Täysistunnon pöytäkirja 129/2013 vp

PTK 129/2013 vp

129. TORSTAINA 12. JOULUKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Tarja  Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tosiaan teki tästä mietintönsä, ja esityksen peruslähtökohta on se, että säädetään uusi laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa ja kumotaan nykyiset samannimiset lait. Valiokunnan mielestä tämä on hyvä uudistus, koska meidän edellinen lainsäädäntömme on 80-luvulta, ja jos mietimme työelämän muutosta ja erityisesti niitä muutoksia, jotka liittyvät yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen työyhteisöissä, niin laki tulee todellakin tarpeeseen. Tällä uudella lailla uudistettaisiin ja selkiytettäisiin yhteistoimintaa ohjaavia säännöstöjä ja samalla rakennettaisiin valtion työpaikoilla toteutettavan yhteistoiminnan menettelytapoja. Lailla pyritään vähentämään yhteistoimintaa koskevien eritasoisten sopimusten määrää, ja lakiin sisällytetään merkittävimmät keskustason sopimusmääräykset. Tärkeimmät näistä koskevat koko valtionhallintoa tai useamman kuin yhden ministeriön hallinnonalan muutoshankkeita ja niihin liittyvää yhteistoimintaa.

Laki korostaa työelämän laadun ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämistä yhteistoiminnan kautta ja pyrkii edistämään henkilöstön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksiin jo niiden valmisteluvaiheessa. Näin niihin luonnollisesti myös sitoudutaan paremmin. Myös välittömän yhteistoiminnan ja uudelleentyöllistymistä tukevien työnantajan toimenpidevelvoitteiden lista tulee nyt lain tasolle, ja työnantajan tiedonanto- ja selvitysvelvollisuus selkiytyy. Myös hyvitykseen tulee uusia säännöksiä, jotka koskevat muun muassa henkilöstön lomauttamista, osa-aikaistamista, irtisanomista koskevia neuvotteluaikoja ja tämäntyyppisiä asioita, myös esimerkiksi henkilöstösuunnittelua ja alihankintatyötä ja siihen liittyviä tietojenantovelvoitteita. Lisäksi edellytetään, että yhteistoiminnan arviointia ja valvontaa selkiytetään.

Valiokunta halusi korostaa omassa mietinnössänsä sitä, että yhteistoiminta on arkista yhteistyötä siellä työpaikalla. Sitä ei voi säädellä pelkällä lailla — koska lainsäädäntö on usein se, jota katsotaan silloin, jos on riitatilanteita — vaan on tärkeää, että se arkinen yhteistyö sujuu. Toisaalta valiokunta pitää hyvänä sitä, että monet eritasoiset säännökset ja sopimukset koskevat nyt myös valtionhallintoa lain tasolla. Sitä kautta, jos mietimme, että valtionhallinnon organisaatioita on kehitetty hyvin monin tavoin, on tärkeää, että tuo kehittämis- ja suunnittelutyö tapahtuu yhteistyössä.

Tässä uudistuksessa korostetaan virastojen ohjaamista sellaisen toiminnan ja johtamisen järjestelmiin, jotka edistävät tätä aitoa vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa ja tuovat sille edellytyksiä. Se on äärimmäisen tärkeää, koska kyse on siitä, että ymmärretään yhteistoiminnan menettelyt, ei siitä, että noudatetaan joitakin tiettyjä aikarajoja tai muotoja. Esimerkiksi kun jatkossa tehdään henkilösuunnitelmia, niistä tulee käydä ilmi toteutuneiden määräaikaisten virka- ja työsuhteiden määrä ja arvio niiden kehittymisestä samaten kuin yleiset periaatteet, joilla pyritään pitämään yllä työkyvyttömyysuhanalaisten ja ikääntyneitten virkamiesten työkykyä sekä myös työttömyysuhanalaisten virkamiesten työmarkkinakelpoisuutta. Lisäksi tässä laissa lähdetään siitä, että yhteistoimintamenettelyssä tulee tehdä arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja ammatillisen osaamisen vaatimuksista ja niihin liittyvistä muutoksista ja siitä, mistä nuo muutokset kulloinkin johtuvat.

Jos mietimme yleensä yhteistoimintaa työpaikoilla, niin meillä on olemassa erikseen yrityksissä yhteistoimintalainsäädäntö, sitten meillä on kunnissa oma yhteistoimintalainsäädäntönsä ja nyt valtiolla tämä uudistettu laki. Kun tuota lakia käytiin tarkemmin läpi valiokunnassa, niin siellä on useampaankin otteeseen kirjoitettu, että halutaan, että nämä lainsäädännöt ovat yhteistoimintamenettelyn suhteen samalla tasolla. Mutta niiden vertailtavuus on hyvin vaikeaa, koska eri pykälissä säädetään eri asioista ja hyvin eri tavoin. Sen takia valiokunta päätyi esittämään, että olisi syytä harkita, josko seuraavien isojen uudistusten yhteydessä mietittäisiin sitä, tarvitaanko Suomessa enää kolmea erillistä yhteistoimintalainsäädäntöä vai voisiko ajatella, että meillä olisi yksi yhteinen laki, joka koskisi niin yksityisiä yrityksiä ja yksityisessä yrityksessä työskenteleviä työntekijöitä kuin kuntatyöntekijöitä ja valtionkin työntekijöitä. Silloin jos tarve olisi tehdä joitakin poikkeusjärjestelyjä sen vuoksi, että ollaan esimerkiksi virkatehtävässä, niin siitä säädettäisiin tuossa samassa laissa erikseen. Tämä on ainakin syytä selvittää, koska monessa maassa ollaan päädytty tällaiseen menettelyyn.

Valiokunta teki joitakin teknisiä muutoksia, joilla ei ole suurta sisällöllistä merkitystä, tähän lakiin, mutta yhtä asiaa pohdimme pitkään, ja se liittyy rangaistavuussäännöksiin. Kun meillä monessa muussa yhteistoiminnassa, esimerkiksi kunta- ja yksityisellä puolella, on säädelty rangaistavuudesta tietyin sanamuodoin, niin tässä valtion kohdalla oli nostettu huolimattomuuden ehdoksi se, että kyse on törkeästä huolimattomuudesta. Meillä noissa muissa lainsäädännöissä tätä törkeän huolimattomuuden edellytystä ei ole, vaan siellä huolimattomuus on se, jonka kautta tullaan rangaistussäännöksiin. Niinpä valiokunta päätyi poistamaan tuon törkeä huolimattomuus -edellytyksen tästä valtion yhteistoimintalainsäädännöstä, jotta se olisi yhteismitallisempi. Keskustelimme paljon myös siitä, että kun pykälät eivät ole yhteismitalliset, olisiko niihin pitänyt tehdä joitakin muutoksia, mutta päädyimme pitkän harkinnan jälkeen siihen, että tällä kertaa menemme minimimuutoksilla, niin että jos jossakin vaiheessa ihan oikeasti päädyttäisiin tähän yhteen yhteiseen lakiin, niin se toisi sitten ratkaisun näihin. (Puhemies koputtaa)

Valiokunta puoltaa tätä lakiesitystä yksimielisesti.

Yleiskeskustelu päättyi.