Täysistunnon pöytäkirja 130/2013 vp

PTK 130/2013 vp

130. PERJANTAINA 13. JOULUKUUTA 2013 kello 13.07

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta

 

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja eräiden muiden siihen liittyvien lakien uudistamisesta. Eli kyse on yhteisö- ja osinkoverouudistuksesta, johon kuuluvat muun muassa osuuskuntien verotusta ja edustuskulujen verovähennysoikeutta koskevat asiat. Tästä käytiin toissa yönä hieman puolenyön jälkeen erittäin perusteellinen debatti täällä salissa, mutta aivan kaikki eivät silloin saliin päässeet, joten hyvä, että nyt pystymme käymään tätä keskustelua päiväsaikaan.

Tällä esityksellä hallitus pyrkii siis vahvistamaan suomalaista työllisyyttä, keräämään Suomeen investointeja ja eri tavoin tukemaan suomalaista talouskasvua, joka on peruste sille, että pystymme kääntämään meidän velkaantumiskehityksemme oikealle uralle. Tässä esityksessä on mukana myös osuuskuntien verotusta koskeva muutos, mutta valtiovarainvaliokunnan verojaostossa katsoimme, että nämä ehdotukset ovat tulleet eduskuntaan aivan liian myöhään, aivan liian keskeneräisinä ja osin epäoikeudenmukaisina ja verosuunnittelulle alttiina, jotta olisimme voineet nämä esitykset viedä eteenpäin. Siksi esitämme, että tältä osin hallituksen esittämät osuuskuntaverouudistukset hylätään ja asiaan palataan keväällä koko osuuskuntaverotuksen uudistusta koskien. Tästä esitämme erikseen pontta.

Yhteisöveroalennuksen pointti on siis se, että yhtiöt saisivat entistä enemmän omia pääomia, tulorahoitusta, jotta voivat investoida ja työllistää nimenomaan Suomessa. Toisaalta toisesta päästä, kun yhtiön omistajille maksetaan voittoja, näitä voittoja sitten verotetaan hieman entistä ankarammin, eli kyse on rakenneuudistuksesta. Pörssisijoittajan kannalta olennaista on, että kokonaisveroaste säilyy samanlaisena kuin tähän asti mutta yhtiöllä on parempi kyky toisaalta sijoittaa omia varojaan tuottaviin investointeihin ja työllisyyteen ja toisaalta jakaa enemmän osinkoa.

Listaamattomien yhtiöiden osalta luodaan nyt pysyvä kasvukannuste yrityksille. Kaiken kaikkiaan tämä esitys tuo meidän elinkeinoelämällemme, työllistäville suomalaisille yrityksille 600 miljoonan euron vuotuisen stimulaation nimenomaan aktiivisen yritystoiminnan hyväksi. Näin suurta kasvupanostusta ei ole nähty sen jälkeen, kun edellinen hallitus päätti poistaa yritysten Kela-maksun perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta. Valiokunta pitää näitä perusteita järkevinä.

Edustuskulujen verovähennysoikeuden osalta on todettava, että valmistelu ei ollut aivan optimaalista ja verotuottoarvioitakin on kovin kritisoitu. Toivottavasti Lapin matkailu tai festivaalit, kuten Pori Jazz, eivät tästä liioin kärsi. Valiokunta hyväksyy tältä osin ehdotuksen vain, koska se on osa tätä käsiteltävää kokonaisuutta ja sen irrottaminen tässä vaiheessa olisi hallituksen laajapohjaisuudesta johtuen ollut käytännössä mahdotonta. Tällaiset uudistukset eivät kuitenkaan ole missään linjassa sen kanssa, että meillä on pyritty tiiviiseen veropohjaan rakentuvaan verojärjestelmään. Tällaisia poikkeuksia, joissa aitoja elinkeinotoiminnan kuluja ei saa vähentää, ja toisaalta sellaisia poikkeuksia, joissa annetaan ylimääräisiä vähennyksiä, ei pitäisi enää missään nimessä luoda.

Arvoisa puhemies! Tässä tehdään jälleen historiaa. Hallitus on yksimielisesti esittänyt, että suomalaiset yritykset halutaan pitää Suomessa. Suomi on houkutteleva investointikohde myös tulevaisuudessa tänne ulkomailta tuleville yrityksille. Tällä työllisyys- ja investointilisäyksellä pyritään nimenomaan siihen, että suomalaiset hyvinvointipalvelut voidaan turvata meille kaikille suomalaisille myös tulevaisuudessa.

Mika Lintilä /kesk:

Herra puhemies! Valittelen tosiaan sitä, että tästä ehkä vuoden merkittävimmästä veropaketista keskustelu käytiin 01—02 yöllä. Tämä olisi ansainnut paremmankin keskustelupaikan, ja tietysti nytkin aika lyhyeksi jää tämä keskustelu.

Täytyy sanoa sen verran tästä hallituksen esityksestä, että tämä yhteisöveron alentaminen on tietysti kokonaisuutena ihan hyvä ruiske, mutta se olisi pystytty keskustan vastalauseen mukaan jaksottamaan kahdelle eri vuodelle. Silloin viesti olisi ollut sama, mutta me olisimme pystyneet vapauttamaan rahaa merkittävimpiin, tällä hetkellä yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin. Mikä vaikutus tälle yritysveropaketin kokonaisuudella on: tämähän lisää tuloeroja. Jos olisi otettu pelkkä osinkoverouudistus, se olisi pienentänyt tuloeroja, mutta kun siihen yhdistetään yhteisöveron alentaminen, niin tuloerot selkeästi kasvavat.

Siihen, että tämä kohtelee myös henkilöyhtiöitä sitten eriarvoisesti, keskustalla oli oma vastalauseensa eli se, että yrittäjille, ammatinharjoittajille olisi tullut tämä 5 prosentin huojennus, mutta se täällä ensimmäisessä käsittelyssä kaatui.

Me esitimme myös sitä, että meillä edustuskulut olisivat edelleen verovähennyskelpoisia muilta osilta kuin alkoholin osalta. On aivan selvä, että tällä tulee olemaan työllisyyttä pienentävä, heikentävä vaikutus ja varsinkin Lapin matkailu tulee tästä kärsimään.

Kaikkinensa pelkään, että tämä hallituksen esitys ei tule tuomaan niitä taloudellisia myönteisiä signaaleja, joita tällä hetkellä olisi tarvittu, ja olen hyvin vakuuttunut siitä, että keskustan vastalause olisi kokonaisuutena ollut tähän tilanteeseen huomattavasti paremmin kasvua ja työllisyyttä tukeva.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilä kritisoi tätä esitystä erityisesti pienyritysten kannalta. On kuitenkin syytä todeta, että tämä yhteisöveroalennus koskee täsmälleen samalla tavalla pieniä osakeyhtiöitä kuin isojakin osakeyhtiöitä.

Mitä sitten tulee henkilöyhtiöihin, niin tällä hetkellä henkilöyhtiöiden verotus on pääsääntöisesti, voi sanoa, 90-prosenttisesti kevyempää kuin osakeyhtiöiden verotus, joten tältä osin ongelmaa ei pitäisi olla tälläkään hetkellä eikä myös tulevaisuudessa. Tämä hallitus on päättänyt keventää henkilöyhtiöiden verotusta keventämällä ansiotulojen verotusta ensi vuoden alusta alkaen. Erityisesti pienituloisten yrittäjien, pienyrittäjien, henkilöyhtiöiden kautta verotus kevenee, kun perustulovähennystä ja työtulovähennystä kevennetään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lintilä esitteli täällä keskustan ajatuksen siitä, että tämä yhteisöveroalennus olisi jaksotettu kahdelle vuodelle ja vastaavasti säästyvät varat, yli 400 miljoonaa euroa, olisi käytetty muihin hyviin tarkoituksiin ensi vuonna. No, jos ajatellaan, että näin olisi tehty ja ensi vuonna olisi tämä 400 miljoonaa käytetty keskustan täällä usein esittämiin hyviin tarkoituksiin, kuten vaikka puuenergian käytön edistämiseen ja vaikka tukiaisiin maksettavaksi tulonsiirtoina, esimerkiksi pienimpiä äitiyspäivärahoja korottamalla, niin nyt on pakko kysyä edustaja Lintilältä: Mitä sitten vuoden päästä olisi tehty, eli kun olisi tullut voimaan tämä jälkimmäinenkin puolikas tästä alennuksesta eli se 400 miljoonaa olisi sitten yhteisöveroalennukseen mennyt vuoden päästä, niin mitä näille tulonsiirroille olisi tehty ja näille hyville asioille, joihin te olette 400 miljoonaa käyttänyt? Olisiko ne sitten lakkautettu ja todettu, että nämä korotukset olivat nyt vuoden voimassa?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilälle on todettava, että tässä on kaksi elementtiä: veroprosentin alentaminen mutta myöskin pohjan laajentaminen. Onko keskustan malli se, että pohja oltaisiin laajennettu jo ensi vuoden alusta mutta prosentti olisi pudotettu vasta 22:een? Sehän olisi ollut kova isku yrityksille. (Ben Zyskowicz: Ja yrittäjille!) — Ja yrittäjille. — Ja kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että on helpompi tehdä yhdellä kertaa.

Sitten Lintilä sanoi, että olisi pitänyt käyttää muihin hyviin tarkoituksiin. Valtio velkaantuu tällä hetkellä niin paljon, että eikö olisi ollut parempi se, että oltaisiin käytetty säästöön ne rahat? Tämä vain antaa huolestuttavan kuvan keskustan linjauksesta, että kaikki raha mitä vain voidaan saada irti, täytyy käyttää johonkin muuhun. Ja vaikka sitä käytettäisiin sitten elinkeinoelämän tukemiseen, se tarkoittaa sitä, että hyvät yritykset kärsivät, koske ne eivät saa veronkevennystä, mutta niitä, joilla on vaikeuksia, tuetaan. Kyllä elinkeinopolitiikassa lähtökohtana pitäisi olla se, että yrityksille luodaan hyvät toimintaedellytykset ja kannustetaan sillä tavalla yrittämään, ja jos joku yritys ei menesty, niin sitä ei tuilla ikuisesti kyetä pitämään pystyssä.

Lopuksi täytyy sanoa, että tämä on sillä tavalla merkittävä muutos, että nyt vihdoinkin vuoden 2007 jälkeen ensimmäistä kertaa (Puhemies koputtaa) veropohjaa laajennetaan ja prosenttia alennetaan ja veropolitiikan linja muuttuu.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on paljon hyviä toimenpiteitä, panostuksia kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Niitä pitää ehdottomasti tukea, mutta toki liityn siihen joukkoon, joka tätä yritysten edustuskulujen vähennystä kritisoi. Vaikka täällä todetaan, että se toisi verotuottoa noin 38 miljoonaa euroa, niin pahaa pelkään, että tämä kääntyy toisin päin, ja näin on myös osoitettu, eli todennäköistä on, että tämä muutos tulee aiheuttamaan tappiota. Ja pitää olla huolissaan myös siitä, että aika monet näistä kohteista toimivat merkittävällä osalla myös perheiden ja muiden matkailukohteina. Voi olla niin, että kun nyt sieltä poistuu tämä yritysosuus, niin saa nähdä, pystyvätkö nämä paikat jatkamaan lainkaan tulevaisuudessa, eli tästä voi tulla vielä huomattavasti isompi haitta.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syy yhteisöveron näin rajuun alennukseen on se, että luotetaan työllisyyden ja investointien lisääntymiseen. Olen sitä mieltä ja sanonut sen useamman kerran, että haluan tästä myös tiukan seurannan, mitenkä yritykset sitten käyttäytyvät. Mutta peruste tähän, että näin on voitu tehdä, on sitten tasata veropohjaa, ja siitä syystä, vaikka joillekin tuntuu ehkä hieman hassulta vuosi sitten päätettyjä vähennyksiä nyt jo lopettaa tai aikaistaa, peruste on sama. Samaten näihin edustuskuluvähennyksiin liittyen en usko, että jos yritykset saavat tämän yhteisöveron alennuksen, ne suuret yritykset, jotka näitä käyttävät, niiden talous kaatuisi siihen eikä olisi enää mahdollisuutta hoitaa sitten vieraiden kestitystä, kun ei ole valtion tukea.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu taitaa olla tyyppiesimerkki siitä, kuinka kun yksi lähtee johdattamaan keskustelua, niin kaikki menevät väärään suuntaan perässä. Tässähän nimittäin ei ole tästä veropaketista kyse vaan koulutusvähennyksestä, (Sampsa Kataja: Osa sitä!) mutta koska verojaoston puheenjohtaja aloitti tämän, niin me sujuvasti tulemme tietysti mukana.

Edustaja Zyskowiczin kysymykseen: Me olisimme voineet jättää esimerkiksi lainanottoa pienemmälle (Ben Zyskowiczin välihuuto) tai kohdentaa sitä joihinkin tarkoituksiin. Nythän tässä osinkoveromallissa, koska siinä ei tullut siirtymää, tulee tapahtumaan niin, että se tulee olemaan erittäin edullinen isoille osingoille ja tulee huomattavasti kiristämään pienimpiä ja keskisuuria osinkoja. Eli kyllä tämä on yrittäjille erittäin huono, ja tämä tulee rokottamaan vahvasti pieniä yrityksiä, eikä tämä ole kyllä kannustavuustekijä ainakaan ensi vuodelle.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Huomaan, että edustaja Lintilä on harvinaisen oikeassa, kun hän toteaa, että kaikki käytetyt puheenvuorot tätä ennen ovat koskeneet muita asioita kuin nyt käsittelyssä olevaa asiaa.

Asian käsittely keskeytetään.