Täysistunnon pöytäkirja 130/2010 vp

PTK 130/2010 vp

130. MAANANTAINA 13. JOULUKUUTA 2010 kello 12.01

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä

 

Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maailmantalouden arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna yli 4 prosenttia. Kasvua ovat tukeneet eri maiden toteuttamat tuki- ja elvytystoimet, mutta suurin merkitys on kehittyvien maiden talouskasvulla. Myös Yhdysvaltain talous on toipunut jossain määrin, mutta ennakoitua hitaammin ja työttömyyden kasvaessa. USA:n talouden ongelmat voivatkin jatkossa hidastaa myös globaalin talouden kasvua.

Euroalueen talouden kasvu on vaatimattomampaa, vaikka komissio nostikin syksyllä tämän vuoden kasvuennusteen 1,7 prosenttiin. Lievästä elpymisestä huolimatta etenkin euroalueen näkymät ovat erittäin epävakaat. Kreikalle ja Irlannille myönnetyt mittavat tukipaketit ovat rauhoittaneet näiden maiden tilannetta toistaiseksi, mutta ne eivät ole vakauttaneet koko euroalueen rahoitusmarkkinoita. (Hälinää)

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Nyt hiljennymme kuuntelemaan esittelypuheenvuoroa.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Mikäli kriisi vielä muihin maihin siirtyy, ovat koko unionialueen julkiset taloudet poikkeuksellisten, suurten ongelmien edessä. Levitessään kriisi vaikuttaisi laajemminkin kansainvälisiin markkinoihin.

Arvoisa puhemies! Onkin syytä todeta selkeästi, että olisi itsensä pettämistä, jos kuvittelisi, että euroalueen rahoituskriisi olisi ohi. Vähintään yhtä todennäköistä on, että pahin on vielä edessäpäin. Vientituloista voimakkaasti riippuvaisena maana Suomen talouden suunta määräytyykin merkittävissä määrin maailman ja euroalueen kehityksestä. Käytännön kokemuksesta on myös todettava, että Suomella ei ole kovin suuria mahdollisuuksia estää globaalin talouskriisin leviämistä meidän omaan kansantalouteemme.

Valtion vuoden 2011 talousarviossa näkyvät edelleen USA:sta alkaneen ja meillä historiallisen nopean taloudellisen syöksyn jäljet. Lievästä elpymisestä huolimatta talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi on välttämätöntä saada Euroopan rahoitusmarkkinat vakautettua ja talous kasvuun. Mikäli tässä ei onnistuta, niin kaikki viime vuosien menestyksekkäät toimet työllisyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden ylläpitämiseksi menettävät merkitystään.

Finanssipolitiikan linjaa ollaan talousarvioesityksen myötä siirtämässä kiristävämpään suuntaan, mutta siitä huolimatta valtion velkaantuminen jatkuu, tosin pienempänä kuin tänä ja edellisenä vuonna. Valtiontalous on jäämässä noin 8 miljardia euroa alijäämäiseksi, eli 50,5 miljardin euron menoista noin 15 prosenttia joudutaan kattamaan velalla. Valtionvelan kokonaismäärä kasvaa ensi vuoden aikana noin 84 miljardiin euroon eli noin 45 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vaikka viime vuosien velkaantuminen on ollut nopeaa, niin siitä huolimatta maamme julkinen velka on kansainvälisesti vertailtuna alhainen ja selvästi alle vakaussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on kantanut mietinnössään huolta maamme työvoiman riittävyydestä korostaen toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä, että julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi luodaan yhtä vaalikautta pidemmälle aikavälille ulottuva ohjelma, jolla luodaan edellytykset talouskasvulle ja jolla myös huolehditaan riittävistä ja kattavista peruspalveluista.

Valiokunta katsoo, että valtion tuottavuusohjelma on tarpeellinen tulevan työvoimatarpeen ja talouskasvun turvaamiseksi sekä julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Valiokunta kuitenkin korostaa, että pelkkä henkilötyövuo-sien vähentäminen ja toiminnan ulkoistaminen eivät takaa työn tuottavuuden paranemista. Henkilöstöä ei tule vähentää etenkään tilanteessa, jossa vähennykset johtavat kustannusten säästöjä suurempiin tulojen menetyksiin. Tehtävien ulkoistamista ei voi puolestaan hyväksyä tilanteessa, jossa se lisää julkisen sektorin menoja.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2011 talousarvion yleisperusteluissa on nostettu esiin myös valtiontalouden kehysmenettelyn kehittämistarpeet. Yleisesti ottaen menettelyn voidaan katsoa toimineen hyvin, ja menokasvua on sen avulla kyetty hillitsemään. Erityisesti vaalikauden ensimmäinen kehys on syytä jatkossakin käsitellä eduskunnassa valtioneuvoston selontekona. Sen sijaan seuraavissa, ainakin välivuosina ja mahdollisesti vain teknisiä muutoksia koskevissa kehyspäätöksissä, olisi syytä harkita kevyempää menettelyä, jossa kehykset käsiteltäisiin esimerkiksi pääministerin ilmoituksen perusteella.

Lisäksi valiokunta on mietinnössään pohtinut lisätalousarviovarausten suuruutta ja varsin joustamattoman menokehyksen suhdetta suuriin investointihankkeisiin. Valiokunta katsoo, että nykyistä lisätalousarviovarausta, joka on tällä hetkellä 300 miljoonaa euroa, voisi pienentää siten, että pienennysvara jätettäisiin käytettäväksi puolivälin tarkistuksen yhteyteen ennalta odottamattomien menojen kattamiseen. Valiokunnan mielestä kehykseen ei tulisi myöskään sisällyttää hankkeen sellaisia kustannuksia, jotka muut rahoittavat valtion sijaan.

Valiokunta viittaa mietinnössään myös aikaisempiin kannanottoihinsa ja toteaa, että kehyksen läpinäkyvyyttä voitaisiin parantaa erottelemalla nykyistä selvemmin investointi- ja käyttömenot toisistaan.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on mietinnössään lisännyt budjetin määrärahoja hallituksen esityksestä 59 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät lisäykset, lähes 20 miljoonaa euroa, valiokunta on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan lisäämällä erityisesti perusväylänpidon ja joukkoliikenteen edistämisen määrärahoja. Vesi- ja viemäröintihankkeisiin on lisätty 7 miljoonaa euroa. Metsähallituksen luontopalvelut saavat 3,6 miljoonaa euroa lisää, ja Metsäntutkimuslaitoksen määrärahat kasvavat 1,6 miljoonalla eurolla. Tämän vuoksi näitä laitoksia uhkaavat irtisanomiset ja lomautukset eivät liene enää tarpeellisia.

Valiokunta on myös lisännyt määrärahoja muun muassa poliisin toimintamenoihin, varusmieskoulutuksen maastopäiviin, nuorten työpajatoimintaan, veteraanien kuntoutukseen, tuomioistuinten toimintaan sekä päihdeäitien hoitoon. (Ed. Martti Korhonen: Kuulostaa enemmälle kuin promille!)

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta edellä olevan perusteella ehdottaa, että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2011 hyväksytään hallituksen esityksen ja sitä täydentävän esityksen sekä valiokunnan siihen tekemien, mietinnössä ilmenevien muutosten mukaisena ja että talousarvioaloitteet 37, 47, 64, 148, 290, 541, 556, 874 ja 915 hyväksytään ja että muut talousarvioaloitteet hylätään ja että talousarviota sovelletaan 1. päivästä tammikuutta 2011 alkaen.

Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta.

Eero Reijonen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Palautekeskustelussa on tämän hallituksen ja vaalikauden viimeinen valtion talousarvio. (Ed. Martti Korhonen: Onneksi!) Keskustelu tarjoaa tilaisuuden tarkastella yleisemminkin vaalikauden talouspolitiikkaa.

Neljä vuotta sitten vaalikauden vaihtumiseen valmistauduttiin hyvin erilaisissa tunnelmissa kuin tänään. Keskustajohtoinen Vanhasen ensimmäinen hallitus oli onnistunut talouspolitiikassaan hyvin. Talous oli kasvanut vuosituhannen vaihteen notkahduksen jälkeen kohinalla. Hallitus oli saavuttanut tavoitteensa 100 000 uuden työpaikan luomisesta. Järkevällä talous- ja veropolitiikalla yrityksiä oli kannustettu kasvamaan ja säilyttämään taseensa vahvana.

Viime vaalien alla keskusteltiin lähinnä siitä, kuinka onnistuneen talouspolitiikan hedelmänä syntynyt niin sanottu jakovara pitäisi käyttää. Keskusta vaati, että erityisesti heikoimmassa asemassa oleville tärkeitä perusetuuksia, kuten minimipäivärahoja, pienimpiä eläkkeitä, lapsilisiä sekä kotihoidon tukea, on korotettava. Myös verotuksen puolella halusimme oikeudenmukaisuutta. Tuloverojen kevennykset piti mielestämme tehdä pieni- ja keskituloisia painottaen. Ajattelimme sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kun vaadimme ruuan arvonlisäveron laskemista. Siitä veronkevennyksestä on hyötyä kaikille, pienituloisille vielä suhteessa enemmän.

Kun kansa äänesti keskustan ykköspaikalle edellisissä eduskuntavaaleissa, saimme hallitusohjelmaan käytännössä kaikki keskeisimmät vaalitavoitteemme. Kun nyt hyväksymme vaalikauden viimeisen budjetin, voi todeta, että myös toteutimme ne. Vaalikauden viimeisessä budjetissa toteutetaan joukko keskustalle äärimmäisen tärkeitä tavoitteita, kuten takuueläke (Ed. Zyskowicz: Eihän siellä hallituksessa ketään muita ollutkaan!) ja lapsilisien sekä kotihoidon tuen sitominen indeksiin.

Arvoisa herra puhemies! Maailmantalouden syvään romahdukseen ei kuitenkaan kukaan osannut varautua. (Ed. Zyskowicz: Eikö edes keskusta?) Kun amerikkalaisilta rahamarkkinoilta alkanut vyöry kulki yli koko maailman, vientivaltaisen teollisuutemme tilaukset loppuivat kuin seinään. Suomen talous syöksyi ilman omaa syytämme historiallisen jyrkkään pudotukseen. Tilanne vaati aivan uudenlaisia keinoja. Yhteiskunnassamme on vielä kipeitä haavoja niistä syvistä leikkauksista, joita 1990-luvun laman jälkeen tehtiin. Silloin syntynyt suurtyöttömyys ja etujen leikkaukset synnyttivät hyvin pitkäaikaista ja yhteiskunnalle kalliiksi tullutta pahoinvointia. Samoja virheitä ei pidä toistaa tällä kertaa. (Ed. Skinnari: Uusia virheitä!)

Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset ovat tehneet parhaansa, että työttömyys ei repeäisi valloilleen. Talouden totaalinen pysähtyminen estettiin määrätietoisella elvytyksellä. Elvytyspolitiikka onnistui hyvin. Suhteessa kansantuotteen ennätykselliseen romahdukseen työttömyys paheni yllättävän vähän ja vain hetkellisesti. Jopa taloustieteilijät olivat yllättyneitä työllisyyden pysymisestä niinkin korkealla tasolla. (Ed. Skinnari: Kattelis vähän eläketilastoja, niin sieltä se löytyis!)

Odotettua parempi työllisyyskehitys ei ollut sattumaa. (Ed. Zyskowicz: Ei, se oli keskustan ansiota!) Vanhasen ensimmäisen hallituksen tekemä yritysverouudistus kannusti yrityksiä pitämään taseensa kunnossa. Vahvat taseet taas auttoivat pitämään kiinni työvoimasta taantuman yli, mikä on erittäin tärkeä asia. Lisäksi valtion järkevästi suhdanneherkimmille aloille suuntaamat elvytystoimet takasivat monille töitä. Lomautusjärjestelmän ansiosta moni välttyi pysyvältä irtisanomiselta. Useissa yrityksissä kannettiin yhteiskuntavastuuta ja huolta osaavasta työvoimasta pitämällä ihmiset töissä, vaikka tilauskirjat eivät kovin paksuja olleetkaan.

Monessa muussa maassa finanssikriisin seu-raukset ovat olleet pahempia. Talouksia on jouduttu tasapainottamaan valtavilla leikkauksilla, palkkojen tuntuvilla alentamisilla ja verojen korotuksilla. Suomessa näin koviin toimiin ei ole jouduttu. Valtiolla on ollut varaa ottaa se lisävelka, jolla taantuman kolhuilta on suojauduttu. Tämä osoittaa, että viimeisen lähes kahdeksan vuoden aikana keskustan johdolla harjoitettu talouspolitiikka on ollut onnistunutta.

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä olemme erikoisessa talouspoliittisessa tilanteessa. Maailmantalous ja valuuttakurssit ovat myllerryksessä. Euroopassa eletään suuria epävarmuuden aikoja. Valtioiden velat kasvavat. Samaan aikaan suomalaisten ihmisten luottamus omaan talouteensa on kuitenkin historiallisen vahva. Mistä tämä kertoo? Se kertoo siitä, että hallitus on onnistunut tehtävässään suojella tavallisia ihmisiä, perheitä ja koteja maailmantalouden myrskyjen kovimmilta iskuilta. Tämä on keskustan eduskuntaryhmälle tärkeä saavutus.

Tällä hetkellä olemme monessa mielessä samanlaisessa tilanteessa kuin vaalikauden alussa. Voimakkaasti kansantalouttamme koetelleen maailmanlaajuisen taantuman takia olemme palanneet suunnilleen samalle taloudellisen hyvinvoinnin tasolle, jolla olimme neljä vuotta sitten. Talous kasvaa, ja työllisyys on lähes samoissa luvuissa kuin silloin.

Finanssikriisin jäljiltä julkisen talouden tasapaino on kuitenkin heikentynyt. Se tarkoittaa, että kulutamme tällä hetkellä enemmän kuin tienaamme. Viime aikoina on keskusteltu siitä, kuinka tasapaino taas saavutetaan. Tätä keskustelua pitää jatkaa, ja puolueiden on paljastettava korttinsa vielä ennen vaaleja. (Ed. Kallis: Ovat paljastaneet aika pitkälle!)

Keskustan eduskuntaryhmä painottaa vastuullista ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävää talouspolitiikkaa. (Ed. Zyskowicz: No, sehän oli selvästi paljastavaa!) Tärkeintä on varjella alkanutta talouskasvua. Vain ja ainoastaan vakaan talouskasvun kautta syntyy työpaikkoja suomalaisille ihmisille. Työpaikkojen kautta valtion talous saadaan tasapainoon ja kunnat kykenevät huolehtimaan peruspalveluista. Kaikista kasvun iduista on nyt pidettävä huolta, ja niitä on ruokittava.

Talous on pohjimmiltaan luottamusta. Kaiken talouspolitiikan pitää tähdätä vakauden ja luottamuksen synnyttämiseen. Siksi hallitus on halunnut tehdä kaikkensa, että vakaus säilyisi koko Euroopan taloudessa. Suomalaisten kannalta oli välttämätöntä mennä mukaan eurooppalaiseen projektiin, jossa Kreikan ja Irlannin tukemisella hankitaan lisäaikaa panna talouden rakenteita kuntoon. (Ed. Martti Korhonen: Kysypä Hoskoselta!) Tässä tähdättiin suomalaisen asuntovelallisen, työläisen ja yrittäjän pelastamiseen niiltä haitoilta, joita suuri finanssimyllerrys mukanaan toisi. Tässä tilanteessa tärkeintä on yrittää koteloida ongelmat sinne, missä ne ovat. (Ed. Arhinmäki: Niskalenkki!) Kansallisesti tärkeintä on hoitaa omat asiamme mahdollisimman hyvin. Vielä nykyäänkin on niin, että vahva talouspolitiikka on oman itsenäisyyden ja päätäntävallan vahvin tae. Olemme oikealla tiellä, sillä Suomen julkinen talous on finanssikriisin jälkeenkin EU-alueen vahvimpia ja alijäämät pienimpiä.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva tulevan vuoden budjetti jatkaa luottamusta ja vakautta ylläpitävää hallituksen linjaa. Talouspolitiikan linja on sovitettu nykytilanteeseen. Elvytyshanoja on käännetty pienemmälle, ja valtion menokuria ollaan kiristämässä. Samalla kuitenkin kohdistetaan lisärahaa heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille ja tulevaisuuden energiaratkaisujen luomiseen.

Budjettia voisi luonnehtia sanoilla "uskottava" ja "turvallinen". Mitään vaalibudjettia ei ole tehty, vaan hallitus jatkaa samaa vastuullista talouspoliittista linjaa, jota on harjoitettu koko vaalikausi. (Ed. Skinnari: Rahat on jaettu!) Muutama historiallisesti tärkeä asia on kuitenkin syytä nostaa esiin.

Tässä budjetissa hallitus toteuttaa keskustan iät ja ajat esillä pitämän tavoitteen sitoa perheille tärkeät etuudet indeksiin. (Ed. Sirnö: Paitsi opintotuki!) Kuinkahan monta kertaa tässäkin salissa on kritisoitu sitä, ettei tukien taso nouse hintojen perässä? Nyt hallitus tekee tuon sidonnan indeksiin. Tästä lähtien tukien arvo ei enää itsestään pienene. Jos joku haluaa perhe-etuja leikata, se pitää jatkossa tehdä selvien leikkauspäätösten avulla. Keskusta ei kannata perhe-etujen leikkaamista.

Toiseksi budjetissa toteutetaan keskustan ajama takuueläke. Takuueläkkeen myötä kaikkein pienimmät eläkkeet nousevat jopa 180 euroa kuukaudessa. Takuueläke koskee joka kymmenettä eläkeläistä, niitä kaikkein pienituloisimpia. He ovat eläkkeensä ansainneet. Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että talouden vai- keuksista huolimatta vähätuloisimpien asemaa voidaan vielä parantaa.

Ensi vuoden budjetissa otetaan suuria askeleita kivihiilen mustasta, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiataloudesta kohti uusiutuvan energian merkittävää lisäkäyttöä. Kyseessä on historiallinen ratkaisu, josta hyöty leviää koko Suomeen. Energiatukien järjestelmää uusitaan niin, että siirrymme entistä kestävämmän energiantuotannon ja -käytön tielle. Tähän tähtäävät niin pienpuun energiatuet kuin kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien korjausavustuksetkin. (Ed. Saarinen: Entäs turve?)

Hallituksen talouspolitiikan linja tähän viimeiseen budjettiin saakka on vakaa ja selkeä. Sen sijaan opposition linja on jäänyt hämäräksi. Oppositiolla ei ole omaa uskottavaa talouspoliittista linjaa. Oppositio on esittänyt lisää menoja sinne ja tänne, mutta todellinen vaihtoehto on jäänyt esittämättä. (Ed. Viitanen: Vähemmän velkaa, puoli miljardia!) Tämäkin osoittaa, että hallituksen luottamusta herättävä linja on järkevä ja suomalaisille ihmisille hyväksi.

Keskustan eduskuntaryhmä hyväksyy vuoden 2011 talousarvion, johon eduskunta on tehnyt tärkeitä täsmennyksiä. Ensi vaalikaudella on tärkeää jatkaa vakaata ja sosiaalisesti oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Valtion velkaantuminen voidaan pysäyttää huolehtimalla talouskasvusta, pitämällä menot kurissa ja huolehtimalla, että palvelut järjestetään koko maassa mahdollisimman järkevällä tavalla. Suomi nousee tästä talouden taantumasta vastuullisella ja luottamusta herättävällä taloudenpidolla.

Olli Nepponen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on vastuullisten valintojen aika. Meidän on valittava, haluammeko kehittää nykymuotoista hyvinvointiyhteiskuntaa vai annammeko sen perusteiden rapautua talousvaikeuksien keskellä. Meidän on valittava, jätämmekö tuleville sukupolville kasvavan velkataakan vai olemmeko valmiita sitä osaltamme keventämään. Kokoomuksen eduskuntaryhmän vastaus on selvä. Hyvinvointiyhteiskunnan periaatteista pidetään kiinni vastuullisella taloudenpidolla myös jatkossa. Velkaantumista on kyettävä rajoittamaan ensisijaisesti talouskasvua vahvistamalla. Tulevaisuuden ongelmiin on varauduttava ajoissa, jotta voimme omalla talouspolitiikallamme turvata suomalaisten hyvinvoinnin myös vaikeina aikoina, kuten tehtiin vuoden 2008 suuren talouspudotuksen jälkeen.

Vastuullisen taloudenpidon merkitystä ei voi liikaa korostaa etenkään nyt, kun koko Euroopan rahoitusmarkkinat ovat maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristysten kourissa. Olemme joutuneet tekemään vaikeita, vaikka perusteltuja, päätöksiä Kreikan ja Irlannin tukemisesta, mutta emme edelleenkään tiedä, onko pahin ohi. Elämme edelleen päivästä päivään ja pyrimme kaikin keinoin ennalta ehkäisemään vastaavien kriisien syntymistä. Vaikka mahdollisuutemme vaikuttaa globaalin talouskriisin leviämiseen ovat rajalliset, kaikki kestävää taloudenpitoa edistävät päätökset parantavat omia vaikutusmahdollisuuksiamme. Kreikalle ja Irlannille muut sanelevat ehtoja talouden vakauttamiseksi. Me voimme sopeuttaa talouttamme huomattavasti kivuttomammin, kun teemme vastuullisia ratkaisuja ennakoivasti itse.

Arvoisa puhemies! Vastuullisia päätöksiä on tehty myös käsittelyssä olevassa talousarvioesityksessä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että talousarvioesityksen täydennyksen yhteydessä velanottoa voitiin vähentää. Aina löytyy houkutuksia käyttää budjetin tuloarvioiden nousua tai arviomäärärahojen säästymistä uusiin menolisäyksiin. Valtionvelan kasvu huomioiden on kuitenkin vastuullista pyrkiä vähentämään velanottoa eikä kasvattaa sitä uusilla, mahdollisesti jopa pysyvillä menoilla.

Velkaantumiseen kiinnittää mietinnössään huomiota myös valtiovarainvaliokunta. Vaikka julkinen velka on kansainvälisesti verrattuna melko alhainen, velan kasvuvauhti on huolestuttava. Valiokunta nostaa esiin huolen valtionvelan korkomenoista. Vaikka korkomenot tuntuvat nyt maltillisilta, jos korkotaso tästä nousee, on odotettavissa mittava menojen kasvu. Kaikki velkojen korkomenoihin käytetty raha on pois muualta. Tämän tietää myös jokainen suomalainen, jolla on esimerkiksi asuntolainaa.

Velkaantumista hillitään ja taloutta sopeutetaan ensisijaisesti kasvun edellytyksiä parantamalla sekä tarpeen mukaan menokurilla ja verotusta kiristämällä. Valtiovarainvaliokunta pitää mietinnössään perusteltuina esimerkiksi energia- ja jäteverojen korotuksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä verotuksen kiristämisen painopisteet on valittu oikein. Verotuksen painopistettä on siirretty ja tulee jatkossakin siirtää ympäristö-, kulutus- ja haittaverotuksen suuntaan työn verottamisesta. Tämä on perusteltua paitsi ympäristön suojelemiseksi (Ed. Kuoppa: Täysin virheellistä!) myös siksi, että kestävä taloudenpito edellyttää toimia, joilla lisätään työllisyyttä, parannetaan tuottavuutta ja vahvistetaan talouskasvua. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi panostukset osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa näistä toimista nostaa esiin erityisesti yliopistorahoituksen 160 miljoonan euron nousun ensi vuodelle. Yliopistouudistuksen toimeenpanoa tuetaan myös yli 200 miljoonan euron panostuksella yliopistojen oman varainkeruun tukemiseen. Valtio maksaa yliopistoille 2,5-kertaisesti summan, jonka ne itse saavat kerättyä. Kaikki tämä rahoitus on lisärahaa yliopistoille. Yliopistojen perusrahoituksesta huolehtii edelleen valtio. Oma varainkeruu on uutta lisäystä laadukkaaseen tutkimukseen ja opetukseen.

Perusopetus ja ammatillinen koulutus huomioidaan budjetissa vahvoilla panostuksilla. Ammatillisen koulutuksen paikkoja on tällä vaalikaudella lisätty yli 12 000, ja perusopetuksen laadun parannukseen kohdennetaan ensi vuonna 80 miljoonaa euroa, mikä on 18 miljoonan euron lisäys tähän vuoteen verrattuna. Näillä toimilla osaltaan torjutaan myös nuorten syrjäytymistä, kun koulutuspaikkoja riittää.

Hallituspuolueet nostivat valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä osaamispanostuksista esiin ammattikorkeakoulujen työelämää ja alueiden kehitystä tukevan, soveltavan tutkimustyön. Tähän tarkoitukseen lisättiin eduskuntakäsittelyssä 600 000 euroa. Tärkeää on myös, että valiokunnan lisäämän rahoituksen turvin opiskelijaterveydenhuoltoa kehitetään ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille päästään käynnistämään YTHS-kokeilu. (Ed. Viitanen: Entäs se indeksisidonnaisuus?)

Unohtaa ei sovi myöskään, että hallitus panostaa vahvasti innovaatiopolitiikkaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan määrärahat kasvavat jälleen ensi vuonna, ja valtiovarainvaliokunta vielä erikseen lisäsi rahoitusta yritysten kansainvälistymiseen.

Arvoisa puhemies! Työn tuottavuuden parantamisella on suuri merkitys talouden tasapainotuksessa. Valtiovarainvaliokunta pitääkin mietinnössään valtion tuottavuusohjelmaa tarpeellisena mutta näkee myös kehittämistarpeita. Huomiota kiinnitetään siihen, että työssäjaksamista ja työviihtyvyyttä on edistettävä. Tämä on kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä tärkeä linjaus. Valiokunta nostaa mietinnössään esiin muun muassa, ettei henkilöstöä tule vähentää tilanteessa, jossa vähennykset voisivat johtaa valtion tulojen menetykseen. Tästä hyvä esimerkki on harmaan talouden torjunta. Työsuojeluun onkin lisätty 500 000 euroa henkilöstön palkkaamiseen. Tämä on hyvä jatko talousarvioesityksen muille harmaata taloutta torjuville toimenpiteille.

Hyvä henkilöstöpolitiikka, hyvien työtapojen ja -käytäntöjen edistäminen sekä tietotekniikan nykyistä parempi hyödyntäminen tuo oikeita tuottavuushyötyjä. Jokaisella on oikeus hyvään työelämään, ja sitä edesauttaa töiden järjestäminen niin, että pystytään keskittymään oikeisiin asioihin ja omassa tekemisessään voi tuntea työn iloa.

Arvoisa puhemies! Työ on tärkeä hyvinvoinnin lähde, mutta on myös paljon niitä, jotka eivät omalla työllä voi parantaa hyvinvointiaan. Köyhyyden kasvulta ei saa sulkea silmiään. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitääkin erittäin tärkeinä etuusparannuksia, jotka kohdistuvat kaikkein pienituloisimmille. Tämä hallitus on kohentanut merkittävästi vaikeimmassa asemassa olevien asemaa. Ensi vuonna voimaan astuva takuueläke on täsmätoimi, joka kohdentuu pienituloisimmille eläkeläisille, nuorista työkyvyttömyyseläkeläisistä pitkän päivätyön kotona tehneisiin ikäihmisiin. Parhaimmillaan eläke nousee puolisoilla lähes 170 euroa kuussa ja yksin asuvilla yli 100 euroa kuukaudessa. (Ed. Tiusanen: Entäs toimeentulotuki?)

Minimiäitiys-, -isyys- ja -vanhempainrahat, erityishoitoraha sekä sairaus- ja kuntoutusrahat nostettiin pitkän odotuksen jälkeen työttömyysturvan tasolle vuonna 2009. Nyt työ jatkuu, kun etuudet sidotaan indeksiin. Lapsilisiin on tehty täsmäkorotukset yksinhuoltaja- ja monilapsisille perheille. Nyt myös ne sidotaan indeksiin. (Ed. Viitanen: Entäs opintotuki?) Näillä ratkaisuilla kaikkein pienituloisimmille korvataan myös ympäristö- ja kulutusverotuksen kiristyminen. (Ed. Zyskowicz: Edustaja kehuu keskustan saavutuksia!)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut siihen, ettei talouden tasapainotuksessa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kohdistu leik-kauksia jatkossakaan. Hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista pidetään kiinni kaikissa tilanteissa. (Ed. Skinnari: Ei ole enää mitään leikattavaa!) On hyvä muistaa, että kestävä julkinen talous on yhteiskunnan haavoittuvimpien etu. Kestävä julkinen talous takaa sen, että joka ainoasta suomalaisesta pidetään huolta vaikeissakin tilanteissa.

Arvoisa puhemies! Valiovarainvaliokunnan budjettikäsittelyn yhtenä painopisteenä olivat ympäristönsuojelu ja luontopalvelut. Itämeren suojelua edistetään budjettiehdotukseen sisältyneen 3 miljoonan euron lisärahoituksen päälle vielä investoimalla öljyntorjuntapuomeihin. Itämerta ja myös sisävesiä suojellaan lisäämällä poistokalastusta. Poistokalastuksella pystytään tehokkaasti vähentämään ravinnepäästöjä ja torjumaan rehevöitymistä.

Metsähallituksen luontopalveluihin lisättiin rahoitusta valtiovarainvaliokunnassa 3,6 miljoonaa euroa. Tällä varmistetaan, ettei luonnon virkistyskäytön palveluita tarvitse karsia vaan luontopalvelut säilyvät mahdollisimman monen suomalaisen ulottuvilla. Tämä on tärkeää erityisesti, koska kansallispuistojen ja virkistyskohteiden kävijämäärät ovat nousussa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää budjetin ympäristöpanostuksia tärkeinä sijoituksina suomalaisten hyvinvointiin, kun muistetaan vielä myös vesi- ja jätevesihuoltoon lisätyt 7,4 miljoonaa euroa. (Ed. Tiusanen: No, miksi sitä asiaa vastustetaan?)

Arvoisa puhemies! Päätöksentekijät punnitaan vaikeissa tilanteissa. Oikea mittari ei ole se, kuka lupaa eniten lisäyksiä budjettiin. Oikea mittari on, kuka pystyy tekemään vastuullisimpia valintoja, valintoja, joissa verotuksen, palveluiden ja etuuksien muutokset kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja tukevat kestävälle pohjalle rakentuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei lupaa kaikille kaikkea hyvää, (Ed. Skinnari: Ei kuin hyvätuloisille!) mutta me lupaamme, että kannamme vastuuta Suomen taloudesta pitkäjänteisesti ja kestävästi. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Me lupaamme, että kouluttautumista, työntekoa ja yritteliäisyyttä tuetaan ja kannustetaan. Suomalaisten hyvinvointi on kaiken päätöksenteon tärkein päämäärä. Nämä painotukset näkyvät myös tässä talousarviossa, jonka kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyy.

Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on vajaassa neljässä vuodessa synkistynyt nopeammin kuin valtionvarainministeri Kataisen sijoitus rankinglistoilla. Maailmantalouden epävarmuus ei ole porvarihallituksen vika, mutta se kantaa raskaan vastuun lukuisista virhearvioista ja jahkailusta. Nyt valtiovarainministeriö arvioi, että ensi vaalikaudella edessä ovat verojen kiristykset ja leikkaukset.

Loppuvuodesta 2008 hallitus ja ministeri Katainen todistelivat, etteivät kansainvälinen rahoituskriisi ja taantuma koske Suomea. Hallitus vei kaavamaisesti läpi keväällä 2007 aivan toisenlaisessa taloustodellisuudessa päättämänsä veronkevennykset. (Ed. Zyskowicz: Nehän osuivat hyvin!) Vain nimi muuttui: suurituloisille kohdistettuja veronalennuksia alettiin kutsua elvytykseksi. Työnantajien kelamaksun poisto siirsi 1 000 miljoonaa euroa perusetuuksien rahoituksesta talousarvion kautta rahoitettavaksi. Viime talvena Katainen arvioi, että niin sanottu elvytyksen aika on ohitse.

Viime toukokuussa hallitus oli EU:n kolkkapoikana ottamassa niskalenkkiä markkinavoimista ja ilman vakuuksia suuntaamassa vero- ja velkarahojamme 1,6 miljardia euroa Kreikalle. Kesäkuun lopulla se esitti Suomen yhtymistä Euroopan rahoitusvakausvälineeseen. Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin: "Useimmat kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että lainoituksen antamiseen ei tule olemaan tarvetta."

Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeätä pohtia, kuinka Suomi selviää. Suomen taloudellinen liikkumavara on kaventunut oikeistohallituksen aikana. Meillä on ensi vuonna 84 miljardia velkaa. Suurilla luotoilla ja takausvastuilla on pahimmillaan kielteinen vaikutus myös Suomen valtiontalouden kestävyyteen, samalla kun valtiolla on tarve tukea riittävää kasvua ja hyvää työllisyyskehitystä sekä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tuottamista. Valtiontalouden kestävyydelle ja kansallisen oman pelastusrenkaamme toimivuudelle on luotu Kreikka- ja Irlanti-ratkaisujen myötä vakavia paineita.

Orastava kasvu vaatii tuekseen täsmäelvytystä, jotta työttömyys laskisi voimakkaasti. (Ed. Zyskowicz: Näinhän on käynyt!) Tämä tarkoittaa panostamista nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, kasvua tukevia investointeja sekä peruspalveluiden nykyistä parempaa rahoitusta. Palveluiden parantamisella on puututtava kasvaneisiin hyvinvointieroihin, kuten terveyseroihin. (Ed. Manninen: Hallituksen linja!)

SDP esittää ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa kasvua ja työllisyyttä edistäviä sekä sosiaalista turvallisuutta parantavia menonlisäyksiä runsaat 850 miljoonaa euroa. Vahvistamme veropohjaa ja lisäämme verotuksen progressiota. Näillä toimilla kasvatamme verotuloja runsaalla 1,3 miljardilla eurolla. Koska vaihtoehtobudjettimme on selvästi ylijäämäinen, otamme vajaat 500 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus.

On oikeudenmukaisuuden aika. (Ed. Heinäluoma: No niin, kuulitteko?) Hyvinvoinnin rahoituksen on perustuttava veronmaksukykyyn. Ensi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme verotuksen progression lisäämistä ja veropohjan vahvistamista oikeudenmukaisella tavalla. Pientä ja keskisuurta eläkettä saavien asemaa on parannettava muun muassa kehittämällä työeläkkeiden indeksijärjestelmää eläkkeensaajien ostovoiman turvaamiseksi. (Ed. Manninen: Tulee kaikille kaikkea!) Oikeistohallitus siirtää vakavasti verotusta pienituloisia rasittaviin tasaveroihin. Työnantajien kelamaksun poisto maksatetaan kohtuuttomilla energiaveroilla lapsiperheillä ja eläkeläisillä. Kelamaksun poiston laskusta kotitaloudet maksavat runsaat 500 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuden kilpailukykyä heikennetään 150 miljoonan energiaveroilla.

Kansallisvarallisuudesta on huolehdittava. Si-tä ei tule alistaa sokeille markkinavoimille. Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista ja tähdättävä työllisyyden sekä omaisuuden arvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava aktiivista omistajaohjausta ja esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa. (Ed. Saarinen: Niin olisi!)

Hallitus on antanut harmaan talouden ja talousrikollisuuden repsahtaa. Pimeä ulkomainen työvoima vaarantaa vakavalla tavalla työmarkkinoiden ja elinkeinotoiminnan toimintakykyä ja myös sisäistä turvallisuutta. Sosialidemokraatit esittävät ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön uudelleen perustamista. Maahanmuuttoviraston toimintamenot on turvattava ja poliisin sekä krp:n talousrikostorjuntakykyä vahvistettava. (Ed. Zyskowicz: Näin on tehty!) Mielenkiintoisia ovat keskusrikospoliisin kokemat voimavarojen leikkausuhat juuri hetkellä, jolloin myös talousrikostutkinta on ulottunut politiikan ja hallinnon rakenteisiin.

Pitkäaikaistyöttömyys oli kasvanut vuoden takaiseen verrattuna liki 40 prosenttia, ja nuorten työttömien määrä on yli 30 000. Tästä huolimatta hallitus esittää työvoimapolitiikan rahoitusta leikattavaksi 60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Määrärahojen taso on alimitoitettu huomioiden, että työttömyyden ennustetaan ensi vuonna pysyvän keskimäärin 8 prosentissa. Hallitus suhtautuu siis välinpitämättömästi korkeaan työttömyysasteeseen. Erityishuomio on suunnattava rakennemuutospaikkakuntiin. Rakennemuutospaikkakunnat tarvitsevat monipuolisempaa työkalupakkia, joka edistää uutta yritystoimintaa ja kasvua. EU-rakennetukia on voitava soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin ja investointeihin.

Veroratkaisujen pohjalta kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentäminen edellyttää arjen turvallisuuden vahvistamista kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja opetustoimen voimavaroja lisäämällä sekä korvamerkityn määrärahan tuomisella aktiiviseen nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuorta työttömyydelle. Pitkäaikaistyöttömyys on myös asiakaslähtöisellä viranomaisten aktiivisella yhteistyöllä katkaistava.

Vaadimme, että hallitus esittää talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi täsmäelvytystä liikenneinvestointeihin, alushankintoihin, asuntorakentamiseen ja kuntien rakennusinvestointeihin. Työllisyysmäärärahojen tasoa on korotettava. Työttömille nuorille tulee taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu, mahdollisuus kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan.

Hallitus ei ole tehnyt pienituloisten asemaan vaikuttavia konkreettisia sosiaaliturvan parannuksia. (Oikealta: On! — Ed. Zyskowicz: Tuohan ei pidä paikkaansa!) Eriarvoisuutta on päinvastoin kasvatettu heikentämällä samaan aikaan hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa ja nostamalla terveyskeskusten ja hammashoidon asiakasmaksuja. Suomessa on Euroopan korkeimmat terveydenhuollon asiakasmaksut. Hallitus on vieläpä väläyttänyt maksuttoman päivähoidon poistoa kaikkein pienituloisimmilta.

Työttömyysturvan vähimmäispäivärahoja on korotettava, ja työmarkkinatuen tarveharkinnasta on luovuttava. Yleistä asumistukijärjestelmää tulee kehittää. Eläkkeensaajien toimeentuloa on parannettava asumistukea korottamalla ja kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden asemaa vahvistettava nostamalla lapsiperheiden toimeentulotukea. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja niiden tasoa madallettava. Pienituloisten aseman helpottamiseksi on myös korotettava kunnallisverotuksen perusvähennyksen määrää. Opintotuki on sidottava indeksiin ja siihen varattava riittävät määrärahat. (Ed. Zyskowicz: Miksi te ette tehneet näitä, kun itse olitte hallituksessa?)

Kunnat lomauttavat, karsivat palvelujaan ja kohdentavat talouden tasapainottamisen niihin palveluihin ja kuntalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Lomautukset koskevat suurimmaksi osaksi juuri sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä mutta myös opettajia. Valtion vastuuta hyvinvointipalveluista ei voida mennä piiloon kuntien selän taakse. (Ed. Zyskowicz: Hieno lista! Miksi te ette toteuttaneet sitä, kun olitte hallituksessa?)

Vaadimme, että kuntien valtionosuuksia korotetaan niiden taloustilanteen parantamiseksi sekä erityisesti lasten ja nuorten sekä vanhusten ja vammaisten julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tason turvaamiseksi. Omaishoidon tuen riittävä rahoitus on turvattava. Omaishoidon tuen siirtoa Kansaneläkelaitokselle ja tuen kriteerien tarkentamista tulee kiirehtiä. Nykymuotoinen henkilöstön irtisanomisohjelmaksi muodostunut valtion tuottavuusohjelma on keskeytettävä ja arvioitava uudelleen tarkastusvaliokunnan yksimielisen johtopäätöksen mukaisesti.

Herra puhemies! Lasten huostaanotot ovat vakava merkki isänmaamme pahoinvoinnista. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti nuoret ja jo aiemmin heikommassa asemassa olleet. 10 000 lasta on tippunut ulos koulujärjestelmästä, terveyserot ovat suuret, ja samaan aikaan, kun taantuma on kasvattanut palvelutarpeita, on käynnistynyt niiden vähentäminen.

Hallitus on vakavalla tavalla vaarantanut sitä kansallisen eheyden ja luottamuksen ilmapiiriä, jolla on pärjättävä vakavan talouskriisin yli. Yhteisvastuu ja selviytyminen edellyttävät valtion vahvempaa taloudellista osallistumista sekä veronmaksukyvyn paremmin huomioon ottavia veronkorotuksia. Tämä on ainut tapa, jolla sosiaalisesti oikeudenmukainen uuden Suomen ja talouden jälleenrakennus onnistuu.

SDP vetoaa jälleen vakavasti hallitukseen kriisin inhimillisten ja taloudellisten seurausten hallitsemiseksi. Kansallisen selviytymisen sekä edustuksellisen demokratian vahvistamiseksi niin hallituksen kuin oppositionkin on istuttava nyt samaan pöytään.

Minna Sirnö /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Politiikka on aina arvovalintojen tekemistä. Ei ole olemassa luonnonvoimia, jotka päättävät puolestamme, mikä on oikein ja mikä väärin. Päätöksiä teemme me poliittisessa vastuussa olevat sen perusteella, ketä tai mitä me arvostamme. Erityisesti huonoina aikoina poliittiset arvovalintamme paljastavat, kenen etua poliitikot ajavat ja miten paljon poliitikot muiden hyvinvointia arvostavat.

Tänään rahan tekemisen moraali, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu ovat kokeneet Euroopan laajuisen pörssiromahduksen. On kauhistuttavaa nähdä, kuinka moni poliitikko on Suomessakin valmis hylkäämään lähimmäisensä ja toteuttamaan raakaa, eriarvoistavaa ja epäoikeudenmukaista politiikkaa. Taantuman ja elvytyksen varjolla julkisia peruspalveluitamme heiken-netään, maksullistetaan ja kaupallistetaan sekä viimesijaista perusturvaamme leikataan.

Hallituksen vihreäksi nimeämä veropolitiikka hämmentää. Se rankaisee suhteessa eniten pienituloisia, eikä sen tarkoituksenakaan ole aikaansaada pysyvää muutosta kohti kestävämpää kehitystä, vaan sitä käytetään ennen kaikkea paikkaamaan epäoikeudenmukaisten, vain rikkaimmille myönnettyjen veroalejen ja verohelpotusten jälkeensä jättämää aukkoa.

Hallituksen harjoittaman veropolitiikan seurauksena ruoka, asuminen, sähkö, lämmitys ja joukkoliikenteen taksat vievät ensi vuonna entistäkin suuremman osan jokaisen suomalaisen tuloista. Erityisesti hallituksen verolinjaukset lisäävät lapsiperheiden, pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja pienituloisten eläkeläisten taloudellista ahdinkoa. Sinivihreä Suomi on myös tutkijoiden mukaan ottanut reippaita askelia kohti yhteiskuntaa, jossa työtätekevien köyhyys syvenee.

Lihavat tai laihat vuodet eivät ole muuttaneet sinivihreän oikeistohallituksen suuria linjoja. Ennen taantumaa ja sen aikana erityisesti lasten ja nuorten toimeentulo-, terveys- ja hyvinvointi-eroja on poliittisilla päätöksillä räikeästi kasvatettu. Tänään köyhimmillä asuinalueilla elävillä lapsilla on kymmenen vuotta lyhyempi eliniän odote kuin vauraammilla alueilla asuvilla lapsilla. Näin on tutkitusti siksi, että perusturvan jälkeenjääneisyys ja poliitikkojen arvovalintoina tekemät lyhytnäköiset leikkaukset terveydenhuollossa, päiväkodeissa ja kouluissa leikkaavat köyhimpien lastemme ja nuortemme hyvinvointia pysyvästi.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta piittaamatonta toimintaa kuvaakin osuvasti se, että erittäin nolona päätöksenä köyhyyden vastaiselle vuodelle kokoomus, keskusta, vihreät ja Rkp yksimielisesti päättivät leikata kaikista syrjäytyneimpien nuorten viimesijaista perusturvaa viidenneksellä tai jopa 40 prosentilla. En ymmärrä, missä kuplassa hallituspuolueiden poliitikot elävät, jos he voivat kuvitella, että ihminen mitenkään selviää 4 eurolla vuorokaudessa. On ihmisten aliarvioimista, että toimeentulotukileikkauspäätöksen kanssa samaan aikaan eräät hallituspuolueista julistautuivat perusturva- ja perustulopuolueiksi. Hallituspuolueiden teothan puhuvat räikeästi aivan toista.

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut myös työllisyyspolitiikassaan. Liian moni nuori jää edelleen ilman koulutus-, harjoittelu- ja työpaikkaa. Liian monen suomalaisen kohdalla hallitus sallii pitkäaikaistyöttömyyden syventymisen. Hallitus hokee, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Silti hallitus laiminlyö oman velvollisuutensa edistää työllistymistä.

Yksityissektorin ulkoistaessa ihmisiä työpaikoilta hyvä hallitus olisi pohtinut, miten julkinen sektori säilyttää ja luo työpaikkoja. Mutta sinivihreä hallitus on toiminut juuri päinvastoin: se on hampaat irvessä pitänyt kiinni tuottavuusohjelmastaan ja ulkoistanut ja jättänyt palkkaamatta väkeä. Hallituksen tuottavuusohjelmaksi nimeämä henkilöstön vähennysohjelma ei ole kansantaloudellisesti kannattava. Se on syventänyt työttömyyttä. Se on edistänyt harmaata taloutta, kun kiinni jäämisen riski on pienentynyt. Ja se on lisännyt veronmaksajien kustannuksia, kun pelkästään valtionhallinnon ostopalveluiden määrä on lisääntynyt viidenneksellä.

Sinivihreä hallitus on valmis menettämään inhimillistä pääomaa syventämällä työttömyyttä. Sinivihreä hallitus on valmis myös kääntämään selkänsä jopa 14 miljardin euron verotuloille vain siksi, että hallitus jääräpäisesti pitää kiinni julkisen sektorin alasajoideologiastaan. Tulokset osoittavat, että hallitus harjoittaa epäjohdonmukaista politiikkaa, joka murentaa hyvinvointivaltion ydintä tavalla, joka syrjäyttää ja lisää kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto on tyytymätön tämän hallituksen tilinpäätökseen. Sinivihreä hallituksemme haluaa Kataisen suulla todistaa, että keskellä ahneuden aiheuttamaa talouskriisiä markkinoita ei voi säädellä kotimaisilla tai kansainvälisillä pelisäännöillä, keinottelijoita ei voi vastuuttaa teoistaan tai Irlannin kaltaiseen epäterveeseen verokilpailuun ei ole mahdollista puuttua. On suorastaan sairasta, että oikeistohallituksemme on kuitenkin valmis jättämään ihmisten perusturvan ja hyvinvoinnin samojen markkinoiden hoidettavaksi. Vasemmisto ei tätä hyväksy. Vasemmisto ei voi hyväksyä sinivih-reää veropolitiikkaa ja tulonjakoa, jossa suurimman verotaakan kantavat vähiten ansaitsevat ja keskituloiset, jossa hylätään eniten apua tarvitsevat ja jossa palkitaan kerta toisensa jälkeen ne, jotka kaikista vähiten kantavat yhteiskuntavastuuta.

Mielestämme hallituksen epäoikeudenmukaisesta ja epäekologisesta veropolitiikasta ei saa edes viherpesulla inhimillisesti tai ekologisesti kestävää. Mielestämme juuri nyt on luotava yksi yhtenäinen ja vähintään 750 euroa kuussa oleva perusturva ensiaskeleena kohti perustuloa. Mielestämme indeksikorotukset olivat tarpeellisia, mutta ne ovat sittenkin vain jälkikäteinen tarkastus jo syödyille menoille.

Mielestämme juuri nyt peruspalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja maksuttomuutta on vahvistettava. Ja mielestämme juuri taloudellinen murros on oikea aika remontoida verotuksemme sellaiseksi, että kaikkea tuloa palkoista osinkoihin verotetaan samojen, oikeudenmukaisesti laadittujen periaatteiden mukaisesti ja aidosti progressiivisesti. Siksi vasemmiston eduskuntaryhmä on tehnyt aloitteet sekä perusturvamallistamme että verouudistuksestamme, ja olemme myös aikoneet edistää niitä tämän talousarvion yhteydessä.

Vasemmiston mielestä juuri nyt on aika osoittaa solidaarisuutta kaikkia maailman köyhiä kohtaan ja kantaa aidosti vastuuta ilmastonmuutoksen hillinnästä. Sinivihreä hallitus ei siihen näytä olevan valmis. Vasemmiston mielestä kansantaloudellisesti kestävää politiikkaa tehdään vain siten, että ketään ei jätetä yksin, että turvaverkot ovat olemassa kaikille niitä tarvitseville, ja siten, että kannamme kaikki vastuuta toisistamme maksukykymme mukaisesti.

Oikeudenmukaisemman politiikan tekeminen ei ole mahdotonta. Se vaatii vain oikeita tekoja. Siksi vasemmiston eduskuntaryhmän arvovalinnat ensi vuoden budjetin osalta poikkeavat oleellisesti hallituksen arvovalinnoista. Me esitämme leikkauksia sotakaluston hankintoihin mutta aitoja tasokorotuksia perusturvaan, ja siksi esitämme myös lisärahoitusta keskeisimpiin peruspalveluihin. Hallituksen luvatessa lisää epätasa-arvoisuutta vasemmisto lupaa yhteisvastuullisempaa politiikkaa ja vahvempia turvaverkkoja. Meidän mielestämme suomalaiset ansaitsevat oikeudenmukaisemman Suomen.

Kirsi Ojansuu /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvio ei ole vain luettelo määrärahoista. Se on yhteiskunnan toiminnan edellytys ja lakien ohella suurin suomalaisten elämään vaikuttava valinta, jonka teemme. Me emme ole olemassa taloutta varten, vaan talous on olemassa meitä varten. (Ed. Petri Salo: Onpa viisasta!) Politiikan ydin tiivistyy budjetissa; se kertoo, mitkä ovat arvomme.

Vihreät on käynyt ja käy omista tavoitteistaan jatkuvaa arvokeskustelua. Valintamme on selvä: katsomme luottavaisina tulevaisuuteen, vastuumme tuntien. Valitsemme ihmisten hyvinvoinnin. Siksi valitsemme ympäristöstä huolehtimisen, syrjäytymisen ehkäisyn ja kukoistavan kansalaistoiminnan. Hyvinvoinnin saavuttaaksemme valitsemme vastuullisen talouspolitiikan, joka ei käperry itseensä.

Arvoisa puhemies! Valintoja on uskallettava tehdä myös silloin, kun puitteet niille ovat vaikeat. Viimeiset pari vuotta ovat kuluneet talouskriisissä taistellen. Hallituksen elvyttävä politiikka on ollut onnistunutta, mistä osoituksena on massatyöttömyyden torjuminen. Paljon on silti edelleen tehtävä, eikä sovi jäädä tuleen makaamaan. Toistan sen kannan, jonka puolueemme puheenjohtaja on useasti kertonut: julkisen kestävyysvajeen paikkaamiseksi vihreät kannattaa veronkorotuksia ja tuottavuuden parantamista. Hyvinvointipalveluista ja sosiaalietuuksista emme ole valmiita leikkaamaan.

Eduskunta joutui jälleen tekemään kipeän päätöksen rauhoittaakseen eurooppalaisia markkinoita. Päätös tukea Irlantia ei ollut helppo mutta asiantuntijoita kuultuamme kuitenkin selvä. Meidän tehtävämme on kantaa huolta suomalaisista, ja sitä teimme lainatakauksen myöntäessämme. (Ed. Tiusanen: Pitäähän hallituksessa pysyä!)

Me vihreät korostamme jatkossakin vastuullisten päätösten tekemistä. Euroopan rahoitusvakautusväline Ervv tähtää nimensä mukaisesti eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen. Olemme sitoutuneet siihen. Olemme myös tyytyväisiä valtiovarainvaliokunnan linjaukseen siitä, että vakautusvälinettä ei tule enää paisuttaa. Omat rajat on asetettava tietoisina omien päätösten seurauksista.

Arvoisa puhemies! Vihreän työministerin kaudella on torjuttu paitsi massatyöttömyys talouskriisin seurauksena myös uhkaava nuorten pitkäaikaistyöttömyys. Tilastot osoittavat, että vajaasta 30 000 nuoresta työttömästä vain noin 600 on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä yli vuoden. Nuorisotyöttömyys on laskenut koko syksyn, ja laskun odotetaan jatkuvan edelleen ensi vuonna. Nuorisotyöttömyyttä siis on, mikä on vakava asia, mutta nuorten pitkäaikaistyöttömyys on vähäistä. Tämä on suuri saavutus etenkin nyt talouskriisin aikana.

Ihmiset eivät kuitenkaan ole vain lukuja tilastoissa, eikä pitkäaikaistyötöntä lohduta se, että muita pitkäaikaistyöttömiä on vähemmän kuin voisi olla. Jokainen ihminen on tärkeä. Siksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus on politiikkamme kantava voima. Tämä näkyy ensi vuoden budjettiesityksessä: työllisyyden tukemiseksi hallitus esittää 535 miljoonaa euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin.

Nuorten työpajatoiminta on erinomainen esimerkki yksilöille räätälöidyistä palveluista. Sivistysvaliokunta totesi budjettilausunnossaan, että työpajojen asiakkaat eivät pääsääntöisesti kuulu siihen ryhmään, joka suhdanteiden parantuessa työllistyy nopeasti tai hakeutuu koulutukseen. Työpajat ovat pitkäjänteisellä toiminnallaan osoittaneet tavoittavansa juuri ne nuoret, joille työllistyminen on kaikista haastavinta. Työpajoissa yhdistyvät työ, yhteisöllisyys, valmennus ja monialaiset viranomaispalvelut. Tämän vuoksi vihreät piti tärkeänä, että työpajojen rahoitus turvataan. Tavoite saavutettiin.

Työllisyyden takaamiseksi toimien on oltava pitkäjänteisiä. On luotava uusia työpaikkoja, ei vain tukityöpaikkoja, jotka siistivät tilastoja. Vihreiden talouspolitiikka perustuu juuri tähän. Uudet työpaikat rakennetaan vihreille aloille ja palveluihin. Nuorten työllistymisessä ollaan tiukasti kiinni, ja räätälöityjä palveluita kehitetään edelleen. Puolustamme myös laadukasta työelämää.

Arvoisa puhemies! Nyky-Suomessa on paljon ihmisiä, joita elämän jossakin vaiheessa uhkaa syrjäytyminen. Meidän vihreiden mielestä yhteiskunnan sivistystaso mitataan siinä, kuinka kaikista vähäosaisimpiin suhtaudutaan. Me tunnustamme sen, että huonot lähtökohdat ja epäonni voivat osua kenen tahansa kohdalle. Ihmisarvoa ei mitata rahassa, mutta rahaa tarvitsee tullakseen toimeen. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle keskimäärin yhden miljoonan.

Hallitus esittää pienimmille eläkkeille kohtuullisen tason turvaavaa takuueläkettä. Lapsilisä, kotihoidon tuki, sairaus- ja vanhempainraha sekä kuntoutusrahan vähimmäistaso esitetään sidottaviksi indeksiin. Näistä uudistuksista olemme erityisen ylpeitä. Ratkaistavaksi kuitenkin vielä jää opiskelijoiden riittävän toimeentulon turvaaminen. Olisimme halunneet sitoa opintotuen indeksiin jo ensi vuodesta lähtien. Emme onnistuneet tässä tavoitteessa, mutta työmme jatkuu määrätietoisesti. Opintotuen sitomisesta indeksiin on päätettävä seuraavassa hallitusohjelmassa.

Arvoisa puhemies! Elämän lähtökohtia voidaan parantaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ensi- ja turvakotien liitto on luonut Suomeen tehokkaan ja hyvän hoitokotien verkoston, jossa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ohjataan päihteettömään ja tasapainoiseen elämään. Olemme pitäneet tärkeänä varmistaa, että päihdeäitien kuntoutumiseen löytyy tulevaisuudessakin riittävät varat. Valtiovarainvaliokunta esittää kuntien valtionosuuksia lisättäväksi ja lisäksi 1,5 miljoonaa euroa korvamerkittyä rahaa tähän tarkoitukseen. Tämä on tärkeää. Tavoitteena on estää monen lapsen syntyminen fas-lapsena.

Arvoisa puhemies! Vihreä kädenjälki näkyy budjetissa vahvana myös ympäristön osalta. Joukkoliikenteeseen osoitettavat lisämäärärahat takaavat Z- ja Y-junien liikennöinnin. Ilmastonmuutoksen hillintään osoitettavan rahoituksen taso säilyy ennallaan, ja siihen sisältyy myös uusia määrärahoja. Budjetti edistää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta. Vihreä verouudistus huomioi polttoaineen energia- ja hiilisisällön. Nämä ovat suuria rakenteellisia muutoksia, ja voimme ylpeinä sanoa tehneemme hartiavoimin työtä esityksen toteutumiseksi.

On olennaista huomata, että ihminen voi itse omalla toiminnallaan hillitä omien kustannusten nousua. Pyrkimys energiatehokkuuteen säästää sitä ympäristöä, jonka keskellä me kaikki elämme. Haluamme myös ohjata työpaikkojen syntymistä ekologisesti kestäville aloille. Tämä on vihreää talouspolitiikkaa parhaimmillaan.

Tunnemme vastuumme myös perinteisessä luonnonsuojelussa. Metsähallituksen luontopalveluita uhkasi toimintojen leikkaaminen, kun budjettiriihessä ei päästy sopuun niiden rahoituksesta. Olen henkilökohtaisesti erittäin ylpeä siitä, että eduskunta tarttui haasteeseen ja löysi rahoituksen Luontopalveluille. Kyse on paitsi kansalaisten mahdollisuuksista luontomatkailuun myös aluetalouden tukemisesta matkailua ja siten työllisyyttä edistämällä. Lisäksi luontopalveluiden rahoitus tukee uusien kansallispuistojen, Selkämeren ja Sipoonkorven kansallispuistojen, toteuttamista.

Eduskunta teki erinomaista työtä vahvistaessaan edellytyksiä Itämeren suojeluun. Hallitus sopi budjettiriihessä 3 miljoonan euron panostuksesta, johon eduskunta vielä lisäsi 800 000 euroa öljyntorjuntapuomeihin ja 1,4 miljoonaa euroa poistokalastukseen. Poistokalastus on tehokas tapa poistaa fosforia vesistöstä.

Vahvaa tahtoa ympäristön tilan parantamiseen löytyy myös eduskunnan esityksistä kos-kien haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa ja siirtoviemäreitä. Siirtoviemäreillä saatetaan pienten ja keskisuurten kuntien haja-asutusta viemäröinnin piiriin. Nyt esitettävällä määrärahalla turvataan aloitettujen hankkeiden saattaminen loppuun ja uusien hankkeiden aloittaminen. Myös luonnonsuojelualueiden hankintaan tarkoitettuja määrärahoja esitetään lisättäväksi.

Arvoisa puhemies! Vihreässä taloudessa ihminen elää hyvinvoivana puhtaassa ympäristössä, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vallitessa. Tällaisessa yhteiskunnassa kansalaisaktiivisuus ja kulttuuri kukoistavat. On tärkeää, että ihmiset voivat omalla toiminnallaan olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa itse valitsemallaan tavalla.

Valtiovarainvaliokunta haluaa avittaa monen järjestön toimintaa: esitykseen on sisällytetty lisärahaa muun muassa rauhanjärjestöille, ympäristöjärjestöille, Ihmisoikeusliitolle, kulttuuri-instituuteille, Monika-Naisille, Kuurojen maailmanliitolle ja Näkövammaisten kirjastolle. Maahanmuuttajien omien järjestöjen tukeminen sekä kiintiöpakolaisten kuntakorvauksien lisääminen osoittavat meidän Vihreiden toimivan vahvasti omien arvojemme mukaan. Emme hyväksy rasismia emmekä syrjintää.

Yliopistolainsäädäntöä tehtäessä yliopistoille luvattiin, että uudistuksesta ei koidu niille lisäkustannuksia. Nyt kuitenkin yliopistojen tuottavuusvaatimukset ja työttömyysvakuutusmaksut uhkaavat syödä sen lisärahoituksen, jonka uusi yliopistoindeksi tuottaa. Ratkaisu yliopistojen työttömyysvakuutusmaksuun on löydettävä hallitusneuvotteluissa ja kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan.

Budjettiesityksessä on myös määrärahoja valtion taidemuseoiden hankintoihin. Taustalla on toiveemme siitä, että taidetta hankittaisiin suomalaisilta nykytaiteilijoilta. Tämä on arvokas tuki suomalaisille taiteilijoille. Olen myös äärimmäisen iloinen siitä, että pääsimme sopuun 16 uudesta taiteilijaeläkkeestä. Tämä on perintö, jonka annamme koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kaikki edellä luetellut toimet, jotka ovat myös budjettiesityksessä näkyvissä, osoittavat, että vihreät toimii tavoitteidensa mukaan. Me puolustamme avointa ja tulevaisuuteen katsovaa Suomea.

Ja sydämelliset kiitokset vielä Hannes Manniselle, Heikki Ollilalle, Olli Nepposelle ja Christina Gestrinille. Teidän kanssanne oli hyvä neuvotella. Opin teiltä paljon tärkeitä asioita, ja teitä tulee ikävä.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Under hösten har vi nåtts av både goda och dåliga nyheter om ekonomin. De goda nyheterna gäller den ekonomiska utvecklingen i vårt land, där sysselsättningsläget förbättrats och näringslivet och företagsvärlden återhämtat sig och förstärkts under det gångna året. De dåliga nyheterna hänför sig till den stora osäkerheten på den internationella finansmarknaden och inom euroområdet och särskilt händelserna i Grekland och Irland och rädslan för att krisen fortsätter att sprida sig till andra euroländer.

Svenska riksdagsgruppen anser att regeringens val att delta i de ekonomiska räddningsoperationerna i Grekland och på Irland har varit riktigt. Ingen kan med säkerhet garantera hur ekonomin och finansmarknaden kommer att utvecklas, men sannolikheten att euroområdet återhämtar sig och att en djupare kris kan undvikas är tack vare de vidtagna åtgärderna större än i det fall att länderna i euroområdet skulle ha lämnat de krisdrabbade länderna ensamma.

En ansvarsfull politik handlar bland annat om att minimera risker även i de fall då besluten är impopulära. Oppositionen har utnyttjat sin position maximalt i dessa stora och allvarliga frågor genom ett agerande som tyvärr varken förvånade eller ingav respekt.

Till det goda och positiva kan konstateras att sysselsättningsläget i Finland förbättrats och speciellt att ungdomsarbetslösheten har minskat under det gångna året. Regeringens kraftiga satsningar på aktiverande åtgärder för ungdomar har haft tydliga positiva effekter. Regeringen har målmedvetet ökat antalet yrkesutbildningsplatser, stött verksamheten vid ungdomsverkstäder och utvecklat den uppsökande ungdomsverksamheten.

I regeringens budgetproposition ingick också andra sociala satsningar på grupper som haft det svårt ekonomiskt. Flera socialstöd såsom barnbidraget och moderskapspenningen binds nu vid index. Under nästa år tas en garantipension i bruk som innebär att inkomsterna för dem som lever på de lägsta pensionerna höjs.

Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä on huolissaan Suomen velkaantumisesta suhteessa bruttokansantuotteen kasvuun. Vaarana on korkojen muodostuminen raskaaksi painolastiksi maamme taloudelle siinä vaiheessa, kun korot alkavat jälleen nousta. Ainoa tapa kestävän talouden ja laadukkaiden peruspalvelujen turvaamiseen on huolehtia siitä, että työllisyyden taso on hyvä, että työvoimaa on riittävästi ja että julkisten menojen ei anneta karata käsistä.

Viime viikolla valtiovarainministeriö esitteli vaatimuksen julkisten menojen tasapainottamisesta 10 miljardilla eurolla lähivuosina. Tuottavuusohjelma on ollut yksi tämän hallituksen ja edellisen hallituksen käyttämä työkalu julkisten menoja hillitsemiseksi. Ohjelman seuranta on tarpeen, jotta varmistuttaisiin siitä, että toimenpiteet todella johtavat tehokkuuden kasvuun ja menojen pienenemiseen eivätkä muodostu pelkäksi irtisanomisohjelmaksi.

Kansainvälistä kilpailukykyä vahvistamme parhaiten Suomessa jatkamalla panostamista tutkimukseen, kehitystoimintaan ja innovaatioihin. Kouluopetusta ja koulussa viihtymistä on priorisoitava vahvasti. Tämän pitää näkyä konkreettisena toimintana myös uuden tuntijakosuunnitelman käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Energiaverouudistus on askel oikeaan suuntaan. Periaate verotuksen muuttamisesta siten, että se perustuu polttoaineiden energiasisältöön ja hiilidioksidi- ja muihin päästöihin, on oikea. Energiapakettiin liittyvien budjettilakien käsittely on osoittanut, että kokonaisuus on monimutkainen ja moniulotteinen. On tärkeää, että hallitus seuraa tarkoin energiaverouudistuksen toteutumista.

Energiaverotuksen tavoitteena tulee olla uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton kiirehtiminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Tähtäin on asetettava tulevaisuuteen ja sitoumuksiin hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tämän vuoksi hallitus on lisännyt tuntuvasti tukea sähkön tuottamiseen biokaasulla, tuulivoimalla ja biopolttoaineilla.

Hallituksen energiaveropakettiin tekemä korjaus siten, että kivihiiltä verotetaan maakaasua ankarammin, oli välttämätön toimenpide. Suurten kaupunkien kaukolämpöjärjestelmät ovat olleet edellytyksenä sähkön ja lämmön energiatehokkaalle tuottamiselle.

Värderade talman! Riksdagens budgetbehandling har resulterat i många förändringar och korrigeringar. Regeringspartierna har enats om att öka budgeten med 59 miljoner euro. Förändringen är liten om man sätter den i relation till regeringens proposition men inte mindre viktig för det. Vi är nöjda med resultatet av förhandlingarna och de tilläggssatsningar finansutskottet föreslår.

Svenska riksdagsgruppen har länge arbetat för att anslagen för miljöarbeten, överföringsledningar och vatten- och avloppsnätet ska hållas på en hög nivå. Därför är vi särskilt glada över att 7 miljoner euro läggs till de anslag som regeringen föreslagit och att riksdagen möjliggör att också nya projekt kan starta vid sidan av de pågående projekten.

Projekten har ofta en stor vattenvårdande och regional betydelse och dessa projekt kan påskyndas genom att staten deltar i finansieringen i investeringsskedet. Att upphöra med statsstödet, så som ryktet säger att finansministeriet önskar, skulle innebära att många långt förda planer skulle läggas på hyllan för att samla damm för långa tider framåt. Det skulle helt strida mot de ställningstaganden riksdagen gjort under de senaste åren.

Riksdagens resurstillägg till Östersjön är större än under något annat år under den här regeringsperioden. Vi lägger till 1,4 miljoner för reduceringsfiske. En miljon av den här summan ska styras till skärgården i Finska viken och Skärgårdshavet och 400 000 till reduceringsfiske i insjöar och bassänger. Med hjälp av tillägget möjliggörs ett omfattande stöd av yrkesmässigt fiske av mindre värdefull fisk så som braxen och mört. Näringsämnen bundna till fisken tas bort från skärgårdsvikarna på ett kostnadseffektivt sätt. Om projektet lyckas fullt ut kommer det att ekonomiskt bära sig självt inom några år. Den här verksamheten är ett av de sätt som Finland är med om att uppfylla de löften man gett inom ramen för Östersjösamarbetet inom Helsingforskommissionen.

Riksdagen ger ett tilläggsanslag på 800 000 euro för anskaffning av oljebekämpningsbommar för öppet hav. Tillägget är viktigt även om det bara korrigerar en liten del av bristerna. Nästa regering måste ytterligare stärka oljebekämpningsberedskapen längs med hela kusten.

För skärgårdsborna finns det ännu ett mycket välkommet tillägg till budgeten, nämligen stödet till skärgårdens förbindelsetrafik. Genom att riksdagen nu lägger till 1,5 miljoner euro kan servicenivån bevaras och tryggas. Sammantaget kan konstateras att riksdagens satsningar på sysselsättningen och miljön i skärgården är omfattande 2011, vilket även motsvarar svenska riksdagsgruppens målsättningar inför förhandlingarna.

Arvoisa puhemies! Jotta Suomi pärjäisi ja menestyisi kovilla globaaleilla markkinoilla, tarvitsemme dynaamisia ja innovatiivisia yrittäjiä, taiteilijoita ja markkinoijia. Eduskunnassa tämä on ollut monella tapaa mielessä vuoden 2011 talousarvion valmistelussa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tämän vuoksi jälleen tänä vuonna toiminut kulttuuri-instituuteille osoitettavan tuen lisäämiseksi. Kulttuuri- ja tiedelaitosten merkitys muun muassa Suomen kulttuuriviennille on tärkeä. Instituuttiverkostossa Suomella on erinomainen suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustaja ja ainutlaatuinen ulkomaanresurssi.

Eduskunta tekee myös muita panostuksia yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi ja vientimarkkinoiden kehittämiseksi. Puutalorakentaminen on yksi osaamisalue, jossa Suomella on suuret mahdollisuudet osaamistason parantamiseen, profiilin nostamiseen ja nykyistä suuremmassa määrin kansainvälisille markkinoille hakeutumiseen.

Arvoisa puhemies! Sosiaalipuolen lisäyksistä haluan nostaa erityisesti esiin päihdeäitien ja nuorisopajojen tuen sekä tuen lisäämisen veteraanien kuntoutukseen. Eduskunta ei tällä kertaa lisännyt lapsi- ja nuorisopsykiatrian voimavaroja, mitä pidämme valitettavana, mutta budjettimietinnössä lapsi- ja nuorisopsykiatriaa on kaikesta huolimatta käsitelty perusteellisesti. Kannatamme lämpimästi toimenpiteitä, joilla parannetaan kriisiperheiden, mielenterveysongelmista kärsivien ja vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten tilannetta. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa myös kolmivuotisen kokeilun käynnistämistä kolmella paikkakunnalla maassamme terveyspalvelujen tarjoamiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoille saman mallin mukaan kuin yliopisto-opiskelijoille.

Ett missförhållande som svenska riksdagsgruppen påtalat är att staten inte har reserverat resurser för att översätta allmänbindande kollektivavtal till svenska. För det här ändamålet reserverar riksdagen nu 230 000 euro i nästa års budget. Ett annat positivt tillägg är stödet till den nya svenskspråkiga barnträdgårdslärarutbildningen i Helsingfors som inleds hösten 2011 i Åbo Akademis och Helsingfors universitets regi.

Slutligen, kollektivtrafiken i glesbygden och väg-, ban- och vattenledstrafiken får sammanlagt ett ansenligt tillskott. Svenska riksdagsgruppen anser att nästa regering bör uppgöra ett program på lång sikt för att bevara trafikinfrastrukturen i vårt land i tryggt och gott skick och för att bibehålla möjligheterna för människor att bo och leva i olika delar av landet. Även bredbandsnätet bör utvecklas vidare enligt denna princip.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei uskoisi, että käsitellään eduskunnan kaikkein tärkeintä asiaa, budjettia: salissa pari ministeriä, ei kovin monta edustajaa hallituspuolueista eikä myöskään oppositiosta. (Välihuutoja) Tämä on kuitenkin se kaikkein tärkein asiakirja, jossa päätetään menoista ja tuloista, ja vaihtoehtoja on aika paljon. Kun olen kuunnellut näitä puheenvuoroja, niin on herännyt kyllä kysymys, mitä kokoomus tekee hallituksessa. En ole huomannut, että te olisitte maininneet, että te olette saaneet yhtään mitään läpi. Vähän tulee semmoinen tunne, että minkä takia te ette aja asioita ja aja yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita.

Arvoisa herra puhemies! Kaikissa puheenvuoroissa on kiitetty paljon, mutta on myöskin moitittu. On todettu, että pahin on edessä, pahimmat ajat ovat edessä. Kun katsoo tätä budjettia, niin ei uskoisi, että pahimmat ajat ovat edessä, vaan luulisi, että hyvät ajat ovat edessä ja pahat ajat takana. Miksi? Jo sen takia, että velkaannumme 8 miljardilla, tai uskallan sanoa, että vähintään 8 miljardilla eurolla, joka on viidesosa valtion verotuloista eli huomattava summa.

Puhutaan paljon työllisyydestä, mutta minkälainen on budjetti? Se on ainakin teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden mielestä sellainen budjetti, joka heikentää kilpailukykyä ja työllisyyttä. Siis meidän tärkeät elinkeinoalat, teknologiateollisuus ja metsäteollisuus, sanovat, että tämä heikentää kilpailukykyä ja työllisyyttä. Puhuvatko he pötyä? Pitääkö se paikkansa? Heikentääkö se kilpailukykyä? Se heikentää aivan varmasti energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä, ja jos kilpailukyky heikkenee, silloin heikkenee myöskin työllisyys. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että työttömyys nousee? En sitä väitä. Minä väitän, että toisenlaisella politiikalla työllisyys olisi parantunut, jos olisi otettu huomioon ne asiat, mitä teollisuus, teknologiateollisuus ja metsäteollisuus, on esittänyt.

Kun ajattelee tätä budjettikäsittelyä, ja aloitin sillä, että on ikävää, että salissa on niin vähän ministereitä ja niin vähän edustajia, se johtuu varmasti siitä, että tämä ei kiinnosta. (Välihuutoja) Miksi se ei kiinnosta? Silloin vika on tässä käsittelyssä. Kolme ja puoli kuukautta käsitellään hallituksen esitystä, ja sitten kun se on valmis, niin todetaan, että siihen on lisätty 59 miljoonaa. Paljon muuta olisi pitänyt lisätä, mutta jäi jostakin syystä lisäämättä.

Onko muissa maissa sitten parempi menettely? Sen minä tiedän Ruotsista, että Ruotsin hallitus antoi talousarvioesityksen lokakuun puolessavälissä ja viime viikolla äänestettiin siitä. Me tulemme äänestämään huomenna. Meillä meni 3,5 kuukautta, Ruotsissa noin 2 kuukautta. Minä luulen ja olen melko varma, että tätä voitaisiin kehittää niin, että myöskin ministerit ja kansanedustat tietäisivät, mitä vaihtoehtoja oppositio esittää. Minä luulen, että hyvin harva ministeri tietää — ja sama koskee hallituksen kansanedustajia ja muitakin kansanedustajia — mikä on esimerkiksi sosialidemokraattien vaihtoehto, mikä on vasemmistoliiton vaihtoehto. [Ed. Saarinen heiluttelee sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettipaperia.] — Niin, kyllä voi heilutella ja sanoa, että tässä se on, mutta kuinka moni tietää, mitä se pitää sisällään? Hyvin hyvin harva.

Kuinka moni tietää, mitä kristillisdemokraat-tien vaihtoehto pitää sisällään? On helppoa sanoa, että ne ovat epärealistisia, siinä on virtuaalirahaa, vaikkei ole paneutunut lainkaan itse vaihtoehtobudjettiin. Minä totean kristillisdemok-raattien vaihtoehtobudjetista, että ei se niin hirveän paljon poikkea hallituksen esityksestä. Siinä on menolisäyksiä noin 350 miljoonaa euroa ja varsin tärkeisiin kohtiin: vanhustenhoitoon, terveydenhuoltoon yli 200 miljoonaa ja yrittäjyyteen noin 80 miljoonaa. Eli sinne meni, 350 miljoonaa jää sitten muuhun. Ovatko nämä tärkeitä asioita? Ovat taatusti. No, miten rahoitetaan? Onko se virtuaalirahaa?

Huomenna me äänestämme tuloverolaista ja tuloveroasteikosta, ja me olemme esittäneet, että mentäisiin vanhalla verotuksella, mikä tarkoittaisi sitä, että säästyisi 450 miljoonaa. Näin helposti tuli rahoitetuksi tämän meidän vaihtoehtobudjettimme menopuolet. Sitten kun te kaikki olette niin huolestuneita velasta ja tulevaisuudesta, niin kyllä me korotamme jonkin verran kokonaisveroastetta. Ruotsissa kokonaisveroaste on noin 49 prosenttia, sama Tanskassa, Suomessa 44, erotus 5—6 prosenttiyksikköä. 5 prosenttiyksikköä merkitsee 9 miljardia. Ei meidän tarvitse niin paljon nostaa. Nostammeko me puolella prosenttiyksiköllä, niin kuin me esitämme? Jos nostetaan puolella prosenttiyksiköllä, se tuo kassaan yli 800 miljoonaa euroa.

Ja mitkä ovat ne meidän kohteemme sitten? Minä olen aivan varma siitä, että seuraava eduskunta päättää pankki- ja luottolaitosten verosta. Missä muodossa, minä en tiedä, minä olen ja moni teistä — oikeastaan kaikki — olemme eläneet sitä aikaa, jolloin pankissa perittiin lainoista 1,6 prosenttia varainsiirtoveroa, tai siihen aikaan leimaveroa, ja pankki peri myöskin luotonva- rausprovision. Kyllä silloinkin lainoja otettiin, mutta kyllä se pikkasen rajoitti sitä luoton kysyntää, kun piti maksaa leimaveroa ja luotonvarausprovisiota, mutta ei meillä mitään pankkikriisiä ollut. (Ed. Mannisen välihuuto) Ei meillä mitään pankkikriisiä ollut, ja minä olen melko vakuuttunut, ed. Manninen, että vähän vastaavanlainen vero tulee seuraavalla kaudella voimaan. (Ed. Mannisen välihuuto) — Sanoitteko te, että selvä? (Ed. Manninen: Sehän on täysin mahdollista!) — Se on täysin selvää. (Naurua ja välihuutoja)

On muitakin sellaisia veroja, joita voidaan hyvin nostaa ilman, että sillä olisi kielteistä vaikutusta työllisyyteen. Eli älkää sanoko, ettei vaihtoehtoja olisi olemassa. Vaihtoehtoja on aina olemassa. Ovatko ne hyviä, ovatko ne huonoja? Minun mielestäni tämä meidän vaihtoehtomme, jossa siis lisätään 350 miljoonalla menoja mutta kerätään kassaan 800 miljoonaa, on parempi vaihtoehto. Näistä vaihtoehdoista meidän olisi pitänyt keskustella niin tässä salissa kuin valiokunnissa, mutta ei ole koskaan tullut esille muuta kuin on vain todettu, että tämmöinen on olemassa, mutta se ei ole realistinen.

Kun valiokunta piti lehdistötilaisuuden tästä mietinnöstä, niin hallituspuolueitten edustajat totesivat, että hallituksen ministerit olivat jättäneet merkitsemättä budjettiin tiedossa olevia määrärahoja. Mainitsin siinä yhteydessä, että tämä on lainvastaista, ja hain sen pykälän, laki valtion talousarviosta, 6 a §, jossa sanotaan, että kaikki tiedossa olevat varainhoitovuoden tulot ja määrärahat kaikkiin tiedossa oleviin varainhoitovuoden menoihin on merkittävä talousarvioon. Jos näin ei tehdä, niin silloinhan rikotaan lakia. Ja jos lakia rikotaan, jos ministeri rikkoo lain, niin mikä on seuraus? Seuraus on pahimmassa tapauksessa syyte valtakunnanoikeudessa. Näin minulle ja meidän ryhmällemme opetettiin silloin, kun me olimme hallituksessa kriisin aikana ja kun joillakin oli myöskin houkutus jättää merkkaamatta tiedossa olevia määrärahoja budjettiin. Eli kyllä laki tässä suhteessa on aika selkeä. Minusta on erittäin hyvä, että tämmöinen asia nousi esille, ja on tärkeää, että lakia tulevaisuudessa noudatetaan. Tämä ei ole mitään populismia, silloin laki on populistinen, vaan tämä on selkeä lainaus laista, ja lakia pitää noudattaa.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Takanamme on yksi Suomen taloushistorian syvimmistä taantumista, kuten valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään. Ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Euroopan rahaliitto on vaikeuksissa, koska se ei perustu taloudellisiin tosiasioihin. Tulemme näkemään, että avustusrahojen kaataminen horjuviin kansantalouksiin ei tuota tulosta ja että lopulta heikot taloudet on pakko irrottaa ylivahvasta eurosta. Ongelmia ei ratkaista lapioimalla rahaa vastuitta ulkomaille ja pelastamalla ylisuuria korkoja perineitä pankkeja.

Perussuomalaisten mielestä jokainen maa on vastuussa omasta taloudestaan, mikä on myös EU:n perusajatus artiklan 125 mukaan, eli jäsenmaat eivät vastaa toistensa veloista. Hallitus on kuitenkin sitonut suomalaiset veronmaksajat holtittomiin takausvastuisiin, jotka mitä ilmeisimmin lankeavat ajan oloon suurelta osin maksettavaksemme. Kreikan osalta tämä on jo selvää, Irlanti jää nähtäväksi, ja muut kuralla olevat euromaat seurannevat perässä. Hallituksen harjoittama epärealistinen, EU:ta orjaileva talouspolitiikka heittää luonnollisesti varjonsa valtion ensi vuoden talousarvioesityksen ylle.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta pitää valtion tuottavuusohjelmaa tarpeellisena, vaikka siinä on käytetty sanaa "tuottavuus" harhaanjohtavasti. Sen sijaan esimerkiksi tarkastusvaliokunta, Valtiontalouden tarkastusvirasto ja palkansaajajärjestöt ehdottavat tuottavuusohjelman lopettamista. Perussuomalaiset ovat esittäneet tuottavuusohjelman lopettamista jo vuosia, koska siinä henkilömäärän mekaaninen vähentäminen on itsetarkoitus. Tämä on johtanut monilla valtionhallinnon sektoreilla kohtuuttomiin tilanteisiin niin henkilöstön kuin toiminnankin osalta, esimerkiksi Tullissa, poliisissa, Rajavartiostossa, syyttäjälaitoksessa ja oikeusistuimissa. Jostain syystä valtionhallinnossa henkilötyövuosista on tullut eurojakin tärkeämpi asia. Se voi kansantalouden kannalta olla vaarallista taloudenpitoa. Joissakin tilanteissa tuottavuusohjelman toteuttaminen on suorastaan lisännyt julkisen sektorin menoja palvelujen heiketessä. Siinä ei kyllä perussuomalaisten mielestä ole mitään järkeä.

Arvoisa puhemies! Budjettiehdotus on taas kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Määrärahoja supistetaan, eikä merkittävää korjausta tullut valtiovarainvaliokunnassakaan. Perussuomalaisten mielestä veteraanikuntoutuksen resurssit ovat edelleen aivan liian vähäiset. Sotilasvammalakiin edelleen sisältyvät haitta-asteeseen pohjautuvat prosenttirajat on poistettava pikaisesti, koska ne jättävät joka toisen sotainvalidin monien valtion korvaamien ja kunnan järjestämien palveluiden ulkopuolelle. Elämme aikaa, jolloin valtiovallalla on viimeiset hetket muistaa isänmaata puolustaneita veteraaneja. Epäkohdat on korjattava kiireesti, ja sitä paitsi ne voidaan korjata ilman merkittävää valtion kulujen kasvattamista, siksi suuri on keski-iältään 88-vuotiaiden veteraanien poistuma lähivuosina. Entä minne hallitus ja valiokunta ovat unohtaneet sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen? Perussuomalaiset kannattavat kaikkien elossa olevien sotaorpojen rekisteröimistä valtiovallan toimesta.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät arvokasta työtään vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella. Työtä ei myöskään tehdä tasa-arvoiselta pohjalta. Kunnat päättävät omaishoidosta ja sen suuruudesta. Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus korostuu entisestään. Tämä on vastoin perustuslain säännöksiä. Perussuomalaiset edellyttävät, että omaishoidon tuki siirretään Kelan kontolle ja siitä tehdään niin sanottu subjektiivinen oikeus. Myös vanhustenhoidolle on saatava selkeä ja velvoittava laki.

Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää perus-tienpitoon hieman lisärahoitusta. Ensi vuodelle esitetty summa ei lähellekään kata niitä suuria parannustarpeita, joita tiestöllämme on. Pelkäämme pahoin, että esitetyillä määrärahoilla tieverkon rapistuminen jatkuu. Esimerkiksi Pohjanmaan maakuntien alueella ei ole juurikaan perusparannettu tai päällystetty sorateitä valtion rahoilla pian viiteentoista vuoteen. Jos jotain on tehty, se on tehty suurelta osin kuntien rahalla ja työllisyysrahoilla. Mikäli perustienpitoon ei saada huomattavaa lisäpanostusta, mitä ilmeisimmin ainoaksi vaihtoehdoksi jää, että isoja investointeja on yksinkertaisesti tehtävä vähemmän ja näitä varoja on siirrettävä perustienpitoon ja teiden ylläpidon rahoitukseen. Liikenneverkon heikon kunnon ja onnettomuustilastojen välistä yhteyttä ei ole virallisesti haluttu selvittää ja tunnustaa. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan pohja, että yritykset pystyvät toimimaan myös reuna-alueilla. Tähän liittyy myös huolehtiminen perusradanpidosta siten, että tavarat siirtyvät ilman nopeus- ja painorajoituksia. Näillä toimilla samalla tuettaisiin työllisyyttä ja valtion taloutta, toisin kuin hallituksen ajamalla energiaverotuksella, joka heikentää pienituloisten ostovoimaa ja vaikeuttaa teollisuuden toimintaedellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut. Siitä kertoo turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten määrä, turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ja hakijoille annetut kohtuuttomat taloudelliset etuudet. Perussuomalaisten mielestä turvapaikkaturismi on tehtävä kannattamattomaksi. Turvapaikanhakijoiden käsittelyyn on saatava riittävät lisäresurssit, muuten koko tilanne karkaa hallitsemattomaksi kriisiksi. (Ed. Rajamäki: On karannut jo!) Toivottavasti muutamat viimeaikaiset lainsäädäntöuudistukset järkevöittävät tilannetta, sillä Ruotsin terrori-iskut antavat valitettavan esimerkin siitä, mitä voi tapahtua myös Pohjoismaissa. Maahanmuuttoviranomaisten lisäksi vankeinhoidosta vastaavat viranomaisemme ovat helisemässä. Etenkin eteläisen Suomen vankilat täyttyvät ulkomaalaisvangeista. Yliasutus synnyttää monenlaisia ongelmia, ei vähiten taloudellisia. Perussuomalaisten mielestä ulkomaalaiset vangit on saatettava aina mahdollisuuksien mukaan omiin kotimaihinsa tuomiotaan istumaan.

Arvoisa puhemies! EU:n edellyttämä suurtilalinja ei ole tuonut autuutta talonpojille. Maataloustulo pienenee tänä vuonna 15 prosenttia. Kaikkiaan maataloustulo on tällä vaalikaudella pienentynyt kolmanneksella vastoin hallitusohjelman kauniita tavoitteita. Jos Suomessa halutaan syödä terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua.

Viime vuosien ongelmat metsien hoidossa ja puun hyödyntämisessä sekä ainainen vaje Kemera-rahoituksessa sekä energiapuun ja energiarangan talteensaannissa tulevat jatkumaan pienestä lisäyksestä huolimatta. Kemera-rahat olisi saatava pikaisesti sellaiselle tasolle, ettei tukimaksatuksia jatkuvasti siirry maksuun seuraavan vuoden määrärahoista, joista viime vuosina on heti mennyt noin 25 prosenttia edellisenä vuonna suoritettuihin metsänparannustöihin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet talousarvioon liittyen useita muutosesityksiä, joilla pyrimme omalta osaltamme korjaamaan pahimpia mietinnön ja hallituksen esityksen epäkohtia. Toivomme, että niille löytyy kannatusta myös muista eduskuntaryhmistä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ja nyt ministeri Kataisen puheenvuoro, jonka aikana avataan V-painike tulevaa debattia silmällä pitäen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Suuret kiitokset puheista. Pystyin vetämään sen johtopäätöksen, että edustajilla on paljon hyvää tahtoa. Jonkun verran olin havaitsevinani myös pahaa tahtoa, en suhteessa kansalaisiin tai yhteiskunnan kehitykseen, mutta ehkä siinä mielessä, että jonkun verran puheissa oli sellaisia virheitä, jotka eivät ole vahinkoja vaan ehkä hieman tahallista tulkintaa. Mutta pääsääntöisesti hyvää tahtoa oli enemmän.

Puhemies! Jos katsoo, mitä ensi vuoden budjettiin ja ylipäänsä lähiaikoina on haluttu tehdä, mitä useissa ryhmäpuheenvuoroissakin arvioitiin, ei siis arvioitu pelkästään seuraavan vuoden budjettia vaan tätä laajempaa kaarta, yksi asia ylitse muiden on työnteon mahdollistaminen. Työnteon ja työllistämisen kannustaminen on ollut hallitukselle se a ja o. Me vaan uskomme siihen, että hyvinvointiyhteiskunta on juuri niin vahva kuin se on työllistämisyhteiskuntana, työnteon yhteiskuntana ja yrittämisen yhteiskuntana. Sen takia muun muassa itsenäisyytemme ajan syvimmän taloustaantuman oloissa hallitus valitsi selkeän linjan: me teemme kaikkemme, jotta tässä maassa kannattaa tehdä töitä, jotta tässä maassa on varaa työllistää ihmisiä, jotta yritykset, joitten taseet ovat vahvoja, kiitos aiem-pien verouudistusten, pystyisivät pitämään tiukan taloudellisen laman olosuhteissa kiinni työntekijöistään eivätkä paniikinomaisesti irtisanoisi.

Tässä onnistuttiin. Kiitos suomalaisille yrityksille siitä, että siellä ei tapahtunut massiivisia joukkoirtisanomisia, joita me pelkäsimme. Totta kai irtisanomisia ja työpaikkojen menettämisiä nähtiin, mutta joka tapauksessa suomalainen yhteiskunta pystyi patoamaan työttömyyden räjähtämisen käsiin. Ja se oli äärettömän hieno saavutus suomalaisilta.

Me halusimme tukea työllistämistä lisäämällä ihmisten ostovoimaa, jotta ostovoima, silloin kun vienti ei vedä, tulisi auttamaan kotimarkkinakysyntää ja sitä kautta pitämään työpaikkoja yllä ja ehkä jopa luomaan uusia. Toisaalta halusimme poistaa kansaneläkemaksun eli antaa työnantajille lisää palkanmaksuvaraa. Mitä vähemmän kustannuksia työntekijän palkkaamisesta tulee, sitä enemmän sitä rahaa riittää palkanmaksuun. Tämä oli meille keskeinen valinta. Siis halusimme pistää paukut työnteon ja työllistämisen mahdollistamiseen, (Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa) siis työnteon ja työllistämisen mahdollistamiseen.

Tämä oli meidän keskeinen tavoitteemme, ja tämä on omalta osaltaan auttanut pitämään yllä paljon paljon parempaa työllisyyttä kuin bkt:n 8 prosentin romahdus olisi muutoin antanut olettaa. Eli työn teettämisen ja työnteon verotusta on tuotu alas, ja jotta saamme verotuloja lisää, olemme kasvattaneet kulutusverotusta. Meillähän on suurin piirtein mennyt niin, että työnteon ja työllistämisen verotusta on tuotu noin 2 miljardia alas tällä vaalikaudella ja vastaavalla summalla on nostettu kulutuksen verotusta. Ja miksi näin? Siksi, että me uskomme, että suorat verot, jotka kohdistuvat nimenomaan työn tekemiseen ja työn teettämiseen, ovat haitallisempia työllisyyden kannalta kuin välilliset verot.

Pienituloisimpien kohdalla välillisen verotuksen nousu sikäli, mikäli se johtaa hintojen nousuun, kompensoidaan. Siis kaikkein pienituloisimpien, etuuksien varassa elävien ihmisten kohdalla se kompensoidaan indeksikorotusten kautta. Eli kun etuudet on sidottu kustannusten nousuun, niin kustannusten nousu otetaan huomioon etuuksien tason nousuna. Tämä hallitus on lisännyt useampia etuuksia mukaan tähän kustannusten nousun arviointiin. Siellä on se opintotuki enää jäljellä. Ihan kaikkeen meillä eivät resurssit ole riittäneet, mutta hyvin paljon on pystytty tekemään.

Arvoisa puhemies! Kun katsomme tulevaa budjettia, siellä tietysti takuueläke on yksi keskeinen perusturvaa vahvistava uudistus. Voidaankin sanoa, että tämä on oikeastaan viimeinen osa tämän hallituksen sosiaalisessa paketissa olevista suurista muutoksista. Niin kuin kaikki tiedämme, tämä hallitus on korottanut perusturvaetuuksia enemmän kuin neljä hallitusta yhteensä. Nyt en muista, oliko se kaksi kertaa enemmän kuin neljä hallitusta yhteensä, mutta joka tapauksessa enemmän kuin neljä hallitusta yhteensä.

Eli meidän filosofiamme on ollut se, että emme halua jakaa 2:ta euroa tai 3:a euroa jokaiselle, vaan haluamme satsata niiden ihmisten hyvinvointiin, jotka eivät voi omasta halustaan huolimatta parantaa omaa elämänlaatuaan vaikkapa kehittämällä omaa osaamistaan tai tekemällä työtä. Tällaisia ihmisiä ovat tietenkin kaikkein pienituloisimmat kansaneläkkeen varassa elävät yksinäiset, iäkkäät naiset, jotka ovat tehneet työnsä perheenäitinä, joille ei ole karttunut ansioeläkettä, tai sitten vammaiset tai sairaat ihmiset. On ollut oikein, että satsaamme nimenomaan heidän elämänsä parantamiseen enemmän sen sijaan, että jaamme jokaiselle vähän jotakin. Eli meillä on ollut tämmöinen perusfilosofia, että työtä mahdollisimman paljon, turvataan työpaikat, mahdollistetaan uusien työpaikkojen syntyminen, ja sitten otetaan vastuuta niistä, jotka ovat kaikkein heikoimpia, jotka eivät omista ponnisteluistaan huolimatta kykene parantamaan oman elämänsä laatua.

Arvoisa puhemies! Meillä on edessä erittäin kovat ajat. Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Näin totesi jo Outi Ojala ollessaan kansanedustaja. Vahva valtiontalous ei ole saavutettu etu, vaan se pitää ansaita joka kerta uudestaan. Kuten totesin, maailmantalous kohteli Suomenkin taloutta hyvin kovasti. Bkt:n 8 prosentin pudotus johti siihen, että me menetimme pysyvällä tavalla verotuloja merkittävästi, ja se on tuonut uuden haasteen julkisen talouden kestävyydelle. Nyt sitä täytyy lähteä korjaamaan.

Meillä on edessä usean vuoden korjausaika. Me joudumme käyttämään ja voimme käyttää paljon rakenteellisia uudistuksia, jotka säästävät paljon kovemmilta, huonommilta vaihtoehdoilta, kuten veroasteen nostolta tai menojen karsinnalta. Mitä tehokkaampi julkinen sektori on, valtio ja kunnat yhteenlaskettuna, sitä vähemmän menetämme rahaa hallintoon, sitä enemmän meille jää rahaa käytettäväksi itse palveluun. Toisaalta työurilla on hyvin merkittävä vaikutus siihen, kuinka paljon meillä on työtä tässä maassa, kuinka paljon me saamme työn kautta tulevia verotuloja hyvinvointiyhteiskuntaan.

Tämä hallitus on tehnyt rakenteellisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat tämän maan tulevaisuuden talouskasvuun ja tulevaisuuden ennustettavuuteen hyvin paljon. Haluaisin mainita oikeastaan kaksi, joista ensimmäinen on energiaratkaisu ydinvoimaratkaisuna ja uusiutuvan energian paketteineen. Näillä on merkittävä vaikutus Suomen talouden tulevaisuudelle. Toiseksi yliopistouudistus on takuuvarmasti asia, joka tuottaa tähän yhteiskuntaan paljon enemmän kuin olemme takavuosina nähneet ja saaneet uutta osaamista, uutta korkeaa perustutkimuksen laatua, jota voidaan soveltaa uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, joista tämä maa ja kansakunta tulee elämään.

Arvoisa puhemies! Olemme käyttäneet verotusta myös välineenä, kuten tuossa aikaisemmin totesin, työllistämisen edistämiseen. Mutta olemme siinä samassa yhteydessä, kun olemme kulutuksen verotusta kiristäneet, tehneet sinne myös laadullisia uudistuksia. Ennen tätä hallitusta välillisiä veroja nostettiin aina vaan staattisesti — nostetaan energiaveroja sen verran kuin halutaan — mutta siellä ei ollut minkään näköisiä ympäristöohjauselementtejä eikä mitään kasvua luovia elementtejä.

Nyt tämä hallitus on tuonut uuden vihreän verouudistusajattelun, jossa ajatus on se, että autolla ajaminen ei ole syntiä tai asunnon lämmittäminen ei ole syntiä, mutta me toivomme, että te kulutatte energiaa, joka on mahdollisimman ympäristöystävällistä. Näin ollen me vältimme sen perinteisen energiaveron korotuksen, jota esimerkiksi sosialidemokraatit tai vasemmistoliitto aikoinaan ollessaan hallituksessa ovat tehneet, eli nostetaan vain energian hintaa katsomatta, onko se puhdasta vai paljon saastuttavaa. Näin ollen me saimme uuden ajattelutavan kulutusverotuksen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa pitkällä jänteellä myös uusien tuotteiden, uuden teknologian, uuden vientiteollisuuden syntymisen Suomeen, kun kysyntää kotimarkkinoilla on lisääntyvästi uusiutuvalla energialla.

Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyys ei ole kovinkaan uhattuna sotilaallisessa mielessä, mutta taloudellinen itsenäisyys on se, josta jokainen maa tällä hetkellä kamppailee. Mitä vahvempi julkinen talous on, sitä vähemmän me olemme markkinavoimien riepoteltavissa. Näin ollen tulevien vuosien haasteet ovat erittäin kovat. Eurooppalainen kriisi ei ole ohi. Me emme tiedä vielä, mihin se johtaa. Meidän arviomme on se, että me voimme vielä välttää totaalikatastrofin, ja sen puolesta teemme jatkuvasti töitä. Meidän on otettava ei vain erävoitto vaan lopullinen voitto tästä markkinalevottomuudesta.

Viime keväänä me näimme, että jos emme olisi toimineet niin kuin toimimme, markkinavoimat olisivat kaataneet usean eurooppalaisen maan ja Suomessa olisi myös mittava taloudellinen hätä ja mittava työttömyys. Otimme silloin siis niskalenkin markkinavoimista, kuten näimme. Silloin maat eivät kaatuneet, mutta emme ottaneet voittoa koko kilpailusta. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) Niskalenkki on se, jossa voimaa pidetään hallussa, mutta se ei ole selätys.

Kuten jokainen silloin huomasi, Eurooppa ei ajautunut lamaan, johon se oli silloin menossa, mutta ongelma on vielä päällä. Ongelman ratkaisu on ensi sijassa ongelmamaiden itsensä tehtävissä, mutta uskon, että myös me muut voimme siinä auttaa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Käydään debattiin.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee historiaa. Nimittäin koskaan aikaisemmin Suomella ei ole ollut euromääräisesti näin paljon velkaa kuin nyt. Ja velkaa on otettu veronkevennysten tekemiseen, josta eniten ovat hyötyneet suurituloiset ihmiset. Veropohjaa on rapautettu tämän hallituskauden aikana yli 8 miljardilla eurolla. Samaan aikaan eriarvoisuus ja pahoinvointi kasvavat.

Olin itse Heikki Hurstin itsenäisyyspäiväjuhlissa ja katsoin, kuinka tuhat ihmistä jonotti itsellensä ruokaa sen takia, että he eivät selviä omasta arjestaan. Minusta olisi ollut vastuullista, että tämä hallitus olisi jo aloittanut julkisen talouden tasapainottamisen tekemällä rakenteellisia uudistuksia ja myöskin vahvistamalla valtion tulopohjaa. Yksi konkreettinen esimerkki olisi ollut pääomatuloveron nostaminen, koska sillä me olisimme saaneet valtiolle lisää tuloja, sosialide-mokraattien esityksen mukaan jopa noin puoli miljardia, mutta myöskin lisänneet sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Kysynkin teiltä, valtiovarainministeri Katainen: (Puhemies: Minuutti!) missä viipyy esitys pääomatuloveron korottamisesta?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet valtiovarainministerin historiallisen katsauksen, joka ulottui jopa 1990-luvulle saakka ja jossa unohtui, että kokoomus on kohta istunut hallituksessa 20 vuotta yhtä pientä taukoa lukuun ottamatta. Mutta sitten nämä ongelmat odottavat edessä. Täällä on jälleen kerran esitelmöity, mitä kaikkea hyviä ensi vuoden budjetissa tulee, mutta saimme pari päivää sitten lukea lehdestä, että valtiovarainministeri Katainen on aloittanut leikkauslistojen teon ja antanut tämän VM:n virkamiesten ja talousneuvoston tehtäväksi. Siis leikkauslistoja ollaan nyt tosiasiassa tekemässä, toisin kuin te olette tähän saakka koko ajan julistanut, kun olemme epäilleet, että tämä veronalennuslinja johtaa siihen, että jossain vaiheessa on tultu pohjalle eikä ole rahaa hoitaa yhteiskunnan peruspalveluja ja sosiaaliturvaa.

Pääomaveron korotus on sellainen asia, jonka puolesta demarit ovat olleet jo pitkään ja ottaneet sen myös vaihtoehtobudjettiin. Täällä salissa moni on sanonut, että näin pitää tehdä, mutta on suuri ihmetys, kuka estää tämän pääomaveron noston. Onko se ministeri Sinnemäki vai ministeri Väyrynen, joka estää tekemästä tästä asiasta ehdotusta?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän ryhmien puheenvuoroja, jotka todistivat, että todellisuudessa mitään suuria eroja ei ole. Nämä vaihtoehdot sinänsä ovat aika näennäisiä, sosialidemokraattienkin verolinja, josta nyt ei näkevä Reettakaan saa oikein selvää. Sinne ovat kelvanneet kyllä energiaverotuksen tulot, vaikka lausumalla ne kumotaan, ja sitten lisätään kansalaisten verotaakkaa jäteverolla 90 miljoonaa, pakkausverolla 150 miljoonaa. Vaikka yritykset maksavatkin ne, niin kyllä kai te ymmärrätte, että kansalaisiltahan yritykset perivät nämä verot. Eiväthän ne omasta kassasta niitä maksa. Energiavero, windfall-vero, 375 miljoonaa — kyllä siitäkin lisälasku tulee.

Ja ed. Kallis, joka niin kuin lipevä kauppaedustaja täällä kertoo omia vaihtoehtojaan: Se 400 miljoonaa ei ole kyllä todellinen vaihtoehto, se ero hallituksen budjettiin, eikä se pelasta Suomea miltään katastrofilta. Se on enemmän tällaista (Puhemies: Minuutti on mennyt!) yleistä hännystelyä kuin mitään tosiasiaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Verotus on keskeisesti kuvaamassa hyvinvointivaltion perusideaa ja ihmisen arvoa ja vähempiosaisista huolehtimista, ja tältä osin veronmaksukyvyn mukainen pääomaverotuksen nosto olisi ensimmäinen tapa tässä edetä. Mutta toinen asia, josta olemme erittäin huolissamme, on nimenomaan tämän sosiaalisen syrjäytymisen vakava kärjistyminen tässä maassa. Me olemme toistamassa ne virheet, joita 1990-luvun alussa tapahtui erityisesti nuorten osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on heikentynyt.

Kokoomuksen markkinavoimien ideologian mukaan vastuuta korostetaan ihmisille itselleen ja annetaan markkinoille ikään kuin keskeisen toimijan rooli. Tämä on aika vakava kysymys kansallisen selviytymisen näkökulmasta. Se edellyttää nimittäin kyllä nyt ihan toisenlaista asennetta kansalliseen eheyteen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Nämä ovat pahimpia asioita, jos tämän kansakunnan eheys (Puhemies: Minuutti!) kärsii teidän ratkaisujenne myötä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron käyttäjä kirkkain silmin väitti, ettei hallitus ole tehnyt pienituloisten asemaan vaikuttaneita konkreettisia parannuksia. Kuitenkin lisärahaa sosiaaliturvaan on tullut vuositasolla jopa 600 miljoonaa verrattuna viime kauden punamultahallituksen saavutuksiin. (Välihuutoja) Eläkeläisten toimeentuloa on parannettu yli kymmenkertaisesti: muun muassa takuueläke, kansaneläkkeiden tasokorotus, eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistaminen, jota kokoomus on vaatinut. Ei ole edes todellista vaihtoehtoa esittää vaan läjäpäin uusia menoli-säyksiä, kun rahaa sosiaaliturvaan on vaihtoehdoissa varattu noin 400 miljoonaa euroa ja esitetty lukematon, lukematon määrä kohteita, mihin se jaettaisiin. Eihän siitä riitä kuin muutama sentti per kohde. Mitä se on todellisuudessa? Ei juuri mitään. Onko tarkoitus, että tällä pitkällä listalla pimitätte vaan todelliset? Saatte nostettua kaikki esiin, mutta mitään ette kuitenkaan niihin kohdenna.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ryhmäpuheet olivat varsin vastuullisia ja te kaikki ymmärsitte, missä taloustilanteessa ollaan. Minusta tärkeintä on kuitenkin se, että me kaikki teemme töitä sen eteen, että tämä talouskasvu jatkuu. Vain sitä kautta meille tulee sitä jaettavaa ja voimme torjua ne leikkauslistat. Se on ainut vaihtoehto.

Täällä ed. Kallis esitti, että vaihtoehtoja on toki olemassa. Mehän kaikki tiedämme sen, että vaihtoehtoja on olemassa, mutta onko parempia esityksiä, (Ed. Kallis: On!) kuin mitä hallitus on tehnyt? Siitä voimme tietysti keskustella.

Näyttää siltä, että sosialidemokraattien laskukone on hieman rapsuttanut erilaisia lukemia kuin mitkä ovat todellisia. Esitätte vaihtoehtobudjetissanne 2 prosentin pääomaveron korotusta ja olette panneet loppusummaksi 500 miljoonaa euroa. Se vaan on tosiasia, että sillä 2 prosentilla ette kyllä pääse lähellekään. Se on noin 100 miljoonaa. Ilmeisesti siihen sisältyy jotakin muuta, mitä ette ole tässä kirjassa halunneet kertoa, mutta ehkä me kuulemme sen tänään.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä demarien linjahan on kerrottu tässä vastalauseessa, ja se kerrottiin jo syyskuussa, kun teimme tämän vaihtoehtobudjettiesityksen. Se on tämmöinen keltainen paperi, jota saa ryhmäkansliasta. Voin kyllä käydä toimittamassa sen myös ed. Reijoselle, jos ette ole vielä ehtinyt tutustua siihen. Siinä on keskeiset ehdotukset sanottu: pääomaverotuksen osalta nostetaan prosenttia ja tehdään se tulojen mukaan nousevaksi, mikä on verotuksen oikeudenmukaisuus-, maksukykyperiaate, ja tehostetaan veronperintää, niin että nämä ulkomaiden hallintarekistereihin nyt piilotetut pääomatulot tulevat myös verotuksen pariin. 500 miljoonaa on aika iso summa. (Ed. Kallis: Ei ole!) Luulisi, että jos oltaisiin rahan suhteen rehellisiä, olisi halukkuutta tarttua tällaiseen tuloon mukaan.

Keskustalle totean, että kun te olitte oppositiossa, niin te ette saaneet aikaan yhtään vaihtoehtobudjettiesitystä. (Ed. Manninen: Ei pidä paikkaansa!) Siinä te olette samalla linjalla perussuomalaisten kanssa, jotka eivät ole myöskään vielä pystyneet kertomaan, (Välihuutoja) miten he rahoittavat tulot ja menot.

Toinen varapuhemies:

Arvoisat edustajat! Mennään nyt ryhmäpuheenvuoron käyttäjien kierros loppuun.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö hehkuttaa jo, että kansantalouttamme tullaan laittamaan kuntoon leikkaamalla perusturvasta ja peruspalveluistamme. Kuuliaisena oppilaana hallitus on jo aloittanut tämän työn erityisesti nuorten kohdalla. Budjettiriihessä leikkasitte 8,5 miljoonaa euroa nuorten työpajoilta ja nuorison työltä ylipäätänsä. Tästä palautitte vain 3 miljoonaa euroa täydennysosassa, eli 5,5 miljoonaa euroa vähemmän on ensi vuonna käytettävissä nuorten työllistämiseen ja nuorisotyöhön kuin tänä vuonna.

Samalla tavalla valtiovarainvaliokunnan enemmistö leikkasi miljoona euroa loppusuoralla ammatillisesta koulutuksesta. Opintorahan jätitte indeksin ulkopuolelle, ja aivan viime viikolla päätitte antaa luvan leikata kaikista huonoimmin pärjäävien nuorten toimeentulotuesta. Hyvä talouspoliitikko pitää huolta siitä, että kansantalouden hintalappu on kokonaisuudessaan tiedossa. Minkä hinnan laitatte näille leikkauksille, mitä olette tällä hetkellä nuorten elämälle tekemässä?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa en unohda koskaan, kun ed. Koski omassa syntymäpäivähaastattelussaan kaksi vuotta sitten tunnusti, että tämä hallitus on oikeudenmukaisempi kuin edellinen hallitus. Se on tärkeä tuki. (Ed. Arhinmäen välihuuto) Elikkä oppositiostakin selkeästi nähdään, että me olemme toimineet oikeudenmukaisemmin kuin edellinen hallitus. (Välihuutoja vasemmalta)

Verotuksesta. Ensiksi demareille: Te puhuitte, että vahvistetaan veropohjaa 1,3 miljardia. Eihän se riitä mihinkään, kun puhutaan 10,5 miljardin rahoituksen aukosta. Teiltä pitäisi olla joitakin muita esityksiä kuin pääomaveron korotus. Te ette esitä omassa vaihtoehtobudjetissanne mitään esimerkiksi rikkaimpien tuloverojen korotuksista. Elikkä hieman ontuvaa on tämä teidän oikeudenmukainen veropolitiikkanne.

Ekologisesta linjasta mikään oppositiopuolue ei kanna vastuuta. Ihmettelen syvästi kaikkien oppositiopuolueiden välinpitämättömyyttä ilmastonmuutoksesta ja ympäristön eteen (Puhemies: Minuutti!) tehtävistä asioista. (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä) Siitä teidät täytyisi todellakin laittaa vastuuseen.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Oppositionens, och särskilt vänsterförbundets hårda kritik av regeringens stimulanspolitik och sysselsättningsbefrämjande åtgärder är märklig. Oppositionen förmår inte medge att sysselsättningsläget speciellt bland ungdomar har förbättrats avsevärt under det gångna året.

Ei pidä paikkaansa, että hallitus olisi laiminlyönyt nuoria, kuten etenkin vasemmistoliitto tässä väittää. (Ed. Arhinmäki: Justiinhan te viime viikolla leikkasitte!) Hallitus on muun muassa lisännyt tukea työpajatoiminnalle, lisännyt opiskelupaikkoja ja panostanut etsivään nuorisotyöhön, ja näillä toimenpiteillä on todellakin ollut vaikutusta. Työttömiä nuoria on 15 prosenttia vähemmän nyt kuin vuosi sitten. Pitää tietenkin paikkansa, että tämä määrä nuorisotyöttömiä on edelleenkin liian korkea. Tätä työtä pitää sen vuoksi jatkaa, mutta tämä suunta on oikea.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä aika lailla ihmettelin ed. Mannisen puheenvuoroa. Hän ei löytänyt kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetista muuta moitittavaa kuin että se 400 miljoonaa on niin pieni summa. Minä en yhtään ihmettele, että pieleen menee, jos 400 miljoonaa on niin pieni summa, että siitä ei suurin piirtein tarvitse välittää.

Olen ministeri Kataisen kanssa samaa mieltä, kun te sanoitte, että työllistäminen on ollut hallitukselle a ja o: se on ollut meillekin a ja o. Miten sitä työllistämistä edistetään? Minä luulen, että meillä on pikkasen eri näkemys siitä, miten sitä parhaiten edistetään. Minun mielestäni ja ryhmämme mielestä sitä edistetään parantamalla yritysten kilpailukykyä, koska silloin yritykset pystyvät työllistämään. Mutta totesin omassa puheenvuorossani, että valitettavasti teknologiateollisuus ja metsäteollisuus ovat ihan oikeassa, kun ne sanovat, että budjetti syö kilpailukykyä ja työllisyyttä, ja sitä minä moitin.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Heinäluomalle sanoisin vaan sen, että ei sillä teidänkään vaihtoehtobudjetillanne ole toistaiseksi ollut mitään merkitystä silloin, kun hallitus runnoo nuo päätöksensä. Ja mitä arvoa te annoitte valtiovarainministerinä oppositiopuolueitten vaihtoehtobudjeteille? Ette yhtään mitään. (Ed. Heinäluoman välihuuto)

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri yleensä sanoo, kuinka pitäisi suhtautua säästäväisesti ja järkevällä tavalla veronmaksajien rahojen käyttöön. Otetaan esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-rata. Nyt sitä viivästytetään, ja jos se menee vuoteen 2020, siitä tulee veronmaksajille yli 200 miljoonan euron lisälasku. (Ed. Kallis: Ei sillä ole mitään merkitystä!) — Ei sillä ole silloin, kun ministeri Katainen siitä puhuu. — Toinen esimerkki on perustienpidossa huonot sillat. Eihän siellä yritystoimintaa voi olla, kun ei kuorma-autolla enää pääse siltojen yli. Se on minun mielestäni sellaista politiikkaa, joka ei ole — ainakaan minun mielestäni — järkevää valtionta-louden kannalta.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toteaisin nyt vielä tästä meidän pääomaveroesityksestämme, että kun se pitää sisällään tämän progressiivisuuden, niin se myöskin kohdentuu silloin hyvätuloisiin ja rikkaisiin. (Ed. Ojansuun välihuuto) — Kyllä luokanopettajan pitäisi ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa.

Arvoisa puhemies! Suomi on porvari-, oikeistohallituksen jälkeen kovin toisennäköinen kuin se oli yli kolme vuotta sitten. Siis teidän puheistanne huolimatta meillä pienituloisten ja köy-hien määrä on dramaattisesti lisääntynyt, (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) meillä pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa vakavalla tavalla. Ja kolmas asia, mistä hallitus ei todellakaan saa pisteitä, liittyy tähän harmaaseen talouteen, rikolliseen toimintaan. Siis meillä pyörii täällä Pääkaupunkiseudulla edelleen satoja rikollisia, rosvoja, jotka eivät maksa veroja tänne, eivät myöskään heidän työntekijänsä. Hallitus on (Puhemies: Minuutti!) tähänkin herännyt vasta loppumetreillä, kolme ja puoli vuotta meni prinsessa ruususen unta.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perjantaina Kataisen ohjeistamat virkamiehet antoivat madonluvut: 10 miljardia euroa ensi vaalikaudella pitäisi leikata, teidän jälkiänne siivota. (Ed. Kallis: No niin pitääkin!) Esimakua siitä, mitä te, ministeri Katainen, esitätte, saatiin viime viikolla, kun kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja Rkp:n äänestäessä leikattiin nuorten toimeentulotukea. Tätä te nyt esitätte entisen perään, leikataan kaikkein heikoimmilta, heikoimmassa asemassa olevilta. Eikö omatunto ollenkaan soimaa?

Te sanoitte, ministeri Katainen, Helsingin Sanomissa: "Vaaleja on vaikea käydä, jos on erilaisia näkemyksiä - -." Minä sanon teille, ministeri Katainen, että meillä on täysin erilainen näkemys. Me emme hyväksy teidän ajamianne leikkauslistoja. Me emme hyväksy juustohöyläämistä.

Sen sijaan tässä budjetissa olisi tarvittu muutoksia veropolitiikkaan, niin että pikkuhiljaa olisivat isotuloiset alkaneet taas maksaa veroja. Kymmenen vuotta sitten ihmisten progressiivisen verotuksen piirissä (Puhemies: Minuutti!) oli kolmasosa tuloista, enää on viidesosa. Tämä kertoo siitä epäoikeudenmukaisuudesta, mitä te olette ajaneet.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan veropoliittinen linja on ollut oikeudenmukainen. Minusta on hämmästyttävää se, että sosialidemokraatit ampuvat tällä pääomaverolla omaan jalkaan. Me kaikki tiedämme, että tarvitaan yrityksille kannustimia, yrittäjät ottavat riskin, ja nyt kun te esitätte huomattavan kovaa korotusta pääomaverotukseen, niin oletteko miettineet oikeasti sitä, että pääomat uhkaavat karata rajojen ulkopuolelle? (Välihuutoja vasemmalta) Me tarvitsemme yrittäjiä, jotka työllistävät täällä, pitävät talouskasvua yllä, ja nyt tämä teidän veropoliittinen linjanne, jota te esitätte, on juuri kaikelle yritystoiminnalle kovinta myrkkyä, tämä, mitä tähän talouskasvun tilanteeseen esitätte.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä nyt todeta saman tien ed. Reijoselle, etteivät jää nämä väärät toteamukset elämään, että pääomatuloveroa maksetaan siihen maahan, missä ihminen asuu. Minun on hyvin vaikea kuvitella, että kaikki ne ihmiset, jotka tällä hetkellä asuvat Suomessa ja maksavat pääomatuloveroa, muuttaisivat täältä pois. Mutta se on oikeudenmukaisuuskysymys, se on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Me maksamme veroa palkasta. Mitä suurempi palkka meillä on, sen suurempi on myöskin veroprosentti. Miksi palkkaveroa ja palkkatuloa kohdellaan näin väärin verrattuna pääomatuloihin? Pääomatulojen pitää olla myöskin sidottuna siihen, kuinka paljon pääomatuloja nostaa. On täysin epäoikeudenmukaista, että mil-joonan pääomatuloista maksetaan vain 28 prosenttia veroa. Kyllä näillä miljonääreillä on varaa maksaa enemmänkin veroa.

Sen takia, arvoisa puhemies, kysyn vielä teiltä, valtiovarainministeri Katainen: Kun kaikki puolueet puheissansa kannattavat sitä, että pääomatuloveroa nostetaan, (Ed. Heinäluoma: Paitsi keskusta!) niin minkä takia te ette ole nyt tässä budjettiesityksessä esittäneet pääomatuloveron nostoa, koska sillä saataisiin myöskin lisää tuloa valtiolle ja sitä kautta voisimme lähteä myöskin korjaamaan tätä (Puhemies: Minuutti!) julkisen talouden kestävyysvajetta umpeen?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan totesi, että valtion velkaantuminen johtuisi ansiotuloveron kevennyksistä. Sehän ei pidä paikkaansa. Kyllä me kaikki tiedämme, että tämä valtion velkaantuminen johtuu siitä, että kohtasimme tässäkin maassa erittäin syvän taantuman, joka lähti käyntiin rahoitusmarkkinoiden kriisistä. (Ed. Skinnari: Se on toinen juttu!) Mutta ne veronkevennykset, joita tällä vaalikaudella on tehty, on kohdennettu nimenomaan oikea-aikaisesti elvyttämään taloutta, ja sen myötä estettiin se, ettei työttömyys missään vaiheessa noussut lähellekään niitä lukemia, mitä silloin, kun taantumaan alun perin oltiin syöksymässä, näytti tulevan. Eli tässä mielessä veropolitiikka on tukenut elvytystä ja mahdollistanut sen, että syrjäytyneitä, työttömiä ja köyhiä ei tulisi enemmän.

Ed. Gustafssonin väite oli myöskin täysin väärä. (Ed. Gustafsson: Mikä?) Eivät nämä viime vuodet ole olleet köyhyysasteen osalta niitä kaikkein dramaattisimpia. Kaikkein dramaattisin kehitys tapahtui 1990-luvun lopussa. Itse asiassa Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan vuonna 2008 suhteellinen köyhyysaste ei enää kasvanut vaan jopa hieman laski. On selvää, että on pystytty suuntausta jonkin verran kääntämään, mutta totta kai meidän pitää jatkossakin tehdä vahvasti töitä sen eteen, että köyhyys ja eriarvoistuminen eivät tässä maassa lisäänny. (Ed. Arhinmäki: Teidän budjettikirjan mukaan köyhyys lisääntyy!)

Perusturvaparannukset — ne on täällä useassa puheenvuorossa tuotu esiin — joita tällä vaalikaudella on tehty, ovat aivan omaa luokkaansa verrattuna aikaisempiin vaalikausiin. Tämän vaalikauden hallitusten sosiaalinen omatunto on ollut erittäin vankka ja hyvä, ja se on näkynyt myöskin veropolitiikassa, kun pienituloisille on kohdennettu kunnallisveron vähennys (Ed. Tiusanen: Kunnissa on ihan toinen tilanne!) ja samoin sitten ruuan arvonlisäveroa alennettu.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä SDP:n varjobudjetithan koko tämän kauden ajan ovat noudattaneet hyvin pitkälle hallituksen perustalous- ja -työllisyyspoliittista linjaa. Oikeastaan siellä on lisätty vähän kaikkien näiden päälle jotakin, mutta sitten sen lisäksi kaikkiin on sisältynyt aina pysyviä menolisäyksiä. Eli jos me olisimme tätä linjaa jatkaneet, niin me olisimme vielä enemmän velkaantuneita tällä hetkellä ja meidän talous- ja työllisyystilanteemme olisi luultavasti hyvin samalla tasolla. Hallitus on nimittäin onnistunut erinomaisesti talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Meidän työllisyystilanteemme on parempi kuin vuonna 2006, ja tällä hetkellä meillä talous kasvaa, mikä on kaiken a ja o, koska nimenomaan talouskasvu on vaihtoehto sille, että me joudumme tekemään leikkauksia tai veronkiristyksiä. Olisi ollut silkkaa hulluutta kiristää veroja nyt. Kun ensin maa oli syvässä taantumassa ja nyt orastava kasvu on lähtenyt liikkeelle, niin miksi ihmeessä me tässä tilanteessa olisimme rangaisseet työntekoa, yrittämistä ja työllistämistä ja sitä kautta ajaneet maan syvemmälle taantumaan, vielä syvempään velkaantumiseen ja suurem-pien (Puhemies: Minuutti!) menokarsintojen eteen, jotka tulevaisuudessa ehkä ovat edessä?

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Sosialidemokraatit puhuvat kovasti pääomaveron nostosta ja kertovat, että 500 miljoonaa sillä tulee. Kaikki tietävät sen, että puhtaalla pääomaveroprosentin 2 prosenttiyksikön nostolla tulee reilut 100 miljoonaa. Mutta kun käydään teidän lakiesityksenne läpi, minkä te syksyllä jätitte, niin tilannehan on se, että ensinnä yritys maksaa 26 prosenttia veroa, sen jälkeen jokaisesta eurosta yrittäjä maksaa 30 prosenttia veroa. Mikä tässä on progressiivista? Minulle tämä on jäänyt hyvin epäselväksi, mikä tässä on progressiivista. Samalla me olemme tilanteessa, jossa nimenomaan nämä pk-yritykset ovat pystyneet pitämään Suomessa taloutta ja kasvua yllä. Tämän teidän uudistuksenne jälkeen yrittäjä maksaa kovempaa verotusta kuin ansiotulonsaaja. Tässä tilanteessa on vaikea kuvitella, mistä löydetään ne henkilöt, jotka siirtyvät yrittäjiksi, luomaan uusia työpaikkoja.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt en kyllä enää tiedä, mikä tämä keskustan pääomaverolinja oikein on, kun täällä ed. Reijonen ankarasti sanoi, minkä takia pääomaverotukseen ei saa puuttua. Kyllä voidaan nostaa arvonlisäveroa, joka kohdistuu, niin kuin kaikki tietävät, kipeimmin aina yhteiskunnan pienituloisiin ihmisiin. (Ed. Arhinmäki: Ja yrittäjiin!) Se kyllä keskustalle käy ja näköjään kokoomukselle, ja kokoomuksen politiikkaahan se on. Nyt ed. Lintiläkin täällä ryhtyy sanomaan, että hirveätä, kauheata, jos pääomatuloverotus muuttuisi tulojen mukaan nousevaksi. Mutta minulla on tässä, arvoisa ed. Lintilä, teidän eduskuntaryhmänne puheenjohtajan Timo Kallin kannanotto, jossa hän vaatii, että pääomaverotus pitää muuttaa progressiiviseksi eli tulojen mukaan lisääntyväksi. (Ed. Zyskowiczin välihuuto) Hän ei nyt ikävä kyllä ole täällä paikan päällä, mutta voisiko joku auktoriteetti keskustasta sanoa, mikä tämä teidän pääomaverolinjanne oikein on? Onko se sitä, että vähennetään pääomatulojen verotusta, sitä, että pidetään ennallaan, vai sitä, että muutetaan tulojen mukaan lisääntyväksi, niin kuin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalli on sanonut?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on todettu, että hallitus on halunnut erittäin syvän taantuman aikana pitää huolta siitä, että yrityksissä olisi varaa maksaa mahdollisimman monelle palkkaa, ja myös siitä, että työntekijöillä ja eläkkeensaajilla olisi mahdollisimman hyvä ostovoima, jotta he voivat käyttää toisten suomalaisten tarjoamia palveluja. Tämä politiikka on onnistunut erittäin hyvin.

Nyt meidän pitää katsoa tulevaisuuteen kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin meidän pitää pystyä vakauttamaan valtiontalous niin, että se ei velkaannu velkaantumistaan, ja toiseksi tähän maahan pitää saada uutta kasvua eli uusia työpaikkoja. Me olemme hyvinvointiyhteiskunta, joka perustuu korkeaan tuottavuuteen, ja korkea tuottavuus on ikään kuin luovaa tuhoa: aina jotakin menee, mutta aina jotakin tulee tilalle. Moni hevoskuski menetti työpaikkansa silloin, kun autot tulivat markkinoille ja taksikuskit rupesivat kuljettamaan nopeammin tavaroita — vähän ontuva vertaus, mutta joka tapauksessa tämän maan pitää olla semmoinen, että täällä aina tapahtuu jotakin uutta. Silloin se verotus on aivan olennainen kysymys. Minä henkilökohtaisesti kannatan pääomatuloveron nostoa sen takia, että se lisää oikeudenmukaisuutta, (Ed. Saarinen: Esityksiä!) mutta se kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun me uudistamme ylipäänsä verotusta, niin että se pääomatulon verotus yksinään ei tuhoa kasvua ja yrittäjyyttä, jonka hedelmistä me muutkin nautimme kuin yrittäjät itse. Me haluamme tähän maahan uusia työpaikkoja, me haluamme tähän maahan semmoisia yrityksiä, jotka kasvavat ja tarjoavat työpaikkoja, maksavat paljon veroja. Silloin nämä muutokset, jotka vaikuttavat vaikkapa työllistämisen mahdollisuuksiin, kannattaa tehdä yhdellä kertaa. Mutta olen sitä mieltä, että näiden muutosten täytyy olla sellaisia, että a) ne tuovat lisää verotuloja, b) lisäävät kasvua ja c) lisäävät oikeudenmukaisuutta.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP:n edustajat Urpilainen ja Heinäluoma, olette täällä peräänkuuluttaneet kokoomuksen kantaa pääomaverotukseen. Tässä kuulitte, me kannatamme sitä osana verouudistusta (Ed. Heinäluoma: Mutta ette tee mitään!) mutta sillä tavalla, että se myöskin kannustaa yrittäjyyteen, tuo lisää työpaikkoja, ja ennen kaikkea oikeudenmukaisuussyistä. Mutta kysyn teiltä, missä teidän esityksenne on. Lakialoitetta pääomaverotuksen uudistamiseksi, kiristämiseksi, ei ole kuulunut. Taitaa olla teille vaikein paikka, kun tuota esitystä ei kuulu.

Kysyn tässä vielä, ed. Rajamäki, siitä, kun väititte täällä, että tämä hallitus ei ole tehnyt mitään kaikkein pienituloisimpien aseman parantamiseksi. Tällaista väitettä, joka on täysin perusteeton, täysin vailla pohjaa, (Ed. Manninen: Rajamäki ei ole lukenut papereita!) tässä salissa on kyllä vaikea uskoa kuulevansa. Juuri valtiovarainministeri ja useat kansanedustajat ovat tässä sanoneet, että tämä hallitus, aivan kuten pääministeri sanoi, on tehnyt enemmän pienituloisten perusturvan eteen kuin monta hallitusta aikaisemmin: Minimipäivärahat on nostettu (Puhemies: Minuutti!) työttömyysturvan tasolle. Ne sidotaan nyt indeksiin. Opintotukea on nostettu. Eläkkeisiin, (Puhemies: Minuutti!) kansaneläkkeeseen ja työeläkkeeseen, on tullut enemmän rahaa, kymmenkertainen määrä, kuin punamultahallituksen aikana. Kysynkin, mihin te ...

Toinen varapuhemies:

Ed. Sarkomaa, minuutti koskee myös teitä!

Puhuja:

... tämän väitteen perustatte, ed. Rajamäki.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen omatunto on ollut aika valikoiva, ja kyllä tässä inhimillisessä ja taloudellisessa kriisissä esimerkiksi ed. Nepposelta toivoisi nöyryyttä enemmän. Minä luen tässä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtajan Riitta Särkelän faktat runsas viikko sitten. Hän sanoo, että väestöryhmien väliset ja sisäiset hyvinvointierot ovat kasvaneet, 151 000 lasta köyhyydessä, 10 000 lasta tippunut ulos koulutusjärjestelmästä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa on 12 vuoteen suurimmat erot kuntien välillä. Sosiaalipalvelujen turvaa-misedellytykset ovat heikentyneet tänä vuonna yli neljänneksellä alueista, perusterveydenhuollossa kolmanneksella alueista. Riskinä on uusien syrjäytyneiden ryhmien, erityisesti nuorten, syntyminen.

Palvelut ohentuvat, vastuuta siirretään ihmisille. Terveydenhuollossa on korkeimmat asiakasmaksut, joita te vaan lisäätte. Teidän Kela-hutaisunne tulee merkitsemään lapsiperheille ja eläkeläisperheille 300—400 euron maksujen korotuksia. Te heikennätte ostovoimaa liikenteen, (Puhemies: Minuutti!) asumisen kustannuksella. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun kuntien toimintakyky sosiaali- ja terveyspalveluissa heikkenee, (Puhemies: Minuutti!) arjen turvallisuus heikkenee. Tämä kärjistää tätä tilannetta, että on teidän omatuntonne (Puhemies: Ed. Rajamäki, minuutti on kulunut!) aika venyvä käsite.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Rajamäki luettelee tällaisia, jotka ovat tuolta tilastoista nousseet esiin, (Ed. Gustafsson: Asiantuntijan lausunto!) olisimme odottaneet tietenkin, että te olisitte kohdentaneet rahat juuri niihin, mitkä te nostitte — nuo vaikeat kohdat — esille. Mutta te luettelitte melkein kaikki, mitkä etuisuuksia ovat, ja 400 miljoonaa vaan suuntasitte. Kyllä teidänkin pitäisi pystyä painopisteet määrittämään niihin kohteisiin, mitä te haluatte parantaa. Kun tämä hallitus on punamultahallitukseen verrattuna lisännyt 600 miljoonaa euroa vuositasolla kaikkein heikompiosaisten elämisen parantamiseen, se on valtava ero. Ja nyt te vaan luettelette 400 miljoonaa, heitätte niin kuin höyhenet tuuleen ettekä kohdenna niitä juuri mihinkään niihin kohteisiin, mitkä te, ed. Rajamäki, nostitte esille.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota kiusalliseen yksityiskohtaan, valtion lainojen korkoihin. Nimittäin tässähän varaudutaan nyt siihen, että 1,9 miljardia euroa maksetaan pelkkiä korkoja tulevana vuonna. Tähän keskusteluun on tullut aika mielenkiintoinen sävy melkein, sanoisinko, viime tuntien aikana sillä tavalla, että eurobondit ovat tulleet kuvaan mukaan. Jos Suomi lähtisi siihen savottaan mukaan, niin me olisimme kai siinä hyväosaisissa, jotka saavat luvan maksaa vielä niistä lainoista suurempaa korkoa kuin me nyt tällä hetkellä maksamme. Arvoisa valtiovarainministeri on aika jämäkästi sanonut, että ei tule pakettia. Niin te olette muuten sanonut aika monta kertaa muutenkin tähän eurokeskusteluun. Mikä mahdollisuus, arvoisa valtiovarainministeri, on siihen, että siinä käykin vähän ohkoosesti elikkä markkinat pakottavat meidät siihen, että me olemme eurobondeissa mukana?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä puhutaan paljon tuosta 600 miljoonasta, että sillä on tuettu köyhiä. Se pitää paikkaansa. Mutta 450 miljoonaa annetaan tuloveronkevennyksinä ensi vuonna, ja se ei tule köyhille, se tulee keskituloisille ja hyvätuloisille. Miksi me emme voisi osallistua, kun puhutaan siitä, että kaikkien pitää osallistua talkoisiin — osallistuisimme, emmekä hyväksyisi tuota tuloveroasteikkoa? Ed. Orpo sanoi, että olisi myrkkyä korottaa veroja nyt. No, hallitus korottaa sähköveroa lähes miljardilla eurolla. Se merkitsee lisämenoa miljardi, siis 750 ... (Ed. Heinäluoma: Plus alvi!) — Kyllä, kyllä, 750 miljoonaa plus alvi. — Se tekee melkein miljardin. Onko se myrkkyä, ed. Orpo? Minun mielestäni se ei ole myrkkyä, koska se on välttämätöntä, mutta olisi pitänyt tehdä ne muutokset, mitä me esitimme (Puhemies: Minuutti!) ja jotka olisivat johtaneet siihen, että teollisuuden ja yrittäjien vero ei olisi noussut niin paljon.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis, tarkoitin nimenomaan, että olisi myrkkyä nostaa työn, yrittämisen ja työllistämisen kustannuksia ja verotusta. Se olisi pahinta, mitä nyt olisi voitu tehdä, ja on ollut hyvä, että olemme tehneet päinvastaisia liikkeitä tämän taantuman keskellä. Me olemme voineet tukea sillä työllistymistä, ja meidän työllistymiskehityksemme onkin ollut erinomaisen hyvää. Tämä on ollut hyvin järkevää politiikkaa, ja jos tähän olisi yhdistynyt vielä se, että me emme olisi valinneet tietoista linjaa, että annamme valtion nyt velkaantua, niin me olisimme joutuneet tekemään samaan aikaan myöskin leik- kauksia. Tämä kokonaisuus on ollut erittäin onnistunut, ja tällä hetkellä me menemme erittäin hyvään suuntaan. Kun työllisyystilanne paranee, talous paranee, sen jälkeen me olemme tilanteessa, jossa me voimme tarkkailla ihan eri kokonaistaloudellisessa tilanteessa menopuolta ja myöskin tulopuolta.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus ja valtiovarainministeri Katainen ovat perustelleet vero- ja tuloverojen kevennyksiä työnteon kannustamisella. Tukholman yliopiston kansataloustieteen professori Markus Jäntti toteaa, että peruste on kestämätön, sillä monet veromuodot kohdistuvat työhön: arvonlisävero, kuntavero, työntekijämaksut, työnantajamaksut. Miksi tästä kirjosta juuri ainoana progressiivista elementtiä pitää alentaa? Lopulta on kyse valitusta politiikasta.

Elikkä valitaan sellainen politiikka, joka suosii hyvätuloisia. Se on tämän hallituksen linja ollut, ja sitä ei voi kannattaa. Me esitimme suurituloisille kireämpää veroasteikkoa, mutta se äänestettiin nurin. Ja vielä lopuksi, valtiovarainministeri Katainen, kun te puhuitte, että te otitte niskalenkin markkinavoimista, niin minä toivoisin, että ottaisitte koulutusta ja oppia ed. Asellilta. Hän varmaan tietää, mimmoinen on niskalenkki, joka pitää.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän ed. Rajamäen listaan haluaisin minäkin palata ja kysyä sitä — ellei olisi tehty toimenpiteitä esimerkiksi nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi, ellei olisi tarkasteltu velkamääriä eri tavalla ja ellei olisi tehty perusparannusuudistuksia — minkähänlaiselta se ed. Rajamäen lista näyttäisi silloin. (Ed. Rajamäki: Kyllä se on ihan riittävän kauhea!) Huomautan vielä siitä, että nämä listojen luvut tulevat tietysti jälkipainotteisina ja niitä on hyvä tarkastella seuraavana vuonna.

Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeriltä: Kun viime viikolla saimme valtiovarainministeriöstä madonlukuja, niin sanotusti, kuinka paljon on leikattava tai tehtävä muita rakenteellisia uudistuksia — summa oli 10 miljardia — niin kysyisin sitä, kuinka kauan meillä on varaa pitää yllä tätä nykyistä valionosuusjärjestelmää, joka ruokkii jälkiseuraamusten hoitoa eikä painota ennalta ehkäiseviä toimia. Minusta siinä olisi sellainen rakenteellinen uudistus, josta meidän kaikkien olisi hyvä ottaa kiinni ja ottaa siitä myös opiksi.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit vastustavat ympäristö- ja energiaverojen korotuksia mutta mielellään käyttävät niiden tuoton omassa vaihtoehtobudjetissaan moniin hyviin käyttökohteisiin. (Ed. Manninen: Niin tekee Kalliskin!) Hallituksella tätä ylellisyyttä ei ole. Me emme voi yhtä aikaa torpata veronkorotuksia ja kuitenkin käyttää niiden tuottoa niihin välttämättömiin menotarpeisiin, joita valtiolla on. Kiinnitän huomiota myös siihen, että sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa ei esitetä, miten nyt tällä vihreällä verouudistuksella saavutettavat päästövähennykset hoidettaisiin ilman näitä veronkorotuksia.

Ed. Sirnö jälleen toisti väitteen, että vihreä verouudistus olisi epäekologista veropolitiikkaa. Jälleen joudun kysymään saman kysymyksen: miten verouudistus, joka kannustaa energiatehokkuuden parantamiseen, fossiilisten polttoaineiden käytön leikkaamiseen ja kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, (Ed. Kuoppa: Turpeen käytön lisäämiseen!) on teidän mielestänne epäekologista veropolitiikkaa?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen energia-asiantuntijalta ed. Tynkkyseltä kysyisin: Miten turpeen suosiminen suhteessa kivihiileen, suhteessa öljyyn on ilmaston kannalta kestävä ratkaisu? Miten se, että monet kaupungit joutuvat siirtymään maakaasusta huomattavasti saastuttavampaan kivihiileen, on ilmaston kannalta kestävä ratkaisu? (Ed. Heinäluoma: Hyvä kysymys!) Kun näihin osaatte vastata, miksi turve ja kivihiili on parempaa kuin maakaasu, silloin varmaan pystytte perustelemaan myös muille sen, miten tämä on niin kovin ekologinen ja ilmastoystävällinen veropaketti.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, mielelläni perustelen. Hallitus porrasti maakaasuveron korotusta niin, että se toteutetaan neljän vuoden aikana. Samaan aikaan on odotettavissa, että päästökaupassa päästöoikeuden hinta nousee. Koska maakaasu tuottaa vähemmän päästöjä kuin kivihiili, tämä päästöoikeuden hinnannousu tulee turvaamaan maakaasun kilpailukyvyn suhteessa enemmän päästöjä tuottavaan kivihiileen. Jos jostain syystä kävisikin toisin, jos jostain syystä päästöoikeuden hinta ei tätä maakaasun kilpailukykyä turvaisi, silloin meillä on vielä useita vuosia aikaa palata tähän verouudistukseen.

Kannattaa muistaa, että alun perinkin, kun keskustelussa pelättiin maakaasun väistyvän runsaasti päästöjä tuottavien polttoaineiden edeltä, puhuttiin vain muutamasta kaupungista ja tämä vihreä verouudistus koskee koko Suomea. (Ed. Arhinmäki: Muutama kaupunki!) Kun lasketaan koko Suomessa vaikutukset, niin sen nettovaikutus on ehdottomasti merkittävästi päästöjä vähentävä.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallille ja ed. Kuopalle haluaisin sanoa, että Suomessa verotus on jo progressiivista ja keskituloiset maksavat suhteessa hyvin paljon enemmän veroa kuin pienituloiset. Ja pienituloisten verotus on Suomessa hyvin paljon keskimääräistä alempaa kuin muualla Euroopassa.

Mutta haluaisin myös puhua tästä työttömyyden hoidosta. Oppositio on kritisoinut hallituksen toimia heikoiksi. Kuitenkin meillä oli tosiaan tämä 8 prosentin syöksy bruttokansantuotteessa ja siitä huolimatta meillä on tällä hetkellä työttömyys korkean kasvun vuoden 2006 tasolla. Eli hallituksen työllistämistoimet ovat olleet monipuolisia ja erittäin vaikuttavia. Edelleen näitä toimenpiteitä jatketaan. 530 miljoonaa kohdennetaan tulevanakin vuonna hyvinkin monipuoliseen työllistämispakkiin, kuten etsivään nuorisotyöhön, työpajatoimintaan, oppisopimuskoulutukseen ja hyvin moneen toimeen, joilla nuoria saadaan pois syrjäytymisuhan alta. (Puhemies: Minuutti!) Elikkä tämä kritiikki on kyllä erittäin aiheetonta.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän hallitus omilla toimillaan on pääasiassa aiheuttanut tämän tilanteen, jossa nyt valtiovarainministeriö on laskenut, että 10 miljardia pitäisi jostakin saada. (Ed. Manninen: Ei se näin ole, ed. Skinnari!) Samaten tämä velan määrä Suomessa on hyvin paljon niitten ihmisten ansiota, jotka työeläkerahastoihin ovat 22 prosenttia palkasta keränneet, 135 miljardia, joka otetaan kansantaloudessa huomioon. Sen takia Suomi ei näytä ulospäin niin velkaantuneelta kuin se näyttäisi ilman tätä rahastoa, joka on aika ainutlaatuinen maailmassa.

Ja nyt ne leikkauslistat, joita täällä on aikaisemminkin tiukattu: Minkälainen leikkauslista on sieltä tulossa, etteivät palkansaajat, etteivät lapsiperheet, etteivät eläkeläiset, vammaiset, työttömät, opiskelijat joudu tämän 10 miljardin maksumiehiksi, jonka te täällä olette levittäneet esille? Kyllä meistä jokainen, joka on valtiovarainministeriössä ollut, tietää sen, että teillä siellä on paperit valmiina. Teillä on siellä paperit valmiina, arvoisa pääministeri ja arvoisa valtiovarainministeri. (Puhemies: Minuutti!) Kertokaa nyt, mikä on tämän 10 miljardin tilanne.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Turpeen verosta haluaisin sanoa sen verran, että saimme perinnöksi semmoisen energiaveron, jossa turvetta ei veroteta ollenkaan. Eli tänä päivänä turpeella on nollavero. Edellinen hallitus katsoi, että näin on hyvä ja sitä ei pitäisi muuttaa miksikään. (Ed. Zyskowicz: Se oli silloin, kun Viitanen oli hallituksessa!) Siis tällä hetkellä turvetta ei veroteta ollenkaan. Ensi vuoden alusta sitä verotetaan. (Vasemmalta: Hyvin vähän!) Miksi sitä ei veroteta enempää? Siksi, että me haluamme kantaa huolta metsäteollisuuden kilpailukyvystä ja niistä työpaikoista, joita metsäteollisuus toivon mukaan myös tulevaisuudessa tähän maahan luo. Mitä korkeampi turpeen vero, sitä helpompi on polttaa ainespuuta kattilassa ja sanoa irti paperimiehiä, kun metsäteollisuus ei kannata. Hallitus puolustaa metsäteollisuutta, mutta me pidämme tärkeänä myös sitä, että turve tulee verotuksen piiriin, toisin kuin edellinen hallitus katsoi. Me haluamme antaa turpeellekin veron.

Arvoisa puhemies! Ehkä sitten seuraavassa minuutin pätkässä lisää.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelin ed. Rajamäen listaa, niin tuntui, että aikamoinen harmageddon vallitsee jo Suomessa, ja vaikka tämä on enemmän ed. Kantolan ekspertiisiä, niin kyllä minä uskallan väittää, että edes köyhimmät ihmiset Suomessa eivät missään helvetissä elä.

Kyllä tämä SDP:n arvostelu muutenkin kumisee tyhjyyttään, koska tosiasia on se, että kun maailmanlaajuinen taantuma iski myös Suomeen, hallitukset tällä vaalikaudella ministeri Kataisen johdolla onnistuivat veropolitiikalla, elvytyspolitiikalla, rakentamaan sellaisen sillan tämän kuopan yli, että esimerkiksi ne pahimmat työttömyysennusteet eivät koskaan Suomessa toteutuneet, kuten pääministeri Kiviniemikin täällä totesi. SDP:n verolinjasta kukaan ei ota selvää. Haluatteko te todella, että kiristetään tavallisten palkansaajien, tavallisten eläkkeensaajien verotusta? Silläkö tavoin te haluatte asioita hoitaa?

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä keskustelu varmasti tätä keskustelua seuraavien tavallisten kansalaisten mielestä on ajautunut täysin väärille raiteille. Meillä on jo tilastojen mukaan köyhyys tässä maassa kasvanut, meillä on lapsiperheitä, lasten köyhyys on näin ollen myöskin kasvanut. Meillä on suuri huoli tässä yhteiskunnassa. Me oppositiossa haluamme palvella isänmaata.

Nyt se suuri kysymys kuuluu, että kun meidän opposition suurin ja tärkein rooli täällä salissa on kertoa teille, miten te voisitte hallituksessa tehdä työnne vielä paremmin, niin te ette halua sitä kuunnella. Me emme ole väittäneet täällä, että te ette ole tehneet mitään. (Ed. Sarkomaa: Rajamäki jo väitti!) En ole yhdenkään edustajan kuullut sanovan, että hallitus ei ole tehnyt yhtään mitään. Totta kai hallitus on tehnyt jotain, mutta onko hallitus tehnyt riittävästi? (Ed. Rajamäki: Sosiaaliturvan keskusliiton lista!) Kun politiikkaa tehdään tässä ajassa, ei muistella menneitä, ei edellisiä vaalikausia. Politiikkaa tehdään tässä ajassa, koska ihmiset elävät tässä ajassa. Ihmiset eivät enää elä 1980-luvulla tai 1990-luvulla. (Puhemies: Minuutti!) Siksi tämän hallituksen vastuulla on tehdä niitä tekoja eikä räksyttää, miksi oppositio ei ole tehnyt. Me emme voi, me emme ole hallituksessa.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Aloitimme kauden toiveikkaina sen suhteen, että hallitus todella lunastaa ajatuksen teemastaan "vastuullinen ja välittävä Suomi". Viimeinen toivo meni siinä vaiheessa, kun tässä salissa hyväksyttiin laki toimeentulotuen leikkaamisesta alle 25-vuotiailta. Tässä maassa on tällä hetkellä kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka eivät ole enää missään kirjoissa ja kansissa. He ovat kuntien vastuulla, viimesijaisen toimeentulotuen saajia, toimeentulotuen luukulla, jossa heiltä leikataan vielä 20—40 prosenttia pois. Nyt hallitus haluaa saattaa sille samalle luukulle lisää joukkoa: nuoria, joissa pitäisi olla tämän maan tulevaisuus. Minä kysyn pääministeriltä, onko tämä todella entisen Maalaisliiton, nykyisen keskustan, perusturvalinja, vastuullinen ja välittävä Suomi.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Guzenina-Richardson puhui arvostelusta, mutta kyllähän aivan selkeästi SDP:n ryhmäpuheenvuorossa esitettiin, että hallitus ei ole ymmärtänyt köyhyyden merkitystä eikä ole antanut sosiaalisia tukia vähäosaisille, kuten te olisitte toivoneet. Täällä on valtiovarainministeri kertonut avoimesti, kuinka paljon paremmin hallitus on hoitanut kuin aikaisemmat hallitukset nimenomaan vähäosaisten tuet. (Ed. Kallio: Minkä asian?)

Täällä kerrottiin myöskin, kuinka SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, oli syntymäpäivähaastattelussaan todennut SDP:n kansanedustajana, että tämä hallitus on hoitanut näitä asioita huomattavasti paremmin kuin edelliset hallitukset. Näin se on toiminut myöskin Matti Vanhasen mukaan, joka on johtanut molempia näitä hallituksia, siis edellistä punamultahallitusta ja nykyistä hallitusta. Hän on todennut useampaan kertaan julkisuuteen, että tämä hallitus on ollut sosiaalisempi kuin SDP:n edustama punamultahallitus. (Puhemies: Minuutti!) SDP on esittänyt näin, keskusta on esittänyt näin. Minä totean kokoomuslaisena, että olen heidän kanssaan aivan samaa mieltä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Voisivatko täällä hallituspuolueet pikku hiljaa itsekin alkaa kantaa jotain vastuuta tilanteessa, (Välihuutoja) missä Suomessa on ennätysmäärä köyhiä, 150 000 lasta köyhänä? Voisivatko hallituspuolueet itse nyt tarttua tähän asiaan? Voitte te opposition syyttämistä jatkaa, mutta se ei auta näitä köyhiä, arvoisat kokoomuksen ja keskustan ja jopa vihreiden edustajat.

Mielestäni ed. Zyskowiczin puheenvuorosta kävi hyvin ilmi se arvomaailma, missä tässä nyt eletään. Köyhillä ikään kuin menee ihan hyvin, niinhän te sanoitte, (Ed. Sarkomaa: Ei olla sanottu!) ja ilmeisesti rikkailla sitten menee hirvittävän huonosti, koska näinkään paksuun kirjaan te ette vieläkään saaneet sitä reilun pelin meininkiä, että olisitte nostaneet pääomaveroa. Se olisi ollut reilua, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja myös talouspoliittisesti viisasta. Nimittäin vastuu, ministeri Katainen ... Nyt puhutaan kestävyysvajeesta, sitä olisi voitu kuroa umpeen, jos jo kaksi vuotta sitten olisi nostettu pääomaveroa tai jos olisitte harkinneet veropolitiikkaanne toisin. Nyt on 9 miljardia syöty veropohjaa, ja ensi kaudella ilmoitetaan, että anteeksi vaan, lapset ja vanhukset, (Puhemies: Minuutti!) te maksatte laman, koska edellinen hallitus niin kovasti veroja tykkäsi alentaa.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari epäili, että jostain löytyy joitain leikkauslistoja. Niitähän ei löydy. (Ed. Kuoppa: Ne ovat piilossa pöytälaatikossa!) Talousneuvoston johdolla tehdään erään tyyppistä spending review’ta eli katsotaan sitä, mitkä ne valtion menokohteet oikein ovat. Tällaista harkintaa pitää joka tapauksessa aina olla valmis tekemään. (Ed. Heinäluoma: Miksei ole budjetissa?) Kyllä valtionkin pitää pystyä, niin kuin kuntienkin, kaikessa toiminnassaan parempaan tuottavuuteen. Sitten on todellakin seuraavan eduskunnan ja hallituksen tehtävä katsoa taas seuraavaksi neljäksi vuodeksi sitä kokonaisuutta.

Sitten kysymys nuorten toimeentulotuesta: Esityshän oli yksimielinen Sata-komitean esitys, ja sen vuoksi ministeri Risikon oli helppo se eduskunnalle esitellä. (Ed. Heinäluoma: Ei siellä oppositiota ollut!) Sehän ei ole mikään automaatti, vaan kyse on siitä, että tapauskohtaisesti harkitaan, onko sille leikkaukselle perusteita, ja minun mielestäni ainakin on järkevää, että nuoria kannustetaan joko työhön tai koulutukseen eikä niin, että saa vastikkeetonta rahaa. Korostan sitä, että tässä on erittäin tarkka tapauskohtainen harkinta.

Sitten verotuksen osalta: Kun täällä nyt näyttää siltä, että ainoa hallituksen linjasta poikkeava esitys oppositiolla on pääomaverotuksen korottaminen, (Ed. Arhinmäki: Ei pidä paikkaansa! Ei pidä missään nimessä paikkaansa! Tiedättekö, mistä te viime viikolla äänestitte?) niin juuri niin kuin täällä on tullut ilmi, me tässä hallituksessa arvioimme aloittaessamme sitä, onko nyt mahdollisuutta tehdä vähän isompi verouudistus, mutta päädyimme siihen, että koska talouden tilanne oli niin epävarma silloin kesällä ja myöskin edelleen alkusyksystä, niin tätä asiaa on syytä harkita kokonaisuudessaan vasta vähän myöhemmin. Pääomaverotuksen mahdollista korottamista ei voi tehdä irrallaan muista toimenpiteistä.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu olisi kyllä paljon rakentavampaa ja motivoivampaa, arvoisa pääministeri, jos te olisitte perehtynyt asioihin. Nyt näyttää siltä, että te ette ole vaivautunut perehtymään opposition vaihtoehtoihin, jos te väitätte tuota, mitä te äsken esimerkiksi verotuksen osalta väititte. Sama koskee sitä, että te vääristelitte minun puheitani aikaisemmin. Totuus on se, että tämä hallitus on ottanut velkaa keventääkseen veroja ja veropohjaa on rapautettu tämän hallituksen aikana yli 8 miljardia euroa, lähes 9 miljardia euroa.

SDP:n vaihtoehto on myöskin pohjautunut siihen, että otetaan velkaa, tässä vaihtoehtobudjetissa vähän vähemmän, noin puoli miljardia euroa vähemmän velkaa kuin hallitus on ottanut, mutta me olisimme käyttäneet sen työllisyyttä tukeviin toimiin, julkisiin investointeihin.

Ja teille, ed. Zykowicz: Mikä on SDP:n veropoliittinen linja? Se on oikeudenmukainen, veronmaksukykyyn pohjautuva linja. Me haluamme lisätä progressiivisuutta verotuksessa, toisin kuin kokoomus näyttää haluavan. Me emme halua kiristää palkansaajien, eläkeläisten, lapsiperheiden verotusta, vaan kaikkein rikkaimpien ihmisten verotusta. Ja sen takia me kannatamme pääomatuloveron korottamista (Puhemies: Minuutti!) ja sen muuttamista progressiiviseksi.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi on täällä usein sormi pystyssä korjaamassa omasta mielestään virheellisiä käsityksiä. Nyt hän muun muassa väitti, että täällä ei ole mitään muuta erimielisyyttä verotuksesta kuin pääomaverotus. Te ette, pääministeri Kiviniemi, ilmeisesti viime viikolla edes katsonut, mistä te äänestitte, koska viime viikolla äänestettiin esimerkiksi verotaulukoista, jolloin vasemmisto esitti sitä, että kaikkein isotuloisimpien tuloverotusta kiristetään. Te, ministeri Kiviniemi, äänestitte tästä asiasta, ja nyt te sanotte, ettei edes ole ollut verotuksesta mitään erimielisyyttä. Te ette siis edes tiedä, mistä te äänestätte.

Kerrottakoon myös, että me tulemme äänestämään ydinvoiman polttoaineverosta, me tulemme äänestämään pääomaverotuksesta, varallisuusverosta, varainsiirtoverosta. Meillä on laaja erimielisyys verotuksesta. Me haluamme oikeudenmukaisuutta. Me haluamme sitä, että isotuloiset maksavat oman osansa. Sitä me haluamme, että verotus muuttuu progressiivisemmaksi. Ei kannata, pääministeri Kiviniemi, nyt ihan ad hoc -pohjalta täällä heittää, että mitään erimielisyyksiä ei ole. Verotuksessa ne ovat todella suuret.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Unohdin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa vastata yhteen ryhmäpuheenvuoroon, jossa todettiin, että maahanmuuttopolitiikka on ollut hyvin lepsua. Hallituksen mielestä reilu ja vastuuntuntoinen yhteiskunta on semmoinen, jossa ihmiset aidosti kokevat kuuluvansa tähän maahan, olivat he sitten syntyperäisiä suomalaisia tai maahan muuttaneita. Toisaalta työllisyyden parantaminen on yksi parhaita keinoja integroida sekä meitä syntyperäisiä että maahan tulleita ihmisiä yhteiskuntaan. Reiluus ja oikeudenmukaisuus tulevat osallisuudesta. Työ on siinä kaikkein tärkein. Sen takia me olemme käyttäneet veropolitiikkaa muun muassa työn lisäämiseen.

Puhemies! Hallitus on viime vuosien aikana esimerkiksi parantanut maahanmuuttopolitiikkaansa niin, että EU-kansalaisten turvapaikkahakemukset käsitellään noin viikossa, eli tämä on tyrehdyttänyt EU-kansalaisten virran turvapaikanhakijoina Suomeen. Toisaalta alaikäisten rahalliset korvaukset ovat pienempiä, he saavat sen sijaan palveluja, eli käteinen raha ei ole vetovoimatekijä. Perheenyhdistämisten kustannuksia on muutettu merkittävällä tavalla. Alaikäisten kohdalla testataan ikä. Olemme lisänneet henkilötyövuosia turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Ja tämä kaikki siksi, että järjestelmäämme ei käytetä väärin, jotta oikeudenmukaisuuden ja reiluuden tunne paranisi tältä osin Suomessa, jotta voisimme sitten auttaa niitä, jotka aidosti apua tarvitsevat.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettiesitys kokonaisuudessaan on tähän taloudelliseen ja parlamentaariseen tilanteeseen ihan hyvin soveltuva. (Välihuuto) — Myönteistä palautetta opposition kritiikistä huolimatta tulee kentältä aika paljon, viimeksi eilen Pudasjärvellä.

Yksi ihmetyksen aihe tässä esityksessä kuitenkin on, ja myöskin valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt siihen huomiota. Yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin ei ole saatu pysyvää päätöstä. Työttömyysvakuutusmaksua on tilapäisesti alennettu 0,75 prosenttia, ja viime vuonna yliopistoille annettiin 6 miljoonaa euroa lisää rahaa tämän hoitamiseen. Tänä vuonna tuota summaa ei ole. Kysynkin nyt, kun valtiovarainministeri on paikalla, mikä idea tässä on ollut, että tätä on siirretty tuonnemmaksi.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jäin miettimään opposition ehdotuksia. Sieltä löytyy hyviäkin ajatuksia, mutta kun katsoo julkisen sektorin kokonaisuutta meidän bruttokansantuotteesta, niin se on 55 prosenttia, kun se jossain vaiheessa oli alle 50. Se kertoo meidän yhteiskunnan haavoittuvuudesta. Me emme voi tällä hetkellä miettiä pelkästään sitä, mistä saamme lisää verotuloja ylläpitääksemme julkista sektoria. Meidän pitäisi myös pystyä kyseenalaistamaan meidän menojamme. Tältä osin, kun katsotaan meidän 50 miljardin euron budjetin loppusummaa, ei varmasti olisi vaikeata löytää sieltä 2:ta miljardia euroa tinkimisen varaa. Näitä ajatuksia olisi myös oppositiolta odottanut.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suuri huoli kohdistuu siihen, että meidän taloutemme taso on vuosia iltajunassa, jälkijunassa. Pitää katsoa, millä tasolla me olemme. Ei tässä kovin paljon ole kehumiseen aihetta.

Ministeri Katainen, mainitsitte vähän pilkallisesti, että sellaista politiikkaa, että jokaiselle jotakin pientä, ei pidä harrastaa. Tehän juuri harrastatte, kun te jaatte 4—5:tä euroa kuukaudessa ja tällä tavalla hassaatte 500 miljoonaa euroa joka vuosi ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Tämähän on juuri sitä pennipolitiikkaa.

Köyhyys on lisääntynyt. Teidän oman esityksenne mukaan, sivulla 579, katsokaa luvut, kahdessa vuodessa 470 000:sta 520 000:een. Köyhyys on lisääntynyt. Se on hallituksen oma esitys. Mitä se todellisuudessa onkaan? Me olemme arkkipiispa Mäkisen linjalla. Millä linjalla te olette?

Lopuksi, ministeri Katainen: miten (Puhemies: Minuutti!) harmaan talouden torjunta tai pääomatulojen verotuksen kiristäminen tai poliisin, verottajan, Tullin resurssien lisääminen huonontaisi työllisyyttä?

Leena  Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me tiedämme erilaisten raporttien myötä, että köyhyys ja syrjäytyminen vaikuttavat ihmisten hoitoon, siihen hoidon tarpeeseen vastaamiseen. Tiedämme muun muassa, että mielenterveyden häiriöistä kärsivien elinaikaennuste on lyhyempi kuin muun väestön, ja osasyynä on juuri se, millä tavalla he käyttävät, saavat tai pääsevät palveluun, minkälaisia hoitopalveluita heillä on siihen tarpeeseen nähden, koska heidän ryhmässään on paitsi sairautta myös köyhyyttä. Joten paitsi tämä hyvä veropoliittinen keskustelu niin kyllä myös tämä leik-kaushöyläpoliittinen keskustelu mielestäni tulisi käydä nyt todella ajatellen, mitkä ovat ne leik- kauksien perusteet. Jos niitä listoja ei vielä ole, niitä kuitenkin jo tehdään. Meillä on aina 1990-luvulta lähtien ollut nälkäryhmiä ym., joissa on hyvinkin (Puhemies: Minuutti!) syvästi pohdittu sitä, miten köyhyysryhmissä olevien arkielämän ongelmiin vastataan. Ei leikkauksia ainakaan näistä.

Toinen varapuhemies:

Muistuttaisin edustajia, että debattipuheenvuorot ovat minuutin mittaisia, ja toivon, että pysytte siinä.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olosuhteet ja taloustilanne huomioon ottaen hallitus on selvinnyt varsin hyvin työllisyyden hoidosta, erityisesti nuorisotyöttömyyden hoidosta, mistä täällä on paljon puhuttu. Esimerkiksi nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt dramaattiseen laskuun. Samoin pienimpiä sosiaalietuuksia on sidottu kuluttajahintoja seuraavaan indeksiin, on lisätty rahaa nuorten työpajatoimintaan jne. Eli itsekin yhdyn tähän näkemykseen, että tämä hallitus on tehnyt sosiaalisempaa politiikkaa kuin edellinen.

Mielestäni on aina parempi korottaa veroja kuin leikata palveluita, mutta haluaisin siirtää verotuksen painopisteen työn verottamisesta mieluummin ympäristön saastuttamisen ja kuluttamisen verottamiseen. Olen aina pitänyt sosialidemokraatteja joillain mittareilla ympäristömyönteisenä puolueena, mutta nyt olen ihmetellyt koko syksyn tätä laajaa vihreän verouudistuksen vastustamista, se on ollut hyvin vahvaa. Ihmettelen sitä myös siksi, että kun on kerran oma vaihtoehtobudjetti olemassa, niin miksei ole tuotu sen yhteydessä omaa mallia ekologisen verouudistuksen toteuttamisesta, jos sitä kerran (Puhemies: Minuutti!) joku kannattaa. Kannatatteko ekologista verouudistusta, ja jos kannatatte, onko teiltä tulossa sille joku malli?

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sain aamulla puhelun ihan tavalliselta suomalaiselta naiselta, pirkanmaalaiselta yksinhuoltajaäidiltä, joka on fyysisen, psyykkisen ja ennen muuta taloudellisen kestokykynsä äärirajoilla. Häntä eivät hallituksen korulauseet ja väitetyt toimet ole mitenkään tavoittaneet. Miten tämä nyt käsittelyssä oleva budjetti helpottaa tämän työttömän keski-ikäisen äidin ja hänen köyhyydessä elävän lapsensa elämää? Hän kertoi esimerkiksi, että heidän joulunsa on kunnan armeliaisuuden varassa. Mikä on joulutervehdyksenne tälle äidille? Ette kai kerro, että hän ei tiedä omaa tilannettaan, kaikki on hoidettu?

Toinen kysymys: miten tämä budjetti parantaa pientä työeläkettä saavan tilannetta? Toivon, ettette tällä kertaa mene takuueläkkeen taakse, sillä pientä työeläkettä saavat eivät sitä saa. Toivon tähän ihan oikeasti vastausta, koska tätä asiaa on kysytty teiltä eduskunnassa nyt syksyn aikana kymmeniä kertoja ja kertaakaan ette ole tähän vastanneet.

Ben  Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Urpilainen, te vastasitte minulle, että te ette halua, siis demarit eivät halua kiristää tavallisen palkansaajan ja lapsiperheiden verotusta, mutta, puheenjohtaja Urpilainen, samalla te vastustatte hallituksen politiikkaa, jolla nimenomaan on siirretty verotuksen painopistettä työnteon eli palkansaajien ja lapsiperheiden verottamisesta ympäristön kuormittamisen verottamiseen. Eli mikä on teidän veropoliittinen linjanne? Se on hyvä kysyä uudemman kerran ja useamman edustajan toimesta.

Sitten, mitä tulee tähän köyhyyteen, työttömyyden torjunta on kaikkein parasta politiikkaa köyhyyden torjumiseksi. Hallitus on onnistunut työttömyyden torjunnassa, kun verrataan niitä arvioita, mitä esitettiin työttömyyden pahentumisesta meidän talouskasvun romahtamisen seurauksena, siihen, mitä todella toteutui, ja tätä kautta on pystytty parantamaan monien vähäosaisten tilannetta. En sano, etteikö heidän tilanteensa ole vaikea ja etteikö aina olisi parannettavaa, mutta ei sitä pidä myöskään liiaksi mustamaalata.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Käydyn keskustelun aikana olemme kuulleet ihmeellisiä puheenvuoroja siitä, onko hallituksen politiikka ollut sosiaalisesti oikeudenmukaista. Tosiasia on se, että hallitus on, niin kuin olemme kuulleet, noin 600 miljoonan euron summalla lisännyt sosiaalisia etuuksia tähän maahan ja ne on kohdennettu aivan oikein. Pitää muistaa myös se, että esimerkiksi verojen keventämistä on tehty ja pieni- ja keskituloisia suosien. Samoin ruuan arvonlisäveroa on alennettu tällä kaudella ja ensi vuonna tulee voimaan tietenkin vielä takuueläke, lapsilisät tulee sidottua indeksiin ja kuntaverotuksen perusvähennystä on korotettu. Voiko kovin paljon enempää enää näissä olosuhteissa tehdä? (Ed. Petri Salo: Oppositio vaatii!) Ja kun ottaa huomioon sen vielä, että maailmantalouden laman vaikutukset on pystytty torjumaan erinomaisen tehokkaalla ja hyvällä tavalla, niin kysyn vaan, pitäisikö sitten tällä pääomaverotuksen uudistamisella tappaa ne yritykset, jotka ovat työllistämässä ihmisiä töihin, koska todellinen hyvinvointi lähtee (Puhemies: Minuutti!) työstä eikä mistään muusta.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä jatkan ed. Matti Saarisen valitsemalla linjalla, mutta otan vähän vauhtia.

Vuonna 2000 pitkittyneesti pienituloisia oli 298 000 henkilöä. Silloin sosialidemokraatit olivat vahvoina hallituksessa. (Ed. Petri Salo: Nyt on heikkona oppositiossa!) Tosiaan vuoden 2010 budjettikirjan mukaan heitä on 500 000, ja tämän kirjan mukaan arvio vuonna 2011 on 520 000. Samanaikaisesti lapsiköyhyys on kasvanut vuodesta 2000, jolloin se oli 11 prosenttia. Sen arvioidaan ensi vuonna olevan 13,2 prosenttia.

On ikävää puhua prosenteista, kun niitten takana on kymmeniätuhansia lapsia ja lapsiperheitä. Mutta katsekaan ei värähdä pääministerin silmissä, kun luettelen teidän oman kirjanne lukuja. Sitten te kehtaatte väittää, kuinka hyvin olette hommanne hoitanut. Kirjanne kertoo toista.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin tuossa todettiin, todellisuus on aivan toisenlainen kuin nämä puheet. Kolme tuntia on puhetta kuunneltu. Hallituspuolueiden ja ministereiden suusta kuvataan sellaista Suomea, jota todellisuudessa ei ole. Kun me menemme vaikkapa tuonne Kymenlaakson Kotkaan, siellä on perusterveydenhoidossa, erikoissairaanhoidossa, vanhustenhoivassa ongelmia ja kuntien talous on huonossa hapessa.

Täällä on puhuttu niin kutsutusta vihreästä verouudistuksesta. 5 prosenttia tuotetaan Suomessa energiaa turpeella, mutta 15 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee turpeesta. Nyt tämän verouudistuksen jälkeen bensiiniautojen ja dieselautojen käyttö ei tule entistä kalliimmaksi, mutta joukkoliikenne kallistuu. Tässä on tätä niin sanottua vihreää, joka tosiasiassa on lähinnä ruskeaa. Ja sitten hallituspuolueet eivät pysty hoitamaan tätä haja-asutusalueiden jätevesiasetusta (Puhemies: Minuutti!) lain tasolle, ja se on ongelma.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olen hyvin tietoinen opposition yksityiskohtaisesta veroesityksestä. Aikaisemmissa puheenvuoroissani jo totesin, että minusta tuntuu siltä, että ainoa ero on tämä pääomaverotusasia, koska ei täällä ole käytetty yhtään palopuhetta windfall-verosta tai Suomen Pankin tuloutuksesta, pakkausverosta. Pörssikaupan verotuksesta sentään ed. Kallis hehkutti, ja täällä todellakin on saanut sellaisen tunteen ja sellaisen olon, että pääomavero on nyt ainoa asia, jolla kaikki maailman ongelmat ratkaistaisiin. (Ed. Gustafsson: Harmaasta taloudesta on puhuttu!)

Mutta mitä tulee perusturvaan ja köyhiin, siitä löytyy ihan Työväen Sivistysliiton faktatietoa, että silloin, kun sosialidemokraatit ovat olleet hallituksessa, perusturvaa ei ole kehitetty, vaan se on ollut siellä asioiden viimeisellä sijalla. Tässä hallituksessa on tehty perusturvaan erittäin paljon parannuksia juuri siksi, että on haluttu tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän perusturva-asiaan. Tuo tutkimushan, jota Kelan tutkijat todellakin tekivät, kertoi sen, että ajanjaksona, jolloin talous on ollut taantumassa ja valtio on velkaantunut erittäin voimakkaasti, perusturva ei ole kehittynyt. (Ed. Sarkomaa: Mikä tilanne nyt on taloudessa?)

Ahon hallituksen perintö oli todella musertava. Melkein puoli miljoonaa ihmistä työttömänä. Lähes joka kolmas markka oli velalla otettu markka. Se oli se lähtökohta, josta SDP palasi hallitukseen, ja kun oli hallituksessa, sai aikaan politiikkaa, jolla työllistettiin yli 400 000 ihmistä nettotyöllisyyden kasvuna. Sitä jakovaraa te olette nyt käyttäneet, mutta ikävä kyllä olette käyttäneet sen suurimmaksi osaksi ylisuuriin veronalennuksiin. (Ed. Petri Salo: Ylisuuriin?) 8 miljardia euroa on se kokonaisveronalennusten määrä, joka nyt otetaan velkana tällä vaalikaudella (Ed. Gustafsson: Velkarahalla!) ja tulee olemaan ensi hallituksen taakkana. (Ed. Petri Salo: Aika kova väite!) Tämäkin velka täytyy joskus maksaa takaisin. Ei paljoa naurata, valtiovarainministeri Katainen.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luottamus yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen on tärkeä. Jos se katoaa, menee mukana usko, toivo ja rakkauskin, ainakin isänmaanrakkaus.

Tämä hallitus, kuten olemme kuulleet, on tehnyt erittäin hyvää sosiaalista työtä, paremmin kuin aiemmat hallitukset, työnteon ja työllistämisen yhteiskunnan suuntaan, jolloin tietenkin meillä myöskin talouskasvu jatkuu.

Minä kannan huolta pohjoisen, Oulun alueen, ihmisenä siitä, että jotta me saamme perusturvan ja tulonsiirrot hoidettua, meidän logistiikkamme täytyy toimia. Ilman logistiikkaa elinkeinot eivät elä ja tuota hyvinvointia yhteiskuntaan tuolla pohjoisessakaan. Siksi minä peräänkuulutan, että saisimme tuon Seinäjoki—Oulu-radan rahoituksen kuntoon paremmin kuin tämmöisellä kitkuttelemisella, jolla sen valmistuminen saattaa mennä tuonne vuoteen 2024, jolloin sitä pitäisi ruveta korjaamaan jo uudestaan. Tämä nyt menee liikenneministerin piikkiin, mutta joka tapauksessa (Puhemies: Minuutti!) valtiovarainministeriltäkin kysyn tätä.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kun maassa on yli 200 000 työtöntä ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, hallituksen ja hallitusryhmien ei kannattaisi kehuskella, että asiat on hoidettu erinomaisesti.

Arvoisa ministeri Katainen! Te olette useasti väittänyt, että tämä hallitus ei leikkaa. Juuri vastikään te leikkasitte nuorten toimeentulotukea, ja nyt te olette leikkaamassa suomalaisten ostovoimaa. Ensimmäistä kertaa 2000-luvulla ensi vuonna suomalaisten ostovoima tulee alenemaan. Rajut energiaveron korotukset ovat tietysti yksi oleellinen osa tästä, mutta monet muut maksut ja verot myöskin nousevat, ja kaikkein raskaimmin tämä ostovoiman leikkaus kohdistuu pienituloisiin. Tämä ostovoiman leikkaus on siinä mielessä ongelmallinen, että se tulee leikkaamaan kulutuskysyntää ja tätä kautta vaikeuttamaan kasvua. Eli ensi vuonna ja jatkossa Suomen taloudellinen kasvu on hyvin riippuvainen vientikysynnästä, ja tähän liittyy taas monia suuria epävarmuustekijöitä.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa oppositiota ja erityisesti ed. Heinäluomaa siitä, että olemme viime vuodet taistelleet todella rajua taantumaa vastaan. Tässä mielessä keinot, joita hallitus on toteuttanut, ovat olleet erittäin tarpeellisia.

Ed. Viitanen epäili hallituksen vastuullisuutta, mutta syyttä, sillä hallitus on todellakin tehnyt vastuullisia valintoja, jotka ovat tukeneet työllisyyttä ja hyvinvointia. Hallituksella on ollut myös vastuullisuutta siinä, että järjestelmiä uudistetaan kannustavampaan suuntaan. Nyt on tehty verouudistus, joka kannustaa ympäristöystävällisiin valintoihin ja tuo samalla lisää tuloja kasvaviin palvelutarpeisiin.

Tänään Oecd peräänkuuluttaa muun muassa, että epätasapainoisuuksien välttämiseksi jatkossa euroalueella tarvittaisiin uudistuksia muun muassa palkkojen määräytymismekanismiin. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan, se kertoo kuitenkin siitä, että nyt puhutaan todella isoista asioista, joita ei voi kuitata vain heitoilla pääomaverotuksen korotuksista.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on peräänkuulutettu demareiden suhtautumista energiaverotukseen. Voin sen kertoa. SDP:llä on oma ilmasto-ohjelma, ja siinä sanotaan, että ympäristöverotus on hyvä ohjauskeino. Ympäristöveroja tulee ottaa käyttöön niin, että niiden kohtuuttoman rasituksen voi välttää kulutuskäyttäytymisellään, ja juuri niin hallitus nyt tekee.

Täällä on peräänkuulutettu myöskin oikeudenmukaisuutta nuorten toimeentulotuen leikkaamiseen, joka sinänsä on vastenmielinen asia. Täytyy kuitenkin muistaa, että nuorten toimeentulotukea on leikattu vuodesta 2002 alkaen ja nyt sen rinnalle lisätään työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä, oppisopimuskoulutusta, Sanssi-kortin käyttöä jne. Eli yritetään kaikin voimin pitää huoli siitä, että se todella on viimesijainen vaihtoehto.

Kannatan ed. Kalliksen puheenvuoroa ja kysymystä siitä, miksi tuloveronalennukset tässä tilanteessa ovat pakollisia. Haluaisin siihen ministeri Kataiselta vastauksen: miksi kannattaa (Puhemies: Minuutti!) tuloverotusta keventää tilanteessa, jossa verojen kiristystarve on ilmeinen ensi vuonna?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yksi Suomen suurimmista vanhojen puolueiden, kuten ainakin kokoomuksen ja Rkp:n, vaalirahoittajista on Björn Wahlroos. Hänen veroprosenttinsa on laskenut parissakymmenessä vuodessa 58 prosentista 31 prosenttiin, vaikka hänen tulonsa ovat samassa ajassa monikymmenkertaistuneet. Vuonna 2009 Björn Wahlroos tienasi liki 7 miljoonaa euroa ja maksoi näistä miljoonatuloistaan veroja vain 31 prosenttia. Käytännössä miljoonatuloja saavat suomalaiset maksavat veroja keskimäärin noin 29 prosenttia. Veroprosentti on sama kuin niillä kansalaisilla, jotka tienaavat 45 000 euroa vuodessa.

Onko ministeri Katainen tietoinen tällaisesta verotuksen kehityskulusta? Onko tämä hänen mielestään sitä reilua, oikeudenmukaista ja työhön kannustavaa verotusta?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta, vieras odottaa.

Minä olen kuunnellut sen verran tätä keskustelua ja ihmetellyt, mikä ihmeen köyhä aika tämä on. Oletteko te eläneet 1950-luvulla? Oletteko te eläneet 1960-luvulla? (Eduskunnasta: Aika monet ovat eläneet!) — Aika monet ovat eläneet, ja varmasti voi sanoa, että tänään menee Suomella paremmin kuin koskaan ennen, olipa lama tai ei. (Välihuuto) — Kyllä.

Se, että perusturvaa ei ole kehitetty, on totta kai sosialidemokraattien syy. 1980-luvulla sidottiin kaikki etuudet ansiotasoon, ja tätä myöten kaikki korotukset myös tulivat ansiotasoon. Jokainen tietää, että työmarkkinatuen pienuus johtuu siitä, että se on sidottu peruspäivärahaan, minkä takia kaikki mahdolliset työmarkkinatuen korotukset tulevat myös ansiosidonnaisiin turviin. Demarit voisivat ottaa joskus vastuun siitä, mitä he ovat tehneet tälle yhteiskunnalle.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys talousarvioksi vuorelle 2011. Jos muistetaan, mistä Suomi lähti silloon liikkeelle, ku tämä hallitus muorostettiin 2007 keväällä, mehän elettihin silloon yltäkylläisyyren aikaa, ei ollu mitään tietoa tulevista lamoosta, ja yleensä vanhatkin unohretaan yllättävän nopiaan. Ja jos sitä vertaa, kuinka tämä hallitus on pystyny tämän taantuman läpi viemähän, niin mun mielestä, jos ei voi antaa sanaa "erinomainen", niin "tosi hyvin". Kaikki sanoi, ku tämä taantuma alakas, että meillä romahtaa kaikki, meillä romahtaa asuntojen arvo. Mutta kuinka Suomi on pärjänny sitte muihin euromaihin verrattuna? Se on pärjänny erinomaisesti, joskin Kreikka, Irlanti on huonoja esimerkkiä. Otettakoon oppia tästä, ja annetahan tuleville nuorille työntekijöölle töitä. Se on Suomen voima.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syksyn ajan on kuulunut Itä-Suomen yliopistosta kummia: väsymystä, irtisanoutumisia, jatkuvia ylitöitä ja huonoa johtamista. Uuden yliopistolain piti vähentää byrokratiaa, mutta jos on uskominen Itä-Suomen yliopiston henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä, se on toiminut päinvastaisesti. Yliopiston ydintehtävä ei ole enää tieteen tekeminen vaan rahan kerääminen, ja tämä on todella pelottava ja masentava suuntaus.

Arvoisa valtiovarainministeri, näillä eväilläkö Suomesta rakennetaan huippututkimuksen kärkimaata? Kaikki panokset ja odotukset on pantu Aalto-yliopistoon, ja maakunnalliset yliopistot saavat maassamme näivettyä.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Julkinen sektori on mittansa kokoinen. Sitä ei enää voida kasvattaa, vaan itse asiassa nyt on menossa tuottavuusohjelma, joka osaltaan tulee vähentämään edelleen julkisella sektorilla uuden väen tarvetta, tosin eläköitymistä jonkun verran korvataan. Nyt kuitenkin meillä on noin 150 000 työpaikan vajaus, ja kun, niin kuin totesin, julkinen sektori ei niitä voi työllistää, pitäisi yksityiselle sektorille löytää ne uudet työpaikat.

Kysyn valtiovarainministeri Kataiselta: onko hallituksen piirissä mietitty Suomen kilpailukyvyn merkittäviä parantamiskeinoja? Nythän näyttää siltä, että meidän kotimarkkinateollisuus ei elä, tuonti tappaa sen, ja itse asiassa me olemme viennin osaltakin kohtuullisen huonossa hapessa. (Puhemies: Minuutti!) Ei ole erityistä kilpailukykyä silläkään puolella, mukaan luettuna telakkateollisuus.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Heinäluoma kysyi jossain vaiheessa, mikä on keskustan pääomaverolinja, ja ihmetteli, ettei sellaista selkeätä linjaa ole. Minä voin kertoa, että meillä on valmius pääomaveron nostamiseen. Kun viittasitte ryhmän puheenjohtajaan, hänen mainintoihinsa progressiivisuudesta, se progressiivisuus tulee siitä, että meillä on myös valmius kiristää suurimpien osinkojen pääomaverotusta.

Mutta nyt, kun minä olen avannut tämän meidän pääomaverotuslinjamme, minä hyvin mielelläni kuuntelen, ed. Heinäluoma, teiltä, mikä on se SDP:n progressio teidän pääomaverotuksessanne, koska edelleen olen sitä mieltä, että te olette kyllä romuttamassa suomalaisen yrittäjyyden merkittävimpiä kannustimia.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tätä muistojen konserttia nyt on kuunneltu pari tuntia tässä, ja on muisteltu menneitä. Minä muistelen kyllä niin, että kun hallituksessa istuivat esimerkiksi keskusta ja sosialidemokraatit, niin sieltä kertyivät juuri ne sosiaaliturvan perusturvan korotuspaineet niin, että kun tätä halua ei välttämättä siinä koalitiossa löytynyt, niin korotuksia on jouduttu nyt tekemään sitten kasautuvasti tässä viime vuosina. Ja siksi nämä summat ovat niin suuria.

Onneksi näin on tehty. Onneksi näin on tehty, että on voitu saada kurottua umpeen niitä suuria kuiluja, mitä vuosien saatossa on tapahtunut. Mielestäni kohdennukset on tehty juuri oikein ja tätä linjaa pitää jatkaa, kun näemme, miten talouskehitys tästä etenee, että voimme järkevin resurssein suunnata lisävaroja erityisesti lapsiperheille, yksinhuoltajaperheille ja kohdentaa ennakoivaa apua nimenomaan lapsiperheisiin.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Käyty keskustelu osoittaa minusta selkeästi sen, että hallituksen talouspoliittinen linja on ollut oikea, ja tässä on saatu vahva tuki hyvinkin laajasti. Minusta se, että on panostettu voimakkaasti perhe-etuuksiin ja heikommassa asemassa olevien etuuksiin, on kestävä linja, ja keskustan eduskuntaryhmä on tästä erittäin tyytyväinen.

Minusta se, että valtiovarainvaliokunnassa tätä jakovaraa pystyttiin osoittamaan siten, että se turvaa talouskasvun ja työllisyyskehityksen koko maassa, on erittäin hyvä ja alueellisesti kestävä ratkaisu. Varmaan tuossa sitten, kun käymme pääluokkia yksityiskohtaisesti läpi, näitä voidaan tarkemmin avata. Mutta opposition eväät näyttävät sittenkin olevan aika vähissä, ja keskustelu on osoittanut sen, että hallituksen linja on ollut oikeudenmukainen ja oikeansuuntainen.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella, hallitus on onnistunut tässä vaikean taloustilanteen aikana hoitamaan työllisyyden ja on myöskin pystynyt panostamaan sosiaaliturvaan. En ole vaan saanut vastausta sosialidemokraateilta, miten te nyt kohdentaisitte ne 400 miljoonaa. Räiskittekö te, vai onko teillä todellisia kohdennuksia? Sitä peräänkuulutan vieläkin.

Mutta sitten palaan maahanmuuttoasioihin, joista täällä jo valtiovarainministeri vastasi. Tämä käyty keskustelu tämän hallituksen aikana julkisuudessa on onneksi nostanut epäkohtia paljon esiin, ja tämä hallitus tarttui niihin epäkohtiin, on tehnyt mittavat panostukset maahanmuuttoon liittyviin asioihin. Viime budjetissa eduskunta hyväksyi, että muun muassa maahanmuuttajille maksettavien korvausten pitää olla samassa suhteessa kuin mitä muut Pohjoismaat ja vertailukelpoiset EU-maat maksavat. Nyt niitä on muun muassa perheiden yhdistämiseen liit-tyen (Puhemies: Minuutti!) muutettu niin, että ne ovat vertailukelpoisia.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa olisi enemmän toivonut keskustelua hyvinvointivaltion perustan täsmärappauksesta ja nimenomaan tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämisestä, työttömien perheiden tukemisesta.

Ed. Nepposelle voin todeta, että SDP kohdentaisi nimenomaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin, opetustoimeen, työttömyysturvan vähimmäispäivärahojen korottamiseen, työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopumiseen ja muun muassa pienituloisimpien lapsiperheiden aseman parantamiseen ja muun muassa kunnallisverotuksen perusvähennyksen määrän nostamisella pienituloisten aseman tukemiseen.

Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, koska meillä valitettavasti on nyt ilmapiirissä vähän semmoista paluuta menneisyyteen, vanhustenhuollon ja huutokauppaamisen mustaan historiaan. Kokoomuksen oppi on, että markkinat kyllä hoitavat, ja loppu jää sitten kokoomuksen mainostamalle lähimmäisenrakkaudelle ja Sävellahjalle. Tämä on kyllä väärä hyvinvointivaltion lähtökohta. Sen takia tässä pitää vähän nöyremmin katsoa tämän (Puhemies: Minuutti!) kriisin pahenemista.

Puhemies! Maahanmuutosta voi sanoa, että meille on luotu halpatyömarkkinat, kahdet työmarkkinat. Hallitus on valvontaa heikentänyt, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja suoraan sanoen, ed. Nepponen, kyllä tällä hetkellä … [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on vähätelty hallituksen toimia taistelussa harmaata taloutta vastaan. Tämä hallitus on tehnyt ennätysmäiset toimet tässä taistelussa, ja todellakin tulemme saamaan näitä rahoja takaisin huomattavissa määrin.

Toiseksi. Ihmettelen sosialidemokraattien johdonmukaisuutta verotuksessa. On aivan käsittämätöntä, että te kritisoitte turpeen verotusta, että se on muka liian alhaalla. Se on sentään otettu verotuksen piiriin, toisin kuin teidän jäsenenne maa- ja metsätalousvaliokunnassa jättivät eriävän mielipiteen turpeen verotuksesta. He kritisoivat turpeen verotusta. Mikä on demarien johdonmukaisuus veropolitiikassa? Kysyn vain.

Ja ylipäätään verotuksesta. Jokaisen puolueen tulisi ennen vaaleja kertoa oma vero-ohjelmansa. Tuo 10,5 miljardin euron rahavaje on niin iso, että näilläkään veroesityksillä, mitä täällä on esitetty vaihtoehtobudjetissa, sitä ei kateta. Vihreät ovat tehneet oman esityksensä tänä syksynä, ja on toivottavaa, että jokainen puolue (Puhemies: Minuutti!) vastuullisesti tekisi samoin.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on toivotonta käydä keskustelua tästä budjetista, kun ei kerta kaikkiaan kuulla, mitä sanotaan. Pääministeri sanoo, että ed. Kallis on hehkuttanut pörssiveroa. Minä en tarkoituksellisesti maininnut edes sitä sanaa, mutta hän kuuli, että minä olen hehkuttanut. (Ed. Pulliainen: Sehän olikin hehkutusta!)

Sitten näistä vaihtoehdoista. Vaihtoehtoja me emme esitä, mutta kuitenkin ed. Manninen sanoi, että, no, se kristillisdemokraattien vaihtoehto olisi merkinnyt vain 400 miljoonaa enemmän rahaa, vain 400 miljoonaa. Sitten saadaan kuulla, että köyhille on annettu, niille kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville on annettu, niin paljon. Ei ole annettu. Ei tiedetä, ketkä ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa. Vaikeimmassa asemassa ovat ne, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Ja meidän vaihtoehtobudjetissamme on toimeentulorajan nostaminen 25 eurolla. Se merkitsisi esimerkiksi nelihenkisessä perheessä, joka joutuu sosiaalitoimistossa käymään, (Puhemies: Minuutti!) 75 euroa lisää kuukaudessa ja maksaisi valtiolle 60 miljoonaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! On kyllä uskomatonta se, että sosialidemokraatit vastustavat turpeen verottamista. No, se on tietysti looginen jatko sille, että te olette halunneet pitää turpeen nollaverokannassa, mutta älkää tulko puhumaan metsäteollisuuden kilpailukyvystä sen jälkeen, jos te olette tuolla linjalla. Aika erikoista, että te olette sanoneet, että se on liian alhaisesti verotettua. Julkisuudessa puhutte näin, mutta eduskunnassa toimitte toisin. Ei ole kovin kestävällä pohjalla tuommoinen politiikka. Julkisuudessa puhutaan toista, ja sitten eduskunnassa, siellä, missä voidaan päätöksiä tehdä, valtiovarainvaliokunnassa, te teette kaikkenne, että turvetta ei verotettaisi. Hyvin erikoinen ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Kun me katsomme tämän laman jälkeistä Suomea, niin voidaan sanoa, että elvytys on onnistunut hyvin siinä mielessä, että työttömyys ei ole räjähtänyt sillä tavalla käsiin kuin olisi voinut olettaa. Eli me olemme pystyneet pitämään yhteiskunnan perustoiminnot hyvin yllä, eli työpaikkoja on ollut riittävästi ja työttömyys ei ole räjähtänyt käsiin. Se on ollut erittäin vaativa harjoitus, vaikea harjoitus, ja siinä on vielä töitä tehtävänä, mutta tämä on se perusonnistuminen, johon me olemme päässeet, vaikka bkt supistui 8 prosentilla. Perusturvasatsaukset ovat tämän hallituksen leimallisimpia sosiaalipolitiikan satsauksia kaikkein pienituloisimpien kohdalle. On niitä tehty enemmän kuin neljän hallituksen aikana yhteensä.

Arvoisa puhemies! Lopetan siihen, että kun ed. Ruohonen-Lerner tuossa käytti puheenvuoron, niin ihan hätkähdin, että perussuomalaisetkin yhden edustajan voimin osallistuvat eduskuntatyöhön, kun käsitellään budjettia.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin todella toivonut, että tämän hallituspuolueiden muistelujen konsertin sijaan olisi katsottu tulevaisuuteen ja mietitty, miten tämä julkinen talous ensi vuonna ja siitä eteenpäin seuraavalla vaalikaudella laitetaan kuntoon. Enää puuttui vaan se, että Lipponen olisi kaivettu naftaliinista. Kaikki muu tässä menneisyyden muistelussa tuli jo esille.

Teillä, ministeri Katainen, on väärät tiedot, teillä on väärät tiedot. Me olemme äänestäneet täällä eduskunnassa turpeen verotuksen puolesta. (Hälinää) Mutta jotain hyvää tämä keskustelu on sentään osoittanut. Se on osoittanut, mitä eroja meillä on verotuksen linjoissa. Kokoomus kannattaa lisää tasaveroa, lisää painopisteen siirtämistä energiaverotuksen suuntaan, mikä tarkoittaa pienituloisille eläkeläisille, lapsiperheille, palkansaajille jopa 250:n euron lisälaskua vuodessa. SDP kannattaa painopisteen siirtämistä progressiiviseen verotukseen, joka huomioi veronmaksukyvyn, ja se tarkoittaa sitä, että painopistettä siirretään pääomatulojen verottamiseen, joka muutetaan progressiiviseksi.

Keskustan linja sen sijaan jäi täysin epäselväksi. Näyttää siltä, että keskustalla on kolme eri verolinjaa: yksi siellä tupailloissa, yksi hallituksessa ja yksi julkisuudessa.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelua on leimannut erityisesti hallituksen uho siitä, miten hyvin on perusturvaa parannettu. Meillä on kuitenkin EU-tilastojen mukaan tällä hetkellä yli 900 000 ihmistä, jotka elävät köyhyysriskin alla. Köyhien määrä on lisääntynyt. Itse asiassa, kun otan tämän valtion talousarvioesityksen, sivu 579, siellä kerrotaan, että hallituksen linja ja lähtökohta tällä budjetilla ensi vuodelle on se, että köyhyys tulee lisääntymään, pitkäaikaistyöttömyys tulee lisääntymään ja pitkittynyt pienituloisuus tulee lisääntymään. Nämä kaikki löytyvät teidän omasta budjettikirjastanne teidän omana poliittisena linjananne.

Arvoisa rouva puhemies! Suurin yksittäinen syy köyhyyteen ovat liian alhaisella tasolla olevat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha. Niihin te ette esitä tälläkään budjetilla korotusta lainkaan, ette myöskään toimeentulotukeen. Jos puhutaan perusturvasta, niin hoidetaan se osuus siitä kuntoon, joka koskettaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn tässä ed. Urpilaiselta: mikä oikein on SDP:n verolinja? Tässä keskustelussa te puhutte ikään kuin pääomaveron korottaminen pelastaisi maailman. Silti ette ole jättäneet vielä siitä lakiesitystä. Me emme tiedä, mitä te esitätte.

Turpeen osalta tuli esille tässä, että kun te olitte hallituksessa, turpeen vero oli nolla. Nyt te kritisoitte liian pienestä turpeen verotuksesta, kun turpeelle on tullut veroja. Sitten laitatte vastalauseen valiokunnassa. Ekologista verouudistusta te suurin sanoin kritisoitte julkisuudessa, mutta teidän varjobudjetissanne käytätte hyväksi ne rahat, jotka tulevat tästä uudesta esityksestä, sen verokertymän. Ja yhdessä paperissa, jota luettiin tuolla, te kannatatte sitä hallituksen esitystä. Tässä menee jo vähän fiksummaltakin pää sekaisin. Voisitteko te, ed. Urpilainen, kertoa, mikä on SDP:n linja? Onko sitä vai ei?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Urpilainen pyrki edellisessä puheenvuorossaan nyt selventämään SDP:n verolinjaa, jota täällä on joukolla kyselty, ja ed. Sarkomaa käytti siitä äsken aivan erinomaisen puheenvuoron. Te sanoitte, että te ette kannata sitä, että painopistettä siirretään progressiivisen verotuksen piiristä tasaveron piiriin. Se tarkoittaa sitä, että te ette kannata sitä, että työnteon verotusta kevennetään ja samalla ympäristön kuormittamisen ja ympäristön saastuttamisen verotusta kiristetään. Meidän linjamme on toinen, se on aivan totta. Me kannatamme sitä, että työnteon verotusta kevennetään ja samalla verotuksen painopistettä siirretään ympäristön kuormittamisen, ympäristön saastuttamisen verottamisen suuntaan. Joissakin teidän puoluekokouspapereissanne tekin olette tätä kannattaneet, mutta nyt taisi tulla selväksi, että ette kannata.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen kyllä hämmästynyt ed. Urpilaisen puheenvuorosta. Tulee semmoinen kuva, että Suomen hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan ja työllisyys turvataan, jos puhumme vaan pääomaverosta ja sen nostosta. Eihän kysymys voi olla tästä. Te olette kateellisia siitä, jos yrittäjä saa jonkin verran viivan alle plussaa ja maksaa siitä veroa. Sekin tuntuu olevan teille täysin väärää. (Välihuutoja) Meidän pitäisi nimenomaan keskittyä siihen, että yritykset toimisivat kannattavasti, niillä olisi kannustimia ja ne pystyisivät pitämään ja turvaamaan työpaikat täällä Suomessa. Te hirttäydytte aivan minusta käsittämättömästi yhden asian ympärille. Meillä on hieman laajemmista asioista mielestäni kysymys, kun me puhumme tästä veropolitiikasta.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pyytäisin, että valtiovarainministeri ei ihan vielä karkaisi, koska haluaisin vastausta vielä tähän kysymykseeni valtionosuusuudistuksesta.

Jos me käymme veropainotteista keskustelua koko ajan, niin me tiedämme, mihin se johtaa. Eikö meidän pitäisi etsiä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka pienentävät verotaakkaa ja sen keräämistä? Minusta oleellista on nyt keskustella tulevaisuudesta eikä menneisyydestä ja hakea painopisteitä sieltä.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä on nyt kerran vielä yritettävä ihan rautalangasta vääntää, jospa sitten menisi perille sinne salin toisellekin puolelle.

Me emme kannata työn verotuksen kiristämistä. Me kannatamme painopisteen siirtämistä verotuksessa työnteosta varallisuuden ja pääomien suuntaan. Se tarkoittaa sitä, että me haluamme lisää progressiivista verotusta, ja koska me emme halua kiristää ansiotuloverotusta, joka tällä hetkellä on progressiivinen, niin me haluamme tuoda progressiivisia elementtejä muihin veroihin, kuten esimerkiksi pääomatuloveroon, joka tällä hetkellä on 28 prosenttia, oli pienet pääomatulot tai miljoonapääomatulot. Me haluamme muuttaa sen progressiiviseksi, joka huomioi paremmin ihmisten veronmaksukyvyn. Me emme kannata siis sitä, mitä te kannatatte, että vähemmän progressiivisuutta, enemmän tasaveroa, lisää laskuja tavallisille palkansaajille, lapsiperheille ja eläkeläisille riippumatta heidän tuloistaan.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, te olette nyt kaksi kertaa tehnyt määrättyjä heittoja perussuomalaisten suuntaan. Äsken kuulin, kun totesitte, että ainoastaan ed. Ruohonen-Lerner oli täällä paikalla. Se hätkähdytti.

Arvoisa puhemies! Minä olen ollut tässä talossa yli 23 vuotta, ja jos minä kymmenkunta kertaa pyydän puheenvuoroa enkä saa, niin minä en silloin turhaan enää rupea täällä istumaan, koska tiedän, mikä on keskustelu.

Minä pyysin silloin, kun te puhuitte turvapaikkapolitiikasta, minä arvostelin sitä ryhmäpuheenvuorossa ja totesin myöskin sen, että toivottavasti muutamat lakiuudistukset järkevöittävät tilannetta. Lukekaa, arvoisa valtiovarainministeri, mietintö sivulta 78. Siellä puhutaan, mikä on tämänhetkinen tilanne muun muassa vastaanottokeskusten osalta. 400 oleskeluluvan saanutta makaa siellä, (Puhemies: Minuutti!) hinta valtiolle vuodessa 6 miljoonaa, 900 henkilöä on siirretty sieltä kuntiin, annettu määrätty sitoumus asumisesta, ei kotouttamista eikä mitään. He joutuvat varmasti yhteiskunnan ulkopuolelle. Ei tämä ole minun mielestäni vastuullista ulkomaalaispolitiikkaa.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä tässä on syytä palauttaa mieliin, minkä takia meillä veroja kerätään. Veroja kerätään, jotta sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuisi, palvelut pelaisivat ja yhteiskuntarauha säilyisi tässä maassa. Tämä huono kehitys Suomessa lähti liikkeelle todellakin jo ennen kuin meillä oli varsinaisesti tietoa lamasta. Minulla on tässä vuodelta 2008 STT:n uutinen, jossa valtiovarainministeri Katainen ilmoittaa, että veronkevennykset ajetaan läpi, vaikka se vaatisi valtionvelan lisäämistä tilapäisesti, ja tämä oli siis ennen kuin meille tuli tieto siitä, että lama on todellinen, lama on tänne Suomeen tullut ja tulee syömään meidän vaurauttamme ja hyvinvointiamme. Nyt kysynkin valtiovarainministeri Kataiselta, jos te voisitte kääntää kelloa ja astua ajassa taaksepäin vuoteen 2008, olisitteko te hyväksymässä edelleen näitä veronalennuksia, olisitteko te alentamassa ruuan arvonlisäveroa, olisitteko te tekemässä kaikkia niitä toimia, (Puhemies: Minuutti!) jotka vasta myöhemmin nimesitte elvytykseksi, vasta siinä vaiheessa, kun oli tiedossa, että meillä on lama.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että vastuunotossa tämä hallitus on kyllä ohuuden Suomen ennätyksen suorittanut myös tämän päivän keskustelun aikana. Tässähän on semmoinen tilanne, että keskusta syyttää niitä hallituksia, joissa kokoomus ja vihreät olivat, ja kokoomus puolestaan syyttää niitä hallituksia, joissa keskusta on ollut mukana, ja sitten yhdessä syytetään, että hallituksen toimintaa estää nykyinen oppositio. Jotain yhteistäkin teidän toiminnassanne on. Mutta olisi aika katsoa aidosti eteenpäin tässä politiikassa.

Meillä on kaksi tilannetta, hallitus suunnittelee jo leikkauksia, valtiovarainministeriö on antanut leikkauslistojen valmistelukäskyn ja ottanut siinä talousneuvoston apuliinaksi esiin. Silloin on aika olennaista kysyä, mitä tehdään tulopuolella. On ihmeellinen asia, että hallituksen rohkeus ei riitä pääomatuloverotukseen puuttumiseen. Miksi ei riitä? Ilmeisesti siksi, että siellä on liian paljon vaikutusvaltaa ja isoja varpaita.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Asia, joka huolestuttaa vasemmistoliiton kansanedustajana syvästi, on se, että tässä salissa ei tunnu olevan ymmärrystä siitä, kuinka vaikeassa tilanteessa useassa perheessä tällä hetkellä eletään. Terveisiä Kajaanista 24 asteen pakkasesta. Lapsiperheen, joka ei ollut kyennyt maksamaan sähkölaskuaan eikä ollut saanut siihen erillistä toimeentulotukea, sähköt katkaistiin, huom., 24 asteen pakkasessa.

Kun ottaa huomioon tämän tilanteen, missä eletään, sähköfirmasta oli sanottu, että hallituksen ja eduskunnan kanta on ollut se, että asioista ei tarvitse laskujen suhteen sopia. Olemme kuulemma säätäneet sellaisen lain, että edes inhimillisyyttä ei tarvitse laskujen sovinnassa toteuttaa. Pitääkö tämä, valtiovarainministeri, paikkansa, ettei tässä yhteiskunnassa enää toteuteta edes inhimillistä sovintaa?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka täällä luki valtiovarainvaliokunnan mietintöä koskien maahanmuuttoa. Kannattaisi lukea se kokonaisuudessaan. Siellä on selvästi todettu, että turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt ja siihen on panostettu, poliisiin ja Maahanmuuttovirastoon ja moniin muihin, lähetetty jo tuonne etäämmälle niitä tutkimaan. Kaikkein suurin ongelma on 9 000 perheen yhdistämishakemusta, kaikkein vaikein, ja siihenkin pyritään löytämään ratkaisu. Siellä on kirjoitustaidottomia, lukutaidottomia. Se vaatii äärimmäisen kovan työn. Kuntien korvauksiin on tullut lisää, tässäkin budjetissa tulee lisää, joten panostukset ovat olleet koko ajan melkoisia. Se johtuu siitä, että tämä asia on nostettu keskusteluun. Paljon on tietenkin vielä tehtävä ja on tehtävä jatkossakin, eivät tehtävät tähän lopu, koska kyllä meidän pitää myöskin kiintiöpakolaisia jatkossakin ottaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kerola nosti erittäin tärkeän asian esille eli valtionosuusuudistuksen vaikutuksen kuntien menoihin eli sen, voimmeko säästää jotakin tulevaisuudessa kunnissa — minä ymmärsin, että tarkoititte tätä — jottei veronkorotuspaine olisi kova. Se on yksi niistä kolmesta suuresta rakenneuudistuksesta, joita täytyy viedä eteenpäin ja joista siis kuntauudistus on ensimmäinen, toinen on työurauudistus ja kolmas on kasvua, työpaikkoja, investointeja ruokkiva verouudistus. Tämä on henkilökohtaista ajatteluani, ajattelen juuri näin.

Voidaan aivan hyvin poliittisessa keskustelussa ainakin omalta puoleltani jättää rauhaan 30—40 kaikkein kaukaisinta, syrjäisintä kuntaa. Siellä liitokset eivät juuri auta, ainakaan monissa tapauksissa, kovin paljoa. Mutta kaikkein suurin mahdollisuus järkevään palvelurakenteeseen, hyvään henkilöstöpolitiikkaan, julkisen sektorin kustannusvaikuttavuuden parantamiseen on kaupunkiseuduilla. Tässä valtionosuusuudistus on yksi ihan oiva väline, että voimme kannustaa näitä kuntia yhdistymään ja tekemään terveemmän palvelurakenteen, jotta meillä rahaa riittää palveluihin eikä se mene siihen byrokratiaan.

Ihan loppuun, kun tässä on hyvinkin suuria virheitä keskustelussa sanottu siinä, että olisi joku leikkauslistavalmistelu: Ei ole. Minä en ole nimenomaan semmoista valmisteluohjetta antanut. Meillä on sen sijaan kolme eri valmistelua tulevia hallituspuolueita, tulevia vaaleja silmällä pitäen.

Niistä ensimmäinen on valtion kestävyysvajekysymys. Olisi hyvä, että meillä olisi yhteinen näkemys sen vajeen suuruudesta, koska jos on erilaisia näkemyksiä siitä, onko meillä ongelmaa tai minkä suuruinen ongelma on, niin on hyvin vaikea käydä vaaleihin. Mutta jos meillä on yhteinen näkemys ongelman suuruudesta, niin sitten jokainen voi antaa yhteiseen ongelmaan omia lääkkeitään.

Toinen valmistelu on Hetemäen verotyöryhmävalmistelu, joka tarjoaa mahdollisuuden eri puolueille ottaa siitä osia omiin esityksiinsä tai hylätä koko asian, mutta se on perusteltu kokonaisnäkemys.

Kolmas, jota ajateltiin yhdessä muiden yhteiskuntaa rakentavien voimien kanssa, on saada tämmöinen menojen kokonaisvaltainen arviointi käyntiin. Se ei ole leikkauslista. Minun aikanani sellaisia valtiovarainministeriössä ei ole tehty eikä tehdä, mutta puolueet voivat sitten tarvittaessa niitä tehdä, jos haluavat. Tämä on tämmöistä normaalia virkamiesten arviointia, ovatko kaikki kulut aiheellisia tänä päivänä vai voidaanko jossakin tarpeen mukaan karsia, jos niin katsotaan. Mutta se ei ole virkamiesten tehtävä, vaan se on poliitikkojen tehtävä.

Toinen varapuhemies:

Nyt siirrytään ennalta pyydettyihin puheenvuoroihin, jotka ovat siis 5 minuutin mittaisia. Muistuttaisin edustajia, että tuo 5 minuuttia on enimmäisraja eikä suositus.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous on palautunut taantuman jäljiltä jälleen kasvu-uralle, ja kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan nousevan vajaaseen 3 prosenttiin. Toki edelleen talouden kehitykseen liittyy paljon epävarmuutta, ja siksi onkin tehtävä rohkeita ja oikeita päätöksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tätä työtä aletaan tehdä ensi vuodesta lähtien.

Finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään sovittujen veronkorotusten ja asteittain poistuvien elvytysmenojen seurauksena. Ensi vuonna valtion budjettitalous on noin 8 miljardia alijäämäinen ja valtion velka näin ollen tulee olemaan yli 80 miljardia euroa. Tämä on 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Haasteitakin siis riittää.

On hienoa, että ensin omassa valtiovarainvaliokuntaryhmässäni ja myös muissa ryhmissä on löydetty yhteisymmärrys eteläsavolaisistakin budjettilisäyksistä. Kiitos niistä koko konkka- ronkalle. Toki lähinnä monta muuta tarpeellista paikkoa budjettipeittoon saatiin, mutta näistä maakunnan ihmisten kiitokset. Käyn niitä läpi vielä pääluokkakohtaisissa keskusteluissa. Tässä nostan esiin joitakin muita kohtia parista pääluokasta.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee omaishoitajia vuosi vuodelta enemmän, mutta myös omaishoitajat tarvitsevat tukea, neuvontaa ja palveluita. Jos omaishoitajien hyvinvoinnista ei huolehdita, seuraa yhteiskunnalle kallis lasku, inhimillisyydestä puhumattakaan. Omaishoitajien tasa-arvoinen kohtelu on parasta pienissä kunnissa. Kaikkiaan 68 prosenttia kunnista on parantanut omaishoidon tuen kattavuutta lain voimassaoloaikana, mutta vieläkin riittää kuntia, jotka ovat menossa väärään suuntaan. Maakuntien keskisuurissa kaupungeissa on myös ongelmia omaishoitajien asemassa.

Ministerin työryhmä, joka teki selvitystä perhehoitolainsäädännön uudistamisesta, esitti, että perhehoitoa voitaisiin käyttää tilapäishoitona sekä omaishoidon lomitukseen kiertävän perhehoitajan toimesta. Perhehoito onkin saatava tasavertaiseksi muiden omaishoitoa tukevien palvelujen kanssa. On esitetty myös mallia, jossa palkkio muutettaisiin palveluiksi. Se lisäisi omaishoitoperheiden valinnanvapautta ja ottaisi huomioon yksilöllisiä tarpeita. Malli ei kuitenkaan ole ongelmaton.

Meillä täällä eduskunnassa on valmistunut kotikuntalain muutos, joka mahdollistaa entistä paremmin perheenjäsenten ja omaisten osallistumisen läheistensä hoitoon niin halutessaan. Hallitus on lisäksi antanut esityksen, jolla parannetaan työntekijän mahdollisuutta jäädä väliaikaisesti pois työstä perheenjäsenen hoitamiseksi.

Keskustan tavoite siirtää omaishoidon tuki Kelalle tasa-arvon nimissä on hyvä pitää edelleen mielessä. Kotiäänestysoikeus saatiin omaishoidettavan lisäksi myös omaishoitajalle. Olin sitä itsekin vahvasti edistämässä jo paljon aiemmin. Ensi keväänä tätä mahdollisuutta voi taas hyödyntää.

Arvoisa puhemies! Kun olen myös valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston jäsen, sitä kautta seuraan maallikkona myös rakennettua ympäristöä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Erityisen tarkat rakennusmääräykset vaikkapa Kiotossa tai Sveitsissä tai Itävallassa voivat saada aikaan hyvinkin erilaisen lopputuloksen. Paljon riippuu lähtökohdasta ja muusta ympäristöstä.

On toki selvää, että arkkitehtuuripolitiikalla on oma merkittävä roolinsa siinä, kun luodaan kansalaisille parempaa elinympäristöä, ollaan sitten maaseudulla tai kaupungeissa. Arkkitehtuurin klassinen määrittely nojaa kolmeen asiaan: käyttökelpoisuuteen, kestävyyteen ja kauneuteen. Painotukset näiden välillä vaihtelevat kunkin ajanjakson hengen mukaisesti mutta ovat edelleen tärkeitä. Tällä hetkellä ekologisuuden ja energiatehokkuuden haasteet korostavat kestävyysaspektia. Silti jokaisella on oltava pääsääntöisesti oikeus valita asuinpaikkansa Suomessa. Pelottelua julkisten palveluiden poistamisesta haja-asutusalueilta ministeri Vapaavuoren työryhmän tyyliin ei tarvita. Myöskään kuntien pakkoliitokset ja lukumäärän rajaaminen maksimissaan sataan kuntaan eivät tuo onnea kuntalaisille.

Yhdyn siihen näkemykseen, kun arkkitehtuuripolitiikasta puhutaan, että ainakin merkittävistä julkisista rakennuksista on järjestettävä aina arkkitehtuuri- tai suunnittelukilpailu. Näin tehtiin muun muassa eduskunnan lisärakennuksen osalta. Lopputuloksesta lienee jokaisella oma mielipiteensä. Suunnittelussahan huomioitiin myös kansalaisilta tullut palaute pienentää lisärakennuksen kokoa. Samoin paikalla olleet, ohikulkijoille ilmeisen rakkaat mustapoppelit hyödynnettiin kokoustilojen sisämateriaaleissa. Et-teikö kadunkulkija voi vaikuttaa?

Arvoisa puhemies! Vielä pari sanaa kolmannesta pääluokasta eli puolustusministeriöstä, josta en tule käyttämään puheenvuoroa varsinaisen pääluokan kohdalla. Nostan sieltä esiin kaksi lisäystä. Varusmiesten maastovuorokausien vähenemisongelmasta on puhuttu, ja nyt siihen tulee konkreettista apua, kun valiokunta lisäsi siihen 2 miljoonaa euroa, ja samalta momentilta löytyy plussaa 0,25 miljoonaa euroa jatkosodanaikaisten valokuvien digitoinnin loppuun saattamiseksi. Hyvä sekin.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus on tehnyt vaikeassa taloudellisessa tilanteessa onnistunutta politiikkaa. Taloudellisen tilanteen vaikutuksia on pehmennetty suomalaisten elämään, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arkeen, mutta kommenttina tähän keskusteluun täytyy sanoa, että paljon meillä on vielä tehtävää köyhyyden ja työttömyyden torjumiseksi. Missään nimessä se työ ei ole tehty, mutta kovasti hartiavoimin on tehty työtä.

Jatkan tätä verokeskustelua vielä. Täällä puheissa nostettiin esille, että hallitus on tehnyt ylisuuria veronkevennyksiä. Tulee sellainen mielikuva, että on tehty historian mittavimmat tuloveronkevennykset. Täytyy tässä sanoa koko tämän salin kuullen, mitä ne tuloveroon kohdistuvat toimenpiteet ensi vuonna ovat. Ne ovat sellaisia toimenpiteitä, joilla huolehditaan siitä, ettei tavallisen palkansaajan tulovero kiristy. Ne toimenpiteet ovat sellaisia, että tavallisen eläkeläisen vero ei ole suurempi kuin palkansaajan. Ne toimenpiteet ovat sellaisia, että perusvähennystä korotetaan niin, että kaikkein pienituloisimpien tilannetta verotuksellisesti helpotetaan. Täytyy sanoa, että perusvähennystä korotettiin viimeksi, jos ei lasketa tämän hallituksen tekemiä korotuksia, silloin, kun oli porvarihallitus, eli veroesitykset ovat hyvin sosiaaliset ja maltilliset. Hieman ihmettelen näitä puheenvuoroja, kun täällä puhutaan, että liian suuria veronalennuksia on tehty. Tämä on todellisuus ja tosiasia ensi vuoden budjetista.

Mutta sitten haluaisin vielä tässä kysyä, kun täällä on SDP:n edustajia, kun emme tuossa keskustelussa saaneet vastausta siihen, mikä on tosiasiallisesti SDP:n kanta ekologiseen verouudistukseen. Useissa puoluekokouspäätöksissä, useissa papereissa, joita täälläkin on luettu, te olette sitä kannattaneet. Julkisuudessa erittäin painavin sanoin olette sitten hallituksen ekologista verouudistusta vastustaneet. Mutta sitten, kun katsoo teidän varjobudjettianne, siellä te olette laskeneet siitä hallituksen esityksestä tuloutuvat lisäverotulot ikään kuin annetuiksi rahoiksi ja otatte ne käyttöönne. Samaan aikaan te lanseeraatte esimerkiksi ed. Heinäluoman, SDP:n ryhmyrin, suulla öljytöntä Suomea, puhuttu ympäristöasioista kovin suurella suulla, mutta en ole nähnyt sitä ekologista veromallia, mitä te kannatatte. Haluankin kysyä, onko teillä tällaista mallia tulossa, ja jos ei ole, niin millä toimilla te aiotte ilmastonmuutosta vastaan taistella. Tähän kysymykseen ei yhtään vastausta kuulunut, vaikka aika moni edustaja salin tältä puolelta asiaa teiltä kysyi.

Tästä keskustelusta on syntynyt päällisin puolin sellainen mielikuva, että SDP hyvin pitkälle lähtee siitä, että pääomaverotuksen korotuksella voidaan Suomi pelastaa. Näin ainakin, jos kuunteli ne puheenvuorot, mitä SDP:n edustajat täällä esittivät. En tiedä, onko ed. Sasilla tai ed. Zyskowiczilla parempaa tietoa siitä — aika usein heillä kyllä on — onko SDP jo jättänyt lakialoitteen tästä asiasta. Meillä ei vieläkään ole selkeää näkemystä, millä tavalla pääomaverotusta uudistettaisiin, tiettyjä heittoja ja puheenvuoroja on ollut, mutta konkreettista esitystä ei vielä ole. Ja kysynkin tässä salissa olevilta edustajilta, milloin SDP aikoo tämän konkreettisen esityksen tehdä vai jääkö tämä vain puheiden varaan. Tosiaankaan sitä lakiesitystä ei vielä ole.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen ensi vuoden talousarvioon, mutta haluan tässä todeta, että meidän täytyy varautua sellaisiin toimiin tulevina vuosina, että me tasapainotamme taloutta. Ja pidän hyvänä, että tässä budjetissa on jo toimenpiteitä niin, että sinivihreä hallitus ei jäänyt odottamaan vaan ryhtyi toimenpiteisiin. On todella tärkeää, ettemme syö ahneesti meidän lapsiemme ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia.

Kun katsoo tuota SDP:n varjoesitystä, SDP:n vaihtoehtobudjettiesitystä, niin kovin unelmahötön varaan jäävät ne esitykset, joilla te keräisitte voimavaroja niille mittaville lisäesityksille, mitä te tuossa budjettiesityksessänne haluatte lisätä vielä kaiken sen päälle, mitä hallitus on esittänyt ja mitä vielä eduskunta on lisännyt. Toivonkin, että tulevissa puheenvuoroissa SDP:n edustajat tulisivat kertomaan, miten nuo voimavarat kerätään, koska tuossa vaihtoehtobudjetissa näitä asioita ei vielä ole kerrottu.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen siihen, että kokoomuksen kädenjälki näkyy kyllä todellakin niissä (Puhemies: 5 minuuttia!) lisäyksissä, mitä eduskunta teki Itämeren suojeluun: öljyntorjuntaan tuli lisävoimavaroja. Se, mistä ehkä eniten olen iloinen, on se, että päihdeäitien palveluihin tuli lisärahaa ja eduskunta todellakin pelasti päihdeäitien palvelut. Se osoitti, että hallituspuolueella on sydän paikallaan.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! (Ed. Zyskowicz: No niin, nyt kuullaan Karhun vas-taukset Sarkomaan kysymyksiin, hyvä, että sattui heti perään!) — Ed. Sarkomaan kysymyksiin tuli tuossa jo useamman tunnin ajan vastauksia meidän puoleltamme, mutta jos ei perille mene, niitä on sitten varmaan vähän vaikea esittää siinä muodossa, mutta uskon, että varmasti näissä eduskuntapuheenvuoroissa, mitä opposition edustajat ja SDP:n edustajat täällä pitävät, tulee osaltaan vastauksia näihin kysymyksiin.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tämän hallituksen ja tämän vaalikauden viimeinen budjetti, ja siksi haluan katsoa pikkuisen taaksepäin.

Porvarihallitus sai viime vaalien jälkeen käsiinsä Suomen, joka oli punamultahallituksen toimien ansiosta vauraampi kuin koskaan. Maailmalta tullut talouskriisi toi toki pian Suomeenkin ongelmia, mutta merkittävän osansa valtiontalouden kestävyysvajeen syntymiseen, työttömyyden rehottamiseen ja kansakunnan jakaantumiseen kahtia niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin vaikkapa terveydenhuollon osalta on aiheuttanut porvarihallituksen oma toiminta. Ei siis voi sanoa, että väärin sammutettu, vaan hallitus on heittänyt bensaa köyhyyden ja eriarvoisuuden liekkeihin. Sitä todistavat myös nopeasti kasvaneet luvut suomalaisesta köyhyydestä.

Hallituksen valitsema niin sanottu veroelvytys on ollut heikko elvytyskeino. Se on lähinnä rapauttanut veropohjan, jonka paikkaamista nyt vaaditaan, ja leikkauslistoja kysellään. Kuluneen 4 vuoden aikana on heikennetty 8,8 miljardia euroa veropohjaa. Se jos mikä on tämän julkisen talouden kestävyysvajeen taustalla. Panostukset uusiin investointeihin, vaikkapa työllistävään väylärakentamiseen, siis hankkeisiin, jotka on tehtävä joka tapauksessa, ovat jääneet vähäisiksi. Niiden avulla olisi kuitenkin voitu turvata ihmisille työtä ja toimeentuloa. Nyt veronalennukset ovat menneet hyvätuloisille. Prosenteista kun puhutaan, pieni- ja keskituloinen on aina euromääräisesti heikoilla.

Lisäksi mittava joukko Suomen, siis tämän maailman parhaaksi maaksi nostetun maan, eläkkeellä olevia rakentajia on jäänyt nuolemaan näppejään. He eivät ole hyötyneet hallituksen toimista mitään, päinvastoin. Heihin ovat kohdistuneet kohonneet maksut ja hinnat. Myöskään vaalitäkynä tuleva takuueläke ei useimpia heistä koske eikä heitä siten auta. Kysynkin, mitä tämä hallitus on antanut 700, 800, 900 euroa, alle 1 000 euroa kuukaudessa miinus verot, eläkettä saavalle tämän maan rakentajalle? Ei yhtään mitään, ja tällä tulotasolla on sentään noin puolet maan eläkkeensaajista. Tämän tietää hallituskin, koska se ei suostu vastaamaan. Äsken juuri kysyin asiaa ministereiltä, kumpikaan ministeri ei suostunut asiaan vastaamaan.

Yhtä heikoilla ovat muutkin pienituloiset, niin yhden kuin kahden huoltajan lapsiperheet. Työttömyyttä on paljon, ja matti näkyy monen kukkarossa. Lapsilisän korotuskin ohitti 80 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä. Entä pätkätyöläiset, pitkäaikaistyöttömät, opiskelijat? Tavallinen suomalainen ei ole hallituksen toimista hyötynyt tai juurikaan hyötynyt.

Hallitus kutsuu itseään mielellään sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi. Pelkkää imagopintaa ja sanahelinää, sillä hallitus on jatkuvasti ollut heikentämässä pienituloisten asemaa. Ne rippuset, joita olette pienituloisille antaneet, ovat murusia niiden toimien rinnalla, joiden kautta rahaa on imetty takaisin ja imetty myös niiltä, jotka eivät edes ole mitään rippusia teiltä saaneet. Tässä muutama esimerkki toimista.

Suomessa muutenkin jo korkeita sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin ja sidottiin maksuautomaattina toimivaan indeksiin. Samalla luvattiin reilu ja tasapuolinen maksujärjestelmä, mutta sitä ei ole luotu. Ruuan arvonlisäveroa alennettiin, mutta tuota pikaa yleistä arvonlisäveroa kiristettiin, eli lusikalla annettiin ja kauhalla vedettiin takaisin. Lisäksi hallitus laskuttaa työnantajien kelamaksun poiston tavallisten kuluttajien energiamaksuna, niin kuin Suomessa asuminen ei muutenkin olisi jo kyllin kallista. Ja tätä kutsutaan kannustavaksi verouudistukseksi. Kertokaa, miten ihmeessä tämä kannustaa henkilöä, joka asuu kaukolämpötaloudessa. Ei mitenkään. Tämä on silkkaa rahastusta.

Ainoa johtopäätös maan tilanteesta on se, että meillä on syventynyt julkisen talouden kestävyysvaje ja tavallisen ihmisen talous tulee kiristymään. Hallitus on epäonnistunut surkeasti. Tämä hallitus ei ole ollut oikeudenmukainen, ei sosiaalisesti eikä muutenkaan, ja tämä budjetti jatkaa hallituksen köyhyyttä ja eriarvoisuutta syventävää linjaa.

Meillä SDP:llä on oma budjettivaihtoehto, jolla haluamme tukea sosiaalista oikeudenmukaisuutta, oikeudenmukaista veronmaksua, joka perustuu maksajan veronmaksukykyyn, työpaikkojen syntymistä, jolla haluamme kitkeä nuorisotyöttömyyttä ja estää nuorten syrjäytymistä, jolla haluamme parantaa työhyvinvointia ja perusturvaa, tavallisten työntekijöiden parempaa elämää sekä lapsiperheiden ja eläkkeensaajien asemaa ja pärjäämistä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Jyrki Katainen linjasi tässä keskustelun aikana kaksi tämän hallituksen suurinta saavutusta. Ensimmäinen on ydinvoima, ja toinen on yliopistouudistus, näin valtiovarainministeri Katainen sanoi.

Politiikalla on merkitystä. Nimittäin itse katson, että tässä on kaksi hallituksen suurinta mahalaskua. Ei lähdetty kestävän energiapolitiikan suuntaan, ei panostettu työllistävään kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, vaan lähdettiin rakentamaan kallista menneisyyden ydinvoimaa vientiä varten.

Yliopistolakiuudistuksen tuhot näkyvät nyt ympäri Suomea. Itse olen kiertänyt sivistysvaliokunnan jäsenenä kohta lähes kymmenkunta eri yliopistoa ja korkeakoulua. Viesti on joka paikassa sama: byrokratia on lisääntynyt, aika opetukselta ja tutkimukselta on mennyt byrokratian pyörittämiseen, rahan perässä juoksemiseen. Yliopistot ovat keskittyneet hankkimaan ulkopuolista rahoitusta. Itä-Suomen yliopiston ehkä jollain tavalla hämmästyttävin esimerkki on se, kun suuren autoliikkeen Laakkosen omistaja ilmoitti, että filosofiaa — sitä, joka on yliopistojen peruskauraa — ei enää yliopistolla tarvita, sen jälkeen antoi 100 000 euroa ulkopuolista rahoitusta, ja filosofian laitos lakkautettiin. Oulun yliopistossa, jossa ensimmäinen uuden yliopistolain mukainen hallitus perustettiin, ulkopuolinen enemmistö aloitti välittömästi yt-neuvottelut, suuret ongelmat, suuri tuska. Eli tässä on näitä hallituksen onnistumisia.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän, että kokoomus voi olla sitä mieltä, että ydinvoima oli hieno asia. Ymmärrän, että kokoomuksen mielestä — kun katsoo esimerkiksi Silminnäkijä-ohjelmaa, jossa eduskunnan puhemies Niinistö nosteli maljoja Oulun yliopistossa liike-elämän kanssa — se, että tehdään bisnesyliopistot, on suuri saavutus. Mutta miten se voi olla saavutus vihreiden näkökulmasta tai keskustan, joka on puolustanut alueellisia yliopistoja? Onko näissäkin asioissa, kahdessa suurimmassa saavutuksessa, itse asiassa keskustaa ja vihreitä vedetty pahasti kölin alta? Minun mielestäni on.

Arvoisa rouva puhemies! Isoin asia tässä budjetissa on tullut esille jo tämän keskustelun aikana: se, että köyhyys tulee lisääntymään suomalaisessa yhteiskunnassa, eriarvoisuus kasvaa, tuloerot kasvavat. Mistä tämä johtuu? Tämä johtuu siitä, että meidän verotustamme on viety koko ajan kohti tasaveroa. Tämä tasaveroa kohti vieminen tarkoittaa sitä, että pienituloiset maksavat suhteessa tuloihinsa enemmän veroa kuin isotuloiset. Toisaalta me olemme murentaneet meidän veropohjaamme, jolla pidettäisiin huolta hyvistä julkisista palveluista, yhdessä tuotetuista julkisista palveluista, ja toisaalta hyvästä perusturvasta. Pidetään huolta siitä, että nekin, jotka joutuvat elämään toimeentulotuella tai työmarkkinatuella, peruspäivärahalla, saavat edes jollain tavalla säällisen elämän.

Arvoisa rouva puhemies! Kelamaksun poisto toi miljardin euron aukon valtion budjettiin. Siitä noin 750 miljoonaa euroa oli kultainen kädenojennus yrityksille. Silloin valtiovarainministeri Katainen lupasi, että tätä kelamaksun poistoa eivät tavalliset ihmiset maksa. Miten nyt on käynyt? Energiaveron korotus esimerkiksi Helsingissä, jossa ihmiset asuvat kaukolämmöllä — jota tuotetaan maakaasulla — lämmitettävissä kerrostaloissa, uhkaa käydä niin, että hiilen polttaminen tulee maakaasun käyttöä halvemmaksi, ja se tarkoittaa sitä, että lämmityskustannukset nousevat 20 prosentilla. Ei kaukolämmöllä lämmitettävässä kerrostalossa asuva ihminen pysty omaan lämmitykseensä juurikaan vaikuttamaan.

Arvonlisäveron korottaminen merkitsee suoraan työn verottamista. Siinä verotetaan pieniä yrittäjiä, jotka omalla työllään hankkivat sen lisäarvon. Toisaalta se merkitsee sitä, että kaikkein pienituloisimmat maksavat kaikkein eniten arvonlisäveroa.

Me esitämme meidän vaihtoehdossamme progressiivista pääomaverotusta, osingot pitää saada verolle, varallisuusvero on palautettava, ydinpolttoaineesta pitää maksaa veroa. Tarvitaan myös transaktiovero, varainsiirtovero, jolla pannaan finanssipeli kuriin. Nämä ovat esityksiä, joilla me estämme Kataisen haikailemat leikkauslistat. Näillä pidetään huolta, että meillä on tulevaisuudessa riittävästi veropohjaa ja toisaalta verot kerätään oikeudenmukaisesti tuloeroja kaventavasti. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa rouva puhemies! Hämmästyttävä fakta on se, että 10 vuotta sitten ihmisten veroista kolmasosa oli progressiivisia, tänä päivänä enää viidesosa. Tämä kertoo sen, että veropolitiikka on ollut epäoikeudenmukaista. Se pitää korjata tällä budjetilla, ja tällä tavalla pitää kasvattaa veropohjaa hyville julkisille palveluille, hyvälle perusturvalle.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Talousarvio ei ole vain lukuja ja menoeriä vaan ennen kaikkea tulos niistä poliittisista valinnoista, joita teemme hyvinvointipalvelujen, kestävän talouden ja ympäristön puolesta. Vaikka kaikista budjeteista tulee hamaan tulevaisuuteen saakka löytymään myös paljon kritisoitavaa, on osattava nähdä myös kokonaisuus ja suunta, johon haluamme kulkea.

Pidän ensi vuoden talousarvion kokonaisuutta hyvänä, koska siinä näkyy selvästi vihreiden kädenjälki. Hallituksen talousarvioesitys on tehty taloudellisesti vaikeana aikana. Tässä tilanteessa ei ole aivan helppo tehtävä parantaa hyvinvointipalveluita ja työllisyyttä, kaventaa budjetin alijäämää ja ohjata yhteiskuntaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Nämä olosuhteet huomioiden hallitus on minusta onnistunut aivan kohtuullisesti.

Arvoisa puhemies! Pidän yhteiskuntarauhaa yhtenä tärkeimmistä poliittisista päämääristä. Se toteutuu, kun pidämme huolta siitä, että yhteiskuntaa rakennetaan heikoimpien ehdoilla. Se tarkoittaa myös, että emme päästä hyvinvointieroja kasvamaan ja tasoitamme lähtökohtia siten, ettei köyhyydestä tule periytyvää. Pienimpien sosiaalietuuksien sitominen indeksiin merkitsee vuoroveden suunnanmuutosta siinä kehityksessä, jossa hyvinvointivaltio on hiljalleen rapautunut etuuksien jäädessä yhä kauemmaksi elämisen kustannuksista. Tulonsiirtojen ostovoiman heikentyminen on pysäytetty. Samoin hallitus on onnistunut vaikeasta taloustilanteesta huolimatta nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä tavalla, johon voi olla varsin tyytyväinen. Hallituksen elvyttävä politiikka on toiminut, ja avoimien työpaikkojen määrä on kasvussa. Työtä sen eteen, että Suomeen ei synny uutta laman sukupolvea, on kuitenkin jatkettava päättäväisesti.

Arvoisa puhemies! Erittäin iloinen olen luontopalveluille kohdennetusta 3,6 miljoonan euron määrärahasta, jolla kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden palvelut kyetään turvaamaan. (Ed. Mustajärvi: Määräraha vähenee!) Samoin lisää rahaa on löytynyt ympäristötöihin, Itämeren suojeluun ja Itämeren öljyntorjuntakapasiteetin parantamiseen. Myös joukkoliikenteelle osoitetaan lisämäärärahaa. Tuomioistuinten toimintamenoja lisätään, ja talous- ja velkaneuvontaan kohdennetaan lisärahaa. Valtiovarainministeriön leikkaukset järjestökenttään on myös paikattu muun muassa rauhanjärjestöjen osalta. Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan takia vaarassa ollut päihdeäitien ensikotitoiminta turvataan 1,5 miljoonan euron panostuksella ja valtionosuuksilla. Pakolaisten kuntakorvausten 10 prosentin korotus, kiintiöpakolaisten kuntakorvausten jatkaminen ja maahanmuuttajien omien järjestöjen lisätuki muodostavat kokonaisuuden, joka edistää ihmisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäpanostus siviilikriisinhallintaan on signaali halusta puuttua maailman kriiseihin jo ennen kuin ihmisille tulee pakko paeta kodeistaan.

Sen sijaan toivon, että tämä on viimeinen vuosi, kun Puolustusvoimien budjetti kasvaa. Monissa muissa Euroopan maissa, joissa kamppaillaan kestävyysvajeen kanssa, on pienennetty puolustusbudjetteja. Sen on oltava myös Suomen ratkaisu tulevina vuosina. Puolustusvoimat on seuraavalla hallituskaudella väistämättä perusteellisen uudistamisen ja järkeistämisen tarpeessa muutenkin. On mietittävä tarkoituksenmukaisemmin, mikä meitä uhkaa ja miten siihen varaudutaan. Nykymuodossaan Puolustusvoimat ei toimi kustannustehokkaasti, ja vihreiden mielestä puolustusta ylläpidetään sen päätehtävien hoitamisen vuoksi eli Suomen puolustamisen, kansainvälisen kriisinhallinnan ja muita viranomaisia tukevien tehtävien vuoksi. Muut syyt ovat toissijaisia.

Arvoisa puhemies! Uutta hyvää on tässä talouden tilanteessa jakaa niukasti. Vuoden 2011 talousarvio on 8 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtionvelka kasvaa ensi vuoden loppuun mennessä arviolta jo 84 miljardiin euroon. Jatkossa valtion veropohjaa on vahvistettava, ja toimista on päätettävä seuraavassa hallitusohjelmassa. On parempi korottaa veroja kuin leikata palveluista. Ympäristöperusteista verotusta on edelleen kehitettävä ja sen tuottoa kasvatettava, samaan aikaan kuitenkin verotuksen progressiivisuudesta huolehtien. Tämä edellyttää ympäristöverojen korotuksen huomioimista pienituloisten tulonsiirroissa. Myös pääomaveroa on korotettava, jotta verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu.

Vihreästä näkökulmasta verotuksen rakenteen uudistaminen on vasta alussa. Kauaskatseista politiikkaa on myös pitää huolta ihmisten työssäjaksamisesta ja mahdollisuudesta sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämää. Samoin on välttämätöntä edistää täysipainoista opiskelua sitomalla myös opintotuki indeksiin ja tekemällä jatkossa päätöksiä, jotka mahdollistavat täysipainoisen opintoihin keskittymisen. Myös sosiaaliturvan rakenteet on uudistettava vastaamaan työelämän todellisuutta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi pari sanaa kehitysyhteistyöstä. Suomi ei ole edelleenkään saavuttanut kehitysavun 0,7:n prosentin tavoitetta, mutta yhtenä harvoista EU-maista olemme kuitenkin pysyneet kasvu-uralla. Mielestäni on ehdottoman tärkeää, että pidämme tästä sitoumuksesta kiinni. Samalla on kiinnitettävä lisää huomiota kehitysavun laatuun ja tehokkuuteen. YK:n vuosituhattavoitteet täyttivät tänä syksynä kymmenen vuotta. Sitoumusten mukaisesti meillä on enää viisi vuotta aikaa saavuttaa asetetut tavoitteet äärimmäisen köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! Vi befinner oss nu i en situation då vi kan konstatera att Finland under den här regeringen rätt väl har klarat av de stora utmaningar som den globala ekonomiska krisen medförde. I Finland förutspås vi nu igen kunna se fram emot en tid av tillväxt. Därmed inte sagt att tiden av osäkerhet är förbi. Även om världsekonomin håller på att återhämta sig är tillväxten sårbar. Inte minst händelserna på Irland visar på hur oberäknelig utvecklingen är.

Herra puhemies! Tämän huomioon ottaen valtion vuoden 2011 talousarvio muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden. Painopisteen oltua elvyttävissä toimenpiteissä siirrymme nyt asteittain tiukempaan politiikkaan saadaksemme velkataakan kumuloitumisen kuriin. Pidän erityisen tärkeänä, että huolehdimme nyt julkisen talouden tasapainoon saattamisesta. Vaikka tänä vuonna lainaamme noin 5 miljardia euroa viimevuotista vähemmän, on huolestuttavaa, että Suomen velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa. Meidän on nyt mahdollisimman nopeasti hoidettava kestävyysvaje.

Hyviin asioihin kuuluu sen sijaan työllisyystilanteen parantuminen, ja erityisen ilahduttavaa on nuorisotyöttömyyden pieneneminen. Tämä on yhtenä perusedellytyksenä myönteiselle talouskasvulle.

Under recessionen gällde det att stimulera ekonomin för att främja sysselsättningen och trygga välfärden. Även nu, trots att vi måste minska på statens utgifter, gäller det att investera klokt. En sådan investering är alla de sociala stöd som från och med nästa år indexbinds. Det som tyvärr saknas är studiestödet, som måste få en positiv lösning under nästa riksdagsperiod. Garantipensionen i sin tur kommer att underlätta vardagen för många pensionärer.

Angående reformerna inom social- och hälsovården vill jag ännu påpeka att även om det är mycket bra att den här regering introducerar flera förändringar, som alla är välkomna förbättringar, bör man se till att kommunerna verkligen har kapacitet och resurser att implementera de här reformerna. Speciellt den nya hälso- och sjukvårdslagen är efterlängtad. Förhoppningsvis ger den verktyg för att förbättra effektiviteten, få bort överlappningar mellan special- och primärsjukvård och på så sätt kan dämpa kostnadsökningen och samtidigt förbättra servicen för medborgarna.

Det är i och för sig positivt att det redan nu i budgeten ingår en höjning på drygt 21 miljoner euro, alltså från regeringens förslag, för att bekosta utvecklingen av social- och hälsovården, men det finns skäl att noggrant följa med om den här summan är tillräcklig.

Pystyäksemme rahoittamaan kaikki tarpeelliset uudistukset kansainvälisen kilpailukykymme on oltava hyvä. Tämän saavuttamiseksi meidän on panostettava tutkimukseen, kehitystoimintaan, innovaatioihin ja yrittäjyyteen. Laadukas koulutus alkaen perusopetuksesta peruskouluissa on perustava edellytys.

Arvoisa puhemies! Toinen alue, jolla kannattaa tehdä investointeja, on liikenneverkosto. Oli hyvä, että eduskunta päätti korottaa perustienpidon määrärahaa vajaalla 10 miljoonalla eurolla. Nämä vajaat 10 miljoonaa euroa ovat hyvin tarpeellisia. Valitettavasti tällä sektorilla on edelleenkin suuri vaje, joka käy ajan myötä yhä ongelmallisemmaksi. Tie-, rautatie- ja vesiliikenteellä on ratkaiseva merkitys sille, että ihmiset pystyvät elämään ja asumaan haja-asutusalueilla ja saaristossa.

Kuten ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa todettiin, seuraavan hallituksen tulee laatia ohjelma maamme liikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseksi. Meidän on ajateltava pitkällä tähtäimellä, jotta pystyisimme hoitamaan useiden vuosien liian alhaisesta rahoituksesta johtuneet ongelmat.

Glesbygden är inte enbart beroende av ett fungerande vägnät, i en lika avgörande ställning är tillgången till en snabb och fungerande bredbandsuppkoppling. Med tanke på hur avgörande tillgången till bredband är för att landsbygden ska hållas levande, måste vi vara beredda att investera tillräckliga resurser i bredbandsprogrammet. Vi måste se till att det optiska fibernätet dras ut till alla hushåll och att vi kan garantera att installationskostnaderna inte blir oskäligt höga för kunderna.

Lopuksi puhuessani maaseudun erityistarpeista haluan todeta, että puhun myös osassa Uuttamaata olevista tarpeista. Uusimaa on nimittäin edelleen kovin heterogeeninen alue, vaikka pelkäänkin, että Uudenmaan maakunta liitetään monissa tapauksissa niin vahvasti Helsingin seutuun, että maakunnan läntiset ja itäiset osat unohdetaan.

Herr talman! Min mening med det här är inte att ställa huvudstadsregionen mot den nyländska landsbygden. En stark metropol ger nytta åt hela landskapet, men också småstäder och byar ger mervärde åt regionen. Och de här områdena får inte glömmas bort när resurser tilldelas landskapet.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kuluva vuosi on ollut julkisen sektorin talouden kannalta jälleen hyvin haastava, kun menot kasvavat nopeammin kuin tulot ja vajeet paikataan ottamalla uutta velkaa. Sama kehitys näyttää jatkuvan myös vuonna 2011, kun valtio ja useat kunnat joutuvat kattamaan taloutensa alijäämiä ottamalla lisävelkaa. On harmillista, että julkisen talouden ongelmiin ei ole puututtu aikaisemmin. On harmillista, että samanaikaisesti valtio on ottanut niskoilleen myös muiden maiden talousongelmia ja velkaongelmia. Ensiksi tuli Kreikka mukaan ja sitten Irlanti, ja ties mitä on vielä tulossa.

Moni velkarahalla toteutettu investointi olisi hyvin voinut jäädä odottamaan aikoja parempia. Olisi voitu pohtia myös vaihtoehtoisia ja halvempia toteuttamistapoja ja ratkaisuja. Esimerkiksi eduskunnan peruskorjaushanke olisi mahdollisesti voinut olla sellainen hanke, joka ei olisi ollut tällä hetkellä aivan pakollinen, kiireellinen ja toteuttamisjärjestyksessä siinä kärjessä. Ehkä olisi pitänyt kuitenkin odottaa, (Ed. Pulliainen: Että talo hajoaa lopullisesti?) kun ajatellaan, että tämäkin hanke maksaa noin 200 miljoonaa euroa. — Ehkä olisi voitu odottaa viisi vuotta, ed. Pulliainen.

Julkisen sektorin uusiin toimitiloihin on uponnut siis valtavia määriä rahaa, on ne sitten toteutettu omiin taseisiin tai hankittu vuokraamalla ulkopuolisilta kiinteistösijoittajilta. Kun vuokratiloista joudutaan maksamaan markkinahintaisia pääoma- ja käyttövuokria kiinteistöjen omistajille, joudutaan hallinnon sisällä usein pysyttelemään talousarvioiden raamien sisällä, jolloin toimitilojen kustannuksia joudutaan rahoittamaan tinkimällä muista kuluista. Esimerkiksi palkkamäärärahoista on leikattava ja on supistettava henkilökunnan määrää.

Muotisanoiksi on noussut kiinteistöjen elinkaarimallit, joissa vuokrasopimukset tehdään jopa 40 vuoden ajaksi. Tämä kehitys on suorastaan pelottavaa veronmaksajan ja kansalaisen näkökulmasta, että sidotaan tulevien päättäjien kädet 40 vuodeksi erilaisilla vuokrasopimuksilla, joihin on sidottu myös palveluja, joita ostetaan yksityiseltä sektorilta.

Arvoisa puhemies! Kun valtion tuottavuusohjelmaa jatketaan edelleen väkisin, vaikka virastoissa työt eivät kuitenkaan vähene, aiheuttavat henkilöstökulujen supistamiset suuria ongelmia, kun asiakirjapinot pitäisi saada esimerkiksi tuomioistuimissa nykyistä nopeammalla tahdilla eteenpäin.

Poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten määrärahat olisikin turvattava nykyistä paremmin, jotta emme jatkuvasti saisi uusia huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta siitä, kuinka asioiden käsittelyajat vaarantavat Suomen kansalaisten oikeuksien toteutumista. Mutta kuinka toimii hallitus? Se urakoi jatkuvasti uutta lainsäädäntöä, joka tuo lukuisia uusia lisätehtäviä ja velvollisuuksia viranomaisille, kuten esimerkiksi poliisille, syyttäjälaitokselle ja tuomioistuinlaitokselle.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, kuinka kansa jakautuu kahtia: köyhiin ja pienituloisiin sekä niihin, jotka vaurastuvat ja joilla elämä sujuu todella hyvin.

Osallistuin viime viikonloppuna useamman tahon järjestämään tilaisuuteen, jonka aiheena oli "Kuka kuuntelee köyhää?". Olen tyytyväinen, että tilaisuus herätti kiinnostusta ja monet osallistuivat näihin köyhyyskeskusteluihin. On tärkeää, että tähän yhteiskuntamme keskeiseen ongelmaan on havahduttu ja että siitä puhutaan ja toivottavasti etsitään myös ratkaisuja, kun päätetään valtion ja kuntien talousarvioiden määrärahojen jakamisesta erilaisiin kohteisiin.

On selkeä arvovalinta, annetaanko taloudellista tukea köyhälle yksinhuoltajalle vai tuetaanko esimerkiksi golfinpeluuta ja veneilijöiden harrastuksia huomattavilla yhteiskunnan maksamilla tukiaisilla. Nämä vaihtoehdot ja arvovalinnat on reilusti ja samanaikaisesti nostettava keskusteluihin, viimeistään nyt, kun tähän kaikkeen meillä ei kerta kaikkiaan ole enää varaa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2011 talousarvio on rakennettu säilyttäväksi. Jos siinä olisi toimittu niin kuin perussuomalaiset edellyttävät, olisi tietenkin leikattu tai supistettu talousarvioraamia useammalla miljardilla eurolla, ja sen seurauksena olisi entistä vähempi jaettavaa ja entistä enempi myöskin työttömiä.

Investointien siirtotoivomus tilanteessa, jossa on suuri työttömyys, on aika erikoinen, koska jokainen siirretty investointi jättää myöskin työntekijänsä ilman töitä. Tämä Eduskuntatalon peruskorjaus on siinä mielessä esimerkillinen ratkaisu, ainakin noin suomalaisen työmiehen näkökulmasta. Täällähän tietääkseni on tarve turvaluokitukseen, ja silloin se myöskin tarkoittaa sitä, että täällä ei harmaata taloutta päästä viljelemään. Kaiken kaikkiaan tietenkin voidaan aina kysyä, onko tarpeellista tehdä jotain, mutta parlamentti tarvitsee omat tilansa ja toimintaympäristönsä. Tämä talo on rakennettu 1930-luvun tietämissä varsin hyvin, mutta ajan hammas siihenkin oman jälkensä jättää.

Tässä talousarviossa on 50 miljardin loppusumma, johon tulee 8,3 miljardia velkaa, elikkä se edellyttää hyvää uskoa tulevaisuuteen, kun näin voidaan toimia. Ensi vuoden lopulla valtionvelan arvioidaan olevan noin 85 miljardia. Sitten, kun siihen lisätään nämä euroalueen takausvastuut, päästään jo hyvin lähelle 100:aa miljardia. Ei nyt aivan, mutta hyvin lähelle.

Velka sinänsä ei varmasti ole ongelma, jos meillä on yhteiskunnassa dynamiikkaa ja toimivuutta ja korkotaso pysyy matalana. Mutta rohkenen epäillä, että euroalueella oleva trombi, joka pyörittää valtiontalouksia, johtaa siihen, että korkokanta myöskin näissä, ei vielä kriisiytyneissä maissa tulee merkittävästi nousemaan. Kysyn: miksi joku muu saa huomattavasti halvemmalla rahaa, kun muiden valtioiden takaamat valtiot maksavat omista lainoistaan noin 6:n prosentin vuotuista korkoa? Tämä vaan antaa viestiä siitä, että kyllä meilläkin korkotaso tulee nousemaan.

Tänään on paljon puhuttu jaettavasta: ei ole rahaa annettu sinne eikä ole annettu tänne. Mutta hyvin vähän on puhuttu Suomen kilpailukyvystä ja siitä tarpeesta, joka meillä on. Elikkä Suomeen pitäisi ja pitää synnyttää 150 000 uutta työpaikkaa, jotta meidän työllisyysasteemme nousee niin hyväksi, että me voimme säilyttää tämän hyvinvointiyhteiskunnan. Hyvinvointiyhteiskunta elää toimeliaisuudesta, ja todella se toimeliaisuus syntyy kilpailukyvystä.

Me olemme Nokian jälkeen jääneet vähän tuleen makaamaan. Meiltä on hävinnyt kyky luoda uutta. Uskoimme, että bioenergiasta tulee uusi teollinen vallankumous. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että se aika on jo sivuutettu, kiinalaiset ovat senkin asian ottaneet haltuunsa.

Valtion tuottavuusohjelma on tavoitteeltaan hyvä, joskaan se ei ole yltänyt siihen, mitkä olivat sen parhaat tavoitteet: poikkihallinnollista tarkastelua, eri ministeriöiden välistä yhteistyötä ja sitä kautta tehokkuuden hakemista. Nyt siitä on tullut kategorinen tavoitteellinen väenvähentämisohjelma, joka ei välttämättä toimi positiivisesti. Palaan näihin hallinnonalakohtaisiin asioihin sitten seuraavissa puheenvuoroissani.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Salo totesi, jaettavaa ei nyt todellakaan ole. Teemme budjettia tilanteessa, jossa elämme toivottavasti taakse jäävän taantuman aikaa ja meidän haasteemme ovat ihan jotakin muuta kuin että mitä jaetaan. On sitä paitsi erittäin hyvä, että viimeistenkin vuosien aikana ne ehdotukset, jotka ovat lisänneet valtion pysyviä menoja, eivät ole saaneet enemmistöä eduskunnassa, koska voisi väittää, että se tie, joka lepsummin suhtautui valtion menojen lisäyksiin, olisi ollut meillekin Kreikan tie tai Portugalin tie. Erinomainen asia on, että emme ole sitä tietä valinneet.

Tämä budjetti annetaan tilanteessa, jossa maailmantalous kasvaa huippulukemissa, mutta Euroopan alueella taas on samaan aikaan edelleen suurta epävarmuutta. Maailmantalouden kasvu näkyy vientivetoisessa Suomessa hyvin positiivisena: tilauskirjat täyttyvät yrityksissä, ja työllisyys paranee, pörssikurssit nousevat, ja kaiken kaikkiaan on markkinoilla hyvä tunnelma. Elvytyslinja on onnistunut. Kotimarkkinat ovat vetäneet pahimman taantuman ajan taloutta eteenpäin, mutta meillä on kuitenkin edessä kaksi erittäin suurta haastetta. Ne ovat Eurooppa ja toisaalta oman kansantaloutemme velkaantuminen.

Euroopan osalta taitaa nyt olla käynnissä rauhallinen hetki, mutta riskit ongelmien jatkumiselle ja eskaloitumiselle ovat edelleen erittäin suuria. Me emme todella voi tuudittautua siihen, että kriisi olisi nyt jollakin tavalla ohi.

Paljon on ilmeisesti kiinni siitä, miten maat — Portugali, Espanja, Italia ja muutkin Euroopan maat — pystyvät tasapainottamaan talouttaan ja miten ne pystyvät esittelemään uskottavan ohjelman siihen, että talous saatetaan kestävälle uralle. Tämä jos mikä osoittaa sen, ja jälleen kerran, että meidän valitsemamme politiikka, joka on lähtenyt siitä, että kansantalous pidetään kunnossa ja julkisen talouden velkaantuminen kurissa, on ollut oikeaa.

Nytkin, kun orastava kasvu maailmalla ja Suomessa on alkanut, olemme tilanteessa, jossa meidän on saatava velkaantuminen katkeamaan ja pystyttävä kääntämään talous pikemminkin velan takaisinmaksuun.

Tässä suhteessa on erittäin hyvä, että keskustelu tasapainottamisesta on vihdoinkin avattu ja että erilaisista vaihtoehdoista päästään vielä hyvissä ajoin ennen vaalitaistoja käymään hyvää keskustelua ja punnitsemaan meille Suomeen parhaiten näistä vaihtoehdoista sopivat ratkaisut.

Se, että me olemme nyt taantuman aikana pystyneet velkaantumaan ja saaneet rahaa halvalla, on johtunut nimenomaan hyvästä talouspolitiikasta, ja hyvään talouspolitiikkaan kuuluu se, että kun ajat paranevat, silloin velat maksetaan pois.

Meillä on todellakin erilaisia vaihtoehtoja valtiontalouden tasapainottamiseen ja haluaisin nostaa niistä nyt muutamia esille.

Ensinnäkin talouden kasvu on tietenkin paras ja kivuttomin lääke valtiontalouden tasapainottamiseen, julkisen talouden tasapainottamiseen. Aktiivisuus, työnteko, yrittäminen luovat työtä ja työpaikkoja, ja se taas tuo mukanaan verotuloja. Tämän vuoksi kasvun ylläpitämiseksi meidän tulee panostaa yliopistoihin, korkeakouluihin, sivistykseen, innovaatiopolitiikkaan jne. Toisaalta meidän pitää kannustaa yrittämään ja työntekoon tekemällä tulevaisuudessa muun muassa järkeviä ratkaisuja yritysverotuksen suhteen.

Kolmantena asiana meidän on kiinnitettävä huomiota erityisesti julkisen sektorin tuottavuuden kasvuun ja siellä varmasti valtionhallinnon ja erityisesti kuntahallinnon byrokratian karsimiseen ja vaikkapa kuntarakenteen radikaalimpaankin uudistamiseen.

Neljäs elementti, joka ei ole leikkaus vaan on sen lievempi versio, on menokuri. Meillä on varmasti Suomessa paljon sellaisia toimintoja ja pitkään jatkuneita instituutioita ja tapoja toimia, jotka eivät välttämättä tämän päivän Suomessa enää ole välttämättömiä. Siksi suosittelisin tiukkaa menokuria läpi koko julkisen hallinnon, jottei sitäkin kautta, ennen kuin vasta viimeisenä keinona, jouduta tarttumaan veronkorotuksiin, tai pahempana, leikkauksiin. Eli menokuri on pehmeämpi ja järkevämpi, maalaisjärkinen vaihtoehto leikkauksille.

Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi todeta, että tässäkin budjetissa on hyviä täsmäpanostuksia kasvuun ja työllisyyteen. Yhtenä merkittävimmistä ovat panostukset meriteollisuuteen ja koko tämän suuren rakennemuutosalan auttamiseen. Nämä toimet näkyvät jo nyt tilauskannan elpymisenä ja orastavana uskona paremmasta tulevaisuudesta.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen talouden elpyminen taantumasta käynnistyi loppukeväästä tänä vuonna. Suomen viennin vauhdittajina ovat toimineet perinteiset teollisuudenalat: metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus. Aasian kehittyvien maiden merkitys Suomen viennille onkin kasvanut taantuma-aikana. Vuoden puolenvälin jälkeen tuotannon kehitys on kuitenkin tasaantunut vientikysynnän kasvun hidastumisen myötä.

Suomen julkisen talouden tilanne on parantunut kuluvan vuoden aikana verotulojen ja eläkerahastojen tuottojen alettua kasvaa. Välillisen verotuksen tuotot ovat lisääntyneet viime vuotta suuremmiksi. Julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan ole supistunut merkittävästi. Valtiontalouden alijäämä kasvoi alkuvuoden mutta on kuitenkin lähtenyt hitaasti supistumaan kesän jälkeen. Ensi vuoden loppuun mennessä valtionvelan arvioidaan kasvavan 84 miljardiin euroon. Hallitus ei ole uskaltanut reagoida lähestyvien vaalien vuoksi tähän valtionvelan voimakkaaseen kasvuun.

Työmarkkinoilla käänne parempaan tapahtui vuodenvaihteessa 2009—2010. Tämän jälkeen työttömyysaste on laskenut eikä pelättyä kasvua ole tapahtunut, mikä on tietysti hyvä asia. Toki, niin kuin monesti tässä salissa on puhuttu, nuorisotyöttömyys on erittäin rajusti kasvanut. Lokakuussa kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysasteen trendi oli 8 prosenttia. Työllisten ja avointen työpaikkojen määrä on kasvanut tammi—lokakuussa. Työttömyyden laskusta huolimatta työllisyys ei ole lisääntynyt yhtä nopeasti. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä näkyy varmasti pikkuhiljaa myös tarjonnan supistumisena.

Arvoisa puhemies! Kun tässä 5 minuutissa aikaa tosiaan ei ole kovin paljon käytettävissä, vain 5 minuuttia, niin ihan muutama sana radanpidon määrärahoista. Eli kun kuluvan vuoden taso on näissä radanpidon rahoissa jotain 130—140 miljoonaa, niin se on selvä, että tällöin korvausinvestointeihin ei ole ollut riittävästi varaa ja rataverkko on edelleen huonontunut. Ja kun otetaan huomioon rahan arvon muutokset, niin nyt tulevana vuonna, kun rahaa on budjetissa runsaat 110 miljoonaa, on pudottu noin puoleen 1990-luvun lopun tasosta. Tätä myöten koko ajan rataverkon kunto huononee, liikennerajoitukset ja häiriöt lisääntyvät, ja kaikki ei ole tämän sään syytä, niin kuin nytkin on valtavasti lumisateita ollut. Muun muassa routavauriot ovat lisääntyneet voimakkaasti, ja sekin vaikuttaa sitten ju-nien täsmälliseen kulkuun. Ja kun edellä viittasin näihin korvausinvestointeihin ja niitten laiminlyönteihin, niin toki tämä on myös työllisyyskysymys.

Vielä joukkoliikenneasioista pikkasen, joukkoliikenteen ostoista. Suurien kaupunkien joukkoliikenteeseen osoitetaan lisää rahaa, mutta kun tarkastellaan alueellisia ja paikallisia liikenteenostoja, niin tulevana vuonna edelleen niitä vähennetään 800 000 euroa ja tämä tietää vaikeuksia sitten näille harvaan asutuille paikkakunnille. Olen jo aiemmin todennut, että muun muassa tänä vuonna omalla paikkakunnallani nämä kunnan sitoumukset kasvoivat neljänneksen eli 250 000 euroa ja juuri koulukuljetusten vuoksi. Täällä mietinnössähän viitataan siihen, että pitäisi entistä joustavammin tavallaan pystyä eri kuljetusmuotoja käyttämään, ja toki omallakin paikkakunnallani kaikkia keinoja on käytetty hyväksi. Yhteiskunnan kustantamia kuljetuksia kun ajatellaan, niin niihin pitäisi saada joustavuutta ja mahdollisuus myös kuljetusten yhdistämiseen. Näin se on, mutta se tie on kuljettu lähes loppuun, ja tosiaan tarvittaisiin ehdottomasti myös lisämäärärahoja.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti on elvytysajanjakson runsaaseen velanottoon perustuva ahertamisen tulos ja sellaisenaan kehnohko malli millekään tulevalle hallitukselle. Merkittävät veropoliittiset ratkaisut on siirretty ensi kevään hallitusneuvotteluihin, mitä on pidettävä tarkoituksenmukaisena valintana. Seuraavan 4—5 kuukauden aikana käynee nimittäin ilmi, mikä rooli ja merkitys Euroopan talous- ja rahaliitolla ja eurolla on jatkossa oleva. Tilanne ei ole helppo.

Talous- ja rahaliittoon lähdettiin liiaksi soitellen sotahan -mentaliteetilla. Jo 1990-luvun alkupuoliskolla monet potentiaaliset jäsenvaltiot olivat sellaisessa taloudellisessa ja budjettipoliittisessa tilassa, ettei niistä olisi ollut ecu-valtioiksi. Arvioijat näyttivät täydellisesti sulkeneen silmänsä talouden vakiotunnusluvuilta. Jos julkisuudessa olleita lukuja oli kaunisteltu, niin näin aikaan saatuja virheellisyyksiä ei sitten noteerattu. Ecusta euroksi muuttunut hanke oli rakenteeltaan ratkaisevalla tavalla puutteellinen. Yhteinen rahapolitiikka olisi vaatinut onnistuakseen yhteistä talouspolitiikkaa. Tämä puolestaan olisi edellyttänyt liittovaltiorakennetta, johon Eurooppa ei silloin ollut valmis eikä ole sitä tänäkään päivänä. Nyt jäsenvaltiot ovat voineet pelata yhdessä pankkilaitostensa kanssa, jääkiekkotermiä käyttääkseni, omaa peliään.

Asunto- ja muilla lainamarkkinoilla pelanneita pankkeja on tuettu ja sitten näin muodostuneet kuluerät ujutettu alijäämiin. Näin kerrotaan muun muassa Irlannin menetelleen. Pelureita ovat siis olleet pankkiirien ohella eräät eurovaltioiden talous- ja valtiovarainministeriöt. Oma, julkisessa keskustelussa vaiettu roolinsa on ollut massiivisella pimeän talouden sijoitusvarallisuudella. Kaksi vuotta sitten puhuttiin vielä Ranskan presidentin mielipidejohtajuudella veroparatiisien kuriin saamisesta, ja nyt ne saavat huseerata aivan vapaasti.

Finanssivalvonta on yleisellä eurooppalaisella ja Suomen tasolla lähinnä vitsi. Esimerkiksi sopii niinkin yksinkertainen asia kuin sisäpiirin tiedon väärinkäyttö. Neljässä jäsenmaassa sakkomaksimi on 200 000, 12 jäsenmaassa miljoona euroa tai sitä enemmän. Suomessa seurausmaksun katto kuuluu tietenkin edelliseen kategoriaan. Seuraamusmaksua ei muuten ole kertaakaan langetettu, ei muuten ole Oecd:n tietojenvaihtosopimuksen mukaan pyydetty ensimmäistäkään verotietoa epäillyssä veronkiertotapauksessa. Saattaa hyvinkin olla, että sisä-piiritietoa on väärinkäytetty ja kierretty verojen maksua. Sisäpiiritiedon väärinkäyttötapaukset on saatava markkinaoikeuden ratkaistavaksi täällä koti-Suomessa.

Tarkastusvaliokunnan teetättämä tutkimus harmaasta taloudesta sai tylyn palautteen valtiovarainministeriön ja Verohallinnon korkealta johdolta. Koettuun asetteeseen ei ole kerta kaikkiaan varaa. Kun tulevalta hallitukselta edellytetään valmiutta yhteisvaikutukseltaan 10 miljardin euron menoleikkauksiin ja tulonlisäyksiin, on perustavaa laatua olevana taustatoimenpiteenä kaikkinainen keinottelu ja veronkierto lopetettava. 4—5 miljardia euroa lisätuloja budjettivajeen käyttöön on houkutteleva tarjous, kun se tarkoittaa vain eduskunnan tekemien päätösten mukaan toimimista. Valtiovarainministeriö on ilmoittanut syynäävänsä menoerien tarpeellisuuden. Olisi reilua tasapuolisen vaikutuksen ai-kaansaamiseksi toteuttaa se niin sanottuna nollabudjetointina, joka sisältää nämä syynäykset momenttikohtaisesti. Sopivaa on, että vuoden 2013 budjetti rakennetaan tämän prosessin tuloksena ja näin menetellään sitten kerran vaalikaudessa siitä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Nollabudjetointikäytäntö on siinäkin mielessä tarpeellinen, että euro voi itsensä lopettaen ajaa karille.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Budjetti 2011 on laadittu sekä kasvulle että kasvavalle velalle. Kun osa euromaista kärsi velkakriisistä, eurooppalaista kasvunäkyä olisi tullut arvioida realistisemmin. Mikä on eurooppalainen kasvu jatkossa, mikä Suomen todellisuus? Nyt kulutus ja kasvu perustuvat optimismiin. Kansakunnan tulevaisuus tulee rakentaa kuitenkin realismiin.

Tällä vaalikaudella on voitu todeta, että kevenevät verot ovat kivoja. Vastuullisuus veropolitiikassa on kuitenkin muuta kuin keveyttä. Kd:n vaihtoehtobudjetissa esittämät uudet maksut, esimerkiksi pörssivero ja lyhytaikaiseen omistamiseen kohdistuvan myyntivoittoveron kiristäminen, jakavat veronmaksuvastuuta laajemmille harteille.

Yleiskeskustelun mausteeksi nostan esiin pari yksilöidympää kipukohtaa, itselleni tärkeitä.

Vaalien 2007 aikaan kaikki sarisairaanhoitajat puhuivat vanhustenhoidon laadusta ja riittävyydestä — tai riittämättömyydestä — ja omaishoidosta. Tekoja uupuu. Kd:n vaihtoehtobudjetti kantaa vastuuta korjausresurssista. Esitämme sekä talousresurssia että vanhustenhoitolakia.

Perusväylänpitotaso ei pysy haasteiden vauhdissa. Nousevissa kustannuspaineissa suorituskyky hyytyy. Ajanmukainen ja turvallinen väylästö on sekä elinkeinoelämän että kansalaisten arjen edellytys.

Lasten pahoinvoinnin reuna-alueilla ennakoivaan työhön on viisasta panostaa riittävästi. Tässä ajassa erityisesti lapsiperheiden kotipalvelua tulee kehittää voimalla.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Keskeinen syy hyvinvointivaltion ja kansalaisten peruspalvelujen alasajoon on Lipposen ja Vanhasen hallitusten jo parinkymmenen vuoden ajan harjoittama menokehyspolitiikka. Varoja ei ole ohjattu eikä myöskään lähivuosina ohjata kansalaisten peruspalvelujen ja perusturvan parantamiseen, pikemminkin päinvastoin. Ansiokehitykseen nähden kansalaisten perusturvan — peruspäiväraha, työmarkkinatuki, kansaneläke, sairauspäiväraha, kotihoidon tuet, lapsilisät, toimeentulotuet — taso on heikentynyt keskimäärin kolmasosalla tuona aikana.

Perussuomalaiset esittävät riittämättömään perusturvaan tasokorotusta. Maan hallitukset ovat tarkoituksella kasvattaneet voimakkaasti kansalaisten eriarvoisuutta ja tuloeroja muun muassa aiheuttamalla kunnallisveron nostotarpeen, keventämällä tuloverotusta ja poistamalla varallisuusveron sekä nostamalla kiinteistö- ja erilaisia välillisiä veroja ja maksuja. Verotusta tulee ensi vuoden budjetissa uudistaa niin, että otetaan huomioon kansalaisten veronmaksukyky — verot maksukyvyn mukaan — sekä yhdenvertaisuus myös pääoma- ja ansiotuloverotuksen kesken. Harjoitetun politiikan seurauksena köyhien määrä on uusien arviointiperusteiden mukaan jo yli 900 000 henkeä, joista lapsia parisataatuhatta eli moninkertainen määrä vuoteen 1990 verrattuna.

Kuntarahoitus ja kuntien tarjoamat peruspalvelut ovat Suomessa pahasti kriisiytymässä. Kuntien toimintamenot kasvavat nyt viiden vuoden aikana arvion mukaan jopa kaksi kertaa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet. Kuntien talousongelmat johtuvat merkittävästi valtion harjoittamasta politiikasta. Valtio on parinkymmenen vuoden ajan lisännyt kuntien tehtäviä ja samaan aikaan vähentänyt kuntien peruspalvelujen rahoitusosuutta miljardeja euroja. Kansalaiset ovat enenevässä määrin eriarvoisessa asemassa maan eri osissa.

Ensi vuoden budjetti on tyly pienituloisille, vanhuksille, veteraaneille, lapsiperheille, yksinhuoltajille, omaishoitajille, vammaisille ja sairaille. Tällaista kehitystä perussuomalaiset eivät voi — eikä tätä saa — hyväksyä. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää, että seuraavan hallituksen toimesta eri toimenpiteiden avulla köy-hien määrä on vaalikaudella saatu pudotettua alle puoleen. Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan yli 5 prosentin vuosittainen kasvu palvelutason turvaamiseksi.

Budjetti heikentää terveyspalvelujen tasoa ja saatavuutta. Yksinomaan vanhuspalvelujen turvaamiseen tarvitaan heti tuhansia uusia työntekijöitä. Hoitajien työtä tehostamalla ei terveyspalveluja enää voi parantaa. Jo nyt meillä on sataa vanhusta kohden puolet vähemmän henkilökuntaa kuin Norjassa. Arvion mukaan 15 vuoden aikana tulisi saada 150 000 uutta terveysalan ammattilaista turvaamaan terveyspalveluja ja korvaamaan eläkkeelle lähteviä. Terveyspalvelujen taso tulee ensi ja tulevina vuosina turvata.

Jättityöttömyys on Suomen jättiongelma. Ottaen lomautetut ja tukitoimenpiteiden varassa olevat mukaan lukuun on laaja-alaisen työttömyyden piirissä Suomessa lähes 400 000 henkeä. Maan hallituksen keskeinen huolenaihe on kuitenkin toimet ulkomaisen työvoiman saamiseksi ja työssä olevien työurien pidentämiseksi. Työttömyyden kirot koskettavat suoraan lähes miljoonaa perheenjäsentä. Huolestuttavaa on myös nuorten työttömien määrän kasvu. Joka neljäs nuori ei saa työtä.

Työllisyyden hoito on parasta talouspolitiikkaa, minkä hallitus on budjetissaan täysin unohtanut. Hallitus suorastaan vähentää työttömyysturvan rahoitusta. Täysin päinvastoin kuin hallitus perussuomalaiset esittävät panostamista kymmenientuhansien ihmisten työllistämiseksi ensi vuonna. Täytyy muistaa, että valtaosa työllistämiseen tarvittavista rahoista saadaan takaisin säästöinä asumistuki-, toimeentulotuki- ja muista sosiaali- ja työttömyysmenoista sekä lisääntyvistä kuntien ja valtion tuloista kuten tulo- ja arvonlisäveroista.

Pienyrittäjyyttä, jopa yhden kahden hengen yrityksiä, on tuettava byrokratiaa vähentämällä ja työantajien rasitteita helpottamalla. Nuorta ei saa päästää syrjäytymään: syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle miljoonaluokan kustannukset. Nuorille on turvattava koulutusta ja työharjoittelupaikka, ja yhteiskunnalle edullisia palkkatuki- ym. järjestelmiä on otettava laaja-alaiseen käyttöön.

Harmaa talous on saatava kuriin. On varmistettava valvontaa lisäämällä ja muun muassa työntekijöiden työkorttiin lisättävän veronumeron avulla, että ulkomaista työvoimaa Suomeen värväävät yritykset hoitavat työnantajavelvoitteensa, kuten maksavat TESin mukaista palkkaa, maksavat verot ja sosiaaliturvamaksut. Nyt laittomin perustein palkatun työvoiman takia menetetään jopa satojen miljoonien verotulot ja tuhannet, jopa kymmenettuhannet, suomalaiset työntekijät jäävät työttömiksi.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt, kun käsittelemme budjettia, leimaa-antavaa on se, että oppositiopuolueet, etenkin perussuomalaiset, esittävät vastuutta miljardien menoli-säyksiä. Joskus tuntuu, että tällaisilleko lompakko levällään kulkijoille me voisimme antaa taloudenpidon. (Ed. Jääskeläinen: Harmaasta taloudesta puhuin!) — Siinä eivät olisi Kreikan-mallit kaukana linjoistamme, ed. Jääskeläinen. Sairaat, lapset, vanhukset, vammaiset on kyllä huomioitu tässä budjetissa, ja laittoman työvoiman tänne tuloon on puututtu, ja toimia on luvattu tehdä vielä lisää sitä mukaa, kun niitä löytää. (Ed. Jääskeläinen: Työllistäminen on parasta perusturvaa!) — Myös tämä hallitus ajattelee juuri niin, että työllistäminen, työ, on parasta sosiaaliturvaa.

Kuten kaikki tiedämme, vaikka mikään ei itse asiassa muutu tämän viikon budjettikeskustelun myötä, kipukohdat nousevat tällä viikollakin esille. Totuudessaan on minusta tuottamatonta vääntää koko syksy budjettia, mikäli eduskunnalla on mahdollisuus tehdä siihen reilun 50 miljoonan, siis promilleluokan, muutokset. Totta kai näilläkin rahoilla on merkitystä monin paikoin, mutta isoihin kokonaisuuksiin eduskuntakäsittelyn yhteydessä ei enää voi puuttua. Esimerkiksi verolinjaukset tulevat seuraavan hallituksen neuvoteltavaksi. Toisaalta ehkä hyvä niin, että saamme kansalta valtuutuksen niille linjauksille, mitä seuraava hallitus sitten tekee.

Samoin esimerkiksi satsaukset tieverkkoon ovat linjakysymyksiä, joihin seuraavan hallitusohjelman pitää ottaa kantaa. Yksi vaalikausi pitää mielestäni laittaa entisiä teitä kuntoon eikä aloittaa aina isoja uusia hankkeita, mikäli halutaan ehkäistä aikapommin räjähtäminen käsiin. Valtiovarainvaliokunnankin mielestä perustienpito ja kevyen liikenteen väylät ovat jääneet nopen osille. Seuraava on valiokunnan korutonta kertomaa:

"- - perusväylänpidon rahoitustason alentuessa ylläpitotoimia on jouduttu vähentämään. Korjausvelkaa on vähitellen kertynyt jo niin paljon, ettei sitä voida paikata nykyisten määrärahakehysten mukaisella rahoituksella. Korjausvelan kasvaessa on vaarana, että jossain vaiheessa väyläverkon kunnossapitoon joudutaan satsaamaan suuria kertainvestointeja. Väyläverkon heikko kunto heikentää myös liikenneturvallisuutta, aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja vaikeuttaa väylien käyttöä.

Valiokunta korostaa, että perusväylänpidon rahoitustarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraavassa määrärahakehyksessä."

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Neljä vuotta sitten aloitin tämän vaalikauden ensimmäisen budjettikäsittelyn puheella, jossa varoitin julkisen taloutemme olevan kestämättömällä pohjalla. Huomautin, kuinka tuolloin positiiviset talousnäkymät tulevat muuttumaan ja hallitsemattoman velkaantumisen uhka tulee olemaan todellinen. Valitettavasti olin oikeassa.

Aiemman punamultahallituksen vastuuttoman taloudenpidon seurauksena alkanut kehitys oli saatava kääntymään. Tämä vaati sinivihreältä hallitukselta todellista suunnan kääntämistä, jotta talouden kehitysura saataisiin paremmalle tolalle. Tarvittiin menojen karsimista ja täsmätoimenpiteitä työllisyyden ja talouskasvun ylläpitämiseksi. Hallitus ryhtyikin lukuisiin toimiin talouskehityksen kääntämiseksi ja suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi muun muassa uudistamalla koulutusjärjestelmää.

Meihin kuitenkin, samalla tavalla kuin lähes kaikkiin Euroopassa, iski finanssikriisi, joka sekoitti hyvin alkaneen talouden suunnanmuutoksen. Taloutemme sukelsi niin syvälle, ettei sellaista ole itsenäisyytemme aikana koettu. Vuoden 2009 bruttokansantuotteen pudotus oli jopa rajumpi kuin 1990-luvun alun lamavuosina koettu alamäki. Viennin elpymisellä ja samanaikaisilla hallituksen tekemillä elvyttämistoimilla estettiin massamme massatyöttömyys ja talouden pitkäaikainen lamaantuminen, mutta niillä oli myös kääntöpuolensa. Suomen valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti, ja valtionvelkaa arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan 30 miljardia euroa enemmän kuin kriisiä edeltäneenä vuonna 2008.

Herra puhemies! Valitettavasti julkisen hallinnon rakenteisiin ei ole puututtu ollenkaan riittävästi. Maamme velkaantuminen jatkuu edelleen ja näkyy myös nyt käsittelemässämme vaalikauden viimeisessä talousarvioesityksessä. Sen määrärahoista lähes viidennes katetaan velalla. Vastuullisten päättäjien tulisi todella olla huolissaan tällaisesta velkaantumiskehityksestä.

Velkaantumiseen kiinnittää mietinnössään huomiota myöskin valtiovarainvaliokunta. Vaikka julkinen velka on kansainvälisesti verrattuna melko alhainen, velan kasvuvauhti on huolestuttava. Valiokunta ottaa aivan oikein kantaa valtionvelan korkomenoihin. Vaikka korkomenot tuntuvat nyt maltillisilta, pienikin korkotason nousu merkitsee valtavaa menojen kasvua. Kaikki velkojen korkoihin käytetty raha on pois muualta.

Julkisen talouden näkymiä varjostaa lisäksi ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu seuraavan kahden vuosikymmenen aikana, kun väestön ikääntyminen on Suomessa Euroopan nopeinta. Tätä tosiasiaa ei muuteta uusilla työryhmämietinnöillä. Kuluvalla vuosikymmenellä erityisen nopeasti kasvavat eläkemenot. Seuraavalla vuosikymmenellä taas pitkäaikaishoidon menojen kasvun ennakoidaan olevan nopeaa, kun suuret ikäluokat saavuttavat vanhuusiän. Jo parhaillaan käynnistynyttä huoltosuhteen radikaalia heikkenemistä emme voi enää korjata velkarahalla.

Arvoisa herra puhemies! Vastuullisen taloudenpidon merkitystä ei voi liikaa koskaan korostaa eikä etenkään nyt, kun koko Euroopan rahoitusmarkkinat ovat maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristysten kourissa. Olemme joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä Kreikan ja Irlannin tukemisessa, mutta emme edelleenkään tiedä, onko pahin vielä edes ohi. Nyt ovat käsillä aivan viimeiset hetket tasapainottaa talous ja katkaista velkaantumiskierre. Tätä tukee valtiovarainministeriön viime viikolla julkaistu raportti, joka kertoo myös epäilijöille faktana sen, mikä meistä monilla on ollut jo aiemmin tiedossa. Julkisen talouden menojen leikkaaminen ja verojen maltillinen korottaminen eivät riitä pysäyttämään maamme nykyistä velkaantumiskierrettä. Julkisen talouden kestävyysvaje on tällä menolla vuosikymmenen puolivälissäkin vielä 5 prosenttia bkt:stä.

Tulevalla vaalikaudella vaaditaankin päättäjiltä enemmän rohkeutta. On ehdottomasti päätettävä talouden rakenteiden uudistamisesta. Uudistusten tulisi kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa vähintään 2 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Herra puhemies! Toivon että tulevilla valtiopäivillä eduskunta voi näyttää kansalle esimerkkiä todellisesta yhteen hiileen puhaltamisesta, sillä sitä tarvitaan nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kaikenlaisesta oman edun tavoittelusta on luovuttava ja lopetettava rahojen roiskiminen minne sattuu. Reilun pelin periaatteista ei tule tinkiä. Suomen kansallinen etu on jatkossakin ehdottomasti asetettava lyhyen ajan voittojen ja itsekkäiden pyrkimysten yläpuolelle.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö on mielenkiintoista luettavaa, ja siellä ollaan ihan oikeilla suunnilla ja kipupisteillä. Tosin jonkin verran vaivaa se, että valiokunta kirjoittaa osin itselleen, vaikka sillä on budjettivalta. Se siirtää ja korostaa ja ehdottaa ja toivoo jnp. Olisin toivonut, että valiokunta olisi vähän rohkeammin vielä uskaltanut käyttää ja halunnut käyttää sitä suvereenia budjettivaltaa, mikä eduskunnalla on.

Vähän tästä tulokulmasta tähän tilanteeseen. Vuoden 2008 syksyllä meidät sosialidemokraatit leimattiin pelottelijoiksi, kun nostimme esiin sen, että finanssikriisi on vakava asia ja koskee myös Suomea. Hallituksen aitiosta vakuuteltiin, että meidän pankit ovat kunnossa, tämä finanssikriisi ei kosketa Suomea. Nyt tiedämme, että isku oli todella raju meidän vientivetoiseen kansantalouteemme. Ja edelleen kiinnitän huomiota siihen, että vaikka nyt jollakin lailla tuntuu, että sieraimet ovat vedenpinnan yläpuolella, niin talouden tunnusluvut ovat tasoltaan vuosikausia jäljessä tätä päivää. Siis me olemme siellä jossain vuo-sien 2007—2008 tasolla.

Hallituksen vitkuttelusta johtuen myöhästyttiin elvytyksen aloittamisesta. Erityisesti nuorten osalta ehdimme tehdä jopa välikysymyksen aiheesta, ja vasta vuosi sen jälkeen hallitus ryhtyi jonkinlaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Hallitus ei luopunut korkeasuhdanteen aikana tekemistään veronkevennyspäätöksistä vaan vielä alensi eniten juuri suurituloisia suosivia veroja ottamalla velkaa näitten veronkevennysten katteeksi. Tätä pidän kyllä virheenä. Olisi pitänyt tehdä korjaavia toimenpiteitä aikaisemmin. Tarkoitan esimerkiksi ruuan arvonlisäveroa: 500 miljoonaa jaettiin tasaisesti kaikille. 40—50 euroa vuodessa on sen vaikutus tuollaiselle keskivertoihmiselle. Tämä ei kovin paljon kuitenkaan tilanteeseen vaikuta. Jos se summa olisi jaettu vaikkapa toimeentulotukea saaville henkilöille, niin olisi voitu antaa 2 000 euroa jokaiselle riihikuivaa rahaa.

Hallitus piti siis liian kauan kiinni hallitusohjelmastaan, jolta oli reaalielämässä jo pudonnut pohja pois. Meidän vaihtoehtomme lähtee siitä, että politiikka olisi oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa. Tarkoitan muun muassa verotusta ja julkisia palveluja. Me olemme joka vuosi tehneet vaihtoehtobudjetin, niin nytkin, ja meidän vaihtoehtobudjettimme tasapainotus on ylijäämäinen. Me ottaisimme 500 miljoonaa euroa vähemmän valtiolle velkaa kuin mitä hallitus esittää.

Hallituksen omassa talousarvioehdotuksessa on arvioitu köyhyyden kehittymistä ensi vuonna. Hallitus itse ilmoittaa, että köyhyys lisääntyy 500 000:sta 520 000:een. Ja saman kirjan mukaan viime vuodesta ensi vuoteen kasvu on peräti 50 000 ihmistä eli 470 000:sta 520 000:een. Mitä se elävässä elämässä onkaan, kun hallituskin jo esittää näin suuret luvut?

Muutama sana tuottavuusohjelmasta. Hallitusta ei näytä kiinnostavan tulojen maksimointi. Millä tavalla esimerkiksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden suuntaan puuttuminen tai Tullin, poliisin, Verohallinnon resurssien lisääminen olisi ristiriidassa kasvun ja työllisyyden kanssa, kun valtiovarainministeri aina tähän vetoaa? Mielestäni tätä kautta voitaisiin aivan kivuttomasti työllisyyden siitä kärsimättä lisätä valtion tuloja ja vähentää velanoton tarvetta.

Suhtautuminen finanssikriisiin. Peli olisi pitänyt viheltää poikki Kreikan kohdalla. Nyt annettiin siimaa Irlannin suuntaan ja on toimittu vastoin Euroopan unionin perussopimusta. Takausvastuutkin ovat jo 10 miljardin luokkaa.

Herra puhemies! Aivan lopuksi. Liikenteen määrärahat ovat edelleen alamittaisia. Siitä kärsii koko Suomen veturi eli Helsinki ja Helsingin seutu, mutta myös rajusti läntinen Uusimaa Hangosta Karkkilaan. Hangolla on satamatarpeita, Hanko—Hyvinkää-rata pitäisi sähköistää, Valtatie 25 pitäisi peruskorjata. Läntinen Uusimaa on merkittävä alue Suomen bruttokansantuotteen syntymisessä, ja sen kasvun ja toiminnan edellytyksistä on myös pidettävä huolta tulevaisuudessa.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeistä budjettikäsittelyä leimaa pysyvä epävarmuus. Paljon on ehtinyt tapahtua jo sen jälkeen, kun saimme budjettikirjan käsiimme. EU:n valheelle rakennettu korttitalo huojuu, ja euroalue taistelee eloonjäämisestään. Maa toisensa perään syöksyy talouskurimukseen. Valitettavasti hötörahataloutta ei tervehdytä mikään muu kuin loppurysäys. Sellainen on tulossa varmasti, ja mitä pidempään kuplaan puhalletaan ilmaa, sitä ankarampi on loppuselvitys. Hötörahalla ei ole vastinetta tuotantotaloudessa, ja pelkillä odotusarvoilla pelaaminen ei synnytä yhteiskuntaan yhtään uutta jaettavaa.

On ilmeistä, että hallitus ja sen vastuuministeri eivät vieläkään ole lukeneet taloustilannetta oikein. Ministereitten ulostulot ensin Yhdysvaltojen ja Islannin, sitten Kreikan ja Irlannin talouskriiseissä ovat olleet vähintäänkin outoja. Islannin talousongelmien syyksi sanottiin se, että maa ei kuulu Euroopan unioniin. Yhdysvaltojen kriisin ei pitänyt koskea meitä millään tavalla. Kreikka-paketin oletettiin pysäyttävän kriisin laajentuminen, ja samaa hoetaan Irlannin kohdalla, vaikka maan säästökuuri voi upottaa talouden vielä mustempiin vesiin. Suomi on liitetty osaksi maksuautomaattia, vaikka Euroopan unionin perustuslain 125 artiklan mukaan jäsenvaltio ei ole vastuussa toisen jäsenvaltion sitoumuksista. Niin kauan kuin valtiot vastaavat keinottelevien pankkien riskeistä, jatkuu myös keinottelu ja pelaaminen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen epäoikeudenmukainen verolinja tulee maksuun heti vaalien jälkeen. Leikkauslistoja on valmisteltu jo pitkään, vaikka tähän asti niiden olemassaolo on aina kiistetty. Kun veropohjaa on kavennettu ja ohennettu, verotuksen painopiste on siirretty välillisiin veroihin, palvelumaksuun ja kunnallisiin veroihin. Se tietää yhä laajempaa tasaveroa, ja se kohtelee epäoikeudenmukaisesti kädestä suuhun elävää pienituloista kansalaista. Pienituloisille suunnatut huojennukset palautuvat välittömästi takaisin kiertoon. Sen sijaan hyvätuloiset eivät käytä veronalennuksia kulutukseen vaan varallisuutensa kartuttamiseen.

Yhden vuoden aikana tuloon ja varallisuuteen perustuva verotulo valtiolle laski 5 miljardia euroa. Veropohjaa onkin kavennettu ja ohennettu vaarallisella tavalla, ja se on keskeinen syy valtion velkaantumiseen. Lyhyen ajan sisällä valtionvelka kaksinkertaistui. Korkotason noustessa — ja niinhän tapahtuu, kun talous tervehtyy — velanhoitokulut nousevat niin suuriksi, että talousarviossa ainoastaan kolmen pääluokan — valtiovarain-, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön — loppusumma on suurempi kuin velanhoitokustannukset.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelman johdantoluvun mukaan kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Suurin osa työttömistä elää kuitenkin peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa. Pääministeri Vanhasen kummankaan hallituksen eikä myöskään Kiviniemen hallituksen aikana työttömyyden aikaiseen perusturvaan tehty sentinkään tasokorotusta. Ei, vaikka työttömyys on suomalaisen köyhyyden suurin yksittäinen syy.

Hallituksen valinnat syventävät köyhyyttä ja lisäävät syrjäytymistä. Siksi me esitämme, että työttömyyden aikainen perusturva korotetaan 750 euroon kuukaudessa. Ja se heijastuisi myös ansiosidonnaisella työttömyysturvalla elävien tilanteeseen ja nostaisi erityisesti osa-aikaisten ja pätkätyöntekijöitten työttömyysturvan tasoa. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahojen taso on auttamatta alhainen, ja se johtaa pitkäaikaistyöttömyyden kärjistymiseen. Sen lisäksi hallitus on omalla toiminnallaan vaikeuttanut kolmannen sektorin organisaatioitten työllistämismahdollisuuksia. Ja kaiken huipuksi viime viikolla hallitus laittoi osan nuorista kaksinkertaiseen liskuun. Jos alle 25-vuotias ammattikouluttamaton nuori on esimerkiksi työpajassa ja hänelle on tehty konkreettinen työllistymis- ja toimenpidesuunnitelma mutta hän jättää hakeutumatta syksyn yhteishaussa, häneltä viedään työmarkkinatuki kokonaan. Sen jälkeen leikataan vielä toimeentulotukea. Näin määrää Lex Soininvaara.

Vihreät saavat hävetä tätä hallituksen esitystä kaikkein raskaimmin. He esiintyvät puheissaan nuorten ylimpinä ystävinä, mutta hallituksessa roikkuminen maksatetaan räikeällä tavalla niillä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Kuinka nuorta kannustaa se, että häntä kuritetaan tuplaten ja viedään viimeinenkin perusturva pois ja nuorista tehdään neljän euron kansalaisia? Tällainenko on vihreiden ihmiskäsitys? Nuoria kannustetaan kurittamalla ja hyvätuloisia antamalla muhkeat verohuojennukset.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi tuossa antoi kyllä vähän väärää todistusta vihreistä. Olisi kiinnostavaa kuulla sitten hänen reseptinsä sellaisessa tilanteessa, jossa ihminen ei ole valmis ottamaan vastaan koulutuspaikkaa eikä ole valmis ottamaan vastaan työtä, jota hänelle tarjotaan.

Mutta olisin halunnut, arvoisa puhemies, puhua vähän isommasta asiasta. Joskus käytetään vanhaa vertausta, että kun talo on tulessa, siellä vielä riidellään huonekalujen paikoista. Toivon, että Suomen ja Euroopan tilanne ei olisi ihan näin synkkä, mutta kriisitietoisuutta pitäisi tässä hetkessä olla jonkin verran enemmän.

Jos ensin katsoo maailmantaloutta, niin kasvun keskus on jo pitkään ollut Aasiassa ja eräillä alueilla, kuten Latinalaisessa Amerikassa, esimerkiksi Brasiliassa, vallitsee suuri optimismi. Afrikassakin seurataan tänä päivänä enemmän Aasian kehitystrendejä kuin Euroopan kehitystä. Monissa kolumneissa puhutaan laiskasta, väsyneestä, jopa kuolevasta Euroopasta.

Kun Suomi on vientivetoinen maa, niin jotta meillä olisi jotakin vietävää, pitäisi olla enemmän koulutusta, enemmän innovaatioita, enemmän tuotekehittelyä. Näissä tehtävissä myöskin kolmannella sektorilla voi olla oma merkityksensä. Usein kolmannen sektorin piirissä syntyy innovaatioita, myöskin sosiaalisia innovaatioita, joita sitten voidaan tuotteistaa ja viedä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Olen huolissani nykyisestä maahanmuuttokeskustelusta ja siitä ilmapiiristä, jossa nähdään ja ajatellaan, että maahanmuuttajat ja Suomeen tulijat olisivat meille vain jonkinlainen kuorma ja rasite. Puhumme vain niistä, jotka hakevat Suomesta turvaa. Emme puhu niistä, jotka ovat tuoneet tänne osaamistaan, tietotaitoaan, jopa pääomiaan, investoineet Suomeen. Olen usein ajatellut, miltä mahtaisi tänä päivänä tuntua sellaisesta ulkomaalaisesta, joka on tuonut tänne osaamistaan, tekee työtä vaikka Nokialla tai muussa suomalaisessa yrityksessä ja joutuu halveksunnan kohteeksi kadulla tai raitiovaunussa vain siksi, että on sattunut valitsemaan tällaisen kylmän, pohjoisen maan kohteekseen. Näitä ulkomaalaisia on täällä aika paljon, näitä on täällä enemmistö niistä, jotka ovat Suomeen tulleet. Mielestäni tässä maahanmuuttokeskustelussa pitäisi kyllä lähteä nyt uudelle raiteelle. Tietenkin ongelmat on nähtävä ja tunnustettava, mutta täytyy myös miettiä, mitä saamme ja mitä osaamista saamme niiltä ihmisiltä, jotka pystyvät tietotaitoaan myös Suomeen tuomaan.

Arvoisa puhemies! Täällä mielestäni monet edustajat ovat puhuneet — muun muassa ed. Mauri Salo omassa puheenvuorossaan puhui — hyvin vakavasti korkotasokysymyksestä ja siitä, miten valtionvelalle ja yksityisellekin velalle käy siinä tapauksessa, että korkotaso nousee, mikä on tietysti aika todennäköistä tässä tilanteessa, jossa olemme Euroopassa ja kotimaassa. Tässä mielessä varmasti kriisitietoisuutta voisi olla vähän enemmänkin.

Uskon, että käymme tietynlaista euron eloonjäämistaistelua. Muutamat puhujat — muun muassa ed. Pulliainen — tähän ovatkin viitanneet, ja on hyvin kiinnostavaa nähdä se viime päivien keskustelu, jota Saksassa ja Ranskassa käydään siitä, tarvittaisiinko enemmän koordinaatiota myös eurooppalaisessa vero- ja työvoimapolitiikassa. Itse uskon, että kehitys tulee menemään tähän suuntaan tai sitten olemme ehkä yhteisvaluuttamme loppumetreillä. Suomihan on tosiasiassa hyötynyt eurosta muun muassa alhaisen ja aika vakaan korkotason myötä, ja olisi varmasti meille myöskin menetys, jos euroalueesta luovuttaisiin tai sen loppu olisi käsillä.

Sitten, arvoisa puhemies, aivan viimeiseksi, jos pitää joitakin ilonaiheita tästä löytyä: Verotuksen painopisteen siirtäminen ympäristöverotukseen, kulutuksen verotukseen on mielestäni hyvä asia, ja on hyvä, että se on nyt läpilyönyt voimakkaasti myöskin tässä budjettiajattelussa. Tämä on ollut jo pitkään yksi vihreiden keskeisiä teemoja, ympäristön verottaminen, kulutuksen verottaminen. Kun ajattelee vaikka nykyistä ilmastopolitiikkaa ja sen haasteita, niin on ihan selvä, että tähän on mentävä paitsi Suomessa myöskin muualla.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Haavistolle vielä tästä nuorten työmarkkinatukioikeudesta ja toimeentulotuen leikkauksesta. Sehän menee nimenomaan niin, että jos nuori on työpajassa, hänellä voi olla hyvin selkeä koulutus- ja työllistymissuunnitelma, jota hän noudattaa, hän on aktiivitoimenpiteissä eli saa juuri sitä henkilökohtaista ohjaustakin siellä, mitä nuori kieltämättä tarvitsee, mutta jos hän jättää hakematta syksyn yhteishaussa, niin hän menettää ensin sen työmarkkinatukensa ja sitten vielä osan toimeentulotuesta. Mikä järki on pakottaa hakemaan syksyn yhteishaussa, jos tällä nuorella on hyvin konkreettinen koulutus- ja työllistymissuunnitelma? Sitten pitäisi vain muodon vuoksi, näön vuoksi, hakea yhteishaussa. Kuitenkin sille nuorelle yksilöllinen, räätälöity ja vaikuttava suunnitelma oman paikkansa löytämiseksi voisi olla juuri se suunnitelma, mikä siellä työpajassa on tehty. Eihän tässä ole mitään järkeä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä vuoden 2011 talousarvion yleiskeskustelu käydään äärimmäisen poikkeuksellisissa olosuhteissa — kukapa olisi neljä vuotta sitten tarkalleen arvannut, missä tilanteessa maailman finanssitilanne on. Kuitenkin elämme tätä aikaa, ja sen mukaan on meidän elettävä.

Lokakuussa 2008 jouduimme tähän ankaraan tilanteeseen, finanssikriisiin, joka alkoi USA:sta leviten Eurooppaan ja sitä kautta pikkuhiljaa Suomeen. Kokonaistuotantomme laski 8 prosenttia vuoden aikana, ja se on Suomen historiassa aivan ennätysluokkaa oleva luku, koskaan aikaisemmin moista tilannetta emme ole nähneet.

Nyt olemme pikkuhiljaa päässeet omille jaloillemme. Tämän kevään ja kesän aikana viennin veto ja kokonaistuotanto ovat pikkuhiljaa kääntyneet nousuun. Elpymiselle on luonut edellytykset erityisesti hallituksen ajama määrätietoinen elvytyspolitiikka, jota ilman olisimme nyt paljon huonommassa jamassa kuin mitä olemme. Elvytyksellä on vältetty 1990-luvun alun pahimmat karikot eli suurtyöttömyys ja sosiaalisten erojen valtava kasvu.

Käsittelyssä oleva talousarvioesitys perustuu 8,2 prosentin työttömyysasteeseen. Uusimmissa ennusteissa puhutaan kuitenkin työttömyyden laskemisesta jo alle 8 prosentin. Tämä on todella hyvä kehityssuunta, ja hallituksen myös seuraavaa budjettia toteuttaessaan on ponnisteltava sitä tilannetta kohden, että työttömyydessä päästään suurin piirtein 5 prosentin tasolle.

Työttömissä on kuitenkin ryhmiä, joihin pitää tulevallakin vaalikaudella kiinnittää erityisen suurta huomiota. Pitkäaikaistyöttömät, rakennetyöttömät ja erikoisesti nuorisotyöttömät ovat se ryhmä, joihin pitää panostaa todella paljon, jotta sosiaalisesti pääsemme hyvään ratkaisuun. Siihen asiaan on meidän puututtava tässä yhteiskunnassa kaikella tarmollamme. Nuorisotyöttömyyttä ei pidä sallia millään tasolla.

Tällä hallituksella on ollut hyviä toimia nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi jo tähän päivään saakka. Esimerkiksi Sanssi-kortti on luonut nuorille uusia mahdollisuuksia päästä kiinni työn syrjään. On tärkeää, että opiskelija pääsee kiinni heti valmistumisensa jälkeen ensimmäiseen työpaikkaan. Lähtökohtana tässä suhtautumisessa nuorisotyöttömyyteen on oltava aina se, että kaikki nuoret saavat joko opiskelupaikan tai työpaikan. Sellaista väliinputoamismahdollisuutta ei pidä sallia missään olosuhteissa.

Arvoisa puhemies! Tämän päivän suurimpia ongelmia niin Suomessa kuin koko läntisessä Euroopassa on valtioiden velkaantuminen. Suomen velkataso vuoden 2011 lopulla on 84 miljardia euroa. Tämä on 30 miljardia enemmän kuin vuoden 2008 alussa oli Suomen valtion velkataso. Velan määrä suhteessa kansantuotteeseen ei ole vielä huolestuttavalla tasolla, mutta velanoton kasvuvauhti hirvittää. Velanotosta on päästävä ensi hallituskaudella mahdollisimman nopeasti velan hallittuun takaisinmaksuun. On mietittävä säästökohteita julkisessa taloudessa. Toisaalta on korotettava viisaasti ja järkevästi verotusta ja on huolehdittava siitä, että työn tuottavuus kasvaa ja pystymme luomaan kaikissa olosuhteissa uusia työpaikkoja, jotta kuntien ja valtion verokertymä lähtee kasvuun.

Arvoisa puhemies! Ed. Pekka Haavisto äskeisessä puheenvuorossa kiinnitti oivallisesti huomiota valtionvelan korkoriskiin. Jos maailmanmarkkinoilla, rahamarkkinoilla, korko lähtee nousuun, niin ensi vuodelle varattu 1,9 miljardin euron korkomenovaraus budjetissa varmasti käy liian pieneksi. Siksi on välttämätöntä päästä kasvu-uralle ja pyrkiä velan lyhentämiseen aktiivisesti ja ennen kaikkea luomaan uutta kasvua tähän maahan. Kaikkia toimia lähitulevaisuudessa on suunnattava velanoton vähentämiseksi ja työllisyysasteen kohottamiseksi. Kun nyt suuria ikäluokkia on jäämässä eläkkeelle, on kaikki nuoret saatava töihin. Tulevaisuudessa on myös harkittava järkevästi ja viisaasti niitä mahdollisuuksia, että työperäistä maahanmuuttoakin tähän maahan tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Tämä ja edelliset hallitukset ovat noudattaneet tiukkaa kehysmenettelyä, joka on osoittautunut kasvutalouden tilanteessa erittäin hyväksi. Kehysmenettely on toki menettely, joka on jäykkä, mutta se mahdollistaa myös tiukan menokurin, ja se on ollut Suomelle hyvä asia. Menokuri pitää pitää edelleenkin mielessä, mutta on suotavaa, että tulevissa hallituksissa budjettikehystä kehitetään niin, että pystytään reagoimaan entistä nopeammin esiin tuleviin tilanteisiin, ja ennen kaikkea, että hallitus ottaa seuraavia budjetteja tehtäessä huomioon sen, että maailmanmarkkinoilla tilanteet tapahtuvat silmänräpäyksessä ja se, mikä tänä päivänä on totta, ei välttämättä huomenna pidä enää paikkaansa. Tätä varten jäykkä kehysmenettely ei mielestäni ole hyvä, vaan sitä on kehitettävä tulevalla vaalikaudella määrätietoisesti ja pyrkien siihen, että hallitus keskustelee omaa politiikkaa toteuttaessaan aktiivisesti ja tekee muutoksia politiikkaan tilanteen mukaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat tänään iltapäivänä etenkin keskustalaiset edustajat jostakin syystä väittäneet, että oppositiolta puuttuu vaihtoehto. En tiedä, ovatko nämä puheenvuorot ehkä perustuneet johonkin ohjeistukseen, mutta oudoilta ne kuitenkin kuulostavat. Aivan systemaattisesti tänä vuonna, kuten ennenkin, sosialidemokraatit ovat laatineet oman vastuullisen ja johdonmukaisen vaihtoehtonsa ja tuoneet sen avoimeen keskusteluun. Esityksistämme tullaan tämän viikon kuluessa äänestämään, ja toivon, että viimeistään äänestyksiin mennessä myös hallituspuolueiden edustajat ehtivät tutustua näihin vaihtoehtoisiin esityksiin ja lopettavat tämän populistisen puheensa.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit painottavat omassa budjettivaihtoehdossaan oikeudenmukaista verotusta, mikä tarkoittaa verojen maksamista maksukyvyn mukaan. Me painotamme työllisyyden parantamista kulutus- ja investointikysyntää lisäämällä sekä koulutusta ja työvoimapalveluita vahvistamalla. Me painotamme oikeudenmukaisuuden lisäämistä kansalaisten arkeen, heidän perusturvansa tasoon ja peruspalveluidensa toimivuuteen. Se tarkoittaa kunnollista satsausta ihmisten hyvinvointiin.

Jotta budjetti olisi oikeudenmukainen myös tulevaisuutta ajatellen, on meidän tässä päivässä toimittava vastuullisesti ja sijoitettava yhteisiä varojamme harkiten. Me sosialidemokraatit haluamme vähentää velanottoa sekä vahvistaa verokertymää muun muassa pääomatuloveroa korottamalla ja tekemällä siitä progressiivisen. Jotta hyvinvoinnin vahvistaminen voidaan rahoittaa, on talouden kasvu turvattava.

Työllisyyteen panostaminen parantaa paitsi yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä myös ihmisten ja kotitalouksien hyvinvointia ja pärjäämistä. Hyvä työllisyyskehitys myös pitää ihmiset mukana, lisää yhteiskunnan koheesiota ja vahvistaa luottamusta yhteiskunnassa. Työllisyyteen satsaamisella on erittäin suuri merkitys yhteiskunnan vastuullisessa kehittämisessä. Valitettavasti hallituksessa ei tätä viisautta oikein ole ymmärretty vaan on uskottu siihen, että yritykselle annetut veronkevennykset hoitavat työllisyyden omalla markkinamekanismillaan. Tiedämme, ettei näin ole kuitenkaan tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden vahvistaminen on vahvasti sidottu työllisyyskehitykseen ja verokertymään. Kunnissa tuotetaan suomalaisille hyvinvointipalvelut, meille kaikille tärkeät peruspalvelut. Niiden tasosta ei saa tinkiä. Vaikeina aikoina on vastuullista katsoa kauemmas tulevaisuuteen. Silloin ymmärretään, miksi kannattaa satsata lapsiperheiden kotipalveluihin ja niiden hyvinvointiin, perheiden monipuolisiin neuvolapalveluihin, hyvään peruskouluun, jossa opetuksen lisäksi toimivat myös eritysopetus ja oppilashuollon palvelut. Jos osataan katsoa tulevaisuuteen, ymmärretään, että satsaukset terveyden edistämiseen, vanhusten kuntoutukseen, toimiviin apuvälineisiin ja esteettömään ympäristöön tuottavat todella merkittäviä säästöjä, kun niiden avulla vältytään vaikeiltakin elintasosai-rauksilta tai vanhusten raihnaisuudelta ja laitostumiselta.

Valitettavasti hallitus on jättänyt kuntatalouden vaikeuksiin eikä valtionosuuksiin ole tehty tarvittavia korotuksia esimerkiksi koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen tai oppilashuollon asialliseen järjestämiseen tai kotipalveluiden monipuoliseen järjestämiseen. Ihmisten asemaa on myös heikennetty esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksilla ja etenkin terveydenhuollon palvelujärjestelmän rapauttamisella.

Arvoisa puhemies! Kovenevien arvojen maailmassa on entistä tärkeämpää, ettei ketään jätetä. Perusturvassa on muutamia kiireellistä kor- jausta edellyttäviä kohtia.

Ensinnäkin hallitus on juuri ajanut läpi ihmisten oikeustajua koettelevan nuorten toimeentulotukileikkurin. Leikataan siis kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten viimeisintä toimeentuloa. Se on käsittämätöntä toimintaa, jota ei voi hyväksyä.

Toiseksi, nyt kun lähes kaikki perusetuudet on sidottu indeksiin, jätettiin kuitenkin opintotuki sitomatta, vaikka se turvaa opiskelijan päivittäisen toimeentulon ja mahdollistaa opiskelun.

Kolmanneksi Sata-komitea esitti työttömyysturvan tarveharkinnan poistoa yhtenä erittäin olennaisena oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Hallitus ei ole kuitenkaan selkeästä esityksestä huolimatta suostunut tekemään tätä poistoa.

Neljänneksi alle 20-vuotiaiden täysi-ikäisten ja itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden epäoikeudenmukainen opintotuki. Sehän on sidottu vanhempien tuloihin, mikä asettaa lukuisat toisella asteella opiskelevat nuoret todella vaikeaan elämäntilanteeseen.

Viides ja mitoiltaan ehkä suurin ongelma on ensisijaisten perusetuuksien jälkeenjääneisyys. Se on lisännyt ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta, ja se myös pitää ihmiset köyhyydessä. Ensisijaisiin etuuksiin, etenkin työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen sekä asumistukeen, on tehtävä tuntuva korotus. Lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennystä on nostettava 3 000 euroon.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan muistuttaa ikääntymisen haasteista. Tarvitsemme maahamme vanhuspalvelulain sekä sellaisen uskottavan ohjelman ja yhteiskuntasopimuksen, jolla sitoudumme turvaamaan jokaiselle ihmisarvoisen ikääntymisen ja kunnioittamaan ikääntyviä täysivaltaisina kansalaisina. Me emme voi vain vuodesta toiseen kauhistella Valviran ja oikeusasiamiehen raportteja ikääntyvien huonosta kohtelusta. Meidän on yhdessä tehtävä tähän asiaan muutos.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kuten tämän päivän keskustelu on osoittanut, tämä keltainen, paksu kirja voidaan hyvin tulkita kirjoitetuksi joko mustalla tai valkoisella. Yritän itse katsoa sitä sieltä puolivälistä ja nostaa esiin neljä asiaa: kaksi ruusua ja kaksi risua. Aloitetaan näistä ruusuista.

Metsähallituksen luontopalvelujen hoidossa on Suomen kaikki 35 kansallispuistoa, 19 luonnonpuistoa, 7 valtion retkeilyaluetta sekä lähes 500 muuta luonnonsuojelualuetta. Myös Lapin 12 laajaa erämaa-aluetta ja Suomen yleiset vesialueet ovat Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa. Siksi on erittäin oleellista, että luontopalveluille saatiin jotakuinkin se rahamäärä, jota he toivoivat, eli 3,6 miljoonaa.

Viime vuonna kansallispuistoissa virkistäytyi enemmän ihmisiä kuin koskaan. Käyntikertoja kirjattiin lähes 2 miljoonaa. Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten mukaan kansallispuistoilla ja valtion retkeilyalueilla on hyvin merkittävä aluetaloudellinen ja työllisyysvaikutus. Suosituimmilla alueilla valtion sijoittama euro palautuu takaisin yli 20-kertaisena paikallistalouteen. Suosituimpia kansallispuistoja olivat Nuuksio, Koli, Oulanka, Syöte ja Pallas-Yllästunturi. Näiden kansallispuistojen kävijöiden rahankäyttö tuotti yhteensä 54 miljoonan euron kokonaistulon ja lisäsi työllisyyttä lähes 700 henkilötyövuodella. Eli rahat todella tulevat tarpeeseen ja tulevat kertautumaan paikallisesti moneen kertaan. Pitää muistaa myös se, että rahan lisäksi kansallispuistoissa hoidetaan sielua. Ylivoimaisesti tärkein syy kansallispuistokäyntiin on maisema ja luonto, seuraavaksi tulevat rentoutuminen, poispääsy melusta ja saasteista sekä henkinen hyvinvointi. Eli kansallispuistoistamme kannattaa pitää huolta etenkin tilanteessa, jossa on tulossa vielä kaksi uutta kansallispuistoa, Sipoonkorpi ja Selkämeren kansallispuisto.

Toinen plussa, lyhyesti, tulee nuorisotyöttömyyden torjunnasta ja nuorten työpajatoiminnasta, joka vihdoin sai toivomansa rahat. On hieno tulos se, että tässä vaikeassa taloustilanteessa nuorisotyöttömyys on pysynyt näinkin alhaisena, vaikka yksikin työtön on liikaa. 30 000 työttömästä nuoresta vain 600 on ollut työttömänä yli vuoden, ja siitä pitää ojentaa ruusu. Työpajatoimintaan osallistui lähes 20 000 nuorta viime vuonna, ja tavoite pysyy ennallaan. Kuitenkin työpajat toimivat kapasiteettinsa äärirajoilla ja kohteena olevat nuoret ovat juuri niitä, jotka ovat koulunsa keskeyttäneitä, syrjäytyneitä tai monissa muissa ongelmissa. On hyvä, että juuri työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä, oppisopimusta, Sanssi-korttia jne. lisätään, jotta käytetään kaikki mahdolliset porkkanat nuorten työllistämiseksi.

Mutta sitten vielä kaksi miinusta. On surullista, kun yliopistolainsäädäntöä tehtäessä luvattiin, ettei tästä uudistuksesta koidu yliopistoille lisäkustannuksia. Nyt kuitenkin tuottavuusvaatimukset ja työttömyysvakuutusmaksut uhkaavat syödä lisärahoituksen, jonka uusi yliopistoindeksi tuottaa. Toivon vilpittömästi kirjausta tulevaan hallitusohjelmaan yliopistojen rahoituksesta samoin kuin filiaalien asemasta ja kohtalosta. On melko merkillepantavaa, että Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kartoituksessa opetus- ja tutkimushenkilöstön mielipiteet olivat aika karua luettavaa. Vain kymmenesosa vastaajista kokee, että yliopistouudistus onnistui erittäin tai melko hyvin. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että uudistus onnistui melko tai erittäin huonosti, ja tyytymättömimmät ovat etenkin sieltä meiltä Itä-Suomen yliopistosta, erityisesti Joensuun kampukselta. Vastaajat kokevat, että akateeminen vapaus on vähentynyt, byrokratia on lisääntynyt, opetushenkilöstön määrä on vähentynyt ja määrärahat ovat vähentyneet samaan aikaan, kun hallinnolliset tehtävät vievät enemmän aikaa.

Mutta sitten viimeinen risu, ja se tulee aluehallintouudistuksesta. Nimittäin nyt on käynyt ilmi, että avien määrärahat ovat aivan alimitoitettuja. Samaan aikaan heillä työtyytyväisyysarvio on 3,3 eli kohtuullisen hyvä. Tähän asiaan pitää saada selkeä parannus, sillä ensi vuodelta puuttuu 8 miljoonaa euroa ja tämä on kyllä kohtalokas summa.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden valtion budjetiksi ja valtiovarainvaliokunnan tekemä 59 miljoonan euron lisäys ovat kokonaissummaltaan 50,4 miljardia euroa. Budjetissa on lievä, muutaman prosentin, kasvu tästä vuodesta, ja samalla otetaan noin 8 miljardia euroa lisää velkaa. Tämä lisävelan otto merkitsee mielestäni elvytyksen jatkamista. Tähän asti valittu linja on maassamme toiminut hyvin erityisesti työllisyyden hoidon näkökulmasta. Tämän toivotaan kehittyvän talouden kasvuksi ja sitä kautta talouden vahvistumiseksi.

Eduskunnan lisäyksille valtion budjettiin ja niiden aikaa vievälle prosessille hymyillään, mutta kuitenkin nämä lähes 60 miljoonan euron määrärahat ovat hyvin tervetulleita käyttäjilleen ja rahoilla tuotettaville palveluille. Näillä määrärahoilla pysäytetään monet yt-neuvottelut ja ratkaistaan monet kiperät, kiireelliset tarpeet. Niinpä määrärahoista on tullut poikkeuksellisen myönteistä palautetta tuolta maakunnista. Viimeksi eilen Pudasjärvellä hallitusrintama sai avoimet kiitokset monesta määrärahasta. Olisin valmis vielä lisäämään näitä eduskunnan kohdentamia vuotuisia rahamääriä.

Tyytyväinen olen näin itsenäisyyspäivän jälkeenkin 2 miljoonan euron lisäyksestä veteraa-nien kuntoutukseen. Tärkeitä ovat myös perusväylänpidon 9,88 miljoonan, ympäristö- ja ve- sihuoltotöiden 7 miljoonan, Metsähallituksen luontopalvelujen 3,6 miljoonan, Poliisin toimintamenojen 1,5 miljoonan, nuorten työpajatoiminnan 0,8 miljoonan täydennykset. Päihdeäitien palveluihinkin on tulossa 1,5 miljoonaa euroa lisää. Nämä ovat olleet ehkä eniten julkisuudessa esillä.

Oman alueenikin näkökulmasta nämä ovat tärkeitä rahoja. Useilta tahoilta sain kuulla luontopalvelujen ahdingosta. Tällä sekä perusväylä- ja vesihuoltorahoilla on vaikutusta aluekehitykseen ja työpaikkojen syntyyn. Rahoilla tuotetaan viihtyvyyttä parantavia palveluja. Ilahtunut olen myös siitä, että onnistuimme saamaan Oulusta Haukiputaan kautta Iihin menevän siirtoviemärin toteutuskohteisiin.

Sisävesien poistokalastukseen on tulossa 400 000 euroa. Vaikka summa on pieni, niin kalamiehenä näen tärkeäksi, että roskakala ei pääse valtaamaan hienoja kalavesiämme. Vähempiarvoinen kala on samalla hyvää raaka-ainetta gourmetruokaan. Mestarikokit loihtivat siitä hienoja aterioita.

Arvoisa puhemies! Käyn vielä tarkemmin tätä budjettia sitten hallinnonalakohtaisessa käsittelyssä läpi.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten valtiovarainministeri tämänpäiväisessä puheenvuorossaan sanoi, tärkeintä on työllisyyden ja kansalaisten ostovoiman ylläpitäminen. Sosiaaliturvaa onkin parannettu tällä hallituskaudella 635 miljoonalla eurolla vuodessa. Oppositio väittää, että mitään ei ole tehty ja köyhyys sen kuin lisääntyy.

Veronmaksajat ry toteaa ainakin, että pienellä kokonaiseläkkeellä toimeentulevien ihmisten ostovoima on lisääntynyt 5—6 prosenttia vuonna 2009 ja aivan pienillä eläkkeillä, siis alle 1 100 euroa, toimeentulevien ostovoima on lisääntynyt myös tänä vuonna, mutta suurten eläkkeiden ostovoima on heikentynyt.

Kuntatalous on selviytymässä taloudellisesta taantumasta odotettua pienemmin vaurioin, koska valtion toimenpiteet ovat vahvistaneet kuntataloutta 700 miljoonalla eurolla, mistä suurin osa johtuu kelamaksun poistamisesta, yhteisöveron palauttamisesta sekä yleisten valtionosuuksien lisääntymisestä.

En ymmärrä, miksi oppositio jatkuvasti motkottaa kelamaksun poistamisesta, joka taantumatilanteessa vuonna 2009 oli erittäin oikeaan osunut toimenpide ja jatkuu edelleen, sillä sehän on paras tapa työllistää ihmisiä. Perusturvaa on parannettu, ja pienimmät etuudet sidotaan indeksiin. Takuueläke astuu voimaan 1.3.

Demareiden ryhmäpuheenvuorossa väitettiin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saanti on heikentynyt. Tämä ei lainkaan pidä paikkaansa. Lääkäripula on päinvastoin hellittänyt koko maassa, ja vuokralääkäreistä on useimmiten pystytty luopumaan. Tämä on lisännyt perusterveydenhuollon pitkäjänteisyyttä ja osaamista. Suomalainen erikoissairaanhoito on aina ollut Pohjoismaiden tehokkain.

Maamme pahimpia ongelmia on edelleen liian hajanainen kuntarakenne, jolloin hyvää ter-veydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatiota ei pystytä ylläpitämään. Suomessa on 342 kuntaa, vaikka meillä pitäisi olla alle 100 kuntaa.

Terveydenhuoltolaki astuu voimaan ensi vappuna, ja uskon, että se tuo eväitä monille kunnille ja terveydenhuollon yksiköille järjestää toimintansa tehokkaammin ja paremmin. Luotan siihen, että erva-alueet järjestävät erikoissairaanhoidon siten, että se on mahdollisimman osaavaa ja potilas hoidetaan aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Nousukausi toi maahamme paljon turhanaikaista toimintaa, muun muassa erilaiset kyselyt ja gallupit, joita meidänkin sähköpostimme on täynnä. Siellä pyörii suuri määrä turhaa tietoa tuottavia kyselyjä. Kymmenet ihmiset miettivät, miten tehdä kysely kansanedustajalle, tykkääkö hän jostain asiasta ei ollenkaan, vähemmän, keskipaljon, paljon tai oikein paljon. Mitä ihmeen hyötyä tällaisista kyselyistä on?

Tietojärjestelmiin kuluu myös miljoonia ja satoja miljoonia euroja vuodessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on sähköinen sairaskertomus eli ter-veysarkisto, joka on imenyt tähän mennessä yli 40 miljoonaa ja tulee imemään vielä 60 miljoonaa lisää, eikä mitään varmuutta ole siitä, että se toimisi valtakunnallisesti. Toivossa on tietenkin hyvä elää.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Porvarihallitus tulee jättämään murheellisen perinnön: työttömiä neljännesmiljoona, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, köyhyysrajan alapuolella olevien määrä kasvaa, terveyserot lisääntyvät, valtiontalous on selkeästi alijäämäinen ja valtionvelka nimellisesti korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Velkaan liittyen erityisen hälyttävää on se, että velkaantuminen edelleen kasvaa nopeasti.

Tilanne olisi ehkä toinen, jos hallitus olisi noudattanut tiukasti ohjelmaansa. Hallitusohjelmassa lähdettiin siitä, että valtiontalouden alijäämä ei edes poikkeuksellisen heikon talouskehityksen oloissa saanut ylittää 2,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Mikäli alijäämä uhkasi ennusteiden valossa muodostua tätä suuremmaksi, hallituksen piti viipymättä esittää tarvittavat menojen vähentämistoimenpiteet tai muut tarvittavat toimenpiteet. Näin hallitus ei kuitenkaan menetellyt vaan lykkäsi toimet seuraavalle hallitukselle. Mielestäni tämä on ollut vastuutonta toimintaa, sillä mitä pidempään toimenpiteitä lykätään, sitä kipeämpiä ne tulevat olemaan kansalaisillemme.

Hallitusohjelmaa olisi todellakin pitänyt päivittää, kun tilanne muuttui. Jopa valtiovarainministeriö itse on esittänyt itsekriittisen arvion Julkinen talous tienhaarassa -julkaisussa 8/2010: "Julkisen talouden kehitys on osoittautunut kuluneena vaalikautena paljon heikommaksi kuin hallituskauden alla arvioitiin. Tähän ovat vaikuttaneet sekä arvioitua hitaampi talouskasvu että mm. hallitusohjelman uudet, julkisia menoja lisänneet ja verotuloja heikentäneet talouspoliittiset ratkaisut. Seurauksena on ollut kestävyysongelman kärjistyminen. Julkisen talouden kestävyysvajetta koskevat arviot ovat vuosi vuodelta synkentyneet." Siis varsin itsekriittinen arvio. Voikin tod