Täysistunnon pöytäkirja 130/2014 vp

PTK 130/2014 vp

130. MAANANTAINA 15. JOULUKUUTA 2014 kello 12.01

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä

  jatkui

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuossa välissä käydyissä hallituksen esityksissä oli jo pääosa näistä puheenaiheista, mitä halusin tuoda esille — lähinnä sitä, miten vastuullinen oppositio tuo niitä vaihtoehtojaan esille ja miten perusteellisesti ne on tehty.

Tässä käytiin keskustelua siitä, että keskusta on koko kauden oikeastaan kritisoinut kuntien valtionosuuksien leikkauksia ja yleensäkin kuntien taloustilannetta, ja sitten kuitenkaan budjetissa ei euroja anneta, toisin kuin siis perussuomalaiset hoitavat tämän homman. Perustelussa edustaja Kalli sanoi, että olemme vastaavan säästön tehneet sillä ajatuksella, että kuntien tehtäviä leikataan, niitä velvollisuuksia leikataan. No, kun aloitin siitä, että vastuullinen oppositio tuo sen perustellun ja laskelmoidun vaihtoehtonsa, niin on mielestäni päivänselvää, että jos perustelu on tosiaan se, että tehtäviä leikataan, niin tässä varjobudjetissa keskustan osalta olisivat listattuna ne tehtävät, mitä keskusta pitää kuntien tehtävistä turhina eli mitkä kuntien tehtävät he lopettaisivat tai leikkaisivat. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Se jatkaa samaa linjaa kuin aikaisemmatkin varjobudjetit.

Vielä lyhyesti tähän loppuun: Elikkä salin vasen puoli on puhunut näistä elvytyshankkeista suureen ääneen. Kuitenkin sitten vastaavasti lainarahallahan ne on helppo tehdä, mutta meillä on laskelmoitu oma vaihtoehtomme, missä elvytetään nimenomaan niihin infrahankkeisiin, mitkä on jossain vaiheessa joka tapauksessa tehtävä, eli esimerkiksi homekouluihin ja tiestön perusparantamiseen.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Talousarvio on tehty vaikeana aikana, ja todella poikkeuksellisesti jo toista vuotta peräkkäin valtion menoja kokonaisuudessaan supistetaan.

Täällä on tänään käyty hyvää keskustelua. Mielestäni meille on löytynyt sellaista yhteishenkeä siitä, että nämä vaikeat ajat tulee voittaa, ja kyllä Suomi on vaikeammistakin ajoista selvinnyt. Itse asiassa, vaikka tietysti oppositio antaa vaihtelevan määrän tyylipisteitä hallitukselle, niin kyllä se on hyvä pöytäkirjaan merkitä, että kun tämän viikon talousarviokäsittely päättyy, niin Suomessa hyvin suurella todennäköisyydellä on hallituksen esityksen pohjalta hyväksytty talousarvio, toisin kuin vaikkapa naapurimaa Ruotsissa, jossa näin ei ole. Kyllä Suomessa on hallitus, joka toimii parhaansa mukaan nostaakseen Suomen uuteen nousuun.

Arvoisa puhemies! Kyllähän koko tätä vaalikautta on vaivannut ongelma siitä, että talouden toivekuva on ollut kaiken aikaa epärealistinen. Kyllähän sen voi rehellisesti sanoa, että varmaan tuolta vasemmalta reunalta hallituskumppanit ovat tätä toiveikkuutta viljelleet, että vielä kaikki kääntyy paremmaksi ilman, että meidän nyt erityisiä toimia tarvitsee tehdä. Mutta jokainen ymmärtää, että kun tämäkin talousarvio nyt sitten laaditaan sille kasvuolettamalle, että ajatellaan, että talous kasvaa 1,4 prosenttia, ja kun tiedämme nyt, että on hyvin todennäköistä, että päinvastoin talous tulee supistumaan — kuinka paljon se tulee supistumaan, jää tietysti nähtäväksi — niin kyllä se jo aiheuttaa suuren heiton tähän talousarvion toteutumaan.

Velka on nousemassa yli 100 miljardiin euroon ja julkisen velan osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen yli 60 prosenttiin, eli kyllä Suomi tarvitsee todella voimakkaan suunnanmuutoksen. Näin ei voi jatkaa, emme voi rakentaa kestävällä tavalla hyvinvointiyhteiskuntaa pelkälle velkarahalle. Tarvitaan työnteon ensisijaisuutta, tarvitaan edellytyksiä työllistää, tuoda investointeja Suomeen. Siihen, hyvinvointiyhteiskunnan perusajatuksen äärelle, meidän täytyy palata, että jokainen osallistuu työntekoon ja sillä sitten hyvät palvelut turvataan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Mitä tänään on jäänyt keskustelusta erityisesti mieleen, niin se, että vasemmistoliitto ja vasemmalla olevat kansanedustajat vaativat nyt entistä rajumpaa elvytystä. Ottaen huomioon sen, mitä tässä on 3,5 vuotta töitä tehty, heillä on ollut mahdollisuus näitä linjauksia ajaa hallituspuolueena, silloinkin kun vasemmistoliitto vielä oli hallituksessa, mutta ei siinä ole mitään eroa ollut siihen, mitä kokoomus on ajanut. Sen sijaan on menty allekirjoittamaan esimerkiksi tämä EU:n talouskurisopimus, joka nyt sitten, sikäli kuin me Suomessa sopimuksia jotenkin kunnioitamme, sitoo meitä. Mutta kun kuuntelee vasemmistoliiton edustajien puheita, jotka ovat täältä nyt jo poistuneet, niin tuntuu, että he ovat ihan unohtaneet koko sopimuksen.

Mitä tulee toiseen, pienempään oppositiopuolueeseen keskustaan, joka niin ikään loistaa nyt täällä poissaolollaan, niin olen sitä ihmetellyt, miten suomalaisessa mediassa menee läpi se, että keskusta on vähintäänkin joka toisella kyselytunnilla suurin piirtein näitä koulutusleikkauksia arvostellut mutta ei esitä euroakaan lisää niihin kohteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Tuntuu vähän oudolta, kun tosiaan tällainen puolue porskuttaa sitten gallup-kärjessä. Totta kai jokaisella meistä on peiliin katsomisen paikka siinä, että politiikan pitää aina olla laadukasta ja hyvin perusteltua, ja aina voidaan parantaa, mutta onhan se ennenkuulumaton tilanne, että mahdollinen tuleva pääministeripuolue saa esiintyä ihan vapaasti näin, ja siihen ei oikeastaan valveutunut media kauheasti puutu. Se jää sitten ihan vain meidän muitten tehtäväksi täällä.

Mutta olen sitä mieltä, että jatkossa näin suurta budjettia ei ole mahdollista tehdä. Kyllä me joudumme leikkaamaan enemmän. Siinä mielessä täytyy sanoa, että vaikka esimerkiksi perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia on kehuttu laadukkaaksi, niin myönnän sen, että meidänkin ehkä pitäisi olla vielä tiukempina tulevaisuudessa, mutta katsotaan sitä sitten lähivuosina. Linja on selvä, että tiukempi talouskuri tarvitaan.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron sen takia, että edustaja Autto totesi, että hallitus on kuitenkin kykenevä tekemään budjetteja ja niin edespäin, ettei tapahdu niin kuin Ruotsissa. Ruotsissa oli selkeästi vähemmistöhallitus, ja Ruotsia vaivaa se, ettei siellä osata käyttäytyä demokraattisesti. Siellä on ihan määrätietoisesti suljettu kansan sinne haluama ryhmä pois keskustelusta ja kaikesta yhteistyöstä. Se on iso ero Suomen ja Ruotsin välillä.

Mutta se, että hallitus on vain parin kansanedustajan turvin enemmistöhallitus, ei tee vielä hallituksesta toimivaa. Kyllä tämä hallitus nyt nitisee liitoksissaan. Sen kuulee esimerkiksi tämän päivän sosialidemokraattien esityksistä ja puheista, joissa vaadittiin, että täytyy tehdä sitä ja tätä ja hyvää jakaa joka suuntaan, ja piikittely meni nimenomaan kokoomuksen suuntaan. Elikkä kyllä hallitus repeilee sisältä käsin täällä Suomessakin, ja sen kaatamiseen ei edes tarvita oppositiota niin kuin Ruotsissa.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapolitiikka on epäonnistunutta, ja tästä epäonnistuneesta energiapolitiikasta kärsivät sekä talous että ympäristö. Maassamme on energiatuotteille 8,5 miljardin euron edestä kysyntää, mutta erilaisista syistä johtuen emme ole pystyneet sitä kotimaisin voimin täyttämään. Syinä ovat muun muassa verotus, tukipolitiikka ja sääntely. Kotimaista energiaa ja siihen perustuvaa vientiteollisuutta kehittämällä voisimme edistää myös työllisyyttä ja talouskasvua ja näin oikaista kauppatasettamme. Energiatuotannon kotimaisuusastetta pitäisi nostaa, ja jos sitä nostettaisiin, eri arvioiden mukaan olisi mahdollista saada jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Kotimaisuuden lisäksi energiapolitiikan tavoitteena on tietysti myös energian kohtuullinen hinta, ja tässä kilpailutilanteessa meidän kilpailukyvyn turvaaminen edellyttäisi kustannustehokasta energiasektoria, joka kykenisi tuottamaan energiaa meille kilpailukykyiseen hintaan.

Heikki  Autto  /kok:

Arvoisa puhemies! Omalla puheenvuorollani en halua ottaa mitenkään kantaa siihen, toimitaanko Ruotsissa hyvien vai huonojen käytöstapojen mukaan, jos siellä ei saada hallitusta aikaan. Haluan vain todeta sen eron, että Suomessa on hallitus, joka pystyy esittelemään senkaltaisen valtion talousarvion, joka todennäköisesti eduskunnassa hyväksytään. Ruotsissa ei ole sellaista hallitusta, ja tämä on näiden maiden hallitusten iso ero. Se on sitten aivan eri keskustelun paikka, miten siellä politiikassa Ruotsissa käyttäydytään.

Kun viitattiin tämän päivän keskusteluun, että Suomen hallituksen sisällä olisi erilaisia näkemyksiä, niin tärkeintä on se, mitä täällä päätetään. Tämä budjetti vie eteenpäin monia niitä rakennepoliittisessa ohjelmassa päätettyjä talouden tasapainottamistoimenpiteitä, joilla osaltaan nyt ollaan saatu velkaantuminen jo puolittumaan ja joilla otetaan suuntaa kohti sitä, että pääsemme kokonaan taittamaan velkaantumisen.

Kokoomus on vastuunkantajapuolue. En ota kantaa siihen, jos muut hallituspuolueet kokoomuksen linjaa arvostelevat. Kokoomus laittaa aina isänmaan asian ensimmäiseksi. Me olemme sitoutuneet siihen, että teemme senkaltaisia päätöksiä, joilla Suomi on hyvinvoiva yhteiskunta myös tuleville sukupolville. On selvää, että vaalien läheisyys voi muita hermostuttaa. Kokoomusta se ei hermostuta. Me laitamme isänmaan asiat ykköseksi.

Yleiskeskustelu päättyi.