Täysistunnon pöytäkirja 130/2014 vp

PTK 130/2014 vp

130. MAANANTAINA 15. JOULUKUUTA 2014 kello 12.01

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä

 

Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta jättää budjettimietintönsä käsittelyn pohjaksi, ja tässä budjettikeskustelussa sen mukaisesti budjetin loppusumma on 53,9 miljardia euroa, ja huomatkaa: se on 1 miljardi vähemmän kuin vuonna 2014, (Sirkka-Liisa Anttila: Se on miljardi ilman tulosta!) eli budjetin loppusumma pienenee. Täytyy sanoa, että se on poikkeuksellista ja osoittaa, että talouden haasteet on pyritty ottamaan vakavalla tavalla huomioon. (Sirkka-Liisa Anttila: Miljardi ilman tulosta!) Valtiovarainvaliokunta esittää omassa budjettimietinnössään lisäresursseja yhteensä 55 miljoonaa euroa tarkoituksiin, joilla pyritään edistämään kasvua ja kilpailukykyä sekä turvallisuutta.

Puhemies! Talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikot. Kotimainen talouskehitys on ollut vaimeaa. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan bkt ei kasva tänä vuonna, ja ensi vuonna kasvun arvioidaan olevan 1,2 prosenttia ja 1,4 prosenttia vuonna 2016. Viimeisimmät ennusteet, viimeisin niistä on Suomen Pankin ennuste, ovat selvästi huonompia. Tänäkin vuonna kokonaistuotanto supistuu, ja ensi vuonnakin se todennäköisesti on hieman miinuksen puolella. Täytyy sanoa, että tämä ennuste on huolestuttava. Valtiovarainministeriön ennuste tulee 17. päivä joulukuuta, ja valitettavasti se ei ehdi budjettikäsittelyyn, mutta ehtii kyllä keskusteluun vielä. Se tietysti saattaa johtaa siihen, että budjettia joudutaan tarkastamaan ensimmäisessä lisäbudjetissa helmikuussa. (Mauri Pekkarinen: Ei haittaa, se on mennyt aina pieleen kuitenkin!)

Arvoisa puhemies! Suomen suuri ongelma on kuitenkin valitettavasti velka. Vakaus- ja kasvu-sopimuksen mukaisesti Suomen velkaantumisen pitäisi olla enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuodessa. Tämän luvun alla Suomi on. Mutta suhde kokonaistuotantoon kokonaisvelassa on ylittämässä 6 prosentin rajan vuonna 2015, ja tältä osin olemme rikkomassa kasvu- ja vakaussopimusta. Huolestuttavaa on se, että velka kasvaa edelleen suhteellisen suurella vauhdilla. Ensi vuoden lopussa arvioidaan, että velka olisi yli 100 miljardia euroa kaiken kaikkiaan.

Mitä tulee sitten rakenteelliseen alijäämään, joka on uusi EU-kriteeri, niin sehän saa olla enimmillään 0,5 prosenttiyksikköä. Valitettavasti vuonna 2014 se on 1,2 prosenttia ja vuonna 2015 se on 1,3 prosenttia, joten tuota rakenteellisen alijäämän kriteeriäkään emme täytä. Myönteistä kuitenkin on, vaikka puhun velkaantumisesta, että alijäämä alenee ja alijäämä on tämän budjettikäsittelyn jälkeen 4,7 miljardia euroa, mikä on lähes 3 miljardia euroa kuluvaa vuotta vähemmän, kun sitä verrataan alkuperäiseen budjettiin. Mutta tietysti tietyllä tavalla huolestuttavaa on se, että valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa velkaa oli 3,9, sen jälkeen itse budjettiesityksessä oli 4,5 ja nyt täydentävän esityksen jälkeen velka kasvaa 4,7 miljardia euroa ensi vuonna.

Tärkeää kuitenkin tässä tilanteessa on se, että pyritään tasapainottamistoimenpiteisiin mutta samalla pyritään siihen, että meillä on kasvua tukevia toimenpiteitä. Valiokunta onkin omassa mietinnössään antanut rahoitusta erityisesti pk-yritysten kansainvälistymiseen, viennin edistämiseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Syyt Suomen talouden tilanteeseen ovat varsin selvät. Meillä on voimakas talouden rakennemuutos, joka tarkoittaa sitä, että elektroniikkateollisuudessa on selkeää supistumista, mutta myöskin paperin tuotanto on vähenemässä. Meillä on tehty liian korkeat palkankorotukset viime vuosien aikana lukuun ottamatta viimeistä tulopoliittista kierrosta. Kansainvälinen talouskehitys on ollut meille vaikea, ja viimeisimpänä on Ukrainan kriisi, joka vähentää nimenomaan kysyntää Venäjällä ja matkailua Suomessa Venäjältä.

On keskusteltu paljon elvytyksestä, ja valtiovarainvaliokunta järjesti kuulemisen, jossa kuultiin Suomen parhaita asiantuntijoita, ja asiantuntijoitten viesti oli tässä suhteessa suhteellisen selkeä: ensin rakenteelliset uudistukset eli talous kuntoon, ja kun se on tehty, niin sen jälkeen on mahdollisuus siihen, että taloutta voidaan myöskin elvyttää. Tietysti tässä tilanteessa voidaan ajatella investointien aikaistamista, eli sellaiset investoinnit, jotka joka tapauksessa jouduttaisiin tekemään, kannattaa ehkä tehdä mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin, ja tietysti tärkeätä on se, että kaikille investoinneille, jotka tehdään, saadaan selkeätä tuottoa. Silloin investointi on perusteltu.

Olen jonkin verran vertaillut lamaa 91—93 ja nyt tätä lamaa ja sen ratkaisemista. Täytyy sanoa, että mitä elvyttämiskeskusteluun tulee, niin luin suuresti arvostamani ja suuriin linjoihin keskittyneen valtiovarainministeri, presidentti Mauno Koiviston haastattelun Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta. Silloinkin hän lähti siitä — hän sanoi siinä kirjoituksessaan — että ei pidä ryhtyä elvyttäviin toimenpiteisiin liian aikaisin, eli silloin jos ne resurssit käytetään liian aikaisessa vaiheessa, (Mauri Pekkarinen: Just näin!) ne on käytetty tilanteessa, jossa ne olisi käytetty hukkaan, vaan ne pitää käyttää tilanteessa, jossa on selvästi mahdollisuuksia kasvuun, eli oikeassa vaiheessa. Eli elvytyksen ajoittaminen on äärimmäisen tärkeätä. Totuushan on se, mitä tulee nyt vallitsevaan tilanteeseen, että me olemme jatkuvasti elvyttäneet sitten vuoden 2009, ja se on syy, minkä takia valtiontalous tällä hetkellä on alijäämäinen.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnalla on selkeitä linjauksia tulevaa taloudenhoitoa varten. Meillä on kolme lausumaa.

Ensimmäinen edellyttää, että hallitus jatkaa toimia, joilla julkiset menot saadaan kestävästi rahoitettavissa olevalle tasolle, ja vauhdittaa rakennepoliittisia toimia. Eli säästölinjaa pitää edelleen jatkaa, mutta myöskin pitää pyrkiä pitämään huolta siitä, että nuo rakennepoliittiset toimet, jotka sinänsä ovat oikeansuuntaisia, myöskin pannaan täytäntöön. (Jouko Skinnari: Tämä on mietinnön esittely!)

Toinen lausuma on mietinnön toinen ponsi, jossa edellytetään, että hallitus toimii määrätietoisesti Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi ja tässä tarkoituksessa kohentaa yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä ja edistää työllistymismahdollisuuksia, työvoiman liikkuvuutta ja maltillista palkkapolitiikkaa sekä tukee tutkimusta ja innovaatioita. Eli Suomen kilpailukyky on saatava kuntoon. Vienti on pudonnut 20 prosenttia, ja vain sillä, että me saamme viennin jälleen kasvamaan, meillä on mahdollisuuksia menestyä. Tosin tässä suhteessa meillä on ulkoisia tekijöitä, jotka auttavat. Toinen niistä on öljyn hinnan lasku, ja toinen on myöskin euron heikentyminen. Ne antavat meille tiettyä momentumia, tiettyä mahdollisuutta, tuohon kasvupyrähdykseen.

Kolmas linjaus valtiovarainvaliokunnalta on, että hallitus pyrkii nostamaan Suomen työllisyysastetta ja alentamaan työttömyyttä poistamalla kannustinloukkuja, pitämällä huolta koulutuksen laadusta sekä suuntaamalla koulutusta paremmin työvoimatarpeiden mukaan lisäämällä työvoiman liikkuvuutta, pidentämällä työuria, parantamalla työssä viihtymistä sekä edistämällä työkykyisyyttä ja kuntoutusta. Eli jos Suomea verrataan muihin Pohjoismaihin, siellä työllisyysaste on 75—76 prosentin paikkeilla, meillä 68, ja sen kasvattaminen pohjoismaiselle tasolle antaisi meille mahdollisuudet ja pitäisi huolta siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltio voidaan ehdottomasti turvata.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on myöskin laittanut rahoitusta eräisiin hankkeisiin.

Suurimmat määrän lisäykset on tehty liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan, jossa on katsottu erityisesti sellaisia liikennehankkeita, jotka ovat teollisuudelle ja teollisuuden kuljetuksille tärkeitä, ja niitä on pyritty edistämään. Turvallisuuden parantamiseen panostetaan ja Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin annetaan lisää rahoitusta. Rahoitusta annetaan myöskin ympäristöhankkeisiin, kuten Itämeren suojeluun, Suomenlahden rantavaltioiden ympäristönsuojelun yhteistyöhön ja ravinnekuormaa vähentävään Nutri-hankkeeseen.

Tämän lisäksi terveydenhuollon yksikkötasojen tutkimukseen annetaan rahoitusta, ja täytyy sanoa, että tämä on erittäin tärkeää, koska tervey-denhuollon alalla Suomi on maailman huippuosaaja ja tuon osaamisen hyödyntäminen myöskin globaalisti antaa suuria mahdollisuuksia. Mutta meillä on tiettyjä koulutuspuutteita, ja niitä ovat myöskin lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden koulutus. Meillä on selvästi suurempi tarve koulutukselle, ja tähänkin annetaan rahoitusta.

Myöskin veteraanien kuntoutusmäärärahoja lisätään ja myöskin lasketaan sotainvalidien haitta-asterajaa 15 prosenttiin, jolta osin eduskunta on aikaisemmin hyväksynyt myöskin lain.

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyörahoista on syntynyt viime päivinä keskustelua. Valiokunta vähentää 3 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroista. Kehitysyhteistyömenot ovat kaiken kaikkiaan ensi vuonna 1 miljardi 15 miljoonaa euroa. Hallitus itse on leikannut kehitysyhteistyörahoja, ja määrän kehitys kääntyy nyt jatkossa laskuun. Mikä on merkittävää kehitysyhteistyörahojen osalta, ovat siirtomäärärahat. Vuodelle 12 siirtyi 274 miljoonaa euroa siirtomäärärahoja, vuodelle 13 siirtyi 365 miljoonaa ja vuodelle 14 eli tälle vuodelle 435 miljoonaa euroa. Eli huikean suuret summat ovat siirtyneet aikaisemmilta vuosilta myöhemmille vuosille. Osittain sitä selittävät myöskin päästökauppatulot, 23 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kuitenkin kun puhutaan sadoista miljoonista, niin kysymys on siitä, että ei ole ollut riittävän hyviä hankkeita, joita olisi voitu toteuttaa. On hyvä, että ministeriössä on oltu tarkkoja siinä suhteessa, että huonoihin hankkeisiin ei mennä mukaan, mutta jos 3 miljoonaa euroa tässä tilanteessa leikataan, niin summa on varsin pieni. Kaiken kaikkiaan vaikuttavuus ja valvonta ovat erittäin tärkeitä kehitysyhteistyön osalta.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana haluan tuoda esille kysymyksen, josta myöskin on paljon keskusteltu, joka liittyy koulutukseen tehtyihin 6 miljoonan euron säästöihin. Tältä osin kyse on teknisistä järjestelyistä, nimittäin lakia päivähoito-oikeuden rajoittamisesta ei kyetty antamaan riittävän aikaisessa vaiheessa eduskunnalle, ja se merkitsee 6 miljoonan euron lisäystä. Tämä lisäys on otettu pois koulutusmäärärahoista, mutta tältä osin on ministeri Rinteen kanssa sovittu, että tuo päivähoito-oikeuden rajoittamista koskeva lakiesitys annetaan mahdollisimman pian eduskunnalle, minkä jälkeen nuo koulutusmäärärahat voidaan nostaa takaisin aikaisemmalle tasolle.

Tässä tarkoituksessa valiokunta on hyväksynyt lausuman, jossa todetaan, että edellytetään, että hallitus antaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskevan lakiesityksen eduskunnalle viimeistään tammikuun alussa, jotta eduskunta voi käsitellä ja hyväksyä esityksen hyvissä ajoin ennen ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion hyväksymistä ja että eduskunta voi tuossa yhteydessä arvioida uudelleen ja lisätä yleissivistävän koulutuksen laatua koskevien hankkeiden rahoitusta. Valiokunta korostaa, että yleissivistävän koulutuksen laatua koskevat hankkeet on voitava toteuttaa suunnitellulla tavalla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot.

Raija Vahasalo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terve talous on työkalu, jolla luodaan hyvä yhteiskunta. Suomen tulee tulevaisuudessakin olla maa, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. Suomen pitää olla maa, jossa kaikilla on työtä ja ketään ei jätetä silloin, kun omat voimat eivät riitä.

Me kaikki tiedämme kansantaloutemme erittäin vakavan tilanteen. Tuotantokustannuksemme ovat kasvaneet kilpailijamaitamme nopeammin. Meidän kokonaistuotantomme on pudonnut noin vuoden 2006 tasolle. Suomen Pankin tuoreimman arvion mukaan kasvu lähivuosina on korkeintaan kituliasta. Kansantalouden tila heijastuu vääjäämättä myös julkiseen talouteen. Valtion velka on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Talous kasvaa heikosti, julkinen talous on velkainen, ja väestö ikääntyy. On selvää, että näin ei voi jatkua. Meidän pitää hoitaa asiamme kuntoon. Velaksi elämisen on loputtava. Tämä koskee sekä valtiota että kuntia. Tämä edellyttää tiukkaa menokuria, säästöjäkin. Kukaan ei tee veronkorotuksia tai leikkauksia mielellään. Ne ovat kuitenkin olleet välttämättömiä. Valtion menojen on kohtuullisella aikavälillä vastattava tuloja. Seuraavallakin hallituksella on edessään paljon tosiasioiden tunnustamista.

Suomen talouden kehitys on osoittautunut vuosi toisensa jälkeen arvioitua huonommaksi. Tämän vuoksi vuonna 2011 asetetut talouspoliittiset maalit ovat jääneet saavuttamatta. Tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan julkista taloutta eniten sitten Lipposen ensimmäisen hallituksen. Se on tehnyt osittain myös tulevan hallituksen töitä. Hallituskauden aikana päätetty sopeutus, 6,4 miljardia, on valtava luku. Myös eräät keskeiset rakenteelliset uudistukset ovat edenneet.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on monien suomalaisten kanssa samaa mieltä siitä, että tämän hallituksen olisi pitänyt tehdä enemmän. Myös me olemme pettyneitä siihen, että monia uudistuksia ei ole saatu riittävästi eteenpäin. Kaikkein vaikeinta näyttää olevan työmarkkinoiden ja julkisten palvelurakenteiden uudistaminen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on koko vaalikauden tukenut hallitusta. Se on ollut ainoa vastuullinen tie. Vaikeinakin aikoina Suomi on tarvinnut vastuunkantajia. Vuonna 2011 muunlainen hallituspohja ei ollut mahdollinen. Tämän hallituskokoonpanon yhdistävä tekijä on ollut vastuu.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee käänteen. Kokoomuksen eduskuntaryhmällä on selkeä käsitys siitä, mitä talouden tervehdyttäminen vaatii. Kaikki lähtee suomalaisesta työstä. Siksi tarvitsemme uudistuksia työmarkkinoilla, jotta entistä useampi pääsisi töihin. Tarvitsemme kannustavaa verouudistusta. Tarvitsemme menokuria, järkeviä investointeja, sosiaaliturvan uudistamista, julkisen sektorin tuottavuuden kasvatta-mista ja kilpailun lisäämistä. Tarvitsemme investointeja tulevaisuuteen eli osaamiseen ja koulutukseen panostamista. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis myös kaikkein vaikeimpiin uudistuksiin.

Tämän hallituskauden pitää olla herätys koko Suomelle. Näin suurten haasteiden edessä on pakko kysyä, toimiiko suomalainen päätöksen-teko. (Keskusta ryhmästä: Ei!) Otetaanko työmarkkinaratkaisuissamme huomioon tulevat sukupolvet, opiskelijat, maanviljelijät, työttömät, eläkeläiset ja pienyrittäjät, joilla ei ole edustajaa neuvottelupöydissä? Miten varmistamme, että puolustusratkaisumme on oikeasti riittävä, jos pyritään täyteen yksimielisyyteen? Onko meistä tullut konsensusajattelun vankeja? Onko yhdessä sopiminen muuttunut keinoksi, jolla jokainen taho voi pysäyttää kaikki itselleen epämieluisat uudistukset? Jos kaikki sanovat ei, kukaan ei sano tulevaisuudelle kyllä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jakaa pääministeri Stubbin näkemyksen siitä, että eräs oleellisimmista jakolinjoista Suomessa kulkee uudistajien ja menneisyyteen katselevien välillä myös talouspolitiikassa.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetista löytyy monia hyviä yksityiskohtia. Suomen tuleva kasvu syntyy korkeasta osaamisesta. Valtiovarainvaliokunta päätti korostaa osaamista esimerkiksi VTT:n lisärahoituksella. Yliopistojen 75 miljoonan pääomittaminen on tärkeä panostus tutkimuspohjaiseen osaamiseen. Valitettavaa on, että oppositiopuolue keskusta tahtoisi peruuttaa tämän panostuksen. Hallitus panostaa myös yritysten kasvumahdollisuuksiin. Tekes, Teollisuussijoitus ja Finnvera saavat lisäresursseja muun muassa biotalouden ja cleantechin edistämiseen. Budjetissa kasvua tukevia liikennehankkeita rahoitetaan ympäri koko Suomen. On hyvä, että monia liikennehankkeita sidotaan järkevään maankäyttöön ja kaavoitukseen. Näin saadaan paras mahdollinen hyöty irti: rakentaminen vauhdittuu ja asuntopula kasvualueilla helpottuu. Hankkeita käynnistyy ympäri maata. Sekin on tärkeää. Perusinfran pitää toimia koko maassa.

Arvoisa puhemies! Suomen kansa vaatii meiltä merkittäviä, rohkeita toimia. Ilman niitä toimia emme tule jättämään lapsillemme yhtä hyvää Suomea kuin missä olemme itse saaneet elää. Meillä on oltava niin paljon rohkeutta, että uskallamme ottaa vastuun ja tehdä, mitä tulevaisuuden turvaaminen vaatii. Rakas Suomemme pysyy hyvänä maana vain kovalla työllä ja katsomalla eteenpäin. Olemme sekä menneille että tuleville polville velkaa sen, että uskallamme uudistua.

Antti Lindtman /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoonnumme nyt käsittelemään vaalikauden viimeistä talousarviota. On hyvä palauttaa mieliin se perintö, jonka Kiviniemen porvarihallitus jätti seuraajalleen: Suomi velkaantui yli 8 miljardia vuodessa, eriarvoisuus kasvoi, ja Suomen suunta oli hukassa. Näistä lähtökohdista huolimatta hallitus on onnistunut puolittamaan velkaantumisen ja kääntämään eriarvoisuuden laskuun ja luotsannut Suomea pitäen kiinni hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista. Työvuoroa on kuitenkin vielä jäljellä.

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee lisää työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta. Nämä kolme asiaa löytyvät tämän vaalikauden viimeisestä budjetista. (Ben Zyskowicz: Ja SDP:n vaaliohjelmasta!)

Ensinnäkin nyt panostetaan työllisyyteen. SDP on tyytyväinen siihen, että uusiin työpaikkoihin panostetaan monin tavoin. Hallituksen käynnistämien laajamittaisten investointien työllisyysvaikutukset ovat jopa 60 000 henkilötyövuotta. Lisäksi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettiin tekemiin muutoksiin sisältyi lähes 19 miljoonaa euroa kasvua tukeviin liikennehankkeisiin jo aiemmin sovittujen päälle. Miksi näin tehdään? Siksi, että työllisyysastetta on nostettava. Vain riittävän korkea työllisyysaste turvaa julkisen talouden tasapainon. Kun hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on uhattuna, on tärkeää saada uutta kasvua, uusia investointeja, joilla julkinen taloutemme saadaan pysymään kestävällä uralla. Leikkaukset eivät ole mikään ihmerohto, ne eivät tuo yhtään uutta työpaikkaa. Tarvitsemme vientivetoista kasvustrategiaa, jonka tavoitteena on saada Suomeen uusia investointeja ja sitä kautta synnyttää uusia työpaikkoja.

Toiseksi hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintö lisäävät tasa-arvoa. On hyvä huomata se muutos, joka Suomessa on tapahtunut tällä vaalikaudella. Valtiovarainministerin tärkein tehtävä on pitää huolta julkisen talouden kestävyydestä. Uutta tämän lisäksi on ollut se, että valtiovarainministerit Urpilainen sekä Rinne ovat pitäneet huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Taloutta on hoidettu vastuullisesti, mutta oikeudenmukaisuudesta ei ole tingitty. SDP:n linjausten mukaisesti talkoita verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi jatketaan. Verotuksessa pelivara kohdistetaan sinne, missä on eniten tarvetta. Jälleen kunnallisveron perusvähennystä ja työtulovähennystä nostetaan, ansiotuloverotuksessa inflaatiotarkistukset tehdään vain alimpiin tuloluokkiin valtion verotuksessa, ja rajusta vastustuksesta huolimatta valtiovarainministeri Rinteen ajamat eläketulo- ja lapsivähennykset astuvat voimaan ensi vuoden alusta. (Jukka Gustafsson: Erinomaista!)

Nämä kaikki toimenpiteet helpottavat eniten keski- ja pienituloisten palkansaajien, eläkkeensaajien ja lapsiperheiden arkea. Täyskäännös porvarihallituksen rikkaita ja suurituloisia suosivaan veropolitiikkaan on tarkoittanut sitä, että tämän hallituksen esittämien toimenpiteiden seurauksena esimerkiksi 1 300 euroa kuussa ansaitseva eläkkeensaaja maksaa ensi vuonna yli 200 euroa vuodessa vähemmän veroa kuin porvarihallituksen aikana. Sen sijaan yli viiden tonnin suureläkkeistä maksetaan yli tonni vuodessa enemmän. (Välihuuto keskustan ryhmästä) Niin ikään palkansaajien puolella hyötyjiä ovat olleet muun muassa alle 2 600 euroa ansaitsevat suomalaiset. Heitä Suomessa on satoja tuhansia, vaikka koko yhteiskunnan eliitti ei sitä aina muistakaan.

Kolmanneksi nyt panostetaan turvallisuuteen. Yhteiskunnan sivistys mitataan sen kyvyllä ja tahdolla huolehtia heikoimmista. Hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus, kaveria ei jätetä, lisää meidän kaikkien turvallisuutta. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Talousarvion yhteydessä hyväksyttävä uusi sosiaalihuoltolaki parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja perheiden hyvinvointia mahdollistamalla varhaisen puuttumisen. Aikaisemmin vaalikaudella ikäihmisten turvallisuutta on lisätty muun muassa vanhuspalvelulailla.

On kuitenkin syytä todeta, että ylenmääräiseen hypetykseen ja rintojen röyhistelyyn ei ole varaa. Esimerkiksi koulutuksen puolella on jouduttu tekemään kipeitä säästöjä.

Arvoisa puhemies! Entäpä sitten opposition vaihtoehto? Erityisesti puheenjohtaja Sipilä on mainostanut keskustan oppositiopolitiikkaa sillä, että vain vastustaminen ja kritisointi eivät riitä, on esitettävä myös vaihtoehto. (Keskustan ryhmästä: Ja niitä meillä on!) Käytyäni läpi keskustan vaihtoehdon on todettava, että kritisoida ja vastustaa te, arvoisat keskustalaiset, kyllä osaatte. Olette joka ikinen vuosi tällä hallituskaudella kritisoineet, vastustaneet ja kritisoineet ja vastustaneet, kun kuntien valtionosuuksista on säästetty. Olette lähes neljä vuotta luvanneet suomalaisille parempaa vaihtoehtoa. On kritisoitu joka ikistä koulutussäästöä. Nyt kun sen vaihtoehdon aika on tullut, herää kysymys: mitä ihmettä? Ette esitä euroakaan lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. (Välihuutoja) Koulutussäästöihin vastauksenne on nettomääräisesti vähentää koulutuksen ja sivistyksen määrärahoja valtiovarainvaliokunnan mietintöön verrattuna. Tästä herääkin vakava kysymys: Oletteko johtaneet suomalaisia harhaan lupauksilla, joita ette alun perinkään aikoneet toteuttaa? Arvoisa keskusta, oletteko te nyt juksaamassa suomalaisia? (Hälinää)

Varsinainen pommi löytyy kuitenkin perussuomalaisten vaihtoehdosta. Se, että perussuomalaiset haluavat lopettaa Pohjois-Suomen teollisuudelle elintärkeän kuljetustuen, ei sinänsä vielä yllätä. Esitys on linjassa perussuomalaisten aikaisempien, nyt jo onneksi takaisinvedettyjen, työllisyydelle haitallisten esitysten kanssa. Näistä mainittakoon työnantajien Kela-maksun palauttaminen keskellä pahinta taantumaa. Tämä on onneksi jo vedetty pois.

Mutta, arvoisat perussuomalaiset: kun te olette mainostaneet olevanne työväen asialla, miten te kehtaatte, ja puheenjohtaja Soinia lainatakseni, kyllähän te kehtaatte, lyödä märän rätin maan pienipalkkaisimpien duunareiden ja koko suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kasvoille? Laitatte pienituloiset työttömät tappelemaan keskenään työttömyysturvasta esittämällä sidoksen purkamista ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja peruspäivärahan väliltä. Haluatte rajata yli kaksi miljoonaa suomalaista palkansaajaa esityksenne ulkopuolelle. Tämän lisäksi johtavat talousajattelijanne, muun muassa edustaja Turunen, ovat esittäneet yleissitovuuden purkamista. Ajatuspajanne on esittänyt palkkojen laskuja. Näitä esityksiä on totuttu kuulemaan porvaripuolueilta, ja nyt olette ottaneet pitkän loikan tähän kelkkaan. (Jukka Gustafsson: Pitää vaihtaa paikkaa täällä!) Perussuomalaisten viesti yli kahdelle miljoonalle suomalaiselle palkansaajalle on tyly: jos työpaikka menee alta, sinä maksat! Kun ynnää yhteen tällä vaalikaudella tekemänne esitykset tavallisen pienipalkkaisen työntekijän aseman heikentämiseksi, ei voi tulla muuhun lopputulokseen kuin siihen, että perussuomalaiset ovat suomalaisen palkansaajan pahin uhka sitten keskustan työreformin.

Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä kannattaa valtiovarainvaliokunnan mietinnön hyväksymistä. Suomi tarvitsee työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta, nyt ja jatkossa. Pienikin teko on enemmän kuin oppositiosta annettu suuri lupaus. Maailma ei ole valmis, siksi tekoja suomalaisen työn puolesta on jatkettava. (Hälinää)

Jari Lindström /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan kuluvasta vuodesta on tulossa jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi, eikä talous kasva ensi vuonnakaan. Maamme työttömyys kasvaa tällä hetkellä hälyttävää tahtia, ja mikä huolestuttavinta, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat räjähtämässä käsiin. Taloustilanteemme on sanalla sanoen synkkä.

Perussuomalaiset ovat johtavana ja vastuullisena oppositiopuolueena tarjonneet tämän kauden jokaiseen budjettiin oman, paremman vaihtoehtonsa. Oppositiopuolueiden vaihtoehtojen oma salikäsittely on ollut tämän eduskuntakauden parhaimpia uudistuksia, ja perussuomalaiset ovat alusta asti suhtautuneet niiden tekoon suurella vakavuudella ja tarkkuudella. Tämä on huomattu myös maamme ekonomistipiireissä. Ekonomiska Samfundetin järjestämässä tilaisuudessa sekä Etlan johtaja Vesa Vihriälä että PT:n johtaja Seija llmakunnas pitivät perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia selvästi perusteellisimmin valmisteltuna. He kehottivatkin muita oppositiopuolueita suhtautumaan varjobudjettien tekoon samalla vakavuudella. He myös toivoivat, että varjobudjetit saisivat mediassa nykyistä enemmän näkyvyyttä.

Tähän on helppo yhtyä, sillä reilu viikko sitten paljastui, ettei Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan Sundberg ollut edes tietoinen vaihtoehtobudjettimme olemassaolosta. Toisaalta on varmasti parempi, että politiikkamme sisältö on kunnossa ja olemme epäonnistuneet vain markkinoinnissa, kuin toisinpäin.

Arvoisa puhemies! Vielä kerran vaihtoehtojemme keskeiset linjat.

Vaihtoehtobudjettimme keskeinen tavoite on samaan aikaan sekä saada julkisen sektorin syömävelanotto kuriin että investoida tulevaan kasvuun. Ottaisimme syömävelkaa noin puoli miljardia hallitusta vähemmän, mutta samalla panostaisimme kertaluonteisesti kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Erotuksen rahoittaisimme suuntaamalla tähän osan jo päätetyistä valtion omaisuuden myyntituloista.

Vaihtoehtomme koostuu seuraavista kuudesta paketista:

350 miljoonan euron työllisyys- ja yrittäjyyspaketti, tavoitteena nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden tasolle sekä parantaa pk-yritysten asemaa. Työuratakuumme tarkoituksena on edesauttaa työkykyisten ja -haluisten ikääntyneiden työuran jatkumista eläkeikään saakka. Pk-yrityksiä taas tukisimme toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron mallin mukaisen yritysverotuksen. Nostaisimme myös alvin alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon. On hienoa havaita, että tässä asiassa perussuomalaisten linjoilla ovat nyt myös keskusta, SDP sekä vasemmistoliitto. Lisäksi purkaisimme turhaa sääntelyä ja ketteröittäisimme lupabyrokratiaa, sillä mielestämme on käsittämätöntä, että lupaprosesseissa on jumissa miljardien edestä investointeja.

Yli puolen miljardin euron energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta ja ottaa energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Alentaisimme energiaverotusta 450 miljoonalla eurolla. Lisäksi panostaisimme korjaus- ja energiatehokkuusinvestointeihin.

800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipakettimme tarkoituksena on turvata kansalaisten perusturvallisuus. Olisimme valmiita korottamaan perusturvaa ja omaishoidon tukea sekä panostamaan lisää lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Emme leikkaisi lapsilisiä emmekä eläkeindeksejä tai kuntien valtionosuuksia.

Katsomme myös, että tasa-arvoinen ja laadukas opetus on maamme menestyksen perusta, joten lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon. Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Lisäksi katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista.

Arvoisa puhemies! 750 miljoonan euron investointipakettimme kantava voima on usko siihen, että Suomeen investoimalla saamme maan nousuun. Katsomme, että nykyisessä taloustilanteessa on syytä panostaa tieverkkoon, julkisten rakennusten homekorjauksiin, kohtuuhintaiseen asumiseen sekä kasvuyritysten rahoitukseen. Sen lisäksi, että tällä olisi suhdanteita tasaava vaikutus, tämä olisi myös järkevää julkisen rahan käyttöä, koska matalasuhdanteessa näiden investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.

800 miljoonan euron säästöpakettimme leikkaisi julkisia menoja ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin. Säästäisimme uudistamalla kehitysavun rahoituksen ja yritystukijärjestelmän. Leikattavaa riittää myös puoluetuessa, maahanmuutossa ja luonnonsuojelualueiden hankinnassa. Emme myöskään hyväksy euroalueen kriisimaiden tukemista suoraan budjetistamme.

Veropakettimme uudistaisi verotustamme oikeudenmukaisempaan ja kannustavampaan suuntaan. Vapauttaisimme 1 000 euron kuukausitulot ansiotuloverotuksesta ja nostaisimme suurituloisten tuloverotusta. Uudistaisimme osinkoverotusta oikeudenmukaisella ja kasvua tukevalla tavalla verottamalla pieniä osinkoja kevyemmin ja suuria osinkoja ankarammin. Palauttaisimme yhteisöveron Ruotsin 22 prosentin tasolle ja laajentaisimme veropohjaa verottamalla myös suursäätiöiden pääomatuloja.

Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi tullaan muistamaan historiankirjoissa hukattuina vuosina. Tuskin yksikään hallituspuolueen jäsen voi olla tyytyväinen tämän kauden saavutuksiin ja antaa suoritukselleen minkään muun kuin hylätyn arvosanan. (Antti Kaikkosen välihuuto) Hallitus, jonka ainoa rakentamisperuste oli Portugalin tukipaketin hyväksyminen, ei ole kovinkaan yllättäen kyennyt tukipakettien jaon lisäksi mihinkään muuhun kuin julkiseen riitelyyn. Seuraavalla hallituksella onkin edessään massiivinen tehtävä selvittää nykyisen aiheuttamat sotkut.

Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan epäluottamuslauseen: "Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan. Hallitus on jatkuvasti kautensa aikana laiminlyönyt työllisyyden ja talouskasvun edistämisen. Kaiken lisäksi hallitus on siirtänyt Brysseliin ennennäkemättömän määrän verovaroja ja budjettivaltaa. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tärkeintä on sopiminen. Suurin piirtein näin sanoi Hannes Hynönen, itsenäisyyspäivänä meille suomalaisille tutuksi tullut 102-vuotias sotaveteraani, joka on viime viikon aikana monissa haastatteluissa arvioinut maailman ja Suomen menoa. Hynöstä kannattaa kuunnella. Suomi on epäkunnossa, monissa kohdin jopa rikki. Apatian tilasta noustaan vain yhteistyössä uudistuksista sopimalla.

Tarvitsemme kaikki suomalaiset mukaan ja koko maan voimavarat käyttöön, jotta Suomi saadaan sellaiseen kuntoon, että meille syntyy uusia investointeja ja työpaikkoja. Suomella ei ole varaa vastakkainasetteluun, jossa suomalaisia jaetaan eri leireihin. Tällaisiakin puheenvuoroja on valitettavasti kuultu. Päinvastoin, nyt jos koskaan tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista ja oikeudenmukaisuutta, koska joudumme tekemään vaikeita ratkaisuja. Tätä suomalaiset odottavat. Edessä olevista päätöksistä hankalimmat liittyvät siihen, miten tulot ja menot saadaan tasapainoon. Me uskomme ihmisten hyväksyvän myös hankalat päätökset, kun ne tehdään oikeudenmukaisesti.

Hallituksen budjetti on joka tapauksessa tyhjän päällä. Siksi viimeistään nyt on tunnustettava tosiasiat. Koska kasvun edellytykset puuttuvat, ei budjetin 1,2 prosentin bruttokansantuotteen ennuste tule toteutumaan. Sen sijaan alkamassa on neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin talous supistuu. Suomeen tarvitaan joka tapauksessa 200 000 työpaikkaa tulevina vuosina. Muuten emme saa tuloja ja menoja tasapainoon.

Viime aikoina on keskusteltu siitä, mitä valtio voi tehdä suunnan muuttamiseksi. Keskustan mielestä valtio voi tehdä paljon. Suomi tarvitsee yhteiskuntasopimuksen. Siinä on sovittava sellaisista uudistuksista, joilla työllisyyttä ja taloutta parannetaan. Yhteiskuntasopimuksen aikaansaaminen on eduskuntavaalien jälkeisen muodostettavan hallituksen ja valittavan pääministerin ensimmäinen tehtävä. Kiireellisintä on lisätä pienten ja keskisuurten yritysten kannusteita investoida ja työllistää. Näitä ovat esimerkiksi yrittäjävähennys, investointien vapaa poisto-oikeus, kotitalousvähennyksen ehtojen parantaminen ja tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa on karsittava, ja työllistävän kotimaisen energian kilpailukykyä on parannettava. Keskusta on myös valmis aloittamaan erilaisia kokeiluja siitä, miten eri uudistukset toimivat käytännössä. Yksi tällainen on aktiivisuuteen kannustava perustulo. (Jukka Gustafsson: Keille kaikille semmoinen tulee?)

Arvoisa puhemies! Keskustan yksi ratkaisu kasvun ja työpaikkojen luomiseksi hiipuville mutta Suomen kannalta elintärkeille aloille ja kokonaan uusille aloille on kasvurahasto. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti rahastoa tässä salissa kaksi vuotta sitten. Nyt EU-komissio on valmistellut vastaavaa järjestelyä. Kasvurahastossa valtion omistusta muutetaan uuteen, kasvua ja työpaikkoja luovaan muotoon ja avataan pullonkauloja, joita yritysten rahoituksessa nyt on.

Arvoisa puhemies! Keskusta katsoo, että kotimaiset luonnonvarat, lähiruoka ja biotalous laajemmin ovat mahdollisuus pysyviin uusiin työpaikkoihin. Myös esimerkiksi matkailu, kaivannaisteollisuus, hyvinvointi sekä tietotekniikan soveltaminen ovat aloja, joille voi syntyä uusia työpaikkoja. Työllistämiselle ja työn tekemiselle on luotava edellytykset koko Suomeen. Liikenne- ja muita investointeja on tehtävä tasaisesti eri puolille maata. Tiestön kunto on monin paikoin kuitenkin ala-arvoinen. Keskusta on esittänyt lisärahoitusta perustienpitoon ja yksityisteihin. Budjetin ulkopuolisen liikennerahaston perustaminen on puolestaan keskustan ratkaisu merkittävien liikennehankkeiden taloudelliseen ja sujuvaan läpivientiin.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee myös tulevina vuosina palkka- ja muutakin malttia työmarkkinoilla. Kolmikanta on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa. Sopimisen tapaa ei tarvitse muuttaa, mutta sisällön on voitava muuttua, ja valtion on voitava olla kolmikannassa entistä aloitteellisempi osapuoli. Jo nykyisissä sopimuksissa olevat paikallisen sopimisen mahdollisuudet on otettava laajemmin käyttöön. Entistä useammalla työpaikalla on haettava rohkeasti ratkaisuja, joissa yhdistetään työntekijän turva ja toisaalta työvoiman joustavuus työnantajan näkökulmasta. Luottamus lähisopimiseen syntyy, kun molemmat osapuolet kokevat voittavansa. Sopiminen ei silloin ole sanelua. Työn vastaanottamisen ja tarjoamisen esteitä on määrätietoisesti ja ennakkoluulottomasti raivattava pois. Keskusta on valmis harkitsemaan esimerkiksi ehdotusta pitkäaikaistyöttömän palkkauksen helpottamisesta.

Arvoisa puhemies! Keskustan vaihtoehto on ollut koko ajan enemmän kuin vain vaihtoehto hallituksen yhden vuoden budjetille. Suomen suuntaa ei muuteta, jos politiikka on alun alkaen tehty väärälle pohjalle. Esitämme ensi vuoden budjettiin sellaisia täsmätoimia, joilla lisätään oikeudenmukaisuutta ja tuetaan kotimaista ostovoimaa. Keskusta esittää, että lapsilisien leikkaus perutaan, omaishoidon tuki siirretään Kelan hoidettavaksi ja kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen tehdään korotus. Keskustan verolinja on oikeudenmukainen. Alentaisimme pieni- ja keskituloisten verotusta ja kiristäisimme suurituloisten, yli 68 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta. Kokonaisveroaste ei voi nousta, vaan muutokset pitää tehdä nykyisen verotuksen sisällä.

Arvoisa puhemies! Suomi ansaitsee parempaa. Enää toista kertaa Suomella ei ole varaa menettää neljää vuotta. Keskusta on tehnyt budjettimietinnön vastalauseeseen epäluottamuslause-ehdotuksen, jonka johdosta esitämme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Kari Uotila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmiston vaihtoehto on talouspolitiikan uudistaminen leikkaavasta, talouskasvua hyydyttävästä linjasta työllistävämpään ja talouskasvun käynnistävään suuntaan. Viittaan jälleen Kansainvälisen valuuttarahaston suositukseen velkaelvytyksen tarpeesta. IMF suosittaa laittamaan velkarahaa järkeviin elvyttäviin julkisiin investointeihin. Julkisten menojen lisääminen 1 prosentilla suhteessa bkt:hen toisi IMF:n mukaan talouskasvua ensimmäisenä vuonna 0,4 prosenttia ja neljäntenä vuonna peräti 1,5 prosenttia. Myös OECD ehdotti, että euroalueen tulisi löysätä säästökuuriaan ja elvyttää talouttaan.

Elleivät hallitukselle kelpaa nämä IMF:n tai OECD:n suositukset, niin kelpaisivatko suomalaisten asiantuntijoiden näkemykset? Professori Pertti Haaparannan elvytystä vaativaan valiokuntakuulemiseen viittasin jo marraskuussa, mutta myös monet muut asiantuntijat ovat samoilla linjoilla. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Eero Lehto totesi valiokunnalle 27.11., että kannattaa elvyttää, koska kysyntä on ongelma ja koska pääomamarkkinat hyväksyvät valtion väliaikaisen velkaantumisen. Mikäli Haaparanta ja Lehto tuntuvat liian radikaaleilta, niin lisätään joukkoon Pellervon taloustutkimuksen Veera Holapan lausuntoa samalta päivältä. Hän totesi muun muassa, että sääntöjen rikkomisesta ei ole tulossa sanktioita. Säännöt luovat hyvät rajat toiminnalle, mutta niiden liian tiukka noudattaminen heikossa taloustilanteessa voi olla haitallista.

Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne ei ole helpottumassa. Viime viikolla Suomen Pankki ennusti taloutemme supistuvan tänä vuona ja vielä ensi vuonnakin. Vasemmisto yhtyy ennusteeseen, mutta emme yhdy EKP:n ja Suomen Pankin vaatimuksiin palkkojen alentamisesta. EKP:lla on syytä katsoa itse peiliin, onko itse tehnyt kaikki oikein.

Viime viikolla amerikkalaisen finanssijätin Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter totesi tilanteen järkyttäväksi ja totesi euroalueen ajautuneen omasta syystään massatyöttömyyteen. Hänen mukaansa väärällä talouspolitiikalla ja väärillä ideologisilla valinnoilla on seurauksensa.

Emme ole saaneet hallitukselta eikä vanhoilta oppositiopuolueilta tukea elvyttävämmälle talouspolitiikalle mutta asiantuntijoilta sitäkin enemmän. Elvytys on ollut lähes kirosana hallitukselle ja vanhoille oppositiopuolueille. Eilenkin pääministerin kyselytunnilla pääministeri Stubb lähes pilkkasi elvytyksen vaatijoita. Minä väitän, että puheet uudistamisesta, lisäsopeutuksesta, kilpailukyvyn korjaamisesta ja rakenteellisista uudistuksista ilman konkreettisia ehdotuksia ovat löysempää puhetta kuin asiantuntijoiden ehdotukset elvytystarpeesta.

Keskustan vaihtoehto valtion hyvin tuottavan omaisuuden myymisestä on järjetöntä tilanteessa, jossa valtio saa lainaa nollakorolla.

Perussuomalaisten innovaatio, että talousongelmat hoituvat tekemällä jokaisesta päivästä Nenäpäivä, ei ole onneksi saanut tukea keneltäkään.

Arvoisa puhemies! Onneksi valiokunnassa perustelumme ja asiantuntijakuuleminen ovat saaneet aikaan liikahdusta elvytyksen suuntaan. Yleisperusteluissa elvytys on jopa väliotsikkona. Vaikka valiokunta korostaa rakennemuutosten ensisijaisuutta, niin pidän rohkaisevana, että valiokunta pitää perusteltuna arvioida myös sellaisten investointien tekemistä, jotka joka tapauksessa olisi tehtävä. Näin valiokunta on tullut edes vähän vasemmiston linjalle, ja se on hyvä.

Arvoisa puhemies! Velkaantumisella on kansaa peloteltu myös kyseenalaisin perustein, kun on verrattu julkista velkaantumista kotitalouksien velkaantumiseen. Lyhytnäköisellä velan välttelyllä voidaan tehdä kohtalokkaita virheitä ja heikentää pitemmän aikavälin velkakestävyyttämme. On muistettava, että velkaa on monenlaista. Euromääräisen valtion ja julkisen velan lisäksi meillä on myös korjausvelkaa ja hyvinvointivelkaa.

Viime perjantaina parlamentaarinen liikenneverkon korjausvelkatyöryhmä ehdotti 2,4 miljardiin nousseen korjausvelan vähentämisen aloittamista välittömästi. Ellei näin tehdä, viemme pohjaa myös euromääräisen julkisen velan maksumahdollisuuksilta. Paino- ja nopeusrajoitukset, kiertotiet ja surkea väylästön kunto vaikeuttavat niin vientiteollisuuden kuin kotimarkkinoidenkin toimintaa. Raaka-aineiden ja valmiitten tuotteiden kuljetuskustannukset kasvavat, joukkoliikenteen ongelmat pahenevat ja niin edelleen.

Rakennuskantamme korjausvelan arvioidaan olevan 30—50 miljardia euroa. Tässä summassa on homekoulu poikineen. Nyt on järkevää ryhtyä korjaamaan rakennuksia, kun korot ovat matalalla.

Arvoisa puhemies! Meillä on myös hyvinvointivelkaa. Suurin osa siitä tulee jättityöttömyyden seurauksena. Yli 4 miljardia euroa menee työttömyysturvan maksamiseen, lisäksi menetetyn työpanoksen arvo, menetetyt verotulot, syrjäytymisen kustannukset ja pitemmällä aikavälillä myös työvoiman tarjonnan vaarantuminen. Hyvinvointivelkaa syntyy myös, kun laiminlyömme hyvinvointivaltion keskeisiä palveluita lyhytnäköisellä säästämisellä.

90-luvun laman jäljiltä meillä on edelleen tätä hyvinvointivelkaa muun muassa siitä, kun mielenterveyspotilailta vietiin laitospaikat mutta luvattuja avohoitopalveluita ei järjestettykään. Vasemmisto varoittaa hallitusta tekemästä samaa virhettä vanhusten laitoshoidon vähentämisen osalta. Ellei riittäviä ja kaikkien ulottuvilla olevia kotiin tai palveluasumiseen kohdentuvia palveluita pystytä turvaamaan, muuttuu säästö kasvaneeksi hyvinvointivelaksi.

2012 julkaistussa väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että 2000-luvun alussa lapsille ja nuorille suunnattuja erikoissairaanhoidon palveluita joutuivat käyttämään enemmän ne kunnat, jotka olivat rajuimmin leikanneet kouluterveydenhoidon palveluja 1990-luvun alun laman aikana. Myös koulutuksen ja osaamisen laiminlyönti kasvattaa hyvinvointivelkaa ja heikentää yhteiskunnan kykyä selvitä tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Myös tuloerojen kasvu lisää hyvinvointivelkaa ja hyydyttää myös talouskasvua. OECD kertoi viikko sitten, että Suomessa tuloerojen kasvu on heikentänyt talouskasvua 9 prosenttia vuodesta 1980 alkaen. Haloo siellä oikealla laidalla! Lopettakaa nyt puheet siitä, että tuloerojen salliminen tuo dynamiikkaa ja talouskasvua. Kun ette ole uskoneet vasemmistoa, niin uskokaa edes OECD:n arvioita.

Arvoisa puhemies! Velkaa on ja sitä syntyy monessa muodossa. Vasemmiston mielestä näitä kolmea velkaantumisen muotoa on käsiteltävä kokonaisuutena.

Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjettimme mukaisia lisäysehdotuksia ei sisälly valiokunnan mietintöön eikä hallituksen talousarvioehdotukseen. Sen vuoksi esitämme epäluottamuslausumaa:

"Hallitus ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin työllisyyden parantamiseksi ja talouskasvun käynnistämiseksi eikä ole halunnut kääntää leikkaavaa talouspolitiikan suuntaa elvyttävämmäksi eikä näin ollen nauti eduskunnan luottamusta."

Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talous on vaikeassa tilanteessa: vienti ei vedä riittävästi, työttömyys pahenee, eikä talous kasva. Velka on tuplaantunut kuudessa vuodessa 100 miljardiin euroon. Samalla uhkaa hiipivä deflaatio, mikä on pysäytettävä. Kokemuksen mukaan aika korjaisi deflaation, mutta sen kesto voi olla kymmenenkin vuotta. Meillä ei ole tähän varaa. Siksi pienituloisten ostovoimasta on huolehdittava.

EK:n avaus julkisen sektorin työntekijöiden vähentämisestä ja palvelujen leikkaamisesta on vastuuton. Ei opettajien, hoivatyöntekijöiden ja poliisien vähentäminen hyödytä yksityistä sektoria, ellei yksityinen sektori löydä omaa menestymisen reseptiä, uusia innovaatioita ja vientituotteita. Toki julkiset juoksevat kulut ja 9 miljardin kestävyysvaje on saatava priorisoinneilla, rakenneuudistuksilla ja tehostamistoimilla kuriin, mutta liiallinen säästäminen ja leikkaaminen hyvinvointipalveluista vain vahvistaisi lamaa.

Julkisen talouden kestävyysvajeen torjumiseksi tarvittavien rakenteellisten uudistusten toteuttamistahti on ollut liian verkkainen. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, eläkeuudistus, metropoliuudistus, kuntauudistus ja tuottavuuden parantamista hyödyntäen digitalisaatiota ja automaatiota. Elvytystä voidaan tehdä velaksikin, suhdannepoliittisista syistä ja tiukkojen reunaehtojen täyttyessä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tulevaisuuden energia- tai liikenneinfrastruktuuriin liittyvät hankkeet sekä homekoulujen korjaukset.

Pitää ottaa askelia vihreän talouden suuntaan: cleantech, biotalous ja kiertotalous ovat vahvoja kasvualoja maailmalla, ja Suomessa on paljon näiden alojen osaamista. Tarvitsemme kasvavia vientiyrityksiä varten vahvat kotimarkkinat. Tuotteita on vaikea myydä ulkomaille, jos ne eivät ole kelvanneet kotimaassa.

Vihreät esittivät syksyn talouspoliittisessa avauksessa muun muassa energiarahastoa vauhdittamaan bio-, tuuli- ja aurinkoenergian hankkeita sekä älyjärjestelmiä sähköverkkoihin ja liikenteelle. Myös pientuotannon nettolaskutus tarvitaan kiihdyttämään hyvää kehitystä.

Työllisyysasteen nostaminen on kestävyystalkoissa olennaisinta. Pienten, erityisesti yhden hengen yritysten kynnystä palkata työntekijöitä tulee madaltaa. Tätä kautta Suomeen voi saada kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Jos alle 10 henkeä työllistävistä mikroyrityksistä joka viides palkkaa yhden uuden työntekijän, syntyy 50 000 uutta työpaikkaa.

Perustulo ja osa-aikatyön lisääminen, työttömän oikeus opiskeluun ja yrittämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, pienyrittäjän ja itsensä työllistäjän sosiaaliturvan parantaminen — ne kaikki yhdessä elvyttäisivät työelämää ja toisivat kaivattua joustoa.

Pitkän aikavälin tavoitteista tärkeimpiä on koulutuksen ja tutkimuksen resursseista huolta pitäminen. Hyvin koulutettu, osaava kansa on Suomen vahvuus, jonka varassa pärjäämme myös tulevaisuuden muuttuvissa oloissa. Yksi merkittävä tekijä on se, että kaikki pysyvät mukana. Koulupudokkuutta ja syrjäytymistä on torjuttava nykyistä voimakkaammin. Koulutuksen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa. Peruskoulu tavoittaa koko ikäluokan. Sen pitää olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Vihreät eivät hyväksy hallituspuolueiden tekemää 6 miljoonan euron leikkausta perusopetuksesta.

Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä huolehtiminen on ainoa mahdollisuutemme pärjätä maailman mullistuvilla markkinoilla. On huonoa kehitystä, että Tekesin rahanjakovaltuudet ovat laskeneet 2010-luvulla 100 miljoonalla eurolla. Useat tutkimukset pitävät juuri innovaatiotukia parhaina yritystukimuotoina. Ne muuttavat elinkeinorakennetta, uudistavat. Tekes-tuen tärkeä merkitys on myös siinä, että se verkostoi yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä tiedon tarve kansalaisten hyvinvoinnista ja palvelujen vaikuttavuudesta vain lisääntyy. Siksi on lyhytnäköistä leikata esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen resursseja.

Me vihreät emme ole tyytyväisiä hallituspuolueiden valiokunnan mietintöön tekemiin budjettiratkaisuihin. Leikkaus lasten koulutuksesta on kestämätön, ja sosiaalialan sektoritutkimuksesta on leikattu niin paljon, että laitosten toiminta halvaantuu.

Suomen kehitysapua on hallitusohjelmankin mukaan tarkoitus nostaa 0,7 prosenttiin bkt:stä. Tästä olemme kaukana, vaikka tilannetta on helpottanut päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kehitysyhteistyöhön. Määrärahojen laskiessa on kestämätöntä, että hallituspuolueet ovat vähentäneet niukoista määrärahoista 3 miljoonaa euroa. Moni lapsi pelastuu nälkäkuolemalta hätäavun turvin tai saa tulevaisuuttaan turvaavaa koulutusta kehitysyhteistyöllä. Maailman kaikkein köyhimmiltä ei pidä leikata.

Edellä mainittujen lisäksi esitämme vastalauseessa lisämäärärahaa turvakodeille, Itämeren suojeluun, eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmäkeskukselle ja ympäristöjärjestöille. Kansalaisjärjestöjen työ on entistä haasteellisempaa ja merkityksellisempää, kun hallitus on muun muassa keskeyttänyt uhanalaisten soiden suojeluohjelman.

Kataisen ja Stubbinkin hallitusten toimien ansiosta kaikkein heikoimmin toimeentulevista on pidetty huolta muun muassa korottamalla perusturvaa. Tästä huolimatta köyhyyttä ei ole saatu ratkaisevasti vähenemään maassamme, ja siksi ponnisteluja tulee jatkaa. Lapsilisien leikkaaminen toimii kaikkien hyvien tavoitteiden vastaisesti.

Ikääntyvä väestö on rakentanut meille hyvinvointipohjan, joka on rohkeasti ravisteltava uusiksi. Se on tehtävä, jotta voimme turvata ikäihmisille hyvän vanhuuden hoivan ja yhteisöllisen, mielekkään arjen. Myös he haluavat turvata lasten ja lastenlasten tulevaisuuden ilman raskasta velkasäkkiä harteillaan kauniissa, turvallisessa Suomessa.

Tulevaisuuden kannalta olennaista on huolehtia ympäristön elinkelpoisuudesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Suomen suot, metsät ja vesistöt, Itämeri mukaan lukien, tarvitsevat suojelua, jotta luonnon monimuotoisuus ja tärkeät ekosysteemipalvelut voidaan turvata.

Mats Nylund /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Det här är den sista budgeten för valperioden. Vi vet alla att under alla år sedan nedgången 2009 har Finlands och hela euroområdets ekonomi präglats av svag exportefterfrågan och en rekordlång recession på hemmaplan. Att balansera statsfinanserna har krävt mycket jobb och tuffa beslut under hela valperioden. Det bör sägas att tack vare anpassningsåtgärder har regeringen lyckats förhindra att budgetunderskottet växer ytterligare. Att vi nu minskar landets nettolåntagning från årets 7,4 miljarder till omkring 4,7 miljarder nästa år är värt att notera.

Även nästa års budget präglas av den grundlinje som först regeringen Katainen och nu regeringen Stubb följt i ett mycket otacksamt ekonomiskt läge. Det kan sammanfattas i två punkter: regeringen satsar på åtgärder som skärper Finlands konkurrenskraft, men det kombineras med en rättvis social linje som ser till de svagaste gruppernas behov.

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntarakenteen koossa pitäminen on tärkeää myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Budjetin käsittely on hyvä tilaisuus katsoa eteenpäin. Vaikka taloudessa onkin paljon tasaisen harmaata, on syytä nostaa esiin joitakin positiivisia asioita. Metsäteollisuudessa on käynnissä myönteinen kehitys, ja huomattavia investointeja tehdään kaikissa suurissa metsäyhtiöissä, ei pelkästään Äänekoskella. Nämä ovat sellaisia positiivisia signaaleja, joita tarvitsemme.

Tämä budjetti sisältää merkittäviä panostuksia kasvua luoviin investointeihin, joilla on nopea työllistävä vaikutus. Ryhmämme pitää hyvänä kohdennettuna toimenpiteenä Tekesin lainavaltuuksien korottamista cleantech- ja biotaloushankkeisiin. Kun keskustelemme taloudesta ja tulevaisuudesta on aina syytä korostaa opetuksen roolia. Suomi nousee vain jos ymmärrämme puolustaa vahvaa perusopetusta ja innovatiivista taitoa. Budjettikirjassa on useita välineitä, joilla voimme saada talouden taas jaloilleen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin korostaa, että ilman selkeää asennemuutosta koko yhteiskunnassamme emme saavuta näitä tavoitteita.

Työllisyys on saatava kohenemaan. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. Kun katsomme eteenpäin ensi vaalikauteen, meidän on onnistuttava sopimaan vielä lisää konkreettisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan pienten ja keskisuurten yritysten työllistämistä. Emme voi enää sulkea silmiämme siltä, että työelämässä tarvitaan enemmän joustoja. Suomella ei ole enää varaa olla maa, jossa saavutettuja etuja näytetään puolustettavan enemmän kuin mitään muuta.

Värderade talman! Om vi vill ha den dynamik som vår ekonomi absolut skulle behöva måste vi på ett helt annat sätt än hittills bli öppna för nya lösningar. Det fordras också att vi gör det lättare för utländsk arbetskraft att delta i vår ekonomi. Mångkulturell tillväxt ska inte ses som en kostnad, utan den ger mycket för den dynamiska ekonomin. En förklaring till att Sverige har en starkare tillväxt än vi är att där finns ett större arbetskraftsutbud. Detta borde vi kunna medge och handla därefter.

Svenska riksdagsgruppen vill understryka att denna nya öppna attityd och flexibilitet i arbetslivet inte betyder att strävan att uppnå helhetslösningar på arbetsmarknaden raseras. Breda samhällsavtal har gett stabilitet, och stabilitet behövs också i framtiden. Arbetsmarknadslösningarna måste ändå modigare se framåt, annars riskerar vi att ytterligare halka efter.

Arvoisa puhemies! Työtä olisi priorisoitava myös verotuksellisesti. Ei voi olla niin, että verotuksessa palkitaan siitä, että onnistuu osoittamaan tulojensa tulevan muusta kuin palkkatyöstä. Suomen kokonaisveroasteen oletetaan olevan ensi vuonna yli 45 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, ja sen odotetaan nousevan edelleen vuonna 2016. Kokonaisveroaste on ongelmallisen korkea erityisesti sen vuoksi, että se osuu pahoin palkkatyöhön ja hidastaa elpymistä.

Värderade talman! Av de enskilda projekt som finansutskottet backat upp vill jag särskilt nämna tilläggsanslagen för jordbruket och flera satsningar för att skydda Östersjön och Finska viken. Jakobstads hamnväg som nu slutförs är ett exempel på en investering i lokal infra som uttryckligen gynnar exportindustrin. Att landsvägsfärjornas natturer i skärgården tryggas genom ett extra anslag är återigen en viktig sak för många enskilda människor som lever sin vardag i glesbygden. — Tack.

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on käytetty merkittäviä puheenvuoroja. EK:n tuleva puheenjohtaja Matti Alahuhta totesi äskettäin, että tarvitsemme enemmän työtä ja työtunteja, keveämpää verotusta ja julkisen sektorin sopeutusta. Uutispäällikkö Jussi Pullinen totesi, että Suomi on sirpaleina. Tämä on kaikuja suuresta muutoksesta, globalisaatiosta. 1800-luvun Suomen rakentajat muodostuivat Suomen heimoista, jotka sittemmin pitkälti yhdistyivät. Globalisaation toteuttaneessa ja monin tavoin jakautuneessa maailmassa voittavat nyt ne, joiden heimo eli samaistumisryhmä on maailmanlaajuisessa nosteessa. Alahuhta kaiuttaa, että seuraavan hallituksen pitää saada 200 000 työpaikkaa yksityissektorille vuoteen 2020 mennessä. Suomessa on aivan liian vaisu ja energiaton mieliala. Vain koulutus voi nostaa meidät uuteen kasvuun. Ajan puheenvuoroissa voimme hyvin tunnistaa vaikkapa insinöörin, yhteiskuntatieteilijän, lakimiehen ja sosiaalityöntekijän heimot ja roolit, jotka antavat aika lailla erilaisia vastauksia taloutemme ja ihmisten hätään, mutta kokonaiskuva ei ehkä sittenkään ole hallinnassa.

Kaikki luetellut vaatimukset ovat omista näkökulmistaan tosia, ja niihin pureutuu myös valtiovarainvaliokunta. Vaadimme, että julkiset menot on asetettava kestävästi rahoitettavissa olevalle tasolle. Yritysten toimintaedellytykset ja kyky työllistää on huolemme kohteena. Kannustinloukkuja on poistettava, koulutuksen laatua parannettava ja kuntoutusta tarvitaan aina ennen työkyvyttömyyttä.

Kuntien asema on ensi vuonna erityisen vaikea. Laskelmat kertovat 1,5 prosentin keskimääräisestä veronkorotuksen tarpeesta. Uhka suuntautuu eri paikkakuntiin eri tavoin. Sote ei ole ratkaiseva uhkan aiheuttaja, mutta soten rahoitusmalli on kylläkin valittava niin, ettei kuntahaitari leviä ja hajoa käsiin.

Arvoisa puhemies! Väestörakenteen pysyvä muutos on seurausta poliittisista arvovalinnoista. Tämän päivän nuorista työelämään saapuvista puuttuvaa joukkoa ei voida tempuilla korvata. Maahanmuuton huomattava aktivointi vaatisi voimakasta asennemuutosta ja vahvaa kotouttamista.

Tutkijoiden havainto läntisen maailman aikanaan tapahtuneesta noususta kohdistui luonnonvarojen löytämisen ja monien keksintöjen lisäksi niin sanotun protestanttisen etiikan voimakkaaseen vaikutukseen. Ahkeruus, työnteko, perheestä huolehtiminen ja kristillinen vakaumus nivoutuivat monien kohdalla toisiinsa. Tämän päivän vaisu ja energiaton mieliala kertoo siitä, että analyysi tilanteesta, tavoitteenasettelu ja työn motivointi eivät ole sopusoinnussa keskenään. Kristillisdemokraattien mielestä Suomessa tarvitaan aivan uutta energiaa, joka ei synny vain teollisuusrobottien määrän lisäämisestä, vaan yhteisöllisten arvojen voimakkaasta esille nostamisesta.

Voimme syyttää taloutemme heikosta kuvasta suurta maailmantalouden taantumakuvaa, mutta emme voi jäädä tämän toteamuksen varaan pelkästään. On syytä vaatia, että poliittiset ryhmät pian selkeästi piirtävät esille ajatuksensa suomalaisen yrittäjyyden uudesta noususta. Miksi lähes kahdella kolmanneksella yrittäjistä tulot jäävät alle keskipalkan? Mitä kertoo se, että suuryritykset ovat jo pitkään olleet suhteellisesti mitaten heikoimpia työllisyyden edistäjiä?

Yrittäjällä on palkansaajaa korkeampi vastuu vakuutus- ja eläkemaksujensa keräämisestä ja maksusta. Arvonlisävero on erityisen haastava yrittäjille, joilla ei ole verotuksessa vähennettäviä hankintoja. Kristillisdemokraattien mielestä on korkea aika helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnystä ja kustannuksia sekä koeajan määräytymistä, kun nyt jo korkeasti koulutetutkin jäävät vaille työpaikkaa. Pitkän odottelun jälkeen tammikuussa 2015 yrittäjän perheenjäsen on eräin reunaehdoin muihin nähden yhdenvertaisessa asemassa työttömyysturvan suhteen, lopultakin. Sukupolvenvaihdoksien yhteydessä on huomioitava riittävät maksuaikahuojennukset, ettemme joudu näkemään turhia kon-kursseja.

Arvoisa puhemies! Verotuksen yleistä tasoa ei juuri kenenkään mielestä voisi korottaa, mutta toisaalta menoja ei kuitenkaan ole kyetty hallitsemaan riittävästi. Tuloja pitäisi saada lisää, mutta kansainvälinen verokilpailu uhkaa rapauttaa verorakennetta. Maailmassa, jossa uhkaa yhteisöveron rapautuminen, tarvitaan ratkaisuja, joilla turvataan yritysten pysyminen kotimaissaan ja verokikkailun lopettaminen. Samalla on mietittävä, miten yritysverotusta voitaisiin yksinkertaistaa välttäen turhat tarpeet verosuunnitteluun ja miten toteuttaa tämä kaikki varmistaen samalla verotuksen yrittäjyyttä innostava vaikutus.

Meidän kristillisdemokraattien mielestä kehitysyhteistyön euromääräinen taso on hyvin tärkeä asia. Silti entistä tärkeämmäksi nousee vaatimus oikeudenmukaisesta arvoketjusta. Ei voi olla niin, että kevyellä verotuksella ja alihinnoitetuilla maksuilla tuomme kehitysmaista hyvinvointia itsellemme. Tarvitsemme reilut päätökset oikeasta arvoketjusta ja arvon määrittämisestä niin, että kullekin jää oma osuutensa oman työnsä mukaan.

Valitettavaa on myös 6 miljoonan leikkaus koulutuksesta aivan prosessin loppuvaiheissa. Tämän korjaaminen luvataan. Toteamme, että valiokunnan esittämään vaatimukseen subjektiivisen päivähoito-oikeuden lainsäädäntömuutoksesta ei sisälly vaatimusta eikä lupausta muista perhepoliittisista toimenpiteistä. Kaikkien vähiten sellaisista, jotka lisäisivät kuntien menoja korjaamatta työllisyystilannetta oikeasti.

Arvoisa puhemies! Eduskuntakäsittelyssä saatoimme lisätä budjetin sosiaalista vaikutusta. Esille nousivat sekä lastentarhanopettajien että sosiaalityöntekijöiden koulutusmäärien lisääminen ja monet selkeästi arjen asioita korjaavat hankkeet ja syrjäytymiseen puuttuminen. Kansallinen turvallisuus paranee, kun panostamme Rajavartiolaitoksen toimintaan, Tullin kykyyn pysäyttää laitonta alkoholin tuontia sekä muun muassa palopäällystön koulutukseen.

Tiehankkeilla sekä yritysten markkinoinnin ja rahoituksen tukitoimilla on kauppaa ja työllisyyttä lisäävä vaikutus. Maatalouden saama erityistuki helpottaa suomalaisten maanviljelijöiden asemaa, toivottavasti myöskin neuvottelijoittemme asemaa. Jo neljäntenä vuotena peräkkäin lisätään hieman oikeudenmukaisuutta, kun ilman yhteisövero-osuutta jäävät uskonnolliset yhdyskunnat saavat pientä tukea toimitilojensa korjauksiin.

Arvoisa puhemies! Kiitämme valiokuntaa, sen jaostoja sekä kaikkia prosessissa työtä tehneitä. Toivomme, että hieman entistä vähemmät rahamme kuitenkin riittäisivät kaikkeen olennaiseen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi valtiovarainministeri Rinne, puhuja-aitiosta, olisiko se 5 minuuttia.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviota käsitellään synkässä taloustilanteessa. Haluan kuitenkin kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja koko eduskuntaa budjetin käsittelystä ja niistä hyvistä keskusteluista, joita olemme täällä käyneet. Jaamme kaikki saman huolen Suomen talouden tilasta ja sen tulevaisuudesta.

Tässäkin keskustelussa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, miksi olemme tähän tilanteeseen päätyneet. Globaali talous on kokenut viimeisen 15 vuoden aikana voimakkaan murroksen. Kiinan avattua markkinoitaan maailmantalouden painopiste siirtyi nopeasti Aasiaan ja Euroopasta tuli hitaan talouskasvun aluetta. Finanssikriisi, Euroopan velkakriisi ja sitä seurannut investointilama ovat varjostaneet vientiriippuvaista talouttamme jo pitkään.

Suomen vienti on vähentynyt finanssikriisin alusta lukien noin viidenneksen, enemmän kuin missään muussa kehittyneessä taloudessa. Tämän seurauksena kymmeniätuhansia työpaikkoja on kadonnut. Tähän liittyy tietenkin tämä meidän oma elinkeinorakenteen murros, painopaperin tuotannon vähentyminen ja Nokian kännykkäbisneksen nousu ja romahdus.

Tässä tilanteessa on kaikkein tärkeintä keskittyä luomaan uutta talouskasvua ja työllisyyttä. Siihen tässä budjetissa on useita elementtejä. Keskeisimmät panostukset liittyvät uusiin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin ja nopeasti työtä luoviin sekä kilpailukykyä tukeviin liikenne- ja rakentamishankkeisiin.

Bruttokansantuotteemme on nyt noin 30 miljardia euroa pienempi kuin mitä se olisi ollut, jos kasvu olisi jatkunut trendillään vuodesta 2008 eteenpäin. Siksi valtiontalous on ollut pitkään alijäämäinen. Alijäämä kuitenkin pienenee tehtyjen päätösten seurauksena. Viimeisen neljän vuoden aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista, jotka nettomääräisesti ovat noin 6,4 miljardia euroa eli 2,8 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Merkittävä osa näistä päätöksistä tulee voimaan ensi vuonna.

Arvoisa puhemies! Kuulluissa ryhmäpuheenvuoroissa käytiin läpi ensi vuoden budjetin eri puolia. Me emme ole kaikesta yhtä mieltä täällä, mutta meitä kaikkia yhdistää huoli maamme talouden edelleen heikentyneestä tilasta. Siksi meidän on keskityttävä riitelyjen sijasta tulevaisuudenuskon luomiseen, ja Suomen Pankin ennuste, jossa seuraavan 15 vuoden aikana luvataan enintään prosentin vuotuista talouskasvua, on asia, joka on kaikkien pidettävä mielessä. Vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky ja kyky päästä kiinni uusille markkinoille on heikentynyt. Kansainvälisen talouden kasvun näkymät pysyvät vaisuina, eikä nopeaa vetoapua ole meille odotettavissa. Myös kotimarkkinoidemme kehitys on vaimeaa. Julkisen talouden tasapainottaminen ja uusien työpaikkojen synty edellyttävät talouden kasvun käynnistämistä uudelleen. Jos tässä ei onnistuta, on edessämme edelleen budjettialijäämiä, leikkausten ja veronkorotusten kierre, jota on vaikea katkaista. Tässä tilanteessa vakaaseen kasvuun pääsee vain viennin kasvun kautta.

Tarvitsemme työmarkkinaratkaisun, joka tukee kilpailukykyä ja ostovoimaa ja luo siten siirtymää, näkymää eteenpäin. Maailmantalouden megatrendit tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia, joita ei voi jättää hyödyntämättä. Kaupungistuminen, ilmastonmuutoksen torjuminen, energiateknologia, jätehuolto, puhdas vesi ovat asioita, joista voimme ammentaa uutta tulevaisuutta ja uutta vientiä.

Me tarvitsemme uusia investointeja, ei pelkästään Suomeen, vaan Eurooppaan, ja niiden investointien esteiden poistaminen ja edellytysten parantaminen on erittäin tärkeää. Meidän pk-sektorilla on paljon kasvupotentiaalia ja paljon mahdollista tarjolla olevaa työtä, ja kaikki on tehtävä sen eteen, että sinne syntyy uutta työtä, uusia työtilaisuuksia ja kasvua. Pk-sektorin yritysten kansainvälistymiskehitys ja kasvun rahoittaminen on yksi keskeisiä asioita, joita on edistettävä voimakkaasti. Meidän vientimme pohjaa on myöskin laajennettava merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Vaikka nämä ajat ovat vaikeat, ei suomalaisten kannata vaipua synkistelyyn ja epätoivoon. Meillä on paljon hyviä tulevaa kasvua, tulevaa kehitystä turvaavia toimenpiteitä. Meidän yhteiskuntamme on rankattu monessa suhteessa maailman kilpailukykyisimpien joukkoon. Taloutemme kääntämisessä kasvuun on vielä paljon tehtävää, mutta meillä on kaikki eväät onnistua siinä. Tämä hallitus uskoo Suomeen ja suomalaisiin. Tämä budjettiesitys osaltaan on tuomassa tähän maahan uutta työtä ja talouskasvun näkymiä. — Kiitoksia.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän jälkeen seuraa debatti. Pyydän edustajia, jotka haluavat osallistua aihetta koskevaan debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. Debattia jatketaan noin kello 15:een saakka riippuen vähän siitä, kuinka vilkkaasti tämä sujuu.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustapuolue teki sen taas. Yhtä ainutta "opetus-" tai "koulutus"-sanaa tästä teidän ryhmäpuheenvuorostanne ei löydy. Tämä maa tarvitsee 200 000 uutta työpaikkaa. Miten te ajattelette, että ne työpaikat syntyvät, jos ei panosteta koulutukseen ja opetukseen? (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Sen sijaan te olette valmiita leikkaamaan korkeimmasta koulutuksesta koko ajan. Ja kuitenkin tämän maan taloudellinen ongelma on rakenteellinen eikä suhdanteellinen, ja se tarkoittaa sitä, että tarvitaan uutta luovaa osaamista.

Kokoomus on sitä mieltä, että pitää panostaa opetukseen, tutkimukseen ja koulutukseen ja sieltä tulee se kasvu, sieltä tulee se uuden oppiminen, mikä sitten tuo hyvää tälle maalle. Vain sitä kautta Suomi nousee. (Mauri Pekkarinen: Voisiko puhuja kertoa, missä ne teidän lisärahat on?)

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, millä Suomi nousee, on työ. Me tarvitsemme uutta kasvua, uusia investointeja, mutta yhtä tärkeää kuin uusi työ on se, miten työn hedelmät jaetaan, miten pidetään oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta kiinni. Ja sen takia en voi olla ihmettelemättä tätä perussuomalaisten uutta avausta siitä, että asetetaan työttömät kahteen kastiin, siis että valtio asettaisi työttömät kahteen kastiin sen mukaan, kuuluvatko he ammattiliittoon ja työttömyyskassaan vai eivät, ja kohtelisi heitä eri tavalla. Paljon puhutaan, että niillä, jotka ovat ansiosidonnaisella työttömyysturvalla, on suuria ansiosidonnaisia päivärahoja. No, esimerkiksi kaupan myyjällä tai kampaajalla ne ovat reilusti alle 1 000 euroa kuukaudessa. Ovatko he perussuomalaisten mielestä hyväosaisia työttömiä? Voisitteko te, edustaja Lindström, entisenä paperimiehenä kertoa, miten te tämän esityksenne, jolla lyötte märän rätin (Puhemies koputtaa) suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kasvoille, perustelette entisille työkavereillenne?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden alussa aloittaneen hallituksen tavoitteet valtiontalouden sopeuttamiseksi ovat täysin epäonnistuneet, ja siksi minusta tästä lähtökohdasta meidän nyt pitäisi enemmän haastaa toinen tosiamme, mitenkä tästä politiikasta löydetään sellainen politiikka, jolla valtiontaloutta voidaan hoitaa paremmin.

Keskusta on esittänyt kasvurahastoa, jolla yrittäjyyttä voidaan parantaa. Me olemme esittäneet yhteiskuntasopimusta, jossa koko yhteiskunta kerättäisiin yhteen mahdollisimman oikeudenmukaisesti niin, että sillä synnytetään luottamusta, ennakoivuutta ja uusia työtilaisuuksia — ja vielä kolmanneksi liikennerahastoa, jolla voidaan mahdollistaa se, että luodaan edellytyksiä suomalaiselle yrittäjyydelle. Toivon, että tästä nyt puhuttaisiin täällä.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhteen kysymykseen ensin vastaus, edustaja Lindtmanin ryhmäpuheessa viittaamaan perusturvan ja ansiosidonnaisen sidoksen purkamiseen. Me esitämme tosiaan perusturvan korottamista 100 eurolla kuukaudessa. Minkä takia? Sen takia, että erityisesti pienituloisimmat työttömät saavat tilanteeseensa helpotusta. Tämmöisinä aikoina niukat varat on syytä ohjata mahdollisimman tehokkaasti sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Ansiosidonnaiselle korvaukselle jääneet työttömät saavat uudistuksessa yleensä euromääräisesti suurimman hyödyn. Näin ollen me olisimme kustannussyistä valmiita korottamaan vain peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea mutta emme ansiopäivärahan perusosaa. Tämä pienentäisi tuloeroja ja purkaisi näitä kannusteloukkuja.

Ja jotta totuus paljastuisi näistä asioista, niin te, hallitus, olette itse esittäneet hallituksen esityksen 151, ansiosidonnaisen päivärahan leikkauksia. Täällä on aivan turhaa hyökätä meidän kimppuumme tässä asiassa. Näin olette tehneet.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri totesi, että voimme olla eri mieltä asioista mutta riitelyllä asiat eivät korjaannu. Viittaan nytten edustaja Vahasalon ryhmäpuheenvuoroon: Te aika lailla aloitte riidan kylvämisen. Te kritisoitte hyvin voimakkaasti kolmikantayhteistyötä, sopimusyhteiskuntaa. Ne ovat olleet niitä voimavaroja, joilla tätä yhteiskuntaa on vuosikymmenten aikana rakennettu. Tarvittaisiinko tilalle enemmän vastakkainasettelua, sellaista, että voimalla ja ennen kaikkea pääoman voimalla, työnantajien voimalla lähdetään sanelemaan niin työpaikoilla kuin muutenkin yhteiskunnassa? Sillä on lyhyet jäljet ja esimerkkejä monesta maasta, mihin se johtaa.

Elinkeinoelämän puolelta tulee kovia ehdotuksia. Sitra 2015 -kurssikaveri Matti Alahuhta lateli kovia vaatimuksia. Ne ovat hyvin yleisellä tasolla. On helppo sanoa, että leikataan 3 miljardia julkisia menoja, mutta kun lähdetään erittelemään, otetaanko ne koulutuksesta, otetaanko ne maanpuolustuksesta vai mistä ne otetaan, niin se onkin paljon vaikeampi kysymys.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä talouden rakenteita on ravisteltava rohkeasti, on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, joilla edistetään työllisyyttä ja hyvinvointia, ja on myös satsattava koulutukseen ja tutkimukseen. Mutta tässä kyseessä olevassa budjettikäsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa tehtiin hyvin poikkeuksellinen menettely, kun hallitusryhmän jäsenet muuttivat budjettia siten, että siirsivät rahoja momentilta toiselle ja vieläpä sitten lopuksi poistettiin yhdessä sovittuja perusopetuksen laadun kehittämisen määrärahoja. Nämä ovat todella kylmääviä ratkaisuja lasten kannalta. (Välihuutoja) Perusopetuksen laadun kehittäminen on juuri se, mitä tarvitaan, jotta autetaan jokaista lasta, napataan ne, jotka ovat vaarassa pudota. (Paavo Arhinmäki: Itsehän te leikkasitte!)

Mitä tulee kehitysyhteistyöhön, sillähän voidaan toimittaa vettä ja ruokaa pakolaisleireille, rokotteita lapsille. Jokainen ropo kehitysyhteistyöhön menee tarpeeseen, ja nämä määrärahat siirtyvät sitten tuleville vuosille hankkeista, jotka ovat kesken, mihin puheenjohtaja Sasi viittasi.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen kokonaisveroaste on varsin korkea, ja se nousee lähimmät vuodet. Mutta kansallisten ja kansainvälisten veroasiantuntijoiden mukaan yhtä tärkeä kuin kokonaisveroaste on verotuksen rakenne, ja he ovat yhtä mieltä siitä, että kaikkein haitallisin veromuoto on työn verotus. Me verotamme työtä valtion tuloveron kautta ja kunnallisveron kautta, ja se toiseksi mainittu on kolme kertaa suurempi kuin valtion tulovero. Ovatko muut puolueet valmiita keskustelemaan tästä asiasta vaalikampanjan aikana? Voimmeko me muuttaa meidän verotuksen rakennetta niin, että ei jatkossa olisi näin, että kaikkein kovimman veron me maksamme nimenomaan työnteosta?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun sanomme sanan "työ" kolme kertaa, niin meidän pitää sanoa sana "yritys" myöskin kolme kertaa. Haluaisin haastaa tässä asiassa meitä hallituksessa, että elinkeinopoliittiset kehittämisinstrumentit on vain kohdistettava nimenomaan pk-yrityksiin, jos halutaan luoda kestäviä työpaikkoja ja samalla jopa uutta kansainvälistymistä, mistä valtiovarainvaliokunnassakin olemme valtiovarainministeri Rinteen kanssa käyneet hyvää keskustelua.

Toinen asia on kehitysyhteistyö. Tietysti jokainen euro ja sentti, joka on sieltä pois, on erittäin huono asia, mutta samalla meidän pitää lähteä kehittämään vahvasti tätä kehitysmaakumppanuutta, pieniä ja keskisuuria yrityksiä sinne mukaan. Ei Afrikka ole enää mikään kurjuuksien kotitanner, vaan sielläkin muututaan yhä merkittävämmäksi liiketoimintakumppaniksi. Tarvitsemme luovuutta, jotta voimme olla siellä mukana tekemässä työpaikkoja. Täytyy luoda pk-yrityksille mahdollisuuksia toimia siellä. Oikea kauppapolitiikka, rehellinen kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö ovat samaa myönteistä arkea.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko hallituskauden ajan taloustilanne on vain vaikeutunut, ja kun se on vaikeutunut, niin lääkkeeksi on haettu sitä, että kansallista liikkumatilaa on kavennettu koko ajan. Valtion talousarvioesitys lähetetään ennakkotarkistukselle Brysseliin, ja talouskurisopimus, vastoin aiempia puheita, koskee myöskin Suomea. Eikö tässä tilanteessa, kun liikkumavara on kaventunut, olisi äärimmäisen tärkeää se, että kansanedustajat saavat todenmukaisen kuvan siitä, mitkä ovat Suomen valtion taloudelliset sitoumukset? Viime vuonna budjettikirjassa oli 11 miljardin euron sitoumus Euroopan vakausmekanismille, ja sanamuoto oli, että se on maksettava vaadittaessa. Enää meillä ei ole edes harkintavaltaa semmoisen summan suhteen, joka on yksi viidesosa Suomen valtion vuosibudjetista. Miksi tämä sitoumus on poistettu tämän vuoden budjettikirjasta?

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska näyttää siltä, että minä olen tämän eduskunnan ainoa kansan edustaja ja olen siinä onnellisessa asemassa, että uskallan ilman ryhmäkuripainetta sanoa juuri sen, mitä itse haluan, sanon nyt sen, mitä kukaan muu täällä ei enää rohkene: Euroopan unioni on meille hirvittävä kirous ja ikuinen ongelma ja itsenäisen Suomen tuho. Suomen on erottava EU:sta ja eurosta ja otettava käyttöön oma valuutta, jos kansan enemmistö niin haluaa. Myös kaikki hurmoksellinen maailmanparantaminen velkarahalla on aivan ääliömäisen tyhmää, ja sellaisesta on luovuttava. Näihin pitäisi tarttua.

Arvoisa puhemies! Suuri ratas on sijoiltaan, ja sen takia kaikki tämä turhauttava budjettikeskustelu koko tämän viikon ajan on täynnä pelkkiä lillukanvarsia ja säälittäviä hienosäätöjä ja sen takia ihan silkkaa ajanhukkaa, ehkäpä näitä epäluottamusehdotuksia lukuun ottamatta. Enkä siihen tämän enempää aio osallistua. — Kiitos.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Uotilalle vain, että kun tilanne maassamme on nyt pahin 150 vuoteen, niin kyllä se on sillä tavalla, kun maailma on niin paljon muuttunut, että samat lääkkeet eivät enää tepsi näihin nykypäivän ongelmiin. Eli meidän täytyy hakea uutta päätöksentekoa, meidän täytyy hakea uutta ajattelua, ja kun ajattelette, että esimerkiksi maanviljelijät, opiskelijat, yrittäjät, työttömät, eläkeläiset eivät ole niissä neuvottelupöydissä, mihin te viittaatte, niin eivät he saa koskaan ääntänsä kuuluville. (Kari Uotila: Tämä on se työpöytä, jolla puolustetaan opiskelijoita ja työttömiä!) Meidän pitää löytää sellainen ratkaisu, jossa me kaikki saamme löytää sellaisen uuden ajattelutavan, jolla me saamme tämän Suomen nousuun.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On sokea ja umpisokea. Jos nyt ajatellaan Vahasalon käyttämän puheenvuoron perustaa, niin nämä järjestöt ja organisaatiot ovat keskusteluissa mukana ja tämä eduskuntasali edustaa niitä kaikkia tahoja. Mutta niissä perusrakenteissa, jotka liittyvät siihen, että me voisimme edustaja Kallin ansiokkaasti tuomaa laajaa yhteiskuntasopimusta käydä läpi, pitää olla se kolmikantaisuus, koska se on kuitenkin siinä keskiössä.

Ja juuri ne sopijaosapuolet. Esimerkiksi otetaan mallia Saksasta, missä ei lähdetty siitä, että on alipalkattuja, vaan siellä yhdessä sovittiin niistä pelisäännöistä, että yritykset sitoutuivat siihen, että irtisanomisia ei suoriteta, ja työntekijät vastapainoisesti, kun nähtiin, että turvattiin omia työpaikkoja, olivat erittäin maltillisten palkkaratkaisujen osana. Sitä samaa tarvitaan nyt jatkossakin. Ei se, mitä viime viikoilla olemme kuulleet luottamusmiesten irtisanomisista, työllistä Suomessa. (Ben Zyskowicz: Lisää laittomia lakkoja!)

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän hallituskauden aikana on nähty, että kolmikantaa tarvitaan. Siis Suomella on kaksi vahvuutta, osaaminen ja kyky yhteistyöhön, ja näitä pitää hyödyntää. Viime kaudella nähtiin, mitä tapahtui, kun kolmikanta ei oikein toiminut. Silloin lähti liikenteeseen palkkakilpailu, ei saatu tupoa aikaiseksi ja kustannuskilpailukyky heikentyi, itse asiassa aivan niin kuin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi totesi.

Mutta vielä on palattava perussuomalaisten esitykseen jakaa työttömät kahteen leiriin. Esimerkiksi keskusta on porvaripuolue, ja on ymmärrettävää, että he käyttävät taktiikkaa, jossa he asettavat köyhän ja tosi köyhän keskenään tappelemaan samasta eurosta, mutta että perussuomalaiset tekevät tämän! Miten te perustelette tämän suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle? Onko todella niin, että teidän mielestä esimerkiksi siivooja tuhannen euron ansiopäivärahalla on jotenkin rikas työtön?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ei tietenkään tuhannella eurolla työskentelevä.

Mennäänpäs nyt ihan asian ytimeen. Te kehutte kolmikantaa. Niin kehun minäkin, mutta ilman kolmikantaa tuli tämä hallituksen esitys 151 työttömyysturvaleikkauksista tänne eduskuntaan. Hallitusta ei kiinnostanut kolmikanta siinä vaiheessa, kun ruvettiin leikkaamaan näitä ansiosidonnaisia. Ja korotusosa tiputetaan 65 prosentista 58:aan. Se tarkoittaa tuhannen euron tuloilla viidenkympin leikkausta, ja te täällä nyt esiinnytte hurskaana ja syytätte meitä, että me hyökkäämme työttömien kimppuun. Toisaalta tämä meidän vänkäämisemme ei varmaan vie Suomea yhtään eteenpäin.

Edustaja Vahasalo, olen aivan samaa mieltä siitä, että uusia vaihtoehtoja tarvitaan. Työtä ja yrittämistä, näitä kahta asiaa, ei pidä laittaa vastakkain. Tämä vastakkainasettelu ei johda mihinkään. Me tarvitsemme Suomeen luottamusta siihen, että toiseen osapuoleen pitää voida luottaa, ja nämä asiat pitää tehdä sopimalla.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos katsotaan koko hallituskautta, niin tämä hallitus paransi työttömien perusturvaa — siis riippumatta siitä, ovatko he ansioturvalla vai peruspäivärahalla — jo silloin, kun perussuomalaiset eivät edes sitä itse vaaleissa olleet esittäneet, ja koko vaalikauden saldo on näiltä osin selkeästi plussalla. Mutta tässä on kyse periaatteesta, siitä, että halutaan jakaa työttömät kahteen leiriin ja samaan aikaan kääntää selkä yli 2 miljoonalle suomalaiselle palkansaajalle, jotka kuuluvat ammattiliittoon.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee verotukseen ja vaalien läheisyyteen, niin nyt kansalaisten kannattaa olla tarkkana löysien lupausten kanssa. Huomasin, että perussuomalaiset lupasivat poistaa autoveron. Se maksaa miljardi euroa. Mistä rahat? Ja onko se oikeudenmukaista, että olette valmis antamaan veroedun sellaiselle henkilölle, joka kolmen vuoden välein vaihtaa uuteen Bemariin, vero-edun, joka on saman verran kuin keskipalkkaisen ihmisen kolmessa vuodessa maksamat verot yhteensä? Onko se teistä oikeudenmukaista?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Autovero oli alun perinkin väliaikainen. Perussuomalaiset on esittänyt siitä luopumista neljässä erässä. Itse kannatan sitä ajatusta, että siitä voidaan luopua kerralla.

Lindtman laittoi aiheellisen kysymyksen, että mistä rahat. RKP:kin jo otti täällä esille sen, että meillä on korkea verotusaste, ja nimenomaan verotuksen rakenteesta. Jos tässä maassa kaikki maksaisivat veroja, niin tämäntyyppiset uudistukset olisi helppo toteuttaa. Hallitusneuvotteluissa RKP ja kokoomus torjuivat käytännössä harmaan talouden torjunnan toimenpiteet aluksi, ja ihmettelen nyt, että sosialidemokraatit ovat lähteneet tälle samalle linjalle. Hallituksen esitys 46 koskee itsekriminointia ja todisteen hyödyntämistä, jotka auttavat merkittävässä määrin harmaan talouden toimijoita ja veroparatiisiyhtiöitä, ja valtiovarainministeri on tuonut oman esityksensä arvo-osuusjärjestelmästä eduskunnan käsittelyyn. Tässä kuitenkin on (Puhemies koputtaa) sisällä se, että voidaan käyttää hallintarekisteriä eli salata myöskin osakeomistukset. (Puhemies: Aika on täynnä!) Arvoisa ministeri... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaalikauden saldo on synkkä, neljäs supistumisen vuosi on alkamassa, työttömiä 400 000, velka paisuu — tähän on kokoomuksen johdolla tultu.

Mutta teille, valtiovarainministeri Rinne, sanon kiitokset rehellisyydestä, koska myönsitte puheessanne, että ensi vuoden budjetti ei perustu tämänhetkiseen talousarvioon, ja lupasitte, että sitä tullaan tarkistamaan realistiselle pohjalle lisätalousarviossa. Arvostan myös sitä, että sanoitte, että riitelyllä eivät asiat ratkea. Juuri näin on. Vaikeassa tilanteessa tarvitsemme luottamusta, jotta pystymme sopimaan laajasti yhteiskunnassa Suomen suunnan kääntämiseksi kasvuun. Mutta sen lisäksi myös te voisitte vielä tehdä nopeita toimenpiteitä yrittäjyyden, kannusteiden ja työllistämisen helpottamisen eteen byrokratian purkamiseksi, kotimaisen energian (Puhemies koputtaa) kilpailukyvyn palauttamiseksi. Vieläkö näitä on luvassa?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri peräänkuuluttaa sopimista ja sitä, että riitelyllä ei tätä maata rakenneta, aivan oikein. Tätä maata ei ole pystytty rakentamaan eikä pelastamaan myöskään velkaelvytyksellä. Sitä on tehty kuusi vuotta, ja jos se olisi onnistunut, niin me emme olisi nyt tässä tilanteessa, missä nyt olemme. Sen sijaan nyt tarvittaisiin työelämäuudistuksia, semmoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka tähtäävät siihen, että paikallisesti voidaan enemmän sopia, tulee enemmän joustoja. Me tarvitsemme rohkeita uudistuksia työelämässä, jotta työnteko olisi tulevaisuudessa nykyistä houkuttelevampaa ja kannattavampaa ja jotta myöskin yrittäminen olisi mielekästä ja kannattavaa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme, kuten täällä valtiovarainministeri esitti, yhteistyötä. Siihen liittyy kuitenkin se, että meidän pitää pystyä sopimaan siitä, mitkä ovat ne oikeat luvut, ja yksi tällainen oikea luku on nyt Eurostatista tullut, jossa on työvoimakustannukset. Suomi on kahdeksantena EU-maista työvoimakustannuksissa, noin 31 euroa tunnilta. Tanskassa se on 40 euroa tunnilta. Kaikki sellaiset maat, joita me pidämme vertailumaina Euroopassa, ovat kalliimpia työvoimakustannuksiltaan kuin Suomi. Tämä ei ole se syy, miksi me olemme lamassa, vaan syyt ovat muut.

Tässä budjetissa on otettu esille muun muassa se, miten me kykenemme hakemaan nyt näitten leikkausten jälkeen näitä EU-rahoja: miten me pystymme myös käytännössä hyödyntämään tätä komission 300:aa miljardia, miten Euroopan keskuspankin tuhatta miljardia pystyvät käytännössä suomalaiset pankit hyödyntämään pienten yritysten hyväksi tai miten Horisontti 2020 -ohjelmaa? Nämä ovat sellaisia asioita, joita pitäisi pystyä hyödyntämään. Suomessa on jonkinlainen älyllinen lama siitä, että meillä ei mennä asioissa eteenpäin. Suomi pitäisi saada liikkeelle.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä valtion budjetin rakenteesta muutama sana. Minä ja eräät muut olemme tuolla valtiovarainvaliokunnassa toivoneet, että valtiollakin siirryttäisiin samankaltaiseen bruttoperiaatteeseen kuin peruskunnissakin. Esimerkiksi me otamme lainaa ensi vuonna 16,6 miljardia mukaan lukien emissiotappiot, lyhennämme lainoja, kuoletamme niitä ja varaudumme pääomatappioihin 12,2 miljardia. Netto on 4,4 miljardia. Minä toivoisin, että jatkossa lainanotto ja lyhennykset näkyisivät bruttona.

Toinen asia, mitä valtionvaroissa edustaja Saarisen kanssa olemme lukuisia kertoja toivoneet, on se, että valtion budjetista ilmenisi, kuinka monta miljoonaa tai kuinka monta miljardia valtio käyttää investointeihin, samaan tapaan kuin kuntien budjetista tämä asia löytyy, joko niin, että investoinneille on oma pääluokka, tai sitten luettelo ikään kuin liitteenä. Tämä selvittäisi sen asian, ottaako valtio vuosittain syömävelkaa vai eikö ota.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy myöntää, aikaisempiin puheenvuoroihin viitaten, että hiukan itsekin yllätyin, että perussuomalaiset viikonloppuna toivat ratkaisuksi suurtyöttömyyteen ja talouden taantumaan autoverosta luopumisen. Aika yllättävää priorisointia omasta mielestäni.

Mutta arvoisa valtiovarainministeri, kuten edustaja Skinnari sanoi, niin tärkeää on se, että on oikeat luvut, joilla puhutaan. Yksi tämän keltaisen kirjan merkittävimpiä lukuja on bkt:n kasvuennuste. Tässä kirjassa se on vielä kirjattu 1,2 prosenttiin, mutta kuten tiedämme, tällä viikolla VM:stä tulee uusi ennuste, ja jos veikkailla voi, niin se on todenmukaisesti aika yhdensuuntainen niiden laitosten kanssa, jotka ovat tuoneet aikaisemmin ennusteet. Se, mikäli bkt-kasvu tipahtaa 0,4—0,6:n kieppeille, vaikuttaa jo huomattavasti näihin lukuihin, joita olemme käsitelleet ja erityisesti maan velkaantumiseen. Eikö olisi mahdollista, että tämä ennuste (Puhemies koputtaa) pystyttäisiin saamaan siihen vaiheeseen, kun eduskunta alkaa käsittelemään budjettia?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Hemmilä ja kokoomus jatkavat täällä tätä virheellistä käsitystä siitä, että olisi useita vuosia elvytetty ja ensi vuonnakin elvytettäisiin, että velanotto olisi yhtä kuin elvyttäminen. Ei se sitä ole. Opiskelkaa edes sen verran taloustiedettä, että ymmärrätte, että jos meidän budjetin loppusumma pienenee, se on supistava, se on leikkaava, ei elvyttävä budjetti. Tämmöiset perusfaktat olisi hyvä tietää. Samoin edustaja Vahasalon, kun hyökkää keskustan kimppuun sinänsä ihan aiheellisesta asiasta, olisi hyvä tuntea faktat. Hallitushan leikkaa koulutukselta, perusopetukselta. Valtiovarainvaliokunta leikkaa vielä lisää tässä lopullisessa päätöksessä peruskoulutuksesta. Täällä te kehutte, että pitäisi panostaa koulutukseen ja tutkimukseen, ja samaan aikaan te leikkaatte sieltä.

Arvoisa puhemies! Näissä puheenvuoroissa ei ole ollut sellaista näkymää, jolla saataisiin todellinen käänne Suomen talouteen. Tarvitaan vahvaa elvytystä, tarvitaan uudenlainen talouspoliittinen ote.

Arvoisa valtiovarainministeri Rinne, kysyisin teiltä, kun EK:lta tuli Salman Rushdien (Puhemies koputtaa) kirjan hengessä oma esitys 3 miljardin leikkauksista ja 4 miljardin veronkorotuksista, onko teillä sama käsitys kuin EK:lla, että meillä on miljardi euroa jakovaraa (Puhemies: Aika on täynnä!) ensi kaudella?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietenkin kuulostaa hyvältä puhua elvytyksestä, ja se ei periaatteessa ole väärin, mutta se edellyttää erilaisia rakenteita yhteiskuntaan, jotta se elvytysraha alkaa poikia ja kasvaa korkoa. (Mauri Pekkarinen: Kertokaa yksi rakenneuudistus!) — Suomen suurin ongelma, edustaja Pekkarinen, on 2000-luvulta asti ollut trendi, jossa Suomen kustannustaso on noussut kilpailukyvyltään liian heikoksi. Jos sitä äkkiä arvioisi, niin meidän hinnat ja kustannustaso kauttaaltaan on noin 20 prosenttia liian korkea. Minä toivoisin, että arvoisa valtiovarainministeri arvioisi vähän, mitä tälle todelliselle ongelmalle voidaan tehdä, koska se vienti tuo meille sen elintason ja arvonlisän, ja nyt tämä vienti sakkaa ja se ei toimi sen takia, kun meillä on globaali hintataso, mutta lokaali kustannustaso. Minun mielestäni on rehellistä puhua oikeista ongelmista myös eduskunnassa.

Ja kiitän perussuomalaisia tästä autoverolinjauksesta. Ainakin oman näkemykseni mukaan on täysin selvä, että autovero pitää jollakin aikajänteellä poistaa. (Paavo Arhinmäen välihuuto) Se on toinen juttu, millä se tulo korvataan.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi ei nouse sillä, että Suomen kansa verotetaan hengiltä. Suomi ei nouse sillä, että meillä töihin pääseminen on tehty niin vaikeaksi, että kukaan ei saa sitä työtä, jolla haluaisi elää. Suomi ei sillä nouse, että me täällä järjestämme akateemisia keskusteluhetkiä, vaan Suomi nousee sillä, että me ajattelemme uudella tavalla ja sillä, että me haemme uusia ratkaisuja. Emme me nytkään enää toimi samalla tavalla kuin toimittiin vielä 20, 30, 40 vuotta sitten. Sotien jälkeen kansakunta oli hyvin innovatiivinen, oli hyvin luova, hyvin uutta ajatteleva, ja kuinka kävi? Yhdestä maailman köyhimmistä valtioista tuli yksi maailman rikkaimpia, yksi parhaiten menestyvä valtio. Tätä samaa henkeä me nyt tarvitsemme tässä maassa.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mistä meillä tällä hetkellä on pulaa, edustaja Vahasalo, on työpaikat. Meillä on tällä hetkellä virallisten tilastojen mukaan 320 000 työtöntä. Laaja työttömyys on 450 000. Nyt tarvitaan sellaista talouspolitiikkaa, että ihmisille löytyy työtä, he pystyvät maksamaan veroja, jolloin meidän kansantaloutemme lähtee hyvään suuntaan, meidän taloutemme lähtee nousuun ja päästään ylös tästä lamasta. Ei tämä maa millään uusien ajatusten haihattelulla nouse, vaan tämä nousee sillä, että luodaan työpaikkoja, annetaan työttömille mahdollisuus tehdä töitä.

Tällä hetkellä monet EK-johtoiset yritykset, kokoomusjohtoiset yritykset irtisanovat edelleen työntekijöitä, eivät anna edes sitä mahdollisuutta työntekoon. Tämä teidän pitäisi myöntää. Nyt tarvitaan talouspolitiikan ja yritysten hengessä muutos.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Arhinmäen sinänsä oikeisiin lukuihin, jotka koskivat työttömyyttä, jatkaisin sillä, minkä ministeri Rinnekin tuntee hyvin, kun istui työeläkeyhtiön hallituksessa pitkään, toistakymmentä vuotta muistaakseni.

Työeläkeyhtiöiden yhteiset rahastot ovat tällä hetkellä noin 172 miljardia euroa. Ulkomailla niistä on viimeisen tilaston mukaan 127 miljardia ja pk-sektorin listaamattomilla yhtiöillä noin 3 miljardia. Jos näistä pystyttäisiin siirtämään vähänkin varoja niihin Tekesin rahoittamiin hankkeisiin, jotka odottavat käyttöpääoman rahoitusta (Mauri Pekkarinen: Me ollaan puhuttu siitä vuosikausia!) — kyllä, puhun lisää vielä, ennen kuin saan sen asian hoidettua — miljardi tähän pottiin mahdollistaisi noin tuhannen uuden yrityksen tai liikeidean käynnistämisen, minkä seurauksena syntyisi maahan merkittävä määrä korkean osaamisen hyväpalkkaisia töitä.

Ministeri Rinne, toivon, että omalla arvovallallanne ja asiantuntemuksellanne voisitte vaikuttaa siihen lainsäädäntöön, joka osittain heikentää työeläkeyhtiöiden päätösvaltaa.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouteen liittyy paljon psykologiaa, ja te, ministeri Rinne, sanoitte, ettei kuitenkaan ole syytä synkistelyyn. Näyttää kuitenkin siltä, että samaan aikaan kun odotamme viennin kasvua ja maailmanmarkkinoiden elpymistä ja ehkä näitä uusia markkinoitakin ja teemme töitä niiden eteen, mihin muun muassa edustaja Jääskeläinen viittasi, niin pitäisi saada kotimarkkinoilla hommat toimimaan. Nyt on paljon kotitalouksia, jotka odottavat vielä investointeja ja hankintoja, lykkäävät niitä, ja monia yrityksiä, jotka makuuttavat rahaa tilillä, eivät uskalla lähteä näihin investointeihin. Minusta nämä ajatukset, joista tässä on puhuttu, kasvurahastosta ja muusta, voisivat olla yksi apu tähän. Nimenomaan riskirahoittamisesta on nyt pulaa. Pankeissa on kyllä rahaa, mutta yritykset tarvitsevat vakuuksia, ja täytyy olla valmius ottaa suurempia riskejä, jotta saadaan näitä kotimaan investointeja liikkeelle. Mitkä olisivat ne konkreettiset askeleet tähän suuntaan tässä tilanteessa, ministeri Rinne?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eestilä, juuri niin, rakenneuudistukset ovat kaikki tämän hallituksen toimesta ajettu seinään. (Ben Zyskowicz: Höpö höpö!) Yhtään ei ole tehty niitä. Lisäksi yrittäjyydeltä, suomalaiselta innovaatiopolitiikalta ja kotimaisuudelta erityisesti energiassa matto on vedetty alta pois, ja näiden seurauksena kasvu on neljä vuotta perä perää miinusta, työttömyys ennätyksellisissä lukemissa.

Arvoisa puhemies! Tähän liittyy se kysymys: Millä sitä kasvua saadaan aikaan? Ministeri oli hyvin rakentava omissa askelmerkeissään, mutta kertokaa tarkemmin, miten te suhtaudutte niihin esityksiin, mitä keskusta on esittänyt. Yrittäjyydessä, rahoituksessa on pullonkauloja, siellä tarvitaan valtiota mukaan saamaan se yksityinen pääoma sieltä liikkeelle. Valtion insentiivillä mukaan, yksityinen pääoma liikkeelle ja sillä investointeja matkaan. Junckerin rahoitukseen te olette lupautuneet lähtemään mukaan. Onko se parempi jollakin tavalla, että me lähetämme rahat Brysseliin, menemme (Puhemies koputtaa) sieltä sitten hakemaan, kuin että käytämme niitä samoja rahoja täällä Suomessa investointitoiminnan liikkeelle saamiseksi?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen yhtyi siihen mediassa ja täällä joka päivä kuultuun hokemaan, että juuri tämän vaalikauden hallitukset eivät ole saaneet mitään aikaiseksi eivätkä ole pystyneet tekemään päätöksiä. No, verrataan edellisen vaalikauden hallituksiin, niihin, joissa edustaja Pekkarinen oli mukana.

Ensin mitä tulee säästöihin: Nykyinen hallitus on tehnyt säästöjä noin 3 000 miljoonan euron edestä ensi vuoden tasossa. Edustaja Pekkarinen, ne hallitukset, joissa te olitte mukana, tekivät säästöjä nolla, nolla miljoonaa euroa. Eläkeuudistus: edellinen hallitus teki aloitteen, nykyinen hallitus työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä teki sovun, ja asia on menossa eteenpäin. Sote-uudistus: edellinen hallitus ei tehnyt mitään, nykyinen hallitus sovun, ja asia on menossa eteenpäin. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen: edellinen hallitus ei tehnyt mitään, nykyinen hallitus satojen miljoonien eurojen edestä.

Jopa prosesseja on sujuvoitettu ja normeja karsittu nyt enemmän kuin silloin kun te, edustaja Pekkarinen, olitte hallituksissa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ihan totta, että on leikattu ja on sopeutettu yli 6 miljardilla eurolla. Mutta, edustaja Zyskowicz: mitä on tapahtunut samaan aikaan? Kansantuote on lähes 10 miljardia euroa ei suurempi vaan pienempi. Miksi? Siksi, että te olette vetäneet kasvun alta maton pois. Näin on tapahtunut.

Mitä tulee vielä eläkeuudistukseen, se on yksi niistä rakenteellisista uudistuksista. Mitä te olette tehneet? Te panitte ulkopuolisen valmisteluryhmän, joka ei kyennyt tälle eduskunnalle tuomaan ensimmäistäkään esitystä. Vai tietääkö teistä joku, että täällä olisi joku esitys, jolla eläkeuudistus tai työmarkkinauudistukset tehdään? Ei ensimmäistäkään. Ette uskaltaneet niitä tehdä. Sysäsitte seuraavalle eduskunnalle.

Aivan samalla tavalla kuin palvelurakenteitten uudistaminen: kertokaa, mitä palvelurakenteitten uudistamiseksi tämän hallituksen aikaan on tehty. Tarkalla korvalla kuuntelen nyt. (Välihuutoja) (Ben Zyskowicz: Riippuu puhemiehestä!)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Te tiedätte yhtä hyvin kuin minäkin, mitkä ovat ne syyt, että Suomen talous on kärsinyt miinusta tällä vaalikaudella. Se rojahdus tapahtui muuten 2009 (Välihuuto) ja 2010. Paljonko te otitte velkaa ollessanne ministerinä, edustaja Pekkarinen? 10 miljardia! 10 miljardia vuonna 2010. Nykyhallitus on säästänyt — siis puhun säästöistä — 3 miljardia, sen lisäksi tasapainotustoimia verotuksen kautta.

Entä nämä uudistukset? Eläkeuudistus: kyllä, pääministeri Vanhanen ja silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Katainen totesivat, että eläkeuudistus tarvitaan. Ay-liike tyrmäsi, siihen jäi. Nykyisen hallituksen aikana neuvottelut on käyty, sopu on syntynyt. Kuvitteleeko joku, etteikö se toteutuisi? En usko, että kukaan kuvittelee.

Entä toinen rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus? Mitä teidän ollessanne hallituksessa aikoinaan siinä tapahtui? Kertokaa. (Välihuutoja) Mitä tapahtui sote-uudistukselle viime vaalikaudella? Ei mitään. Nyt on saatu laaja yhteisymmärrys. Asia on menossa eteenpäin.

Sama koskee myös muun muassa kuntien tehtäviä ja velvoitteita: niitä karsitaan nyt, ei karsittu silloin, kun te olitte hallituksessa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun Lehman Brothersista alkoi maailmanlaajuinen romahdus, totta kai se otti myöskin Suomesta. Edustaja Zyskowicz, mitä tapahtui sen jälkeen? Me saimme Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten aikaan kahtena vuonna peräkkäin Suomen talouden nousuun. Se oli kasvua eikä laskua, mutta sen jälkeen neljättä vuotta peräkanaa, muuten Suomen nykyaikaisessa taloushistoriassa ensimmäisen kerran, potti on supistunut kaiken aikaa.

Mitä tulee taas siihen, että me otimme velkaa: No, totta kai me otimme Lehman Brothersin vuonna 2008 velkaa, totta kai me otimme. (Ben Zyskowicz: Ja 2009 ja 2010!) Mutta, edustaja Zyskowicz, sitä edellisinä kuutena vuonna peräkkäin me onnistuimme siinä, että Suomen julkinen talous oli joka vuosi ylijäämäinen. Nyt tuommoinen tilanne, missä me onnistuimme olemaan monen vuoden ajan, on kaukainen unelma tässä tilanteessa, jossa talous supistuu kaiken aikaa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä puhutaan investointien puutteesta, muun muassa edustaja Haavisto piti ansiokkaan puheenvuoron siitä, koska se on oikeasti akuutein ongelma Suomen yhteiskunnassa tällä hetkellä, ja keskusta on puhunut suuremman valtion kasvurahaston puolesta kuin se, mistä hallitus on päättänyt, ja kasvurahasto ehdotetaan muodostettavaksi varoilla, jotka saataisiin, kun valtio myisi osan osakeomistuksistaan osassa valtionyhtiöitä, ja yhtenä esimerkkinä on mainittu muun muassa TeliaSonera.

En periaatteessa vastusta ajatusta, että valtio kasvattaa kapasiteettiaan kasvurahastoissa, mutta kysymys on kuitenkin: onko keskustan malli sitten se paras ratkaisu, koska valtion omistamat sijoitukset esimerkiksi TeliaSonerassa antavat merkittävästi paremman korkotuoton kuin se, mitä valtio nyt joutuu maksamaan lainoistaan korkoa? Minun mielestäni puute käyttöpääomasta ja kiristykset lainamarkkinoilla ovat tällä hetkellä (Puhemies koputtaa) suurempi uhka kuin kasvurahastojen puute pääomasta. Mitä keskusta tuumaa tästä?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Pekkarista on muistutettava siitä, että silloin, kun porvarihallitus aloitti, valtiontalous oli 3 miljardia ylijäämäinen ja silloin kun se lopetti, oli lähes 10 miljardia alijäämää.

Tämän lisäksi porvarihallituksen ministerit, esimerkiksi edustaja Pekkarinen, puhuivat kyllä verotuksen oikeudenmukaisuuden puolesta, mutta toimet olivat aivan päinvastaisia. Ja onkin herttaista, että nyt, juuri 4 kuukautta ennen vaaleja, keskusta on tullut sosialidemokraattien linjoille tässä verotuksen oikeudenmukaisuudess