2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden
2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010
vp) täydentämisestä
Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Maailmantalouden arvioidaan kasvavan
tänä ja ensi vuonna yli 4 prosenttia. Kasvua ovat
tukeneet eri maiden toteuttamat tuki- ja elvytystoimet, mutta suurin merkitys
on kehittyvien maiden talouskasvulla. Myös Yhdysvaltain
talous on toipunut jossain määrin, mutta ennakoitua
hitaammin ja työttömyyden kasvaessa. USA:n talouden
ongelmat voivatkin jatkossa hidastaa myös globaalin talouden
kasvua.
Euroalueen talouden kasvu on vaatimattomampaa, vaikka komissio
nostikin syksyllä tämän vuoden kasvuennusteen
1,7 prosenttiin. Lievästä elpymisestä huolimatta
etenkin euroalueen näkymät ovat erittäin
epävakaat. Kreikalle ja Irlannille myönnetyt mittavat
tukipaketit ovat rauhoittaneet näiden maiden tilannetta
toistaiseksi, mutta ne eivät ole vakauttaneet koko euroalueen rahoitusmarkkinoita.
(Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Nyt hiljennymme kuuntelemaan esittelypuheenvuoroa.
Arvoisa puhemies! Mikäli kriisi vielä muihin
maihin siirtyy, ovat koko unionialueen julkiset taloudet poikkeuksellisten,
suurten ongelmien edessä. Levitessään
kriisi vaikuttaisi laajemminkin kansainvälisiin markkinoihin.
Arvoisa puhemies! Onkin syytä todeta selkeästi,
että olisi itsensä pettämistä,
jos kuvittelisi, että euroalueen rahoituskriisi olisi ohi.
Vähintään yhtä todennäköistä on,
että pahin on vielä edessäpäin.
Vientituloista voimakkaasti riippuvaisena maana Suomen talouden
suunta määräytyykin merkittävissä määrin
maailman ja euroalueen kehityksestä. Käytännön
kokemuksesta on myös todettava, että Suomella
ei ole kovin suuria mahdollisuuksia estää globaalin
talouskriisin leviämistä meidän omaan
kansantalouteemme.
Valtion vuoden 2011 talousarviossa näkyvät edelleen
USA:sta alkaneen ja meillä historiallisen nopean taloudellisen
syöksyn jäljet. Lievästä elpymisestä huolimatta
talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi
on välttämätöntä saada
Euroopan rahoitusmarkkinat vakautettua ja talous kasvuun. Mikäli
tässä ei onnistuta, niin kaikki viime vuosien
menestyksekkäät toimet työllisyyden ja
taloudellisen toimeliaisuuden ylläpitämiseksi
menettävät merkitystään.
Finanssipolitiikan linjaa ollaan talousarvioesityksen myötä siirtämässä kiristävämpään
suuntaan, mutta siitä huolimatta valtion velkaantuminen
jatkuu, tosin pienempänä kuin tänä ja
edellisenä vuonna. Valtiontalous on jäämässä noin
8 miljardia euroa alijäämäiseksi, eli
50,5 miljardin euron menoista noin 15 prosenttia joudutaan kattamaan
velalla. Valtionvelan kokonaismäärä kasvaa
ensi vuoden aikana noin 84 miljardiin euroon eli noin 45 prosenttiin
bruttokansantuotteesta. Vaikka viime vuosien velkaantuminen on ollut
nopeaa, niin siitä huolimatta maamme julkinen velka on
kansainvälisesti vertailtuna alhainen ja selvästi
alle vakaussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on kantanut mietinnössään
huolta maamme työvoiman riittävyydestä korostaen
toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.
Valiokunta pitää myös erittäin
tärkeänä, että julkisen talouden
kestävyyden turvaamiseksi luodaan yhtä vaalikautta
pidemmälle aikavälille ulottuva ohjelma, jolla
luodaan edellytykset talouskasvulle ja jolla myös huolehditaan
riittävistä ja kattavista peruspalveluista.
Valiokunta katsoo, että valtion tuottavuusohjelma on
tarpeellinen tulevan työvoimatarpeen ja talouskasvun turvaamiseksi
sekä julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi.
Valiokunta kuitenkin korostaa, että pelkkä henkilötyövuo-sien
vähentäminen ja toiminnan ulkoistaminen eivät
takaa työn tuottavuuden paranemista. Henkilöstöä ei
tule vähentää etenkään
tilanteessa, jossa vähennykset johtavat kustannusten säästöjä suurempiin
tulojen menetyksiin. Tehtävien ulkoistamista ei voi puolestaan
hyväksyä tilanteessa, jossa se lisää julkisen
sektorin menoja.
Arvoisa puhemies! Vuoden 2011 talousarvion yleisperusteluissa
on nostettu esiin myös valtiontalouden kehysmenettelyn
kehittämistarpeet. Yleisesti ottaen menettelyn voidaan
katsoa toimineen hyvin, ja menokasvua on sen avulla kyetty hillitsemään.
Erityisesti vaalikauden ensimmäinen kehys on syytä jatkossakin
käsitellä eduskunnassa valtioneuvoston selontekona.
Sen sijaan seuraavissa, ainakin välivuosina ja mahdollisesti
vain teknisiä muutoksia koskevissa kehyspäätöksissä,
olisi syytä harkita kevyempää menettelyä,
jossa kehykset käsiteltäisiin esimerkiksi pääministerin
ilmoituksen perusteella.
Lisäksi valiokunta on mietinnössään
pohtinut lisätalousarviovarausten suuruutta ja varsin joustamattoman
menokehyksen suhdetta suuriin investointihankkeisiin. Valiokunta
katsoo, että nykyistä lisätalousarviovarausta,
joka on tällä hetkellä 300 miljoonaa
euroa, voisi pienentää siten, että pienennysvara
jätettäisiin käytettäväksi
puolivälin tarkistuksen yhteyteen ennalta odottamattomien
menojen kattamiseen. Valiokunnan mielestä kehykseen ei
tulisi myöskään sisällyttää hankkeen
sellaisia kustannuksia, jotka muut rahoittavat valtion sijaan.
Valiokunta viittaa mietinnössään
myös aikaisempiin kannanottoihinsa ja toteaa, että kehyksen
läpinäkyvyyttä voitaisiin parantaa erottelemalla
nykyistä selvemmin investointi- ja käyttömenot
toisistaan.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on mietinnössään
lisännyt budjetin määrärahoja
hallituksen esityksestä 59 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät
lisäykset, lähes 20 miljoonaa euroa, valiokunta
on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan
lisäämällä erityisesti perusväylänpidon
ja joukkoliikenteen edistämisen määrärahoja.
Vesi- ja viemäröintihankkeisiin on lisätty
7 miljoonaa euroa. Metsähallituksen luontopalvelut saavat
3,6 miljoonaa euroa lisää, ja Metsäntutkimuslaitoksen
määrärahat kasvavat 1,6 miljoonalla eurolla.
Tämän vuoksi näitä laitoksia uhkaavat
irtisanomiset ja lomautukset eivät liene enää tarpeellisia.
Valiokunta on myös lisännyt määrärahoja muun
muassa poliisin toimintamenoihin, varusmieskoulutuksen maastopäiviin,
nuorten työpajatoimintaan, veteraanien kuntoutukseen, tuomioistuinten
toimintaan sekä päihdeäitien hoitoon.
(Ed. Martti Korhonen: Kuulostaa enemmälle kuin promille!)
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta edellä olevan
perusteella ehdottaa, että ehdotus valtion talousarvioksi
vuodelle 2011 hyväksytään hallituksen
esityksen ja sitä täydentävän
esityksen sekä valiokunnan siihen tekemien, mietinnössä ilmenevien
muutosten mukaisena ja että talousarvioaloitteet 37, 47,
64, 148, 290, 541, 556, 874 ja 915 hyväksytään
ja että muut talousarvioaloitteet hylätään
ja että talousarviota sovelletaan 1. päivästä tammikuutta
2011 alkaen.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy
kolme vastalausetta.
Eero Reijonen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Palautekeskustelussa on tämän
hallituksen ja vaalikauden viimeinen valtion talousarvio. (Ed. Martti
Korhonen: Onneksi!) Keskustelu tarjoaa tilaisuuden tarkastella yleisemminkin
vaalikauden talouspolitiikkaa.
Neljä vuotta sitten vaalikauden vaihtumiseen valmistauduttiin
hyvin erilaisissa tunnelmissa kuin tänään.
Keskustajohtoinen Vanhasen ensimmäinen hallitus oli onnistunut
talouspolitiikassaan hyvin. Talous oli kasvanut vuosituhannen vaihteen
notkahduksen jälkeen kohinalla. Hallitus oli saavuttanut
tavoitteensa 100 000 uuden työpaikan luomisesta.
Järkevällä talous- ja veropolitiikalla
yrityksiä oli kannustettu kasvamaan ja säilyttämään
taseensa vahvana.
Viime vaalien alla keskusteltiin lähinnä siitä, kuinka
onnistuneen talouspolitiikan hedelmänä syntynyt
niin sanottu jakovara pitäisi käyttää. Keskusta
vaati, että erityisesti heikoimmassa asemassa oleville
tärkeitä perusetuuksia, kuten minimipäivärahoja,
pienimpiä eläkkeitä, lapsilisiä sekä kotihoidon
tukea, on korotettava. Myös verotuksen puolella halusimme
oikeudenmukaisuutta. Tuloverojen kevennykset piti mielestämme
tehdä pieni- ja keskituloisia painottaen. Ajattelimme sosiaalista
oikeudenmukaisuutta, kun vaadimme ruuan arvonlisäveron
laskemista. Siitä veronkevennyksestä on hyötyä kaikille,
pienituloisille vielä suhteessa enemmän.
Kun kansa äänesti keskustan ykköspaikalle edellisissä eduskuntavaaleissa,
saimme hallitusohjelmaan käytännössä kaikki
keskeisimmät vaalitavoitteemme. Kun nyt hyväksymme
vaalikauden viimeisen budjetin, voi todeta, että myös toteutimme
ne. Vaalikauden viimeisessä budjetissa toteutetaan joukko
keskustalle äärimmäisen tärkeitä tavoitteita,
kuten takuueläke (Ed. Zyskowicz: Eihän siellä hallituksessa
ketään muita ollutkaan!) ja lapsilisien sekä kotihoidon
tuen sitominen indeksiin.
Arvoisa herra puhemies! Maailmantalouden syvään
romahdukseen ei kuitenkaan kukaan osannut varautua. (Ed. Zyskowicz:
Eikö edes keskusta?) Kun amerikkalaisilta rahamarkkinoilta
alkanut vyöry kulki yli koko maailman, vientivaltaisen
teollisuutemme tilaukset loppuivat kuin seinään.
Suomen talous syöksyi ilman omaa syytämme historiallisen
jyrkkään pudotukseen. Tilanne vaati aivan uudenlaisia
keinoja. Yhteiskunnassamme on vielä kipeitä haavoja
niistä syvistä leikkauksista, joita 1990-luvun
laman jälkeen tehtiin. Silloin syntynyt suurtyöttömyys
ja etujen leikkaukset synnyttivät hyvin pitkäaikaista
ja yhteiskunnalle kalliiksi tullutta pahoinvointia. Samoja virheitä ei
pidä toistaa tällä kertaa. (Ed. Skinnari:
Uusia virheitä!)
Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset ovat tehneet parhaansa, että työttömyys
ei repeäisi valloilleen. Talouden totaalinen pysähtyminen
estettiin määrätietoisella elvytyksellä.
Elvytyspolitiikka onnistui hyvin. Suhteessa kansantuotteen ennätykselliseen
romahdukseen työttömyys paheni yllättävän
vähän ja vain hetkellisesti. Jopa taloustieteilijät
olivat yllättyneitä työllisyyden pysymisestä niinkin
korkealla tasolla. (Ed. Skinnari: Kattelis vähän
eläketilastoja, niin sieltä se löytyis!)
Odotettua parempi työllisyyskehitys ei ollut sattumaa.
(Ed. Zyskowicz: Ei, se oli keskustan ansiota!) Vanhasen ensimmäisen
hallituksen tekemä yritysverouudistus kannusti yrityksiä pitämään
taseensa kunnossa. Vahvat taseet taas auttoivat pitämään
kiinni työvoimasta taantuman yli, mikä on erittäin
tärkeä asia. Lisäksi valtion järkevästi
suhdanneherkimmille aloille suuntaamat elvytystoimet takasivat monille
töitä. Lomautusjärjestelmän
ansiosta moni välttyi pysyvältä irtisanomiselta.
Useissa yrityksissä kannettiin yhteiskuntavastuuta ja huolta
osaavasta työvoimasta pitämällä ihmiset
töissä, vaikka tilauskirjat eivät kovin
paksuja olleetkaan.
Monessa muussa maassa finanssikriisin seu-raukset ovat olleet
pahempia. Talouksia on jouduttu tasapainottamaan valtavilla leikkauksilla, palkkojen
tuntuvilla alentamisilla ja verojen korotuksilla. Suomessa näin
koviin toimiin ei ole jouduttu. Valtiolla on ollut varaa ottaa se
lisävelka, jolla taantuman kolhuilta on suojauduttu. Tämä osoittaa,
että viimeisen lähes kahdeksan vuoden aikana keskustan
johdolla harjoitettu talouspolitiikka on ollut onnistunutta.
Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä olemme
erikoisessa talouspoliittisessa tilanteessa. Maailmantalous ja valuuttakurssit
ovat myllerryksessä. Euroopassa eletään
suuria epävarmuuden aikoja. Valtioiden velat kasvavat.
Samaan aikaan suomalaisten ihmisten luottamus omaan talouteensa
on kuitenkin historiallisen vahva. Mistä tämä kertoo?
Se kertoo siitä, että hallitus on onnistunut tehtävässään
suojella tavallisia ihmisiä, perheitä ja koteja
maailmantalouden myrskyjen kovimmilta iskuilta. Tämä on
keskustan eduskuntaryhmälle tärkeä saavutus.
Tällä hetkellä olemme monessa mielessä samanlaisessa
tilanteessa kuin vaalikauden alussa. Voimakkaasti kansantalouttamme
koetelleen maailmanlaajuisen taantuman takia olemme palanneet suunnilleen
samalle taloudellisen hyvinvoinnin tasolle, jolla olimme neljä vuotta
sitten. Talous kasvaa, ja työllisyys on lähes
samoissa luvuissa kuin silloin.
Finanssikriisin jäljiltä julkisen talouden
tasapaino on kuitenkin heikentynyt. Se tarkoittaa, että kulutamme
tällä hetkellä enemmän kuin tienaamme.
Viime aikoina on keskusteltu siitä, kuinka tasapaino taas
saavutetaan. Tätä keskustelua pitää jatkaa,
ja puolueiden on paljastettava korttinsa vielä ennen vaaleja.
(Ed. Kallis: Ovat paljastaneet aika pitkälle!)
Keskustan eduskuntaryhmä painottaa vastuullista ja
oikeudenmukaisuuteen tähtäävää talouspolitiikkaa.
(Ed. Zyskowicz: No, sehän oli selvästi paljastavaa!)
Tärkeintä on varjella alkanutta talouskasvua.
Vain ja ainoastaan vakaan talouskasvun kautta syntyy työpaikkoja
suomalaisille ihmisille. Työpaikkojen kautta valtion talous
saadaan tasapainoon ja kunnat kykenevät huolehtimaan peruspalveluista.
Kaikista kasvun iduista on nyt pidettävä huolta,
ja niitä on ruokittava.
Talous on pohjimmiltaan luottamusta. Kaiken talouspolitiikan
pitää tähdätä vakauden
ja luottamuksen synnyttämiseen. Siksi hallitus on halunnut
tehdä kaikkensa, että vakaus säilyisi
koko Euroopan taloudessa. Suomalaisten kannalta oli välttämätöntä mennä mukaan
eurooppalaiseen projektiin, jossa Kreikan ja Irlannin tukemisella hankitaan
lisäaikaa panna talouden rakenteita kuntoon. (Ed. Martti
Korhonen: Kysypä Hoskoselta!) Tässä tähdättiin
suomalaisen asuntovelallisen, työläisen ja yrittäjän
pelastamiseen niiltä haitoilta, joita suuri finanssimyllerrys
mukanaan toisi. Tässä tilanteessa tärkeintä on
yrittää koteloida ongelmat sinne, missä ne
ovat. (Ed. Arhinmäki: Niskalenkki!) Kansallisesti tärkeintä on hoitaa
omat asiamme mahdollisimman hyvin. Vielä nykyäänkin
on niin, että vahva talouspolitiikka on oman itsenäisyyden
ja päätäntävallan vahvin tae.
Olemme oikealla tiellä, sillä Suomen julkinen
talous on finanssikriisin jälkeenkin EU-alueen vahvimpia
ja alijäämät pienimpiä.
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva tulevan
vuoden budjetti jatkaa luottamusta ja vakautta ylläpitävää hallituksen
linjaa. Talouspolitiikan linja on sovitettu nykytilanteeseen. Elvytyshanoja
on käännetty pienemmälle, ja valtion menokuria
ollaan kiristämässä. Samalla kuitenkin
kohdistetaan lisärahaa heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille
ja tulevaisuuden energiaratkaisujen luomiseen.
Budjettia voisi luonnehtia sanoilla "uskottava" ja "turvallinen".
Mitään vaalibudjettia ei ole tehty, vaan hallitus
jatkaa samaa vastuullista talouspoliittista linjaa, jota on harjoitettu
koko vaalikausi. (Ed. Skinnari: Rahat on jaettu!) Muutama historiallisesti
tärkeä asia on kuitenkin syytä nostaa
esiin.
Tässä budjetissa hallitus toteuttaa keskustan iät
ja ajat esillä pitämän tavoitteen sitoa
perheille tärkeät etuudet indeksiin. (Ed. Sirnö:
Paitsi opintotuki!) Kuinkahan monta kertaa tässäkin
salissa on kritisoitu sitä, ettei tukien taso nouse hintojen perässä?
Nyt hallitus tekee tuon sidonnan indeksiin. Tästä lähtien
tukien arvo ei enää itsestään pienene.
Jos joku haluaa perhe-etuja leikata, se pitää jatkossa
tehdä selvien leikkauspäätösten avulla.
Keskusta ei kannata perhe-etujen leikkaamista.
Toiseksi budjetissa toteutetaan keskustan ajama takuueläke.
Takuueläkkeen myötä kaikkein pienimmät
eläkkeet nousevat jopa 180 euroa kuukaudessa. Takuueläke
koskee joka kymmenettä eläkeläistä,
niitä kaikkein pienituloisimpia. He ovat eläkkeensä ansainneet.
Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että talouden
vai- keuksista huolimatta vähätuloisimpien asemaa voidaan
vielä parantaa.
Ensi vuoden budjetissa otetaan suuria askeleita kivihiilen mustasta,
fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiataloudesta kohti
uusiutuvan energian merkittävää lisäkäyttöä.
Kyseessä on historiallinen ratkaisu, josta hyöty
leviää koko Suomeen. Energiatukien järjestelmää uusitaan niin,
että siirrymme entistä kestävämmän
energiantuotannon ja -käytön tielle.
Tähän tähtäävät niin
pienpuun energiatuet kuin kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien
korjausavustuksetkin. (Ed. Saarinen: Entäs turve?)
Hallituksen talouspolitiikan linja tähän viimeiseen
budjettiin saakka on vakaa ja selkeä. Sen sijaan opposition
linja on jäänyt hämäräksi. Oppositiolla
ei ole omaa uskottavaa talouspoliittista linjaa. Oppositio on esittänyt
lisää menoja sinne ja tänne, mutta todellinen
vaihtoehto on jäänyt esittämättä.
(Ed. Viitanen: Vähemmän velkaa, puoli miljardia!)
Tämäkin osoittaa, että hallituksen luottamusta
herättävä linja on järkevä ja
suomalaisille ihmisille hyväksi.
Keskustan eduskuntaryhmä hyväksyy vuoden 2011
talousarvion, johon eduskunta on tehnyt tärkeitä täsmennyksiä.
Ensi vaalikaudella on tärkeää jatkaa
vakaata ja sosiaalisesti oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Valtion
velkaantuminen voidaan pysäyttää huolehtimalla
talouskasvusta, pitämällä menot kurissa
ja huolehtimalla, että palvelut järjestetään
koko maassa mahdollisimman järkevällä tavalla.
Suomi nousee tästä talouden taantumasta vastuullisella
ja luottamusta herättävällä taloudenpidolla.
Olli Nepponen /kok(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt on vastuullisten valintojen aika. Meidän
on valittava, haluammeko kehittää nykymuotoista
hyvinvointiyhteiskuntaa vai annammeko sen perusteiden rapautua talousvaikeuksien
keskellä. Meidän on valittava, jätämmekö tuleville
sukupolville kasvavan velkataakan vai olemmeko valmiita sitä osaltamme keventämään.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän vastaus on selvä.
Hyvinvointiyhteiskunnan periaatteista pidetään
kiinni vastuullisella taloudenpidolla myös jatkossa. Velkaantumista
on kyettävä rajoittamaan ensisijaisesti talouskasvua
vahvistamalla. Tulevaisuuden ongelmiin on varauduttava ajoissa,
jotta voimme omalla talouspolitiikallamme turvata suomalaisten hyvinvoinnin myös
vaikeina aikoina, kuten tehtiin vuoden 2008 suuren talouspudotuksen
jälkeen.
Vastuullisen taloudenpidon merkitystä ei voi liikaa
korostaa etenkään nyt, kun koko Euroopan rahoitusmarkkinat
ovat maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkijäristysten
kourissa. Olemme joutuneet tekemään vaikeita,
vaikka perusteltuja, päätöksiä Kreikan
ja Irlannin tukemisesta, mutta emme edelleenkään
tiedä, onko pahin ohi. Elämme edelleen päivästä päivään
ja pyrimme kaikin keinoin ennalta ehkäisemään
vastaavien kriisien syntymistä. Vaikka mahdollisuutemme vaikuttaa
globaalin talouskriisin leviämiseen ovat rajalliset, kaikki
kestävää taloudenpitoa edistävät
päätökset parantavat omia vaikutusmahdollisuuksiamme.
Kreikalle ja Irlannille muut sanelevat ehtoja talouden vakauttamiseksi. Me
voimme sopeuttaa talouttamme huomattavasti kivuttomammin, kun teemme
vastuullisia ratkaisuja ennakoivasti itse.
Arvoisa puhemies! Vastuullisia päätöksiä on tehty
myös käsittelyssä olevassa talousarvioesityksessä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä,
että talousarvioesityksen täydennyksen yhteydessä velanottoa
voitiin vähentää. Aina löytyy
houkutuksia käyttää budjetin tuloarvioiden
nousua tai arviomäärärahojen säästymistä uusiin
menolisäyksiin. Valtionvelan kasvu huomioiden on kuitenkin
vastuullista pyrkiä vähentämään
velanottoa eikä kasvattaa sitä uusilla, mahdollisesti
jopa pysyvillä menoilla.
Velkaantumiseen kiinnittää mietinnössään huomiota
myös valtiovarainvaliokunta. Vaikka julkinen velka on kansainvälisesti
verrattuna melko alhainen, velan kasvuvauhti on huolestuttava. Valiokunta
nostaa esiin huolen valtionvelan korkomenoista. Vaikka korkomenot
tuntuvat nyt maltillisilta, jos korkotaso tästä nousee,
on odotettavissa mittava menojen kasvu. Kaikki velkojen korkomenoihin
käytetty raha on pois muualta. Tämän
tietää myös jokainen suomalainen, jolla
on esimerkiksi asuntolainaa.
Velkaantumista hillitään ja taloutta sopeutetaan
ensisijaisesti kasvun edellytyksiä parantamalla sekä tarpeen
mukaan menokurilla ja verotusta kiristämällä.
Valtiovarainvaliokunta pitää mietinnössään
perusteltuina esimerkiksi energia- ja jäteverojen korotuksia.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä verotuksen
kiristämisen painopisteet on valittu oikein. Verotuksen painopistettä on
siirretty ja tulee jatkossakin siirtää ympäristö-,
kulutus- ja haittaverotuksen suuntaan työn verottamisesta.
Tämä on perusteltua paitsi ympäristön
suojelemiseksi (Ed. Kuoppa: Täysin virheellistä!)
myös siksi, että kestävä taloudenpito
edellyttää toimia, joilla lisätään työllisyyttä,
parannetaan tuottavuutta ja vahvistetaan talouskasvua. Tällaisia
toimia ovat esimerkiksi panostukset osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimus-,
kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa näistä toimista
nostaa esiin erityisesti yliopistorahoituksen 160 miljoonan euron
nousun ensi vuodelle. Yliopistouudistuksen toimeenpanoa tuetaan myös
yli 200 miljoonan euron panostuksella yliopistojen oman varainkeruun
tukemiseen. Valtio maksaa yliopistoille 2,5-kertaisesti summan,
jonka ne itse saavat kerättyä. Kaikki tämä rahoitus on
lisärahaa yliopistoille. Yliopistojen perusrahoituksesta
huolehtii edelleen valtio. Oma varainkeruu on uutta lisäystä laadukkaaseen
tutkimukseen ja opetukseen.
Perusopetus ja ammatillinen koulutus huomioidaan budjetissa
vahvoilla panostuksilla. Ammatillisen koulutuksen paikkoja on tällä vaalikaudella
lisätty yli 12 000, ja perusopetuksen laadun parannukseen
kohdennetaan ensi vuonna 80 miljoonaa euroa, mikä on 18
miljoonan euron lisäys tähän vuoteen
verrattuna. Näillä toimilla osaltaan torjutaan
myös nuorten syrjäytymistä, kun koulutuspaikkoja
riittää.
Hallituspuolueet nostivat valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä osaamispanostuksista
esiin ammattikorkeakoulujen työelämää ja
alueiden kehitystä tukevan, soveltavan tutkimustyön.
Tähän tarkoitukseen lisättiin eduskuntakäsittelyssä 600 000
euroa. Tärkeää on myös, että valiokunnan
lisäämän rahoituksen turvin opiskelijaterveydenhuoltoa
kehitetään ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille
päästään käynnistämään YTHS-kokeilu.
(Ed. Viitanen: Entäs se indeksisidonnaisuus?)
Unohtaa ei sovi myöskään, että hallitus
panostaa vahvasti innovaatiopolitiikkaan. Tutkimus-, kehitys- ja
innovaatiotoiminnan määrärahat kasvavat
jälleen ensi vuonna, ja valtiovarainvaliokunta vielä erikseen
lisäsi rahoitusta yritysten kansainvälistymiseen.
Arvoisa puhemies! Työn tuottavuuden parantamisella
on suuri merkitys talouden tasapainotuksessa. Valtiovarainvaliokunta
pitääkin mietinnössään
valtion tuottavuusohjelmaa tarpeellisena mutta näkee myös
kehittämistarpeita. Huomiota kiinnitetään
siihen, että työssäjaksamista ja työviihtyvyyttä on
edistettävä. Tämä on kokoomuksen
eduskuntaryhmän mielestä tärkeä linjaus.
Valiokunta nostaa mietinnössään esiin muun
muassa, ettei henkilöstöä tule vähentää tilanteessa,
jossa vähennykset voisivat johtaa valtion tulojen menetykseen.
Tästä hyvä esimerkki on harmaan talouden
torjunta. Työsuojeluun onkin lisätty 500 000
euroa henkilöstön palkkaamiseen. Tämä on
hyvä jatko talousarvioesityksen muille harmaata taloutta
torjuville toimenpiteille.
Hyvä henkilöstöpolitiikka, hyvien
työtapojen ja -käytäntöjen
edistäminen sekä tietotekniikan nykyistä parempi
hyödyntäminen tuo oikeita tuottavuushyötyjä.
Jokaisella on oikeus hyvään työelämään,
ja sitä edesauttaa töiden järjestäminen
niin, että pystytään keskittymään
oikeisiin asioihin ja omassa tekemisessään voi
tuntea työn iloa.
Arvoisa puhemies! Työ on tärkeä hyvinvoinnin
lähde, mutta on myös paljon niitä, jotka
eivät omalla työllä voi parantaa hyvinvointiaan.
Köyhyyden kasvulta ei saa sulkea silmiään.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitääkin erittäin
tärkeinä etuusparannuksia, jotka kohdistuvat kaikkein pienituloisimmille.
Tämä hallitus on kohentanut merkittävästi
vaikeimmassa asemassa olevien asemaa. Ensi vuonna voimaan astuva
takuueläke on täsmätoimi, joka kohdentuu
pienituloisimmille eläkeläisille, nuorista työkyvyttömyyseläkeläisistä pitkän
päivätyön kotona tehneisiin ikäihmisiin.
Parhaimmillaan eläke nousee puolisoilla lähes
170 euroa kuussa ja yksin asuvilla yli 100 euroa kuukaudessa. (Ed.
Tiusanen: Entäs toimeentulotuki?)
Minimiäitiys-, -isyys- ja -vanhempainrahat, erityishoitoraha
sekä sairaus- ja kuntoutusrahat nostettiin pitkän
odotuksen jälkeen työttömyysturvan tasolle
vuonna 2009. Nyt työ jatkuu, kun etuudet sidotaan indeksiin.
Lapsilisiin on tehty täsmäkorotukset yksinhuoltaja-
ja monilapsisille perheille. Nyt myös ne sidotaan indeksiin.
(Ed. Viitanen: Entäs opintotuki?) Näillä ratkaisuilla kaikkein
pienituloisimmille korvataan myös ympäristö-
ja kulutusverotuksen kiristyminen. (Ed. Zyskowicz: Edustaja kehuu
keskustan saavutuksia!)
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut siihen, ettei
talouden tasapainotuksessa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin
kohdistu leik-kauksia jatkossakaan. Hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista
pidetään kiinni kaikissa tilanteissa. (Ed. Skinnari:
Ei ole enää mitään leikattavaa!)
On hyvä muistaa, että kestävä julkinen
talous on yhteiskunnan haavoittuvimpien etu. Kestävä julkinen
talous takaa sen, että joka ainoasta suomalaisesta pidetään
huolta vaikeissakin tilanteissa.
Arvoisa puhemies! Valiovarainvaliokunnan budjettikäsittelyn
yhtenä painopisteenä olivat ympäristönsuojelu
ja luontopalvelut. Itämeren suojelua edistetään
budjettiehdotukseen sisältyneen 3 miljoonan euron lisärahoituksen
päälle vielä investoimalla öljyntorjuntapuomeihin.
Itämerta ja myös sisävesiä suojellaan
lisäämällä poistokalastusta.
Poistokalastuksella pystytään tehokkaasti vähentämään
ravinnepäästöjä ja torjumaan
rehevöitymistä.
Metsähallituksen luontopalveluihin lisättiin rahoitusta
valtiovarainvaliokunnassa 3,6 miljoonaa euroa. Tällä varmistetaan,
ettei luonnon virkistyskäytön palveluita tarvitse
karsia vaan luontopalvelut säilyvät mahdollisimman
monen suomalaisen ulottuvilla. Tämä on tärkeää erityisesti, koska
kansallispuistojen ja virkistyskohteiden kävijämäärät
ovat nousussa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää budjetin
ympäristöpanostuksia tärkeinä sijoituksina
suomalaisten hyvinvointiin, kun muistetaan vielä myös
vesi- ja jätevesihuoltoon lisätyt 7,4 miljoonaa
euroa. (Ed. Tiusanen: No, miksi sitä asiaa vastustetaan?)
Arvoisa puhemies! Päätöksentekijät
punnitaan vaikeissa tilanteissa. Oikea mittari ei ole se, kuka lupaa
eniten lisäyksiä budjettiin. Oikea mittari on,
kuka pystyy tekemään vastuullisimpia valintoja,
valintoja, joissa verotuksen, palveluiden ja etuuksien muutokset
kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja tukevat kestävälle
pohjalle rakentuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei lupaa kaikille kaikkea
hyvää, (Ed. Skinnari: Ei kuin hyvätuloisille!)
mutta me lupaamme, että kannamme vastuuta Suomen taloudesta
pitkäjänteisesti ja kestävästi.
(Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)
Me lupaamme, että kouluttautumista, työntekoa
ja yritteliäisyyttä tuetaan ja kannustetaan. Suomalaisten
hyvinvointi on kaiken päätöksenteon tärkein
päämäärä. Nämä painotukset näkyvät
myös tässä talousarviossa, jonka kokoomuksen
eduskuntaryhmä hyväksyy.
Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on vajaassa neljässä vuodessa
synkistynyt nopeammin kuin valtionvarainministeri Kataisen sijoitus
rankinglistoilla. Maailmantalouden epävarmuus ei ole porvarihallituksen
vika, mutta se kantaa raskaan vastuun lukuisista virhearvioista
ja jahkailusta. Nyt valtiovarainministeriö arvioi, että ensi
vaalikaudella edessä ovat verojen kiristykset ja leikkaukset.
Loppuvuodesta 2008 hallitus ja ministeri Katainen todistelivat,
etteivät kansainvälinen rahoituskriisi ja taantuma
koske Suomea. Hallitus vei kaavamaisesti läpi keväällä 2007
aivan toisenlaisessa taloustodellisuudessa päättämänsä veronkevennykset.
(Ed. Zyskowicz: Nehän osuivat hyvin!) Vain nimi muuttui:
suurituloisille kohdistettuja veronalennuksia alettiin kutsua elvytykseksi.
Työnantajien kelamaksun poisto siirsi 1 000 miljoonaa
euroa perusetuuksien rahoituksesta talousarvion kautta rahoitettavaksi.
Viime talvena Katainen arvioi, että niin sanottu elvytyksen
aika on ohitse.
Viime toukokuussa hallitus oli EU:n kolkkapoikana ottamassa
niskalenkkiä markkinavoimista ja ilman vakuuksia suuntaamassa
vero- ja velkarahojamme 1,6 miljardia euroa Kreikalle. Kesäkuun
lopulla se esitti Suomen yhtymistä Euroopan rahoitusvakausvälineeseen.
Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin: "Useimmat kotimaiset
ja ulkomaiset asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että lainoituksen
antamiseen ei tule olemaan tarvetta."
Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeätä pohtia, kuinka
Suomi selviää. Suomen taloudellinen liikkumavara
on kaventunut oikeistohallituksen aikana. Meillä on ensi
vuonna 84 miljardia velkaa. Suurilla luotoilla ja takausvastuilla
on pahimmillaan kielteinen vaikutus myös Suomen valtiontalouden
kestävyyteen, samalla kun valtiolla on tarve tukea riittävää kasvua
ja hyvää työllisyyskehitystä sekä hyvinvointiyhteiskunnan
palveluiden tuottamista. Valtiontalouden kestävyydelle
ja kansallisen oman pelastusrenkaamme toimivuudelle on luotu Kreikka-
ja Irlanti-ratkaisujen myötä vakavia paineita.
Orastava kasvu vaatii tuekseen täsmäelvytystä,
jotta työttömyys laskisi voimakkaasti. (Ed. Zyskowicz:
Näinhän on käynyt!) Tämä tarkoittaa
panostamista nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden
torjuntaan, kasvua tukevia investointeja sekä peruspalveluiden
nykyistä parempaa rahoitusta. Palveluiden parantamisella
on puututtava kasvaneisiin hyvinvointieroihin, kuten terveyseroihin.
(Ed. Manninen: Hallituksen linja!)
SDP esittää ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa kasvua
ja työllisyyttä edistäviä sekä sosiaalista turvallisuutta
parantavia menonlisäyksiä runsaat 850 miljoonaa
euroa. Vahvistamme veropohjaa ja lisäämme verotuksen
progressiota. Näillä toimilla kasvatamme verotuloja
runsaalla 1,3 miljardilla eurolla. Koska vaihtoehtobudjettimme on
selvästi ylijäämäinen, otamme
vajaat 500 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin
hallitus.
On oikeudenmukaisuuden aika. (Ed. Heinäluoma: No niin,
kuulitteko?) Hyvinvoinnin rahoituksen on perustuttava veronmaksukykyyn. Ensi
vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme verotuksen
progression lisäämistä ja veropohjan
vahvistamista oikeudenmukaisella tavalla. Pientä ja keskisuurta
eläkettä saavien asemaa on parannettava muun muassa
kehittämällä työeläkkeiden
indeksijärjestelmää eläkkeensaajien
ostovoiman turvaamiseksi. (Ed. Manninen: Tulee kaikille kaikkea!)
Oikeistohallitus siirtää vakavasti verotusta pienituloisia
rasittaviin tasaveroihin. Työnantajien kelamaksun poisto
maksatetaan kohtuuttomilla energiaveroilla lapsiperheillä ja
eläkeläisillä. Kelamaksun poiston laskusta
kotitaloudet maksavat runsaat 500 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuden
kilpailukykyä heikennetään 150 miljoonan
energiaveroilla.
Kansallisvarallisuudesta on huolehdittava. Si-tä ei
tule alistaa sokeille markkinavoimille. Valtion omistajapolitiikan
on oltava pitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista
ja tähdättävä työllisyyden
sekä omaisuuden arvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava
aktiivista omistajaohjausta ja esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa.
(Ed. Saarinen: Niin olisi!)
Hallitus on antanut harmaan talouden ja
talousrikollisuuden repsahtaa. Pimeä ulkomainen työvoima
vaarantaa vakavalla tavalla työmarkkinoiden ja elinkeinotoiminnan
toimintakykyä ja myös sisäistä turvallisuutta.
Sosialidemokraatit esittävät ulkomaisen laittoman
työvoiman valvontayksikön uudelleen perustamista.
Maahanmuuttoviraston toimintamenot on turvattava ja poliisin sekä krp:n
talousrikostorjuntakykyä vahvistettava. (Ed. Zyskowicz:
Näin on tehty!) Mielenkiintoisia ovat keskusrikospoliisin
kokemat voimavarojen leikkausuhat juuri hetkellä, jolloin myös
talousrikostutkinta on ulottunut politiikan ja hallinnon rakenteisiin.
Pitkäaikaistyöttömyys oli kasvanut
vuoden takaiseen verrattuna liki 40 prosenttia, ja nuorten työttömien
määrä on yli 30 000. Tästä huolimatta
hallitus esittää työvoimapolitiikan rahoitusta leikattavaksi
60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon.
Määrärahojen taso on alimitoitettu huomioiden,
että työttömyyden ennustetaan ensi vuonna
pysyvän keskimäärin 8 prosentissa. Hallitus
suhtautuu siis välinpitämättömästi
korkeaan työttömyysasteeseen. Erityishuomio on
suunnattava rakennemuutospaikkakuntiin. Rakennemuutospaikkakunnat
tarvitsevat monipuolisempaa työkalupakkia, joka edistää uutta
yritystoimintaa ja kasvua. EU-rakennetukia on voitava soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin
ja investointeihin.
Veroratkaisujen pohjalta kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentäminen
edellyttää arjen turvallisuuden vahvistamista
kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja opetustoimen voimavaroja lisäämällä sekä korvamerkityn
määrärahan tuomisella aktiiviseen nuorisotyöttömyyden
torjuntaan. Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuorta
työttömyydelle. Pitkäaikaistyöttömyys
on myös asiakaslähtöisellä viranomaisten
aktiivisella yhteistyöllä katkaistava.
Vaadimme, että hallitus esittää talouden
elvyttämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi
täsmäelvytystä liikenneinvestointeihin,
alushankintoihin, asuntorakentamiseen ja kuntien rakennusinvestointeihin.
Työllisyysmäärärahojen tasoa
on korotettava. Työttömille nuorille tulee taata
heille kuuluva yhteiskuntatakuu, mahdollisuus kolmessa kuukaudessa
työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus-
tai harjoittelupaikkaan.
Hallitus ei ole tehnyt pienituloisten asemaan vaikuttavia konkreettisia
sosiaaliturvan parannuksia. (Oikealta: On! — Ed. Zyskowicz:
Tuohan ei pidä paikkaansa!) Eriarvoisuutta on päinvastoin
kasvatettu heikentämällä samaan aikaan hyvinvointipalveluiden
rahoituspohjaa ja nostamalla terveyskeskusten ja hammashoidon asiakasmaksuja.
Suomessa on Euroopan korkeimmat terveydenhuollon asiakasmaksut.
Hallitus on vieläpä väläyttänyt
maksuttoman päivähoidon poistoa kaikkein pienituloisimmilta.
Työttömyysturvan vähimmäispäivärahoja
on korotettava, ja työmarkkinatuen tarveharkinnasta on
luovuttava. Yleistä asumistukijärjestelmää tulee
kehittää. Eläkkeensaajien toimeentuloa
on parannettava asumistukea korottamalla ja kaikkein pienituloisimpien
lapsiperheiden asemaa vahvistettava nostamalla lapsiperheiden toimeentulotukea.
Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja
niiden tasoa madallettava. Pienituloisten aseman helpottamiseksi
on myös korotettava kunnallisverotuksen perusvähennyksen
määrää. Opintotuki on sidottava
indeksiin ja siihen varattava riittävät määrärahat. (Ed.
Zyskowicz: Miksi te ette tehneet näitä, kun itse
olitte hallituksessa?)
Kunnat lomauttavat, karsivat palvelujaan ja kohdentavat talouden
tasapainottamisen niihin palveluihin ja kuntalaisiin, jotka ovat
kaikkein heikoimmilla. Lomautukset koskevat suurimmaksi osaksi juuri
sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä mutta
myös opettajia. Valtion vastuuta hyvinvointipalveluista
ei voida mennä piiloon kuntien selän taakse. (Ed.
Zyskowicz: Hieno lista! Miksi te ette toteuttaneet sitä,
kun olitte hallituksessa?)
Vaadimme, että kuntien valtionosuuksia korotetaan niiden
taloustilanteen parantamiseksi sekä erityisesti lasten
ja nuorten sekä vanhusten ja vammaisten julkisten sosiaali-
ja terveyspalveluiden tason turvaamiseksi. Omaishoidon tuen riittävä rahoitus
on turvattava. Omaishoidon tuen siirtoa Kansaneläkelaitokselle
ja tuen kriteerien tarkentamista tulee kiirehtiä. Nykymuotoinen henkilöstön
irtisanomisohjelmaksi muodostunut valtion tuottavuusohjelma on keskeytettävä ja
arvioitava uudelleen tarkastusvaliokunnan yksimielisen johtopäätöksen
mukaisesti.
Herra puhemies! Lasten huostaanotot ovat vakava merkki isänmaamme
pahoinvoinnista. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti nuoret
ja jo aiemmin heikommassa asemassa olleet. 10 000 lasta
on tippunut ulos koulujärjestelmästä,
terveyserot ovat suuret, ja samaan aikaan, kun taantuma on kasvattanut
palvelutarpeita, on käynnistynyt niiden vähentäminen.
Hallitus on vakavalla tavalla vaarantanut sitä kansallisen
eheyden ja luottamuksen ilmapiiriä, jolla on pärjättävä vakavan
talouskriisin yli. Yhteisvastuu ja selviytyminen edellyttävät
valtion vahvempaa taloudellista osallistumista sekä veronmaksukyvyn
paremmin huomioon ottavia veronkorotuksia. Tämä on
ainut tapa, jolla sosiaalisesti oikeudenmukainen uuden Suomen ja
talouden jälleenrakennus onnistuu.
SDP vetoaa jälleen vakavasti hallitukseen kriisin inhimillisten
ja taloudellisten seurausten hallitsemiseksi. Kansallisen selviytymisen
sekä edustuksellisen demokratian vahvistamiseksi niin hallituksen
kuin oppositionkin on istuttava nyt samaan pöytään.
Minna Sirnö /vas(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Politiikka
on aina arvovalintojen tekemistä. Ei ole olemassa luonnonvoimia,
jotka päättävät puolestamme,
mikä on oikein ja mikä väärin.
Päätöksiä teemme me poliittisessa
vastuussa olevat sen perusteella, ketä tai mitä me
arvostamme. Erityisesti huonoina aikoina poliittiset arvovalintamme paljastavat,
kenen etua poliitikot ajavat ja miten paljon poliitikot muiden hyvinvointia
arvostavat.
Tänään rahan tekemisen moraali, oikeudenmukaisuus
ja yhteisvastuu ovat kokeneet Euroopan laajuisen pörssiromahduksen.
On kauhistuttavaa nähdä, kuinka moni poliitikko
on Suomessakin valmis hylkäämään
lähimmäisensä ja toteuttamaan raakaa,
eriarvoistavaa ja epäoikeudenmukaista politiikkaa. Taantuman
ja elvytyksen varjolla julkisia peruspalveluitamme heiken-netään,
maksullistetaan ja kaupallistetaan sekä viimesijaista perusturvaamme
leikataan.
Hallituksen vihreäksi nimeämä veropolitiikka hämmentää.
Se rankaisee suhteessa eniten pienituloisia, eikä sen tarkoituksenakaan
ole aikaansaada pysyvää muutosta kohti kestävämpää kehitystä,
vaan sitä käytetään ennen kaikkea
paikkaamaan epäoikeudenmukaisten, vain rikkaimmille myönnettyjen
veroalejen ja verohelpotusten jälkeensä jättämää aukkoa.
Hallituksen harjoittaman veropolitiikan seurauksena ruoka, asuminen,
sähkö, lämmitys ja joukkoliikenteen taksat
vievät ensi vuonna entistäkin suuremman osan jokaisen
suomalaisen tuloista. Erityisesti hallituksen verolinjaukset lisäävät
lapsiperheiden, pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden
ja pienituloisten eläkeläisten taloudellista ahdinkoa.
Sinivihreä Suomi on myös tutkijoiden mukaan ottanut
reippaita askelia kohti yhteiskuntaa, jossa työtätekevien
köyhyys syvenee.
Lihavat tai laihat vuodet eivät ole muuttaneet sinivihreän
oikeistohallituksen suuria linjoja. Ennen taantumaa ja sen aikana
erityisesti lasten ja nuorten toimeentulo-, terveys- ja hyvinvointi-eroja
on poliittisilla päätöksillä räikeästi
kasvatettu. Tänään köyhimmillä asuinalueilla
elävillä lapsilla on kymmenen vuotta lyhyempi
eliniän odote kuin vauraammilla alueilla asuvilla lapsilla.
Näin on tutkitusti siksi, että perusturvan jälkeenjääneisyys
ja poliitikkojen arvovalintoina tekemät lyhytnäköiset
leikkaukset terveydenhuollossa, päiväkodeissa
ja kouluissa leikkaavat köyhimpien lastemme ja nuortemme
hyvinvointia pysyvästi.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta piittaamatonta
toimintaa kuvaakin osuvasti se, että erittäin
nolona päätöksenä köyhyyden
vastaiselle vuodelle kokoomus, keskusta, vihreät ja Rkp
yksimielisesti päättivät leikata kaikista
syrjäytyneimpien nuorten viimesijaista perusturvaa viidenneksellä tai
jopa 40 prosentilla. En ymmärrä, missä kuplassa
hallituspuolueiden poliitikot elävät, jos he voivat
kuvitella, että ihminen mitenkään selviää 4
eurolla vuorokaudessa. On ihmisten aliarvioimista, että toimeentulotukileikkauspäätöksen
kanssa samaan aikaan eräät hallituspuolueista
julistautuivat perusturva- ja perustulopuolueiksi. Hallituspuolueiden
teothan puhuvat räikeästi aivan toista.
Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut myös
työllisyyspolitiikassaan. Liian moni nuori jää edelleen
ilman koulutus-, harjoittelu- ja työpaikkaa. Liian monen
suomalaisen kohdalla hallitus sallii pitkäaikaistyöttömyyden
syventymisen. Hallitus hokee, että työ on parasta
sosiaaliturvaa. Silti hallitus laiminlyö oman velvollisuutensa
edistää työllistymistä.
Yksityissektorin ulkoistaessa ihmisiä työpaikoilta
hyvä hallitus olisi pohtinut, miten julkinen sektori säilyttää ja
luo työpaikkoja. Mutta sinivihreä hallitus on
toiminut juuri päinvastoin: se on hampaat irvessä pitänyt
kiinni tuottavuusohjelmastaan ja ulkoistanut ja jättänyt
palkkaamatta väkeä. Hallituksen tuottavuusohjelmaksi
nimeämä henkilöstön vähennysohjelma
ei ole kansantaloudellisesti kannattava. Se on syventänyt työttömyyttä.
Se on edistänyt harmaata taloutta, kun kiinni jäämisen
riski on pienentynyt. Ja se on lisännyt veronmaksajien
kustannuksia, kun pelkästään valtionhallinnon
ostopalveluiden määrä on lisääntynyt
viidenneksellä.
Sinivihreä hallitus on valmis menettämään
inhimillistä pääomaa syventämällä työttömyyttä. Sinivihreä hallitus
on valmis myös kääntämään selkänsä jopa
14 miljardin euron verotuloille vain siksi, että hallitus
jääräpäisesti pitää kiinni julkisen
sektorin alasajoideologiastaan. Tulokset osoittavat, että hallitus
harjoittaa epäjohdonmukaista politiikkaa, joka murentaa
hyvinvointivaltion ydintä tavalla, joka syrjäyttää ja
lisää kustannuksia.
Arvoisa puhemies! Vasemmisto on tyytymätön
tämän hallituksen tilinpäätökseen.
Sinivihreä hallituksemme haluaa Kataisen suulla todistaa,
että keskellä ahneuden aiheuttamaa talouskriisiä markkinoita
ei voi säädellä kotimaisilla tai kansainvälisillä pelisäännöillä,
keinottelijoita ei voi vastuuttaa teoistaan tai Irlannin kaltaiseen epäterveeseen
verokilpailuun ei ole mahdollista puuttua. On suorastaan sairasta,
että oikeistohallituksemme on kuitenkin valmis jättämään
ihmisten perusturvan ja hyvinvoinnin samojen markkinoiden hoidettavaksi.
Vasemmisto ei tätä hyväksy. Vasemmisto
ei voi hyväksyä sinivih-reää veropolitiikkaa
ja tulonjakoa, jossa suurimman verotaakan kantavat vähiten
ansaitsevat ja keskituloiset, jossa hylätään
eniten apua tarvitsevat ja jossa palkitaan kerta toisensa jälkeen
ne, jotka kaikista vähiten kantavat yhteiskuntavastuuta.
Mielestämme hallituksen epäoikeudenmukaisesta
ja epäekologisesta veropolitiikasta ei saa edes viherpesulla
inhimillisesti tai ekologisesti kestävää.
Mielestämme juuri nyt on luotava yksi yhtenäinen
ja vähintään 750 euroa kuussa oleva perusturva
ensiaskeleena kohti perustuloa. Mielestämme indeksikorotukset
olivat tarpeellisia, mutta ne ovat sittenkin vain jälkikäteinen
tarkastus jo syödyille menoille.
Mielestämme juuri nyt peruspalveluiden saatavuutta,
saavutettavuutta ja maksuttomuutta on vahvistettava. Ja mielestämme
juuri taloudellinen murros on oikea aika remontoida verotuksemme
sellaiseksi, että kaikkea tuloa palkoista osinkoihin verotetaan
samojen, oikeudenmukaisesti laadittujen periaatteiden mukaisesti
ja aidosti progressiivisesti. Siksi vasemmiston eduskuntaryhmä on
tehnyt aloitteet sekä perusturvamallistamme että verouudistuksestamme,
ja olemme myös aikoneet edistää niitä tämän
talousarvion yhteydessä.
Vasemmiston mielestä juuri nyt on aika osoittaa solidaarisuutta
kaikkia maailman köyhiä kohtaan ja kantaa aidosti
vastuuta ilmastonmuutoksen hillinnästä. Sinivihreä hallitus
ei siihen näytä olevan valmis. Vasemmiston mielestä kansantaloudellisesti
kestävää politiikkaa tehdään
vain siten, että ketään ei jätetä yksin,
että turvaverkot ovat olemassa kaikille niitä tarvitseville,
ja siten, että kannamme kaikki vastuuta toisistamme maksukykymme
mukaisesti.
Oikeudenmukaisemman politiikan tekeminen ei ole mahdotonta.
Se vaatii vain oikeita tekoja. Siksi vasemmiston eduskuntaryhmän
arvovalinnat ensi vuoden budjetin osalta poikkeavat oleellisesti
hallituksen arvovalinnoista. Me esitämme leikkauksia sotakaluston
hankintoihin mutta aitoja tasokorotuksia perusturvaan, ja siksi
esitämme myös lisärahoitusta keskeisimpiin
peruspalveluihin. Hallituksen luvatessa lisää epätasa-arvoisuutta
vasemmisto lupaa yhteisvastuullisempaa politiikkaa ja vahvempia
turvaverkkoja. Meidän mielestämme suomalaiset
ansaitsevat oikeudenmukaisemman Suomen.
Kirsi Ojansuu /vihr(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtion talousarvio ei ole vain luettelo määrärahoista.
Se on yhteiskunnan toiminnan edellytys ja lakien ohella suurin suomalaisten
elämään vaikuttava valinta, jonka teemme.
Me emme ole olemassa taloutta varten, vaan talous on olemassa meitä varten.
(Ed. Petri Salo: Onpa viisasta!) Politiikan ydin tiivistyy budjetissa;
se kertoo, mitkä ovat arvomme.
Vihreät on käynyt ja käy omista tavoitteistaan jatkuvaa
arvokeskustelua. Valintamme on selvä: katsomme luottavaisina
tulevaisuuteen, vastuumme tuntien. Valitsemme ihmisten hyvinvoinnin.
Siksi valitsemme ympäristöstä huolehtimisen,
syrjäytymisen ehkäisyn ja kukoistavan kansalaistoiminnan.
Hyvinvoinnin saavuttaaksemme valitsemme vastuullisen talouspolitiikan,
joka ei käperry itseensä.
Arvoisa puhemies! Valintoja on uskallettava tehdä myös
silloin, kun puitteet niille ovat vaikeat. Viimeiset pari vuotta
ovat kuluneet talouskriisissä taistellen. Hallituksen elvyttävä politiikka on
ollut onnistunutta, mistä osoituksena on massatyöttömyyden
torjuminen. Paljon on silti edelleen tehtävä,
eikä sovi jäädä tuleen makaamaan. Toistan
sen kannan, jonka puolueemme puheenjohtaja on useasti kertonut:
julkisen kestävyysvajeen paikkaamiseksi vihreät
kannattaa veronkorotuksia ja tuottavuuden parantamista. Hyvinvointipalveluista
ja sosiaalietuuksista emme ole valmiita leikkaamaan.
Eduskunta joutui jälleen tekemään
kipeän päätöksen rauhoittaakseen
eurooppalaisia markkinoita. Päätös tukea
Irlantia ei ollut helppo mutta asiantuntijoita kuultuamme kuitenkin
selvä. Meidän tehtävämme on
kantaa huolta suomalaisista, ja sitä teimme lainatakauksen
myöntäessämme. (Ed. Tiusanen: Pitäähän
hallituksessa pysyä!)
Me vihreät korostamme jatkossakin vastuullisten päätösten
tekemistä. Euroopan rahoitusvakautusväline Ervv
tähtää nimensä mukaisesti eurooppalaisten
rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen. Olemme sitoutuneet siihen.
Olemme myös tyytyväisiä valtiovarainvaliokunnan
linjaukseen siitä, että vakautusvälinettä ei
tule enää paisuttaa. Omat rajat on asetettava
tietoisina omien päätösten seurauksista.
Arvoisa puhemies! Vihreän työministerin kaudella
on torjuttu paitsi massatyöttömyys talouskriisin
seurauksena myös uhkaava nuorten pitkäaikaistyöttömyys.
Tilastot osoittavat, että vajaasta 30 000 nuoresta
työttömästä vain noin 600 on
ollut yhtäjaksoisesti työttömänä yli
vuoden. Nuorisotyöttömyys on laskenut koko syksyn,
ja laskun odotetaan jatkuvan edelleen ensi vuonna. Nuorisotyöttömyyttä siis
on, mikä on vakava asia, mutta nuorten pitkäaikaistyöttömyys
on vähäistä. Tämä on
suuri saavutus etenkin nyt talouskriisin aikana.
Ihmiset eivät kuitenkaan ole vain lukuja tilastoissa,
eikä pitkäaikaistyötöntä lohduta
se, että muita pitkäaikaistyöttömiä on
vähemmän kuin voisi olla. Jokainen ihminen on
tärkeä. Siksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus on
politiikkamme kantava voima. Tämä näkyy
ensi vuoden budjettiesityksessä: työllisyyden
tukemiseksi hallitus esittää 535 miljoonaa euroa
työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin.
Nuorten työpajatoiminta on erinomainen esimerkki yksilöille
räätälöidyistä palveluista.
Sivistysvaliokunta totesi budjettilausunnossaan, että työpajojen
asiakkaat eivät pääsääntöisesti kuulu
siihen ryhmään, joka suhdanteiden parantuessa
työllistyy nopeasti tai hakeutuu koulutukseen. Työpajat
ovat pitkäjänteisellä toiminnallaan osoittaneet
tavoittavansa juuri ne nuoret, joille työllistyminen on
kaikista haastavinta. Työpajoissa yhdistyvät työ,
yhteisöllisyys, valmennus ja monialaiset viranomaispalvelut.
Tämän vuoksi vihreät piti tärkeänä,
että työpajojen rahoitus turvataan. Tavoite saavutettiin.
Työllisyyden takaamiseksi toimien on oltava pitkäjänteisiä.
On luotava uusia työpaikkoja, ei vain tukityöpaikkoja,
jotka siistivät tilastoja. Vihreiden talouspolitiikka perustuu
juuri tähän. Uudet työpaikat rakennetaan
vihreille aloille ja palveluihin. Nuorten työllistymisessä ollaan
tiukasti kiinni, ja räätälöityjä palveluita
kehitetään edelleen. Puolustamme myös
laadukasta työelämää.
Arvoisa puhemies! Nyky-Suomessa on paljon ihmisiä,
joita elämän jossakin vaiheessa uhkaa syrjäytyminen.
Meidän vihreiden mielestä yhteiskunnan sivistystaso
mitataan siinä, kuinka kaikista vähäosaisimpiin
suhtaudutaan. Me tunnustamme sen, että huonot lähtökohdat
ja epäonni voivat osua kenen tahansa kohdalle. Ihmisarvoa
ei mitata rahassa, mutta rahaa tarvitsee tullakseen toimeen. Jokainen
syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle keskimäärin
yhden miljoonan.
Hallitus esittää pienimmille eläkkeille
kohtuullisen tason turvaavaa takuueläkettä. Lapsilisä,
kotihoidon tuki, sairaus- ja vanhempainraha sekä kuntoutusrahan
vähimmäistaso esitetään sidottaviksi
indeksiin. Näistä uudistuksista olemme erityisen
ylpeitä. Ratkaistavaksi kuitenkin vielä jää opiskelijoiden
riittävän toimeentulon turvaaminen. Olisimme halunneet
sitoa opintotuen indeksiin jo ensi vuodesta lähtien. Emme
onnistuneet tässä tavoitteessa, mutta työmme
jatkuu määrätietoisesti. Opintotuen sitomisesta
indeksiin on päätettävä seuraavassa
hallitusohjelmassa.
Arvoisa puhemies! Elämän lähtökohtia
voidaan parantaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ensi- ja turvakotien
liitto on luonut Suomeen tehokkaan ja hyvän hoitokotien
verkoston, jossa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ohjataan päihteettömään
ja tasapainoiseen elämään. Olemme pitäneet
tärkeänä varmistaa, että päihdeäitien
kuntoutumiseen löytyy tulevaisuudessakin riittävät
varat. Valtiovarainvaliokunta esittää kuntien
valtionosuuksia lisättäväksi ja lisäksi
1,5 miljoonaa euroa korvamerkittyä rahaa tähän
tarkoitukseen. Tämä on tärkeää.
Tavoitteena on estää monen lapsen syntyminen fas-lapsena.
Arvoisa puhemies! Vihreä kädenjälki
näkyy budjetissa vahvana myös ympäristön
osalta. Joukkoliikenteeseen osoitettavat lisämäärärahat takaavat
Z- ja Y-junien liikennöinnin. Ilmastonmuutoksen hillintään
osoitettavan rahoituksen taso säilyy ennallaan, ja siihen
sisältyy myös uusia määrärahoja.
Budjetti edistää uusiutuvan energian käyttöä ja
energiatehokkuutta. Vihreä verouudistus huomioi polttoaineen
energia- ja hiilisisällön. Nämä ovat
suuria rakenteellisia muutoksia, ja voimme ylpeinä sanoa
tehneemme hartiavoimin työtä esityksen toteutumiseksi.
On olennaista huomata, että ihminen voi itse omalla
toiminnallaan hillitä omien kustannusten nousua. Pyrkimys
energiatehokkuuteen säästää sitä ympäristöä,
jonka keskellä me kaikki elämme. Haluamme myös
ohjata työpaikkojen syntymistä ekologisesti kestäville
aloille. Tämä on vihreää talouspolitiikkaa
parhaimmillaan.
Tunnemme vastuumme myös perinteisessä luonnonsuojelussa.
Metsähallituksen luontopalveluita uhkasi toimintojen leikkaaminen,
kun budjettiriihessä ei päästy sopuun
niiden rahoituksesta. Olen henkilökohtaisesti erittäin
ylpeä siitä, että eduskunta tarttui haasteeseen
ja löysi rahoituksen Luontopalveluille. Kyse on paitsi
kansalaisten mahdollisuuksista luontomatkailuun myös aluetalouden
tukemisesta matkailua ja siten työllisyyttä edistämällä.
Lisäksi luontopalveluiden rahoitus tukee uusien kansallispuistojen, Selkämeren
ja Sipoonkorven kansallispuistojen, toteuttamista.
Eduskunta teki erinomaista työtä vahvistaessaan
edellytyksiä Itämeren suojeluun. Hallitus sopi
budjettiriihessä 3 miljoonan euron panostuksesta, johon
eduskunta vielä lisäsi 800 000 euroa öljyntorjuntapuomeihin
ja 1,4 miljoonaa euroa poistokalastukseen. Poistokalastus on tehokas
tapa poistaa fosforia vesistöstä.
Vahvaa tahtoa ympäristön tilan parantamiseen
löytyy myös eduskunnan esityksistä kos-kien
haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa ja siirtoviemäreitä.
Siirtoviemäreillä saatetaan pienten ja keskisuurten
kuntien haja-asutusta viemäröinnin piiriin. Nyt
esitettävällä määrärahalla
turvataan aloitettujen hankkeiden saattaminen loppuun ja uusien
hankkeiden aloittaminen. Myös luonnonsuojelualueiden hankintaan
tarkoitettuja määrärahoja esitetään
lisättäväksi.
Arvoisa puhemies! Vihreässä taloudessa ihminen
elää hyvinvoivana puhtaassa ympäristössä, sosiaalisen
oikeudenmukaisuuden vallitessa. Tällaisessa yhteiskunnassa
kansalaisaktiivisuus ja kulttuuri kukoistavat. On tärkeää,
että ihmiset voivat omalla toiminnallaan olla mukana rakentamassa
yhteiskuntaa itse valitsemallaan tavalla.
Valtiovarainvaliokunta haluaa avittaa monen järjestön
toimintaa: esitykseen on sisällytetty lisärahaa
muun muassa rauhanjärjestöille, ympäristöjärjestöille,
Ihmisoikeusliitolle, kulttuuri-instituuteille, Monika-Naisille,
Kuurojen maailmanliitolle ja Näkövammaisten kirjastolle.
Maahanmuuttajien omien järjestöjen tukeminen sekä kiintiöpakolaisten
kuntakorvauksien lisääminen osoittavat meidän
Vihreiden toimivan vahvasti omien arvojemme mukaan. Emme hyväksy
rasismia emmekä syrjintää.
Yliopistolainsäädäntöä tehtäessä yliopistoille luvattiin,
että uudistuksesta ei koidu niille lisäkustannuksia.
Nyt kuitenkin yliopistojen tuottavuusvaatimukset ja työttömyysvakuutusmaksut uhkaavat
syödä sen lisärahoituksen, jonka uusi yliopistoindeksi
tuottaa. Ratkaisu yliopistojen työttömyysvakuutusmaksuun
on löydettävä hallitusneuvotteluissa
ja kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan.
Budjettiesityksessä on myös määrärahoja
valtion taidemuseoiden hankintoihin. Taustalla on toiveemme siitä,
että taidetta hankittaisiin suomalaisilta nykytaiteilijoilta.
Tämä on arvokas tuki suomalaisille taiteilijoille.
Olen myös äärimmäisen iloinen
siitä, että pääsimme sopuun
16 uudesta taiteilijaeläkkeestä. Tämä on
perintö, jonka annamme koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Lopuksi, arvoisa puhemies, kaikki edellä luetellut
toimet, jotka ovat myös budjettiesityksessä näkyvissä,
osoittavat, että vihreät toimii tavoitteidensa
mukaan. Me puolustamme avointa ja tulevaisuuteen katsovaa Suomea.
Ja sydämelliset kiitokset vielä Hannes Manniselle,
Heikki Ollilalle, Olli Nepposelle ja Christina Gestrinille. Teidän
kanssanne oli hyvä neuvotella. Opin teiltä paljon
tärkeitä asioita, ja teitä tulee ikävä.
Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):
Värderade talman! Under hösten har vi nåtts
av både goda och dåliga nyheter om ekonomin. De goda
nyheterna gäller den ekonomiska utvecklingen i vårt
land, där sysselsättningsläget förbättrats
och näringslivet och företagsvärlden återhämtat
sig och förstärkts under det gångna året.
De dåliga nyheterna hänför sig till den
stora osäkerheten på den internationella finansmarknaden
och inom euroområdet och särskilt händelserna
i Grekland och Irland och rädslan för att krisen
fortsätter att sprida sig till andra euroländer.
Svenska riksdagsgruppen anser att regeringens val att delta
i de ekonomiska räddningsoperationerna i Grekland och på Irland
har varit riktigt. Ingen kan med säkerhet garantera hur
ekonomin och finansmarknaden kommer att utvecklas, men sannolikheten
att euroområdet återhämtar sig och att
en djupare kris kan undvikas är tack vare de vidtagna åtgärderna
större än i det fall att länderna i euroområdet
skulle ha lämnat de krisdrabbade länderna ensamma.
En ansvarsfull politik handlar bland annat om att minimera
risker även i de fall då besluten är impopulära.
Oppositionen har utnyttjat sin position maximalt i dessa stora och
allvarliga frågor genom ett agerande som tyvärr
varken förvånade eller ingav respekt.
Till det goda och positiva kan konstateras att sysselsättningsläget
i Finland förbättrats och speciellt att ungdomsarbetslösheten
har minskat under det gångna året. Regeringens
kraftiga satsningar på aktiverande åtgärder
för ungdomar har haft tydliga positiva effekter. Regeringen
har målmedvetet ökat antalet yrkesutbildningsplatser,
stött verksamheten vid ungdomsverkstäder och utvecklat
den uppsökande ungdomsverksamheten.
I regeringens budgetproposition ingick också andra
sociala satsningar på grupper som haft det svårt
ekonomiskt. Flera socialstöd såsom barnbidraget
och moderskapspenningen binds nu vid index. Under nästa år
tas en garantipension i bruk som innebär att inkomsterna
för dem som lever på de lägsta pensionerna
höjs.
Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä on huolissaan
Suomen velkaantumisesta suhteessa bruttokansantuotteen kasvuun.
Vaarana on korkojen muodostuminen raskaaksi painolastiksi maamme
taloudelle siinä vaiheessa, kun korot alkavat jälleen
nousta. Ainoa tapa kestävän talouden ja laadukkaiden
peruspalvelujen turvaamiseen on huolehtia siitä, että työllisyyden
taso on hyvä, että työvoimaa on riittävästi
ja että julkisten menojen ei anneta karata käsistä.
Viime viikolla valtiovarainministeriö esitteli vaatimuksen
julkisten menojen tasapainottamisesta 10 miljardilla eurolla lähivuosina.
Tuottavuusohjelma on ollut yksi tämän hallituksen
ja edellisen hallituksen käyttämä työkalu
julkisten menoja hillitsemiseksi. Ohjelman seuranta on tarpeen,
jotta varmistuttaisiin siitä, että toimenpiteet
todella johtavat tehokkuuden kasvuun ja menojen pienenemiseen eivätkä muodostu
pelkäksi irtisanomisohjelmaksi.
Kansainvälistä kilpailukykyä vahvistamme parhaiten
Suomessa jatkamalla panostamista tutkimukseen, kehitystoimintaan
ja innovaatioihin. Kouluopetusta ja koulussa viihtymistä on
priorisoitava vahvasti. Tämän pitää näkyä konkreettisena
toimintana myös uuden tuntijakosuunnitelman käsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Energiaverouudistus on askel oikeaan suuntaan.
Periaate verotuksen muuttamisesta siten, että se perustuu
polttoaineiden energiasisältöön ja hiilidioksidi-
ja muihin päästöihin, on oikea. Energiapakettiin
liittyvien budjettilakien käsittely on osoittanut, että kokonaisuus
on monimutkainen ja moniulotteinen. On tärkeää,
että hallitus seuraa tarkoin energiaverouudistuksen toteutumista.
Energiaverotuksen tavoitteena tulee olla uusiutuvien energiamuotojen
käyttöönoton kiirehtiminen ja energiatehokkuuden
lisääminen. Tähtäin on asetettava
tulevaisuuteen ja sitoumuksiin hiilidioksidipäästöjen
vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen
2050 mennessä. Tämän vuoksi hallitus
on lisännyt tuntuvasti tukea sähkön tuottamiseen
biokaasulla, tuulivoimalla ja biopolttoaineilla.
Hallituksen energiaveropakettiin tekemä korjaus siten,
että kivihiiltä verotetaan maakaasua ankarammin,
oli välttämätön toimenpide.
Suurten kaupunkien kaukolämpöjärjestelmät
ovat olleet edellytyksenä sähkön ja lämmön
energiatehokkaalle tuottamiselle.
Värderade talman! Riksdagens budgetbehandling har
resulterat i många förändringar och korrigeringar.
Regeringspartierna har enats om att öka budgeten med 59
miljoner euro. Förändringen är liten
om man sätter den i relation till regeringens proposition
men inte mindre viktig för det. Vi är nöjda
med resultatet av förhandlingarna och de tilläggssatsningar
finansutskottet föreslår.
Svenska riksdagsgruppen har länge arbetat för att
anslagen för miljöarbeten, överföringsledningar
och vatten- och avloppsnätet ska hållas på en
hög nivå. Därför är
vi särskilt glada över att 7 miljoner euro läggs
till de anslag som regeringen föreslagit och att riksdagen
möjliggör att också nya projekt kan starta
vid sidan av de pågående projekten.
Projekten har ofta en stor vattenvårdande och regional
betydelse och dessa projekt kan påskyndas genom att staten
deltar i finansieringen i investeringsskedet. Att upphöra
med statsstödet, så som ryktet säger
att finansministeriet önskar, skulle innebära
att många långt förda planer skulle läggas
på hyllan för att samla damm för långa tider
framåt. Det skulle helt strida mot de ställningstaganden
riksdagen gjort under de senaste åren.
Riksdagens resurstillägg till Östersjön är
större än under något annat år
under den här regeringsperioden. Vi lägger till
1,4 miljoner för reduceringsfiske. En miljon av den här
summan ska styras till skärgården i Finska viken
och Skärgårdshavet och 400 000 till reduceringsfiske
i insjöar och bassänger. Med hjälp av
tillägget möjliggörs ett omfattande stöd
av yrkesmässigt fiske av mindre värdefull fisk
så som braxen och mört. Näringsämnen
bundna till fisken tas bort från skärgårdsvikarna
på ett kostnadseffektivt sätt. Om projektet lyckas
fullt ut kommer det att ekonomiskt bära sig självt
inom några år. Den här verksamheten är
ett av de sätt som Finland är med om att uppfylla
de löften man gett inom ramen för Östersjösamarbetet
inom Helsingforskommissionen.
Riksdagen ger ett tilläggsanslag på 800 000 euro
för anskaffning av oljebekämpningsbommar för öppet
hav. Tillägget är viktigt även om det
bara korrigerar en liten del av bristerna. Nästa regering
måste ytterligare stärka oljebekämpningsberedskapen
längs med hela kusten.
För skärgårdsborna finns det ännu
ett mycket välkommet tillägg till budgeten, nämligen
stödet till skärgårdens förbindelsetrafik.
Genom att riksdagen nu lägger till 1,5 miljoner euro kan
servicenivån bevaras och tryggas. Sammantaget kan konstateras
att riksdagens satsningar på sysselsättningen
och miljön i skärgården är omfattande 2011,
vilket även motsvarar svenska riksdagsgruppens målsättningar
inför förhandlingarna.
Arvoisa puhemies! Jotta Suomi pärjäisi ja
menestyisi kovilla globaaleilla markkinoilla, tarvitsemme dynaamisia
ja innovatiivisia yrittäjiä, taiteilijoita ja
markkinoijia. Eduskunnassa tämä on ollut monella
tapaa mielessä vuoden 2011 talousarvion valmistelussa.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tämän
vuoksi jälleen tänä vuonna toiminut kulttuuri-instituuteille
osoitettavan tuen lisäämiseksi. Kulttuuri- ja
tiedelaitosten merkitys muun muassa Suomen kulttuuriviennille on
tärkeä. Instituuttiverkostossa Suomella on erinomainen
suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustaja ja ainutlaatuinen ulkomaanresurssi.
Eduskunta tekee myös muita panostuksia yritysten kansainvälistymisen
edistämiseksi ja vientimarkkinoiden kehittämiseksi.
Puutalorakentaminen on yksi osaamisalue, jossa Suomella on suuret
mahdollisuudet osaamistason parantamiseen, profiilin nostamiseen
ja nykyistä suuremmassa määrin kansainvälisille
markkinoille hakeutumiseen.
Arvoisa puhemies! Sosiaalipuolen lisäyksistä haluan
nostaa erityisesti esiin päihdeäitien ja nuorisopajojen
tuen sekä tuen lisäämisen veteraanien
kuntoutukseen. Eduskunta ei tällä kertaa lisännyt
lapsi- ja nuorisopsykiatrian voimavaroja, mitä pidämme
valitettavana, mutta budjettimietinnössä lapsi-
ja nuorisopsykiatriaa on kaikesta huolimatta käsitelty
perusteellisesti. Kannatamme lämpimästi toimenpiteitä,
joilla parannetaan kriisiperheiden, mielenterveysongelmista kärsivien
ja vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten tilannetta. Valtiovarainvaliokunta
ehdottaa myös kolmivuotisen kokeilun käynnistämistä kolmella
paikkakunnalla maassamme terveyspalvelujen tarjoamiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoille
saman mallin mukaan kuin yliopisto-opiskelijoille.
Ett missförhållande som svenska riksdagsgruppen
påtalat är att staten inte har reserverat resurser
för att översätta allmänbindande
kollektivavtal till svenska. För det här ändamålet
reserverar riksdagen nu 230 000 euro i nästa års
budget. Ett annat positivt tillägg är stödet
till den nya svenskspråkiga barnträdgårdslärarutbildningen
i Helsingfors som inleds hösten 2011 i Åbo Akademis
och Helsingfors universitets regi.
Slutligen, kollektivtrafiken i glesbygden och väg-,
ban- och vattenledstrafiken får sammanlagt ett ansenligt
tillskott. Svenska riksdagsgruppen anser att nästa regering
bör uppgöra ett program på lång
sikt för att bevara trafikinfrastrukturen i vårt
land i tryggt och gott skick och för att bibehålla
möjligheterna för människor att bo och leva
i olika delar av landet. Även bredbandsnätet bör
utvecklas vidare enligt denna princip.
Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ei uskoisi, että käsitellään eduskunnan
kaikkein tärkeintä asiaa, budjettia: salissa pari
ministeriä, ei kovin monta edustajaa hallituspuolueista
eikä myöskään oppositiosta. (Välihuutoja)
Tämä on kuitenkin se kaikkein tärkein
asiakirja, jossa päätetään menoista
ja tuloista, ja vaihtoehtoja on aika paljon. Kun olen kuunnellut
näitä puheenvuoroja, niin on herännyt
kyllä kysymys, mitä kokoomus tekee hallituksessa. En
ole huomannut, että te olisitte maininneet, että te
olette saaneet yhtään mitään
läpi. Vähän tulee semmoinen tunne, että minkä takia
te ette aja asioita ja aja yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita.
Arvoisa herra puhemies! Kaikissa puheenvuoroissa on kiitetty
paljon, mutta on myöskin moitittu. On todettu, että pahin
on edessä, pahimmat ajat ovat edessä. Kun katsoo
tätä budjettia, niin ei uskoisi, että pahimmat
ajat ovat edessä, vaan luulisi, että hyvät
ajat ovat edessä ja pahat ajat takana. Miksi? Jo sen takia,
että velkaannumme 8 miljardilla, tai uskallan sanoa, että vähintään
8 miljardilla eurolla, joka on viidesosa valtion verotuloista eli
huomattava summa.
Puhutaan paljon työllisyydestä, mutta minkälainen
on budjetti? Se on ainakin teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden
mielestä sellainen budjetti, joka heikentää kilpailukykyä ja
työllisyyttä. Siis meidän tärkeät
elinkeinoalat, teknologiateollisuus ja metsäteollisuus,
sanovat, että tämä heikentää kilpailukykyä ja
työllisyyttä. Puhuvatko he pötyä?
Pitääkö se paikkansa? Heikentääkö se
kilpailukykyä? Se heikentää aivan varmasti
energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä, ja jos
kilpailukyky heikkenee, silloin heikkenee myöskin työllisyys.
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että työttömyys
nousee? En sitä väitä. Minä väitän,
että toisenlaisella politiikalla työllisyys olisi
parantunut, jos olisi otettu huomioon ne asiat, mitä teollisuus,
teknologiateollisuus ja metsäteollisuus, on esittänyt.
Kun ajattelee tätä budjettikäsittelyä,
ja aloitin sillä, että on ikävää,
että salissa on niin vähän ministereitä ja
niin vähän edustajia, se johtuu varmasti siitä,
että tämä ei kiinnosta. (Välihuutoja) Miksi
se ei kiinnosta? Silloin vika on tässä käsittelyssä.
Kolme ja puoli kuukautta käsitellään
hallituksen esitystä, ja sitten kun se on valmis, niin todetaan,
että siihen on lisätty 59 miljoonaa. Paljon muuta
olisi pitänyt lisätä, mutta jäi
jostakin syystä lisäämättä.
Onko muissa maissa sitten parempi menettely? Sen minä tiedän
Ruotsista, että Ruotsin hallitus antoi talousarvioesityksen
lokakuun puolessavälissä ja viime viikolla äänestettiin
siitä. Me tulemme äänestämään
huomenna. Meillä meni 3,5 kuukautta, Ruotsissa noin 2 kuukautta.
Minä luulen ja olen melko varma, että tätä voitaisiin kehittää niin,
että myöskin ministerit ja kansanedustat tietäisivät,
mitä vaihtoehtoja oppositio esittää.
Minä luulen, että hyvin harva ministeri tietää — ja
sama koskee hallituksen kansanedustajia ja muitakin kansanedustajia — mikä on
esimerkiksi sosialidemokraattien vaihtoehto, mikä on vasemmistoliiton
vaihtoehto. [Ed. Saarinen heiluttelee sosialidemokraattien
vaihtoehtobudjettipaperia.] — Niin, kyllä voi
heilutella ja sanoa, että tässä se on,
mutta kuinka moni tietää, mitä se pitää sisällään?
Hyvin hyvin harva.
Kuinka moni tietää, mitä kristillisdemokraat-tien
vaihtoehto pitää sisällään?
On helppoa sanoa, että ne ovat epärealistisia,
siinä on virtuaalirahaa, vaikkei ole paneutunut lainkaan
itse vaihtoehtobudjettiin. Minä totean kristillisdemok-raattien
vaihtoehtobudjetista, että ei se niin hirveän
paljon poikkea hallituksen esityksestä. Siinä on
menolisäyksiä noin 350 miljoonaa euroa ja varsin
tärkeisiin kohtiin: vanhustenhoitoon, terveydenhuoltoon
yli 200 miljoonaa ja yrittäjyyteen noin 80 miljoonaa. Eli
sinne meni, 350 miljoonaa jää sitten muuhun. Ovatko
nämä tärkeitä asioita? Ovat
taatusti. No, miten rahoitetaan? Onko se virtuaalirahaa?
Huomenna me äänestämme tuloverolaista
ja tuloveroasteikosta, ja me olemme esittäneet, että mentäisiin
vanhalla verotuksella, mikä tarkoittaisi sitä,
että säästyisi 450 miljoonaa. Näin
helposti tuli rahoitetuksi tämän meidän
vaihtoehtobudjettimme menopuolet. Sitten kun te kaikki olette niin
huolestuneita velasta ja tulevaisuudesta, niin kyllä me
korotamme jonkin verran kokonaisveroastetta. Ruotsissa kokonaisveroaste
on noin 49 prosenttia, sama Tanskassa, Suomessa 44, erotus 5—6
prosenttiyksikköä. 5 prosenttiyksikköä merkitsee
9 miljardia. Ei meidän tarvitse niin paljon nostaa. Nostammeko
me puolella prosenttiyksiköllä, niin kuin me esitämme?
Jos nostetaan puolella prosenttiyksiköllä, se
tuo kassaan yli 800 miljoonaa euroa.
Ja mitkä ovat ne meidän kohteemme sitten? Minä olen
aivan varma siitä, että seuraava eduskunta päättää pankki-
ja luottolaitosten verosta. Missä muodossa, minä en
tiedä, minä olen ja moni teistä — oikeastaan
kaikki — olemme eläneet sitä aikaa, jolloin
pankissa perittiin lainoista 1,6 prosenttia varainsiirtoveroa, tai
siihen aikaan leimaveroa, ja pankki peri myöskin
luotonva- rausprovision. Kyllä silloinkin lainoja otettiin, mutta
kyllä se pikkasen rajoitti sitä luoton kysyntää,
kun piti maksaa leimaveroa ja luotonvarausprovisiota, mutta ei meillä mitään
pankkikriisiä ollut. (Ed. Mannisen välihuuto)
Ei meillä mitään pankkikriisiä ollut,
ja minä olen melko vakuuttunut, ed. Manninen, että vähän
vastaavanlainen vero tulee seuraavalla kaudella voimaan. (Ed. Mannisen
välihuuto) — Sanoitteko te, että selvä?
(Ed. Manninen: Sehän on täysin mahdollista!) — Se
on täysin selvää. (Naurua ja välihuutoja)
On muitakin sellaisia veroja, joita voidaan hyvin nostaa ilman,
että sillä olisi kielteistä vaikutusta
työllisyyteen. Eli älkää sanoko,
ettei vaihtoehtoja olisi olemassa. Vaihtoehtoja on aina olemassa.
Ovatko ne hyviä, ovatko ne huonoja? Minun mielestäni
tämä meidän vaihtoehtomme, jossa siis
lisätään 350 miljoonalla menoja mutta
kerätään kassaan 800 miljoonaa, on parempi vaihtoehto.
Näistä vaihtoehdoista meidän olisi pitänyt
keskustella niin tässä salissa kuin valiokunnissa,
mutta ei ole koskaan tullut esille muuta kuin on vain todettu, että tämmöinen
on olemassa, mutta se ei ole realistinen.
Kun valiokunta piti lehdistötilaisuuden tästä mietinnöstä,
niin hallituspuolueitten edustajat totesivat, että hallituksen
ministerit olivat jättäneet merkitsemättä budjettiin
tiedossa olevia määrärahoja. Mainitsin
siinä yhteydessä, että tämä on lainvastaista,
ja hain sen pykälän, laki valtion talousarviosta,
6 a §, jossa sanotaan, että kaikki
tiedossa olevat varainhoitovuoden tulot ja määrärahat
kaikkiin tiedossa oleviin varainhoitovuoden menoihin on merkittävä talousarvioon.
Jos näin ei tehdä, niin silloinhan rikotaan lakia.
Ja jos lakia rikotaan, jos ministeri rikkoo lain, niin mikä on
seuraus? Seuraus on pahimmassa tapauksessa syyte valtakunnanoikeudessa.
Näin minulle ja meidän ryhmällemme opetettiin
silloin, kun me olimme hallituksessa kriisin aikana ja kun joillakin
oli myöskin houkutus jättää merkkaamatta tiedossa
olevia määrärahoja budjettiin. Eli kyllä laki
tässä suhteessa on aika selkeä. Minusta
on erittäin hyvä, että tämmöinen
asia nousi esille, ja on tärkeää, että lakia
tulevaisuudessa noudatetaan. Tämä ei ole mitään
populismia, silloin laki on populistinen, vaan tämä on
selkeä lainaus laista, ja lakia pitää noudattaa.
Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Takanamme on yksi Suomen taloushistorian
syvimmistä taantumista, kuten valtiovarainvaliokunta toteaa
mietinnössään. Ongelmat eivät
kuitenkaan ole ohi. Euroopan rahaliitto on vaikeuksissa, koska se
ei perustu taloudellisiin tosiasioihin. Tulemme näkemään,
että avustusrahojen kaataminen horjuviin kansantalouksiin
ei tuota tulosta ja että lopulta heikot taloudet on pakko
irrottaa ylivahvasta eurosta. Ongelmia ei ratkaista lapioimalla
rahaa vastuitta ulkomaille ja pelastamalla ylisuuria korkoja perineitä pankkeja.
Perussuomalaisten mielestä jokainen maa on vastuussa
omasta taloudestaan, mikä on myös EU:n perusajatus
artiklan 125 mukaan, eli jäsenmaat eivät vastaa
toistensa veloista. Hallitus on kuitenkin sitonut suomalaiset veronmaksajat
holtittomiin takausvastuisiin, jotka mitä ilmeisimmin lankeavat
ajan oloon suurelta osin maksettavaksemme. Kreikan osalta tämä on
jo selvää, Irlanti jää nähtäväksi,
ja muut kuralla olevat euromaat seurannevat perässä.
Hallituksen harjoittama epärealistinen, EU:ta orjaileva
talouspolitiikka heittää luonnollisesti varjonsa
valtion ensi vuoden talousarvioesityksen ylle.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta pitää valtion
tuottavuusohjelmaa tarpeellisena, vaikka siinä on käytetty
sanaa "tuottavuus" harhaanjohtavasti. Sen sijaan esimerkiksi tarkastusvaliokunta,
Valtiontalouden tarkastusvirasto ja palkansaajajärjestöt
ehdottavat tuottavuusohjelman lopettamista. Perussuomalaiset ovat
esittäneet tuottavuusohjelman lopettamista jo vuosia, koska
siinä henkilömäärän
mekaaninen vähentäminen on itsetarkoitus. Tämä on
johtanut monilla valtionhallinnon sektoreilla kohtuuttomiin tilanteisiin
niin henkilöstön kuin toiminnankin osalta, esimerkiksi
Tullissa, poliisissa, Rajavartiostossa, syyttäjälaitoksessa
ja oikeusistuimissa. Jostain syystä valtionhallinnossa
henkilötyövuosista on tullut eurojakin tärkeämpi
asia. Se voi kansantalouden kannalta olla vaarallista taloudenpitoa.
Joissakin tilanteissa tuottavuusohjelman toteuttaminen on suorastaan
lisännyt julkisen sektorin menoja palvelujen heiketessä.
Siinä ei kyllä perussuomalaisten mielestä ole
mitään järkeä.
Arvoisa puhemies! Budjettiehdotus on taas kerran tyly veteraaneja
ja kotirintamanaisia kohtaan. Määrärahoja
supistetaan, eikä merkittävää korjausta
tullut valtiovarainvaliokunnassakaan. Perussuomalaisten mielestä veteraanikuntoutuksen
resurssit ovat edelleen aivan liian vähäiset. Sotilasvammalakiin
edelleen sisältyvät haitta-asteeseen pohjautuvat
prosenttirajat on poistettava pikaisesti, koska ne jättävät
joka toisen sotainvalidin monien valtion korvaamien ja kunnan järjestämien
palveluiden ulkopuolelle. Elämme aikaa, jolloin valtiovallalla
on viimeiset hetket muistaa isänmaata puolustaneita veteraaneja. Epäkohdat
on korjattava kiireesti, ja sitä paitsi ne voidaan korjata
ilman merkittävää valtion kulujen kasvattamista,
siksi suuri on keski-iältään 88-vuotiaiden
veteraanien poistuma lähivuosina. Entä minne hallitus
ja valiokunta ovat unohtaneet sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen?
Perussuomalaiset kannattavat kaikkien elossa olevien sotaorpojen
rekisteröimistä valtiovallan toimesta.
Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät arvokasta työtään
vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella. Työtä ei
myöskään tehdä tasa-arvoiselta
pohjalta. Kunnat päättävät omaishoidosta
ja sen suuruudesta. Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus
korostuu entisestään. Tämä on
vastoin perustuslain säännöksiä.
Perussuomalaiset edellyttävät, että omaishoidon
tuki siirretään Kelan kontolle ja siitä tehdään
niin sanottu subjektiivinen oikeus. Myös vanhustenhoidolle
on saatava selkeä ja velvoittava laki.
Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää perus-tienpitoon
hieman lisärahoitusta. Ensi vuodelle esitetty summa ei
lähellekään kata niitä suuria parannustarpeita,
joita tiestöllämme on. Pelkäämme
pahoin, että esitetyillä määrärahoilla tieverkon
rapistuminen jatkuu. Esimerkiksi Pohjanmaan maakuntien alueella
ei ole juurikaan perusparannettu tai päällystetty
sorateitä valtion rahoilla pian viiteentoista vuoteen.
Jos jotain on tehty, se on tehty suurelta osin kuntien rahalla ja työllisyysrahoilla.
Mikäli perustienpitoon ei saada huomattavaa lisäpanostusta,
mitä ilmeisimmin ainoaksi vaihtoehdoksi jää,
että isoja investointeja on yksinkertaisesti tehtävä vähemmän
ja näitä varoja on siirrettävä perustienpitoon
ja teiden ylläpidon rahoitukseen. Liikenneverkon heikon
kunnon ja onnettomuustilastojen välistä yhteyttä ei
ole virallisesti haluttu selvittää ja tunnustaa.
Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien
ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on
edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan
pohja, että yritykset pystyvät toimimaan myös
reuna-alueilla. Tähän liittyy myös huolehtiminen
perusradanpidosta siten, että tavarat siirtyvät
ilman nopeus- ja painorajoituksia. Näillä toimilla
samalla tuettaisiin työllisyyttä ja valtion taloutta,
toisin kuin hallituksen ajamalla energiaverotuksella, joka heikentää pienituloisten
ostovoimaa ja vaikeuttaa teollisuuden toimintaedellytyksiä.
Arvoisa puhemies! Hallituksen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka
on epäonnistunut. Siitä kertoo turvapaikanhakijoiden
ja ankkurilasten määrä, turvapaikkahakemusten
pitkät käsittelyajat ja hakijoille annetut kohtuuttomat
taloudelliset etuudet. Perussuomalaisten mielestä turvapaikkaturismi
on tehtävä kannattamattomaksi. Turvapaikanhakijoiden
käsittelyyn on saatava riittävät lisäresurssit,
muuten koko tilanne karkaa hallitsemattomaksi kriisiksi. (Ed. Rajamäki: On
karannut jo!) Toivottavasti muutamat viimeaikaiset lainsäädäntöuudistukset
järkevöittävät tilannetta, sillä Ruotsin
terrori-iskut antavat valitettavan esimerkin siitä, mitä voi
tapahtua myös Pohjoismaissa. Maahanmuuttoviranomaisten
lisäksi vankeinhoidosta vastaavat viranomaisemme ovat helisemässä.
Etenkin eteläisen Suomen vankilat täyttyvät
ulkomaalaisvangeista. Yliasutus synnyttää monenlaisia
ongelmia, ei vähiten taloudellisia. Perussuomalaisten mielestä ulkomaalaiset
vangit on saatettava aina mahdollisuuksien mukaan omiin kotimaihinsa
tuomiotaan istumaan.
Arvoisa puhemies! EU:n edellyttämä suurtilalinja
ei ole tuonut autuutta talonpojille. Maataloustulo pienenee tänä vuonna
15 prosenttia. Kaikkiaan maataloustulo on tällä vaalikaudella pienentynyt
kolmanneksella vastoin hallitusohjelman kauniita tavoitteita. Jos
Suomessa halutaan syödä terveellistä ja
ympäristöystävällistä lähiruokaa
sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on
maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua.
Viime vuosien ongelmat metsien hoidossa ja puun hyödyntämisessä sekä ainainen
vaje Kemera-rahoituksessa sekä energiapuun ja energiarangan
talteensaannissa tulevat jatkumaan pienestä lisäyksestä huolimatta.
Kemera-rahat olisi saatava pikaisesti sellaiselle tasolle, ettei
tukimaksatuksia jatkuvasti siirry maksuun seuraavan vuoden määrärahoista,
joista viime vuosina on heti mennyt noin 25 prosenttia edellisenä vuonna suoritettuihin
metsänparannustöihin.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet talousarvioon
liittyen useita muutosesityksiä, joilla pyrimme omalta
osaltamme korjaamaan pahimpia mietinnön ja hallituksen
esityksen epäkohtia. Toivomme, että niille löytyy
kannatusta myös muista eduskuntaryhmistä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ja nyt ministeri Kataisen puheenvuoro, jonka aikana avataan
V-painike tulevaa debattia silmällä pitäen.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Suuret kiitokset
puheista. Pystyin vetämään sen johtopäätöksen,
että edustajilla on paljon hyvää tahtoa.
Jonkun verran olin havaitsevinani myös pahaa tahtoa, en
suhteessa kansalaisiin tai yhteiskunnan kehitykseen, mutta ehkä siinä mielessä, että
jonkun
verran puheissa oli sellaisia virheitä, jotka eivät
ole vahinkoja vaan ehkä hieman tahallista tulkintaa. Mutta
pääsääntöisesti hyvää tahtoa
oli enemmän.
Puhemies! Jos katsoo, mitä ensi vuoden budjettiin ja
ylipäänsä lähiaikoina on haluttu
tehdä, mitä useissa ryhmäpuheenvuoroissakin
arvioitiin, ei siis arvioitu pelkästään
seuraavan vuoden budjettia vaan tätä laajempaa
kaarta, yksi asia ylitse muiden on työnteon mahdollistaminen. Työnteon
ja työllistämisen kannustaminen on ollut hallitukselle
se a ja o. Me vaan uskomme siihen, että hyvinvointiyhteiskunta
on juuri niin vahva kuin se on työllistämisyhteiskuntana, työnteon
yhteiskuntana ja yrittämisen yhteiskuntana. Sen takia muun
muassa itsenäisyytemme ajan syvimmän taloustaantuman
oloissa hallitus valitsi selkeän linjan: me teemme kaikkemme, jotta
tässä maassa kannattaa tehdä töitä,
jotta tässä maassa on varaa työllistää ihmisiä,
jotta yritykset, joitten taseet ovat vahvoja, kiitos aiem-pien verouudistusten,
pystyisivät pitämään tiukan
taloudellisen laman olosuhteissa kiinni työntekijöistään
eivätkä paniikinomaisesti irtisanoisi.
Tässä onnistuttiin. Kiitos suomalaisille yrityksille
siitä, että siellä ei tapahtunut massiivisia joukkoirtisanomisia,
joita me pelkäsimme. Totta kai irtisanomisia ja työpaikkojen
menettämisiä nähtiin, mutta joka tapauksessa
suomalainen yhteiskunta pystyi patoamaan työttömyyden
räjähtämisen käsiin. Ja se oli äärettömän
hieno saavutus suomalaisilta.
Me halusimme tukea työllistämistä lisäämällä ihmisten
ostovoimaa, jotta ostovoima, silloin kun vienti ei vedä,
tulisi auttamaan kotimarkkinakysyntää ja sitä kautta
pitämään työpaikkoja yllä ja ehkä jopa
luomaan uusia. Toisaalta halusimme poistaa kansaneläkemaksun
eli antaa työnantajille lisää palkanmaksuvaraa.
Mitä vähemmän kustannuksia työntekijän
palkkaamisesta tulee, sitä enemmän sitä rahaa
riittää palkanmaksuun. Tämä oli
meille keskeinen valinta. Siis halusimme pistää paukut
työnteon ja työllistämisen mahdollistamiseen,
(Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa) siis
työnteon ja työllistämisen mahdollistamiseen.
Tämä oli meidän keskeinen tavoitteemme,
ja tämä on omalta osaltaan auttanut pitämään
yllä paljon paljon parempaa työllisyyttä kuin
bkt:n 8 prosentin romahdus olisi muutoin antanut olettaa. Eli työn
teettämisen ja työnteon verotusta on tuotu alas,
ja jotta saamme verotuloja lisää, olemme kasvattaneet
kulutusverotusta. Meillähän on suurin piirtein
mennyt niin, että työnteon ja työllistämisen
verotusta on tuotu noin 2 miljardia alas tällä vaalikaudella
ja vastaavalla summalla on nostettu kulutuksen verotusta. Ja miksi
näin? Siksi, että me uskomme, että suorat
verot, jotka kohdistuvat nimenomaan työn tekemiseen ja työn
teettämiseen, ovat haitallisempia työllisyyden
kannalta kuin välilliset verot.
Pienituloisimpien kohdalla välillisen verotuksen nousu
sikäli, mikäli se johtaa hintojen nousuun, kompensoidaan.
Siis kaikkein pienituloisimpien, etuuksien varassa elävien
ihmisten kohdalla se kompensoidaan indeksikorotusten kautta. Eli
kun etuudet on sidottu kustannusten nousuun, niin kustannusten nousu
otetaan huomioon etuuksien tason nousuna. Tämä hallitus
on lisännyt useampia etuuksia mukaan tähän
kustannusten nousun arviointiin. Siellä on se opintotuki enää jäljellä.
Ihan kaikkeen meillä eivät resurssit ole riittäneet,
mutta hyvin paljon on pystytty tekemään.
Arvoisa puhemies! Kun katsomme tulevaa budjettia, siellä tietysti
takuueläke on yksi keskeinen perusturvaa vahvistava uudistus.
Voidaankin sanoa, että tämä on oikeastaan
viimeinen osa tämän hallituksen sosiaalisessa
paketissa olevista suurista muutoksista. Niin kuin kaikki tiedämme,
tämä hallitus on korottanut perusturvaetuuksia
enemmän kuin neljä hallitusta yhteensä.
Nyt en muista, oliko se kaksi kertaa enemmän kuin neljä hallitusta
yhteensä, mutta joka tapauksessa enemmän kuin
neljä hallitusta yhteensä.
Eli meidän filosofiamme on ollut se, että emme
halua jakaa 2:ta euroa tai 3:a euroa jokaiselle, vaan haluamme satsata
niiden ihmisten hyvinvointiin, jotka eivät voi omasta halustaan
huolimatta parantaa omaa elämänlaatuaan vaikkapa kehittämällä omaa
osaamistaan tai tekemällä työtä.
Tällaisia ihmisiä ovat tietenkin kaikkein pienituloisimmat
kansaneläkkeen varassa elävät yksinäiset,
iäkkäät naiset, jotka ovat tehneet työnsä perheenäitinä,
joille ei ole karttunut ansioeläkettä, tai sitten
vammaiset tai sairaat ihmiset. On ollut oikein, että satsaamme
nimenomaan heidän elämänsä parantamiseen
enemmän sen sijaan, että jaamme jokaiselle vähän
jotakin. Eli meillä on ollut tämmöinen
perusfilosofia, että työtä mahdollisimman
paljon, turvataan työpaikat, mahdollistetaan uusien työpaikkojen
syntyminen, ja sitten otetaan vastuuta niistä, jotka ovat kaikkein
heikoimpia, jotka eivät omista ponnisteluistaan huolimatta
kykene parantamaan oman elämänsä laatua.
Arvoisa puhemies! Meillä on edessä erittäin kovat
ajat. Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.
Näin totesi jo Outi Ojala ollessaan kansanedustaja. Vahva
valtiontalous ei ole saavutettu etu, vaan se pitää ansaita
joka kerta uudestaan. Kuten totesin, maailmantalous kohteli Suomenkin
taloutta hyvin kovasti. Bkt:n 8 prosentin pudotus johti siihen,
että me menetimme pysyvällä tavalla verotuloja
merkittävästi, ja se on tuonut uuden haasteen
julkisen talouden kestävyydelle. Nyt sitä täytyy
lähteä korjaamaan.
Meillä on edessä usean vuoden korjausaika. Me
joudumme käyttämään ja voimme
käyttää paljon rakenteellisia uudistuksia,
jotka säästävät paljon kovemmilta,
huonommilta vaihtoehdoilta, kuten veroasteen nostolta tai menojen
karsinnalta. Mitä tehokkaampi julkinen sektori on, valtio
ja kunnat yhteenlaskettuna, sitä vähemmän menetämme
rahaa hallintoon, sitä enemmän meille jää rahaa
käytettäväksi itse palveluun. Toisaalta
työurilla on hyvin merkittävä vaikutus siihen,
kuinka paljon meillä on työtä tässä maassa,
kuinka paljon me saamme työn kautta tulevia verotuloja
hyvinvointiyhteiskuntaan.
Tämä hallitus on tehnyt rakenteellisia ratkaisuja,
jotka vaikuttavat tämän maan tulevaisuuden talouskasvuun
ja tulevaisuuden ennustettavuuteen hyvin paljon. Haluaisin mainita
oikeastaan kaksi, joista ensimmäinen on energiaratkaisu
ydinvoimaratkaisuna ja uusiutuvan energian paketteineen. Näillä on
merkittävä vaikutus Suomen talouden tulevaisuudelle.
Toiseksi yliopistouudistus on takuuvarmasti asia, joka tuottaa tähän
yhteiskuntaan paljon enemmän kuin olemme takavuosina nähneet
ja saaneet uutta osaamista, uutta korkeaa perustutkimuksen laatua, jota
voidaan soveltaa uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, joista tämä maa
ja kansakunta tulee elämään.
Arvoisa puhemies! Olemme käyttäneet verotusta
myös välineenä, kuten tuossa aikaisemmin totesin,
työllistämisen edistämiseen. Mutta olemme
siinä samassa yhteydessä, kun olemme kulutuksen
verotusta kiristäneet, tehneet sinne myös laadullisia
uudistuksia. Ennen tätä hallitusta välillisiä veroja
nostettiin aina vaan staattisesti — nostetaan energiaveroja
sen verran kuin halutaan — mutta siellä ei ollut
minkään näköisiä ympäristöohjauselementtejä eikä mitään
kasvua luovia elementtejä.
Nyt tämä hallitus on tuonut uuden vihreän
verouudistusajattelun, jossa ajatus on se, että autolla
ajaminen ei ole syntiä tai asunnon lämmittäminen
ei ole syntiä, mutta me toivomme, että te kulutatte
energiaa, joka on mahdollisimman ympäristöystävällistä.
Näin ollen me vältimme sen perinteisen energiaveron
korotuksen, jota esimerkiksi sosialidemokraatit tai vasemmistoliitto aikoinaan
ollessaan hallituksessa ovat tehneet, eli nostetaan vain energian
hintaa katsomatta, onko se puhdasta vai paljon saastuttavaa. Näin ollen
me saimme uuden ajattelutavan kulutusverotuksen kehittämiseen.
Tämä mahdollistaa pitkällä jänteellä myös
uusien tuotteiden, uuden teknologian, uuden vientiteollisuuden syntymisen
Suomeen, kun kysyntää kotimarkkinoilla on lisääntyvästi
uusiutuvalla energialla.
Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyys ei ole kovinkaan
uhattuna sotilaallisessa mielessä, mutta taloudellinen
itsenäisyys on se, josta jokainen maa tällä hetkellä kamppailee.
Mitä vahvempi julkinen talous on, sitä vähemmän
me olemme markkinavoimien riepoteltavissa. Näin ollen tulevien
vuosien haasteet ovat erittäin kovat. Eurooppalainen kriisi
ei ole ohi. Me emme tiedä vielä, mihin se johtaa.
Meidän arviomme on se, että me voimme vielä välttää totaalikatastrofin,
ja sen puolesta teemme jatkuvasti töitä. Meidän
on otettava ei vain erävoitto vaan lopullinen voitto tästä markkinalevottomuudesta.
Viime keväänä me näimme,
että jos emme olisi toimineet niin kuin toimimme, markkinavoimat
olisivat kaataneet usean eurooppalaisen maan ja Suomessa olisi myös
mittava taloudellinen hätä ja mittava työttömyys.
Otimme silloin siis niskalenkin markkinavoimista, kuten näimme.
Silloin maat eivät kaatuneet, mutta emme ottaneet voittoa
koko kilpailusta. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa)
Niskalenkki on se, jossa voimaa pidetään hallussa,
mutta se ei ole selätys.
Kuten jokainen silloin huomasi, Eurooppa ei ajautunut lamaan,
johon se oli silloin menossa, mutta ongelma on vielä päällä.
Ongelman ratkaisu on ensi sijassa ongelmamaiden itsensä tehtävissä,
mutta uskon, että myös me muut voimme siinä auttaa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Käydään debattiin.
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee historiaa.
Nimittäin koskaan aikaisemmin Suomella ei ole ollut euromääräisesti
näin paljon velkaa kuin nyt. Ja velkaa on otettu veronkevennysten
tekemiseen, josta eniten ovat hyötyneet suurituloiset ihmiset.
Veropohjaa on rapautettu tämän hallituskauden
aikana yli 8 miljardilla eurolla. Samaan aikaan eriarvoisuus ja
pahoinvointi kasvavat.
Olin itse Heikki Hurstin itsenäisyyspäiväjuhlissa
ja katsoin, kuinka tuhat ihmistä jonotti itsellensä ruokaa
sen takia, että he eivät selviä omasta
arjestaan. Minusta olisi ollut vastuullista, että tämä hallitus
olisi jo aloittanut julkisen talouden tasapainottamisen tekemällä rakenteellisia
uudistuksia ja myöskin vahvistamalla valtion tulopohjaa.
Yksi konkreettinen esimerkki olisi ollut pääomatuloveron
nostaminen, koska sillä me olisimme saaneet valtiolle lisää tuloja,
sosialide-mokraattien esityksen mukaan jopa noin puoli miljardia,
mutta myöskin lisänneet sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Kysynkin teiltä, valtiovarainministeri Katainen: (Puhemies:
Minuutti!) missä viipyy esitys pääomatuloveron
korottamisesta?
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet valtiovarainministerin historiallisen
katsauksen, joka ulottui jopa 1990-luvulle saakka ja jossa unohtui,
että kokoomus on kohta istunut hallituksessa 20 vuotta
yhtä pientä taukoa lukuun ottamatta. Mutta sitten
nämä ongelmat odottavat edessä. Täällä on
jälleen kerran esitelmöity, mitä kaikkea
hyviä ensi vuoden budjetissa tulee, mutta saimme pari päivää sitten
lukea lehdestä, että valtiovarainministeri Katainen
on aloittanut leikkauslistojen teon ja antanut tämän
VM:n virkamiesten ja talousneuvoston tehtäväksi.
Siis leikkauslistoja ollaan nyt tosiasiassa tekemässä,
toisin kuin te olette tähän saakka koko ajan julistanut,
kun olemme epäilleet, että tämä veronalennuslinja
johtaa siihen, että jossain vaiheessa on tultu pohjalle
eikä ole rahaa hoitaa yhteiskunnan peruspalveluja ja sosiaaliturvaa.
Pääomaveron korotus on sellainen asia, jonka puolesta
demarit ovat olleet jo pitkään ja ottaneet sen
myös vaihtoehtobudjettiin. Täällä salissa
moni on sanonut, että näin pitää tehdä,
mutta on suuri ihmetys, kuka estää tämän
pääomaveron noston. Onko se ministeri Sinnemäki
vai ministeri Väyrynen, joka estää tekemästä tästä asiasta
ehdotusta?
Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän ryhmien
puheenvuoroja, jotka todistivat, että todellisuudessa mitään
suuria eroja ei ole. Nämä vaihtoehdot sinänsä ovat
aika näennäisiä, sosialidemokraattienkin
verolinja, josta nyt ei näkevä Reettakaan saa
oikein selvää. Sinne ovat kelvanneet kyllä energiaverotuksen
tulot, vaikka lausumalla ne kumotaan, ja sitten lisätään
kansalaisten verotaakkaa jäteverolla 90 miljoonaa, pakkausverolla
150 miljoonaa. Vaikka yritykset maksavatkin ne, niin kyllä kai
te ymmärrätte, että kansalaisiltahan
yritykset perivät nämä verot. Eiväthän
ne omasta kassasta niitä maksa. Energiavero, windfall-vero,
375 miljoonaa — kyllä siitäkin lisälasku
tulee.
Ja ed. Kallis, joka niin kuin lipevä kauppaedustaja
täällä kertoo omia vaihtoehtojaan: Se 400
miljoonaa ei ole kyllä todellinen vaihtoehto, se ero hallituksen
budjettiin, eikä se pelasta Suomea miltään
katastrofilta. Se on enemmän tällaista (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) yleistä hännystelyä kuin
mitään tosiasiaa.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Verotus on keskeisesti kuvaamassa hyvinvointivaltion
perusideaa ja ihmisen arvoa ja vähempiosaisista huolehtimista,
ja tältä osin veronmaksukyvyn mukainen pääomaverotuksen nosto
olisi ensimmäinen tapa tässä edetä.
Mutta toinen asia, josta olemme erittäin huolissamme, on
nimenomaan tämän sosiaalisen syrjäytymisen
vakava kärjistyminen tässä maassa. Me olemme
toistamassa ne virheet, joita 1990-luvun alussa tapahtui erityisesti
nuorten osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on heikentynyt.
Kokoomuksen markkinavoimien ideologian mukaan vastuuta korostetaan
ihmisille itselleen ja annetaan markkinoille ikään
kuin keskeisen toimijan rooli. Tämä on aika vakava
kysymys kansallisen selviytymisen näkökulmasta.
Se edellyttää nimittäin kyllä nyt
ihan toisenlaista asennetta kansalliseen eheyteen ja sosiaaliseen turvallisuuteen.
Nämä ovat pahimpia asioita, jos tämän
kansakunnan eheys (Puhemies: Minuutti!) kärsii teidän
ratkaisujenne myötä.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron
käyttäjä kirkkain silmin väitti,
ettei hallitus ole tehnyt pienituloisten asemaan vaikuttaneita konkreettisia
parannuksia. Kuitenkin lisärahaa sosiaaliturvaan on tullut
vuositasolla jopa 600 miljoonaa verrattuna viime kauden punamultahallituksen
saavutuksiin. (Välihuutoja) Eläkeläisten
toimeentuloa on parannettu yli kymmenkertaisesti: muun muassa takuueläke,
kansaneläkkeiden tasokorotus, eläkeläisten
verotuksen oikeudenmukaistaminen, jota kokoomus on vaatinut. Ei
ole edes todellista vaihtoehtoa esittää vaan läjäpäin
uusia menoli-säyksiä, kun rahaa sosiaaliturvaan
on vaihtoehdoissa varattu noin 400 miljoonaa euroa ja esitetty lukematon,
lukematon määrä kohteita, mihin se jaettaisiin.
Eihän siitä riitä kuin muutama sentti
per kohde. Mitä se on todellisuudessa? Ei juuri mitään.
Onko tarkoitus, että tällä pitkällä listalla pimitätte
vaan todelliset? Saatte nostettua kaikki esiin, mutta mitään
ette kuitenkaan niihin kohdenna.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ryhmäpuheet
olivat varsin vastuullisia ja te kaikki ymmärsitte, missä taloustilanteessa
ollaan. Minusta tärkeintä on kuitenkin se, että me
kaikki teemme töitä sen eteen, että tämä talouskasvu
jatkuu. Vain sitä kautta meille tulee sitä jaettavaa
ja voimme torjua ne leikkauslistat. Se on ainut vaihtoehto.
Täällä ed. Kallis esitti, että vaihtoehtoja
on toki olemassa. Mehän kaikki tiedämme sen, että vaihtoehtoja
on olemassa, mutta onko parempia esityksiä, (Ed. Kallis:
On!) kuin mitä hallitus on tehnyt? Siitä voimme
tietysti keskustella.
Näyttää siltä, että sosialidemokraattien
laskukone on hieman rapsuttanut erilaisia lukemia kuin mitkä ovat
todellisia. Esitätte vaihtoehtobudjetissanne 2 prosentin
pääomaveron korotusta ja olette panneet loppusummaksi
500 miljoonaa euroa. Se vaan on tosiasia, että sillä 2
prosentilla ette kyllä pääse lähellekään.
Se on noin 100 miljoonaa. Ilmeisesti siihen sisältyy jotakin
muuta, mitä ette ole tässä kirjassa halunneet
kertoa, mutta ehkä me kuulemme sen tänään.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Tarja Filatov.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä demarien linjahan on kerrottu
tässä vastalauseessa, ja se kerrottiin jo syyskuussa,
kun teimme tämän vaihtoehtobudjettiesityksen.
Se on tämmöinen keltainen paperi, jota saa ryhmäkansliasta.
Voin kyllä käydä toimittamassa sen myös
ed. Reijoselle, jos ette ole vielä ehtinyt tutustua siihen.
Siinä on keskeiset ehdotukset sanottu: pääomaverotuksen
osalta nostetaan prosenttia ja tehdään se tulojen
mukaan nousevaksi, mikä on verotuksen oikeudenmukaisuus-,
maksukykyperiaate, ja tehostetaan veronperintää,
niin että nämä ulkomaiden hallintarekistereihin
nyt piilotetut pääomatulot tulevat myös
verotuksen pariin. 500 miljoonaa on aika iso summa. (Ed. Kallis:
Ei ole!) Luulisi, että jos oltaisiin rahan suhteen rehellisiä,
olisi halukkuutta tarttua tällaiseen tuloon mukaan.
Keskustalle totean, että kun te olitte oppositiossa,
niin te ette saaneet aikaan yhtään vaihtoehtobudjettiesitystä.
(Ed. Manninen: Ei pidä paikkaansa!) Siinä te olette
samalla linjalla perussuomalaisten kanssa, jotka eivät
ole myöskään vielä pystyneet
kertomaan, (Välihuutoja) miten he rahoittavat tulot ja
menot.
Toinen varapuhemies:
Arvoisat edustajat! Mennään nyt ryhmäpuheenvuoron
käyttäjien kierros loppuun.
Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö hehkuttaa
jo, että kansantalouttamme tullaan laittamaan kuntoon leikkaamalla
perusturvasta ja peruspalveluistamme. Kuuliaisena oppilaana hallitus
on jo aloittanut tämän työn erityisesti
nuorten kohdalla. Budjettiriihessä leikkasitte 8,5 miljoonaa
euroa nuorten työpajoilta ja nuorison työltä ylipäätänsä.
Tästä palautitte vain 3 miljoonaa euroa täydennysosassa,
eli 5,5 miljoonaa euroa vähemmän on ensi vuonna
käytettävissä nuorten työllistämiseen
ja nuorisotyöhön kuin tänä vuonna.
Samalla tavalla valtiovarainvaliokunnan enemmistö leikkasi
miljoona euroa loppusuoralla ammatillisesta koulutuksesta. Opintorahan
jätitte indeksin ulkopuolelle, ja aivan viime viikolla
päätitte antaa luvan leikata kaikista huonoimmin
pärjäävien nuorten toimeentulotuesta.
Hyvä talouspoliitikko pitää huolta siitä,
että kansantalouden hintalappu on kokonaisuudessaan tiedossa.
Minkä hinnan laitatte näille leikkauksille, mitä olette
tällä hetkellä nuorten elämälle
tekemässä?
Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa en unohda
koskaan, kun ed. Koski omassa syntymäpäivähaastattelussaan
kaksi vuotta sitten tunnusti, että tämä hallitus
on oikeudenmukaisempi kuin edellinen hallitus. Se on tärkeä tuki.
(Ed. Arhinmäen välihuuto) Elikkä oppositiostakin
selkeästi nähdään, että me
olemme toimineet oikeudenmukaisemmin kuin edellinen hallitus. (Välihuutoja
vasemmalta)
Verotuksesta. Ensiksi demareille: Te puhuitte, että vahvistetaan
veropohjaa 1,3 miljardia. Eihän se riitä mihinkään,
kun puhutaan 10,5 miljardin rahoituksen aukosta. Teiltä pitäisi
olla joitakin muita esityksiä kuin pääomaveron
korotus. Te ette esitä omassa vaihtoehtobudjetissanne mitään
esimerkiksi rikkaimpien tuloverojen korotuksista. Elikkä hieman
ontuvaa on tämä teidän oikeudenmukainen
veropolitiikkanne.
Ekologisesta linjasta mikään oppositiopuolue ei
kanna vastuuta. Ihmettelen syvästi kaikkien oppositiopuolueiden
välinpitämättömyyttä ilmastonmuutoksesta
ja ympäristön eteen (Puhemies: Minuutti!) tehtävistä asioista.
(Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä)
Siitä teidät täytyisi todellakin laittaa
vastuuseen.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman! Oppositionens, och särskilt vänsterförbundets
hårda kritik av regeringens stimulanspolitik och sysselsättningsbefrämjande åtgärder
är
märklig. Oppositionen förmår inte medge
att sysselsättningsläget speciellt bland ungdomar
har förbättrats avsevärt under det gångna året.
Ei pidä paikkaansa, että hallitus olisi laiminlyönyt
nuoria, kuten etenkin vasemmistoliitto tässä väittää.
(Ed. Arhinmäki: Justiinhan te viime viikolla leikkasitte!)
Hallitus on muun muassa lisännyt tukea työpajatoiminnalle,
lisännyt opiskelupaikkoja ja panostanut etsivään
nuorisotyöhön, ja näillä toimenpiteillä on
todellakin ollut vaikutusta. Työttömiä nuoria
on 15 prosenttia vähemmän nyt kuin vuosi sitten.
Pitää tietenkin paikkansa, että tämä määrä nuorisotyöttömiä on edelleenkin
liian korkea. Tätä työtä pitää sen vuoksi
jatkaa, mutta tämä suunta on oikea.
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä aika lailla ihmettelin
ed. Mannisen puheenvuoroa. Hän ei löytänyt
kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetista muuta moitittavaa kuin
että se 400 miljoonaa on niin pieni summa. Minä en
yhtään ihmettele, että pieleen menee,
jos 400 miljoonaa on niin pieni summa, että siitä ei
suurin piirtein tarvitse välittää.
Olen ministeri Kataisen kanssa samaa mieltä, kun te
sanoitte, että työllistäminen on ollut
hallitukselle a ja o: se on ollut meillekin a ja o. Miten sitä työllistämistä edistetään?
Minä luulen, että meillä on pikkasen
eri näkemys siitä, miten sitä parhaiten
edistetään. Minun mielestäni ja ryhmämme
mielestä sitä edistetään parantamalla yritysten
kilpailukykyä, koska silloin yritykset pystyvät
työllistämään. Mutta totesin
omassa puheenvuorossani, että valitettavasti teknologiateollisuus
ja metsäteollisuus ovat ihan oikeassa, kun ne sanovat,
että budjetti syö kilpailukykyä ja työllisyyttä,
ja sitä minä moitin.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Heinäluomalle sanoisin
vaan sen, että ei sillä teidänkään
vaihtoehtobudjetillanne ole toistaiseksi ollut mitään
merkitystä silloin, kun hallitus runnoo nuo päätöksensä.
Ja mitä arvoa te annoitte valtiovarainministerinä oppositiopuolueitten
vaihtoehtobudjeteille? Ette yhtään mitään.
(Ed. Heinäluoman välihuuto)
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri yleensä sanoo,
kuinka pitäisi suhtautua säästäväisesti
ja järkevällä tavalla veronmaksajien
rahojen käyttöön. Otetaan esimerkiksi
Seinäjoki—Oulu-rata. Nyt sitä viivästytetään,
ja jos se menee vuoteen 2020, siitä tulee veronmaksajille
yli 200 miljoonan euron lisälasku. (Ed. Kallis: Ei sillä ole
mitään merkitystä!) — Ei sillä ole
silloin, kun ministeri Katainen siitä puhuu. — Toinen
esimerkki on perustienpidossa huonot sillat. Eihän siellä yritystoimintaa
voi olla, kun ei kuorma-autolla enää pääse
siltojen yli. Se on minun mielestäni sellaista politiikkaa,
joka ei ole — ainakaan minun mielestäni — järkevää valtionta-louden
kannalta.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toteaisin nyt vielä tästä meidän
pääomaveroesityksestämme, että kun
se pitää sisällään
tämän progressiivisuuden, niin se myöskin
kohdentuu silloin hyvätuloisiin ja rikkaisiin. (Ed. Ojansuun
välihuuto) — Kyllä luokanopettajan pitäisi
ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa.
Arvoisa puhemies! Suomi on porvari-, oikeistohallituksen jälkeen
kovin toisennäköinen kuin se oli yli kolme vuotta
sitten. Siis teidän puheistanne huolimatta meillä pienituloisten
ja köy-hien määrä on dramaattisesti
lisääntynyt, (Välihuutoja kokoomuksen
ryhmästä) meillä pitkäaikaistyöttömien
määrä kasvaa vakavalla tavalla. Ja kolmas
asia, mistä hallitus ei todellakaan saa pisteitä,
liittyy tähän harmaaseen talouteen, rikolliseen
toimintaan. Siis meillä pyörii täällä Pääkaupunkiseudulla
edelleen satoja rikollisia, rosvoja, jotka eivät maksa
veroja tänne, eivät myöskään
heidän työntekijänsä. Hallitus
on (Puhemies: Minuutti!) tähänkin herännyt
vasta loppumetreillä, kolme ja puoli vuotta meni prinsessa
ruususen unta.
Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Perjantaina Kataisen ohjeistamat virkamiehet
antoivat madonluvut: 10 miljardia euroa ensi vaalikaudella pitäisi
leikata, teidän jälkiänne siivota. (Ed.
Kallis: No niin pitääkin!) Esimakua siitä,
mitä te, ministeri Katainen, esitätte, saatiin
viime viikolla, kun kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja Rkp:n äänestäessä leikattiin
nuorten toimeentulotukea. Tätä te nyt esitätte
entisen perään, leikataan kaikkein heikoimmilta,
heikoimmassa asemassa olevilta. Eikö omatunto ollenkaan
soimaa?
Te sanoitte, ministeri Katainen, Helsingin Sanomissa: "Vaaleja
on vaikea käydä, jos on erilaisia näkemyksiä - -."
Minä sanon teille, ministeri Katainen, että meillä on
täysin erilainen näkemys. Me emme hyväksy
teidän ajamianne leikkauslistoja. Me emme hyväksy
juustohöyläämistä.
Sen sijaan tässä budjetissa olisi tarvittu
muutoksia veropolitiikkaan, niin että pikkuhiljaa olisivat
isotuloiset alkaneet taas maksaa veroja. Kymmenen vuotta sitten
ihmisten progressiivisen verotuksen piirissä (Puhemies:
Minuutti!) oli kolmasosa tuloista, enää on viidesosa.
Tämä kertoo siitä epäoikeudenmukaisuudesta,
mitä te olette ajaneet.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Keskustan veropoliittinen linja on ollut
oikeudenmukainen. Minusta on hämmästyttävää se,
että sosialidemokraatit ampuvat tällä pääomaverolla
omaan jalkaan. Me kaikki tiedämme, että tarvitaan
yrityksille kannustimia, yrittäjät ottavat riskin,
ja nyt kun te esitätte huomattavan kovaa korotusta pääomaverotukseen,
niin oletteko miettineet oikeasti sitä, että pääomat
uhkaavat karata rajojen ulkopuolelle? (Välihuutoja vasemmalta)
Me tarvitsemme yrittäjiä, jotka työllistävät
täällä, pitävät talouskasvua
yllä, ja nyt tämä teidän veropoliittinen
linjanne, jota te esitätte, on juuri kaikelle yritystoiminnalle
kovinta myrkkyä, tämä, mitä tähän
talouskasvun tilanteeseen esitätte.
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä nyt todeta
saman tien ed. Reijoselle, etteivät jää nämä väärät toteamukset
elämään, että pääomatuloveroa maksetaan
siihen maahan, missä ihminen asuu. Minun on hyvin vaikea
kuvitella, että kaikki ne ihmiset, jotka tällä hetkellä asuvat
Suomessa ja maksavat pääomatuloveroa, muuttaisivat
täältä pois. Mutta se on oikeudenmukaisuuskysymys, se
on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Me maksamme veroa palkasta.
Mitä suurempi palkka meillä on, sen suurempi on
myöskin veroprosentti. Miksi palkkaveroa ja palkkatuloa
kohdellaan näin väärin verrattuna pääomatuloihin?
Pääomatulojen pitää olla myöskin
sidottuna siihen, kuinka paljon pääomatuloja nostaa.
On täysin epäoikeudenmukaista, että mil-joonan
pääomatuloista maksetaan vain 28 prosenttia veroa.
Kyllä näillä miljonääreillä on
varaa maksaa enemmänkin veroa.
Sen takia, arvoisa puhemies, kysyn vielä teiltä,
valtiovarainministeri Katainen: Kun kaikki puolueet puheissansa
kannattavat sitä, että pääomatuloveroa
nostetaan, (Ed. Heinäluoma: Paitsi keskusta!) niin minkä takia
te ette ole nyt tässä budjettiesityksessä esittäneet
pääomatuloveron nostoa, koska sillä saataisiin
myöskin lisää tuloa valtiolle ja sitä kautta
voisimme lähteä myöskin korjaamaan tätä (Puhemies:
Minuutti!) julkisen talouden kestävyysvajetta umpeen?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan
totesi, että valtion velkaantuminen johtuisi ansiotuloveron
kevennyksistä. Sehän ei pidä paikkaansa. Kyllä me
kaikki tiedämme, että tämä valtion
velkaantuminen johtuu siitä, että kohtasimme tässäkin
maassa erittäin syvän taantuman, joka lähti käyntiin
rahoitusmarkkinoiden kriisistä. (Ed. Skinnari: Se on toinen
juttu!) Mutta ne veronkevennykset, joita tällä vaalikaudella
on tehty, on kohdennettu nimenomaan oikea-aikaisesti elvyttämään
taloutta, ja sen myötä estettiin se, ettei työttömyys
missään vaiheessa noussut lähellekään
niitä lukemia, mitä silloin, kun taantumaan alun
perin oltiin syöksymässä, näytti
tulevan. Eli tässä mielessä veropolitiikka
on tukenut elvytystä ja mahdollistanut sen, että syrjäytyneitä,
työttömiä ja köyhiä ei
tulisi enemmän.
Ed. Gustafssonin väite oli myöskin täysin
väärä. (Ed. Gustafsson: Mikä?)
Eivät nämä viime vuodet ole olleet köyhyysasteen
osalta niitä kaikkein dramaattisimpia. Kaikkein dramaattisin
kehitys tapahtui 1990-luvun lopussa. Itse asiassa Tilastokeskuksen
uusimpien lukujen mukaan vuonna 2008 suhteellinen köyhyysaste
ei enää kasvanut vaan jopa hieman laski. On selvää,
että on pystytty suuntausta jonkin verran kääntämään,
mutta totta kai meidän pitää jatkossakin tehdä vahvasti
töitä sen eteen, että köyhyys
ja eriarvoistuminen eivät tässä maassa
lisäänny. (Ed. Arhinmäki: Teidän
budjettikirjan mukaan köyhyys lisääntyy!)
Perusturvaparannukset — ne on täällä useassa puheenvuorossa
tuotu esiin — joita tällä vaalikaudella
on tehty, ovat aivan omaa luokkaansa verrattuna aikaisempiin vaalikausiin.
Tämän vaalikauden hallitusten sosiaalinen omatunto
on ollut erittäin vankka ja hyvä, ja se on näkynyt myöskin
veropolitiikassa, kun pienituloisille on kohdennettu kunnallisveron
vähennys (Ed. Tiusanen: Kunnissa on ihan toinen tilanne!)
ja samoin sitten ruuan arvonlisäveroa alennettu.
Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nämä SDP:n varjobudjetithan
koko tämän kauden ajan ovat noudattaneet hyvin
pitkälle hallituksen perustalous- ja -työllisyyspoliittista
linjaa. Oikeastaan siellä on lisätty vähän
kaikkien näiden päälle jotakin, mutta
sitten sen lisäksi kaikkiin on sisältynyt aina
pysyviä menolisäyksiä. Eli jos me olisimme
tätä linjaa jatkaneet, niin me olisimme vielä enemmän velkaantuneita
tällä hetkellä ja meidän talous-
ja työllisyystilanteemme olisi luultavasti hyvin samalla
tasolla. Hallitus on nimittäin onnistunut erinomaisesti
talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Meidän työllisyystilanteemme
on parempi kuin vuonna 2006, ja tällä hetkellä meillä talous
kasvaa, mikä on kaiken a ja o, koska nimenomaan talouskasvu
on vaihtoehto sille, että me joudumme tekemään
leikkauksia tai veronkiristyksiä. Olisi ollut silkkaa hulluutta
kiristää veroja nyt. Kun ensin maa oli syvässä taantumassa
ja nyt orastava kasvu on lähtenyt liikkeelle, niin miksi ihmeessä me
tässä tilanteessa olisimme rangaisseet työntekoa,
yrittämistä ja työllistämistä ja
sitä kautta ajaneet maan syvemmälle taantumaan, vielä syvempään
velkaantumiseen ja suurem-pien (Puhemies: Minuutti!) menokarsintojen eteen,
jotka tulevaisuudessa ehkä ovat edessä?
Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Sosialidemokraatit puhuvat kovasti pääomaveron
nostosta ja kertovat, että 500 miljoonaa sillä tulee.
Kaikki tietävät sen, että puhtaalla pääomaveroprosentin
2 prosenttiyksikön nostolla tulee reilut 100 miljoonaa. Mutta
kun käydään teidän lakiesityksenne
läpi, minkä te syksyllä jätitte,
niin tilannehan on se, että ensinnä yritys maksaa
26 prosenttia veroa, sen jälkeen jokaisesta eurosta yrittäjä maksaa
30 prosenttia veroa. Mikä tässä on progressiivista? Minulle
tämä on jäänyt hyvin epäselväksi,
mikä tässä on progressiivista. Samalla
me olemme tilanteessa, jossa nimenomaan nämä pk-yritykset ovat
pystyneet pitämään Suomessa taloutta
ja kasvua yllä. Tämän teidän
uudistuksenne jälkeen yrittäjä maksaa
kovempaa verotusta kuin ansiotulonsaaja. Tässä tilanteessa
on vaikea kuvitella, mistä löydetään
ne henkilöt, jotka siirtyvät yrittäjiksi,
luomaan uusia työpaikkoja.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt en kyllä enää tiedä,
mikä tämä keskustan pääomaverolinja
oikein on, kun täällä ed. Reijonen ankarasti
sanoi, minkä takia pääomaverotukseen
ei saa puuttua. Kyllä voidaan nostaa arvonlisäveroa,
joka kohdistuu, niin kuin kaikki tietävät, kipeimmin
aina yhteiskunnan pienituloisiin ihmisiin. (Ed. Arhinmäki:
Ja yrittäjiin!) Se kyllä keskustalle käy
ja näköjään kokoomukselle, ja
kokoomuksen politiikkaahan se on. Nyt ed. Lintiläkin täällä ryhtyy
sanomaan, että hirveätä, kauheata, jos
pääomatuloverotus muuttuisi tulojen mukaan nousevaksi.
Mutta minulla on tässä, arvoisa ed. Lintilä,
teidän eduskuntaryhmänne puheenjohtajan Timo Kallin kannanotto,
jossa hän vaatii, että pääomaverotus pitää muuttaa
progressiiviseksi eli tulojen mukaan lisääntyväksi.
(Ed. Zyskowiczin välihuuto) Hän ei nyt ikävä kyllä ole
täällä paikan päällä, mutta
voisiko joku auktoriteetti keskustasta sanoa, mikä tämä teidän
pääomaverolinjanne oikein on? Onko se sitä,
että vähennetään pääomatulojen
verotusta, sitä, että pidetään
ennallaan, vai sitä, että muutetaan tulojen mukaan
lisääntyväksi, niin kuin eduskuntaryhmän
puheenjohtaja Kalli on sanonut?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa rouva puhemies! Tässä on todettu,
että hallitus on halunnut erittäin syvän
taantuman aikana pitää huolta siitä, että yrityksissä olisi
varaa maksaa mahdollisimman monelle palkkaa, ja myös siitä,
että työntekijöillä ja eläkkeensaajilla
olisi mahdollisimman hyvä ostovoima, jotta he voivat käyttää toisten suomalaisten
tarjoamia palveluja. Tämä politiikka on onnistunut
erittäin hyvin.
Nyt meidän pitää katsoa tulevaisuuteen
kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin meidän
pitää pystyä vakauttamaan valtiontalous
niin, että se ei velkaannu velkaantumistaan, ja toiseksi
tähän maahan pitää saada uutta
kasvua eli uusia työpaikkoja. Me olemme hyvinvointiyhteiskunta, joka
perustuu korkeaan tuottavuuteen, ja korkea tuottavuus on ikään
kuin luovaa tuhoa: aina jotakin menee, mutta aina jotakin tulee
tilalle. Moni hevoskuski menetti työpaikkansa silloin,
kun autot tulivat markkinoille ja taksikuskit rupesivat kuljettamaan
nopeammin tavaroita — vähän ontuva vertaus,
mutta joka tapauksessa tämän maan pitää olla
semmoinen, että täällä aina
tapahtuu jotakin uutta. Silloin se verotus on aivan olennainen kysymys.
Minä henkilökohtaisesti kannatan pääomatuloveron
nostoa sen takia, että se lisää oikeudenmukaisuutta,
(Ed. Saarinen: Esityksiä!) mutta se kannattaa tehdä siinä vaiheessa,
kun me uudistamme ylipäänsä verotusta,
niin että se pääomatulon verotus yksinään
ei tuhoa kasvua ja yrittäjyyttä, jonka hedelmistä me
muutkin nautimme kuin yrittäjät itse. Me haluamme
tähän maahan uusia työpaikkoja, me haluamme
tähän maahan semmoisia yrityksiä, jotka
kasvavat ja tarjoavat työpaikkoja, maksavat paljon veroja. Silloin
nämä muutokset, jotka vaikuttavat vaikkapa työllistämisen
mahdollisuuksiin, kannattaa tehdä yhdellä kertaa.
Mutta olen sitä mieltä, että näiden
muutosten täytyy olla sellaisia, että a) ne tuovat
lisää verotuloja, b) lisäävät
kasvua ja c) lisäävät oikeudenmukaisuutta.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! SDP:n edustajat Urpilainen ja Heinäluoma,
olette täällä peräänkuuluttaneet
kokoomuksen kantaa pääomaverotukseen. Tässä kuulitte,
me kannatamme sitä osana verouudistusta (Ed. Heinäluoma:
Mutta ette tee mitään!) mutta sillä tavalla,
että se myöskin kannustaa yrittäjyyteen,
tuo lisää työpaikkoja, ja ennen kaikkea
oikeudenmukaisuussyistä. Mutta kysyn teiltä, missä teidän
esityksenne on. Lakialoitetta pääomaverotuksen
uudistamiseksi, kiristämiseksi, ei ole kuulunut. Taitaa
olla teille vaikein paikka, kun tuota esitystä ei kuulu.
Kysyn tässä vielä, ed. Rajamäki,
siitä, kun väititte täällä,
että tämä hallitus ei ole tehnyt mitään kaikkein
pienituloisimpien aseman parantamiseksi. Tällaista väitettä,
joka on täysin perusteeton, täysin vailla pohjaa,
(Ed. Manninen: Rajamäki ei ole lukenut papereita!) tässä salissa
on kyllä vaikea uskoa kuulevansa. Juuri valtiovarainministeri
ja useat kansanedustajat ovat tässä sanoneet,
että tämä hallitus, aivan kuten pääministeri
sanoi, on tehnyt enemmän pienituloisten perusturvan eteen
kuin monta hallitusta aikaisemmin: Minimipäivärahat
on nostettu (Puhemies: Minuutti!) työttömyysturvan
tasolle. Ne sidotaan nyt indeksiin. Opintotukea on nostettu. Eläkkeisiin,
(Puhemies: Minuutti!) kansaneläkkeeseen ja työeläkkeeseen,
on tullut enemmän rahaa, kymmenkertainen määrä,
kuin punamultahallituksen aikana. Kysynkin, mihin te ...
Toinen varapuhemies:
Ed. Sarkomaa, minuutti koskee myös teitä!
... tämän väitteen perustatte, ed.
Rajamäki.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen omatunto on ollut aika valikoiva,
ja kyllä tässä inhimillisessä ja taloudellisessa
kriisissä esimerkiksi ed. Nepposelta toivoisi nöyryyttä enemmän.
Minä luen tässä Sosiaali- ja terveysturvan
keskusliiton toiminnanjohtajan Riitta Särkelän
faktat runsas viikko sitten. Hän sanoo, että väestöryhmien
väliset ja sisäiset hyvinvointierot ovat kasvaneet,
151 000 lasta köyhyydessä, 10 000
lasta tippunut ulos koulutusjärjestelmästä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa on 12 vuoteen suurimmat erot
kuntien välillä. Sosiaalipalvelujen turvaa-misedellytykset
ovat heikentyneet tänä vuonna yli neljänneksellä alueista,
perusterveydenhuollossa kolmanneksella alueista. Riskinä on
uusien syrjäytyneiden ryhmien, erityisesti nuorten, syntyminen.
Palvelut ohentuvat, vastuuta siirretään ihmisille.
Terveydenhuollossa on korkeimmat asiakasmaksut, joita te vaan lisäätte.
Teidän Kela-hutaisunne tulee merkitsemään
lapsiperheille ja eläkeläisperheille 300—400
euron maksujen korotuksia. Te heikennätte ostovoimaa liikenteen, (Puhemies:
Minuutti!) asumisen kustannuksella. Tämä tapahtuu
samaan aikaan, kun kuntien toimintakyky sosiaali- ja terveyspalveluissa
heikkenee, (Puhemies: Minuutti!) arjen turvallisuus heikkenee. Tämä kärjistää tätä
tilannetta,
että on teidän omatuntonne (Puhemies: Ed. Rajamäki, minuutti
on kulunut!) aika venyvä käsite.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun ed. Rajamäki luettelee tällaisia,
jotka ovat tuolta tilastoista nousseet esiin, (Ed. Gustafsson: Asiantuntijan
lausunto!) olisimme odottaneet tietenkin, että te olisitte kohdentaneet
rahat juuri niihin, mitkä te nostitte — nuo vaikeat
kohdat — esille. Mutta te luettelitte melkein kaikki, mitkä etuisuuksia
ovat, ja 400 miljoonaa vaan suuntasitte. Kyllä teidänkin pitäisi
pystyä painopisteet määrittämään
niihin kohteisiin, mitä te haluatte parantaa. Kun tämä hallitus
on punamultahallitukseen verrattuna lisännyt 600 miljoonaa
euroa vuositasolla kaikkein heikompiosaisten elämisen parantamiseen, se
on valtava ero. Ja nyt te vaan luettelette 400 miljoonaa, heitätte
niin kuin höyhenet tuuleen ettekä kohdenna niitä juuri
mihinkään niihin kohteisiin, mitkä te,
ed. Rajamäki, nostitte esille.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota
kiusalliseen yksityiskohtaan, valtion lainojen korkoihin. Nimittäin
tässähän varaudutaan nyt siihen, että 1,9
miljardia euroa maksetaan pelkkiä korkoja tulevana vuonna.
Tähän keskusteluun on tullut aika mielenkiintoinen
sävy melkein, sanoisinko, viime tuntien aikana sillä tavalla,
että eurobondit ovat tulleet kuvaan mukaan. Jos Suomi lähtisi
siihen savottaan mukaan, niin me olisimme kai siinä hyväosaisissa,
jotka saavat luvan maksaa vielä niistä lainoista
suurempaa korkoa kuin me nyt tällä hetkellä maksamme.
Arvoisa valtiovarainministeri on aika jämäkästi
sanonut, että ei tule pakettia. Niin te olette muuten sanonut
aika monta kertaa muutenkin tähän eurokeskusteluun.
Mikä mahdollisuus, arvoisa valtiovarainministeri, on siihen,
että siinä käykin vähän
ohkoosesti elikkä markkinat pakottavat meidät
siihen, että me olemme eurobondeissa mukana?
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tässä puhutaan paljon tuosta
600 miljoonasta, että sillä on tuettu köyhiä.
Se pitää paikkaansa. Mutta 450 miljoonaa annetaan
tuloveronkevennyksinä ensi vuonna, ja se ei tule köyhille,
se tulee keskituloisille ja hyvätuloisille. Miksi me emme
voisi osallistua, kun puhutaan siitä, että kaikkien
pitää osallistua talkoisiin — osallistuisimme,
emmekä hyväksyisi tuota tuloveroasteikkoa? Ed.
Orpo sanoi, että olisi myrkkyä korottaa veroja
nyt. No, hallitus korottaa sähköveroa lähes
miljardilla eurolla. Se merkitsee lisämenoa miljardi, siis
750 ... (Ed. Heinäluoma: Plus alvi!) — Kyllä,
kyllä, 750 miljoonaa plus alvi. — Se tekee melkein
miljardin. Onko se myrkkyä, ed. Orpo? Minun mielestäni se
ei ole myrkkyä, koska se on välttämätöntä, mutta
olisi pitänyt tehdä ne muutokset, mitä me esitimme
(Puhemies: Minuutti!) ja jotka olisivat johtaneet siihen, että teollisuuden
ja yrittäjien vero ei olisi noussut niin paljon.
Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kallis, tarkoitin nimenomaan, että olisi
myrkkyä nostaa työn, yrittämisen ja työllistämisen
kustannuksia ja verotusta. Se olisi pahinta, mitä nyt olisi
voitu tehdä, ja on ollut hyvä, että olemme
tehneet päinvastaisia liikkeitä tämän
taantuman keskellä. Me olemme voineet tukea sillä työllistymistä,
ja meidän työllistymiskehityksemme onkin ollut
erinomaisen hyvää. Tämä on ollut
hyvin järkevää politiikkaa, ja jos tähän
olisi yhdistynyt vielä se, että me emme olisi
valinneet tietoista linjaa, että annamme valtion nyt velkaantua,
niin me olisimme joutuneet tekemään samaan aikaan
myöskin leik- kauksia. Tämä kokonaisuus
on ollut erittäin onnistunut, ja tällä hetkellä me
menemme erittäin hyvään suuntaan. Kun
työllisyystilanne paranee, talous paranee, sen jälkeen
me olemme tilanteessa, jossa me voimme tarkkailla ihan eri kokonaistaloudellisessa
tilanteessa menopuolta ja myöskin tulopuolta.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kokoomus ja valtiovarainministeri Katainen
ovat perustelleet vero- ja tuloverojen kevennyksiä työnteon
kannustamisella. Tukholman yliopiston kansataloustieteen professori
Markus Jäntti toteaa, että peruste on kestämätön,
sillä monet veromuodot kohdistuvat työhön:
arvonlisävero, kuntavero, työntekijämaksut,
työnantajamaksut. Miksi tästä kirjosta
juuri ainoana progressiivista elementtiä pitää alentaa? Lopulta
on kyse valitusta politiikasta.
Elikkä valitaan sellainen politiikka, joka suosii hyvätuloisia.
Se on tämän hallituksen linja ollut, ja sitä ei
voi kannattaa. Me esitimme suurituloisille kireämpää veroasteikkoa,
mutta se äänestettiin nurin. Ja vielä lopuksi,
valtiovarainministeri Katainen, kun te puhuitte, että te
otitte niskalenkin markkinavoimista, niin minä toivoisin, että ottaisitte
koulutusta ja oppia ed. Asellilta. Hän varmaan tietää,
mimmoinen on niskalenkki, joka pitää.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tähän ed. Rajamäen
listaan haluaisin minäkin palata ja kysyä sitä — ellei
olisi tehty toimenpiteitä esimerkiksi nuorisotyöttömyyden
nujertamiseksi, ellei olisi tarkasteltu velkamääriä eri
tavalla ja ellei olisi tehty perusparannusuudistuksia — minkähänlaiselta
se ed. Rajamäen lista näyttäisi silloin.
(Ed. Rajamäki: Kyllä se on ihan riittävän
kauhea!) Huomautan vielä siitä, että nämä listojen
luvut tulevat tietysti jälkipainotteisina ja niitä on
hyvä tarkastella seuraavana vuonna.
Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeriltä:
Kun viime viikolla saimme valtiovarainministeriöstä madonlukuja,
niin sanotusti, kuinka paljon on leikattava tai tehtävä muita
rakenteellisia uudistuksia — summa oli 10 miljardia — niin
kysyisin sitä, kuinka kauan meillä on varaa pitää yllä tätä nykyistä valionosuusjärjestelmää,
joka ruokkii jälkiseuraamusten hoitoa eikä painota
ennalta ehkäiseviä toimia. Minusta siinä olisi
sellainen rakenteellinen uudistus, josta meidän kaikkien
olisi hyvä ottaa kiinni ja ottaa siitä myös
opiksi.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit vastustavat ympäristö-
ja energiaverojen korotuksia mutta mielellään
käyttävät niiden tuoton omassa vaihtoehtobudjetissaan
moniin hyviin käyttökohteisiin. (Ed. Manninen:
Niin tekee Kalliskin!) Hallituksella tätä ylellisyyttä ei
ole. Me emme voi yhtä aikaa torpata veronkorotuksia ja kuitenkin
käyttää niiden tuottoa niihin välttämättömiin
menotarpeisiin, joita valtiolla on. Kiinnitän huomiota
myös siihen, että sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa
ei esitetä, miten nyt tällä vihreällä verouudistuksella
saavutettavat päästövähennykset
hoidettaisiin ilman näitä veronkorotuksia.
Ed. Sirnö jälleen toisti väitteen,
että vihreä verouudistus olisi epäekologista
veropolitiikkaa. Jälleen joudun kysymään
saman kysymyksen: miten verouudistus, joka kannustaa energiatehokkuuden
parantamiseen, fossiilisten polttoaineiden käytön
leikkaamiseen ja kotimaisen uusiutuvan energian käytön
lisäämiseen, (Ed. Kuoppa: Turpeen käytön
lisäämiseen!) on teidän mielestänne
epäekologista veropolitiikkaa?
Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen energia-asiantuntijalta
ed. Tynkkyseltä kysyisin: Miten turpeen suosiminen suhteessa
kivihiileen, suhteessa öljyyn on ilmaston kannalta kestävä ratkaisu?
Miten se, että monet kaupungit joutuvat siirtymään
maakaasusta huomattavasti saastuttavampaan kivihiileen, on ilmaston
kannalta kestävä ratkaisu? (Ed. Heinäluoma:
Hyvä kysymys!) Kun näihin osaatte vastata, miksi
turve ja kivihiili on parempaa kuin maakaasu, silloin varmaan pystytte
perustelemaan myös muille sen, miten tämä on
niin kovin ekologinen ja ilmastoystävällinen veropaketti.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos, mielelläni perustelen. Hallitus
porrasti maakaasuveron korotusta niin, että se toteutetaan
neljän vuoden aikana. Samaan aikaan on odotettavissa, että päästökaupassa
päästöoikeuden hinta nousee. Koska maakaasu
tuottaa vähemmän päästöjä kuin
kivihiili, tämä päästöoikeuden
hinnannousu tulee turvaamaan maakaasun kilpailukyvyn suhteessa enemmän
päästöjä tuottavaan kivihiileen.
Jos jostain syystä kävisikin toisin, jos jostain
syystä päästöoikeuden hinta
ei tätä maakaasun kilpailukykyä turvaisi,
silloin meillä on vielä useita vuosia aikaa palata
tähän verouudistukseen.
Kannattaa muistaa, että alun perinkin, kun keskustelussa
pelättiin maakaasun väistyvän runsaasti
päästöjä tuottavien polttoaineiden
edeltä, puhuttiin vain muutamasta kaupungista ja tämä vihreä verouudistus
koskee koko Suomea. (Ed. Arhinmäki: Muutama kaupunki!)
Kun lasketaan koko Suomessa vaikutukset, niin sen nettovaikutus
on ehdottomasti merkittävästi päästöjä vähentävä.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kallille ja ed. Kuopalle haluaisin sanoa,
että Suomessa verotus on jo progressiivista ja keskituloiset
maksavat suhteessa hyvin paljon enemmän veroa kuin pienituloiset.
Ja pienituloisten verotus on Suomessa hyvin paljon keskimääräistä alempaa
kuin muualla Euroopassa.
Mutta haluaisin myös puhua tästä työttömyyden
hoidosta. Oppositio on kritisoinut hallituksen toimia heikoiksi.
Kuitenkin meillä oli tosiaan tämä 8 prosentin
syöksy bruttokansantuotteessa ja siitä huolimatta
meillä on tällä hetkellä työttömyys
korkean kasvun vuoden 2006 tasolla. Eli hallituksen työllistämistoimet
ovat olleet monipuolisia ja erittäin vaikuttavia. Edelleen näitä toimenpiteitä jatketaan.
530 miljoonaa kohdennetaan tulevanakin vuonna hyvinkin monipuoliseen
työllistämispakkiin, kuten etsivään nuorisotyöhön,
työpajatoimintaan, oppisopimuskoulutukseen ja hyvin moneen
toimeen, joilla nuoria saadaan pois syrjäytymisuhan alta.
(Puhemies: Minuutti!) Elikkä tämä kritiikki
on kyllä erittäin aiheetonta.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän hallitus omilla
toimillaan on pääasiassa aiheuttanut tämän
tilanteen, jossa nyt valtiovarainministeriö on laskenut,
että 10 miljardia pitäisi jostakin saada. (Ed. Manninen:
Ei se näin ole, ed. Skinnari!) Samaten tämä velan
määrä Suomessa on hyvin paljon niitten
ihmisten ansiota, jotka työeläkerahastoihin ovat
22 prosenttia palkasta keränneet, 135 miljardia, joka otetaan
kansantaloudessa huomioon. Sen takia Suomi ei näytä ulospäin
niin velkaantuneelta kuin se näyttäisi ilman tätä rahastoa,
joka on aika ainutlaatuinen maailmassa.
Ja nyt ne leikkauslistat, joita täällä on
aikaisemminkin tiukattu: Minkälainen leikkauslista on sieltä tulossa,
etteivät palkansaajat, etteivät lapsiperheet,
etteivät eläkeläiset, vammaiset, työttömät,
opiskelijat joudu tämän 10 miljardin maksumiehiksi,
jonka te täällä olette levittäneet esille?
Kyllä meistä jokainen, joka on valtiovarainministeriössä ollut,
tietää sen, että teillä siellä on
paperit valmiina. Teillä on siellä paperit valmiina,
arvoisa pääministeri ja arvoisa valtiovarainministeri.
(Puhemies: Minuutti!) Kertokaa nyt, mikä on tämän
10 miljardin tilanne.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Turpeen verosta haluaisin sanoa sen verran,
että saimme perinnöksi semmoisen energiaveron,
jossa turvetta ei veroteta ollenkaan. Eli tänä päivänä turpeella
on nollavero. Edellinen hallitus katsoi, että näin
on hyvä ja sitä ei pitäisi muuttaa miksikään. (Ed.
Zyskowicz: Se oli silloin, kun Viitanen oli hallituksessa!) Siis
tällä hetkellä turvetta ei veroteta ollenkaan.
Ensi vuoden alusta sitä verotetaan. (Vasemmalta: Hyvin
vähän!) Miksi sitä ei veroteta enempää?
Siksi, että me haluamme kantaa huolta metsäteollisuuden
kilpailukyvystä ja niistä työpaikoista,
joita metsäteollisuus toivon mukaan myös tulevaisuudessa
tähän maahan luo. Mitä korkeampi turpeen
vero, sitä helpompi on polttaa ainespuuta kattilassa ja
sanoa irti paperimiehiä, kun metsäteollisuus ei
kannata. Hallitus puolustaa metsäteollisuutta, mutta me
pidämme tärkeänä myös
sitä, että turve tulee verotuksen piiriin, toisin
kuin edellinen hallitus katsoi. Me haluamme antaa turpeellekin veron.
Arvoisa puhemies! Ehkä sitten seuraavassa minuutin
pätkässä lisää.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelin ed. Rajamäen
listaa, niin tuntui, että aikamoinen harmageddon vallitsee
jo Suomessa, ja vaikka tämä on enemmän
ed. Kantolan ekspertiisiä, niin kyllä minä uskallan
väittää, että edes köyhimmät
ihmiset Suomessa eivät missään helvetissä elä.
Kyllä tämä SDP:n arvostelu muutenkin
kumisee tyhjyyttään, koska tosiasia on se, että kun maailmanlaajuinen
taantuma iski myös Suomeen, hallitukset tällä vaalikaudella
ministeri Kataisen johdolla onnistuivat veropolitiikalla, elvytyspolitiikalla,
rakentamaan sellaisen sillan tämän kuopan yli,
että esimerkiksi ne pahimmat työttömyysennusteet
eivät koskaan Suomessa toteutuneet, kuten pääministeri
Kiviniemikin täällä totesi. SDP:n verolinjasta
kukaan ei ota selvää. Haluatteko te todella, että kiristetään
tavallisten palkansaajien, tavallisten eläkkeensaajien verotusta?
Silläkö tavoin te haluatte asioita hoitaa?
Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä keskustelu
varmasti tätä keskustelua seuraavien tavallisten
kansalaisten mielestä on ajautunut täysin väärille
raiteille. Meillä on jo tilastojen mukaan köyhyys
tässä maassa kasvanut, meillä on lapsiperheitä,
lasten köyhyys on näin ollen myöskin
kasvanut. Meillä on suuri huoli tässä yhteiskunnassa.
Me oppositiossa haluamme palvella isänmaata.
Nyt se suuri kysymys kuuluu, että kun meidän opposition
suurin ja tärkein rooli täällä salissa
on kertoa teille, miten te voisitte hallituksessa tehdä työnne
vielä paremmin, niin te ette halua sitä kuunnella.
Me emme ole väittäneet täällä,
että te ette ole tehneet mitään. (Ed.
Sarkomaa: Rajamäki jo väitti!) En ole yhdenkään
edustajan kuullut sanovan, että hallitus ei ole tehnyt
yhtään mitään. Totta kai hallitus
on tehnyt jotain, mutta onko hallitus tehnyt riittävästi?
(Ed. Rajamäki: Sosiaaliturvan keskusliiton lista!) Kun
politiikkaa tehdään tässä ajassa,
ei muistella menneitä, ei edellisiä vaalikausia.
Politiikkaa tehdään tässä ajassa,
koska ihmiset elävät tässä ajassa.
Ihmiset eivät enää elä 1980-luvulla
tai 1990-luvulla. (Puhemies: Minuutti!) Siksi tämän
hallituksen vastuulla on tehdä niitä tekoja eikä räksyttää,
miksi oppositio ei ole tehnyt. Me emme voi, me emme ole hallituksessa.
Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Aloitimme kauden toiveikkaina sen suhteen,
että hallitus todella lunastaa ajatuksen teemastaan "vastuullinen
ja välittävä Suomi". Viimeinen toivo
meni siinä vaiheessa, kun tässä salissa
hyväksyttiin laki toimeentulotuen leikkaamisesta alle 25-vuotiailta.
Tässä maassa on tällä hetkellä kymmeniätuhansia
ihmisiä, jotka eivät ole enää missään
kirjoissa ja kansissa. He ovat kuntien vastuulla, viimesijaisen toimeentulotuen
saajia, toimeentulotuen luukulla, jossa heiltä leikataan
vielä 20—40 prosenttia pois. Nyt hallitus haluaa
saattaa sille samalle luukulle lisää joukkoa:
nuoria, joissa pitäisi olla tämän maan
tulevaisuus. Minä kysyn pääministeriltä,
onko tämä todella entisen Maalaisliiton, nykyisen
keskustan, perusturvalinja, vastuullinen ja välittävä Suomi.
Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Guzenina-Richardson puhui arvostelusta,
mutta kyllähän aivan selkeästi SDP:n
ryhmäpuheenvuorossa esitettiin, että hallitus
ei ole ymmärtänyt köyhyyden merkitystä eikä ole
antanut sosiaalisia tukia vähäosaisille, kuten
te olisitte toivoneet. Täällä on valtiovarainministeri
kertonut avoimesti, kuinka paljon paremmin hallitus on hoitanut
kuin aikaisemmat hallitukset nimenomaan vähäosaisten
tuet. (Ed. Kallio: Minkä asian?)
Täällä kerrottiin myöskin,
kuinka SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja, sosiaali- ja
terveysvaliokunnan jäsen, oli syntymäpäivähaastattelussaan
todennut SDP:n kansanedustajana, että tämä hallitus
on hoitanut näitä asioita huomattavasti paremmin
kuin edelliset hallitukset. Näin se on toiminut myöskin
Matti Vanhasen mukaan, joka on johtanut molempia näitä hallituksia,
siis edellistä punamultahallitusta ja nykyistä hallitusta.
Hän on todennut useampaan kertaan julkisuuteen, että tämä hallitus
on ollut sosiaalisempi kuin SDP:n edustama punamultahallitus. (Puhemies:
Minuutti!) SDP on esittänyt näin, keskusta on
esittänyt näin. Minä totean kokoomuslaisena, että olen
heidän kanssaan aivan samaa mieltä.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Voisivatko täällä hallituspuolueet
pikku hiljaa itsekin alkaa kantaa jotain vastuuta tilanteessa, (Välihuutoja)
missä Suomessa on ennätysmäärä köyhiä,
150 000 lasta köyhänä? Voisivatko
hallituspuolueet itse nyt tarttua tähän asiaan?
Voitte te opposition syyttämistä jatkaa, mutta
se ei auta näitä köyhiä, arvoisat
kokoomuksen ja keskustan ja jopa vihreiden edustajat.
Mielestäni ed. Zyskowiczin puheenvuorosta kävi
hyvin ilmi se arvomaailma, missä tässä nyt eletään.
Köyhillä ikään kuin menee ihan
hyvin, niinhän te sanoitte, (Ed. Sarkomaa: Ei olla sanottu!)
ja ilmeisesti rikkailla sitten menee hirvittävän
huonosti, koska näinkään paksuun kirjaan
te ette vieläkään saaneet sitä reilun
pelin meininkiä, että olisitte nostaneet pääomaveroa.
Se olisi ollut reilua, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja myös
talouspoliittisesti viisasta. Nimittäin vastuu, ministeri
Katainen ... Nyt puhutaan kestävyysvajeesta, sitä olisi
voitu kuroa umpeen, jos jo kaksi vuotta sitten olisi nostettu pääomaveroa tai
jos olisitte harkinneet veropolitiikkaanne toisin. Nyt on 9 miljardia
syöty veropohjaa, ja ensi kaudella ilmoitetaan, että anteeksi
vaan, lapset ja vanhukset, (Puhemies: Minuutti!) te maksatte laman,
koska edellinen hallitus niin kovasti veroja tykkäsi alentaa.
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari epäili, että jostain
löytyy joitain leikkauslistoja. Niitähän
ei löydy. (Ed. Kuoppa: Ne ovat piilossa pöytälaatikossa!)
Talousneuvoston johdolla tehdään erään
tyyppistä spending review’ta eli katsotaan sitä,
mitkä ne valtion menokohteet oikein ovat. Tällaista
harkintaa pitää joka tapauksessa aina olla valmis
tekemään. (Ed. Heinäluoma: Miksei ole
budjetissa?) Kyllä valtionkin pitää pystyä,
niin kuin kuntienkin, kaikessa toiminnassaan parempaan tuottavuuteen.
Sitten on todellakin seuraavan eduskunnan ja hallituksen tehtävä katsoa
taas seuraavaksi neljäksi vuodeksi sitä kokonaisuutta.
Sitten kysymys nuorten toimeentulotuesta: Esityshän
oli yksimielinen Sata-komitean esitys, ja sen vuoksi ministeri Risikon
oli helppo se eduskunnalle esitellä. (Ed. Heinäluoma:
Ei siellä oppositiota ollut!) Sehän ei ole mikään
automaatti, vaan kyse on siitä, että tapauskohtaisesti
harkitaan, onko sille leikkaukselle perusteita, ja minun mielestäni
ainakin on järkevää, että nuoria kannustetaan
joko työhön tai koulutukseen eikä niin,
että saa vastikkeetonta rahaa. Korostan sitä, että tässä on
erittäin tarkka tapauskohtainen harkinta.
Sitten verotuksen osalta: Kun täällä nyt
näyttää siltä, että ainoa
hallituksen linjasta poikkeava esitys oppositiolla on pääomaverotuksen
korottaminen, (Ed. Arhinmäki: Ei pidä paikkaansa!
Ei pidä missään nimessä paikkaansa!
Tiedättekö, mistä te viime viikolla äänestitte?)
niin juuri niin kuin täällä on tullut
ilmi, me tässä hallituksessa arvioimme aloittaessamme
sitä, onko nyt mahdollisuutta tehdä vähän
isompi verouudistus, mutta päädyimme siihen, että koska
talouden tilanne oli niin epävarma silloin kesällä ja
myöskin edelleen alkusyksystä, niin tätä asiaa
on syytä harkita kokonaisuudessaan vasta vähän
myöhemmin. Pääomaverotuksen mahdollista
korottamista ei voi tehdä irrallaan muista toimenpiteistä.
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu olisi kyllä paljon
rakentavampaa ja motivoivampaa, arvoisa pääministeri,
jos te olisitte perehtynyt asioihin. Nyt näyttää siltä,
että te ette ole vaivautunut perehtymään
opposition vaihtoehtoihin, jos te väitätte tuota,
mitä te äsken esimerkiksi verotuksen osalta väititte.
Sama koskee sitä, että te vääristelitte
minun puheitani aikaisemmin. Totuus on se, että tämä hallitus
on ottanut velkaa keventääkseen veroja ja veropohjaa
on rapautettu tämän hallituksen aikana yli 8 miljardia
euroa, lähes 9 miljardia euroa.
SDP:n vaihtoehto on myöskin pohjautunut siihen, että otetaan
velkaa, tässä vaihtoehtobudjetissa vähän
vähemmän, noin puoli miljardia euroa vähemmän
velkaa kuin hallitus on ottanut, mutta me olisimme käyttäneet
sen työllisyyttä tukeviin toimiin, julkisiin investointeihin.
Ja teille, ed. Zykowicz: Mikä on SDP:n veropoliittinen
linja? Se on oikeudenmukainen, veronmaksukykyyn pohjautuva linja.
Me haluamme lisätä progressiivisuutta verotuksessa,
toisin kuin kokoomus näyttää haluavan.
Me emme halua kiristää palkansaajien, eläkeläisten,
lapsiperheiden verotusta, vaan kaikkein rikkaimpien ihmisten verotusta.
Ja sen takia me kannatamme pääomatuloveron korottamista
(Puhemies: Minuutti!) ja sen muuttamista progressiiviseksi.
Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi on
täällä usein sormi pystyssä korjaamassa omasta
mielestään virheellisiä käsityksiä.
Nyt hän muun muassa väitti, että täällä ei
ole mitään muuta erimielisyyttä verotuksesta
kuin pääomaverotus. Te ette, pääministeri
Kiviniemi, ilmeisesti viime viikolla edes katsonut, mistä te äänestitte,
koska viime viikolla äänestettiin esimerkiksi
verotaulukoista, jolloin vasemmisto esitti sitä, että kaikkein
isotuloisimpien tuloverotusta kiristetään. Te,
ministeri Kiviniemi, äänestitte tästä asiasta,
ja nyt te sanotte, ettei edes ole ollut verotuksesta mitään
erimielisyyttä. Te ette siis edes tiedä, mistä te äänestätte.
Kerrottakoon myös, että me tulemme äänestämään
ydinvoiman polttoaineverosta, me tulemme äänestämään
pääomaverotuksesta, varallisuusverosta, varainsiirtoverosta.
Meillä on laaja erimielisyys verotuksesta. Me haluamme
oikeudenmukaisuutta. Me haluamme sitä, että isotuloiset
maksavat oman osansa. Sitä me haluamme, että verotus
muuttuu progressiivisemmaksi. Ei kannata, pääministeri
Kiviniemi, nyt ihan ad hoc -pohjalta täällä heittää,
että mitään erimielisyyksiä ei
ole. Verotuksessa ne ovat todella suuret.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa rouva puhemies! Unohdin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa vastata
yhteen ryhmäpuheenvuoroon, jossa todettiin, että maahanmuuttopolitiikka
on ollut hyvin lepsua. Hallituksen mielestä reilu ja vastuuntuntoinen
yhteiskunta on semmoinen, jossa ihmiset aidosti kokevat kuuluvansa
tähän maahan, olivat he sitten syntyperäisiä suomalaisia
tai maahan muuttaneita. Toisaalta työllisyyden parantaminen
on yksi parhaita keinoja integroida sekä meitä syntyperäisiä että maahan
tulleita ihmisiä yhteiskuntaan. Reiluus ja oikeudenmukaisuus
tulevat osallisuudesta. Työ on siinä kaikkein
tärkein. Sen takia me olemme käyttäneet
veropolitiikkaa muun muassa työn lisäämiseen.
Puhemies! Hallitus on viime vuosien aikana esimerkiksi parantanut
maahanmuuttopolitiikkaansa niin, että EU-kansalaisten turvapaikkahakemukset
käsitellään noin viikossa, eli tämä on tyrehdyttänyt
EU-kansalaisten virran turvapaikanhakijoina Suomeen. Toisaalta alaikäisten
rahalliset korvaukset ovat pienempiä, he saavat sen sijaan
palveluja, eli käteinen raha ei ole vetovoimatekijä.
Perheenyhdistämisten kustannuksia on muutettu merkittävällä tavalla.
Alaikäisten kohdalla testataan ikä. Olemme lisänneet
henkilötyövuosia turvapaikkahakemusten käsittelyyn.
Ja tämä kaikki siksi, että järjestelmäämme
ei käytetä väärin, jotta oikeudenmukaisuuden
ja reiluuden tunne paranisi tältä osin Suomessa,
jotta voisimme sitten auttaa niitä, jotka aidosti apua
tarvitsevat.
Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Budjettiesitys kokonaisuudessaan on tähän
taloudelliseen ja parlamentaariseen tilanteeseen ihan hyvin soveltuva.
(Välihuuto) — Myönteistä palautetta
opposition kritiikistä huolimatta tulee kentältä aika
paljon, viimeksi eilen Pudasjärvellä.
Yksi ihmetyksen aihe tässä esityksessä kuitenkin
on, ja myöskin valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt
siihen huomiota. Yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin
ei ole saatu pysyvää päätöstä.
Työttömyysvakuutusmaksua on tilapäisesti
alennettu 0,75 prosenttia, ja viime vuonna yliopistoille annettiin
6 miljoonaa euroa lisää rahaa tämän
hoitamiseen. Tänä vuonna tuota summaa ei ole.
Kysynkin nyt, kun valtiovarainministeri on paikalla, mikä idea
tässä on ollut, että tätä on
siirretty tuonnemmaksi.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jäin miettimään
opposition ehdotuksia. Sieltä löytyy hyviäkin
ajatuksia, mutta kun katsoo julkisen sektorin kokonaisuutta meidän
bruttokansantuotteesta, niin se on 55 prosenttia, kun se jossain
vaiheessa oli alle 50. Se kertoo meidän yhteiskunnan haavoittuvuudesta. Me
emme voi tällä hetkellä miettiä pelkästään
sitä, mistä saamme lisää verotuloja
ylläpitääksemme julkista sektoria. Meidän
pitäisi myös pystyä kyseenalaistamaan
meidän menojamme. Tältä osin, kun katsotaan
meidän 50 miljardin euron budjetin loppusummaa, ei varmasti
olisi vaikeata löytää sieltä 2:ta
miljardia euroa tinkimisen varaa. Näitä ajatuksia
olisi myös oppositiolta odottanut.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Suuri huoli kohdistuu siihen, että meidän
taloutemme taso on vuosia iltajunassa, jälkijunassa. Pitää katsoa,
millä tasolla me olemme. Ei tässä kovin
paljon ole kehumiseen aihetta.
Ministeri Katainen, mainitsitte vähän pilkallisesti,
että sellaista politiikkaa, että jokaiselle jotakin
pientä, ei pidä harrastaa. Tehän juuri
harrastatte, kun te jaatte 4—5:tä euroa kuukaudessa ja
tällä tavalla hassaatte 500 miljoonaa euroa joka
vuosi ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Tämähän
on juuri sitä pennipolitiikkaa.
Köyhyys on lisääntynyt. Teidän
oman esityksenne mukaan, sivulla 579, katsokaa luvut, kahdessa vuodessa
470 000:sta 520 000:een. Köyhyys on lisääntynyt.
Se on hallituksen oma esitys. Mitä se todellisuudessa onkaan?
Me olemme arkkipiispa Mäkisen linjalla. Millä linjalla
te olette?
Lopuksi, ministeri Katainen: miten (Puhemies: Minuutti!) harmaan
talouden torjunta tai pääomatulojen verotuksen
kiristäminen tai poliisin, verottajan, Tullin resurssien
lisääminen huonontaisi työllisyyttä?
Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Me tiedämme erilaisten raporttien
myötä, että köyhyys ja syrjäytyminen vaikuttavat
ihmisten hoitoon, siihen hoidon tarpeeseen vastaamiseen. Tiedämme
muun muassa, että mielenterveyden häiriöistä kärsivien
elinaikaennuste on lyhyempi kuin muun väestön,
ja osasyynä on juuri se, millä tavalla he käyttävät, saavat
tai pääsevät palveluun, minkälaisia
hoitopalveluita heillä on siihen tarpeeseen nähden, koska
heidän ryhmässään on paitsi
sairautta myös köyhyyttä. Joten paitsi
tämä hyvä veropoliittinen keskustelu
niin kyllä myös tämä leik-kaushöyläpoliittinen
keskustelu mielestäni tulisi käydä nyt
todella ajatellen, mitkä ovat ne leik- kauksien perusteet.
Jos niitä listoja ei vielä ole, niitä kuitenkin
jo tehdään. Meillä on aina 1990-luvulta
lähtien ollut nälkäryhmiä ym.,
joissa on hyvinkin (Puhemies: Minuutti!) syvästi pohdittu sitä,
miten köyhyysryhmissä olevien arkielämän ongelmiin
vastataan. Ei leikkauksia ainakaan näistä.
Toinen varapuhemies:
Muistuttaisin edustajia, että debattipuheenvuorot ovat
minuutin mittaisia, ja toivon, että pysytte siinä.
Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olosuhteet ja taloustilanne huomioon ottaen
hallitus on selvinnyt varsin hyvin työllisyyden hoidosta,
erityisesti nuorisotyöttömyyden hoidosta, mistä täällä on paljon
puhuttu. Esimerkiksi nuorten pitkäaikaistyöttömyys
on kääntynyt dramaattiseen laskuun. Samoin pienimpiä sosiaalietuuksia
on sidottu kuluttajahintoja seuraavaan indeksiin, on lisätty
rahaa nuorten työpajatoimintaan jne. Eli itsekin yhdyn
tähän näkemykseen, että tämä hallitus
on tehnyt sosiaalisempaa politiikkaa kuin edellinen.
Mielestäni on aina parempi korottaa veroja kuin leikata
palveluita, mutta haluaisin siirtää verotuksen
painopisteen työn verottamisesta mieluummin ympäristön
saastuttamisen ja kuluttamisen verottamiseen. Olen aina pitänyt
sosialidemokraatteja joillain mittareilla ympäristömyönteisenä puolueena,
mutta nyt olen ihmetellyt koko syksyn tätä laajaa
vihreän verouudistuksen vastustamista, se on ollut hyvin
vahvaa. Ihmettelen sitä myös siksi, että kun
on kerran oma vaihtoehtobudjetti olemassa, niin miksei ole tuotu
sen yhteydessä omaa mallia ekologisen verouudistuksen toteuttamisesta,
jos sitä kerran (Puhemies: Minuutti!) joku kannattaa. Kannatatteko ekologista
verouudistusta, ja jos kannatatte, onko teiltä tulossa
sille joku malli?
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sain aamulla puhelun ihan tavalliselta suomalaiselta
naiselta, pirkanmaalaiselta yksinhuoltajaäidiltä,
joka on fyysisen, psyykkisen ja ennen muuta taloudellisen kestokykynsä äärirajoilla.
Häntä eivät hallituksen korulauseet ja
väitetyt toimet ole mitenkään tavoittaneet.
Miten tämä nyt käsittelyssä oleva
budjetti helpottaa tämän työttömän
keski-ikäisen äidin ja hänen köyhyydessä elävän
lapsensa elämää? Hän kertoi
esimerkiksi, että heidän joulunsa on kunnan armeliaisuuden
varassa. Mikä on joulutervehdyksenne tälle äidille?
Ette kai kerro, että hän ei tiedä omaa
tilannettaan, kaikki on hoidettu?
Toinen kysymys: miten tämä budjetti parantaa
pientä työeläkettä saavan tilannetta?
Toivon, ettette tällä kertaa mene takuueläkkeen
taakse, sillä pientä työeläkettä saavat
eivät sitä saa. Toivon tähän
ihan oikeasti vastausta, koska tätä asiaa on kysytty
teiltä eduskunnassa nyt syksyn aikana kymmeniä kertoja
ja kertaakaan ette ole tähän vastanneet.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Urpilainen, te vastasitte minulle,
että te ette halua, siis demarit eivät halua kiristää tavallisen
palkansaajan ja lapsiperheiden verotusta, mutta, puheenjohtaja Urpilainen,
samalla te vastustatte hallituksen politiikkaa, jolla nimenomaan
on siirretty verotuksen painopistettä työnteon
eli palkansaajien ja lapsiperheiden verottamisesta ympäristön
kuormittamisen verottamiseen. Eli mikä on teidän
veropoliittinen linjanne? Se on hyvä kysyä uudemman kerran
ja useamman edustajan toimesta.
Sitten, mitä tulee tähän köyhyyteen,
työttömyyden torjunta on kaikkein parasta politiikkaa köyhyyden
torjumiseksi. Hallitus on onnistunut työttömyyden
torjunnassa, kun verrataan niitä arvioita, mitä esitettiin
työttömyyden pahentumisesta meidän talouskasvun
romahtamisen seurauksena, siihen, mitä todella toteutui,
ja tätä kautta on pystytty parantamaan monien
vähäosaisten tilannetta. En sano, etteikö heidän
tilanteensa ole vaikea ja etteikö aina olisi parannettavaa,
mutta ei sitä pidä myöskään
liiaksi mustamaalata.
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Käydyn keskustelun aikana olemme
kuulleet ihmeellisiä puheenvuoroja siitä, onko
hallituksen politiikka ollut sosiaalisesti oikeudenmukaista. Tosiasia
on se, että hallitus on, niin kuin olemme kuulleet, noin
600 miljoonan euron summalla lisännyt sosiaalisia etuuksia
tähän maahan ja ne on kohdennettu aivan oikein.
Pitää muistaa myös se, että esimerkiksi
verojen keventämistä on tehty ja pieni- ja keskituloisia
suosien. Samoin ruuan arvonlisäveroa on alennettu tällä kaudella
ja ensi vuonna tulee voimaan tietenkin vielä takuueläke,
lapsilisät tulee sidottua indeksiin ja kuntaverotuksen
perusvähennystä on korotettu. Voiko kovin paljon enempää enää näissä olosuhteissa
tehdä? (Ed. Petri Salo: Oppositio vaatii!) Ja kun ottaa
huomioon sen vielä, että maailmantalouden laman
vaikutukset on pystytty torjumaan erinomaisen tehokkaalla ja hyvällä tavalla,
niin kysyn vaan, pitäisikö sitten tällä pääomaverotuksen
uudistamisella tappaa ne yritykset, jotka ovat työllistämässä ihmisiä töihin,
koska todellinen hyvinvointi lähtee (Puhemies: Minuutti!)
työstä eikä mistään muusta.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vielä jatkan ed. Matti Saarisen valitsemalla
linjalla, mutta otan vähän vauhtia.
Vuonna 2000 pitkittyneesti pienituloisia oli 298 000
henkilöä. Silloin sosialidemokraatit olivat vahvoina
hallituksessa. (Ed. Petri Salo: Nyt on heikkona oppositiossa!) Tosiaan
vuoden 2010 budjettikirjan mukaan heitä on 500 000,
ja tämän kirjan mukaan arvio vuonna 2011 on 520 000.
Samanaikaisesti lapsiköyhyys on kasvanut vuodesta 2000,
jolloin se oli 11 prosenttia. Sen arvioidaan ensi vuonna olevan
13,2 prosenttia.
On ikävää puhua prosenteista, kun
niitten takana on kymmeniätuhansia lapsia ja lapsiperheitä.
Mutta katsekaan ei värähdä pääministerin
silmissä, kun luettelen teidän oman kirjanne lukuja.
Sitten te kehtaatte väittää, kuinka hyvin
olette hommanne hoitanut. Kirjanne kertoo toista.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin tuossa todettiin, todellisuus
on aivan toisenlainen kuin nämä puheet. Kolme
tuntia on puhetta kuunneltu. Hallituspuolueiden ja ministereiden
suusta kuvataan sellaista Suomea, jota todellisuudessa ei ole. Kun
me menemme vaikkapa tuonne Kymenlaakson Kotkaan, siellä on
perusterveydenhoidossa, erikoissairaanhoidossa, vanhustenhoivassa
ongelmia ja kuntien talous on huonossa hapessa.
Täällä on puhuttu niin kutsutusta
vihreästä verouudistuksesta. 5 prosenttia tuotetaan
Suomessa energiaa turpeella, mutta 15 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee
turpeesta. Nyt tämän verouudistuksen jälkeen
bensiiniautojen ja dieselautojen käyttö ei tule
entistä kalliimmaksi, mutta joukkoliikenne kallistuu. Tässä on
tätä niin sanottua vihreää,
joka tosiasiassa on lähinnä ruskeaa. Ja sitten
hallituspuolueet eivät pysty hoitamaan tätä haja-asutusalueiden
jätevesiasetusta (Puhemies: Minuutti!) lain tasolle, ja
se on ongelma.
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Olen hyvin tietoinen opposition yksityiskohtaisesta
veroesityksestä. Aikaisemmissa puheenvuoroissani jo totesin,
että minusta tuntuu siltä, että ainoa
ero on tämä pääomaverotusasia,
koska ei täällä ole käytetty
yhtään palopuhetta windfall-verosta tai Suomen
Pankin tuloutuksesta, pakkausverosta. Pörssikaupan verotuksesta
sentään ed. Kallis hehkutti, ja täällä todellakin
on saanut sellaisen tunteen ja sellaisen olon, että pääomavero
on nyt ainoa asia, jolla kaikki maailman ongelmat ratkaistaisiin.
(Ed. Gustafsson: Harmaasta taloudesta on puhuttu!)
Mutta mitä tulee perusturvaan ja köyhiin,
siitä löytyy ihan Työväen Sivistysliiton
faktatietoa, että silloin, kun sosialidemokraatit ovat
olleet hallituksessa, perusturvaa ei ole kehitetty, vaan se on ollut
siellä asioiden viimeisellä sijalla. Tässä hallituksessa
on tehty perusturvaan erittäin paljon parannuksia juuri
siksi, että on haluttu tukea kaikkein heikoimmassa asemassa
olevia.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän
perusturva-asiaan. Tuo tutkimushan, jota Kelan tutkijat todellakin
tekivät, kertoi sen, että ajanjaksona, jolloin
talous on ollut taantumassa ja valtio on velkaantunut erittäin
voimakkaasti, perusturva ei ole kehittynyt. (Ed. Sarkomaa: Mikä tilanne
nyt on taloudessa?)
Ahon hallituksen perintö oli todella musertava. Melkein
puoli miljoonaa ihmistä työttömänä. Lähes
joka kolmas markka oli velalla otettu markka. Se oli se lähtökohta,
josta SDP palasi hallitukseen, ja kun oli hallituksessa, sai aikaan politiikkaa,
jolla työllistettiin yli 400 000 ihmistä nettotyöllisyyden
kasvuna. Sitä jakovaraa te olette nyt käyttäneet,
mutta ikävä kyllä olette käyttäneet
sen suurimmaksi osaksi ylisuuriin veronalennuksiin. (Ed. Petri Salo:
Ylisuuriin?) 8 miljardia euroa on se kokonaisveronalennusten määrä,
joka nyt otetaan velkana tällä vaalikaudella (Ed.
Gustafsson: Velkarahalla!) ja tulee olemaan ensi hallituksen taakkana.
(Ed. Petri Salo: Aika kova väite!) Tämäkin
velka täytyy joskus maksaa takaisin. Ei paljoa naurata,
valtiovarainministeri Katainen.
Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Luottamus yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen
on tärkeä. Jos se katoaa, menee mukana usko, toivo
ja rakkauskin, ainakin isänmaanrakkaus.
Tämä hallitus, kuten olemme kuulleet, on tehnyt
erittäin hyvää sosiaalista työtä,
paremmin kuin aiemmat hallitukset, työnteon ja työllistämisen
yhteiskunnan suuntaan, jolloin tietenkin meillä myöskin
talouskasvu jatkuu.
Minä kannan huolta pohjoisen, Oulun alueen, ihmisenä siitä,
että jotta me saamme perusturvan ja tulonsiirrot hoidettua,
meidän logistiikkamme täytyy toimia. Ilman logistiikkaa
elinkeinot eivät elä ja tuota hyvinvointia yhteiskuntaan
tuolla pohjoisessakaan. Siksi minä peräänkuulutan,
että saisimme tuon Seinäjoki—Oulu-radan
rahoituksen kuntoon paremmin kuin tämmöisellä kitkuttelemisella,
jolla sen valmistuminen saattaa mennä tuonne vuoteen 2024,
jolloin sitä pitäisi ruveta korjaamaan jo uudestaan.
Tämä nyt menee liikenneministerin piikkiin, mutta
joka tapauksessa (Puhemies: Minuutti!) valtiovarainministeriltäkin
kysyn tätä.
Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Kun maassa on yli 200 000 työtöntä ja
pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, hallituksen
ja hallitusryhmien ei kannattaisi kehuskella, että asiat
on hoidettu erinomaisesti.
Arvoisa ministeri Katainen! Te olette useasti väittänyt,
että tämä hallitus ei leikkaa. Juuri
vastikään te leikkasitte nuorten toimeentulotukea,
ja nyt te olette leikkaamassa suomalaisten ostovoimaa. Ensimmäistä kertaa
2000-luvulla ensi vuonna suomalaisten ostovoima tulee alenemaan.
Rajut energiaveron korotukset ovat tietysti yksi oleellinen osa
tästä, mutta monet muut maksut ja verot myöskin
nousevat, ja kaikkein raskaimmin tämä ostovoiman
leikkaus kohdistuu pienituloisiin. Tämä ostovoiman
leikkaus on siinä mielessä ongelmallinen, että se
tulee leikkaamaan kulutuskysyntää ja tätä kautta
vaikeuttamaan kasvua. Eli ensi vuonna ja jatkossa Suomen taloudellinen
kasvu on hyvin riippuvainen vientikysynnästä,
ja tähän liittyy taas monia suuria epävarmuustekijöitä.
Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa oppositiota ja erityisesti
ed. Heinäluomaa siitä, että olemme viime
vuodet taistelleet todella rajua taantumaa vastaan. Tässä mielessä keinot,
joita hallitus on toteuttanut, ovat olleet erittäin tarpeellisia.
Ed. Viitanen epäili hallituksen vastuullisuutta, mutta
syyttä, sillä hallitus on todellakin tehnyt vastuullisia
valintoja, jotka ovat tukeneet työllisyyttä ja
hyvinvointia. Hallituksella on ollut myös vastuullisuutta
siinä, että järjestelmiä uudistetaan
kannustavampaan suuntaan. Nyt on tehty verouudistus, joka kannustaa
ympäristöystävällisiin valintoihin
ja tuo samalla lisää tuloja kasvaviin palvelutarpeisiin.
Tänään Oecd peräänkuuluttaa
muun muassa, että epätasapainoisuuksien välttämiseksi
jatkossa euroalueella tarvittaisiin uudistuksia muun muassa palkkojen
määräytymismekanismiin. Mitä se
sitten käytännössä tarkoittaakaan,
se kertoo kuitenkin siitä, että nyt puhutaan todella isoista
asioista, joita ei voi kuitata vain heitoilla pääomaverotuksen
korotuksista.
Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Täällä on
peräänkuulutettu demareiden suhtautumista energiaverotukseen.
Voin sen kertoa. SDP:llä on oma ilmasto-ohjelma, ja siinä sanotaan,
että ympäristöverotus on hyvä ohjauskeino.
Ympäristöveroja tulee ottaa käyttöön
niin, että niiden kohtuuttoman rasituksen voi välttää kulutuskäyttäytymisellään,
ja juuri niin hallitus nyt tekee.
Täällä on peräänkuulutettu
myöskin oikeudenmukaisuutta nuorten toimeentulotuen leikkaamiseen,
joka sinänsä on vastenmielinen asia. Täytyy
kuitenkin muistaa, että nuorten toimeentulotukea on leikattu
vuodesta 2002 alkaen ja nyt sen rinnalle lisätään
työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä,
oppisopimuskoulutusta, Sanssi-kortin käyttöä jne.
Eli yritetään kaikin voimin pitää huoli
siitä, että se todella on viimesijainen vaihtoehto.
Kannatan ed. Kalliksen puheenvuoroa ja kysymystä siitä,
miksi tuloveronalennukset tässä tilanteessa ovat
pakollisia. Haluaisin siihen ministeri Kataiselta vastauksen: miksi
kannattaa (Puhemies: Minuutti!) tuloverotusta keventää tilanteessa,
jossa verojen kiristystarve on ilmeinen ensi vuonna?
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Yksi Suomen suurimmista vanhojen puolueiden,
kuten ainakin kokoomuksen ja Rkp:n, vaalirahoittajista on Björn
Wahlroos. Hänen veroprosenttinsa on laskenut parissakymmenessä vuodessa
58 prosentista 31 prosenttiin, vaikka hänen tulonsa ovat samassa
ajassa monikymmenkertaistuneet. Vuonna 2009 Björn Wahlroos
tienasi liki 7 miljoonaa euroa ja maksoi näistä miljoonatuloistaan veroja
vain 31 prosenttia. Käytännössä miljoonatuloja
saavat suomalaiset maksavat veroja keskimäärin
noin 29 prosenttia. Veroprosentti on sama kuin niillä kansalaisilla,
jotka tienaavat 45 000 euroa vuodessa.
Onko ministeri Katainen tietoinen tällaisesta verotuksen
kehityskulusta? Onko tämä hänen mielestään
sitä reilua, oikeudenmukaista ja työhön
kannustavaa verotusta?
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta, vieras odottaa.
Minä olen kuunnellut sen verran tätä keskustelua
ja ihmetellyt, mikä ihmeen köyhä aika
tämä on. Oletteko te eläneet 1950-luvulla?
Oletteko te eläneet 1960-luvulla? (Eduskunnasta: Aika monet
ovat eläneet!) — Aika monet ovat eläneet,
ja varmasti voi sanoa, että tänään
menee Suomella paremmin kuin koskaan ennen, olipa lama tai ei. (Välihuuto) — Kyllä.
Se, että perusturvaa ei ole kehitetty, on totta kai
sosialidemokraattien syy. 1980-luvulla sidottiin kaikki etuudet
ansiotasoon, ja tätä myöten kaikki korotukset
myös tulivat ansiotasoon. Jokainen tietää,
että työmarkkinatuen pienuus johtuu siitä,
että se on sidottu peruspäivärahaan, minkä takia
kaikki mahdolliset työmarkkinatuen korotukset tulevat myös
ansiosidonnaisiin turviin. Demarit voisivat ottaa joskus vastuun
siitä, mitä he ovat tehneet tälle yhteiskunnalle.
Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys talousarvioksi vuorelle
2011. Jos muistetaan, mistä Suomi lähti silloon
liikkeelle, ku tämä hallitus muorostettiin 2007
keväällä, mehän elettihin silloon
yltäkylläisyyren aikaa, ei ollu mitään
tietoa tulevista lamoosta, ja yleensä vanhatkin unohretaan
yllättävän nopiaan. Ja jos sitä vertaa,
kuinka tämä hallitus on pystyny tämän
taantuman läpi viemähän, niin mun mielestä,
jos ei voi antaa sanaa "erinomainen", niin "tosi hyvin". Kaikki
sanoi, ku tämä taantuma alakas, että meillä romahtaa
kaikki, meillä romahtaa asuntojen arvo. Mutta kuinka Suomi
on pärjänny sitte muihin euromaihin verrattuna?
Se on pärjänny erinomaisesti, joskin Kreikka,
Irlanti on huonoja esimerkkiä. Otettakoon oppia tästä,
ja annetahan tuleville nuorille työntekijöölle
töitä. Se on Suomen voima.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Syksyn ajan on kuulunut Itä-Suomen
yliopistosta kummia: väsymystä, irtisanoutumisia,
jatkuvia ylitöitä ja huonoa johtamista. Uuden
yliopistolain piti vähentää byrokratiaa,
mutta jos on uskominen Itä-Suomen yliopiston henkilökuntaa
ja luottamushenkilöitä, se on toiminut päinvastaisesti.
Yliopiston ydintehtävä ei ole enää tieteen
tekeminen vaan rahan kerääminen, ja tämä on
todella pelottava ja masentava suuntaus.
Arvoisa valtiovarainministeri, näillä eväilläkö Suomesta
rakennetaan huippututkimuksen kärkimaata? Kaikki panokset
ja odotukset on pantu Aalto-yliopistoon, ja maakunnalliset yliopistot
saavat maassamme näivettyä.
Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Julkinen sektori on mittansa kokoinen.
Sitä ei enää voida kasvattaa, vaan itse
asiassa nyt on menossa tuottavuusohjelma, joka osaltaan tulee vähentämään
edelleen julkisella sektorilla uuden väen tarvetta, tosin eläköitymistä jonkun
verran korvataan. Nyt kuitenkin meillä on noin 150 000
työpaikan vajaus, ja kun, niin kuin totesin, julkinen sektori
ei niitä voi työllistää, pitäisi
yksityiselle sektorille löytää ne uudet
työpaikat.
Kysyn valtiovarainministeri Kataiselta: onko hallituksen piirissä mietitty
Suomen kilpailukyvyn merkittäviä parantamiskeinoja?
Nythän näyttää siltä,
että meidän kotimarkkinateollisuus ei elä,
tuonti tappaa sen, ja itse asiassa me olemme viennin osaltakin kohtuullisen
huonossa hapessa. (Puhemies: Minuutti!) Ei ole erityistä kilpailukykyä silläkään
puolella, mukaan luettuna telakkateollisuus.
Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Heinäluoma kysyi jossain
vaiheessa, mikä on keskustan pääomaverolinja,
ja ihmetteli, ettei sellaista selkeätä linjaa ole.
Minä voin kertoa, että meillä on valmius pääomaveron
nostamiseen. Kun viittasitte ryhmän puheenjohtajaan, hänen
mainintoihinsa progressiivisuudesta, se progressiivisuus tulee siitä,
että meillä on myös valmius kiristää suurimpien
osinkojen pääomaverotusta.
Mutta nyt, kun minä olen avannut tämän
meidän pääomaverotuslinjamme, minä hyvin
mielelläni kuuntelen, ed. Heinäluoma, teiltä,
mikä on se SDP:n progressio teidän pääomaverotuksessanne,
koska edelleen olen sitä mieltä, että te
olette kyllä romuttamassa suomalaisen yrittäjyyden merkittävimpiä kannustimia.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tätä muistojen konserttia
nyt on kuunneltu pari tuntia tässä, ja on muisteltu
menneitä. Minä muistelen kyllä niin, että kun
hallituksessa istuivat esimerkiksi keskusta ja sosialidemokraatit,
niin sieltä kertyivät juuri ne sosiaaliturvan
perusturvan korotuspaineet niin, että kun tätä halua
ei välttämättä siinä koalitiossa
löytynyt, niin korotuksia on jouduttu nyt tekemään
sitten kasautuvasti tässä viime vuosina. Ja siksi
nämä summat ovat niin suuria.
Onneksi näin on tehty. Onneksi näin on tehty, että on
voitu saada kurottua umpeen niitä suuria kuiluja, mitä vuosien
saatossa on tapahtunut. Mielestäni kohdennukset on tehty
juuri oikein ja tätä linjaa pitää jatkaa,
kun näemme, miten talouskehitys tästä etenee,
että voimme järkevin resurssein suunnata lisävaroja
erityisesti lapsiperheille, yksinhuoltajaperheille ja kohdentaa
ennakoivaa apua nimenomaan lapsiperheisiin.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Käyty keskustelu osoittaa minusta
selkeästi sen, että hallituksen talouspoliittinen
linja on ollut oikea, ja tässä on saatu vahva
tuki hyvinkin laajasti. Minusta se, että on panostettu
voimakkaasti perhe-etuuksiin ja heikommassa asemassa olevien etuuksiin,
on kestävä linja, ja keskustan eduskuntaryhmä on tästä erittäin
tyytyväinen.
Minusta se, että valtiovarainvaliokunnassa tätä jakovaraa
pystyttiin osoittamaan siten, että se turvaa talouskasvun
ja työllisyyskehityksen koko maassa, on erittäin
hyvä ja alueellisesti kestävä ratkaisu.
Varmaan tuossa sitten, kun käymme pääluokkia
yksityiskohtaisesti läpi, näitä voidaan
tarkemmin avata. Mutta opposition eväät näyttävät
sittenkin olevan aika vähissä, ja keskustelu on
osoittanut sen, että hallituksen linja on ollut oikeudenmukainen
ja oikeansuuntainen.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Todella, hallitus on onnistunut tässä vaikean
taloustilanteen aikana hoitamaan työllisyyden ja on myöskin
pystynyt panostamaan sosiaaliturvaan. En ole vaan saanut vastausta
sosialidemokraateilta, miten te nyt kohdentaisitte ne 400 miljoonaa.
Räiskittekö te, vai onko teillä todellisia
kohdennuksia? Sitä peräänkuulutan vieläkin.
Mutta sitten palaan maahanmuuttoasioihin, joista täällä jo
valtiovarainministeri vastasi. Tämä käyty
keskustelu tämän hallituksen aikana julkisuudessa
on onneksi nostanut epäkohtia paljon esiin, ja tämä hallitus
tarttui niihin epäkohtiin, on tehnyt mittavat panostukset
maahanmuuttoon liittyviin asioihin. Viime budjetissa eduskunta hyväksyi,
että muun muassa maahanmuuttajille maksettavien korvausten
pitää olla samassa suhteessa kuin mitä muut
Pohjoismaat ja vertailukelpoiset EU-maat maksavat. Nyt niitä on
muun muassa perheiden yhdistämiseen liit-tyen (Puhemies:
Minuutti!) muutettu niin, että ne ovat vertailukelpoisia.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa olisi enemmän
toivonut keskustelua hyvinvointivaltion perustan täsmärappauksesta
ja nimenomaan tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten
pehmentämisestä, työttömien
perheiden tukemisesta.
Ed. Nepposelle voin todeta, että SDP kohdentaisi nimenomaan
kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin, opetustoimeen, työttömyysturvan
vähimmäispäivärahojen korottamiseen,
työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopumiseen ja muun muassa
pienituloisimpien lapsiperheiden aseman parantamiseen ja muun muassa
kunnallisverotuksen perusvähennyksen määrän
nostamisella pienituloisten aseman tukemiseen.
Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita,
koska meillä valitettavasti on nyt ilmapiirissä vähän semmoista
paluuta menneisyyteen, vanhustenhuollon ja huutokauppaamisen mustaan
historiaan. Kokoomuksen oppi on, että markkinat kyllä hoitavat,
ja loppu jää sitten kokoomuksen mainostamalle
lähimmäisenrakkaudelle ja Sävellahjalle.
Tämä on kyllä väärä hyvinvointivaltion lähtökohta.
Sen takia tässä pitää vähän
nöyremmin katsoa tämän (Puhemies: Minuutti!)
kriisin pahenemista.
Puhemies! Maahanmuutosta voi sanoa, että meille on
luotu halpatyömarkkinat, kahdet työmarkkinat.
Hallitus on valvontaa heikentänyt, (Puhemies: Minuutti
on kulunut!) ja suoraan sanoen, ed. Nepponen, kyllä tällä hetkellä … [Puhemies
antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]
Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on vähätelty
hallituksen toimia taistelussa harmaata taloutta vastaan. Tämä hallitus
on tehnyt ennätysmäiset toimet tässä taistelussa,
ja todellakin tulemme saamaan näitä rahoja takaisin
huomattavissa määrin.
Toiseksi. Ihmettelen sosialidemokraattien johdonmukaisuutta
verotuksessa. On aivan käsittämätöntä,
että te kritisoitte turpeen verotusta, että se
on muka liian alhaalla. Se on sentään otettu verotuksen
piiriin, toisin kuin teidän jäsenenne maa- ja
metsätalousvaliokunnassa jättivät eriävän
mielipiteen turpeen verotuksesta. He kritisoivat turpeen verotusta.
Mikä on demarien johdonmukaisuus veropolitiikassa? Kysyn
vain.
Ja ylipäätään verotuksesta.
Jokaisen puolueen tulisi ennen vaaleja kertoa oma vero-ohjelmansa.
Tuo 10,5 miljardin euron rahavaje on niin iso, että näilläkään
veroesityksillä, mitä täällä on
esitetty vaihtoehtobudjetissa, sitä ei kateta. Vihreät ovat
tehneet oman esityksensä tänä syksynä,
ja on toivottavaa, että jokainen puolue (Puhemies: Minuutti!)
vastuullisesti tekisi samoin.
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on toivotonta käydä keskustelua
tästä budjetista, kun ei kerta kaikkiaan kuulla,
mitä sanotaan. Pääministeri sanoo, että ed.
Kallis on hehkuttanut pörssiveroa. Minä en tarkoituksellisesti
maininnut edes sitä sanaa, mutta hän kuuli, että minä olen
hehkuttanut. (Ed. Pulliainen: Sehän olikin hehkutusta!)
Sitten näistä vaihtoehdoista. Vaihtoehtoja
me emme esitä, mutta kuitenkin ed. Manninen sanoi, että,
no, se kristillisdemokraattien vaihtoehto olisi merkinnyt vain 400
miljoonaa enemmän rahaa, vain 400 miljoonaa. Sitten saadaan
kuulla, että köyhille on annettu, niille kaikkein
vaikeimmassa asemassa oleville on annettu, niin paljon. Ei ole annettu.
Ei tiedetä, ketkä ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa.
Vaikeimmassa asemassa ovat ne, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.
Ja meidän vaihtoehtobudjetissamme on toimeentulorajan nostaminen
25 eurolla. Se merkitsisi esimerkiksi nelihenkisessä perheessä,
joka joutuu sosiaalitoimistossa käymään,
(Puhemies: Minuutti!) 75 euroa lisää kuukaudessa
ja maksaisi valtiolle 60 miljoonaa.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa rouva puhemies! On kyllä uskomatonta se, että sosialidemokraatit vastustavat
turpeen verottamista. No, se on tietysti looginen jatko sille, että te
olette halunneet pitää turpeen nollaverokannassa,
mutta älkää tulko puhumaan metsäteollisuuden
kilpailukyvystä sen jälkeen, jos te olette tuolla
linjalla. Aika erikoista, että te olette sanoneet, että se
on liian alhaisesti verotettua. Julkisuudessa puhutte näin, mutta
eduskunnassa toimitte toisin. Ei ole kovin kestävällä pohjalla
tuommoinen politiikka. Julkisuudessa puhutaan toista, ja sitten
eduskunnassa, siellä, missä voidaan päätöksiä tehdä,
valtiovarainvaliokunnassa, te teette kaikkenne, että turvetta
ei verotettaisi. Hyvin erikoinen ratkaisu.
Arvoisa puhemies! Kun me katsomme tämän laman
jälkeistä Suomea, niin voidaan sanoa, että elvytys
on onnistunut hyvin siinä mielessä, että työttömyys
ei ole räjähtänyt sillä tavalla
käsiin kuin olisi voinut olettaa. Eli me olemme pystyneet
pitämään yhteiskunnan perustoiminnot
hyvin yllä, eli työpaikkoja on ollut riittävästi
ja työttömyys ei ole räjähtänyt
käsiin. Se on ollut erittäin vaativa harjoitus,
vaikea harjoitus, ja siinä on vielä töitä tehtävänä,
mutta tämä on se perusonnistuminen, johon me olemme
päässeet, vaikka bkt supistui 8 prosentilla. Perusturvasatsaukset
ovat tämän hallituksen leimallisimpia sosiaalipolitiikan
satsauksia kaikkein pienituloisimpien kohdalle. On niitä tehty
enemmän kuin neljän hallituksen aikana yhteensä.
Arvoisa puhemies! Lopetan siihen, että kun ed. Ruohonen-Lerner
tuossa käytti puheenvuoron, niin ihan hätkähdin,
että perussuomalaisetkin yhden edustajan voimin osallistuvat
eduskuntatyöhön, kun käsitellään
budjettia.
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisin todella toivonut, että tämän
hallituspuolueiden muistelujen konsertin sijaan olisi katsottu tulevaisuuteen
ja mietitty, miten tämä julkinen talous ensi vuonna
ja siitä eteenpäin seuraavalla vaalikaudella laitetaan kuntoon.
Enää puuttui vaan se, että Lipponen olisi
kaivettu naftaliinista. Kaikki muu tässä menneisyyden
muistelussa tuli jo esille.
Teillä, ministeri Katainen, on väärät
tiedot, teillä on väärät tiedot.
Me olemme äänestäneet täällä eduskunnassa
turpeen verotuksen puolesta. (Hälinää)
Mutta jotain hyvää tämä keskustelu on
sentään osoittanut. Se on osoittanut, mitä eroja
meillä on verotuksen linjoissa. Kokoomus kannattaa lisää tasaveroa,
lisää painopisteen siirtämistä energiaverotuksen
suuntaan, mikä tarkoittaa pienituloisille eläkeläisille,
lapsiperheille, palkansaajille jopa 250:n euron lisälaskua vuodessa.
SDP kannattaa painopisteen siirtämistä progressiiviseen
verotukseen, joka huomioi veronmaksukyvyn, ja se tarkoittaa sitä,
että painopistettä siirretään
pääomatulojen verottamiseen, joka muutetaan progressiiviseksi.
Keskustan linja sen sijaan jäi täysin epäselväksi.
Näyttää siltä, että keskustalla
on kolme eri verolinjaa: yksi siellä tupailloissa, yksi
hallituksessa ja yksi julkisuudessa.
Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelua on
leimannut erityisesti hallituksen uho siitä, miten hyvin
on perusturvaa parannettu. Meillä on kuitenkin EU-tilastojen
mukaan tällä hetkellä yli 900 000
ihmistä, jotka elävät köyhyysriskin
alla. Köyhien määrä on lisääntynyt.
Itse asiassa, kun otan tämän valtion talousarvioesityksen,
sivu 579, siellä kerrotaan, että hallituksen linja
ja lähtökohta tällä budjetilla
ensi vuodelle on se, että köyhyys tulee lisääntymään,
pitkäaikaistyöttömyys tulee lisääntymään
ja pitkittynyt pienituloisuus tulee lisääntymään.
Nämä kaikki löytyvät teidän
omasta budjettikirjastanne teidän omana poliittisena linjananne.
Arvoisa rouva puhemies! Suurin yksittäinen syy köyhyyteen
ovat liian alhaisella tasolla olevat työmarkkinatuki ja
peruspäiväraha. Niihin te ette esitä tälläkään
budjetilla korotusta lainkaan, ette myöskään
toimeentulotukeen. Jos puhutaan perusturvasta, niin hoidetaan se
osuus siitä kuntoon, joka koskettaa kaikkein heikoimmassa
asemassa olevia.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyn tässä ed. Urpilaiselta: mikä oikein
on SDP:n verolinja? Tässä keskustelussa te puhutte
ikään kuin pääomaveron korottaminen
pelastaisi maailman. Silti ette ole jättäneet
vielä siitä lakiesitystä. Me emme tiedä,
mitä te esitätte.
Turpeen osalta tuli esille tässä, että kun
te olitte hallituksessa, turpeen vero oli nolla. Nyt te kritisoitte
liian pienestä turpeen verotuksesta, kun turpeelle on tullut
veroja. Sitten laitatte vastalauseen valiokunnassa. Ekologista verouudistusta
te suurin sanoin kritisoitte julkisuudessa, mutta teidän
varjobudjetissanne käytätte hyväksi ne
rahat, jotka tulevat tästä uudesta esityksestä,
sen verokertymän. Ja yhdessä paperissa, jota luettiin tuolla,
te kannatatte sitä hallituksen esitystä. Tässä menee
jo vähän fiksummaltakin pää sekaisin. Voisitteko
te, ed. Urpilainen, kertoa, mikä on SDP:n linja? Onko sitä vai
ei?
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Urpilainen pyrki edellisessä puheenvuorossaan
nyt selventämään SDP:n verolinjaa, jota
täällä on joukolla kyselty, ja ed. Sarkomaa
käytti siitä äsken aivan erinomaisen
puheenvuoron. Te sanoitte, että te ette kannata sitä,
että painopistettä siirretään
progressiivisen verotuksen piiristä tasaveron piiriin.
Se tarkoittaa sitä, että te ette kannata sitä,
että työnteon verotusta kevennetään
ja samalla ympäristön kuormittamisen ja ympäristön
saastuttamisen verotusta kiristetään. Meidän
linjamme on toinen, se on aivan totta. Me kannatamme sitä, että työnteon
verotusta kevennetään ja samalla verotuksen painopistettä siirretään
ympäristön kuormittamisen, ympäristön
saastuttamisen verottamisen suuntaan. Joissakin teidän
puoluekokouspapereissanne tekin olette tätä kannattaneet, mutta
nyt taisi tulla selväksi, että ette kannata.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Olen kyllä hämmästynyt
ed. Urpilaisen puheenvuorosta. Tulee semmoinen kuva, että Suomen
hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan ja työllisyys turvataan,
jos puhumme vaan pääomaverosta ja sen nostosta.
Eihän kysymys voi olla tästä. Te olette
kateellisia siitä, jos yrittäjä saa jonkin
verran viivan alle plussaa ja maksaa siitä veroa. Sekin
tuntuu olevan teille täysin väärää.
(Välihuutoja) Meidän pitäisi nimenomaan
keskittyä siihen, että yritykset toimisivat kannattavasti,
niillä olisi kannustimia ja ne pystyisivät pitämään
ja turvaamaan työpaikat täällä Suomessa.
Te hirttäydytte aivan minusta käsittämättömästi
yhden asian ympärille. Meillä on hieman laajemmista
asioista mielestäni kysymys, kun me puhumme tästä veropolitiikasta.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Pyytäisin, että valtiovarainministeri
ei ihan vielä karkaisi, koska haluaisin vastausta vielä tähän
kysymykseeni valtionosuusuudistuksesta.
Jos me käymme veropainotteista keskustelua koko ajan,
niin me tiedämme, mihin se johtaa. Eikö meidän
pitäisi etsiä sellaisia rakenteellisia uudistuksia,
jotka pienentävät verotaakkaa ja sen keräämistä?
Minusta oleellista on nyt keskustella tulevaisuudesta eikä menneisyydestä ja
hakea painopisteitä sieltä.
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ehkä on nyt kerran vielä yritettävä ihan
rautalangasta vääntää, jospa
sitten menisi perille sinne salin toisellekin puolelle.
Me emme kannata työn verotuksen kiristämistä.
Me kannatamme painopisteen siirtämistä verotuksessa
työnteosta varallisuuden ja pääomien suuntaan.
Se tarkoittaa sitä, että me haluamme lisää progressiivista
verotusta, ja koska me emme halua kiristää ansiotuloverotusta,
joka tällä hetkellä on progressiivinen,
niin me haluamme tuoda progressiivisia elementtejä muihin
veroihin, kuten esimerkiksi pääomatuloveroon,
joka tällä hetkellä on 28 prosenttia,
oli pienet pääomatulot tai miljoonapääomatulot.
Me haluamme muuttaa sen progressiiviseksi, joka huomioi paremmin ihmisten
veronmaksukyvyn. Me emme kannata siis sitä, mitä te
kannatatte, että vähemmän progressiivisuutta,
enemmän tasaveroa, lisää laskuja tavallisille
palkansaajille, lapsiperheille ja eläkeläisille
riippumatta heidän tuloistaan.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, te olette nyt kaksi kertaa
tehnyt määrättyjä heittoja perussuomalaisten
suuntaan. Äsken kuulin, kun totesitte, että ainoastaan
ed. Ruohonen-Lerner oli täällä paikalla.
Se hätkähdytti.
Arvoisa puhemies! Minä olen ollut tässä talossa
yli 23 vuotta, ja jos minä kymmenkunta kertaa pyydän
puheenvuoroa enkä saa, niin minä en silloin turhaan
enää rupea täällä istumaan,
koska tiedän, mikä on keskustelu.
Minä pyysin silloin, kun te puhuitte turvapaikkapolitiikasta,
minä arvostelin sitä ryhmäpuheenvuorossa
ja totesin myöskin sen, että toivottavasti muutamat
lakiuudistukset järkevöittävät tilannetta.
Lukekaa, arvoisa valtiovarainministeri, mietintö sivulta
78. Siellä puhutaan, mikä on tämänhetkinen
tilanne muun muassa vastaanottokeskusten osalta. 400 oleskeluluvan
saanutta makaa siellä, (Puhemies: Minuutti!) hinta valtiolle
vuodessa 6 miljoonaa, 900 henkilöä on siirretty
sieltä kuntiin, annettu määrätty
sitoumus asumisesta, ei kotouttamista eikä mitään.
He joutuvat varmasti yhteiskunnan ulkopuolelle. Ei tämä ole
minun mielestäni vastuullista ulkomaalaispolitiikkaa.
Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ehkä tässä on
syytä palauttaa mieliin, minkä takia meillä veroja
kerätään. Veroja kerätään,
jotta sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuisi, palvelut pelaisivat
ja yhteiskuntarauha säilyisi tässä maassa.
Tämä huono kehitys Suomessa lähti liikkeelle
todellakin jo ennen kuin meillä oli varsinaisesti tietoa
lamasta. Minulla on tässä vuodelta 2008 STT:n
uutinen, jossa valtiovarainministeri Katainen ilmoittaa, että veronkevennykset
ajetaan läpi, vaikka se vaatisi valtionvelan lisäämistä tilapäisesti,
ja tämä oli siis ennen kuin meille tuli tieto
siitä, että lama on todellinen, lama on tänne
Suomeen tullut ja tulee syömään meidän vaurauttamme
ja hyvinvointiamme. Nyt kysynkin valtiovarainministeri Kataiselta,
jos te voisitte kääntää kelloa
ja astua ajassa taaksepäin vuoteen 2008, olisitteko te
hyväksymässä edelleen näitä veronalennuksia,
olisitteko te alentamassa ruuan arvonlisäveroa, olisitteko
te tekemässä kaikkia niitä toimia, (Puhemies:
Minuutti!) jotka vasta myöhemmin nimesitte elvytykseksi,
vasta siinä vaiheessa, kun oli tiedossa, että meillä on lama.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että vastuunotossa
tämä hallitus on kyllä ohuuden Suomen ennätyksen
suorittanut myös tämän päivän
keskustelun aikana. Tässähän on semmoinen
tilanne, että keskusta syyttää niitä hallituksia,
joissa kokoomus ja vihreät olivat, ja kokoomus puolestaan
syyttää niitä hallituksia, joissa keskusta
on ollut mukana, ja sitten yhdessä syytetään,
että hallituksen toimintaa estää nykyinen
oppositio. Jotain yhteistäkin teidän toiminnassanne
on. Mutta olisi aika katsoa aidosti eteenpäin tässä politiikassa.
Meillä on kaksi tilannetta, hallitus suunnittelee jo
leikkauksia, valtiovarainministeriö on antanut leikkauslistojen
valmistelukäskyn ja ottanut siinä talousneuvoston
apuliinaksi esiin. Silloin on aika olennaista kysyä, mitä tehdään
tulopuolella. On ihmeellinen asia, että hallituksen rohkeus
ei riitä pääomatuloverotukseen puuttumiseen.
Miksi ei riitä? Ilmeisesti siksi, että siellä on
liian paljon vaikutusvaltaa ja isoja varpaita.
Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Asia, joka huolestuttaa vasemmistoliiton
kansanedustajana syvästi, on se, että tässä salissa
ei tunnu olevan ymmärrystä siitä, kuinka
vaikeassa tilanteessa useassa perheessä tällä hetkellä eletään.
Terveisiä Kajaanista 24 asteen pakkasesta. Lapsiperheen,
joka ei ollut kyennyt maksamaan sähkölaskuaan
eikä ollut saanut siihen erillistä toimeentulotukea,
sähköt katkaistiin, huom., 24 asteen pakkasessa.
Kun ottaa huomioon tämän tilanteen, missä eletään,
sähköfirmasta oli sanottu, että hallituksen
ja eduskunnan kanta on ollut se, että asioista ei tarvitse
laskujen suhteen sopia. Olemme kuulemma säätäneet
sellaisen lain, että edes inhimillisyyttä ei tarvitse
laskujen sovinnassa toteuttaa. Pitääkö tämä,
valtiovarainministeri, paikkansa, ettei tässä yhteiskunnassa
enää toteuteta edes inhimillistä sovintaa?
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka täällä luki
valtiovarainvaliokunnan mietintöä koskien maahanmuuttoa.
Kannattaisi lukea se kokonaisuudessaan. Siellä on selvästi
todettu, että turvapaikanhakijoiden määrä on
vähentynyt ja siihen on panostettu, poliisiin ja Maahanmuuttovirastoon
ja moniin muihin, lähetetty jo tuonne etäämmälle niitä tutkimaan.
Kaikkein suurin ongelma on 9 000 perheen yhdistämishakemusta,
kaikkein vaikein, ja siihenkin pyritään löytämään
ratkaisu. Siellä on kirjoitustaidottomia, lukutaidottomia.
Se vaatii äärimmäisen kovan työn.
Kuntien korvauksiin on tullut lisää, tässäkin
budjetissa tulee lisää, joten panostukset ovat
olleet koko ajan melkoisia. Se johtuu siitä, että tämä asia
on nostettu keskusteluun. Paljon on tietenkin vielä tehtävä ja
on tehtävä jatkossakin, eivät tehtävät
tähän lopu, koska kyllä meidän
pitää myöskin kiintiöpakolaisia
jatkossakin ottaa.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kerola nosti erittäin tärkeän
asian esille eli valtionosuusuudistuksen vaikutuksen kuntien menoihin
eli sen, voimmeko säästää jotakin
tulevaisuudessa kunnissa — minä ymmärsin,
että tarkoititte tätä — jottei
veronkorotuspaine olisi kova. Se on yksi niistä kolmesta
suuresta rakenneuudistuksesta, joita täytyy viedä eteenpäin
ja joista siis kuntauudistus on ensimmäinen, toinen on
työurauudistus ja kolmas on kasvua, työpaikkoja, investointeja
ruokkiva verouudistus. Tämä on henkilökohtaista
ajatteluani, ajattelen juuri näin.
Voidaan aivan hyvin poliittisessa keskustelussa ainakin omalta
puoleltani jättää rauhaan 30—40
kaikkein kaukaisinta, syrjäisintä kuntaa. Siellä liitokset
eivät juuri auta, ainakaan monissa tapauksissa, kovin paljoa.
Mutta kaikkein suurin mahdollisuus järkevään
palvelurakenteeseen, hyvään henkilöstöpolitiikkaan,
julkisen sektorin kustannusvaikuttavuuden parantamiseen on kaupunkiseuduilla.
Tässä valtionosuusuudistus on yksi ihan oiva väline,
että voimme kannustaa näitä kuntia yhdistymään
ja tekemään terveemmän palvelurakenteen,
jotta meillä rahaa riittää palveluihin
eikä se mene siihen byrokratiaan.
Ihan loppuun, kun tässä on hyvinkin suuria virheitä keskustelussa
sanottu siinä, että olisi joku leikkauslistavalmistelu:
Ei ole. Minä en ole nimenomaan semmoista valmisteluohjetta
antanut. Meillä on sen sijaan kolme eri valmistelua tulevia
hallituspuolueita, tulevia vaaleja silmällä pitäen.
Niistä ensimmäinen on valtion kestävyysvajekysymys.
Olisi hyvä, että meillä olisi yhteinen näkemys
sen vajeen suuruudesta, koska jos on erilaisia näkemyksiä siitä,
onko meillä ongelmaa tai minkä suuruinen ongelma
on, niin on hyvin vaikea käydä vaaleihin. Mutta
jos meillä on yhteinen näkemys ongelman suuruudesta,
niin sitten jokainen voi antaa yhteiseen ongelmaan omia lääkkeitään.
Toinen valmistelu on Hetemäen verotyöryhmävalmistelu,
joka tarjoaa mahdollisuuden eri puolueille ottaa siitä osia
omiin esityksiinsä tai hylätä koko asian,
mutta se on perusteltu kokonaisnäkemys.
Kolmas, jota ajateltiin yhdessä muiden yhteiskuntaa
rakentavien voimien kanssa, on saada tämmöinen
menojen kokonaisvaltainen arviointi käyntiin. Se ei ole
leikkauslista. Minun aikanani sellaisia valtiovarainministeriössä ei
ole tehty eikä tehdä, mutta puolueet voivat sitten
tarvittaessa niitä tehdä, jos haluavat. Tämä on
tämmöistä normaalia virkamiesten arviointia,
ovatko kaikki kulut aiheellisia tänä päivänä vai
voidaanko jossakin tarpeen mukaan karsia, jos niin katsotaan. Mutta
se ei ole virkamiesten tehtävä, vaan se on poliitikkojen
tehtävä.
Toinen varapuhemies:
Nyt siirrytään ennalta pyydettyihin puheenvuoroihin,
jotka ovat siis 5 minuutin mittaisia. Muistuttaisin edustajia, että tuo
5 minuuttia on enimmäisraja eikä suositus.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous on palautunut taantuman
jäljiltä jälleen kasvu-uralle, ja kokonaistuotannon
kasvun ennakoidaan nousevan vajaaseen 3 prosenttiin. Toki edelleen
talouden kehitykseen liittyy paljon epävarmuutta, ja siksi
onkin tehtävä rohkeita ja oikeita päätöksiä julkisen
talouden tasapainottamiseksi. Tätä työtä aletaan
tehdä ensi vuodesta lähtien.
Finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään
sovittujen veronkorotusten ja asteittain poistuvien elvytysmenojen
seurauksena. Ensi vuonna valtion budjettitalous on noin 8 miljardia
alijäämäinen ja valtion velka näin
ollen tulee olemaan yli 80 miljardia euroa. Tämä on
45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Haasteitakin siis
riittää.
On hienoa, että ensin omassa valtiovarainvaliokuntaryhmässäni
ja myös muissa ryhmissä on löydetty yhteisymmärrys
eteläsavolaisistakin budjettilisäyksistä.
Kiitos niistä koko konkka- ronkalle. Toki lähinnä monta
muuta tarpeellista paikkoa budjettipeittoon saatiin, mutta näistä maakunnan
ihmisten kiitokset. Käyn niitä läpi vielä pääluokkakohtaisissa
keskusteluissa. Tässä nostan esiin joitakin muita
kohtia parista pääluokasta.
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee omaishoitajia vuosi vuodelta
enemmän, mutta myös omaishoitajat tarvitsevat
tukea, neuvontaa ja palveluita. Jos omaishoitajien hyvinvoinnista
ei huolehdita, seuraa yhteiskunnalle kallis lasku, inhimillisyydestä puhumattakaan.
Omaishoitajien tasa-arvoinen kohtelu on parasta pienissä kunnissa.
Kaikkiaan 68 prosenttia kunnista on parantanut omaishoidon tuen
kattavuutta lain voimassaoloaikana, mutta vieläkin riittää kuntia,
jotka ovat menossa väärään suuntaan.
Maakuntien keskisuurissa kaupungeissa on myös ongelmia omaishoitajien
asemassa.
Ministerin työryhmä, joka teki selvitystä perhehoitolainsäädännön
uudistamisesta, esitti, että perhehoitoa voitaisiin käyttää tilapäishoitona sekä omaishoidon
lomitukseen kiertävän perhehoitajan toimesta.
Perhehoito onkin saatava tasavertaiseksi muiden omaishoitoa tukevien
palvelujen kanssa. On esitetty myös mallia, jossa palkkio
muutettaisiin palveluiksi. Se lisäisi omaishoitoperheiden
valinnanvapautta ja ottaisi huomioon yksilöllisiä tarpeita.
Malli ei kuitenkaan ole ongelmaton.
Meillä täällä eduskunnassa
on valmistunut kotikuntalain muutos, joka mahdollistaa entistä paremmin
perheenjäsenten ja omaisten osallistumisen läheistensä hoitoon
niin halutessaan. Hallitus on lisäksi antanut esityksen,
jolla parannetaan työntekijän mahdollisuutta jäädä väliaikaisesti
pois työstä perheenjäsenen hoitamiseksi.
Keskustan tavoite siirtää omaishoidon tuki Kelalle
tasa-arvon nimissä on hyvä pitää edelleen
mielessä. Kotiäänestysoikeus saatiin
omaishoidettavan lisäksi myös omaishoitajalle.
Olin sitä itsekin vahvasti edistämässä jo
paljon aiemmin. Ensi keväänä tätä mahdollisuutta
voi taas hyödyntää.
Arvoisa puhemies! Kun olen myös valtiovarainvaliokunnan
asunto- ja ympäristöjaoston jäsen, sitä kautta
seuraan maallikkona myös rakennettua ympäristöä niin
Suomessa kuin ulkomaillakin. Erityisen tarkat rakennusmääräykset
vaikkapa Kiotossa tai Sveitsissä tai Itävallassa
voivat saada aikaan hyvinkin erilaisen lopputuloksen. Paljon riippuu
lähtökohdasta ja muusta ympäristöstä.
On toki selvää, että arkkitehtuuripolitiikalla on
oma merkittävä roolinsa siinä, kun luodaan kansalaisille
parempaa elinympäristöä, ollaan sitten
maaseudulla tai kaupungeissa. Arkkitehtuurin klassinen määrittely
nojaa kolmeen asiaan: käyttökelpoisuuteen, kestävyyteen
ja kauneuteen. Painotukset näiden välillä vaihtelevat kunkin
ajanjakson hengen mukaisesti mutta ovat edelleen tärkeitä.
Tällä hetkellä ekologisuuden ja energiatehokkuuden
haasteet korostavat kestävyysaspektia. Silti jokaisella
on oltava pääsääntöisesti
oikeus valita asuinpaikkansa Suomessa. Pelottelua julkisten palveluiden
poistamisesta haja-asutusalueilta ministeri Vapaavuoren työryhmän
tyyliin ei tarvita. Myöskään kuntien
pakkoliitokset ja lukumäärän rajaaminen
maksimissaan sataan kuntaan eivät tuo onnea kuntalaisille.
Yhdyn siihen näkemykseen, kun arkkitehtuuripolitiikasta
puhutaan, että ainakin merkittävistä julkisista
rakennuksista on järjestettävä aina arkkitehtuuri-
tai suunnittelukilpailu. Näin tehtiin muun muassa eduskunnan
lisärakennuksen osalta. Lopputuloksesta lienee jokaisella
oma mielipiteensä. Suunnittelussahan huomioitiin myös
kansalaisilta tullut palaute pienentää lisärakennuksen
kokoa. Samoin paikalla olleet, ohikulkijoille ilmeisen rakkaat mustapoppelit
hyödynnettiin kokoustilojen sisämateriaaleissa.
Et-teikö kadunkulkija voi vaikuttaa?
Arvoisa puhemies! Vielä pari sanaa kolmannesta pääluokasta
eli puolustusministeriöstä, josta en tule käyttämään
puheenvuoroa varsinaisen pääluokan kohdalla. Nostan
sieltä esiin kaksi lisäystä. Varusmiesten
maastovuorokausien vähenemisongelmasta on puhuttu, ja nyt
siihen tulee konkreettista apua, kun valiokunta lisäsi
siihen 2 miljoonaa euroa, ja samalta momentilta löytyy plussaa
0,25 miljoonaa euroa jatkosodanaikaisten valokuvien digitoinnin
loppuun saattamiseksi. Hyvä sekin.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus on tehnyt vaikeassa
taloudellisessa tilanteessa onnistunutta politiikkaa. Taloudellisen
tilanteen vaikutuksia on pehmennetty suomalaisten elämään,
kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arkeen, mutta kommenttina
tähän keskusteluun täytyy sanoa, että paljon
meillä on vielä tehtävää köyhyyden
ja työttömyyden torjumiseksi. Missään
nimessä se työ ei ole tehty, mutta kovasti hartiavoimin
on tehty työtä.
Jatkan tätä verokeskustelua vielä.
Täällä puheissa nostettiin esille, että hallitus
on tehnyt ylisuuria veronkevennyksiä. Tulee sellainen mielikuva,
että on tehty historian mittavimmat tuloveronkevennykset.
Täytyy tässä sanoa koko tämän salin
kuullen, mitä ne tuloveroon kohdistuvat toimenpiteet ensi
vuonna ovat. Ne ovat sellaisia toimenpiteitä, joilla huolehditaan
siitä, ettei tavallisen palkansaajan tulovero kiristy.
Ne toimenpiteet ovat sellaisia, että tavallisen eläkeläisen
vero ei ole suurempi kuin palkansaajan. Ne toimenpiteet ovat sellaisia,
että perusvähennystä korotetaan niin,
että kaikkein pienituloisimpien tilannetta verotuksellisesti
helpotetaan. Täytyy sanoa, että perusvähennystä korotettiin
viimeksi, jos ei lasketa tämän hallituksen tekemiä korotuksia,
silloin, kun oli porvarihallitus, eli veroesitykset ovat hyvin sosiaaliset
ja maltilliset. Hieman ihmettelen näitä puheenvuoroja,
kun täällä puhutaan, että liian
suuria veronalennuksia on tehty. Tämä on todellisuus
ja tosiasia ensi vuoden budjetista.
Mutta sitten haluaisin vielä tässä kysyä,
kun täällä on SDP:n edustajia, kun emme
tuossa keskustelussa saaneet vastausta siihen, mikä on
tosiasiallisesti SDP:n kanta ekologiseen verouudistukseen. Useissa
puoluekokouspäätöksissä, useissa
papereissa, joita täälläkin on luettu,
te olette sitä kannattaneet. Julkisuudessa erittäin painavin
sanoin olette sitten hallituksen ekologista verouudistusta vastustaneet.
Mutta sitten, kun katsoo teidän varjobudjettianne, siellä te olette
laskeneet siitä hallituksen esityksestä tuloutuvat
lisäverotulot ikään kuin annetuiksi rahoiksi
ja otatte ne käyttöönne. Samaan aikaan te
lanseeraatte esimerkiksi ed. Heinäluoman, SDP:n ryhmyrin,
suulla öljytöntä Suomea, puhuttu ympäristöasioista
kovin suurella suulla, mutta en ole nähnyt sitä ekologista
veromallia, mitä te kannatatte. Haluankin kysyä,
onko teillä tällaista mallia tulossa, ja jos ei
ole, niin millä toimilla te aiotte ilmastonmuutosta vastaan
taistella. Tähän kysymykseen ei yhtään
vastausta kuulunut, vaikka aika moni edustaja salin tältä puolelta
asiaa teiltä kysyi.
Tästä keskustelusta on syntynyt päällisin
puolin sellainen mielikuva, että SDP hyvin pitkälle lähtee
siitä, että pääomaverotuksen
korotuksella voidaan Suomi pelastaa. Näin ainakin, jos
kuunteli ne puheenvuorot, mitä SDP:n edustajat täällä esittivät.
En tiedä, onko ed. Sasilla tai ed. Zyskowiczilla parempaa
tietoa siitä — aika usein heillä kyllä on — onko
SDP jo jättänyt lakialoitteen tästä asiasta.
Meillä ei vieläkään ole selkeää näkemystä,
millä tavalla pääomaverotusta uudistettaisiin,
tiettyjä heittoja ja puheenvuoroja on ollut, mutta konkreettista
esitystä ei vielä ole. Ja kysynkin tässä salissa
olevilta edustajilta, milloin SDP aikoo tämän
konkreettisen esityksen tehdä vai jääkö tämä vain
puheiden varaan. Tosiaankaan sitä lakiesitystä ei
vielä ole.
Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen ensi
vuoden talousarvioon, mutta haluan tässä todeta,
että meidän täytyy varautua sellaisiin
toimiin tulevina vuosina, että me tasapainotamme taloutta.
Ja pidän hyvänä, että tässä budjetissa
on jo toimenpiteitä niin, että sinivihreä hallitus
ei jäänyt odottamaan vaan ryhtyi toimenpiteisiin. On
todella tärkeää, ettemme syö ahneesti
meidän lapsiemme ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia.
Kun katsoo tuota SDP:n varjoesitystä, SDP:n vaihtoehtobudjettiesitystä,
niin kovin unelmahötön varaan jäävät
ne esitykset, joilla te keräisitte voimavaroja niille mittaville
lisäesityksille, mitä te tuossa budjettiesityksessänne
haluatte lisätä vielä kaiken sen päälle,
mitä hallitus on esittänyt ja mitä vielä eduskunta
on lisännyt. Toivonkin, että tulevissa puheenvuoroissa
SDP:n edustajat tulisivat kertomaan, miten nuo voimavarat kerätään,
koska tuossa vaihtoehtobudjetissa näitä asioita
ei vielä ole kerrottu.
Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen
siihen, että kokoomuksen kädenjälki näkyy
kyllä todellakin niissä (Puhemies: 5 minuuttia!)
lisäyksissä, mitä eduskunta teki Itämeren
suojeluun: öljyntorjuntaan tuli lisävoimavaroja.
Se, mistä ehkä eniten olen iloinen, on se, että päihdeäitien
palveluihin tuli lisärahaa ja eduskunta todellakin pelasti
päihdeäitien palvelut. Se osoitti, että hallituspuolueella
on sydän paikallaan.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! (Ed. Zyskowicz: No niin, nyt kuullaan Karhun
vas-taukset Sarkomaan kysymyksiin, hyvä, että sattui
heti perään!) — Ed. Sarkomaan kysymyksiin tuli
tuossa jo useamman tunnin ajan vastauksia meidän puoleltamme,
mutta jos ei perille mene, niitä on sitten varmaan vähän
vaikea esittää siinä muodossa, mutta
uskon, että varmasti näissä eduskuntapuheenvuoroissa,
mitä opposition edustajat ja SDP:n edustajat täällä pitävät,
tulee osaltaan vastauksia näihin kysymyksiin.
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tämän
hallituksen ja tämän vaalikauden viimeinen budjetti,
ja siksi haluan katsoa pikkuisen taaksepäin.
Porvarihallitus sai viime vaalien jälkeen käsiinsä Suomen,
joka oli punamultahallituksen toimien ansiosta vauraampi kuin koskaan.
Maailmalta tullut talouskriisi toi toki pian Suomeenkin ongelmia,
mutta merkittävän osansa valtiontalouden kestävyysvajeen
syntymiseen, työttömyyden rehottamiseen ja kansakunnan
jakaantumiseen kahtia niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin vaikkapa
terveydenhuollon osalta on aiheuttanut porvarihallituksen oma toiminta.
Ei siis voi sanoa, että väärin sammutettu,
vaan hallitus on heittänyt bensaa köyhyyden ja
eriarvoisuuden liekkeihin. Sitä todistavat myös
nopeasti kasvaneet luvut suomalaisesta köyhyydestä.
Hallituksen valitsema niin sanottu veroelvytys on ollut heikko
elvytyskeino. Se on lähinnä rapauttanut veropohjan,
jonka paikkaamista nyt vaaditaan, ja leikkauslistoja kysellään.
Kuluneen 4 vuoden aikana on heikennetty 8,8 miljardia euroa veropohjaa.
Se jos mikä on tämän julkisen talouden
kestävyysvajeen taustalla. Panostukset uusiin investointeihin,
vaikkapa työllistävään väylärakentamiseen,
siis hankkeisiin, jotka on tehtävä joka tapauksessa,
ovat jääneet vähäisiksi. Niiden
avulla olisi kuitenkin voitu turvata ihmisille työtä ja
toimeentuloa. Nyt veronalennukset ovat menneet hyvätuloisille.
Prosenteista kun puhutaan, pieni- ja keskituloinen on aina euromääräisesti
heikoilla.
Lisäksi mittava joukko Suomen, siis tämän maailman
parhaaksi maaksi nostetun maan, eläkkeellä olevia
rakentajia on jäänyt nuolemaan näppejään.
He eivät ole hyötyneet hallituksen toimista mitään,
päinvastoin. Heihin ovat kohdistuneet kohonneet maksut
ja hinnat. Myöskään vaalitäkynä tuleva
takuueläke ei useimpia heistä koske eikä heitä siten
auta. Kysynkin, mitä tämä hallitus on
antanut 700, 800, 900 euroa, alle 1 000 euroa kuukaudessa
miinus verot, eläkettä saavalle tämän
maan rakentajalle? Ei yhtään mitään,
ja tällä tulotasolla on sentään
noin puolet maan eläkkeensaajista. Tämän
tietää hallituskin, koska se ei suostu vastaamaan. Äsken
juuri kysyin asiaa ministereiltä, kumpikaan ministeri ei suostunut
asiaan vastaamaan.
Yhtä heikoilla ovat muutkin pienituloiset, niin yhden
kuin kahden huoltajan lapsiperheet. Työttömyyttä on
paljon, ja matti näkyy monen kukkarossa. Lapsilisän
korotuskin ohitti 80 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä.
Entä pätkätyöläiset,
pitkäaikaistyöttömät, opiskelijat?
Tavallinen suomalainen ei ole hallituksen toimista hyötynyt tai
juurikaan hyötynyt.
Hallitus kutsuu itseään mielellään
sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi. Pelkkää imagopintaa
ja sanahelinää, sillä hallitus on jatkuvasti
ollut heikentämässä pienituloisten asemaa.
Ne rippuset, joita olette pienituloisille antaneet, ovat murusia niiden
toimien rinnalla, joiden kautta rahaa on imetty takaisin ja imetty
myös niiltä, jotka eivät edes ole mitään
rippusia teiltä saaneet. Tässä muutama
esimerkki toimista.
Suomessa muutenkin jo korkeita sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuja korotettiin ja sidottiin maksuautomaattina toimivaan
indeksiin. Samalla luvattiin reilu ja tasapuolinen maksujärjestelmä,
mutta sitä ei ole luotu. Ruuan arvonlisäveroa
alennettiin, mutta tuota pikaa yleistä arvonlisäveroa
kiristettiin, eli lusikalla annettiin ja kauhalla vedettiin takaisin.
Lisäksi hallitus laskuttaa työnantajien kelamaksun
poiston tavallisten kuluttajien energiamaksuna, niin kuin Suomessa
asuminen ei muutenkin olisi jo kyllin kallista. Ja tätä kutsutaan
kannustavaksi verouudistukseksi. Kertokaa, miten ihmeessä tämä kannustaa
henkilöä, joka asuu kaukolämpötaloudessa.
Ei mitenkään. Tämä on silkkaa
rahastusta.
Ainoa johtopäätös maan tilanteesta
on se, että meillä on syventynyt julkisen talouden
kestävyysvaje ja tavallisen ihmisen talous tulee kiristymään.
Hallitus on epäonnistunut surkeasti. Tämä hallitus
ei ole ollut oikeudenmukainen, ei sosiaalisesti eikä muutenkaan,
ja tämä budjetti jatkaa hallituksen köyhyyttä ja
eriarvoisuutta syventävää linjaa.
Meillä SDP:llä on oma budjettivaihtoehto,
jolla haluamme tukea sosiaalista oikeudenmukaisuutta, oikeudenmukaista
veronmaksua, joka perustuu maksajan veronmaksukykyyn, työpaikkojen
syntymistä, jolla haluamme kitkeä nuorisotyöttömyyttä ja
estää nuorten syrjäytymistä,
jolla haluamme parantaa työhyvinvointia ja perusturvaa,
tavallisten työntekijöiden parempaa elämää sekä lapsiperheiden
ja eläkkeensaajien asemaa ja pärjäämistä.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Jyrki Katainen linjasi
tässä keskustelun aikana kaksi tämän
hallituksen suurinta saavutusta. Ensimmäinen on ydinvoima,
ja toinen on yliopistouudistus, näin valtiovarainministeri
Katainen sanoi.
Politiikalla on merkitystä. Nimittäin itse
katson, että tässä on kaksi hallituksen
suurinta mahalaskua. Ei lähdetty kestävän
energiapolitiikan suuntaan, ei panostettu työllistävään
kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, vaan lähdettiin rakentamaan
kallista menneisyyden ydinvoimaa vientiä varten.
Yliopistolakiuudistuksen tuhot näkyvät nyt ympäri
Suomea. Itse olen kiertänyt sivistysvaliokunnan jäsenenä kohta
lähes kymmenkunta eri yliopistoa ja korkeakoulua. Viesti
on joka paikassa sama: byrokratia on lisääntynyt,
aika opetukselta ja tutkimukselta on mennyt byrokratian pyörittämiseen,
rahan perässä juoksemiseen. Yliopistot ovat keskittyneet
hankkimaan ulkopuolista rahoitusta. Itä-Suomen yliopiston
ehkä jollain tavalla hämmästyttävin
esimerkki on se, kun suuren autoliikkeen Laakkosen omistaja ilmoitti,
että filosofiaa — sitä, joka on yliopistojen
peruskauraa — ei enää yliopistolla tarvita,
sen jälkeen antoi 100 000 euroa ulkopuolista rahoitusta,
ja filosofian laitos lakkautettiin. Oulun yliopistossa, jossa ensimmäinen
uuden yliopistolain mukainen hallitus perustettiin, ulkopuolinen enemmistö aloitti
välittömästi yt-neuvottelut, suuret ongelmat,
suuri tuska. Eli tässä on näitä hallituksen
onnistumisia.
Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän, että kokoomus
voi olla sitä mieltä, että ydinvoima
oli hieno asia. Ymmärrän, että kokoomuksen
mielestä — kun katsoo esimerkiksi Silminnäkijä-ohjelmaa,
jossa eduskunnan puhemies Niinistö nosteli maljoja Oulun
yliopistossa liike-elämän kanssa — se,
että tehdään bisnesyliopistot, on suuri
saavutus. Mutta miten se voi olla saavutus vihreiden näkökulmasta
tai keskustan, joka on puolustanut alueellisia yliopistoja? Onko
näissäkin asioissa, kahdessa suurimmassa saavutuksessa,
itse asiassa keskustaa ja vihreitä vedetty pahasti kölin
alta? Minun mielestäni on.
Arvoisa rouva puhemies! Isoin asia tässä budjetissa
on tullut esille jo tämän keskustelun aikana:
se, että köyhyys tulee lisääntymään
suomalaisessa yhteiskunnassa, eriarvoisuus kasvaa, tuloerot kasvavat.
Mistä tämä johtuu? Tämä johtuu
siitä, että meidän verotustamme on viety koko
ajan kohti tasaveroa. Tämä tasaveroa kohti vieminen
tarkoittaa sitä, että pienituloiset maksavat suhteessa
tuloihinsa enemmän veroa kuin isotuloiset. Toisaalta me
olemme murentaneet meidän veropohjaamme, jolla pidettäisiin
huolta hyvistä julkisista palveluista, yhdessä tuotetuista julkisista
palveluista, ja toisaalta hyvästä perusturvasta.
Pidetään huolta siitä, että nekin,
jotka joutuvat elämään toimeentulotuella
tai työmarkkinatuella, peruspäivärahalla,
saavat edes jollain tavalla säällisen elämän.
Arvoisa rouva puhemies! Kelamaksun poisto toi miljardin euron
aukon valtion budjettiin. Siitä noin 750 miljoonaa euroa
oli kultainen kädenojennus yrityksille. Silloin valtiovarainministeri
Katainen lupasi, että tätä kelamaksun
poistoa eivät tavalliset ihmiset maksa. Miten nyt on käynyt?
Energiaveron korotus esimerkiksi Helsingissä, jossa ihmiset
asuvat kaukolämmöllä — jota
tuotetaan maakaasulla — lämmitettävissä kerrostaloissa,
uhkaa käydä niin, että hiilen polttaminen
tulee maakaasun käyttöä halvemmaksi, ja
se tarkoittaa sitä, että lämmityskustannukset nousevat
20 prosentilla. Ei kaukolämmöllä lämmitettävässä kerrostalossa
asuva ihminen pysty omaan lämmitykseensä juurikaan
vaikuttamaan.
Arvonlisäveron korottaminen merkitsee suoraan työn
verottamista. Siinä verotetaan pieniä yrittäjiä,
jotka omalla työllään hankkivat sen lisäarvon.
Toisaalta se merkitsee sitä, että kaikkein pienituloisimmat
maksavat kaikkein eniten arvonlisäveroa.
Me esitämme meidän vaihtoehdossamme progressiivista
pääomaverotusta, osingot pitää saada
verolle, varallisuusvero on palautettava, ydinpolttoaineesta pitää maksaa
veroa. Tarvitaan myös transaktiovero, varainsiirtovero,
jolla pannaan finanssipeli kuriin. Nämä ovat esityksiä,
joilla me estämme Kataisen haikailemat leikkauslistat.
Näillä pidetään huolta, että meillä on tulevaisuudessa
riittävästi veropohjaa ja toisaalta verot kerätään
oikeudenmukaisesti tuloeroja kaventavasti. (Puhemies: 5 minuuttia!)
Arvoisa rouva puhemies! Hämmästyttävä fakta
on se, että 10 vuotta sitten ihmisten veroista kolmasosa
oli progressiivisia, tänä päivänä enää viidesosa.
Tämä kertoo sen, että veropolitiikka on
ollut epäoikeudenmukaista. Se pitää korjata tällä budjetilla,
ja tällä tavalla pitää kasvattaa
veropohjaa hyville julkisille palveluille, hyvälle perusturvalle.
Johanna Sumuvuori /vihr:
Arvoisa puhemies! Talousarvio ei ole vain lukuja ja menoeriä vaan
ennen kaikkea tulos niistä poliittisista valinnoista, joita
teemme hyvinvointipalvelujen, kestävän talouden
ja ympäristön puolesta. Vaikka kaikista budjeteista
tulee hamaan tulevaisuuteen saakka löytymään
myös paljon kritisoitavaa, on osattava nähdä myös
kokonaisuus ja suunta, johon haluamme kulkea.
Pidän ensi vuoden talousarvion kokonaisuutta hyvänä,
koska siinä näkyy selvästi vihreiden
kädenjälki. Hallituksen talousarvioesitys on tehty taloudellisesti
vaikeana aikana. Tässä tilanteessa ei ole aivan
helppo tehtävä parantaa hyvinvointipalveluita
ja työllisyyttä, kaventaa budjetin alijäämää ja
ohjata yhteiskuntaa ilmaston ja ympäristön kannalta
kestävämpään suuntaan. Nämä olosuhteet
huomioiden hallitus on minusta onnistunut aivan kohtuullisesti.
Arvoisa puhemies! Pidän yhteiskuntarauhaa yhtenä tärkeimmistä poliittisista
päämääristä. Se toteutuu,
kun pidämme huolta siitä, että yhteiskuntaa
rakennetaan heikoimpien ehdoilla. Se tarkoittaa myös, että emme
päästä hyvinvointieroja kasvamaan ja
tasoitamme lähtökohtia siten, ettei köyhyydestä tule
periytyvää. Pienimpien sosiaalietuuksien sitominen
indeksiin merkitsee vuoroveden suunnanmuutosta siinä kehityksessä,
jossa hyvinvointivaltio on hiljalleen rapautunut etuuksien jäädessä yhä kauemmaksi
elämisen kustannuksista. Tulonsiirtojen ostovoiman heikentyminen
on pysäytetty. Samoin hallitus on onnistunut vaikeasta
taloustilanteesta huolimatta nuorisotyöttömyyden
ehkäisemisessä tavalla, johon voi olla varsin
tyytyväinen. Hallituksen elvyttävä politiikka
on toiminut, ja avoimien työpaikkojen määrä on
kasvussa. Työtä sen eteen, että Suomeen
ei synny uutta laman sukupolvea, on kuitenkin jatkettava päättäväisesti.
Arvoisa puhemies! Erittäin iloinen olen luontopalveluille
kohdennetusta 3,6 miljoonan euron määrärahasta,
jolla kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden palvelut kyetään
turvaamaan. (Ed. Mustajärvi: Määräraha
vähenee!) Samoin lisää rahaa on löytynyt
ympäristötöihin, Itämeren suojeluun
ja Itämeren öljyntorjuntakapasiteetin parantamiseen.
Myös joukkoliikenteelle osoitetaan lisämäärärahaa.
Tuomioistuinten toimintamenoja lisätään,
ja talous- ja velkaneuvontaan kohdennetaan lisärahaa. Valtiovarainministeriön
leikkaukset järjestökenttään
on myös paikattu muun muassa rauhanjärjestöjen osalta.
Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan takia vaarassa ollut päihdeäitien
ensikotitoiminta turvataan 1,5 miljoonan euron panostuksella ja valtionosuuksilla.
Pakolaisten kuntakorvausten 10 prosentin korotus, kiintiöpakolaisten
kuntakorvausten jatkaminen ja maahanmuuttajien omien järjestöjen
lisätuki muodostavat kokonaisuuden, joka edistää ihmisten
kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäpanostus siviilikriisinhallintaan
on signaali halusta puuttua maailman kriiseihin jo ennen kuin ihmisille
tulee pakko paeta kodeistaan.
Sen sijaan toivon, että tämä on viimeinen
vuosi, kun Puolustusvoimien budjetti kasvaa. Monissa muissa Euroopan
maissa, joissa kamppaillaan kestävyysvajeen kanssa, on
pienennetty puolustusbudjetteja. Sen on oltava myös Suomen
ratkaisu tulevina vuosina. Puolustusvoimat on seuraavalla hallituskaudella
väistämättä perusteellisen uudistamisen
ja järkeistämisen tarpeessa muutenkin. On mietittävä tarkoituksenmukaisemmin,
mikä meitä uhkaa ja miten siihen varaudutaan.
Nykymuodossaan Puolustusvoimat ei toimi kustannustehokkaasti, ja
vihreiden mielestä puolustusta ylläpidetään
sen päätehtävien hoitamisen vuoksi eli
Suomen puolustamisen, kansainvälisen kriisinhallinnan ja
muita viranomaisia tukevien tehtävien vuoksi. Muut syyt
ovat toissijaisia.
Arvoisa puhemies! Uutta hyvää on tässä talouden
tilanteessa jakaa niukasti. Vuoden 2011 talousarvio on 8 miljardia
euroa alijäämäinen, ja valtionvelka kasvaa
ensi vuoden loppuun mennessä arviolta jo 84 miljardiin
euroon. Jatkossa valtion veropohjaa on vahvistettava, ja toimista on
päätettävä seuraavassa hallitusohjelmassa.
On parempi korottaa veroja kuin leikata palveluista. Ympäristöperusteista
verotusta on edelleen kehitettävä ja sen tuottoa
kasvatettava, samaan aikaan kuitenkin verotuksen progressiivisuudesta huolehtien.
Tämä edellyttää ympäristöverojen korotuksen
huomioimista pienituloisten tulonsiirroissa. Myös pääomaveroa
on korotettava, jotta verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu.
Vihreästä näkökulmasta verotuksen
rakenteen uudistaminen on vasta alussa. Kauaskatseista politiikkaa
on myös pitää huolta ihmisten työssäjaksamisesta
ja mahdollisuudesta sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämää.
Samoin on välttämätöntä edistää täysipainoista
opiskelua sitomalla myös opintotuki indeksiin ja tekemällä jatkossa päätöksiä,
jotka mahdollistavat täysipainoisen opintoihin keskittymisen.
Myös sosiaaliturvan rakenteet on uudistettava vastaamaan
työelämän todellisuutta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi pari sanaa kehitysyhteistyöstä.
Suomi ei ole edelleenkään saavuttanut kehitysavun
0,7:n prosentin tavoitetta, mutta yhtenä harvoista EU-maista
olemme kuitenkin pysyneet kasvu-uralla. Mielestäni on ehdottoman
tärkeää, että pidämme
tästä sitoumuksesta kiinni. Samalla on kiinnitettävä lisää huomiota
kehitysavun laatuun ja tehokkuuteen. YK:n vuosituhattavoitteet täyttivät
tänä syksynä kymmenen vuotta. Sitoumusten
mukaisesti meillä on enää viisi vuotta
aikaa saavuttaa asetetut tavoitteet äärimmäisen
köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö.
Thomas Blomqvist /r:
Värderade herr talman! Vi befinner oss nu i en situation
då vi kan konstatera att Finland under den här
regeringen rätt väl har klarat av de stora utmaningar
som den globala ekonomiska krisen medförde. I Finland förutspås
vi nu igen kunna se fram emot en tid av tillväxt. Därmed
inte sagt att tiden av osäkerhet är förbi. Även
om världsekonomin håller på att återhämta
sig är tillväxten sårbar. Inte minst
händelserna på Irland visar på hur oberäknelig
utvecklingen är.
Herra puhemies! Tämän huomioon ottaen valtion
vuoden 2011 talousarvio muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden. Painopisteen
oltua elvyttävissä toimenpiteissä siirrymme
nyt asteittain tiukempaan politiikkaan saadaksemme velkataakan kumuloitumisen
kuriin. Pidän erityisen tärkeänä,
että huolehdimme nyt julkisen talouden tasapainoon saattamisesta.
Vaikka tänä vuonna lainaamme noin 5 miljardia
euroa viimevuotista vähemmän, on huolestuttavaa,
että Suomen velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa.
Meidän on nyt mahdollisimman nopeasti hoidettava kestävyysvaje.
Hyviin asioihin kuuluu sen sijaan työllisyystilanteen
parantuminen, ja erityisen ilahduttavaa on nuorisotyöttömyyden
pieneneminen. Tämä on yhtenä perusedellytyksenä myönteiselle
talouskasvulle.
Under recessionen gällde det att stimulera ekonomin
för att främja sysselsättningen och trygga
välfärden. Även nu, trots att vi måste minska
på statens utgifter, gäller det att investera klokt.
En sådan investering är alla de sociala stöd som
från och med nästa år indexbinds. Det
som tyvärr saknas är studiestödet, som
måste få en positiv lösning under nästa
riksdagsperiod. Garantipensionen i sin tur kommer att underlätta
vardagen för många pensionärer.
Angående reformerna inom social- och hälsovården
vill jag ännu påpeka att även om det är mycket
bra att den här regering introducerar flera förändringar,
som alla är välkomna förbättringar,
bör man se till att kommunerna verkligen har kapacitet
och resurser att implementera de här reformerna. Speciellt
den nya hälso- och sjukvårdslagen är
efterlängtad. Förhoppningsvis ger den verktyg
för att förbättra effektiviteten, få bort överlappningar
mellan special- och primärsjukvård och på så sätt
kan dämpa kostnadsökningen och samtidigt förbättra
servicen för medborgarna.
Det är i och för sig positivt att det redan
nu i budgeten ingår en höjning på drygt
21 miljoner euro, alltså från regeringens förslag,
för att bekosta utvecklingen av social- och hälsovården, men
det finns skäl att noggrant följa med om den här
summan är tillräcklig.
Pystyäksemme rahoittamaan kaikki tarpeelliset uudistukset
kansainvälisen kilpailukykymme on oltava hyvä.
Tämän saavuttamiseksi meidän on panostettava
tutkimukseen, kehitystoimintaan, innovaatioihin ja yrittäjyyteen.
Laadukas koulutus alkaen perusopetuksesta peruskouluissa on perustava
edellytys.
Arvoisa puhemies! Toinen alue, jolla kannattaa tehdä investointeja,
on liikenneverkosto. Oli hyvä, että eduskunta
päätti korottaa perustienpidon määrärahaa
vajaalla 10 miljoonalla eurolla. Nämä vajaat 10
miljoonaa euroa ovat hyvin tarpeellisia. Valitettavasti tällä sektorilla
on edelleenkin suuri vaje, joka käy ajan myötä yhä ongelmallisemmaksi.
Tie-, rautatie- ja vesiliikenteellä on ratkaiseva merkitys
sille, että ihmiset pystyvät elämään
ja asumaan haja-asutusalueilla ja saaristossa.
Kuten ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa
todettiin, seuraavan hallituksen tulee laatia ohjelma maamme liikenneinfrastruktuurin
ylläpitämiseksi. Meidän on ajateltava
pitkällä tähtäimellä,
jotta pystyisimme hoitamaan useiden vuosien liian alhaisesta rahoituksesta johtuneet
ongelmat.
Glesbygden är inte enbart beroende av ett fungerande
vägnät, i en lika avgörande ställning är
tillgången till en snabb och fungerande bredbandsuppkoppling.
Med tanke på hur avgörande tillgången
till bredband är för att landsbygden ska hållas
levande, måste vi vara beredda att investera tillräckliga
resurser i bredbandsprogrammet. Vi måste se till att det
optiska fibernätet dras ut till alla hushåll och
att vi kan garantera att installationskostnaderna inte blir oskäligt
höga för kunderna.
Lopuksi puhuessani maaseudun erityistarpeista haluan todeta,
että puhun myös osassa Uuttamaata olevista tarpeista.
Uusimaa on nimittäin edelleen kovin heterogeeninen alue,
vaikka pelkäänkin, että Uudenmaan maakunta
liitetään monissa tapauksissa niin vahvasti Helsingin
seutuun, että maakunnan läntiset ja itäiset
osat unohdetaan.
Herr talman! Min mening med det här är inte att
ställa huvudstadsregionen mot den nyländska landsbygden.
En stark metropol ger nytta åt hela landskapet, men också småstäder
och byar ger mervärde åt regionen. Och de här
områdena får inte glömmas bort när
resurser tilldelas landskapet.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Kuluva vuosi on ollut julkisen sektorin talouden
kannalta jälleen hyvin haastava, kun menot kasvavat nopeammin
kuin tulot ja vajeet paikataan ottamalla uutta velkaa. Sama kehitys näyttää jatkuvan
myös vuonna 2011, kun valtio ja useat kunnat joutuvat kattamaan
taloutensa alijäämiä ottamalla lisävelkaa.
On harmillista, että julkisen talouden ongelmiin ei ole
puututtu aikaisemmin. On harmillista, että samanaikaisesti
valtio on ottanut niskoilleen myös muiden maiden talousongelmia
ja velkaongelmia. Ensiksi tuli Kreikka mukaan ja sitten Irlanti,
ja ties mitä on vielä tulossa.
Moni velkarahalla toteutettu investointi olisi hyvin voinut
jäädä odottamaan aikoja parempia. Olisi
voitu pohtia myös vaihtoehtoisia ja halvempia toteuttamistapoja
ja ratkaisuja. Esimerkiksi eduskunnan peruskorjaushanke olisi mahdollisesti
voinut olla sellainen hanke, joka ei olisi ollut tällä hetkellä aivan
pakollinen, kiireellinen ja toteuttamisjärjestyksessä siinä kärjessä.
Ehkä olisi pitänyt kuitenkin odottaa, (Ed. Pulliainen: Että talo
hajoaa lopullisesti?) kun ajatellaan, että tämäkin
hanke maksaa noin 200 miljoonaa euroa. — Ehkä olisi
voitu odottaa viisi vuotta, ed. Pulliainen.
Julkisen sektorin uusiin toimitiloihin on uponnut siis valtavia
määriä rahaa, on ne sitten toteutettu
omiin taseisiin tai hankittu vuokraamalla ulkopuolisilta kiinteistösijoittajilta.
Kun vuokratiloista joudutaan maksamaan markkinahintaisia pääoma-
ja käyttövuokria kiinteistöjen omistajille,
joudutaan hallinnon sisällä usein pysyttelemään
talousarvioiden raamien sisällä, jolloin toimitilojen
kustannuksia joudutaan rahoittamaan tinkimällä muista
kuluista. Esimerkiksi palkkamäärärahoista
on leikattava ja on supistettava henkilökunnan määrää.
Muotisanoiksi on noussut kiinteistöjen elinkaarimallit,
joissa vuokrasopimukset tehdään jopa 40 vuoden
ajaksi. Tämä kehitys on suorastaan pelottavaa
veronmaksajan ja kansalaisen näkökulmasta, että sidotaan
tulevien päättäjien kädet 40
vuodeksi erilaisilla vuokrasopimuksilla, joihin on sidottu myös
palveluja, joita ostetaan yksityiseltä sektorilta.
Arvoisa puhemies! Kun valtion tuottavuusohjelmaa jatketaan edelleen
väkisin, vaikka virastoissa työt eivät
kuitenkaan vähene, aiheuttavat henkilöstökulujen
supistamiset suuria ongelmia, kun asiakirjapinot pitäisi
saada esimerkiksi tuomioistuimissa nykyistä nopeammalla
tahdilla eteenpäin.
Poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten määrärahat
olisikin turvattava nykyistä paremmin, jotta emme jatkuvasti
saisi uusia huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta siitä,
kuinka asioiden käsittelyajat vaarantavat Suomen kansalaisten
oikeuksien toteutumista. Mutta kuinka toimii hallitus? Se urakoi
jatkuvasti uutta lainsäädäntöä,
joka tuo lukuisia uusia lisätehtäviä ja
velvollisuuksia viranomaisille, kuten esimerkiksi poliisille, syyttäjälaitokselle
ja tuomioistuinlaitokselle.
Arvoisa puhemies! Viime aikoina on puhuttu paljon siitä,
kuinka kansa jakautuu kahtia: köyhiin ja pienituloisiin
sekä niihin, jotka vaurastuvat ja joilla elämä sujuu
todella hyvin.
Osallistuin viime viikonloppuna useamman tahon järjestämään
tilaisuuteen, jonka aiheena oli "Kuka kuuntelee köyhää?".
Olen tyytyväinen, että tilaisuus herätti
kiinnostusta ja monet osallistuivat näihin köyhyyskeskusteluihin.
On tärkeää, että tähän
yhteiskuntamme keskeiseen ongelmaan on havahduttu ja että siitä puhutaan
ja toivottavasti etsitään myös ratkaisuja,
kun päätetään valtion ja kuntien
talousarvioiden määrärahojen jakamisesta
erilaisiin kohteisiin.
On selkeä arvovalinta, annetaanko taloudellista tukea
köyhälle yksinhuoltajalle vai tuetaanko esimerkiksi
golfinpeluuta ja veneilijöiden harrastuksia huomattavilla
yhteiskunnan maksamilla tukiaisilla. Nämä vaihtoehdot
ja arvovalinnat on reilusti ja samanaikaisesti nostettava keskusteluihin,
viimeistään nyt, kun tähän kaikkeen
meillä ei kerta kaikkiaan ole enää varaa.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2011 talousarvio on rakennettu
säilyttäväksi. Jos siinä olisi
toimittu niin kuin perussuomalaiset edellyttävät,
olisi tietenkin leikattu tai supistettu talousarvioraamia useammalla
miljardilla eurolla, ja sen seurauksena olisi entistä vähempi
jaettavaa ja entistä enempi myöskin työttömiä.
Investointien siirtotoivomus tilanteessa, jossa on suuri työttömyys,
on aika erikoinen, koska jokainen siirretty investointi jättää myöskin
työntekijänsä ilman töitä.
Tämä Eduskuntatalon peruskorjaus on siinä mielessä esimerkillinen
ratkaisu, ainakin noin suomalaisen työmiehen näkökulmasta.
Täällähän tietääkseni
on tarve turvaluokitukseen, ja silloin se myöskin tarkoittaa
sitä, että täällä ei
harmaata taloutta päästä viljelemään.
Kaiken kaikkiaan tietenkin voidaan aina kysyä, onko tarpeellista
tehdä jotain, mutta parlamentti tarvitsee omat tilansa
ja toimintaympäristönsä. Tämä talo
on rakennettu 1930-luvun tietämissä varsin hyvin,
mutta ajan hammas siihenkin oman jälkensä jättää.
Tässä talousarviossa on 50 miljardin loppusumma,
johon tulee 8,3 miljardia velkaa, elikkä se edellyttää hyvää uskoa
tulevaisuuteen, kun näin voidaan toimia. Ensi vuoden lopulla
valtionvelan arvioidaan olevan noin 85 miljardia. Sitten, kun siihen
lisätään nämä euroalueen
takausvastuut, päästään jo hyvin
lähelle 100:aa miljardia. Ei nyt aivan, mutta hyvin lähelle.
Velka sinänsä ei varmasti ole ongelma, jos meillä on
yhteiskunnassa dynamiikkaa ja toimivuutta ja korkotaso pysyy matalana.
Mutta rohkenen epäillä, että euroalueella
oleva trombi, joka pyörittää valtiontalouksia,
johtaa siihen, että korkokanta myöskin näissä,
ei vielä kriisiytyneissä maissa tulee merkittävästi
nousemaan. Kysyn: miksi joku muu saa huomattavasti halvemmalla rahaa,
kun muiden valtioiden takaamat valtiot maksavat omista lainoistaan
noin 6:n prosentin vuotuista korkoa? Tämä vaan
antaa viestiä siitä, että kyllä meilläkin
korkotaso tulee nousemaan.
Tänään on paljon puhuttu jaettavasta:
ei ole rahaa annettu sinne eikä ole annettu tänne.
Mutta hyvin vähän on puhuttu Suomen kilpailukyvystä ja
siitä tarpeesta, joka meillä on. Elikkä Suomeen
pitäisi ja pitää synnyttää 150 000
uutta työpaikkaa, jotta meidän työllisyysasteemme
nousee niin hyväksi, että me voimme säilyttää tämän hyvinvointiyhteiskunnan.
Hyvinvointiyhteiskunta elää toimeliaisuudesta,
ja todella se toimeliaisuus syntyy kilpailukyvystä.
Me olemme Nokian jälkeen jääneet
vähän tuleen makaamaan. Meiltä on hävinnyt
kyky luoda uutta. Uskoimme, että bioenergiasta tulee uusi teollinen
vallankumous. Nyt näyttää kuitenkin siltä,
että se aika on jo sivuutettu, kiinalaiset ovat senkin
asian ottaneet haltuunsa.
Valtion tuottavuusohjelma on tavoitteeltaan hyvä, joskaan
se ei ole yltänyt siihen, mitkä olivat sen parhaat
tavoitteet: poikkihallinnollista tarkastelua, eri ministeriöiden
välistä yhteistyötä ja sitä kautta
tehokkuuden hakemista. Nyt siitä on tullut kategorinen
tavoitteellinen väenvähentämisohjelma,
joka ei välttämättä toimi positiivisesti.
Palaan näihin hallinnonalakohtaisiin asioihin sitten seuraavissa
puheenvuoroissani.
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Salo totesi, jaettavaa ei
nyt todellakaan ole. Teemme budjettia tilanteessa, jossa elämme
toivottavasti taakse jäävän taantuman aikaa
ja meidän haasteemme ovat ihan jotakin muuta kuin että mitä jaetaan.
On sitä paitsi erittäin hyvä, että viimeistenkin
vuosien aikana ne ehdotukset, jotka ovat lisänneet valtion
pysyviä menoja, eivät ole saaneet enemmistöä eduskunnassa,
koska voisi väittää, että se
tie, joka lepsummin suhtautui valtion menojen lisäyksiin, olisi
ollut meillekin Kreikan tie tai Portugalin tie. Erinomainen asia
on, että emme ole sitä tietä valinneet.
Tämä budjetti annetaan tilanteessa, jossa
maailmantalous kasvaa huippulukemissa, mutta Euroopan alueella taas
on samaan aikaan edelleen suurta epävarmuutta. Maailmantalouden
kasvu näkyy vientivetoisessa Suomessa hyvin positiivisena:
tilauskirjat täyttyvät yrityksissä, ja
työllisyys paranee, pörssikurssit nousevat, ja
kaiken kaikkiaan on markkinoilla hyvä tunnelma. Elvytyslinja
on onnistunut. Kotimarkkinat ovat vetäneet pahimman taantuman
ajan taloutta eteenpäin, mutta meillä on kuitenkin
edessä kaksi erittäin suurta haastetta. Ne ovat
Eurooppa ja toisaalta oman kansantaloutemme velkaantuminen.
Euroopan osalta taitaa nyt olla käynnissä rauhallinen
hetki, mutta riskit ongelmien jatkumiselle ja eskaloitumiselle ovat
edelleen erittäin suuria. Me emme todella voi tuudittautua
siihen, että kriisi olisi nyt jollakin tavalla ohi.
Paljon on ilmeisesti kiinni siitä, miten maat — Portugali,
Espanja, Italia ja muutkin Euroopan maat — pystyvät
tasapainottamaan talouttaan ja miten ne pystyvät esittelemään
uskottavan ohjelman siihen, että talous saatetaan kestävälle
uralle. Tämä jos mikä osoittaa sen, ja
jälleen kerran, että meidän valitsemamme
politiikka, joka on lähtenyt siitä, että kansantalous
pidetään kunnossa ja julkisen talouden velkaantuminen
kurissa, on ollut oikeaa.
Nytkin, kun orastava kasvu maailmalla ja Suomessa on alkanut,
olemme tilanteessa, jossa meidän on saatava velkaantuminen
katkeamaan ja pystyttävä kääntämään
talous pikemminkin velan takaisinmaksuun.
Tässä suhteessa on erittäin hyvä,
että keskustelu tasapainottamisesta on vihdoinkin avattu
ja että erilaisista vaihtoehdoista päästään
vielä hyvissä ajoin ennen vaalitaistoja käymään
hyvää keskustelua ja punnitsemaan meille Suomeen parhaiten
näistä vaihtoehdoista sopivat ratkaisut.
Se, että me olemme nyt taantuman aikana pystyneet velkaantumaan
ja saaneet rahaa halvalla, on johtunut nimenomaan hyvästä talouspolitiikasta,
ja hyvään talouspolitiikkaan kuuluu se, että kun
ajat paranevat, silloin velat maksetaan pois.
Meillä on todellakin erilaisia vaihtoehtoja valtiontalouden
tasapainottamiseen ja haluaisin nostaa niistä nyt muutamia
esille.
Ensinnäkin talouden kasvu on tietenkin paras ja kivuttomin
lääke valtiontalouden tasapainottamiseen, julkisen
talouden tasapainottamiseen. Aktiivisuus, työnteko, yrittäminen
luovat työtä ja työpaikkoja, ja se taas
tuo mukanaan verotuloja. Tämän vuoksi kasvun ylläpitämiseksi
meidän tulee panostaa yliopistoihin, korkeakouluihin, sivistykseen,
innovaatiopolitiikkaan jne. Toisaalta meidän pitää kannustaa
yrittämään ja työntekoon tekemällä tulevaisuudessa
muun muassa järkeviä ratkaisuja yritysverotuksen
suhteen.
Kolmantena asiana meidän on kiinnitettävä huomiota
erityisesti julkisen sektorin tuottavuuden kasvuun ja siellä varmasti
valtionhallinnon ja erityisesti kuntahallinnon byrokratian karsimiseen
ja vaikkapa kuntarakenteen radikaalimpaankin uudistamiseen.
Neljäs elementti, joka ei ole leikkaus vaan on sen
lievempi versio, on menokuri. Meillä on varmasti Suomessa
paljon sellaisia toimintoja ja pitkään jatkuneita
instituutioita ja tapoja toimia, jotka eivät välttämättä tämän
päivän Suomessa enää ole välttämättömiä.
Siksi suosittelisin tiukkaa menokuria läpi koko julkisen
hallinnon, jottei sitäkin kautta, ennen kuin vasta viimeisenä keinona,
jouduta tarttumaan veronkorotuksiin, tai pahempana, leikkauksiin.
Eli menokuri on pehmeämpi ja järkevämpi,
maalaisjärkinen vaihtoehto leikkauksille.
Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi todeta, että tässäkin
budjetissa on hyviä täsmäpanostuksia kasvuun
ja työllisyyteen. Yhtenä merkittävimmistä ovat
panostukset meriteollisuuteen ja koko tämän suuren
rakennemuutosalan auttamiseen. Nämä toimet näkyvät
jo nyt tilauskannan elpymisenä ja orastavana uskona paremmasta
tulevaisuudesta.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomen talouden elpyminen taantumasta käynnistyi
loppukeväästä tänä vuonna.
Suomen viennin vauhdittajina ovat toimineet perinteiset teollisuudenalat:
metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus.
Aasian kehittyvien maiden merkitys Suomen viennille onkin kasvanut
taantuma-aikana. Vuoden puolenvälin jälkeen tuotannon
kehitys on kuitenkin tasaantunut vientikysynnän kasvun
hidastumisen myötä.
Suomen julkisen talouden tilanne on parantunut kuluvan vuoden
aikana verotulojen ja eläkerahastojen tuottojen alettua
kasvaa. Välillisen verotuksen tuotot ovat lisääntyneet
viime vuotta suuremmiksi. Julkisen talouden alijäämä ei
kuitenkaan ole supistunut merkittävästi. Valtiontalouden
alijäämä kasvoi alkuvuoden mutta on kuitenkin
lähtenyt hitaasti supistumaan kesän jälkeen.
Ensi vuoden loppuun mennessä valtionvelan arvioidaan kasvavan
84 miljardiin euroon. Hallitus ei ole uskaltanut reagoida lähestyvien vaalien
vuoksi tähän valtionvelan voimakkaaseen kasvuun.
Työmarkkinoilla käänne parempaan
tapahtui vuodenvaihteessa 2009—2010. Tämän
jälkeen työttömyysaste on laskenut eikä pelättyä kasvua ole
tapahtunut, mikä on tietysti hyvä asia. Toki, niin
kuin monesti tässä salissa on puhuttu, nuorisotyöttömyys
on erittäin rajusti kasvanut. Lokakuussa kausivaihtelusta
puhdistettu työttömyysasteen trendi oli 8 prosenttia.
Työllisten ja avointen työpaikkojen määrä on
kasvanut tammi—lokakuussa. Työttömyyden
laskusta huolimatta työllisyys ei ole lisääntynyt
yhtä nopeasti. Suurten ikäluokkien poistuminen
työelämästä näkyy varmasti
pikkuhiljaa myös tarjonnan supistumisena.
Arvoisa puhemies! Kun tässä 5 minuutissa aikaa
tosiaan ei ole kovin paljon käytettävissä,
vain 5 minuuttia, niin ihan muutama sana radanpidon määrärahoista.
Eli kun kuluvan vuoden taso on näissä radanpidon
rahoissa jotain 130—140 miljoonaa, niin se on selvä,
että tällöin korvausinvestointeihin ei
ole ollut riittävästi varaa ja rataverkko on edelleen
huonontunut. Ja kun otetaan huomioon rahan arvon muutokset, niin
nyt tulevana vuonna, kun rahaa on budjetissa runsaat 110 miljoonaa,
on pudottu noin puoleen 1990-luvun lopun tasosta. Tätä myöten
koko ajan rataverkon kunto huononee, liikennerajoitukset ja häiriöt
lisääntyvät, ja kaikki ei ole tämän
sään syytä, niin kuin nytkin on valtavasti
lumisateita ollut. Muun muassa routavauriot ovat lisääntyneet
voimakkaasti, ja sekin vaikuttaa sitten ju-nien täsmälliseen
kulkuun. Ja kun edellä viittasin näihin korvausinvestointeihin
ja niitten laiminlyönteihin, niin toki tämä on
myös työllisyyskysymys.
Vielä joukkoliikenneasioista pikkasen, joukkoliikenteen
ostoista. Suurien kaupunkien joukkoliikenteeseen osoitetaan lisää rahaa,
mutta kun tarkastellaan alueellisia ja paikallisia liikenteenostoja,
niin tulevana vuonna edelleen niitä vähennetään
800 000 euroa ja tämä tietää vaikeuksia
sitten näille harvaan asutuille paikkakunnille. Olen jo
aiemmin todennut, että muun muassa tänä vuonna
omalla paikkakunnallani nämä kunnan sitoumukset
kasvoivat neljänneksen eli 250 000 euroa ja juuri
koulukuljetusten vuoksi. Täällä mietinnössähän
viitataan siihen, että pitäisi entistä joustavammin
tavallaan pystyä eri kuljetusmuotoja käyttämään,
ja toki omallakin paikkakunnallani kaikkia keinoja on käytetty
hyväksi. Yhteiskunnan kustantamia kuljetuksia kun ajatellaan,
niin niihin pitäisi saada joustavuutta ja mahdollisuus
myös kuljetusten yhdistämiseen. Näin
se on, mutta se tie on kuljettu lähes loppuun, ja tosiaan
tarvittaisiin ehdottomasti myös lisämäärärahoja.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti on elvytysajanjakson
runsaaseen velanottoon perustuva ahertamisen tulos ja sellaisenaan
kehnohko malli millekään tulevalle hallitukselle.
Merkittävät veropoliittiset ratkaisut on siirretty
ensi kevään hallitusneuvotteluihin, mitä on
pidettävä tarkoituksenmukaisena valintana. Seuraavan
4—5 kuukauden aikana käynee nimittäin
ilmi, mikä rooli ja merkitys Euroopan talous- ja rahaliitolla
ja eurolla on jatkossa oleva. Tilanne ei ole helppo.
Talous- ja rahaliittoon lähdettiin liiaksi soitellen
sotahan -mentaliteetilla. Jo 1990-luvun alkupuoliskolla monet potentiaaliset
jäsenvaltiot olivat sellaisessa taloudellisessa ja budjettipoliittisessa
tilassa, ettei niistä olisi ollut ecu-valtioiksi. Arvioijat
näyttivät täydellisesti sulkeneen silmänsä talouden
vakiotunnusluvuilta. Jos julkisuudessa olleita lukuja oli kaunisteltu,
niin näin aikaan saatuja virheellisyyksiä ei sitten
noteerattu. Ecusta euroksi muuttunut hanke oli rakenteeltaan ratkaisevalla
tavalla puutteellinen. Yhteinen rahapolitiikka olisi vaatinut onnistuakseen yhteistä
talouspolitiikkaa.
Tämä puolestaan olisi edellyttänyt liittovaltiorakennetta,
johon Eurooppa ei silloin ollut valmis eikä ole sitä tänäkään päivänä.
Nyt jäsenvaltiot ovat voineet pelata yhdessä pankkilaitostensa
kanssa, jääkiekkotermiä käyttääkseni,
omaa peliään.
Asunto- ja muilla lainamarkkinoilla pelanneita pankkeja on tuettu
ja sitten näin muodostuneet kuluerät ujutettu
alijäämiin. Näin kerrotaan muun muassa
Irlannin menetelleen. Pelureita ovat siis olleet pankkiirien ohella
eräät eurovaltioiden talous- ja valtiovarainministeriöt.
Oma, julkisessa keskustelussa vaiettu roolinsa on ollut massiivisella
pimeän talouden sijoitusvarallisuudella. Kaksi vuotta sitten
puhuttiin vielä Ranskan presidentin mielipidejohtajuudella
veroparatiisien kuriin saamisesta, ja nyt ne saavat huseerata aivan
vapaasti.
Finanssivalvonta on yleisellä eurooppalaisella ja Suomen
tasolla lähinnä vitsi. Esimerkiksi sopii niinkin
yksinkertainen asia kuin sisäpiirin tiedon väärinkäyttö.
Neljässä jäsenmaassa sakkomaksimi
on 200 000, 12 jäsenmaassa miljoona euroa tai
sitä enemmän. Suomessa seurausmaksun katto kuuluu
tietenkin edelliseen kategoriaan. Seuraamusmaksua ei muuten
ole kertaakaan langetettu, ei muuten ole Oecd:n tietojenvaihtosopimuksen
mukaan pyydetty ensimmäistäkään
verotietoa epäillyssä veronkiertotapauksessa.
Saattaa hyvinkin olla, että sisä-piiritietoa on
väärinkäytetty ja kierretty verojen maksua.
Sisäpiiritiedon väärinkäyttötapaukset on
saatava markkinaoikeuden ratkaistavaksi täällä koti-Suomessa.
Tarkastusvaliokunnan teetättämä tutkimus harmaasta
taloudesta sai tylyn palautteen valtiovarainministeriön
ja Verohallinnon korkealta johdolta. Koettuun asetteeseen ei ole
kerta kaikkiaan varaa. Kun tulevalta hallitukselta edellytetään
valmiutta yhteisvaikutukseltaan 10 miljardin euron menoleikkauksiin
ja tulonlisäyksiin, on perustavaa laatua olevana taustatoimenpiteenä kaikkinainen
keinottelu ja veronkierto lopetettava. 4—5 miljardia euroa
lisätuloja budjettivajeen käyttöön
on houkutteleva tarjous, kun se tarkoittaa vain eduskunnan tekemien
päätösten mukaan toimimista. Valtiovarainministeriö on
ilmoittanut syynäävänsä menoerien
tarpeellisuuden. Olisi reilua tasapuolisen vaikutuksen ai-kaansaamiseksi
toteuttaa se niin sanottuna nollabudjetointina, joka sisältää nämä syynäykset
momenttikohtaisesti. Sopivaa on, että vuoden 2013 budjetti
rakennetaan tämän prosessin tuloksena ja näin
menetellään sitten kerran vaalikaudessa siitä eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Nollabudjetointikäytäntö on
siinäkin mielessä tarpeellinen, että euro
voi itsensä lopettaen ajaa karille.
Sari Palm /kd:
Arvoisa puhemies! Budjetti 2011 on laadittu sekä kasvulle
että kasvavalle velalle. Kun osa euromaista kärsi
velkakriisistä, eurooppalaista kasvunäkyä olisi
tullut arvioida realistisemmin. Mikä on eurooppalainen
kasvu jatkossa, mikä Suomen todellisuus? Nyt kulutus ja kasvu
perustuvat optimismiin. Kansakunnan tulevaisuus tulee rakentaa kuitenkin
realismiin.
Tällä vaalikaudella on voitu todeta, että kevenevät
verot ovat kivoja. Vastuullisuus veropolitiikassa on kuitenkin muuta
kuin keveyttä. Kd:n vaihtoehtobudjetissa esittämät
uudet maksut, esimerkiksi pörssivero ja lyhytaikaiseen
omistamiseen kohdistuvan myyntivoittoveron kiristäminen,
jakavat veronmaksuvastuuta laajemmille harteille.
Yleiskeskustelun mausteeksi nostan esiin pari yksilöidympää kipukohtaa,
itselleni tärkeitä.
Vaalien 2007 aikaan kaikki sarisairaanhoitajat puhuivat vanhustenhoidon
laadusta ja riittävyydestä — tai riittämättömyydestä — ja
omaishoidosta. Tekoja uupuu. Kd:n vaihtoehtobudjetti kantaa vastuuta
korjausresurssista. Esitämme sekä talousresurssia
että vanhustenhoitolakia.
Perusväylänpitotaso ei pysy haasteiden vauhdissa.
Nousevissa kustannuspaineissa suorituskyky hyytyy. Ajanmukainen
ja turvallinen väylästö on sekä elinkeinoelämän
että kansalaisten arjen edellytys.
Lasten pahoinvoinnin reuna-alueilla ennakoivaan työhön
on viisasta panostaa riittävästi. Tässä ajassa
erityisesti lapsiperheiden kotipalvelua tulee kehittää voimalla.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Keskeinen syy hyvinvointivaltion ja kansalaisten
peruspalvelujen alasajoon on Lipposen ja Vanhasen hallitusten jo
parinkymmenen vuoden ajan harjoittama menokehyspolitiikka. Varoja
ei ole ohjattu eikä myöskään
lähivuosina ohjata kansalaisten peruspalvelujen ja perusturvan parantamiseen,
pikemminkin päinvastoin. Ansiokehitykseen nähden
kansalaisten perusturvan — peruspäiväraha,
työmarkkinatuki, kansaneläke, sairauspäiväraha,
kotihoidon tuet, lapsilisät, toimeentulotuet — taso
on heikentynyt keskimäärin kolmasosalla tuona
aikana.
Perussuomalaiset esittävät riittämättömään perusturvaan
tasokorotusta. Maan hallitukset ovat tarkoituksella kasvattaneet
voimakkaasti kansalaisten eriarvoisuutta ja tuloeroja muun muassa
aiheuttamalla kunnallisveron nostotarpeen, keventämällä tuloverotusta
ja poistamalla varallisuusveron sekä nostamalla kiinteistö-
ja erilaisia välillisiä veroja ja maksuja. Verotusta tulee
ensi vuoden budjetissa uudistaa niin, että otetaan huomioon
kansalaisten veronmaksukyky — verot maksukyvyn mukaan — sekä yhdenvertaisuus
myös pääoma- ja ansiotuloverotuksen kesken.
Harjoitetun politiikan seurauksena köyhien määrä on
uusien arviointiperusteiden mukaan jo yli 900 000 henkeä,
joista lapsia parisataatuhatta eli moninkertainen määrä vuoteen 1990
verrattuna.
Kuntarahoitus ja kuntien tarjoamat peruspalvelut ovat Suomessa
pahasti kriisiytymässä. Kuntien toimintamenot
kasvavat nyt viiden vuoden aikana arvion mukaan jopa kaksi kertaa enemmän
kuin verotulot ja valtionosuudet. Kuntien talousongelmat johtuvat
merkittävästi valtion harjoittamasta politiikasta.
Valtio on parinkymmenen vuoden ajan lisännyt kuntien tehtäviä ja
samaan aikaan vähentänyt kuntien peruspalvelujen
rahoitusosuutta miljardeja euroja. Kansalaiset ovat enenevässä määrin
eriarvoisessa asemassa maan eri osissa.
Ensi vuoden budjetti on tyly pienituloisille, vanhuksille, veteraaneille,
lapsiperheille, yksinhuoltajille, omaishoitajille, vammaisille ja
sairaille. Tällaista kehitystä perussuomalaiset
eivät voi — eikä tätä saa — hyväksyä.
Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää, että seuraavan
hallituksen toimesta eri toimenpiteiden avulla köy-hien
määrä on vaalikaudella saatu pudotettua
alle puoleen. Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin
tarvitaan yli 5 prosentin vuosittainen kasvu palvelutason turvaamiseksi.
Budjetti heikentää terveyspalvelujen tasoa
ja saatavuutta. Yksinomaan vanhuspalvelujen turvaamiseen tarvitaan
heti tuhansia uusia työntekijöitä. Hoitajien
työtä tehostamalla ei terveyspalveluja enää voi
parantaa. Jo nyt meillä on sataa vanhusta kohden puolet
vähemmän henkilökuntaa kuin Norjassa.
Arvion mukaan 15 vuoden aikana tulisi saada 150 000 uutta
terveysalan ammattilaista turvaamaan terveyspalveluja ja korvaamaan
eläkkeelle lähteviä. Terveyspalvelujen taso
tulee ensi ja tulevina vuosina turvata.
Jättityöttömyys on Suomen jättiongelma.
Ottaen lomautetut ja tukitoimenpiteiden varassa olevat mukaan lukuun
on laaja-alaisen työttömyyden piirissä Suomessa
lähes 400 000 henkeä. Maan hallituksen
keskeinen huolenaihe on kuitenkin toimet ulkomaisen työvoiman
saamiseksi ja työssä olevien työurien
pidentämiseksi. Työttömyyden kirot koskettavat
suoraan lähes miljoonaa perheenjäsentä.
Huolestuttavaa on myös nuorten työttömien
määrän kasvu. Joka neljäs nuori
ei saa työtä.
Työllisyyden hoito on parasta talouspolitiikkaa, minkä hallitus
on budjetissaan täysin unohtanut. Hallitus suorastaan vähentää työttömyysturvan
rahoitusta. Täysin päinvastoin kuin hallitus perussuomalaiset
esittävät panostamista kymmenientuhansien ihmisten
työllistämiseksi ensi vuonna. Täytyy
muistaa, että valtaosa työllistämiseen
tarvittavista rahoista saadaan takaisin säästöinä asumistuki-,
toimeentulotuki- ja muista sosiaali- ja työttömyysmenoista
sekä lisääntyvistä kuntien ja
valtion tuloista kuten tulo- ja arvonlisäveroista.
Pienyrittäjyyttä, jopa yhden kahden hengen yrityksiä,
on tuettava byrokratiaa vähentämällä ja
työantajien rasitteita helpottamalla. Nuorta ei saa päästää syrjäytymään:
syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle miljoonaluokan
kustannukset. Nuorille on turvattava koulutusta ja työharjoittelupaikka,
ja yhteiskunnalle edullisia palkkatuki- ym. järjestelmiä on
otettava laaja-alaiseen käyttöön.
Harmaa talous on saatava kuriin. On varmistettava valvontaa
lisäämällä ja muun muassa työntekijöiden
työkorttiin lisättävän veronumeron
avulla, että ulkomaista työvoimaa Suomeen värväävät
yritykset hoitavat työnantajavelvoitteensa, kuten maksavat
TESin mukaista palkkaa, maksavat verot ja sosiaaliturvamaksut. Nyt
laittomin perustein palkatun työvoiman takia menetetään
jopa satojen miljoonien verotulot ja tuhannet, jopa kymmenettuhannet,
suomalaiset työntekijät jäävät
työttömiksi.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Nyt, kun käsittelemme budjettia,
leimaa-antavaa on se, että oppositiopuolueet, etenkin perussuomalaiset,
esittävät vastuutta miljardien menoli-säyksiä.
Joskus tuntuu, että tällaisilleko lompakko levällään
kulkijoille me voisimme antaa taloudenpidon. (Ed. Jääskeläinen:
Harmaasta taloudesta puhuin!) — Siinä eivät
olisi Kreikan-mallit kaukana linjoistamme, ed. Jääskeläinen.
Sairaat, lapset, vanhukset, vammaiset on kyllä huomioitu
tässä budjetissa, ja laittoman työvoiman
tänne tuloon on puututtu, ja toimia on luvattu tehdä vielä lisää sitä mukaa,
kun niitä löytää. (Ed. Jääskeläinen:
Työllistäminen on parasta perusturvaa!) — Myös
tämä hallitus ajattelee juuri niin, että työllistäminen,
työ, on parasta sosiaaliturvaa.
Kuten kaikki tiedämme, vaikka mikään
ei itse asiassa muutu tämän viikon budjettikeskustelun myötä,
kipukohdat nousevat tällä viikollakin esille.
Totuudessaan on minusta tuottamatonta vääntää koko
syksy budjettia, mikäli eduskunnalla on mahdollisuus tehdä siihen
reilun 50 miljoonan, siis promilleluokan, muutokset. Totta kai näilläkin
rahoilla on merkitystä monin paikoin, mutta isoihin kokonaisuuksiin
eduskuntakäsittelyn yhteydessä ei enää voi
puuttua. Esimerkiksi verolinjaukset tulevat seuraavan hallituksen
neuvoteltavaksi. Toisaalta ehkä hyvä niin, että saamme
kansalta valtuutuksen niille linjauksille, mitä seuraava
hallitus sitten tekee.
Samoin esimerkiksi satsaukset tieverkkoon ovat linjakysymyksiä,
joihin seuraavan hallitusohjelman pitää ottaa
kantaa. Yksi vaalikausi pitää mielestäni
laittaa entisiä teitä kuntoon eikä aloittaa
aina isoja uusia hankkeita, mikäli halutaan ehkäistä aikapommin
räjähtäminen käsiin. Valtiovarainvaliokunnankin
mielestä perustienpito ja kevyen liikenteen väylät
ovat jääneet nopen osille. Seuraava on valiokunnan
korutonta kertomaa:
"- - perusväylänpidon rahoitustason
alentuessa ylläpitotoimia on jouduttu vähentämään.
Korjausvelkaa on vähitellen kertynyt jo niin paljon, ettei
sitä voida paikata nykyisten määrärahakehysten
mukaisella rahoituksella. Korjausvelan kasvaessa on vaarana, että jossain
vaiheessa väyläverkon kunnossapitoon joudutaan
satsaamaan suuria kertainvestointeja. Väyläverkon
heikko kunto heikentää myös liikenneturvallisuutta,
aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia
ja vaikeuttaa väylien käyttöä.
Valiokunta korostaa, että perusväylänpidon rahoitustarpeisiin
on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraavassa
määrärahakehyksessä."
Pertti Hemmilä /kok:
Herra puhemies! Neljä vuotta sitten aloitin tämän
vaalikauden ensimmäisen budjettikäsittelyn puheella,
jossa varoitin julkisen taloutemme olevan kestämättömällä pohjalla.
Huomautin, kuinka tuolloin positiiviset talousnäkymät
tulevat muuttumaan ja hallitsemattoman velkaantumisen uhka tulee
olemaan todellinen. Valitettavasti olin oikeassa.
Aiemman punamultahallituksen vastuuttoman taloudenpidon seurauksena
alkanut kehitys oli saatava kääntymään.
Tämä vaati sinivihreältä hallitukselta
todellista suunnan kääntämistä,
jotta talouden kehitysura saataisiin paremmalle tolalle. Tarvittiin
menojen karsimista ja täsmätoimenpiteitä työllisyyden
ja talouskasvun ylläpitämiseksi. Hallitus ryhtyikin
lukuisiin toimiin talouskehityksen kääntämiseksi
ja suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi muun muassa uudistamalla
koulutusjärjestelmää.
Meihin kuitenkin, samalla tavalla kuin lähes kaikkiin
Euroopassa, iski finanssikriisi, joka sekoitti hyvin alkaneen talouden
suunnanmuutoksen. Taloutemme sukelsi niin syvälle, ettei
sellaista ole itsenäisyytemme aikana koettu. Vuoden 2009
bruttokansantuotteen pudotus oli jopa rajumpi kuin 1990-luvun alun
lamavuosina koettu alamäki. Viennin elpymisellä ja
samanaikaisilla hallituksen tekemillä elvyttämistoimilla
estettiin massamme massatyöttömyys ja talouden pitkäaikainen
lamaantuminen, mutta niillä oli myös kääntöpuolensa.
Suomen valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti,
ja valtionvelkaa arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan 30 miljardia
euroa enemmän kuin kriisiä edeltäneenä vuonna
2008.
Herra puhemies! Valitettavasti julkisen hallinnon rakenteisiin
ei ole puututtu ollenkaan riittävästi. Maamme
velkaantuminen jatkuu edelleen ja näkyy myös nyt
käsittelemässämme vaalikauden viimeisessä talousarvioesityksessä.
Sen määrärahoista lähes viidennes
katetaan velalla. Vastuullisten päättäjien
tulisi todella olla huolissaan tällaisesta velkaantumiskehityksestä.
Velkaantumiseen kiinnittää mietinnössään huomiota
myöskin valtiovarainvaliokunta. Vaikka julkinen velka on
kansainvälisesti verrattuna melko alhainen, velan kasvuvauhti
on huolestuttava. Valiokunta ottaa aivan oikein kantaa valtionvelan
korkomenoihin. Vaikka korkomenot tuntuvat nyt maltillisilta, pienikin
korkotason nousu merkitsee valtavaa menojen kasvua. Kaikki velkojen
korkoihin käytetty raha on pois muualta.
Julkisen talouden näkymiä varjostaa lisäksi ikäsidonnaisten
menojen nopea kasvu seuraavan kahden vuosikymmenen aikana, kun väestön ikääntyminen
on Suomessa Euroopan nopeinta. Tätä tosiasiaa
ei muuteta uusilla työryhmämietinnöillä.
Kuluvalla vuosikymmenellä erityisen nopeasti kasvavat eläkemenot.
Seuraavalla vuosikymmenellä taas pitkäaikaishoidon
menojen kasvun ennakoidaan olevan nopeaa, kun suuret ikäluokat
saavuttavat vanhuusiän. Jo parhaillaan käynnistynyttä huoltosuhteen
radikaalia heikkenemistä emme voi enää korjata
velkarahalla.
Arvoisa herra puhemies! Vastuullisen taloudenpidon merkitystä ei
voi liikaa koskaan korostaa eikä etenkään
nyt, kun koko Euroopan rahoitusmarkkinat ovat maailmanlaajuisen
finanssikriisin jälkijäristysten kourissa. Olemme
joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä Kreikan
ja Irlannin tukemisessa, mutta emme edelleenkään tiedä,
onko pahin vielä edes ohi. Nyt ovat käsillä aivan
viimeiset hetket tasapainottaa talous ja katkaista velkaantumiskierre.
Tätä tukee valtiovarainministeriön viime
viikolla julkaistu raportti, joka kertoo myös epäilijöille
faktana sen, mikä meistä monilla on ollut jo aiemmin
tiedossa. Julkisen talouden menojen leikkaaminen ja verojen maltillinen
korottaminen eivät riitä pysäyttämään
maamme nykyistä velkaantumiskierrettä. Julkisen
talouden kestävyysvaje on tällä menolla vuosikymmenen
puolivälissäkin vielä 5 prosenttia bkt:stä.
Tulevalla vaalikaudella vaaditaankin päättäjiltä enemmän
rohkeutta. On ehdottomasti päätettävä talouden
rakenteiden uudistamisesta. Uudistusten tulisi kohentaa julkisen
talouden rahoitusasemaa vähintään 2 prosenttia
suhteessa bkt:hen.
Herra puhemies! Toivon että tulevilla valtiopäivillä eduskunta
voi näyttää kansalle esimerkkiä todellisesta
yhteen hiileen puhaltamisesta, sillä sitä tarvitaan
nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kaikenlaisesta oman edun
tavoittelusta on luovuttava ja lopetettava rahojen roiskiminen minne
sattuu. Reilun pelin periaatteista ei tule tinkiä. Suomen
kansallinen etu on jatkossakin ehdottomasti asetettava lyhyen ajan
voittojen ja itsekkäiden pyrkimysten yläpuolelle.
Matti Saarinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö on
mielenkiintoista luettavaa, ja siellä ollaan ihan oikeilla
suunnilla ja kipupisteillä. Tosin jonkin verran vaivaa
se, että valiokunta kirjoittaa osin itselleen, vaikka sillä on
budjettivalta. Se siirtää ja korostaa ja ehdottaa
ja toivoo jnp. Olisin toivonut, että valiokunta olisi vähän
rohkeammin vielä uskaltanut käyttää ja
halunnut käyttää sitä suvereenia
budjettivaltaa, mikä eduskunnalla on.
Vähän tästä tulokulmasta
tähän tilanteeseen. Vuoden 2008 syksyllä meidät
sosialidemokraatit leimattiin pelottelijoiksi, kun nostimme esiin
sen, että finanssikriisi on vakava asia ja koskee myös Suomea.
Hallituksen aitiosta vakuuteltiin, että meidän
pankit ovat kunnossa, tämä finanssikriisi ei kosketa
Suomea. Nyt tiedämme, että isku oli todella raju
meidän vientivetoiseen kansantalouteemme. Ja edelleen kiinnitän
huomiota siihen, että vaikka nyt jollakin lailla tuntuu,
että sieraimet ovat vedenpinnan yläpuolella, niin
talouden tunnusluvut ovat tasoltaan vuosikausia jäljessä tätä päivää.
Siis me olemme siellä jossain vuo-sien 2007—2008
tasolla.
Hallituksen vitkuttelusta johtuen myöhästyttiin
elvytyksen aloittamisesta. Erityisesti nuorten osalta ehdimme tehdä jopa
välikysymyksen aiheesta, ja vasta vuosi sen jälkeen
hallitus ryhtyi jonkinlaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Hallitus
ei luopunut korkeasuhdanteen aikana tekemistään
veronkevennyspäätöksistä vaan
vielä alensi eniten juuri suurituloisia suosivia veroja ottamalla
velkaa näitten veronkevennysten katteeksi. Tätä pidän
kyllä virheenä. Olisi pitänyt tehdä korjaavia
toimenpiteitä aikaisemmin. Tarkoitan esimerkiksi ruuan
arvonlisäveroa: 500 miljoonaa jaettiin tasaisesti kaikille.
40—50 euroa vuodessa on sen vaikutus tuollaiselle keskivertoihmiselle.
Tämä ei kovin paljon kuitenkaan tilanteeseen vaikuta.
Jos se summa olisi jaettu vaikkapa toimeentulotukea saaville henkilöille, niin
olisi voitu antaa 2 000 euroa jokaiselle riihikuivaa rahaa.
Hallitus piti siis liian kauan kiinni hallitusohjelmastaan,
jolta oli reaalielämässä jo pudonnut pohja
pois. Meidän vaihtoehtomme lähtee siitä, että politiikka
olisi oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa. Tarkoitan muun muassa
verotusta ja julkisia palveluja. Me olemme joka vuosi tehneet vaihtoehtobudjetin,
niin nytkin, ja meidän vaihtoehtobudjettimme tasapainotus
on ylijäämäinen. Me ottaisimme 500 miljoonaa
euroa vähemmän valtiolle velkaa kuin mitä hallitus esittää.
Hallituksen omassa talousarvioehdotuksessa on arvioitu köyhyyden
kehittymistä ensi vuonna. Hallitus itse ilmoittaa, että köyhyys
lisääntyy 500 000:sta 520 000:een.
Ja saman kirjan mukaan viime vuodesta ensi vuoteen kasvu on peräti
50 000 ihmistä eli 470 000:sta 520 000:een. Mitä se
elävässä elämässä onkaan,
kun hallituskin jo esittää näin suuret
luvut?
Muutama sana tuottavuusohjelmasta. Hallitusta ei näytä kiinnostavan
tulojen maksimointi. Millä tavalla esimerkiksi harmaan
talouden ja talousrikollisuuden suuntaan puuttuminen tai Tullin,
poliisin, Verohallinnon resurssien lisääminen
olisi ristiriidassa kasvun ja työllisyyden kanssa, kun
valtiovarainministeri aina tähän vetoaa? Mielestäni
tätä kautta voitaisiin aivan kivuttomasti työllisyyden
siitä kärsimättä lisätä valtion
tuloja ja vähentää velanoton tarvetta.
Suhtautuminen finanssikriisiin. Peli olisi pitänyt
viheltää poikki Kreikan kohdalla. Nyt annettiin
siimaa Irlannin suuntaan ja on toimittu vastoin Euroopan unionin
perussopimusta. Takausvastuutkin ovat jo 10 miljardin luokkaa.
Herra puhemies! Aivan lopuksi. Liikenteen määrärahat
ovat edelleen alamittaisia. Siitä kärsii koko
Suomen veturi eli Helsinki ja Helsingin seutu, mutta myös
rajusti läntinen Uusimaa Hangosta Karkkilaan. Hangolla
on satamatarpeita, Hanko—Hyvinkää-rata
pitäisi sähköistää,
Valtatie 25 pitäisi peruskorjata. Läntinen Uusimaa
on merkittävä alue Suomen bruttokansantuotteen syntymisessä,
ja sen kasvun ja toiminnan edellytyksistä on myös
pidettävä huolta tulevaisuudessa.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeistä budjettikäsittelyä leimaa
pysyvä epävarmuus. Paljon on ehtinyt tapahtua
jo sen jälkeen, kun saimme budjettikirjan käsiimme.
EU:n valheelle rakennettu korttitalo huojuu, ja euroalue taistelee
eloonjäämisestään. Maa toisensa
perään syöksyy talouskurimukseen. Valitettavasti
hötörahataloutta ei tervehdytä mikään
muu kuin loppurysäys. Sellainen on tulossa varmasti, ja
mitä pidempään kuplaan puhalletaan ilmaa,
sitä ankarampi on loppuselvitys. Hötörahalla
ei ole vastinetta tuotantotaloudessa, ja pelkillä odotusarvoilla
pelaaminen ei synnytä yhteiskuntaan yhtään
uutta jaettavaa.
On ilmeistä, että hallitus ja sen vastuuministeri
eivät vieläkään ole lukeneet
taloustilannetta oikein. Ministereitten ulostulot ensin Yhdysvaltojen
ja Islannin, sitten Kreikan ja Irlannin talouskriiseissä ovat
olleet vähintäänkin outoja. Islannin
talousongelmien syyksi sanottiin se, että maa ei kuulu
Euroopan unioniin. Yhdysvaltojen kriisin ei pitänyt koskea
meitä millään tavalla. Kreikka-paketin
oletettiin pysäyttävän kriisin laajentuminen,
ja samaa hoetaan Irlannin kohdalla, vaikka maan säästökuuri
voi upottaa talouden vielä mustempiin vesiin. Suomi on
liitetty osaksi maksuautomaattia, vaikka Euroopan unionin perustuslain
125 artiklan mukaan jäsenvaltio ei ole vastuussa toisen
jäsenvaltion sitoumuksista. Niin kauan kuin valtiot vastaavat
keinottelevien pankkien riskeistä, jatkuu myös
keinottelu ja pelaaminen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen epäoikeudenmukainen verolinja
tulee maksuun heti vaalien jälkeen. Leikkauslistoja on
valmisteltu jo pitkään, vaikka tähän
asti niiden olemassaolo on aina kiistetty. Kun veropohjaa on kavennettu
ja ohennettu, verotuksen painopiste on siirretty välillisiin
veroihin, palvelumaksuun ja kunnallisiin veroihin. Se tietää yhä laajempaa
tasaveroa, ja se kohtelee epäoikeudenmukaisesti kädestä suuhun elävää pienituloista
kansalaista. Pienituloisille suunnatut huojennukset palautuvat välittömästi takaisin
kiertoon. Sen sijaan hyvätuloiset eivät käytä veronalennuksia
kulutukseen vaan varallisuutensa kartuttamiseen.
Yhden vuoden aikana tuloon ja varallisuuteen perustuva verotulo
valtiolle laski 5 miljardia euroa. Veropohjaa onkin kavennettu ja
ohennettu vaarallisella tavalla, ja se on keskeinen syy valtion
velkaantumiseen. Lyhyen ajan sisällä valtionvelka
kaksinkertaistui. Korkotason noustessa — ja niinhän
tapahtuu, kun talous tervehtyy — velanhoitokulut nousevat
niin suuriksi, että talousarviossa ainoastaan kolmen pääluokan — valtiovarain-,
opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön — loppusumma
on suurempi kuin velanhoitokustannukset.
Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelman johdantoluvun mukaan
kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Suurin osa työttömistä elää kuitenkin
peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa.
Pääministeri Vanhasen kummankaan hallituksen eikä myöskään
Kiviniemen hallituksen aikana työttömyyden aikaiseen
perusturvaan tehty sentinkään tasokorotusta. Ei,
vaikka työttömyys on suomalaisen köyhyyden
suurin yksittäinen syy.
Hallituksen valinnat syventävät köyhyyttä ja lisäävät
syrjäytymistä. Siksi me esitämme, että työttömyyden
aikainen perusturva korotetaan 750 euroon kuukaudessa. Ja se heijastuisi
myös ansiosidonnaisella työttömyysturvalla
elävien tilanteeseen ja nostaisi erityisesti osa-aikaisten
ja pätkätyöntekijöitten työttömyysturvan
tasoa. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahojen
taso on auttamatta alhainen, ja se johtaa pitkäaikaistyöttömyyden
kärjistymiseen. Sen lisäksi hallitus on omalla
toiminnallaan vaikeuttanut kolmannen sektorin organisaatioitten
työllistämismahdollisuuksia. Ja kaiken huipuksi
viime viikolla hallitus laittoi osan nuorista kaksinkertaiseen liskuun.
Jos alle 25-vuotias ammattikouluttamaton nuori on esimerkiksi työpajassa
ja hänelle on tehty konkreettinen työllistymis-
ja toimenpidesuunnitelma mutta hän jättää hakeutumatta
syksyn yhteishaussa, häneltä viedään
työmarkkinatuki kokonaan. Sen jälkeen leikataan vielä toimeentulotukea.
Näin määrää Lex Soininvaara.
Vihreät saavat hävetä tätä hallituksen
esitystä kaikkein raskaimmin. He esiintyvät puheissaan nuorten
ylimpinä ystävinä, mutta hallituksessa roikkuminen
maksatetaan räikeällä tavalla niillä, jotka
ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Kuinka nuorta kannustaa
se, että häntä kuritetaan tuplaten ja
viedään viimeinenkin perusturva pois ja nuorista
tehdään neljän euron kansalaisia? Tällainenko
on vihreiden ihmiskäsitys? Nuoria kannustetaan kurittamalla
ja hyvätuloisia antamalla muhkeat verohuojennukset.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi tuossa antoi kyllä vähän
väärää todistusta vihreistä.
Olisi kiinnostavaa kuulla sitten hänen reseptinsä sellaisessa
tilanteessa, jossa ihminen ei ole valmis ottamaan vastaan koulutuspaikkaa
eikä ole valmis ottamaan vastaan työtä,
jota hänelle tarjotaan.
Mutta olisin halunnut, arvoisa puhemies, puhua vähän
isommasta asiasta. Joskus käytetään vanhaa
vertausta, että kun talo on tulessa, siellä vielä riidellään
huonekalujen paikoista. Toivon, että Suomen ja Euroopan
tilanne ei olisi ihan näin synkkä, mutta kriisitietoisuutta
pitäisi tässä hetkessä olla
jonkin verran enemmän.
Jos ensin katsoo maailmantaloutta, niin kasvun keskus on jo
pitkään ollut Aasiassa ja eräillä alueilla,
kuten Latinalaisessa Amerikassa, esimerkiksi Brasiliassa, vallitsee
suuri optimismi. Afrikassakin seurataan tänä päivänä enemmän Aasian
kehitystrendejä kuin Euroopan kehitystä. Monissa
kolumneissa puhutaan laiskasta, väsyneestä, jopa
kuolevasta Euroopasta.
Kun Suomi on vientivetoinen maa, niin jotta meillä olisi
jotakin vietävää, pitäisi olla
enemmän koulutusta, enemmän innovaatioita, enemmän
tuotekehittelyä. Näissä tehtävissä myöskin kolmannella
sektorilla voi olla oma merkityksensä. Usein kolmannen
sektorin piirissä syntyy innovaatioita, myöskin
sosiaalisia innovaatioita, joita sitten voidaan tuotteistaa ja viedä eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Olen huolissani nykyisestä maahanmuuttokeskustelusta
ja siitä ilmapiiristä, jossa nähdään
ja ajatellaan, että maahanmuuttajat ja Suomeen tulijat
olisivat meille vain jonkinlainen kuorma ja rasite. Puhumme vain
niistä, jotka hakevat Suomesta turvaa. Emme puhu niistä,
jotka ovat tuoneet tänne osaamistaan, tietotaitoaan, jopa
pääomiaan, investoineet Suomeen. Olen usein ajatellut,
miltä mahtaisi tänä päivänä tuntua
sellaisesta ulkomaalaisesta, joka on tuonut tänne osaamistaan,
tekee työtä vaikka Nokialla tai muussa suomalaisessa
yrityksessä ja joutuu halveksunnan kohteeksi kadulla tai
raitiovaunussa vain siksi, että on sattunut valitsemaan
tällaisen kylmän, pohjoisen maan kohteekseen. Näitä ulkomaalaisia
on täällä aika paljon, näitä on
täällä enemmistö niistä,
jotka ovat Suomeen tulleet. Mielestäni tässä maahanmuuttokeskustelussa
pitäisi kyllä lähteä nyt uudelle
raiteelle. Tietenkin ongelmat on nähtävä ja
tunnustettava, mutta täytyy myös miettiä,
mitä saamme ja mitä osaamista saamme niiltä ihmisiltä,
jotka pystyvät tietotaitoaan myös Suomeen tuomaan.
Arvoisa puhemies! Täällä mielestäni
monet edustajat ovat puhuneet — muun muassa ed. Mauri Salo
omassa puheenvuorossaan puhui — hyvin vakavasti korkotasokysymyksestä ja
siitä, miten valtionvelalle ja yksityisellekin velalle
käy siinä tapauksessa, että korkotaso
nousee, mikä on tietysti aika todennäköistä tässä tilanteessa,
jossa olemme Euroopassa ja kotimaassa. Tässä mielessä varmasti
kriisitietoisuutta voisi olla vähän enemmänkin.
Uskon, että käymme tietynlaista euron eloonjäämistaistelua.
Muutamat puhujat — muun muassa ed. Pulliainen — tähän
ovatkin viitanneet, ja on hyvin kiinnostavaa nähdä se
viime päivien keskustelu, jota Saksassa ja Ranskassa käydään siitä,
tarvittaisiinko enemmän koordinaatiota myös eurooppalaisessa
vero- ja työvoimapolitiikassa. Itse uskon, että kehitys
tulee menemään tähän suuntaan
tai sitten olemme ehkä yhteisvaluuttamme loppumetreillä.
Suomihan on tosiasiassa hyötynyt eurosta muun muassa alhaisen
ja aika vakaan korkotason myötä, ja olisi varmasti meille
myöskin menetys, jos euroalueesta luovuttaisiin tai sen
loppu olisi käsillä.
Sitten, arvoisa puhemies, aivan viimeiseksi, jos pitää joitakin
ilonaiheita tästä löytyä: Verotuksen
painopisteen siirtäminen ympäristöverotukseen,
kulutuksen verotukseen on mielestäni hyvä asia,
ja on hyvä, että se on nyt läpilyönyt voimakkaasti
myöskin tässä budjettiajattelussa. Tämä on
ollut jo pitkään yksi vihreiden keskeisiä teemoja,
ympäristön verottaminen, kulutuksen verottaminen.
Kun ajattelee vaikka nykyistä ilmastopolitiikkaa ja sen
haasteita, niin on ihan selvä, että tähän
on mentävä paitsi Suomessa myöskin muualla.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Haavistolle vielä tästä nuorten
työmarkkinatukioikeudesta ja toimeentulotuen leikkauksesta.
Sehän menee nimenomaan niin, että jos nuori on
työpajassa, hänellä voi olla hyvin selkeä koulutus-
ja työllistymissuunnitelma, jota hän noudattaa,
hän on aktiivitoimenpiteissä eli saa juuri sitä henkilökohtaista
ohjaustakin siellä, mitä nuori kieltämättä tarvitsee,
mutta jos hän jättää hakematta
syksyn yhteishaussa, niin hän menettää ensin
sen työmarkkinatukensa ja sitten vielä osan toimeentulotuesta.
Mikä järki on pakottaa hakemaan syksyn yhteishaussa,
jos tällä nuorella on hyvin konkreettinen koulutus-
ja työllistymissuunnitelma? Sitten pitäisi vain
muodon vuoksi, näön vuoksi, hakea yhteishaussa.
Kuitenkin sille nuorelle yksilöllinen, räätälöity
ja vaikuttava suunnitelma oman paikkansa löytämiseksi
voisi olla juuri se suunnitelma, mikä siellä työpajassa
on tehty. Eihän tässä ole mitään
järkeä.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä vuoden 2011 talousarvion
yleiskeskustelu käydään äärimmäisen
poikkeuksellisissa olosuhteissa — kukapa olisi neljä vuotta
sitten tarkalleen arvannut, missä tilanteessa maailman
finanssitilanne on. Kuitenkin elämme tätä aikaa,
ja sen mukaan on meidän elettävä.
Lokakuussa 2008 jouduimme tähän ankaraan tilanteeseen,
finanssikriisiin, joka alkoi USA:sta leviten Eurooppaan ja sitä kautta
pikkuhiljaa Suomeen. Kokonaistuotantomme laski 8 prosenttia vuoden
aikana, ja se on Suomen historiassa aivan ennätysluokkaa
oleva luku, koskaan aikaisemmin moista tilannetta emme ole nähneet.
Nyt olemme pikkuhiljaa päässeet omille jaloillemme.
Tämän kevään ja kesän
aikana viennin veto ja kokonaistuotanto ovat pikkuhiljaa kääntyneet
nousuun. Elpymiselle on luonut edellytykset erityisesti hallituksen
ajama määrätietoinen elvytyspolitiikka,
jota ilman olisimme nyt paljon huonommassa jamassa kuin mitä olemme.
Elvytyksellä on vältetty 1990-luvun alun pahimmat
karikot eli suurtyöttömyys ja sosiaalisten erojen
valtava kasvu.
Käsittelyssä oleva talousarvioesitys perustuu 8,2
prosentin työttömyysasteeseen. Uusimmissa ennusteissa
puhutaan kuitenkin työttömyyden laskemisesta jo
alle 8 prosentin. Tämä on todella hyvä kehityssuunta,
ja hallituksen myös seuraavaa budjettia toteuttaessaan
on ponnisteltava sitä tilannetta kohden, että työttömyydessä päästään suurin
piirtein 5 prosentin tasolle.
Työttömissä on kuitenkin ryhmiä,
joihin pitää tulevallakin vaalikaudella kiinnittää erityisen suurta
huomiota. Pitkäaikaistyöttömät,
rakennetyöttömät ja erikoisesti nuorisotyöttömät
ovat se ryhmä, joihin pitää panostaa
todella paljon, jotta sosiaalisesti pääsemme hyvään
ratkaisuun. Siihen asiaan on meidän puututtava tässä yhteiskunnassa
kaikella tarmollamme. Nuorisotyöttömyyttä ei
pidä sallia millään tasolla.
Tällä hallituksella on ollut hyviä toimia
nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi
jo tähän päivään saakka.
Esimerkiksi Sanssi-kortti on luonut nuorille uusia mahdollisuuksia
päästä kiinni työn syrjään.
On tärkeää, että opiskelija
pääsee kiinni heti valmistumisensa jälkeen
ensimmäiseen työpaikkaan. Lähtökohtana
tässä suhtautumisessa nuorisotyöttömyyteen
on oltava aina se, että kaikki nuoret saavat joko opiskelupaikan
tai työpaikan. Sellaista väliinputoamismahdollisuutta ei
pidä sallia missään olosuhteissa.
Arvoisa puhemies! Tämän päivän
suurimpia ongelmia niin Suomessa kuin koko läntisessä Euroopassa
on valtioiden velkaantuminen. Suomen velkataso vuoden 2011 lopulla
on 84 miljardia euroa. Tämä on 30 miljardia enemmän
kuin vuoden 2008 alussa oli Suomen valtion velkataso. Velan määrä suhteessa
kansantuotteeseen ei ole vielä huolestuttavalla tasolla,
mutta velanoton kasvuvauhti hirvittää. Velanotosta
on päästävä ensi hallituskaudella
mahdollisimman nopeasti velan hallittuun takaisinmaksuun. On mietittävä säästökohteita
julkisessa taloudessa. Toisaalta on korotettava viisaasti ja järkevästi verotusta
ja on huolehdittava siitä, että työn
tuottavuus kasvaa ja pystymme luomaan kaikissa olosuhteissa uusia
työpaikkoja, jotta kuntien ja valtion verokertymä lähtee
kasvuun.
Arvoisa puhemies! Ed. Pekka Haavisto äskeisessä puheenvuorossa
kiinnitti oivallisesti huomiota valtionvelan korkoriskiin. Jos maailmanmarkkinoilla,
rahamarkkinoilla, korko lähtee nousuun, niin ensi vuodelle
varattu 1,9 miljardin euron korkomenovaraus budjetissa varmasti
käy liian pieneksi. Siksi on välttämätöntä päästä kasvu-uralle
ja pyrkiä velan lyhentämiseen aktiivisesti ja
ennen kaikkea luomaan uutta kasvua tähän maahan.
Kaikkia toimia lähitulevaisuudessa on suunnattava velanoton
vähentämiseksi ja työllisyysasteen kohottamiseksi.
Kun nyt suuria ikäluokkia on jäämässä eläkkeelle,
on kaikki nuoret saatava töihin. Tulevaisuudessa on myös
harkittava järkevästi ja viisaasti niitä mahdollisuuksia, että työperäistä maahanmuuttoakin
tähän maahan tapahtuu.
Arvoisa puhemies! Tämä ja edelliset hallitukset
ovat noudattaneet tiukkaa kehysmenettelyä, joka on osoittautunut
kasvutalouden tilanteessa erittäin hyväksi. Kehysmenettely
on toki menettely, joka on jäykkä, mutta se mahdollistaa
myös tiukan menokurin, ja se on ollut Suomelle hyvä asia.
Menokuri pitää pitää edelleenkin
mielessä, mutta on suotavaa, että tulevissa hallituksissa budjettikehystä kehitetään
niin, että pystytään reagoimaan entistä nopeammin
esiin tuleviin tilanteisiin, ja ennen kaikkea, että hallitus
ottaa seuraavia budjetteja tehtäessä huomioon
sen, että maailmanmarkkinoilla tilanteet tapahtuvat silmänräpäyksessä ja
se, mikä tänä päivänä on
totta, ei välttämättä huomenna
pidä enää paikkaansa. Tätä varten
jäykkä kehysmenettely ei mielestäni ole
hyvä, vaan sitä on kehitettävä tulevalla vaalikaudella
määrätietoisesti ja pyrkien siihen, että hallitus
keskustelee omaa politiikkaa toteuttaessaan aktiivisesti ja tekee
muutoksia politiikkaan tilanteen mukaan.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat
tänään iltapäivänä etenkin
keskustalaiset edustajat jostakin syystä väittäneet, että oppositiolta
puuttuu vaihtoehto. En tiedä, ovatko nämä puheenvuorot
ehkä perustuneet johonkin ohjeistukseen, mutta oudoilta
ne kuitenkin kuulostavat. Aivan systemaattisesti tänä vuonna,
kuten ennenkin, sosialidemokraatit ovat laatineet oman vastuullisen
ja johdonmukaisen vaihtoehtonsa ja tuoneet sen avoimeen keskusteluun.
Esityksistämme tullaan tämän viikon kuluessa äänestämään,
ja toivon, että viimeistään äänestyksiin
mennessä myös hallituspuolueiden edustajat ehtivät
tutustua näihin vaihtoehtoisiin esityksiin ja lopettavat
tämän populistisen puheensa.
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit painottavat omassa budjettivaihtoehdossaan
oikeudenmukaista verotusta, mikä tarkoittaa verojen maksamista
maksukyvyn mukaan. Me painotamme työllisyyden parantamista
kulutus- ja investointikysyntää lisäämällä sekä koulutusta
ja työvoimapalveluita vahvistamalla. Me painotamme oikeudenmukaisuuden
lisäämistä kansalaisten arkeen, heidän
perusturvansa tasoon ja peruspalveluidensa toimivuuteen. Se tarkoittaa
kunnollista satsausta ihmisten hyvinvointiin.
Jotta budjetti olisi oikeudenmukainen myös tulevaisuutta
ajatellen, on meidän tässä päivässä toimittava
vastuullisesti ja sijoitettava yhteisiä varojamme harkiten.
Me sosialidemokraatit haluamme vähentää velanottoa
sekä vahvistaa verokertymää muun muassa
pääomatuloveroa korottamalla ja tekemällä siitä progressiivisen.
Jotta hyvinvoinnin vahvistaminen voidaan rahoittaa, on talouden
kasvu turvattava.
Työllisyyteen panostaminen parantaa paitsi yhteiskunnan
taloudellista kestävyyttä myös ihmisten
ja kotitalouksien hyvinvointia ja pärjäämistä.
Hyvä työllisyyskehitys myös pitää ihmiset
mukana, lisää yhteiskunnan koheesiota ja vahvistaa
luottamusta yhteiskunnassa. Työllisyyteen satsaamisella
on erittäin suuri merkitys yhteiskunnan vastuullisessa
kehittämisessä. Valitettavasti hallituksessa ei
tätä viisautta oikein ole ymmärretty
vaan on uskottu siihen, että yritykselle annetut veronkevennykset
hoitavat työllisyyden omalla markkinamekanismillaan. Tiedämme,
ettei näin ole kuitenkaan tapahtunut.
Arvoisa puhemies! Kuntatalouden vahvistaminen on vahvasti sidottu
työllisyyskehitykseen ja verokertymään.
Kunnissa tuotetaan suomalaisille hyvinvointipalvelut, meille kaikille
tärkeät peruspalvelut. Niiden tasosta ei saa tinkiä.
Vaikeina aikoina on vastuullista katsoa kauemmas tulevaisuuteen.
Silloin ymmärretään, miksi kannattaa
satsata lapsiperheiden kotipalveluihin ja niiden hyvinvointiin,
perheiden monipuolisiin neuvolapalveluihin, hyvään
peruskouluun, jossa opetuksen lisäksi toimivat myös
eritysopetus ja oppilashuollon palvelut. Jos osataan katsoa tulevaisuuteen,
ymmärretään, että satsaukset
terveyden edistämiseen, vanhusten kuntoutukseen, toimiviin
apuvälineisiin ja esteettömään
ympäristöön tuottavat todella merkittäviä säästöjä,
kun niiden avulla vältytään vaikeiltakin
elintasosai-rauksilta tai vanhusten raihnaisuudelta ja laitostumiselta.
Valitettavasti hallitus on jättänyt kuntatalouden
vaikeuksiin eikä valtionosuuksiin ole tehty tarvittavia
korotuksia esimerkiksi koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen
tai oppilashuollon asialliseen järjestämiseen
tai kotipalveluiden monipuoliseen järjestämiseen.
Ihmisten asemaa on myös heikennetty esimerkiksi sosiaali-
ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksilla ja etenkin terveydenhuollon
palvelujärjestelmän rapauttamisella.
Arvoisa puhemies! Kovenevien arvojen maailmassa on entistä tärkeämpää,
ettei ketään jätetä. Perusturvassa
on muutamia kiireellistä kor- jausta edellyttäviä kohtia.
Ensinnäkin hallitus on juuri ajanut läpi ihmisten
oikeustajua koettelevan nuorten toimeentulotukileikkurin. Leikataan
siis kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten viimeisintä toimeentuloa.
Se on käsittämätöntä toimintaa,
jota ei voi hyväksyä.
Toiseksi, nyt kun lähes kaikki perusetuudet on sidottu
indeksiin, jätettiin kuitenkin opintotuki sitomatta, vaikka
se turvaa opiskelijan päivittäisen toimeentulon
ja mahdollistaa opiskelun.
Kolmanneksi Sata-komitea esitti työttömyysturvan
tarveharkinnan poistoa yhtenä erittäin olennaisena
oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Hallitus ei ole kuitenkaan
selkeästä esityksestä huolimatta suostunut
tekemään tätä poistoa.
Neljänneksi alle 20-vuotiaiden täysi-ikäisten ja
itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden epäoikeudenmukainen
opintotuki. Sehän on sidottu vanhempien tuloihin, mikä asettaa
lukuisat toisella asteella opiskelevat nuoret todella vaikeaan elämäntilanteeseen.
Viides ja mitoiltaan ehkä suurin ongelma on ensisijaisten
perusetuuksien jälkeenjääneisyys. Se
on lisännyt ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta, ja se
myös pitää ihmiset köyhyydessä. Ensisijaisiin
etuuksiin, etenkin työttömyyspäivärahaan
ja työmarkkinatukeen sekä asumistukeen, on tehtävä tuntuva
korotus. Lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennystä on
nostettava 3 000 euroon.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan muistuttaa ikääntymisen
haasteista. Tarvitsemme maahamme vanhuspalvelulain sekä sellaisen uskottavan
ohjelman ja yhteiskuntasopimuksen, jolla sitoudumme turvaamaan jokaiselle
ihmisarvoisen ikääntymisen ja kunnioittamaan ikääntyviä täysivaltaisina
kansalaisina. Me emme voi vain vuodesta toiseen kauhistella Valviran
ja oikeusasiamiehen raportteja ikääntyvien huonosta kohtelusta.
Meidän on yhdessä tehtävä tähän
asiaan muutos.
Heli Järvinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kuten tämän päivän
keskustelu on osoittanut, tämä keltainen, paksu
kirja voidaan hyvin tulkita kirjoitetuksi joko mustalla tai valkoisella.
Yritän itse katsoa sitä sieltä puolivälistä ja
nostaa esiin neljä asiaa: kaksi ruusua ja kaksi risua.
Aloitetaan näistä ruusuista.
Metsähallituksen luontopalvelujen hoidossa on Suomen
kaikki 35 kansallispuistoa, 19 luonnonpuistoa, 7 valtion retkeilyaluetta
sekä lähes 500 muuta luonnonsuojelualuetta. Myös
Lapin 12 laajaa erämaa-aluetta ja Suomen yleiset vesialueet
ovat Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa. Siksi
on erittäin oleellista, että luontopalveluille
saatiin jotakuinkin se rahamäärä, jota
he toivoivat, eli 3,6 miljoonaa.
Viime vuonna kansallispuistoissa virkistäytyi enemmän
ihmisiä kuin koskaan. Käyntikertoja kirjattiin
lähes 2 miljoonaa. Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen
selvitysten mukaan kansallispuistoilla ja valtion retkeilyalueilla
on hyvin merkittävä aluetaloudellinen ja työllisyysvaikutus.
Suosituimmilla alueilla valtion sijoittama euro palautuu takaisin
yli 20-kertaisena paikallistalouteen. Suosituimpia kansallispuistoja olivat
Nuuksio, Koli, Oulanka, Syöte ja Pallas-Yllästunturi.
Näiden kansallispuistojen kävijöiden
rahankäyttö tuotti yhteensä 54 miljoonan
euron kokonaistulon ja lisäsi työllisyyttä lähes
700 henkilötyövuodella. Eli rahat todella tulevat
tarpeeseen ja tulevat kertautumaan paikallisesti moneen kertaan.
Pitää muistaa myös se, että rahan lisäksi
kansallispuistoissa hoidetaan sielua. Ylivoimaisesti tärkein
syy kansallispuistokäyntiin on maisema ja luonto, seuraavaksi
tulevat rentoutuminen, poispääsy melusta ja saasteista
sekä henkinen hyvinvointi. Eli kansallispuistoistamme kannattaa
pitää huolta etenkin tilanteessa, jossa on tulossa
vielä kaksi uutta kansallispuistoa, Sipoonkorpi ja Selkämeren
kansallispuisto.
Toinen plussa, lyhyesti, tulee nuorisotyöttömyyden
torjunnasta ja nuorten työpajatoiminnasta, joka vihdoin
sai toivomansa rahat. On hieno tulos se, että tässä vaikeassa
taloustilanteessa nuorisotyöttömyys on pysynyt
näinkin alhaisena, vaikka yksikin työtön
on liikaa. 30 000 työttömästä nuoresta
vain 600 on ollut työttömänä yli vuoden,
ja siitä pitää ojentaa ruusu. Työpajatoimintaan
osallistui lähes 20 000 nuorta viime vuonna, ja
tavoite pysyy ennallaan. Kuitenkin työpajat toimivat kapasiteettinsa äärirajoilla
ja kohteena olevat nuoret ovat juuri niitä, jotka ovat koulunsa
keskeyttäneitä, syrjäytyneitä tai
monissa muissa ongelmissa. On hyvä, että juuri
työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä,
oppisopimusta, Sanssi-korttia jne. lisätään,
jotta käytetään kaikki mahdolliset porkkanat
nuorten työllistämiseksi.
Mutta sitten vielä kaksi miinusta. On surullista, kun
yliopistolainsäädäntöä tehtäessä luvattiin,
ettei tästä uudistuksesta koidu yliopistoille lisäkustannuksia.
Nyt kuitenkin tuottavuusvaatimukset ja työttömyysvakuutusmaksut
uhkaavat syödä lisärahoituksen, jonka
uusi yliopistoindeksi tuottaa. Toivon vilpittömästi
kirjausta tulevaan hallitusohjelmaan yliopistojen rahoituksesta
samoin kuin filiaalien asemasta ja kohtalosta. On melko merkillepantavaa,
että Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton
kartoituksessa opetus- ja tutkimushenkilöstön
mielipiteet olivat aika karua luettavaa. Vain kymmenesosa vastaajista
kokee, että yliopistouudistus onnistui erittäin
tai melko hyvin. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä,
että uudistus onnistui melko tai erittäin huonosti,
ja tyytymättömimmät ovat etenkin sieltä meiltä Itä-Suomen
yliopistosta, erityisesti Joensuun kampukselta. Vastaajat kokevat,
että akateeminen vapaus on vähentynyt, byrokratia
on lisääntynyt, opetushenkilöstön
määrä on vähentynyt ja määrärahat
ovat vähentyneet samaan aikaan, kun hallinnolliset tehtävät
vievät enemmän aikaa.
Mutta sitten viimeinen risu, ja se tulee aluehallintouudistuksesta.
Nimittäin nyt on käynyt ilmi, että avien
määrärahat ovat aivan alimitoitettuja. Samaan
aikaan heillä työtyytyväisyysarvio on 3,3
eli kohtuullisen hyvä. Tähän asiaan pitää saada
selkeä parannus, sillä ensi vuodelta puuttuu 8 miljoonaa
euroa ja tämä on kyllä kohtalokas summa.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden valtion budjetiksi
ja valtiovarainvaliokunnan tekemä 59 miljoonan euron lisäys
ovat kokonaissummaltaan 50,4 miljardia euroa. Budjetissa on lievä, muutaman
prosentin, kasvu tästä vuodesta, ja samalla otetaan
noin 8 miljardia euroa lisää velkaa. Tämä lisävelan
otto merkitsee mielestäni elvytyksen jatkamista. Tähän
asti valittu linja on maassamme toiminut hyvin erityisesti työllisyyden
hoidon näkökulmasta. Tämän toivotaan
kehittyvän talouden kasvuksi ja sitä kautta talouden
vahvistumiseksi.
Eduskunnan lisäyksille valtion budjettiin ja niiden
aikaa vievälle prosessille hymyillään, mutta
kuitenkin nämä lähes 60 miljoonan euron määrärahat
ovat hyvin tervetulleita käyttäjilleen ja rahoilla
tuotettaville palveluille. Näillä määrärahoilla
pysäytetään monet yt-neuvottelut ja ratkaistaan
monet kiperät, kiireelliset tarpeet. Niinpä määrärahoista
on tullut poikkeuksellisen myönteistä palautetta
tuolta maakunnista. Viimeksi eilen Pudasjärvellä hallitusrintama
sai avoimet kiitokset monesta määrärahasta.
Olisin valmis vielä lisäämään
näitä eduskunnan kohdentamia vuotuisia rahamääriä.
Tyytyväinen olen näin itsenäisyyspäivän
jälkeenkin 2 miljoonan euron lisäyksestä veteraa-nien
kuntoutukseen. Tärkeitä ovat myös perusväylänpidon
9,88 miljoonan, ympäristö- ja ve- sihuoltotöiden
7 miljoonan, Metsähallituksen luontopalvelujen 3,6 miljoonan,
Poliisin toimintamenojen 1,5 miljoonan, nuorten työpajatoiminnan
0,8 miljoonan täydennykset. Päihdeäitien palveluihinkin
on tulossa 1,5 miljoonaa euroa lisää. Nämä ovat
olleet ehkä eniten julkisuudessa esillä.
Oman alueenikin näkökulmasta nämä ovat tärkeitä rahoja.
Useilta tahoilta sain kuulla luontopalvelujen ahdingosta. Tällä sekä perusväylä- ja
vesihuoltorahoilla on vaikutusta aluekehitykseen ja työpaikkojen
syntyyn. Rahoilla tuotetaan viihtyvyyttä parantavia palveluja.
Ilahtunut olen myös siitä, että onnistuimme
saamaan Oulusta Haukiputaan kautta Iihin menevän siirtoviemärin
toteutuskohteisiin.
Sisävesien poistokalastukseen on tulossa 400 000
euroa. Vaikka summa on pieni, niin kalamiehenä näen
tärkeäksi, että roskakala ei pääse valtaamaan
hienoja kalavesiämme. Vähempiarvoinen kala on
samalla hyvää raaka-ainetta gourmetruokaan. Mestarikokit
loihtivat siitä hienoja aterioita.
Arvoisa puhemies! Käyn vielä tarkemmin tätä budjettia
sitten hallinnonalakohtaisessa käsittelyssä läpi.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kuten valtiovarainministeri tämänpäiväisessä puheenvuorossaan
sanoi, tärkeintä on työllisyyden ja kansalaisten
ostovoiman ylläpitäminen. Sosiaaliturvaa onkin
parannettu tällä hallituskaudella 635 miljoonalla
eurolla vuodessa. Oppositio väittää,
että mitään ei ole tehty ja köyhyys
sen kuin lisääntyy.
Veronmaksajat ry toteaa ainakin, että pienellä kokonaiseläkkeellä toimeentulevien
ihmisten ostovoima on lisääntynyt 5—6
prosenttia vuonna 2009 ja aivan pienillä eläkkeillä,
siis alle 1 100 euroa, toimeentulevien ostovoima on lisääntynyt myös
tänä vuonna, mutta suurten eläkkeiden
ostovoima on heikentynyt.
Kuntatalous on selviytymässä taloudellisesta taantumasta
odotettua pienemmin vaurioin, koska valtion toimenpiteet ovat vahvistaneet
kuntataloutta 700 miljoonalla eurolla, mistä suurin osa johtuu
kelamaksun poistamisesta, yhteisöveron palauttamisesta
sekä yleisten valtionosuuksien lisääntymisestä.
En ymmärrä, miksi oppositio jatkuvasti motkottaa
kelamaksun poistamisesta, joka taantumatilanteessa vuonna 2009 oli
erittäin oikeaan osunut toimenpide ja jatkuu edelleen,
sillä sehän on paras tapa työllistää ihmisiä.
Perusturvaa on parannettu, ja pienimmät etuudet sidotaan
indeksiin. Takuueläke astuu voimaan 1.3.
Demareiden ryhmäpuheenvuorossa väitettiin, että sosiaali-
ja terveyspalveluiden saanti on heikentynyt. Tämä ei
lainkaan pidä paikkaansa. Lääkäripula
on päinvastoin hellittänyt koko maassa, ja vuokralääkäreistä on
useimmiten pystytty luopumaan. Tämä on lisännyt
perusterveydenhuollon pitkäjänteisyyttä ja
osaamista. Suomalainen erikoissairaanhoito on aina ollut Pohjoismaiden
tehokkain.
Maamme pahimpia ongelmia on edelleen liian hajanainen kuntarakenne,
jolloin hyvää ter-veydenhuollon ja sosiaalitoimen
organisaatiota ei pystytä ylläpitämään.
Suomessa on 342 kuntaa, vaikka meillä pitäisi
olla alle 100 kuntaa.
Terveydenhuoltolaki astuu voimaan ensi vappuna, ja uskon, että se
tuo eväitä monille kunnille ja terveydenhuollon
yksiköille järjestää toimintansa
tehokkaammin ja paremmin. Luotan siihen, että erva-alueet
järjestävät erikoissairaanhoidon siten,
että se on mahdollisimman osaavaa ja potilas hoidetaan
aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Nousukausi toi maahamme paljon turhanaikaista toimintaa, muun
muassa erilaiset kyselyt ja gallupit, joita meidänkin sähköpostimme
on täynnä. Siellä pyörii suuri
määrä turhaa tietoa tuottavia kyselyjä.
Kymmenet ihmiset miettivät, miten tehdä kysely
kansanedustajalle, tykkääkö hän
jostain asiasta ei ollenkaan, vähemmän, keskipaljon,
paljon tai oikein paljon. Mitä ihmeen hyötyä tällaisista
kyselyistä on?
Tietojärjestelmiin kuluu myös miljoonia ja
satoja miljoonia euroja vuodessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on
sähköinen sairaskertomus eli ter-veysarkisto,
joka on imenyt tähän mennessä yli 40
miljoonaa ja tulee imemään vielä 60 miljoonaa
lisää, eikä mitään
varmuutta ole siitä, että se toimisi valtakunnallisesti.
Toivossa on tietenkin hyvä elää.
Reijo Kallio /sd:
Arvoisa puhemies! Porvarihallitus tulee jättämään
murheellisen perinnön: työttömiä neljännesmiljoona,
pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, köyhyysrajan
alapuolella olevien määrä kasvaa, terveyserot
lisääntyvät, valtiontalous on selkeästi
alijäämäinen ja valtionvelka nimellisesti
korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Velkaan liittyen erityisen
hälyttävää on se, että velkaantuminen
edelleen kasvaa nopeasti.
Tilanne olisi ehkä toinen, jos hallitus olisi noudattanut
tiukasti ohjelmaansa. Hallitusohjelmassa lähdettiin siitä,
että valtiontalouden alijäämä ei
edes poikkeuksellisen heikon talouskehityksen oloissa saanut ylittää 2,5:tä prosenttia
bruttokansantuotteesta.
Mikäli alijäämä uhkasi ennusteiden
valossa muodostua tätä suuremmaksi, hallituksen
piti viipymättä esittää tarvittavat menojen
vähentämistoimenpiteet tai muut tarvittavat toimenpiteet.
Näin hallitus ei kuitenkaan menetellyt vaan lykkäsi
toimet seuraavalle hallitukselle. Mielestäni tämä on
ollut vastuutonta toimintaa, sillä mitä pidempään
toimenpiteitä lykätään, sitä kipeämpiä ne
tulevat olemaan kansalaisillemme.
Hallitusohjelmaa olisi todellakin pitänyt päivittää,
kun tilanne muuttui. Jopa valtiovarainministeriö itse on
esittänyt itsekriittisen arvion Julkinen talous tienhaarassa -julkaisussa
8/2010: "Julkisen talouden kehitys on osoittautunut kuluneena
vaalikautena paljon heikommaksi kuin hallituskauden alla arvioitiin.
Tähän ovat vaikuttaneet sekä arvioitua
hitaampi talouskasvu että mm. hallitusohjelman uudet, julkisia
menoja lisänneet ja verotuloja heikentäneet talouspoliittiset
ratkaisut. Seurauksena on ollut kestävyysongelman kärjistyminen.
Julkisen talouden kestävyysvajetta koskevat arviot ovat
vuosi vuodelta synkentyneet." Siis varsin itsekriittinen arvio. Voikin
tod