Täysistunnon pöytäkirja 13/2006 vp

PTK 13/2006 vp

13. TORSTAINA 23. HELMIKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Lintuinfluenssarokotteen tuotantovalmiudet

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Euroopassa leviävä lintuinfluenssavirus saattaa minä päivänä tahansa muuttua ihmisistä toisiin tarttuvaan muotoon. Nykyisen suuren liikkuvuuden aikana tappava virusepidemia muodostuu nopeasti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, joka muutamassa viikossa leviää koko Eurooppaan. Rokotetta voidaan alkaa kehittää ja valmistaa vasta, kun tiedetään virustyyppi lähemmin. Tämän pitäisi tapahtua hyvin nopeasti ja äärettömän suurella tuotantoteholla ja -määrillä. Euroopassa on tiettävästi vain yksi yritys Hollannista varautunut tähän, ja Suomi on varautunut ostamaan tältä rokotteet. Olemme sijaluvulla 4 saamisjärjestyksessä. Pelkään pahoin, että emme saa rokotteita ajoissa emmekä tarpeeksi koko kansalle.

Mihin toimiin ryhdytään kotimaisten rokotetuotantovalmiuksien luomiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Suomi on kansainvälisesti vertailtuna kyllä varautunut erittäin hyvin. Muun muassa varautuminen siihen, että rokotteita hankitaan koko väestölle, on kansainvälisesti harvinaista, ja näinhän Suomessa on tehty.

Tätä meidän varautumistamme pandemiaan tehdään koko ajan. Nyt on hyvä muistaa erottaa kaksi asiaa toisistaan: Tällä hetkellä elämme tilanteessa, jossa lintuinfluenssa on tarttunut linnusta toiseen myös Euroopassa, mutta sen sijaan ihmisestä ihmiseen tarttuvasta pandemiasta ei suinkaan ole vielä kysymys. Mutta sosiaali- ja terveysministeriössä varaudutaan myös kaikkein pahinta varten.

Kysymyksessään ed. Oinonen totesi, että pandemian alkaessa koko maailma, Suomi mukaan lukien, voi olla tilanteessa, jossa pandemiavirus on niin kaukana tästä mallirokotteesta, että käyttökelpoista rokotetta ei olisikaan. Samoin tämä pandemiavirus voi olla hyvin vastustuskykyinen kaikille olemassa oleville viruslääkkeille, oli niitä varastoituna sitten tai ei. Meillähän on varauduttu niin, että tätä viruslääkettä, joka heikentää virusta mahdollisesti, on varattuna osalle väestöä. Sitä tultaisiin käyttämään niille, jotka sairastuvat. Rokotus on tarkoitus varata, ja on varauduttu siihen, että rokotus voidaan antaa koko väestölle. Mutta yhtä lailla on tärkeää, että koko yhteiskunta on varautunut siihen, että voimme myös hidastaa tämän epidemian etenemistä varsinkin tilanteessa, jossa rokotteen valmistamiseen menee hyvin kauan.

Puhemies:

Olen sallinut ministerille poikkeuksellisen pitkän vastausajan johtuen asian sekä merkittävyydestä että siitä, että on kysymys tärkeistä yksityiskohdista.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin korostaa, samoin kuin ministeri Haatainen, että se ongelma, mikä meillä tällä hetkellä Euroopassa on käsillä, on nimenomaan eläintautilintuinfluenssa. Toimet, joita Euroopassa nyt toteutetaan ja mihin Suomessa valmistaudutaan, liittyvät siihen, millä tavalla tämän eläintaudin voidaan estää tarttumasta kotieläimiin. Suomessa on tehty hyvin pitkälle menevät valmistautumiset ja varautumiset, varautumissuunnitelmat jo pitkän ajan kuluessa. Itse asiassa, kun Suomi on taistellut ja hyvin menestyksellisesti pitänyt salmonellan siipikarjatuotannon ulkopuolella, se on samalla toiminut sen eteen, että tällaisessa tilanteessa, joka meillä mahdollisesti nyt on käsillä tämän kevään aikana, voidaan myöskin lintuinfluenssan tulo kotieläintuotannon puolelle ehkäistä.

On myös syytä korostaa sitä, että tänä päivänä on erittäin turvallista nauttia kotimaisia siipikarjatuotteita. Minkäänlaista vaaraa ei ole tästä lintuinfluenssan esiintymisestä luonnonvaraisissa eläimissä, linnuissa. Siitä ei ole minkäänlaista vaaraa ihmisterveydelle näiden tuotteiden muodossa. Tässä suhteessa mahdollisesti ja todennäköisesti meilläkin tuleva tilanne on, että luonnonlinnuista löytyy lintuinfluenssavirusta. Siihen on hyvin varauduttu ja kaikin tavoin pyritään suojaamaan kotieläimet tartunnalta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Luotan siihen, että niin kauan kuin ongelma on linnuissa, meidän toimenpiteemme ovat riittävät. Kysymykseni kärki kohdistuu siihen vaiheeseen, kun tämä on kehittynyt ihmisistä toisiin tarttuvaksi. Rokotetuotannon aloittamisen Suomessa on laskettu maksavan 50—70 miljoonaa euroa. Eräissä suunnitelmissa on ennakoitu, että lievässäkin tapauksessa lintuinfluenssaan kuolisi 10 000 suomalaista. Rokotetuotannon hinta on tähän nähden kovin vähäinen. Aloittamalla rokotetuotannon saisimme Suomeen kansainvälistä huippuosaamista. Voisimme olla rokotteitten viejä. Pelkään pahoin, että sairaaloiden ja valmiussairaaloiden toimintakyky koko maata koskettavassa epidemiassa on riittämätön.

Arvoisa puhemies! Mihin toimiin ryhdytään, jotta sairaanhoidossa olisi riittävästi hoitopaikkoja, henkilöstöä ja tarvittavaa materiaalia pandemian puhjetessa?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Hallitushan päätti lisäbudjetissaan varata tähän täsmärokotteen hankkimiseen ylimääräisen määrärahan. Näihin toimiin on ryhdytty. Tällaisen oman kotimaisen influenssarokotetuotannon käynnistäminen, johon ed. Oinonen viittasi, kestäisi arviolta 5—6 vuotta ja sen investointikustannukset olisivat 80 miljoonan euron luokkaa. Me olemme tähän asiaan varautuneet siten, että me olemme hankkineet jonotuspaikan mallirokotetta varten. Sitä kautta olemme varmistaneet, että tältä hollantilaiselta yritykseltä tulemme saamaan mallirokotteen siinä tilanteessa, jos pandemia on totta.

Täsmärokotteen valmistaminen voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun on selvinnyt, minkä tyyppisestä viruksesta on kysymys, ja sen valmistamiseen menisi noin kuusi kuukautta. Kaikkiin muihin varotoimenpiteisiin on myös ryhdytty muun muassa terveydenhuoltojärjestelmässä, jotta (Puhemies: Aika!) kaikki toimii riittävän hyvin.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Luen sosiaali- ja terveysministeriön raporttia, joka on joulukuun 1. päivältä. Siellä tiivistelmässä sanotaan, että influenssan aiheuttamaa maailmanlaajuista pandemiaa pidetään todennäköisenä, joskaan epidemian alkamisaikaa tai sen vakavuutta ei pystytä ennustamaan. Pandemia lisää kuolleisuutta ja terveyspalveluiden kysyntää. Sivulla 3 sanotaan, että suomalaisissa suunnitelmissa on lähdetty olettamuksesta, että tulevan pandemian aikana 35 prosenttia väestöstä sairastuu parin kuukauden kuluessa ja jopa 10 000 ihmistä voi kuolla influenssainfektioon tai sen jälkitauteihin.

Tässä samaisessa muistiossa sanotaan, että "tarvitaan seuraavan laatuisia päätöksiä". Kysyn nyt sitä, onko ministeriössä nämä päätökset tehty. Muun muassa yhteispohjoismaisen rokotetuotannon käynnistäminen, onko siitä tehty päätös? Kansallisen tason, valtakunnallisen ja alueellisen epidemian varautumisen vahvistaminen, onko siitä tehty päätös? Osallistuminen Kaakkois-Aasian lintuinfluenssaepidemian torjuntaan, onko siitä tehty päätös? Ja lisäksi poikkeusolojen lainsäädäntöä vaaditaan tässä käyttöön otettavaksi tarvittavassa tapauksessa, onko siihen valmistauduttu?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriössä on varauduttu asiaan ja valmistauduttu siten, että meillä on ministeriön johtama hyvin laaja-alainen työryhmä tehnyt perusteellista työtä juuri näiden ed. Akaan-Penttilän esille nostamien kysymysten ympärillä. Tuon työn tulokset valmistuvat lähiviikkoina ja ne tullaan sitten julkistamaan. Sen lisäksi valtioneuvoston taholla on kokonaisuudessaan varauduttu tähän kysymykseen ja tehty varautumissuunnitelmat harjoituksineen. Kokonaisuudessaan, aivan kuten ed. Akaan-Penttilä totesi, tämän mittaluokan kokoisesta asiasta voisi olla kysymys silloin, kun pandemia-tilanteessa eletään. Mutta haluan tässä korostaa sitä, että jos pandemia tulee, niin on kovin ennenaikaista puhua siitä, minkä tyyppinen tuo tilanne tulisi olemaan, koska virus voi olla heikompi kuin mitä nyt epäillään. Ja se, että se alkaisi ihmisestä ihmiseen tarttua, ei vielä tänä päivänä ole totta, mutta tutkijoiden mukaan se on täysin mahdollista, (Puhemies koputtaa) ja tähän tilanteeseen olemme meidän koko järjestelmämme kautta mielestäni hyvin varautuneet.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin piirissä tämä lintuinfluenssakysymys on ollut monta kertaa esillä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tärkeimmäksi nimenomaan tämän mahdollisen pandemian torjuntatavaksi on todettu, että pitäisi auttaa niitä maita, joissa tämä lintuinfluenssan kuriin saaminen ei ole onnistunut, eli Kaakkois-Aasian maita. Tässä suhteessa Euroopan unioni on ollut aktiivinen sekä Kansainvälisen eläintautijärjestön puitteissa että ennen kaikkea Faon puitteissa ja suunnitelmia ja apua on myönnetty Kaakkois-Aasian maille tämän ongelman ratkaisemiseksi. Nyt on ollut esillä myöskin se, että lintuinfluenssa on levinnyt Afrikan maihin. Tämä kehitys on samanlainen, että jos siellä (Puhemies koputtaa) tauti pääsee leviämään, niin se lisää tätä pandemian syntymisen mahdollisuutta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Oleellista on tietysti se, ettei tapahdu sellaista viruksen muuttumista tästä H5N1-tyypistä, joka siirtyisi ihmisestä ihmiseen ja olisi sillä tavalla pandemian aiheuttaja. Keskeistä on myös se, ettei synny turhaa hysteriaa tässä asiassa. Hiukan ilmassa on sellaista hysterian tuntua. Kysyisinkin tästä asiasta vastaavilta ministereiltä:

Voiko tätä tilannetta, missä nyt Euroopan unioni tai Suomi on, verrata siihen tilanteeseen, joka on joskus historiassa vallinnut, kun on tätä verrattu esimerkiksi 1900-luvun alkupuolen espanjantautiin ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen riehuneeseen influenssaan? Onko meillä nyt paremmat mahdollisuudet hallita tätä tilannetta?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen on aivan oikeassa siinä, että mihinkään hysteriaan ei suinkaan ole syytä, mutta näihin varotoimenpiteisiin on totta kai ryhdyttävä, niin kuin meillä on mielestäni erinomaisella tavalla ryhdytty.

Elämme aivan erilaisessa yhteiskunnassa kuin espanjantaudin aikaan. Meidän palvelujärjestelmämme on erittäin kattava ja laaja. Meidän kykymme esimerkiksi järjestää koko kansaan ulottuva rokotuskampanja on tehokas. Siitä hyvä esimerkki on muutama kymmenen vuotta sitten ollut polioepidemia, jolloin koko kansa nopeasti saatiin rokotettua. Terveyspalvelujärjestelmä sairaaloineen, sairaanhoitopiireineen on erittäin hyvin nyt tähän mukaan otettu ja siellä myös käytännössä harjoitellaan tätä etukäteen, jotta kaikki toimii sujuvasti.

Tärkeää on informaatio, hyvä tiedotus, ja siitä syystä nyt tässäkin tilanteessa maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat avanneet 21. päivä tätä kuuta kansalaisille neuvontapuhelulinjan, jonne on tullut runsaasti puheluja, ja se omalta osaltaan myös rauhoittaa tilannetta, kun ihmiset saavat oikeanlaista tietoa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä, että valtioneuvosto on varautunut tähän tilanteeseen ainakin teoriassa. Otan käytännön esimerkin: Kymmenkunta vuotta sitten Rautatientorin pulukannassa oli Newcastle disease, joka on erittäin vakava tarttuva tauti, johonka on maailmanlaajuisesti varauduttu, sanotaanko, viikoittain. Silloin maa- ja metsätalousministeriöllä ei ollut valmiutta ryhtyä pyydystämään noita Elielinaukiolla olevia puluja, vaan sen tehtävän hoitivat ex-officio Sokos-tavaratalon remonttityömaan työmiehet. En kerro niitä välineitä, millä se tapahtui.

Onko kymmenessä vuodessa valmius, todellinen valmius, parantunut siitä, mikä se oli silloin kymmenkunta vuotta sitten?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Luonnonlinnuissa on esiintynyt näitä erilaisia influenssaviruksia. Tämä tilanne, mikä Keski-Euroopassa nyt on käsillä, osoittaa sitä, että tänä keväänä tällainen laajempi epidemia lintujen keskuudessa, luonnonlintujen keskuudessa, on tosiasia. Todennäköistä on, että myös Suomeen, kun muuttolintujen kevätmuutto alkaa, tämä virus tulee ja lintuja kuolee, mutta me emme tähän kehitykseen voi kovin paljon vaikuttaa. Sen sijaan nyt toimitaan kaikella tavalla niin, että estetään se, että tämä luonnonlinnuissa oleva tauti ei pääse tarttumaan kotieläimiin. Tässä suhteessa, niin kuin jo ensimmäisessä vastauksessani totesin, meillä on erittäin paljon tehty kymmenen vuoden aikana niin, että siipikarjatuotanto on (Puhemies koputtaa) erittäin hyvin suojattu kontakteilta luonnonlintujen kanssa ja myös niiden ruokapaikat.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Kuten täällä ministeri Haataisen toimesta erityisesti tuli esille, suurin kuormitus kohdistuu tietysti terveydenhuoltoon, ja muut hallinnonalat myöskin ovat tässä kansallisen varautumissuunnitelman teossa ja työssä edustettuina. Myös sisäasiainministeriön osalta on lokakuusta lähtien ollut oma varautumisen asiantuntijaryhmä, ja Rajavartiolaitoksen ja poliisin osalta hallinnossa on tiettyjä ohjeistuksia tehty. Myöskin tulemme Länsi-Suomen läänin poliisialueella suorittamaan myöskin poliisin tietyn harjoituksen.

Mutta se on hyvin tärkeätä, mihin tässä on viitattu, että sen estämiseksi, että sairaus leviää sairaista linnuista ihmisiin, on myös toimittava, ja tältä osin on viimeksi tänään maa- ja metsätalousministeriön ja sisäasiainministeriön kesken keskusteltu yksityiskohtaisista viranomaisohjeista toimimisesta kuolleina löytyneiden lintujen suhteen ja erikseen valmistellaan viranomaisohjetta myös yhdessä, jossa kansalaisia neuvotaan toimimaan vastaavanlaisissa tilanteissa. Tämä on myös näkökulma, joka on otettava nyt jo huomioon.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa puhemies! Pandemiatilanteessa erityisesti terveydenhoitopalvelujen ja viranomaisten yhteistyö on tärkeää, ja hyvä kuulla ministereiltä, että tähän on jo huolella varauduttu. Mutta haluaisin vielä tehdä täsmentävän kysymyksen:

Minkälaista ohjeistusta hallitus on antanut eri viranomaisille esimerkiksi kunnissa epidemian varalta, ajatellaanpa päiväkoteja ja kouluja, joissa on paljon lapsia, että voitaisiin ennakkoon jo vähentää tätä levottomuutta?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Meillä tässä laajassa työryhmässä on tietysti kuntien edustus mukana, ja kuntiin informaatiota on toimitettu. Kunnat tietysti ovat olennaisessa roolissa silloin, kun toimitaan siellä paikallisella tasolla.

Sellaisen tilanteen varalta, että olisi lähtenyt käyntiin vakava pandemia maailmanlaajuisesti ja Suomeakin koskettaen, tietysti ohjeistukset on olemassa ja meillä on kaikki välineet olemassa, joilla esimerkiksi koulut voidaan sulkea, päiväkoteja voidaan sulkea. Niitä voidaan sulkea rajoitetusti tai koko maassa. Näihin toimenpiteisiin joudutaan siinä vaiheessa menemään, jotta voimme hidastaa epidemian leviämistä.

Me teemme kaikkemme sen eteen, että tämä tartuntaprosessi olisi mahdollisimman hidas, mutta sitähän ei voi luvata, että tauti ei tarttuisi. Mutta nämä toimet ovat tehtävissä, ja siihen on myös ryhdytty. Sairaanhoitopiirien kanssa on käyty tämä läpi, ja heille ohjeistukset menevät, ja nyt tämä työryhmä tekee tarkemmat ohjeistukset vielä sitten siitä, miten tullaan menettelemään potilaiden eristämisen kanssa ja mitkä ovat (Puhemies koputtaa) ne käytännön järjestelyt, ja tätä harjoitellaan sitten myös sairaanhoitopiireissä ja paikallisella tasolla.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Pandemian vaara varmaan on olemassa, mutta nyt kun tästä asiasta tulee tietoa, niin näyttää tulevan jopa viranomaistahoilta, ministeriöiltä ja Kansanterveyslaitokselta, erilaista tietoa ja vähän ristiriitaistakin tietoa. Tämä on tietysti huolestuttavaa siltä osin, että ihmisten pelko ja tämmöinen paniikkimieliala, hysteria, on vaarassa kasvaa vääränkin tiedon takia. Tämän tähden kysyisin:

Miten hallitus on tämän tiedottamisen järjestänyt, että kansalaiset saisivat tietoa, mutta se tieto olisi erittäin huolellisesti harkittua, oikein mitoitettua siihen tilanteeseen ja siihen riskiin nähden, mikä nyt on, ettei tule sellaista tietoa kuin viime viikolla esimerkiksi lehdissä oli, että tuontilintuja Suomeen tuodaan ja niiden mukana se voi tulla tänne, kun tämä ei ilmeisesti pidä paikkaansa?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Näihin valmiussuunnitelmiin liittyy myös tiedotussuunnitelma. Siis maa- ja metsätalousministeriössä on valmiussuunnitelma lintuinfluenssan varalta tehty, ja siihen liittyy tiedotussuunnitelma, jonka yhteydessä toimitaan yhteistyössä sitten myös sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa. Lääneissä on valmiussuunnitelmat päivitetty. Siihenkin liittyy tiedotussuunnitelma ja ohjeistukset kunnallisille viranomaisille, valmius eläinlääkäreille on annettu, eli tämä valmistautuminen on tapahtunut tällä tavalla.

Nyt on tietysti jokaisen, myös jokaisen kansanedustajan, tarpeen toimia niin, että tehdään selväksi, että siinä ongelmassa, mikä tällä hetkellä Euroopassa on ja tulee meille, on kysymys tästä eläintaudista, joka koskettaa tällä hetkellä luonnoneläimiä, luonnonlintuja, ei kotieläimiä — toistaiseksi siitä on vain yksittäinen tapaus Euroopassa EU:n alueella — eikä suinkaan kysymys ole mistään ihmisille vaarallisesta taudista.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin, maa- ja metsätalousministeri, toitte esille, tämä suomalainen tuotantoketju on suljettua ja se on valvottua myös rehuntuotannon osalta. Tällä hetkellä ainakin suomalaiset kuluttajat ovat hyvin vakuuttuneita siitä, että näin on, ja meillä kulutus on säilynyt kyllä ihan hyvällä tasolla. Mutta näin ei kuitenkaan ole esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa. Italiassa se on alentunut jo noin 70 prosenttia ja Ranskassakin 15 prosenttia lehtitietojen mukaan.

Nyt olisi kuitenkin tärkeää se, että ministeriöstä tiedotettaisiin suomalaisille kuluttajille siitä, minkälainen tämä tuotantoketju on, että suomalaiset kuluttajat todella voisivat olla sataprosenttisesti varmoja siitä, että suomalaisen siipikarjalihan käyttö on sataprosenttisen turvallista. Aiotaanko ministeriössä tähän suuntaan toimia?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Varmasti suomalaiset jo tähän mennessä ovat minusta osoittaneet sen, että meillä ei tämäntapaisiin asioihin suhtauduta sillä tavalla kuin jossain eteläisemmässä Euroopassa. Suomessa siipikarjanlihan kulutus on säilynyt suurin piirtein ennallaan, ja tämä kertoo siitä, että suomalaiset tietävät, että kotimainen siipikarjanliha on turvallista. Meillä on tuotantoketju, joka on koko pitkältä matkaltaan hyvin huolellisesti hoidettu, ja tuotteiden alkuperä on kuluttajan tiedossa, ja tällä tavalla voidaan jatkossakin turvallisesti ja luottavaisesti syödä kotimaisia siipikarjatuotteita.

Haluaisin, jos herra puhemies sallii, tarkentaa tuota äskeistä vastaustani tästä taudin vaarallisuudesta ihmiselle. Näitähän on Kaakkois-Aasiassa muutamia tapauksia, joissa tämä lintuinfluenssan korkeapatogeeninen muoto on tarttunut ihmisiin, mutta on korostettava sitä, että se ei tartu mitenkään helposti. Näissä kaikissa tapauksissa on ollut sellaisesta tilanteesta kysymys, jossa ihminen on tähän tautiin kuolleen linnun kanssa ollut voimakkaasti kosketuksissa pitkän aikaa ja tällä tavalla saanut tämän taudin. Tietoja ei ole, että esimerkiksi tähän tautiin kuolleitten luonnonlintujen kautta olisi tämä ihmiseen tarttunut.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on jo esille tullut tämä hysterian pelko ja toisaalta myös tämä ministeriöiden palveleva puhelin. Kun siinä yhteydessä sanottiin, että palveleva puhelin on tämän yleisen pelon vähentämiseksi perustettu, ja samalla todettiin perusteluksi se, että kun Suomesta ei ole vielä yhtään kuollutta tai sairastunutta lintua löytynyt, niin eikö tuo perustelu ollut hieman huono? Sehän viittaisi siihen, että sen jälkeen, kun yksi sairastunut lintu Suomesta löytyy, niin pelkoon olisi syytä. Tarjoan tässä nyt ministereille mahdollisuuden oikaista tämän.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Herra puhemies! Käytetään tilaisuus hyväksi. Tämän palvelevan puhelimen tarkoitus on ollut antaa oikeata tietoa, ja kysymyksiä on ollut paljon ilmassa, koska tähän päivään mennessä on nyt tuhat soittoa siihen jo tullut, puolessatoista vuorokaudessa. Tosin nyt tänään soitot ovat voimakkaasti vähentyneet, niin että tämä ensimmäinen patoutunut tiedontarve on tullut tyydytetyksi. Mutta tarkoituksenamme on jakaa oikeata tietoa tästä asiasta ja ennakoivasti, ennen kuin meillä varsinaisesti tämmöistä tilannetta vielä onkaan.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​