Täysistunnon pöytäkirja 13/2006 vp

PTK 13/2006 vp

13. TORSTAINA 23. HELMIKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Itä-Lappiin kohdistuvien ministeriöiden toimien koordinointi

Jari Vilén /kok:

Arvoisa herra puhemies! Itä-Lapista on tullut rakennemuutoksen koelaboratorio Suomessa. Itä-Lappi ja Kemijärven kaupunki erityisesti on kokenut ensin valtion työpaikkojen menetyksen, sitten väestön vähenemisen ja vielä Kiina-ilmiönkin, kun kaupungin keskeinen työnantaja siirtyi Kiinaan, ja nyt sen alueen liikenneyhteyksiä ollaan merkittävästi heikentämässä. Erityisen kummallista tämä mielestäni on silloin, kun ministeri Pekkarisen kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii tukemaan tätä rakennemuutoskuntaa investoimalla, ministeri Manninen pyrkii alueellistamaan työpaikkoja, ministeri Filatov alueellistaa työpaikkoja ja nyt ministeri Huovisen liikenneministeriö tekee päinvastaista toimintaa. Kysyisinkin ministeri Huoviselta:

Miten on mahdollista, että eri ministeriöiden kesken ei toimi koordinaatio niistä toimista, mitä alueelle tehdään, ja miten on mahdollista, että teidän omassa ministeriössänne kahdesta eri virastosta Ratahallintokeskus investoi 23 miljoonaa alueen liikenneyhteyksiin ja samanaikaisesti Valtionrautatiet puolestaan lakkauttaa liikenneyhteyksiä?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Otin tosiaan eilen vastaan melkoisen lähetystön, ja mukana oli useita kansanedustajiakin tapaamassa alueen ihmisiä, ja huoli on tietenkin hyvin ymmärrettävä. Haluan kuitenkin nyt korostaa aivan alkuun sitä, että liikenne olisi jo lakannut tämän vuoden alusta, mikäli siihen ei olisi sopimusneuvotteluissa yhdessä VR:n kanssa minun toimestani puututtu.

Tämä kysymys liittyy tietenkin yhteyteen Rovaniemeltä Kemijärvelle. Sillä rataosuudella ei ole vielä sähköistystä, ja nyt kun olemme onneksi saaneet uusia makuuvaunuja, jotka toivottavasti lisäävät myös rautatiematkustuksen määrää ja halua matkustaa raiteilla, näillä vaunuilla ei voida enää liikennöidä Rovaniemeltä eteenpäin Kemijärvelle. Tästä syystä on jouduttu näihin ratkaisuihin, joita tässä ed. Vilén on kuvannut.

Jari Vilén /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olemme varmaan ministerin kanssa samaa mieltä siitä, että radan sähköistäminen ja sen strateginen suuntaaminen myös itään kohti niitä mahdollisuuksia, mitä Venäjä tarjoaa, on keskeistä. Maakunnan ihmisten ja maakunnan oma tahto on sijoittaa rahaa niin paljon kuin se on mahdollista muun muassa rakenneohjelmien kautta. EU:n tuleva, ensi vuonna alkava rakennepolitiikka mahdollistaa tämän.

Voitteko te, ministeri, luvata, että kun olette kertonut tehneenne jo yhden hyvän päätöksen, jatkaa tätä, niin että te tulette liikenne- ja viestintäministeriön puolelta turvaamaan sen tarvittavan kansallisen rahoituksen, jotta maakunnan tahto voidaan toteuttaa?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Paha mennä tietenkään lupaamaan sellaisia rahoja, mitä välttämättä ei vielä ole minun taskussani. Kaikki riippuu myös siitä, minkälaisia budjettipäätöksiä tämä talo ja me kaikki yhdessä olemme täällä tekemässä. Mutta sellainen periaatehan on ollut vallalla, jos ajatellaan muitakin liikennemuotoja, että yhteistyötä maakuntien kanssa on tehty monen muunkin liikennemuodon osalta ja lähdetty siitä, että mikäli löytyy sitä maakunnallista panostusta, niin sitten myöskin valtion toimenpitein voidaan tulla mukaan.

Tässä radan sähköistyksessä on joka tapauksessa kyse erittäin isosta investoinnista. Jos lähdetään siitä, että valtio ja kunnat ja maakunta ovat olleet puolet ja puolet mukana, niin tietenkin siinä mielessä nämä summat kohoavat aika suuriksi myös sen maakunnan vastuun osalta. Mutta ilman muuta tätä yhteistyötä, jos sellaista halua löytyy, yhdessä ministeriön ja maakunnan ja alueen kuntien kanssa tullaan viemään eteenpäin.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Olen tätä samaa asiaa kysynyt liikenneministeri Huoviselta kolmessa eri kirjallisessa kysymyksessä. Ensimmäiseen kysymykseen annetussa vastauksessa oli mielenkiintoinen kohta. Te totesitte, että henkilöliikenne Rovaniemi—Kemijärvi-välillä tulee lakkaamaan. Sitten te sanoitte, että sähköistäminen tulee ajankohtaiseksi silloin, jos liikennemäärät tällä rataosuudella kasvavat. Maallikkona minä kyllä ihmettelen, kuinka liikennemäärät voivat kasvaa, jos liikenne ensin lopetetaan.

Mutta kuinka te olette strategisessa suunnittelussa ottaneet huomioon Barentsin alueella alkavat jätti-investoinnit, jotka varmuudella lähtevät liikkeelle? Lapin kansanedustajat vierailivat tammikuussa Murmanskissa, ja me näimme omin silmin ja kuulimme omin korvin, että niistä jätti-investoinneista tulee totta, jolloinka myös tämä Salla—Kantalahti-ratayhteys tulee ajankohtaiseksi. Venäjä sähköistää koko Murmansk—Pietari-rataosuuden, ruotsalaiset panostavat omiin pohjoisen rautatieliikenneyhteyksiinsä, mutta te menette koko ajan toiseen suuntaan.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan nyt korostaa, että liikennehän ei lakkaa, kuten kerroin, ed. Mustajärvi, ja eilen tästä myöskin kävimme keskustelua.

Toinen iso kysymys on sähköistys. Muistutan nyt kansanedustajia siitä, että kun Ratahallintokeskus on tehnyt selvityksiä sähköistämisten tarpeesta, niin niissä selvityksissä ovat olleet lukuisat muutkin raideyhteydet mukana. Ratahallintokeskuksen arvio on ollut erilaisilla mittareilla laskettuna se, että nämä eivät olisi kannattavia investointeja. Tämä on tietenkin vain heidän näkemyksensä.

Mutta minun täytyy tietenkin liikenneministerinä kantaa huolta myös niistä ratayhteyksistä, kuten Vaasa—Seinäjoki, Hanko—Hyvinkää, joissa on aivan oikeutetusti samanlainen vaatimus. Kun me kaikki nämä sähköistyshankkeet ynnäämme, niin siitä tulee iso potti rahaa. Tässä työssä tietenkin toivon yhteistyötä eduskunnan kanssa.

Barentsin alueen hankkeet ovat erittäin merkittäviä. Meillä on nyt nimenomaan käynnissä logistinen kumppanuushanke yhdessä ulkoministeriön kanssa. Yritämme löytää keinoja, (Puhemies koputtaa) joilla myös logistiikka voisi olla Euroopan unionin agendalla (Puhemies: Aika!) nykyistä enemmän.

Tatja Karvonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovinen on käyttänyt hänelle kuuluvaa valtaa ja sopinut VR:n kanssa siitä, että liikenne Rovaniemen ja Kemijärven välillä jatkuu vuoden loppuun. Kiitoksia siitä!

Hieman ihmettelin tämän päivän Kalevaa, josta luin, että Huovinen sanoo jämäkästi, ettei aio luvata hoitaa asiaan eteenpäin, koska kysymys on rahoista ja päätäntävallasta, jota hänellä ei ole.

Olisinkin kysynyt ministeri Huoviselta: Minne se teidän ministerin päätäntävaltanne on kadonnut tänä aikana? Te olette käyttänyt valtaa, joka teille kuuluu, erinomaista. Mutta minkä vuoksi te ette käytä nyt sitä valtaa, joka teillä on?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Muistaakseni siinä haastattelussa puhuin nimenomaan rahoista, enkä ole itsekään koskaan pitänyt sellaisista poliitikoista, jotka kovasti lupailevat sellaisia asioita, joita eivät sitten voi pitää. Luulen, että kansalaisten luottamuskin on siitä aika paljon kiinni.

Mitä sitten tulee tähän, miten jatkon osalta tämän asian suhteen edetään, niin se on kysymys, joka tullaan ratkaisemaan sitten, kun näemme, mikä on joukkoliikenteen koko kehys tämän vuoden lopussa. Koska VR on ilmoittanut, että se ei omana toimintanaan enää tämän vuoden jälkeen tätä jatka, niin silloin on todennäköistä, että mikäli haluamme, että se yhteys säilyy, niin siihen tarvitaan tätä niin sanottua kannattamattomien yhteyksien valtion tukea, jota siis tarvitaan monessa, monessa muussakin paikassa Suomessa.

Maija Rask /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minä esitän kysymykseni pääministerin sijaiselle:

Kävimme eilen myös Ratahallintokeskuksessa, ja siellä todettiin, että investointeja tehdään sen mukaan kuin hyöty—kustannus-laskelmat antavat periksi ja mikä niiden perusteella on tärkeintä. Mutta virkamies siellä totesi, että jos on painavia perusteita, niin voidaan ottaa mukaan myös aluepoliittiset perusteet ja niiden perusteiden pitää silloin tulla eduskunnalta. Kysynkin pääministerin sijaiselta:

Onko teillä tarkoitus tuoda esille aluepolitiikka myös tässä Itä-Lapin kehittämisessä?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Valitettavasti en ole pääministerin sijainen, mutta kaikissa näissä hankkeissa pitää olla myöskin aluepoliittinen arviointi. Nämä asiat joudutaan tietenkin sekä kehysriihen yhteydessä pohtimaan että aivan erityisesti sitten tulevassa varsinaisessa budjettiriihessä.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​