloin nämä merimiesasiat alkoivat tulla tutuiksi pikkupoikana.

Sen verran kertoisin tästä historiaa, tässä kun käsitellään molempia mietintöjä, sekä tätä väylämaksulakia että myöskin alusten jääluokkia ja jäänmurtaja-avustusasioita, että kun vuosi sitten perustuslakivaliokunta päätti, että väylämaksu onkin veronmuotoinen maksu, silloin tuntui aluksi tuolta virkamiesten puolelta, että tästä ei taida tulla yhtään mitään. Mutta onneksi suuressa viisaudessa — veikkaan, että siihen myöskin jonkun verran vaikuttivat ed. Pulliaisen ja meikäläisen lähettämät runsaat kirjalliset kysymykset, joita on varmaan kymmeniä, millä on hiillostettu ministeriötä aiheesta — tämä asia vedettiin pois vuosi sitten joulukuussa ja sitä ruvettiin valmistelemaan. Aluksi näytti siltä, että tämä tulee esityksenä tänne niin sanotulta indeksipohjalta, joka olisi ollut ainakin Pohjois-Suomelle tappava tauti.

Tämä on hyvä. Minä ymmärrän, että esimerkiksi varmasti Neste Shipping ei hirvittävästi tykkää siitä, että kaikilla on samanlaiset maksut, olipa missäpäin Suomea rekisteröity varustamo tahansa. Minun mielestäni tämä on hyvin hyvä, että me pidämme toisistamme vähän huolta, elikkä myöskin etelän varustamot maksavat samoja maksuja kuin pohjoisenkin.

Meillähän menee Suomen viennistä 90 prosenttia laivoilla. Se on mittava määrä tavaraa, tonnistoa, ja siitä 90 prosentista, mikä menee merellä, lähes 20 prosenttia kulkee tuolta Perämeren satamista — Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe — joten tämmöinen kilpailukykyinen meriliikenne on koko teollisuuden kannalta erittäin tärkeä. Siellä meillä pohjoisessa Perämeren olosuhteet edellyttävät erinomaisen hyviä jäissäkulkuominaisuuksia noilta teollisuuden käyttämiltä laivoilta jo senkin vuoksi, että häiriötön liikenne pystyy jatkumaan ympäri vuoden. Sieltähän useimmista satamista on ihan säännöllistä linjaliikennettä tuonne Keski-Eurooppaan, Hollantiin, Belgiaan, Saksaan jne.

Tämä esitys, jota me täällä käsittelemme, on hyvinkin lähellä tällä hetkellä vielä tämän vuoden loppuun saakka voimassa olevaa väylämaksujärjestelmää. Sen sijaan, jos meille olisi tullut se toinen vaihtoehto, tämä indeksi, niin minä teille, rakkaat kuulijat, joita on täällä sankoin määrin, kerron siitä toisesta vaihtoehdosta, mitä olisi tapahtunut, jos tuo indeksiin perustunut esitys olisi tullut hyväksytyksi. Silloin se olisi laskettu aluksen konetehon ja leveyden suhteen. Mitä kapeampi alus ja mitä suurempi koneteho, sitä alempi olisi väylämaksu, joten pohjoisen ihmisenä ymmärrän, että aluksen jäissäkulkuominaisuuksien tulee jatkossakin olla väylämaksujen perusteena. Nuo kohonneet kustannukset olisivat siirtyneet nopeasti laivaajien maksettaviksi, mikä olisi tietenkin lisännyt pohjoisen Suomen teollisuuden kustannuksia ja heikentänyt toimintaedellytyksiä.

Pidän hyvänä tätä hallituksen esitystä, että se päätyi tähän jääluokkamalliin edelleenkin. Indeksimalli olisi johtanut siihen, että Perämerenkin kuten koko Suomen liikenteessä olisi kannattanut käyttää entistä huonompaa, ohuempaa peltiä elikkä huonompaa kalustoa. Se olisi taas johtanut siihen, että jäänmurtaja-avustustarve olisi lisääntynyt, ja se olisi kasvattanut valtion menoja. Näillä väylämaksuillahan kustannetaan koko Merenkulkulaitoksen olemassaolo. Sillä on yhdeksän jäänmurtajaa ja yhteensä kaikkia aluksia 35.

Meidän pohjoisen ihmisten maantieteellinen sijainti asettaa toki suurempia haasteita kuljetuskustannusten minimoimiseksi, ja se on tässä esityksessä myöskin äärimmäisen hyvä, koska tämä jäämaksuluokkaan perustuva maksu on kustannusvaikutuksiltaan huomattavasti edullisempi vaihtoehto ja kohtelee siten tasapuolisemmin myöskin Pohjois-Suomen teollisuutta.

Tämä esitys nimenomaan, jäämaksuluokkiin perustuva väylämaksu, ohjaa kaikkia Suomen varustamoita hankinnoissaan sellaisiin aluksiin, joiden toimintaedellytykset myöskin tuolla jäisellä, paksuakin jäätä päällään pitävällä Perämerellä ovat hyvät elikkä vähintään I A tai I A Super peräti. Pohjois-Suomen toiminnan kannalta on siis liikenteen luotettavuus ensiarvoisen tärkeää.

Kerron pienenä esimerkkinä tuolta pohjoisesta ihan vertailulukuna, mitä olisi tapahtunut, jos tuo indeksiperusteinen juttu olisi tullut esitykseksi. Kerron vain pari lukua. Esimerkiksi parhailla I A Super -laivoilla tämän esityksen mukainen maksu nousee 6,6 prosenttia. Tuolla toisella esityksellä se olisi noussut 51 prosenttia, eli kohtuullisen viisaista ratkaisuista tässä ollaan puhumassa.

Ennen kaikkea korostan, että tämä esitetty väylämaksu on edelleen tämän esityksen mukaan yhtä suuri joka puolella Suomea ja ennen kaikkea myöskin riippumaton vuodenajasta, eli esitys tukee alueellista kehitystä. Tässähän on toki poikkeuksia. On otettu poikkeuksena huomioon muun muassa risteilyliikenne, joka tuo kuitenkin valuuttatuloja Suomeen. Yhdellä risteilijällä saattaa olla 2 500 matkustajaa, ja se käy muutaman tunnin — yleensä ne käyvät täällä Helsingissä — joten on aivan ymmärrettävää, että sen ei tarvitse ihan täyttä maksua suorittaa siitä. Rahtilaivat maksavat sen oman kertymänsä mukaan. Tähän olisi toki ollut hyvä saada se vaihtoehto, että ei olisi käytetty enää kalenterikuukautta tuon kertymän laskemiseen, vaan nykyaikaisena tietokoneaikana olisi ollut varmaan aika helppoa laittaa jokaiselle laivalle, silloin kun kyseinen laiva liikkuu, oma kalenteri alkamaan vaikkapa marraskuun alusta ja päättymään marraskuun alkuun eikä välttämättä ihan kalenterivuoden mukaan, mutta siihen nyt ei ole kuitenkaan lähdetty.

Toinen asia, mitä kannattaa ehkä tutkia jossakin vaiheessa vielä tässä esityksessä tulevaisuudessa, kun tätä kenties rustataan, on se, että kun saman varustamon paljon liikkuva laiva on aina välillä huollossa, sille olisi mahdollista käyttää ikään kuin tuuraavaa alusta, kun toinen alus on huollossa. Laivoja korjataan kuitenkin vuosittain. Kun väylämaksut on maksettu joltakin vuodelta, niin sillä täyteen katetulla maksulla olisi voinut käyttää huollon aikana toista laivaa. Siihen ei ole tässä asetuksessa vielä lähdetty, mutta mehän olemme täällä sitä varten, että lakeja voidaan muuttaa. Kauttaaltaan tämä on kuitenkin pitkän prosessin kohtuullisen hyvä tulos.

Markku  Laukkanen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama kommentti tähän.

Minusta tämä käsittely osoitti nyt ilman muuta sen, että nykyinen käytäntö ei ollut toimiva. Tähän on vaan siltä osin vielä hyvä kiinnittää huomiota, että kun näitä epäkohtia nyt selvitettiin valiokunnalle sekä ministeriön että Merenkulkulaitoksen suunnalta, niin kyllä oli poikkeuksellisen vaikeata saada kaikkea sitä tarvittavaa materiaalia ja tietoa, jota valiokunta halusi. Minusta tämä on hyvä vielä tässä nyt kerran todeta pöytäkirjoihinkin. Se oli aika sinnikästä työtä usean yrittämisen, usean pyynnön, jälkeen. Näinhän se, ed. Pulliainen, meni? (Ed. Pulliainen: Näin se meni!) Saatiin valiokunnan käyttöön sitten nämä laskelmat, jotka nyt sitten mietintöön on, hyvä näin, historian kulun selvittämiseksi kirjattu.

Tämän lakiuudistuksen ideahan on siinä, että maksujärjestelmää yksinkertaistetaan ja väylämaksujen epäselvyydet poistetaan. Tämä on hyvä tavoite, ja nyt tämän pitäisi olla rakenteeltaan sellainen, että näitä vanhoja epäselvyyksiä tällä tavoin ei enää pääse syntymään.

Puhemies! Sitten vielä tästä kalenterivuoteen sidotusta perintämallista. Valiokuntahan sai tästä selvityksen, että nimenomaan tulliviranomaiset halusivat säilyttää sen nykyisellä 12 kuukauden kalenterivuoteen sidotulla mallilla, ja koska tämä esitys liukuma-ajasta tuli erittäin myöhään valmistelun loppuvaiheessa, näitä vaikutuksia ei ehditty selvittää.

Saanko, arvoisa puhemies, jatkaa tästä vai siirrynkö lyhyesti vielä ...

Toinen varapuhemies:

Meillä on se perussääntö, että 2 minuuttia paikaltaan.

Puhuja:

(korokkeelta)

Puhemies! Aivan lyhyt täydennys vielä tähän. Tämä on kuitenkin tärkeä asia, koska valiokunta piti tärkeänä, että tämä liukumamahdollisuus selvitetään, ja siihen on saatu selkeä vastaus ministeriöltä, että siihen ryhdytään. Meille annettiin myös ymmärtää, että väylämaksun kannossa käytettävää PortNet-järjestelmää, sähköistä järjestelmää, ei olisi tällä aikataululla ehditty muuttaa tähän liukuman edellyttämään muotoon, jos laki haluttiin voimaan, kuten haluttiin vuoden 2006 alusta.

Lyhyesti vielä, puhemies, soveltamisalasta. Ehkä tämä on vielä nyt hyvä tässä keskustelussa mainita, koska tämä liittyy Saimaan kanavan kautta kulkevaan risteilyliikenteeseen. Tässähän todettiin näin, että tätä lakia ei sovelleta alukseen, joka saapuu Suomeen ja lähtee Suomesta Saimaan kanavan kautta poikkeamatta Suomen rannikon satamaan. Tämä koskee ennen muuta Kristina Cruises -risteilyliikennettä. Valiokunnalle annettiin kyllä hyvin selkeästi ymmärtää, että jos tätä soveltamisalan poikkeamaa ei olisi tehty, niin tämä liikenne olisi ollut selkeästi vaarassa. Tämä kantahan ei perustunut alkuperäiseen esitykseen, vaan tämä tapahtui sitten valiokunnan käsittelyvaiheessa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! On hämmästyttävää kuulla sekä valiokunnan puheenjohtajalta että ed. Pulliaiselta, että liikennevaliokunnalle on ollut vaikea saada niitä tietoja, mitä te tarvitsitte tämän lainsäädännön edistämiseksi. Se on tänä päivänä erittäin hämmästyttävää. Ed. Pulliainen sanoi, että valta näissä asioissa on siirtynyt pitkälti virkamieskunnalle, joka selvästi ei käytä sitä niin kuin avoimessa yhteiskunnassa täytyisi käyttää. Minun mielestäni liikenne- ja viestintävaliokunnalta tai eduskunnalta ei voida pantata mitään keskeistä tietoa, kun näinkin merkittävää lainsäädäntöä tehdään. Se on tässä lakivaliokunnankin jäsenenä hämmästyttävää. Meillä ei tuon tyyppisiä ongelmia onneksi vielä ole ollut.

Annan vähän tunnustusta edustajille Pulliaiselle ja Rajalalle. Olen sivusta seurannut kyllä teidän toimintaanne, kun olette puolustaneet Perämeren ja pohjoisen alueen sovellutusta tässä lainsäädännössä, ja väitän kyllä, että teidän lukuisat, ehkä kymmenet, kirjalliset kysymyksenne, jotka yhdessä ja erikseen on tehty, ovat vaikuttaneet siihen, että tämä kaikista pahin järjestelmä, indeksijärjestelmä, ei tässä toteutunut. Se olisi ollut hyvin kohtalokas varsinkin siellä pohjoisessa, missä olosuhteet ovat toisenlaiset.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan pari pientä huomiota vielä.

Tuo väylämaksukertymä on ollut ikään kuin tuottelias eli ollut 107 prosenttia kuluista suunnilleen. Mielestäni kuitenkin tulee huolehtia siitä, että tällä uudellakaan väylämaksuverojärjestelmällä, veronluonteisella maksulla, ei ruveta keräämään minkäännäköistä pottia tuonne Merenkulkulaitoksen takataskuun, vaan että pikkuhiljaa päädytään kohtuullisesti 100 prosentin kieppeille eli kulujen peittoon.

Toinen asia, mikä kannattanee mainita vielä, on se, että tähän saakka, kuten ed. Pulliainenkin kertoi, saman kuukauden aikana on saattanut sama laiva saada kolme erilaista luokitusta. Nyt luokituslaitokset on tässä uudessa esityksessä kohtuullisen hyvin pantu kontrolliin. Toki siellä on edelleenkin sellaisia luokituslaitoksia hyväksyttynä — muistaakseni on yhdeksän semmoista, jotka ovat akkreditoituja — mutta siellä on edelleen muun muassa Russian Maritime Group, muistaakseni sellainen nimeltään, joka ... (Ed. Pulliainen: Russian Maritime Register!) — Asia selvä, kiitoksia, ed. Pulliainen, oikaisusta. — Kuitenkin Russian Maritime on ollut yksi sellainen, joka kannattaa edelleenkin pitää kohtuullisesti ikään kuin kontrollin alla. Uskon, että tämän uuden lain myötä sekin saadaan hallintaan.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa olleena jäsenenä totean samoin, että asia on ollut äärimmäisen vaikea ja moniselkoinen. Kuitenkin tässä on saatu kohtuullinen selvitys kaikesta huolimatta aikaiseksi. Tietysti menetykset ovat varmasti olleet merkittäviä, mutta en usko, että ne luvut, joista puhutaan, olisivat kokonaisuudessaan olleet tuon kaltaiset.

Minusta tuo Saimaa-kysymys ja kanavakysymys on Suomelle merkittävä, ja siitä kanavasta neuvotellaan tällä hetkellä, mikä kanavan jatko on. Saimaalla liikennöineenä aikoinaan pitkään tiedän, että jos sinne lyödään mahdollisimman kovat väylämaksut, niin kanavaliikenne myös rahtiliikenteen osalta päättyy, ja tältä osin tämä, että Saimaa on vapautettu, on ollut minusta erinomainen asia. Matkustajalaivaliikenteen osalta tämän Kristina Cruisesin maksu oli edeltävänä vuonna 1 500 euroa, ja se olisi noussut 80 000 euroon, ja kun tuote on kuitenkin sellainen, että toimitaan äärimmäisen pienin kattein, niin tämäkin homma olisi päättynyt. Siitä annan valiokunnalle ja valiokunnan puheenjohtajalle erinomaisen kiitoksen, että saatiin yksimielinen päätös tästäkin.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä näistä tietojen saamisista. Meillähän nyt pitäisi olla valiokuntana tämä aika reipas tiedonsaantioikeus. Sitä aivan erikoisesti perustuslain uudistuksen yhteydessä tähdennettiin. Tässä se kiusallinen yksityiskohta on se, että ne tiedot ovat PortNetissä, olleet ja ovat. Ne olivat virkamiesten pöydällä, mutta niitä ei annettu eduskunnalle. Tämä on äärimmäisen kiusallinen yksityiskohta, mutta nytpähän ollaan tässä tilanteessa.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​