3) Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle toiminnastaan:
annettu 7.9.2004
Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on saanut mietinnön
valmiiksi Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta.
Se on valmistelevasti valmisteltu hallinto- ja tarkastusjaostossamme.
Toivon, että sen puheenjohtaja ed. Sinnemäki myöskin
käyttää puheenvuoron. Tämä kertomus
Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnasta on lajissaan kolmas,
ja se on nyt löytämässä muotonsa.
Valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot ovat aiemmin — aiempaan
tapaan — jo pitkin vuotta kuulleet myöskin asiantuntijoita eräiden
yksittäisten tarkastuskertomusten osalta, ja ne ovat olleet
taustana tälle työlle, mitä tässä nyt
käsittelemme.
Valiokunta on pitänyt tärkeänä,
että tarkastusvirasto seuraa hallinnon taloudellisten ohjausjärjestelmien
toimivuutta laajalti tarkastustyössään.
Tarkastusvirasto on tehnyt vuosittain tilintarkastuskertomuksen
kaikissa valtioneuvoston alaisissa 115 tilivirastossa ja 8:ssa valtion
talousarvion ulkopuolisessa rahastossa. Kertomuksessa on todettu,
että tarkastusvirastossa pyritään kannustavaan
ja kilpailukykyiseen palkkaukseen ja sitä kautta ammatillisen
osaamisen turvaamiseen usean vuoden kattavalla kehittämisohjelmalla,
eli tässä on otettu myöskin lyhyesti kantaa
kertomuksessa tarkastusviraston resurssikysymykseen.
Tässä mietinnössä on kiinnitetty
kahteen ajankohtaiseen ja tärkeään asiaan
huomiota. Toinen koskee korruptiota, jollainen riski on aina kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä
mahdollisesti olemassa,
ja toinen koskee harmaata taloutta, joka näkyy olevan myöskin
tulopoliittisessa ratkaisussa vähän samassa hengessä esillä.
Kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön,
joka oli tarkastuksen kohteena, kohdennetaan määrärahoja
kuluvana vuonna 128 miljoonaa euroa, mikä on noin 31 prosenttia
varsinaisesti kehitysyhteistyöhön osoitettujen
varojen kokonaismäärästä. Tämän
suoritetun tarkastuksen pääkysymys oli, ovatko
ulkoasiainministeriön kahdenvälisen kehitysyhteistyön
korruptionvastaiset järjestelmät riittäviä ja
sovelletaanko niitä myös käytännössä.
Sitä tässä mietinnössä on
laajalti käsitelty, ja valtiovarainvaliokunta on katsonut
nyt tässä ajankohtaisessa Costa Rican tilanteessa,
että korkotukiluottoon liittyvät epäselvyydet
ja mahdolliset väärinkäytökset
on selvitettävä perusteellisesti ja ripeästi.
Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä on
myös korkotukiluottojen osalta kyettävä jatkossa
erilaisin toimenpitein pienentämään korruptioriskiä nykyisestään.
Korkotuki-instrumentin kehittämisessä on tähänastiset
kokemukset pyrittävä hyödyntämään.
Korruptiotilanteen seuranta perustuu Transparency Internationalin
korruptioindeksiin. Valiokunta toteaa, että Suomi on tämän indeksin
mukaan yksi vähiten korruptoituneista maista maailmassa.
Tämä antaa valiokuntamme mielestä Suomelle
paitsi velvoitteen myös monia muita maita suuremmat mahdollisuudet
siirtää kehitysyhteistyömaihin niitä hyviä käytäntöjä,
jotka meillä Suomessa ovat johtaneet korruptionvastaisessa
toiminnassa erittäin hyviin tuloksiin.
Ulkomaalaisvirasto on toinen teema, mitä valiokunta
on käsitellyt. Valtiovarainvaliokunta on katsonut, että Ulkomaalaisviraston
toimintojen budjetoinnissa pitää päästä nykyistä suurempaan pitkäjänteisyyteen.
Viraston rahoituksesta noin 20 prosenttia tulee maksutuloina. Ellei
maksuja voida korottaa maksuperustelain mukaisesti omakustannushintaa
vastaavaksi, tulee vaje kompensoida valtion talousarviossa. Henkilöstön
määrän osalta olemme todenneet, että on huolehdittava
siitä, että pysyväisluonteisiin tehtäviin
palkataan pysyviä henkilöitä Ulkomaalaisviraston
vakansseihin.
Puhemies! Vielä lopuksi. Harmaan talouden osalta on
käsitelty tarkastuskertomusta: viranomaistoiminta harmaan
talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Hallinnon ohjausjärjestelmän
toimivuutta, mihin edellä viitattiin, selvitettiin myös
siis harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan kohdistuneessa
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksessa. Valtiovarainvaliokunta
pitää tässä tehtyjä havaintoja myös
valtiontalouden kannalta erittäin merkittävinä.
Tarkastuksessa havaittiin, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden
torjunnasta puuttuu selkeä kokonaisvastuu ja toiminnan
koordinointi. Tarkastusviraston mukaan tätä varten
tulisi laatia kaikkia vastuuviranomaisia yhdistävä toimintastrategia,
minkä ennen pitkää tulisi näkyä myös
käytännön torjuntatoimenpiteissä.
Valiokunta katsoo, että erityisesti ongelma-aloilla vastuusuhteita
tulee selkeyttää, esimerkiksi pääurakoitsija-aliurakoitsijatilanteissa
esimerkiksi rakennusalalla. Valvonnan tehostamisessa on kaikki mahdollisuudet
pyrittävä hyödyntämään, ja
tässä suhteessa lähestytään
niitä kysymyksiä, joista muun muassa tuloratkaisun
yhteydessä puhuttiin tilaajavastuun osalta.
Valiokunta pitää Valtiontalouden tarkastusviraston
kertomuksen esittämiä suosituksia erittäin merkittävinä.
Konkreettisena keinona torjuntatoimien tehostamiseksi valtiovarainvaliokunta ehdottaa,
että pikaisesti tulisi käynnistää valmistelutyö laiksi
viranomaisten yhteistoiminnasta talousrikostorjunnassa. Tämä sisäasiainministeriön
toimialaan kuuluva työ tulee käynnistää neljännen
talousrikosohjelman ja siihen liittyvän toimintastrategian
valmistelussa.
Lopuksi, viitaten tarkastuksessa havaittuihin keskeisiin puutteisiin,
on välttämätöntä, että jatkossa
kyetään nimeämään taho,
joka on kokonaisvastuussa harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta
torjuntamielessä.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä hallinto-
ja tarkastusjaoston valmistelema erinomainen mietintö saa
keskustelussa sille kuuluvan huomion.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Vähän nyt ehkä samoista
aihepiireistä kuin mitä valiokunnan puheenjohtaja
ed. Ala-Nissilä otti esille.
Kuten mietinnössä todetaan, tämä kertomus oli
nyt kolmas Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle.
Tässä vaiheessa valiokunta on oikeastaan kannanotoissaan
lähtenyt siitä, että tämä kertomus
on löytänyt paikkansa ja nykyään
eduskunta myös osaa käyttää tätä kertomusta.
Myös on niin, että valtiovarainvaliokunta kokonaisuudessaan
on oppinut hyödyntämään näitä erilliskertomuksia
työnsä pohjana vuoden aikana; tässä on
käsitelty kolme erilliskertomusta tämän
kertomuksen yhteydessä, mutta valiokunta on työssään
hyödyntänyt näitä kertomuksia
ja havaintoja laajemminkin.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen tilakertomuksen
yhteydessä käsitteli sitä osuutta tästä Vtv:n
kertomuksesta, jossa Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi hallituksen
tilakertomusta. Tätä käytäntöä on
pidetty hyvänä, että Vtv arvioi hallituksen
tilakertomusta. Nyt, kun hallituksen tilakertomus tulee ensi syksystä alkaen
muuttumaan uudistuksen jälkeen tilinpäätöskertomukseksi,
eduskunnan kannalta on varmasti hyvää ja hyödyllistä,
jos Valtiontalouden tarkastusvirasto sitten jatkaa tämän
uuden tilinpäätöskertomuksen arvioimista,
sen antaman informaation kriittistä tarkastelua.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on painopisteinään
pitänyt valtion tukien, erityisesti näiden yritystukien,
tarkastamista ja myös julkisten hankintojen tarkastamista.
Näille painopisteille valiokunta antaa tukensa, että ne
ovat järkevästi valittuja yritystukien osalta.
Vaikuttavuuksissa on usein löydetty aika paljon myös
kriittistä sanottavaa, ja sen takia on varmasti hyvä,
että Vtv näitä asioita tarkastaa hankintojen
osalta myös; kysymys on kuitenkin taloudellisestikin niin
merkittävästä seikasta.
Tänä syksynä valiokunnan tarkastelussa
tähän tilintarkastuspuoleen ehkä paneuduttiin
vähän vähemmän. Mietinnössä todetaan,
että on kuitenkin olennaista, että Vtv on todennut,
että olennaisuuden periaate huomioon ottaen ei ole sellaisia
virheitä ja väärinkäytöksiä,
huomautuksia, että ne estäisivät valtion
tilinpäätöksen vahvistamisen, jos tämän
tyyppinen menettely olisi käytössä. Eli
ongelmia kyllä on, huomautettavaa on, mutta kuitenkaan
olennaisuuden periaate huomioon ottaen kysymys ei ole täysin
järkyttävistä asioista. Sinänsä on
kyllä kysymys asioista, jotka on syytä korjata,
jos halutaan lisätä julkisen sektorin tuloksellisuutta
ja tuottavuutta; kyllähän sinänsä on
kysymys tärkeistä asioista.
Sitten mitä vielä tulee Vtv:n toimintaan,
niin valiokuntahan on useana vuonna kiinnittänyt huomiota
Vtv:n palkkauskysymyksiin ja esimerkiksi siihen seikkaan, mikä on
henkilökunnan vaihtuvuus Valtiontalouden tarkastusvirastossa, joka
on varmaan osaltaan sidoksissa myös tähän palkkakysymykseen.
Valiokunta on vaatinut tämmöistä palkkauksen
kehittämisohjelmaa, pitänyt sen toteuttamista
tärkeänä. Nyt on sitten hyvä asia,
että ohjelma on saatu aikaiseksi. Sitä pitää ruveta
toteuttamaan. On hyvä, että tässä asiassa
on edetty.
Sitten, arvoisa puhemies, muutama huomio näistä erilliskertomuksista,
joita käsiteltiin. Ne oli nyt tässä tapauksessa
oikeastaan valittu hallinto- ja tarkastusjaoston toimialan mukaisesti, mutta
myös sillä perusteella, että nämä ovat
olleet tärkeitä ja mielenkiintoisia erilliskertomuksia,
joita on ollut varmasti perusteltua katsoa lähemmin.
Korruptioriskin osalta kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä tämä erilliskertomus
kokonaisuudessaan ehkä antoi ihan kohtuullisen hyvätkin
arvosanat sille, mikä on ulkoministeriön suoritus
siinä, että pyritään estämään
korruptiota kahdenvälisessä yhteistyössä.
Sen lisäksi nämä suositukset, mitä tästä kertomuksesta
löytyy, joilla pyritään ohjeistamaan
ulkoministeriötä nykyistä parempiin käytäntöihin,
myös ulkoministeriössä on otettu myönteisesti
vastaan. Valiokunta kiinnittää huomiota esimerkiksi
niihin mahdollisuuksiin, mitä maaneuvotteluissa on, että maaneuvotteluissa
voidaan ottaa korruptiokysymyksiä esiin nykyistä systemaattisemmin.
Tässä on käsitelty myös
useaan otteeseen tässäkin salissa keskusteltua
kysymystä budjettituesta. Aika lailla aikaisempien kannanottojensa mukaan
valiokunta pitää sitä tärkeänä,
että kun ollaan tilanteessa, jossa Suomi antaa kehitysyhteistyötä budjettituen
muodossa, silloin on erityisen tärkeää huolehtia
siitä, että meidän tässä maassa
olevan lähetystön resurssit on turvattu sillä tavalla,
että lähetystö pystyy katsomaan tätä tilannetta
ja huolehtimaan omalta osaltaan siitä, että ne
indikaattorit ja keinot, jotka ovat käytössä valvontaan,
ovat kunnossa.
Tämän erilliskertomuksen käsittelyn
yhteydessä hallinto- ja tarkastusjaosto on käsitellyt myös
korruptiotapausta, joka on tapahtunut Costa Ricassa ja
liittynyt Suomen korkotukihankkeeseen, jota on toteuttanut Instrumentarium
Oy. Valiokunta on saanut tästä asiasta ulkoministeriöltä selvityksiä siltä osin,
kuin ulkoministeriöllä asiasta valmiita selvityksiä on
ollut. Tässä on vielä kesken monia asioita.
Ulkoministeriö on järjestänyt tarjouskilpailun,
jonka pohjalta ollaan lähettämässä Costa
Ricaan tämmöistä selvitysmissiota, jossa
pyritään todentamaan, mikä on ikään
kuin näiden toimitettujen sairaalatarvikkeiden tilanne,
ovatko ne olemassa ja ovatko ne asianmukaisia ja tarpeellisia.
Sen lisäksi tässä on paljon tehtävää siinä,
että ollaan yhteistyössä Costa Rican
viranomaisten kanssa ja seurataan sitä, miten tämän
asian selvittely siellä etenee ja onko esimerkiksi tulossa
oikeusprosesseja. Tässä vaiheessa näyttää myös siltä,
että ulkoministeriö on ilmeisesti saanut General
Electriciltä eli Instrumentariumin nykyiseltä omistajalta
tarvittavan aineiston, että ulkoministeriö itse
voi perehtyä tähän ja katsoa, miltä asiat
näyttävät.
Valiokunnan omat kannanotot ovat tässä yhteydessä sen
tyyppisiä, että Costa Rican korkotukiluottoon
liittyvät epäselvyydet ja mahdolliset väärinkäytökset
on selvitettävä perusteellisesti ja ripeästi.
Tämän enempää tässä vaiheessa
ehkä ei katsottu, että pystyttäisiin
sanomaan, kun asian selvittely vielä on kesken, mutta kuitenkin
tämä on tärkeä ja merkittävä asia,
koska esimerkiksi Suomen maineen kannalta Costa Ricassa tällä asialla
on ollut hyvinkin kielteisiä vaikutuksia ja sitä kautta
se voi laajemminkin sitten heijastua siihen, mikä on Suomen
uskottavuus toimia tämän tyyppisissä hankkeissa.
Sen lisäksi on myös tärkeätä,
että kun tällä hetkellä ulkoministeriössä on
meneillään työ, jossa tarkastellaan korkotuki-instrumenttia
kokonaisuudessaan, myös sitten tästä tapauksesta,
jos siitä on jotain opittavaa, nämä opit
otetaan huomioon, sillä korkotuki-instrumenttia
käytettäessä ulkoministeriön
suhde näihin hankkeisiin ei ole mitenkään
hirveän läheinen, vaan nämä hankkeet
tapahtuvat aika paljon irrallaan ulkoministeriöstä.
Voi olla, että esimerkiksi tässä kohtaa
olisi kehitettävää.
Toinen kysymys sitten itse korruptioskandaalista ulospäin
on ehkä se, että monissa evaluaatioissa sinänsä on
kyllä myös todettu, että nimenomaan korkotuki
ei ole sellainen instrumentti, jolla kaikkein tehokkaimmin ja parhaiten
pystyttäisiin aikaansaamaan köyhyyden vähentämistä, mikä on
nykyisen kehityspoliittisen ohjelman keskeinen tavoite, mutta se
keskustelu on ehkä vähän erillään
tästä yksittäistapauksesta.
Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisviraston toimintaa tässä erilliskertomuksessa
on myös käsitelty, ja tässä yhteydessä (Puhemies
koputtaa) omana kantanani voisin todeta sen, että tämä esimerkiksi
oli sellainen kertomus, josta itse ajattelin kyllä, että ehkä enemmän
kuin tässä kertomuksessa, joka sinänsä oli
hyvin ansiokas kertomus, olisi voinut käsitellä tätä asiaa
myös asiakkuuden näkökulmasta. Se on
varmasti sellainen näkökulma, joka tarkastusvirastolla
olisi hyvä myös olla mukana.
Tästä kertomuksesta näkyy myös
se valitettava seikka, että kun on säädetty
esimerkiksi erilaisia nopeutettuja menettelyjä tietyille
turvapaikanhakijoille, niin se on osaltaan vaikuttanut siihen, että Ulkomaalaisvirastossa
näiden ikään kuin tavallisten tapausten
käsittelyajat ovat vielä entisestäänkin
venyneet. Tärkeätä tässä tietenkin myös
on se, että Ulkomaalaisvirasto resursoidaan asianmukaisesti,
niin että asioita voidaan käsitellä tehokkaasti,
koska esimerkiksi kansalaishakemusten osalta kysymys on ihmisten
elämästä ja oikeusturvasta ja arjesta.
Monet näistä asioista venyvät niin kohtuuttoman
pitkiksi, että se on ihmisten kannalta hyvin kohtuutonta.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Sinnemäki, 10 minuuttia on kulunut — tai
itse asiassa 11 minuuttia.
Oi! Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi vaan totean tästä kertomuksesta,
joka käsittelee harmaan talouden torjuntaa, että tässä varmaan johtopäätökset
ovat tärkeimmät eli se, että neljäs talousrikostorjuntaohjelma
tulisi käynnistää ja että löydettäisiin
myös semmoinen käytäntö, jossa
talousrikosten torjunnalla olisi hallituksen piirissä selkeästi
vastuutaho. Sen lisäksi, kuten valiokunnan puheenjohtajakin
viittasi, tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessähän
näistä harmaan talouden ongelmista myös
keskusteltiin ja tämä asia laitettiin työryhmään.
Valiokunnan mietinnössä kiinnitetään
huomiota vastuusuhteisiin pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan
suhteen ja siihen, että valvonnan tehostamisessa on kaikki mahdollisuudet
pyrittävä hyödyntämään,
esimerkiksi ammattiliittojen valvonta, ja se työryhmä, joka
sitten pohtii näitä kysymyksiä, voi varmasti hakea
itselleen evästystä tästä valiokunnan
mietinnöstä.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama sana tästä valtiovarainvaliokunnan
mietinnöstä.
Kun Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus oli lähetekeskustelussa,
käytin silloin puheenvuoron ja muistamani mukaan sangen
positiivisessa sävyssä käsittelin kertomusta
ja niitä tapauksiakin, mitkä minun mielestäni
olivat mielenkiintoisia ja siltä osin varmasti opiksi otettavia
myös monille kansanedustajille, jotka ovat kiinnostuneita
siitä, millä tavoin valtionhallinnossa yleensä toimitaan
ja mitä toimintamahdollisuuksia siellä on.
Mutta, herra puhemies, mielestäni aika mielenkiintoinen
kannanotto on tässä mietinnössä lähinnä myöskin
se, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota kannustavaan
ja kilpailukykyiseen palkkaukseen ja sen kautta ammattitaidon turvaamiseen
usean vuoden kattavalla kehittämisohjelmalla. Tämä on
aika rohkea veto, mutta minun mielestäni järkevä ja
tärkeä lähinnä sen johdosta,
että silloin kun näin vaativia tehtäviä tehdään,
pitää olla käytössä paras
mahdollinen henkilökunta, joka osaa tehdä ja uskaltaa
tehdä. Monta kertaa tilannehan on valitettavasti se, että kun
valtionhallinnossa hankitaan riittävästi pätevyyttä ja
tietotaitoa, se tietotaito tavalla taikka toisella ostetaan yksityiselle
puolelle. Sitä minun mielestäni ei saisi tarkastusvirastossa
päästää tapahtumaan, koska minun
mielestäni se on sen verran arvokasta ja koko yhteiskunnan
kannalta pitkäjänteistä työtä,
johon myöskin hallituksen ja eduskunnan pitää erittäin
suurella vakavuudella puuttua.
Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni on mielenkiintoinen
yksityiskohta se, mitä ed. Sinnemäki täällä totesi
siitä, millä tavoin täällä erästä epäiltyä korruptiotapausta
on käsitelty. Tämä antaa mielenkiintoisen
kuvan kuitenkin siitä, minkälaisia vaaroja on
myöskin suomalaisessa kehitysyhteistyössä olemassa,
eli niihin pitää suhtautua erittäin vakavasti.
Herra puhemies! Itse ajattelin sanoa lähinnä muutaman
huomion näistä erilliskertomuksista, jotka on
otettu mietinnössä esiin. Ihan lyhyesti haluaisin
todeta vaan sen, että minun mielestäni mietintö on
varsin oikealla tavoin käsitellyt muun muassa Ulkomaalaisviraston
toimintaa. Viimeksi tänään olen saanut
puhelinsoiton siitä, millä tavoin jotkut asiat
viipyvät siellä hyvinkin pitkään
varsinkin silloin, kun ei ole kyse karkottamistapauksista. Tässä yhteydessä kyllä
on
annettava tunnustusta ministeri Rajamäen toimenpiteille
siinä, että määrättyjä asioita
on saatu vietyä sillä tavoin eteenpäin,
että nopeutettuja Eurodac-tapauksia pystytään
viemään eteenpäin eli sitä,
mikä eräässä televisio-ohjelmassa
tällä viikollakin kävi ilmi: kuinka eräät
henkilöt kiersivät monta kertaa vuodessa EU:n
alueella maasta toiseen. Tällaiset henkilöt minun
mielestäni eivät saa turhaan työllistää Ulkomaalaisvirastoa.
Minun mielestäni valiokunnan kannanotto on siltäkin
osin ihan hyvä, että täällä vaaditaan
nimenomaan riittävä henkilöstö siihen,
että taataan myös ihmisten oikeusturva, oli sitten
kyse millaisista asiakkaista tahansa, kuten niistä, jotka
haluavat vaikkapa vihityn puolisonsa Suomeen, joita asioita Ulkomaalaisvirasto
ei halua oikeastaan käsitellä ja pitkittää,
minun mielestäni aivan turhaan, koska monessa tapauksessa
varmasti on kyse vakavasta asiasta eikä mistään
keinotekoisesta, niin kuin jotkut viraston henkilöt valitettavasti,
epäilen ainakin näin olevan, ajattelevat.
Herra puhemies! Ihan lopuksi harmaasta taloudesta, josta viime
eduskuntakaudella meillä oli myöskin välikysymys.
Täällä on kyllä aivan oikealla
tavalla puututtu siihen vaikeaan tilanteeseen, mikä meillä on,
ja niin kuin mietinnössä todetaan, harmaan talouden
ja talousrikollisuuden aiheuttamat vahingot suomalaiselle yhteiskunnalle
ovat edelleen pahentumassa. On valitettavaa, että tilanne
on tällainen, eli pitää toteuttaa ne konkreettiset
esitykset, joita tässäkin mietinnössä on
esitetty, ja toivon nimenomaan sitä, että Valtiontalouden
tarkastusvirasto seuraa tilanteen kehitystä, ja toivon,
että hallitus puuttuu nimenomaan niihin epäkohtiin,
joita mietintö on tuonut esiin. Nimenomaan mietinnön
loppuosassa se kanta, että pitää olla
sellainen taho, jolla on kokonaisvastuu harmaasta taloudesta ja
talousrikollisuuden torjunnasta, on erittäin tärkeä seikka.
Ihmettelen, että siitä huolimatta, vaikka eduskunnassa
näistä asioista on puhuttu hyvin pitkään
ja perusteellisesti, tällaista tahoa ei ole vielä pystytty
muodostamaan.
Arvoisa herra puhemies! Kerrankin voin opposition edustajana
todeta, että valtiovarainvaliokunnan mietintö tyydyttää ainakin
minua ja minun mielestäni on oikeisiin asioihin puuttunut.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Kuten tästä valtiovarainvaliokunnan
mietinnöstä näkee, niin valtiovarainvaliokunta
ja sen jaostot ovat pitkin vuotta tehneet työtä ja
kuulleet asiantuntijoita tarkastuskertomusten puitteissa. Kuten mietinnöstä näkee,
Valtiontalouden tarkastusvirasto, jota varmasti myöhemmin
sanotaan Vtv:ksi, on antanut nyt kolmannen kertomuksensa meille
toiminnastaan.
Kuten tiedämme, valtio antaa paljon tukea ja avustusta
valtion tukien muodossa eri tehtäviin, ja on erittäin
tärkeää, että seurataan, mihin
näitä varoja käytetään,
että niitä käytetään
oikein, tehokkaasti, tasapuolisesti ja ettei niitä väärinkäytetä.
Tarkastusvirastohan tekee vuosittaiset tilintarkastukset 115 tilivirastoon
ja vielä pariin rahastoonkin. Kuten näemme, toiminta
on tarkkaa ja tutkinta ja seuranta on tuottanut tulosta. Esimerkiksi
juuri tämä korruptiotapaus tai -epäily, mikä täällä on
tänään esitetty ja mistä meidän
jaostomme puheenjohtaja ed. Sinnemäkikin jo puhui, on selvityksen
alla, ja varmasti saamme siitä lopullisen tarkan selvityksen
sitten, kun asia on loppuun asti selvinnyt.
Itse toivon, että Ulkomaalaisvirasto saa sille kuuluvat
ja tarpeelliset resurssit. Virastohan on perustettu vuonna 1995,
ja sille leimallista on ollut juuri tämä menojen
arvaamattomuus. Aina ei ole tiennyt, mitä kaikkia tapauksia
tulee ja kuinka paljon ne rahaa syövät, ja juuri
niin kuin sanottu, ne ihmiset kärsivät, mutta
myös on kohtuutonta, että nämä asiat
roikkuvat päättämättöminä eri
instansseissa. Uskon, että on kaikkien etu, että löytyisi
riittävästi resursseja, että päästään
nopeisiin päätöksiin; se on kaikkien
osapuolten etu. Toivon, että nämä varat
Ulkomaalaisviraston toimintaan löytyvät ja toimintaa
voidaan vielä tehostaa ja lisäpanoksia antaa.
Täytyy myös muistaa, että viraston rahoituksesta
vain noin 20 prosenttia tulee maksutuloista, eli niistä ei
voi saada kaikkea rahaa kasaan, vaan sen on tultava valtion budjetista.
Lisäksi tarkastuksesta, joka kohdistui harmaaseen talouteen
ja talousrikoksiin, haluaisin sanoa muutaman sanan.
Toivon, että löytyy taho, joka pystyy ottamaan
vastuun talousrikoksista, koska tällä hetkellä tätä yksittäistä tahoa
ei ole. "Millään viranomaisella ei ole nykyisin
oikeutta pitää hallussaan talousrikollisuuden
kokonaiskuvaan, riskianalyysiin ja ennaltaehkäisemiseen
tarvittavaa tietoa". Näin sanomme mietinnössämme.
Siksi luotan tehokkaaseen ministeri Rajamäkeen, että hän
saattaa saada tähän asiaan vauhtia, että löytyy
riittävät resurssit ja tavat, esimerkiksi hallituksen
esitys laiksi, että viranomaiset voisivat toimia yhteistyössä talousrikosten
torjunnassa. Tämähän on hyvin vaikea
toimintakenttä, ja se vaatii varmasti paljon valmistautumista
eikä koskaan tule valmiiksi. Mutta uskon, että tällä hetkellä tämä lausunto
auttaa, että lainsäädäntövoimavaroja
löytyy.
Kuriositeettina haluan tähän mainita, että jopa verotuksellisin
keinoin pystytään harmaata taloutta
vähentämään. Otan tässä esimerkiksi
itselleni niin läheisen kotitalousverovähennyksen, joka
takaa sen, että harmaata taloutta tulee verotuksen pariin
ja samalla ne ihmiset, jotka tekevät sitä arvokasta
työtä, joka auttaa kotitalouksia selviämään
arjesta, tulevat eläketurvan ja asianmukaisen palkkauksen
ja sosiaaliturvan piiriin.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ihan pari kommenttia mietinnöstä.
Ensinnäkin Ulkomaalaisvirastosta. Minä myöskin
lähden siitä, kuten ed. Sinnemäki, että enemmän
tässä tarkastelussa pitäisi pystyä näkemään
asiakkuutta, riippuvatpa ongelmat sitten resurssien puutteesta,
töiden järjestämisestä, henkilöstön
ammattitaidosta, motivaatiosta — minä toivon,
että eivät asenteista — tärkeintä on kuitenkin
se, minkälaista kohtelua asiakkaat saavat. Meistä varmaan
monet kansanedustajat ja varmasti erityisesti ne, jotka esimerkiksi
toimivat eduskunnan ihmisoikeusryhmässä, saavat hyvin
paljon palautetta siitä, että ihmiset eivät koe
aina Ulkomaalaisviraston asiakkaina saavansa ihmisarvoista ja tarpeeksi
laadukasta palvelua ja kohtelua. Tulee esimerkkejä, joissa
asioita pompotellaan. On ymmärrettävää,
että asiat venyvät resurssipulan takia jne., mutta
kohtuuttomia ovat muun muassa sellaiset tapaukset, että sanotaan
asiakkaalle, että asia hoidetaan ensi viikolla, päätös
tulee ensi viikolla, seuraavalla viikolla jälleen sanotaan,
että asia ratkaistaan varmasti seuraavalla viikolla, seuraavalla
viikolla sanotaan, että no, viimeistään
kahden viikon päästä se ratkaistaan,
nyt on kiire, jälleen neljän viikon päästä sanotaan,
että viikon päästä. Näin ei
saa asiakasta kohdella, oli hän sitten turvapaikan hakija
tai jonkun muun asian vuoksi asioimassa suomalaisen viranomaisen
luona. Kyllä todellakin lähden siitä,
että tarkastelussa tätä asiakkuusnäkökulmaa
korostettaisiin.
Toinen osa-alue, mikä erityisasiana kertomuksessa on
käsitelty, on harmaan talouden torjunta. Yhdyn vaan niihin
mielipiteisiin, joita täällä on esitetty
muiden edustajakollegoiden toimesta. On ollut paljon esillä,
paljon on tapahtunut, mutta paljon täytyy vielä tapahtua.
Vaikka olen tämän saman sanonut tältä korokkeelta
aika monta kertaa, niin totean, että talousrikollisuus
ja harmaa talous on syöpä tässä yhteiskunnassa.
Se on kolmelta kantilta erittäin paha tauti. Ensinnäkin
se vie miljardeja euroja niitä varoja, joita me tarvitsisimme
tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja
ylläpitämiseen. Toiseksi se vääristää kilpailua.
Rehellinen yrittäjä, rehellinen palkansaaja yrittäjän
palveluksessa ei voi pärjätä samassa
korttelissa tai samalla alueella, jolla toimii semmoinen harmaan talouden
yrittäjä, talousrikollinen, joka laistaa velvoitteensa
niin yhteiskuntaa, palkansaajaa kuin kaikkia muitakin tahoja kohtaan.
Kilpailuasetelma on aivan mahdoton rehellisellä yrittäjällä.
Sen takia kilpailua vääristävä ulottuvuus
on hyvin keskeinen. Kolmas on se yleinen seikka, että mikäli
harmaata taloutta, talousrikollisuutta, ei pystytä kitkemään
ja vähentämään, se samalla vähitellen
rapauttaa suomalaista yhteiskuntamoraalia, työetiikkaa,
yrittämisen etiikkaa jne., sitä etiikkaa, joka
on syntynyt vuosisatojen kuluessa ja jota olen kuvannut niin, että suomalainen
on aina tottunut maksamaan vaikka käsi nyrkissä veronsa,
velkansa ja sakkonsa. Mitä suuremman osan harmaa talous
ja pimeä toiminta yhteiskunnassa saa, sitä helpommin
esimerkiksi nuorelle syntyy se käsitys, että niin
ei olekaan enää moraalisesti väärin
toimia, kun kaikki ympärilläkin toimivat näin.
Sen vuoksi tähän harmaan talouden torjuntaan on
todella jatkossakin puututtava kaikin käytettävissä olevin
keinoin.
Nythän tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä hallituksen
linjauksissa todetaan, että hallitus suhtautuu myönteisesti
työmarkkinaosapuolten esille ottamiin talousrikosten torjunnan
kehittämisehdotuksiin ja ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin
näiden suuntaviivojen mukaan. Minä todella toivon,
että näin tapahtuu ja tämä lupaus
otetaan hallituksen piirissä vakavasti. Siellä ovat
silloin ehdotusten joukossa niin tilaajavastuu- kuin valvontakysymyksetkin,
joita varmasti näissä työmarkkinaosapuolten
välisissä keskusteluissa on esillä ollut.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Muutama sana ehkä vielä.
Ed. Uotila otti mielestäni erittäin hyvin
esiin sen asian, että tietenkin laajemmin harmaassa taloudessa
on kysymys hyvin paljon siitä, mitkä ovat lakeja
noudattavien yritysten mahdollisuudet kilpailla näillä markkinoilla,
ja myös sitten siitä, mitkä ovat niiden
yritysten mahdollisuudet kilpailla markkinoilla, joissa työntekijän
oikeuksista on huolehdittu hyvin. Siinä mielessä tämä kysymys
on yhteiskuntapoliittisesti hyvin tärkeä ja iso.
Kyseinen kertomus, joka käsitteli viranomaistoiminnan onnistuneisuutta
harmaan talouden torjunnassa, oli näkökulmastaan
ehkä kapeampi, mutta on hyvä pitää mielessä tämä kokonaismerkittävyys.
Olen myös samaa mieltä ed. Uotilan kanssa oikeastaan
niistä asioista, mitä ed. Uotila totesi Ulkomaalaisviraston
toiminnasta ja niistä realiteeteista ihmisten elämässä.
Joskus on omassa mielessäni käynyt, kun on seurannut
näitä tapauksia, joissa ihmiset ovat
tekemisissä Ulkomaalaisviraston kanssa, että helpommalla
kaiken kaikkiaan ja ehkä vähemmillä resursseillakin
pärjättäisiin, jos ei aina yritettäisi
niin kiivaasti löytää sitä jotain
perustetta, jonka perusteella ehkä maahan ei saisi jäädä,
vaan ikään kuin katsottaisiin, että asiat
voivat hoitua helpommin ja nopeamminkin.
Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackalle vielä tästä:
On erittäin tärkeää suomalaisen
kehitysyhteistyön uskottavuuden ja toiminnan kannalta,
että jos joitakin ongelmakohtia on, niihin myös
tässä päässä sitten
puututaan. Tässä yhteydessä voisin vielä todeta
sen, että instrumenttina korkotuki, jossa tietenkin myös
(Puhemies koputtaa) yrityksillä on hyvin voimakas intressi,
ei välttämättä ole niitä helpoimpia
korruptioriskin kannalta. Joku muu yhteistyö saattaa olla
joskus helpompaa siltä kannalta.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Juuri kehitysavusta ja sen korruptoituneisuudesta
totean, että on hyvä, että tässä mietinnössä kiinnitetään
siihen huomiota. Tämä on juuri röyhkeätä,
että nämä ihmiset, gepardihatut, siellä sitten omaa
kansaansa sortavat, elävät sen kustannuksella.
Korruptoitunut järjestelmä vie pieneltä ihmiseltä mahdollisuudet,
ja me sitten kaadamme saavilla tällaisiin järjestelmiin
rahaa. Tätä en hyväksy missään
tapauksessa. Mitä röyhkeämpi sortaja,
sitä pitempi laahus ja delegaatio kansainvälisissä kokouksissa,
jopa YK:ssa. On hyvä, että tähän
puututaan, autetaan niitä, jotka apua tarvitsevat, eikä tällaisia
diktaattoreita, jotka sortavat omaa kansaansa. Ne eivät
tarvitse pennin latia, eivät Suomelta eivätkä keneltäkään
muultakaan.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Soinille, jonka puheenvuoro varmasti vastasi
hänen omaa perusideologiaansa, haluaisin ehkä todeta
vielä sillä tavalla varoittavan sanan, että tätä Costa
Rican tapausta, jota kertomuksessa on käsitelty, ei ole
vielä tutkittu loppuun. Mahdollinen on myös sellainen vaihtoehto,
jossa tämä suomalainen yritys on se, joka olisi
osaltaan syyllinen korruptioon. Kun tästä asiasta
ei ole vielä selvityksiä valmiina, niin ennen
ikään kuin mennään pidemmälle
syytöksiin, odotetaan selvityksiä ja katsotaan,
ovatko tämän suomalaisen yrityksen paperit puhtaat,
ja sen jälkeen otetaan ikään kuin rohkeampia
kantoja vasta.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! En mennyt mihinkään
yksittäistapaukseen sen paremmin Costa Ricaan kuin muutenkaan,
vaan kun YK:ta, jopa sen pääsihteeriä Kofi
Annania, erittäin rajusti arvostellaan korruptioskandaaleissa
maailmanlaajuisesti, niin kyllä tämä on
ongelma. Miten voi olla, että jatkuvasti kehitysmaissa
tilanne vain huononee? Se johtuu siitä, että siellä on
kelvottomat hallitsijat, korruptoituneet hallitsijat, jotka sortavat
omaa kansaansa.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! On erinomaisen hyvä, että Valtiontalouden
tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota harmaaseen talouteen.
Tulee kysyneeksi, miten olemme voineet näin pitkään
elää harmaan talouden kanssa ja sen lähellä emmekä ole
ryhtyneet lainsäädäntötoimenpiteisiin.
Miten tämä on mahdollista, että näin
pitkälle on voitu mennä, että suurin
yksittäinen este on edelleen lainsäädäntö,
joka estää harmaan talouden torjuntaa, kun yksittäisestä esteestä on
kysymys?
Eli tältä paikalta: Viranomaisten toimintaedellytysten
parantamiseksi lainsäädännöllisiin
toimiin on ryhdyttävä nopeasti ja tällainen
passiivinen virka-aputoiminta tulee kääntää kerta
kaikkiaan aktiiviseksi asenteeksi, suorastaan virka-avun tarjoamiseksi,
eikä niin, että sitä joutuu yksilöidysti
pyytämään, vaan viranomaisilla on velvollisuus
ilmoittaa, kun ne havaitsevat jotakin hämärää tai
jotakin itsestäänselvää vilpillistä toimintaa,
siis on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, ja jos siinä on
lainsäädäntö esteenä,
se pitää nopeasti korjata. Vielä korostaisin
viranomaisten yhteistyötä. Jossain pitää olla
sellainen serveri, jossa tiedot ajetaan sillä tavalla ristiin,
että viranomaiset voivat siitä hyötyä ja
jollain lailla saavuttavat sitä etumatkaa, joka rikollisilla
tälläkin hetkellä on näillä kentillä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen puhui hyvin tässä.
Meidän suuri ongelmamme on tietysti harmaan talouden kaitseminen
ja sen poistaminen. Näin me saatamme oman taloutemme kuntoon.
Mutta outo on tämä ajattelu siitä,
että kehitysmaat ikään kuin olisivat
joku yksi monoliitti ja niitä voitaisiin isolla pensselillä määritellä jollakin
tavalla yhtäaikaisesti. Costa Ricaan liittyy tämä ongelma,
jossa suomalainen yritys, Instrumentarium, joka on yhdysvaltalaisen
osakeyhtiön omistuksessa, ja ikään kuin
se olisi sama kuin sitten nämä niin sanotut gepardihatut,
niin kuin ed. Soini sanoi. Gepardi ei esiinny Keski-Amerikassa eikä myöskään
Etelä-Amerikassa. Se ei siis liity sinne, jonnekin muualle,
Afrikkaan, ja vielä sitten YK:n pääsihteerinkin
mukaan ottaminen ikään kuin samaan maalaukseen,
se on aika tavalla yleistämistä suunnilleen niin,
että voisimme puhua sitten vaikkapa päiväntasaajan
pohjoispuolella olevista kaikista rikkaista maista aivan yhtä aikaa
aivan samalla lailla ja samalla tavalla.
Costa Ricasta voi todeta esimerkiksi sen, että siellä San
José, sen pääkaupunki, on harvinaislaatuinen
pääkaupunki siinä mielessä,
että siellä ei ole ollenkaan puolustusministeriötä,
joka on toki mielenkiintoinen ja edistyksellinen asia.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarisen innoittamana varasin puheenvuoron.
Muistelin viime kautta, kun meillä oli välikysymys
harmaasta taloudesta. Silloin sanottiin, että mitään
ongelmaa ei ole. Ministeri Siimes vakuutti, että kaikki
on hoidossa, ohjelmat on kunnossa. Nyt ohjelmakausi päättyy,
niin kuin ed. Sinnemäki omassa esittelypuheenvuorossaan
esitti, ja hän toivoi, että nyt seuraava ohjelma
vahvistetaan ja tehdään.
Mutta tosiasia on se, että valtiolta jää verotuloja
saamatta hirvittäviä määriä.
Kun tämä omaisuusverokin nyt poistetaan, niin
tässähän nyt olisi hallituksella näytön
paikka, mistä ne rahat kerätään,
kun rikkaille vielä annetaan lisää, että edes
tämän kautta saataisiin valtiovallalle lisää tuloja.
Muun muassa ed. Pulliainen on toistuvasti täällä konkreettisiakin
esimerkkejä tuonut esiin. Itse toivoisin, että tämä hallituspuolueen ed.
Saarisen esittämä kanta voittaisi hallituksessa,
että siellä ryhdyttäisiin todellisiin
toimiin, että tämä jatkuvasti eduskunnassa
esillä ollut asia saataisiin edes hieman parempaan tilaan
kuin missä se tällä hetkellä on.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen puheenvuoron kirvoittamana käytän vielä puheenvuoron
talousrikoksista ja harmaasta taloudesta.
Nyt hallituksella on tuhannen taalan paikka toimia. Me täällä oppositiossa
odotamme ilolla nyt hyviä hallituksen esityksiä harmaan
talouden torjumiseksi ja talousrikoksien selvittämiseksi. Tavalliset
palkansaajat ja laaja keskiluokka toimii maksumiehinä,
ellei tässä ryhdytä voimakkaisiin toimenpiteisiin.
Totta kai yhteiskunta muuttuu koko ajan, mutta nyt vaaditaan terävämpiä otteita,
niin että palkansaajat ja, kuten sanoin, laaja keskiluokka
eivät edelleen toimi tässä maksumiehinä.
Ottakaa huomioon ne ihmiset, jotka eivät kuulu myöskään
sosiaaliturvan piiriin: he ovat väliinputoajia. Haluaako
tämä hallitus olla tukemassa näitten
väliinputoajien joukon kasvua sillä, ettei hallitus
esitä toimenpiteitä, mitä tehdään,
että nämä saadaan sosiaaliturvan ja asianmukaisen
palkkauksen piiriin, mikä on läpinäkyvää ja
oikeudenmukaista ja lainmukaista?
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ettei nyt ihan väärää kuvaa
suomalaisesta yhteiskunnasta jäisi, niin totean, että Suomi
on kaikkien mittareiden mukaan vähiten korruptoitunut maa.
Oletan myöskin, että harmaat markkinat ovat Suomessa
ehkä Euroopan kaikkein pienimmät. Viranomaisyhteistyö pelaa
aika hyvin. Verohallinto saa tietoja Tullilta, Autorekisterikeskukselta,
sieltä sun täältä. Kun huomataan,
että on jotakin epäselvää tai
sellaista, mihin ei selkeätä vastausta saada,
niin siihen kyllä aika nopeasti puututaan. Väitän
myöskin, että Suomessa on erittäin korkea
moraali niin työntekijällä kuin työnantajalla.
Mutta nyt minut varmasti leimataan sellaiseksi, joka haluaa
suojata talousrikollisuutta ja harmaita markkinoita. Minä olen
ehdottomasti sitä mieltä, että pitää toimia
niin, että niitä ei olisi ollenkaan. Mutta kyllä tämä keskustelu
on antanut minun mielestäni väärän
kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen hyvän puheenvuoron
johdosta haluan kuitenkin vielä todeta sen, että ylipäänsä meillä Suomessa
ovat kaikki markkinat Euroopan pienimpiä. Euroopassa on kaupunkeja,
jotka ovat Suomen väkiluvun kokoisia. Meillä on
kaikki pientä. Siinä mielessä harmaa
talouskin on pientä silloin suureen maailmaan verrattuna.
Oman puheenvuoroni perustin siihen hyvään mietintöön,
jossa valtiontalouden tarkastuskertomusta oli lainattu, jossa yksikantaan
todetaan, että suurin este harmaan talouden torjumisessa on
lainsäädännöllinen este. Kyllä meidän
pitää lakeja säätävänä elimenä silloin
ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin, jos se vain on siitä kiinni
tai jos se on oleellisin este. (Ed. Kallis: Mikä laki?) — Siellä on
useita lakeja, esimerkiksi tiedonsaantioikeus on tällainen
tai viranomaisen aktiivinen velvollisuus puuttua peliin, jos ja
kun se huomaa väärinkäytöksiä.
En ole tässä mikään asiantuntija,
mutta olen vaan lukenut sitä mietintötekstiä ja suosittelen
sen tarkkaa lukemista myös ed. Kallikselle.
Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! En suinkaan ajatellut leimata ed. Kallista
muuta kuin korkeintaan eduskunnan yhdeksi parhaimmista puhujista,
ellei todellakin parhaaksi.
Korruption osalta Oecd kuitenkin on viimeaikaisissa raporteissaan
varoitellut, että vaikka on todellakin niin, että me
olemme varmastikin maailman vähiten korruptoitunut maa,
niin se juuri, että me olemme tottuneet niin korruptiovapaisiin
olosuhteisiin, saattaa tehdä meistä poikkeuksellisen
haavoittuvan sen suhteen, että meidän lähialueemme
itse asiassa, kun katsotaan itään ja etelään,
taas ovat siellä korruptoituneiden maiden listalla maailmassa
aivan toisessa kohtaa. Esimerkiksi järjestäytyneen
rikollisuuden yksi keskeisin toimintamuoto on nimenomaan pyrkimys
päästä korruptiolla taikka kiristämällä korruptoimaan
hallintoa keskeisiin organisaatioihin. Me suhtaudumme toistaiseksi
aivan liian sinisilmäisesti muun muassa siihen mahdollisuuteen,
että tietoisesti yritetään kiristää meidän
keskeisiäkin virkamiehiä esimerkiksi niin, että he
tulisivat kuvatuiksi, jos he käyttävät
prostituutiota tai vastaavia.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Varmasti on näin, kuin ed.
Kallis sanoi, että Suomi on vähiten korruptoituneita
maita, mutta mitä se kertoo muusta maailmasta, se on se
olennainen asia. Aivan niin kuin ed. Brax sanoi, ei minullakaan
kovin levollinen olo ollut, kun kävin esimerkiksi Kreikassa.
Ei näyttänyt kovinkaan hääppöiseltä,
EU:ta huiputettiin vakaussopimuksella aivan häpeämättömästi
ja näin poispäin.
Vielä itse korruptio- ja kehitysmaakysymyksiin. Täällä oli
Tansaniasta delegaatio, kävin heitä tapaamassa,
söin lounasta ja keskustelin oppositioedustajan kanssa
siitä, millaista on olla Tansaniassa, Suomen monikymmenvuotisessa
kehitysmaakohteessa, jossa demokratia ja oppositio on todella heikkoa.
Hänkin oli ollut useita kertoja vankilassa, tämä henkilö.
Tällaisia maita ei tarvitse tukea. Sitten kun joku vallankumoussankari
kuolee, niin sieltä löytyy Mersuja ja Sveitsin pankista
tili ja omaa kansaa on ryöstetty. Tämä pitäisi
saada kuriin, ja siinä pitää olla hyvin
tarkkana. Minä annan kehitysapua kyllä kirkkoni kautta,
sieltä menee rahat perille ja vielä tulee oikeata
asiaakin eikä mitään höpötystä.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle ja muutenkin tähän
keskusteluun olisin vaan todennut sen, että kun käsittelemme mietintöä,
joka käsittelee Valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta,
kysymys ei ole kertomuksesta, joka käsittelisi yhteiskuntamme
tilaa, vaan tällaisessa tarkastustoiminnassa pyritään
nimenomaan löytämään niitä kohtia,
joissa suomalaisen julkisen talouden ja julkisen sektorin toimintatavoissa
olisi parantamisen varaa. On hyvä ehkä tässä keskustelussa
muistaa, mistä puhumme. Tarkastustoiminnassa pyritään
löytämään nimenomaan niitä ongelmakohtia,
se on sen tyyppistä toimintaa.
Mitä tulee harmaaseen talouteen, niin on varmasti selvää,
että kehitys viime vuosina on mennyt siihen, kun Suomi
on avoin talous, että nämä riskit ovat
koko ajan kasvaneet ja kasvamassa sekä esimerkiksi työvoiman
käytössä tai veronkiertomahdollisuuksissa.
Mahdollisuudet harmaaseen talouteen ovat kasvamaan päin,
ja silloin se tarkoittaa, että myös viranomaistoiminnan
pitää pystyä reagoimaan siihen ympäristönmuutokseen.
Sitten olisin halunnut todeta tästä Transparency
Internationalin listasta, jossa Suomi on ollut useana vuonna maailman
vähiten korruptoitunut maa, mikä on hieno saavutus,
että se listan mittaamistapa on sellainen, että ihmisiltä kysytään heidän
kokemustaan korruptiosta. On selvää, että Suomessa
tietenkään esimerkiksi ei joudu lahjomaan viranomaisia,
sellaisesta emme varmasti kukaan ole koskaan kuulleet. Mutta se
lista ei kaikilta osin varmastikaan paljasta niitä pinnan alla
olevia kehitystrendejä tai heikkoja signaaleja, joita hyvin
voi olla olemassa, jotka itse asiassa tulisivat näkymään
tämän tyyppisessä listauksessa vasta
useiden vuosien kuluttua. Se lista ei ole sellainen, jonka perusteella
kannattaisi tuudittautua ajatukseen, että suomalaisessa
(Puhemies koputtaa) yhteiskunnassa näitä ongelmia
tai riskejä ei ole.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kannatti todella käyttää tuo
puheenvuoro, kun tuli niin mahtava olo sen jälkeen.
Mutta näihin lainsäädännöllisiin
toimiin: Harmaat markkinat on kytketty aika lailla veroviranomaiseen.
Veroviranomainen on se elin, joka voi harmaita markkinoita tuhota
ja estää. Minun tiedossani ei ole yhtäkään
viranomaista, yhtäkään instituutiota,
yhtäkään henkilöä,
joka ei olisi velvollinen antamaan tietoja — no, fyysisen
henkilön ei tarvitse antaa — mutta viranomaisten
pitää antaa tietoja veroviranomaiselle. Siis minä en tiedä yhtäkään
sellaista elintä, joka olisi tästä vapautettu.
Onko se sitten niin, että verottaja ei näitä riittävästi
kysy, ja jos on joku elin, joka on vapautettu tuosta, niin muutetaan
ensi viikolla lainsäädäntö,
että sekin tulee tämän piiriin.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan vaan kiittää jaoston
puheenjohtajaa, joka käytti sen puheenvuoron, joka tulee
mielestäni tässä tapauksessa käyttää,
kun keskustelu keskittyy vain tiettyihin ongelmakohtiin. Tarkastusten tarkoitus
on juuri nostaa esille joitakin asioita eikä vain hymistellä sitä kaikkea
hyvää, mikä meillä on.
Haluan vielä lisätä ed. Kalliksen
hyvänolon tunnetta sanomalla, että uskon, koska
ed. Kalliksen kanssa molemmat toimimme tuolla turvallisuus- ja puolustusjaostossa,
että mikäli talousrikoksien selvittäminen
taikka harmaa talous tarvitsee turvallisuus- ja puolustusjaoston
toimintaa, niin me varmasti mielellämme otamme vastaan
niitä hallituksen esityksiä siellä käsiteltäviksi.
Sitten taas vastaavasti varmasti ed. Sinnemäen kanssa käymme
mielellämme läpi niitä kertomuksia, joissa
nähdään, kuinka hyvin hallitus on pystynyt
poistamaan talousrikoksia ja harmaata taloutta.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Vielä pitkälti ed. Kalliksen
loistavien puheenvuorojen siivittämänä:
Ongelmana on ilmeisesti se, että vaikka viranomaisilla
on tietoja, niin ei ole sitä massatiedon paikkaa, sitä yhteistä säkkiä,
missä niitä tietoja voisi verrata keskenään
ja peilata sitä kautta. On yksittäisiä tietoja
siellä täällä, ja jos lainsäädäntö on
esteenä, että viranomainen ei saa toiselle viranomaiselle
antaa tietoa kuin esimerkiksi virka-aputilanteessa, ja pitää yksilöidysti osata
pyytää juuri sitä, onko teidän
pankissanne Aku Ankalla tili vai ei, niin kuka osaa kysyä niin yksilöidysti?
Mutta atk-maailmassa nämä voidaan ajaa ristiin,
niin kuin ajetaan tietääkseni vakuutusyhtiöissä,
että sama vakuutusilmoitus ei voi mennä neljässä yhtiössä läpi,
vaan siellä on yhteinen serveri, joka katsoo, että tämä on
epärehellistä toimintaa.
Tämä on ilmeisesti se suurin ongelma, että lainsäädäntö estää järkevän
viranomaisyhteistyön, että ei saa luovuttaa tärkeitä tietoja.
Tähän nyt pitäisi saada nopeasti muutos,
että yhteistyö olisi mahdollista. Ne tiedot ovat
olemassa, kysymys on vaan siitä, että poistetaan
niitten tietojen esteenä olevat kynnykset, ja se on meidän
tehtävä täällä eduskunnassa
hoitaa niin, että lait eivät ole esteenä ja
että lait eivät anna suojaa rikolliselle toiminnalle,
niin kuin ne tällä hetkellä tekevät.
Keskustelu päättyy.