3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta
annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään
hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi tuloverolain,
elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja eräiden muiden
siihen liittyvien lakien uudistamisesta. Eli kyse on yhteisö-
ja osinkoverouudistuksesta, johon kuuluvat muun muassa osuuskuntien
verotusta ja edustuskulujen verovähennysoikeutta koskevat
asiat. Tästä käytiin toissa yönä hieman
puolenyön jälkeen erittäin perusteellinen
debatti täällä salissa, mutta aivan kaikki
eivät silloin saliin päässeet, joten hyvä,
että nyt pystymme käymään tätä keskustelua
päiväsaikaan.
Tällä esityksellä hallitus pyrkii
siis vahvistamaan suomalaista työllisyyttä, keräämään
Suomeen investointeja ja eri tavoin tukemaan suomalaista talouskasvua,
joka on peruste sille, että pystymme kääntämään
meidän velkaantumiskehityksemme oikealle uralle. Tässä esityksessä on mukana
myös osuuskuntien verotusta koskeva muutos, mutta valtiovarainvaliokunnan
verojaostossa katsoimme, että nämä ehdotukset
ovat tulleet eduskuntaan aivan liian myöhään,
aivan liian keskeneräisinä ja osin epäoikeudenmukaisina
ja verosuunnittelulle alttiina, jotta olisimme voineet nämä esitykset
viedä eteenpäin. Siksi esitämme, että tältä osin
hallituksen esittämät osuuskuntaverouudistukset
hylätään ja asiaan palataan keväällä koko
osuuskuntaverotuksen uudistusta koskien. Tästä esitämme
erikseen pontta.
Yhteisöveroalennuksen pointti on siis se, että yhtiöt
saisivat entistä enemmän omia pääomia, tulorahoitusta,
jotta voivat investoida ja työllistää nimenomaan
Suomessa. Toisaalta toisesta päästä,
kun yhtiön omistajille maksetaan voittoja, näitä voittoja
sitten verotetaan hieman entistä ankarammin, eli kyse on
rakenneuudistuksesta. Pörssisijoittajan kannalta olennaista
on, että kokonaisveroaste säilyy samanlaisena
kuin tähän asti mutta yhtiöllä on
parempi kyky toisaalta sijoittaa omia varojaan tuottaviin investointeihin
ja työllisyyteen ja toisaalta jakaa enemmän osinkoa.
Listaamattomien yhtiöiden osalta luodaan nyt pysyvä kasvukannuste
yrityksille. Kaiken kaikkiaan tämä esitys tuo
meidän elinkeinoelämällemme, työllistäville
suomalaisille yrityksille 600 miljoonan euron vuotuisen stimulaation
nimenomaan aktiivisen yritystoiminnan hyväksi. Näin
suurta kasvupanostusta ei ole nähty sen jälkeen,
kun edellinen hallitus päätti poistaa yritysten
Kela-maksun perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta. Valiokunta
pitää näitä perusteita järkevinä.
Edustuskulujen verovähennysoikeuden osalta on todettava,
että valmistelu ei ollut aivan optimaalista ja verotuottoarvioitakin
on kovin kritisoitu. Toivottavasti Lapin matkailu tai festivaalit,
kuten Pori Jazz, eivät tästä liioin kärsi.
Valiokunta hyväksyy tältä osin ehdotuksen
vain, koska se on osa tätä käsiteltävää kokonaisuutta
ja sen irrottaminen tässä vaiheessa olisi hallituksen
laajapohjaisuudesta johtuen ollut käytännössä mahdotonta.
Tällaiset uudistukset eivät kuitenkaan ole missään
linjassa sen kanssa, että meillä on pyritty tiiviiseen
veropohjaan rakentuvaan verojärjestelmään.
Tällaisia poikkeuksia, joissa aitoja elinkeinotoiminnan
kuluja ei saa vähentää, ja toisaalta
sellaisia poikkeuksia, joissa annetaan ylimääräisiä vähennyksiä,
ei pitäisi enää missään
nimessä luoda.
Arvoisa puhemies! Tässä tehdään
jälleen historiaa. Hallitus on yksimielisesti esittänyt,
että suomalaiset yritykset halutaan pitää Suomessa. Suomi
on houkutteleva investointikohde myös tulevaisuudessa tänne
ulkomailta tuleville yrityksille. Tällä työllisyys-
ja investointilisäyksellä pyritään
nimenomaan siihen, että suomalaiset hyvinvointipalvelut
voidaan turvata meille kaikille suomalaisille myös tulevaisuudessa.
Mika Lintilä /kesk:
Herra puhemies! Valittelen tosiaan sitä, että tästä ehkä vuoden
merkittävimmästä veropaketista
keskustelu käytiin 01—02 yöllä.
Tämä olisi ansainnut paremmankin keskustelupaikan,
ja tietysti nytkin aika lyhyeksi jää tämä keskustelu.
Täytyy sanoa sen verran tästä hallituksen
esityksestä, että tämä yhteisöveron
alentaminen on tietysti kokonaisuutena ihan hyvä ruiske,
mutta se olisi pystytty keskustan vastalauseen mukaan jaksottamaan
kahdelle eri vuodelle. Silloin viesti olisi ollut sama, mutta me
olisimme pystyneet vapauttamaan rahaa merkittävimpiin,
tällä hetkellä yhteiskunnallisesti tärkeisiin
asioihin. Mikä vaikutus tälle yritysveropaketin
kokonaisuudella on: tämähän lisää tuloeroja.
Jos olisi otettu pelkkä osinkoverouudistus, se olisi pienentänyt
tuloeroja, mutta kun siihen yhdistetään yhteisöveron
alentaminen, niin tuloerot selkeästi kasvavat.
Siihen, että tämä kohtelee myös
henkilöyhtiöitä sitten eriarvoisesti,
keskustalla oli oma vastalauseensa eli se, että yrittäjille,
ammatinharjoittajille olisi tullut tämä 5 prosentin
huojennus, mutta se täällä ensimmäisessä käsittelyssä kaatui.
Me esitimme myös sitä, että meillä edustuskulut
olisivat edelleen verovähennyskelpoisia muilta osilta kuin
alkoholin osalta. On aivan selvä, että tällä tulee
olemaan työllisyyttä pienentävä, heikentävä vaikutus
ja varsinkin Lapin matkailu tulee tästä kärsimään.
Kaikkinensa pelkään, että tämä hallituksen esitys
ei tule tuomaan niitä taloudellisia myönteisiä signaaleja,
joita tällä hetkellä olisi tarvittu,
ja olen hyvin vakuuttunut siitä, että keskustan
vastalause olisi kokonaisuutena ollut tähän tilanteeseen
huomattavasti paremmin kasvua ja työllisyyttä tukeva.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilä kritisoi tätä esitystä erityisesti
pienyritysten kannalta. On kuitenkin syytä todeta, että tämä yhteisöveroalennus
koskee täsmälleen samalla tavalla pieniä osakeyhtiöitä kuin
isojakin osakeyhtiöitä.
Mitä sitten tulee henkilöyhtiöihin,
niin tällä hetkellä henkilöyhtiöiden
verotus on pääsääntöisesti,
voi sanoa, 90-prosenttisesti kevyempää kuin osakeyhtiöiden
verotus, joten tältä osin ongelmaa ei pitäisi
olla tälläkään hetkellä eikä myös
tulevaisuudessa. Tämä hallitus on päättänyt
keventää henkilöyhtiöiden verotusta
keventämällä ansiotulojen verotusta ensi
vuoden alusta alkaen. Erityisesti pienituloisten yrittäjien, pienyrittäjien,
henkilöyhtiöiden kautta verotus kevenee, kun perustulovähennystä ja
työtulovähennystä kevennetään.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lintilä esitteli täällä keskustan
ajatuksen siitä, että tämä yhteisöveroalennus
olisi jaksotettu kahdelle vuodelle ja vastaavasti säästyvät
varat, yli 400 miljoonaa euroa, olisi käytetty muihin hyviin
tarkoituksiin ensi vuonna. No, jos ajatellaan, että näin
olisi tehty ja ensi vuonna olisi tämä 400 miljoonaa käytetty
keskustan täällä usein esittämiin
hyviin tarkoituksiin, kuten vaikka puuenergian käytön edistämiseen
ja vaikka tukiaisiin maksettavaksi tulonsiirtoina, esimerkiksi pienimpiä äitiyspäivärahoja
korottamalla, niin nyt on pakko kysyä edustaja Lintilältä:
Mitä sitten vuoden päästä olisi
tehty, eli kun olisi tullut voimaan tämä jälkimmäinenkin
puolikas tästä alennuksesta eli se 400 miljoonaa
olisi sitten yhteisöveroalennukseen mennyt vuoden päästä,
niin mitä näille tulonsiirroille olisi tehty ja
näille hyville asioille, joihin te olette 400 miljoonaa
käyttänyt? Olisiko ne sitten lakkautettu ja todettu,
että nämä korotukset olivat nyt vuoden
voimassa?
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilälle on todettava, että tässä on
kaksi elementtiä: veroprosentin alentaminen mutta myöskin
pohjan laajentaminen. Onko keskustan malli se, että pohja
oltaisiin laajennettu jo ensi vuoden alusta mutta prosentti olisi
pudotettu vasta 22:een? Sehän olisi ollut kova isku yrityksille.
(Ben Zyskowicz: Ja yrittäjille!) — Ja yrittäjille. — Ja
kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että on helpompi
tehdä yhdellä kertaa.
Sitten Lintilä sanoi, että olisi pitänyt
käyttää muihin hyviin tarkoituksiin.
Valtio velkaantuu tällä hetkellä niin
paljon, että eikö olisi ollut parempi se, että oltaisiin
käytetty säästöön ne
rahat? Tämä vain antaa huolestuttavan kuvan keskustan
linjauksesta, että kaikki raha mitä vain voidaan
saada irti, täytyy käyttää johonkin
muuhun. Ja vaikka sitä käytettäisiin
sitten elinkeinoelämän tukemiseen, se tarkoittaa
sitä, että hyvät yritykset kärsivät,
koske ne eivät saa veronkevennystä, mutta niitä,
joilla on vaikeuksia, tuetaan. Kyllä elinkeinopolitiikassa
lähtökohtana pitäisi olla se, että yrityksille
luodaan hyvät toimintaedellytykset ja kannustetaan sillä tavalla yrittämään,
ja jos joku yritys ei menesty, niin sitä ei tuilla ikuisesti
kyetä pitämään pystyssä.
Lopuksi täytyy sanoa, että tämä on
sillä tavalla merkittävä muutos, että nyt
vihdoinkin vuoden 2007 jälkeen ensimmäistä kertaa
(Puhemies koputtaa) veropohjaa laajennetaan ja prosenttia alennetaan
ja veropolitiikan linja muuttuu.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on
paljon hyviä toimenpiteitä, panostuksia kasvuun
ja työpaikkojen luomiseen. Niitä pitää ehdottomasti tukea,
mutta toki liityn siihen joukkoon, joka tätä yritysten
edustuskulujen vähennystä kritisoi. Vaikka täällä todetaan,
että se toisi verotuottoa noin 38 miljoonaa euroa, niin
pahaa pelkään, että tämä kääntyy
toisin päin, ja näin on myös osoitettu,
eli todennäköistä on, että tämä muutos
tulee aiheuttamaan tappiota. Ja pitää olla huolissaan myös
siitä, että aika monet näistä kohteista
toimivat merkittävällä osalla myös
perheiden ja muiden matkailukohteina. Voi olla niin, että kun
nyt sieltä poistuu tämä yritysosuus,
niin saa nähdä, pystyvätkö nämä paikat
jatkamaan lainkaan tulevaisuudessa, eli tästä voi
tulla vielä huomattavasti isompi haitta.
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Syy yhteisöveron näin rajuun alennukseen
on se, että luotetaan työllisyyden ja investointien
lisääntymiseen. Olen sitä mieltä ja sanonut
sen useamman kerran, että haluan tästä myös
tiukan seurannan, mitenkä yritykset sitten käyttäytyvät.
Mutta peruste tähän, että näin
on voitu tehdä, on sitten tasata veropohjaa, ja siitä syystä,
vaikka joillekin tuntuu ehkä hieman hassulta vuosi sitten
päätettyjä vähennyksiä nyt
jo lopettaa tai aikaistaa, peruste on sama. Samaten näihin
edustuskuluvähennyksiin liittyen en usko, että jos
yritykset saavat tämän yhteisöveron alennuksen,
ne suuret yritykset, jotka näitä käyttävät,
niiden talous kaatuisi siihen eikä olisi enää mahdollisuutta
hoitaa sitten vieraiden kestitystä, kun ei ole valtion
tukea.
Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu taitaa olla
tyyppiesimerkki siitä, kuinka kun yksi lähtee
johdattamaan keskustelua, niin kaikki menevät väärään
suuntaan perässä. Tässähän
nimittäin ei ole tästä veropaketista
kyse vaan koulutusvähennyksestä, (Sampsa Kataja:
Osa sitä!) mutta koska verojaoston puheenjohtaja aloitti
tämän, niin me sujuvasti tulemme tietysti mukana.
Edustaja Zyskowiczin kysymykseen: Me olisimme voineet jättää esimerkiksi
lainanottoa pienemmälle (Ben Zyskowiczin välihuuto)
tai kohdentaa sitä joihinkin tarkoituksiin. Nythän
tässä osinkoveromallissa, koska siinä ei
tullut siirtymää, tulee tapahtumaan niin, että se
tulee olemaan erittäin edullinen isoille osingoille ja
tulee huomattavasti kiristämään pienimpiä ja
keskisuuria osinkoja. Eli kyllä tämä on
yrittäjille erittäin huono, ja tämä tulee
rokottamaan vahvasti pieniä yrityksiä, eikä tämä ole
kyllä kannustavuustekijä ainakaan ensi vuodelle.
Puhemies
Eero Heinäluoma:
Huomaan, että edustaja Lintilä on harvinaisen
oikeassa, kun hän toteaa, että kaikki käytetyt
puheenvuorot tätä ennen ovat koskeneet muita asioita
kuin nyt käsittelyssä olevaa asiaa.
Asian käsittely keskeytetään.