Täysistunnon pöytäkirja 129/2013 vp

PTK 129/2013 vp

129. TORSTAINA 12. JOULUKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Työpaikkojen ja toimeentulon turvaaminen

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Eilen me tässä salissa keskustelimme hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta, minkä jälkeen eräs länsisuomalainen työnsä menettänyt mies otti minuun yhteyttä, kertoi olleensa pettynyt, kun täällä ei puhuttu työstä ja tulevista työpaikoista. (Ben Zyskowicz: Oliko se Juha Korkeaoja?) Kysynkin arvoisalta pääministeriltä: Kun meille on kerrottu, että hallitus on tekemässä teollisuuspoliittista ohjelmaa, yrittäjyysohjelmaa, ohjelmia tässä muuttuvassa tilanteessa, jossa olemme menettäneet työpaikkoja, kilpailukykyä, koska teillä on tarkoitus tehdä sellaisia esityksiä, että ne henkilöt, jotka pelkäävät työpaikkansa puolesta, voisivat uskoa, että meillä suomalaisilla jatkossakin on työtä ja toimeentuloa? Koska tulee esityksiä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Itse näitä esityksiä on tehty tässä viimeisen parin vuoden aikana jonkun verran. Tämän vuoden viimeinen lisätalousarvio, vai oliko se toiseksi viimeinen lisätalousarvio, esitti pika-apua eli elvytysluonteisia ratkaisuja, joitten vaikutus työpaikkojen lisäämiseen oli muistaakseni 16 000 henkilötyövuotta tulevien vuosien aikana. Eli tämä on semmoinen nopeavaikutteinen apu.

Mutta sitten ehkä vielä merkittävämpi, rakenteellisluonteinen keino on yhteisöveron alentaminen 6 prosenttiyksiköllä, jonka vaikutus tulee viiveellä. Se ei vaikuta aivan heti, mutta se tulee viiveellä eli parantaa teollisuuden ja suomalaisten yrittäjien kilpailukykyä.

Kolmas esimerkki on maltillinen palkkaratkaisu, jota hallitus oli tukemassa, jotta Suomen kilpailukyky ja sitä kautta yritysten työllistämiskyky paranisi. Jälleen kerran vaikutukset tulevat pienellä viiveellä.

Kotitalousvähennystä on kasvatettu, jotta rehellinen työ kannattaisi. Ja sitten työmarkkinatukeen ja asumistukeen on tullut suojaosuudet, jotta myös tilapäinen työ olisi taloudellisesti kannattavaa.

Eli yhtä sun toista on tehty, mutta paljon vielä pitää tehdä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Pakko on myöntää, että viime aikoina on tehty paljon asioita, jotka ovat vieneet asioita oikeaan suuntaan, mutta samaan aikaan kuitenkin meidän kaikkien on tunnustettava se, että menetämme työpaikkoja, emme saa aikaan kasvua emmekä pääse mukaan siihen orastavaan pieneen kasvuun, joka euroalueella ja naapureissamme on, ja se edellyttää sitä, että me tarvitsemme uudenlaisia toimia. Meidän pitää satsata entistä enemmän tutkimukseen, meidän pitää pystyä rohkaisemaan entistä enemmän ihmisiä työllistämään itsensä ja luomaan sen kaltaisia työpaikkoja, joita välttämättä ennen ei ole ollut. Kysynkin, pääministeri, teiltä: oletteko valmiit tunnustamaan, että vanhoilla asenteilla ja ohjelmilla ei päästä eteenpäin, vaan pitää tarttua johonkin uuteen ja pitää ottaa myöskin entistä enemmän riskiä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olen kyllä ihan valmis tunnustamaan, että me pärjäämme, kun osaamme tehdä asioita uudella tavalla tai toisella tavalla. Sen takia nuo äsken luettelemani keinot ovat aika pitkälti rakenteellisia. Siihen voisi ehkä lisätä vielä osinkoveron uudistuksen siten, että se kannustaa pientä yritystä kasvamaan suuremmaksi.

Yrittäjyys ylipäänsä on se, josta voi syntyä pieniä puroja mutta josta voi syntyä — ja toivon, että syntyy — suuria puroja. Meillä on tällä hetkellä ehkä tästä edustaja Kallinkin viittaamasta asenneasiasta positiivisia signaaleja siinä, että tällä hetkellä korkeastikin koulutetut ihmiset lähtevät yrittäjiksi. Tämä on ollut suomalainen ongelma, että jos ihminen hakee vaikka kauppatieteen maisterin tutkinnon, hän hyvin harvoin on ollut tähän saakka yrittäjä, mutta nyt tämä tilanne on muuttumassa. Eli meillä on menossa startup-yrityskehitys, josta toivon mukaan tulee riittävän monta menestystarinaa, jotka työllistävät myös toisia ihmisiä. Tällä hetkellä vuositasolla noin 13 000—15 000 työpaikkaa syntyy Suomeen enemmän kuin mitä poistuu, mutta vielä enemmän tarvittaisiin.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Eilen käsiteltiin rakenneuudistusta, ja moni näistä asioista oli kuntien peruspalveluita koskevia. Kunnissa on moni ihminen töissä, ja tämä koko muutos tulee vaikuttamaan kuntien työllisyyteen sitä kautta. Jos näitä hyviä tavoitteita oikeasti tavoitellaan, niin kuntien taloudesta on huolehdittava, ja näin ollen kysymys kuuluu: koska aiotte nostaa kuntien valtionosuudet sille tasolle, että nämä tavoitteet toteutuvat?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Varmaan moni haluaisi näin tehdä, mutta meillä on semmoinen tilanne, että Suomi velkaantuu seitsemisen miljardia vuositasolla ensi vuonna, ja tämä vaatii meiltä päättäväisiä toimenpiteitä, ettemme me velkaannu liikaa. Samaan aikaan kunnat velkaantuvat. Eli varmaan kukaan ajatteleva ihminen ei kuvittele todellisuudessa, että voisimme nostaa usealla miljardilla eurolla kuntien valtionosuuksia tai mitään muutakaan julkista menoa. Jos näin tekisimme, me kyllä sinetöisimme Suomen tien samaan suuntaan kuin mistä moni eteläeurooppalainen maa on kärsinyt. Eli nyt tarvitaan vastuuntuntoisuutta, nyt tarvitaan tosiasioiden tunnustamista ja kykyä ajatella uudella tavalla ja toisella tavalla esimerkiksi palvelujen tuottavuuden ja laadun parantamisessa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tunnemme varmasti jokainen tässä salissa sympatiaa niitä kohtaan, jotka ovat menettäneet työnsä tai joita työttömyys uhkaa, mutta hallitus suoraan tai poliitikot suoraan eivät käytännössä voi luoda uusia työpaikkoja. Hallituksen ja eduskunnan velvollisuus on tehdä mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että Suomessa yrittäjyys, työnteko, uudet investoinnit kannattaisivat ja menestyisivät. Hallitus on muun muassa tuloratkaisua edistämällä, yhteisöveroa alentamalla, valtiontaloutta tasapainottamalla ja myös näitä pitkän aikavälin rakenneuudistuksia tekemällä pyrkinyt parantamaan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä Suomessa pitkälläkin aikavälillä. Tärkeätä on myös se, että kaikkinainen väliaikainenkin työ kannattaisi, mihin liittyen on tämä kolmen kuukauden suojaosuus tullut työttömyys- ja asumistukeen.

Kysyn nuoriin liittyen: milloin saamme sellaisen uudistuksen, että nuorille ei maksettaisi rahaa kotiin, vaan aina tarjottaisiin vaihtoehtona ja edellytettäisiin vaihtoehtona kuntoutusta, oppimista, (Puhemies koputtaa) työharjoittelua tai vastaavaa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymys on tosi tärkeä. Nuorisotakuun sateenvarjon alla on myös niitä osioita, jotka liittyvät nuorten kuntoutukseen, ei pelkästään työhön sijoittumiseen ja koulutuspaikan varmistamiseen liittyviä. Tähän rakenneohjelmaan sisältyy erittäin merkittävä osa sellaisia toimia, jotka johtavat siihen, että kun näitä työllistymissuunnitelmia tehdään, niitten perään ruvetaan katsomaan vähän tarkemmin. Pitää saada väliaikatietoja siitä, mitä on tehty. Työtön joutuu itse olemaan aktiivisempi. Työn vastaanottovelvoitteita tullaan vähän tarkistamaan jnp. Pitää myös ottaa työtä vastaan etäämmältä kuin mitä ehkä nyt tehdään.

Minä olen samaa mieltä siitä, että toimeentulotuen näkökulmasta kyllä pitää jokaisen nuorenkin olla jonkun viranomaisen tai toimijan kanssa tekemisissä sen suhteen, mitä sinun elämällesi kuuluu, mikä polku sinulle rakennetaan koulutukseen ja työhön, ennen kuin sinä voit mennä vain niin, että ilmoitetaan, saako toimeentulotukea vai eikö saa. Tähän tarvitaan tällaista yhteiskunnan mukanaelämistä ja tukemista, niin että se nuori pääsee oikealle polulle eikä elämä vain keskity toimeentulon hankkimiseen. Sehän ei ole kenenkään (Puhemies koputtaa) elämän tarkoitus.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Työttömänä on yli 400 000 suomalaista. Irtisanomiset ja lomautukset ovat tätä päivää yhä useammassa yrityksessä yksityisellä sektorilla. Sama kaiku on kuitenkin askelten monessa kunnassa ja kaupungissa. Ensi vuonna me tulemme näkemään kovin monta lomautusaaltoa ja irtisanomista myös kuntasektorilla. Yhä useampi kunta siis aikoo tehdä tämän sen takia, että kuntatalous on kriisiytynyt. Sijaisuus- ja täyttökiellot ovat olleet arkipäivää jo monia vuosia. Arvoisa kuntaministeri Virkkunen, mikä viesti teillä on kuntien työntekijöille? Kuinka hyvät edellytykset kunnilla on teidän mielestänne työllistää tulevina vuosina?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kuntien talous- ja palveluvelvoitteet eivät ole tasapainossa. Se on tänä vuonna hyvin laajasti tiedostettu yhteiskunnassa, kun on käynyt yhä ilmeisemmäksi se, että Suomen taloudessa ei ole kyse mistään lyhyestä suhdanneluontoisesta tilanteesta vaan pysyvästi tilanteemme on se, että meillä menot ovat huomattavasti tuloja korkeammat tässä yhteiskunnassa niin valtion kuin kuntienkin osalta. Ja siihen liittyen hallitus päätti osana rakennepakettiaan, että kuntien velvoitteita ja tehtäviä on selvästi kevennettävä, jotta saamme kuntien menot ja tulot ja tehtävät paremmin tasapainoon, ja tuo työ on parhaillaan käynnissä. Samoin kuntien on samaan aikaan koko ajan pyrittävä entistä enemmän myös kehittämään omaa toimintaansa ja haettava lisää tehokkuutta omista toimintatavoistaan. Sinänsä kuntasektori on kyllä ollut hyvin pitkäjänteinen työnantaja, eli siinä mielessä irtisanomiset tai lomautukset eivät ole laajasti olleet kuntasektorilla käytössä, ja hyvä näin. Mutta nyt on ihan totta, että moni kunta on joutunut erittäin isoihin ongelmiin (Puhemies koputtaa) ja on jopa joutunut turvautumaan näinkin äärimmäisiin toimenpiteisiin.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Kasvun ja teollisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää, miten teollisuus, sen alihankintaketju ja sitä kautta myös palvelusektori yksityisellä puolella pärjäävät. Tältä osin tässä salissa on hyvin erilaisia esityksiä siitä, miten teollisuutta ja yritystoimintaa tuetaan tai minkälaisia lisärasituksia sinne ollaan esittämässä. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että yrityksille yksityiselle puolelle tulisi 950 miljoonan euron lisälasku, Kela-maksun kautta tulisi lisälaskua 200 miljoonaa, ja sitä kautta otettaisiin yritystukia pois, ja heidän esityksessään tulisi myös 348 miljoonaa korkeampi yhteisövero yrityksille, elikkä toista miljardia laskua yksityiselle yritykselle. Ei kai hallitus ole tukemassa tällaisia suunnitelmia? (Naurua)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Backman listasi niitä keinoja, joita perussuomalainen puolue on eduskunnassa esittänyt, ja ne ovat tietysti luettavissa esimerkiksi perussuomalaisen puolueen kotisivuilta. Mikäli kaikki nuo toimet laitettaisiin täytäntöön, oliko se 1,2 miljardia lisää taakkaa teollisuudelle, se kuulostaisi tosi kylmältä. Kyllä sitä on vaikea kuvitella, että suomalainen perusteollisuus voisi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Se todennäköisesti siirtäisi toimintoja ulkomaille, palkkaisi ulkomaalaisia työntekijöitä ulkomailla enemmän eikä suomalaisia Suomessa, se ei myöskään pystyisi investoimaan Suomeen eikä suomalaisiin työpaikkoihin. Sen takia meillä on täysin toisenlainen linja. Haluamme satsata osaamiseen, avoimeen yhteiskuntaan, kilpailukykyyn, ja sen takia muun muassa palkkaratkaisut ja yhteisöverokevennykset on tehty, jotta suomalainen työ kannattaisi ja teollisuus pärjäisi Suomessa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Ajan kuva sekin on, että hallitus kysyy perussuomalaisilta, saati sitten se, että kansanedustaja, jonka pitäisi kysyä hallitukselta, kysyy meiltä. (Välihuuto) Malttakaa nyt seuraaviin vaaleihin asti, niin varmaan me sitten olemme tuolla vastaamassa, jos Suomen kansa niin toivoo. (Välihuutoja)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Löysikö pääministeri tästä kysymystä?

Pääministeri Jyrki Katainen

En löytänyt kysymystä, mutta huomasin vahvan toiveen ja tahtotilan. Kuitenkin jokainen tietää, että jokainen puolue haluaa olla hallituksessa, mutta mitäs jos keskityttäisiin kuitenkin tähän Suomen tulevaisuuteen ennen kuin jaetaan valtaa. Minä tiedän, että toiset ovat vallasta enemmän kiinnostuneita ja toiset Suomen tulevaisuudesta, mutta kehottaisin, että keskityttäisiin tämän maan tulevaisuuteen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.