Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on siis hallituksen esitys 170 laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Totean, että tämä mietintö on yksimielinen. Ympäristövaliokunta kävi tässä asiassa varsin laajan, perusteellisen kuulemisen ja myöskin paransi hallituksen esitystä.

Ongelmana näiden erityisryhmien asunto-olojen parantamisessa on se, että tilanne on Raha-automaattiyhdistyksen käytännön muuttumisen myötä vaikeutunut. Valiokunnan laajan kuulemisen yhteydessä kävi ilmiselväksi, että monet erityisryhmien asuntohankkeet ovat pysähtyneet, ne eivät ole edenneet, mitään uusia hankkeita ei ole menossa. Esimerkiksi Invalidiliitto viestitti nimenomaan tästä. Kun Raha-automaattiyhdistys on kilpailunäkökulmiin viitaten tullut erityisen varovaiseksi oman monopoliasemansa säilyttämisen vuoksi nimenomaan palvelujen rahoittamisessa, niin tällöin niiden erityisasuntoja tarvitsevien kohdalla, joidenka asumiseen liittyy nimenomaan palvelujen saamisen tarve, palvelu on osa tätä rakennusta, tilanne on yksinkertaisesti kärjistynyt.

Valiokunta on erityisesti tästä asiasta huolissaan, ja tämä käy ilmi myös valiokunnan laajahkosta mietinnöstä. Valiokunta kuuli tämän asian kohdalla myös kansanedustaja Ilkka Taipaletta eduskunnasta nimenomaan siinä mielessä, että hän asiantuntijana otti nimenomaisesti kantaa hallituksen esityksen 3 §:ään. Tässä 3 §:ssä, arvoisa puhemies, määritellään erityisryhmät. Asiantuntijan näkökulmasta on ongelmallista jakaa ryhmät kolmeen luokkaan, koska näin ollen ikään kuin koteloidaan valmiiksi erityisryhmät, vaikkapa mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttäjät, vain yhteen näistä kolmesta luokasta, kun he kuitenkin objektiivisesti voivat olla samanaikaisesti vaikkapa ryhmään vammaiset kuuluvia eli kuulua hallituksen esityksen 3 §:n 1 momentin 3 kohtaan, vaikka heidät mainitaan vain 2 kohdassa. Valiokunta tähän asiaan erityisesti pysähtyi ja oli myös yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön, jonka kanssa yhteistyössä laadittiin uusi 3 § lakiin avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi.

Edelleen valiokunta kiinnitti huomiota myös tähän enimmäismäärään, mikä avustuksiin voidaan myöntää. Raha-automaattiyhdistyksellä on ollut varsin korkeita prosentteja, joita se on käyttänyt, ja jälleen hallituksen esityksessä, jolla pyritään ikään kuin tätä syntynyttä aukkoa täyttämään, nämä prosenttiluvut ovat matalammat. Valiokunnan yksimielisellä päätöksellä — ja tässä kohdassa haluaisin todeta, että erityisesti hallitusryhmien ja nimenomaan myös ed. Viitasen aktiivisuuden tuloksena — avustuksen suuruutta, joka käy ilmi 8 §:ssä, nostettiin 1 momentin 3 kohdan osalta.

Hallituksen esityksessä todetaan: "Avustusta voidaan myöntää kohteen korkotukilainoitettaviksi hyväksytyistä rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista - - enintään 30 prosenttia, kun asunnot on tarkoitettu - -." Nyt mietinnön mukaan 8 § "Avustuksen suuruus" kuuluu tältä osin "enintään 35 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 §:n 3 kohdan mukaiseen tarkoitukseen" eli eniten tukea tarvitsevan erityisryhmän asumisen mahdollistamiseen. 5 prosenttia lisää on toki vain yksi kuudesosa, mutta kuitenkin se on viesti siitä, että olemme nähneet näiden prosenttien mataluuden olevan ongelma erityisesti tämän 3 kohdan osalta ja erityisen vaikeiden erityisryhmien osalta. Tämä perustelu oli, niin kuin totesin, yksimielinen. Tässä luonnollisesti hallitusryhmien edustajien keskinäinen neuvottelu oli edellytys, että valiokunta pystyi yksimielisesti tämän mietinnön tänne tuomaan.

Valiokunta kiinnitti myös muutamaan muuhun seikkaan huomiota, muun muassa sellaisiin erityisryhmiin kuin vasta vankilasta vapautuneisiin henkilöihin, segregaation ongelmiin, kotikuntakysymykseen ja myöskin mainitsi aravalainoituksesta.

Tämä laki tuli budjettilakina valiokuntaan, ja tässä vaiheessa, kun otamme huomioon hallituksen esityksen 170 moninaisuuden ja sen myös erittäin periaatteellisen ja samalla käytännöllisen vaikutuksen, niin valiokunnassa olimme aluksi todellakin sen kysymyksen edessä, pystymmekö tässä aikataulussa kunnolla asiaan paneutumaan. Haluaisin todeta, että valiokunta onnistui tässä. Se sekä laadullisesti että määrällisesti käytti kyllä kohtuullisen paljon aikaa tässä asiassa, erilaisia neuvotteluja, joista toivon mukaan ed. Viitanen, joka on täällä läsnä, voi myös kertoa. Mutta ennen muuta tämä syvä huoli, joka on erityisryhmien asuntorakentamisen ja myös palveluasumisen toteuttamisesta, tuli esille. Myös kuulimme Kilpailuvirastoa, ja valiokunta kyllä kohtuullisen selkeästi monellakin tavalla tähän kilpailuttamisen ongelmaan otti kantaa palvelujen puolesta.

Lausumaehdotuksia on kaksi, joista ensimmäinen kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen kohdennetun asuntotuotannon käynnistymistä ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin, mikäli hankkeita jää merkittävästi käynnistymättä."

Toinen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen osoitetun avustusvaltuuden riittävyyttä ja jos tarvetta ilmenee, esittää valtuuden korottamista lisätalousarviossa."

Arvoisa puhemies! Näin valiokunta vielä lopussa lausumaehdotuksena vetää yhteen nimenomaan riittävyyden ja seurannan merkitystä, ja näin ollen tämä vastuu, minkä valiokunta yksimielisesti kyllä tässä asiassa tuntee, haluttiin kiteyttää lopuksi.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minusta on hieno asia, että ympäristövaliokunta jälleen kerran on tehnyt hyvää työtä ja erityisen tarmokkaasti paneutunut tähän lakiin. Nimittäin joskushan on niin, kun tulee näitä budjettilakeja, että ne enemmän tai vähemmän nopealla kaavalla käsitellään, mutta me näimme kyllä heti valiokunnassa, että tämä lakiesitys on hyvin merkittävä, ja sen vuoksi halusimme paneutua siihen pintaa syvemmältä. Olen hyvin tyytyväinen valiokunnan työskentelyyn myös siinä suhteessa, että lopputulokset olivat hyvät, eli me pystyimme ongelmakohdat hahmottamaan ja jopa sitten niiden perusteella tekemään parannusesityksiä tähän lakiin.

Meille valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin paljon huolta joistain asioista, miten tämä laki tulee toteutumaan. Kaikki olivat varmasti yksimielisiä siitä, ja minäkin pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämä laki sinänsä on tarpeellinen ja hyvä, koska varmaan jokainen voimme olla samaa mieltä, että nämä erityisryhmät todellakin tarvitsevat asuntoja. Siellä on vanhusten puolella iso tarve, kehitysvammapuolella, vammaiset, mielenterveysongelmaiset, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, opiskelijat, pakolaiset, asunnottomat, vankilasta vapautuvat ja vaikka mitkä ryhmät kuuluvat tähän porukkaan. Tämä laki liikkuu erittäin tärkeällä sektorilla. Mutta siitä huolimatta tämän lain toimivuudesta valiokunnalle esitettiin huolta, ja sen huolen seurauksena, niin kuin puheenjohtaja Tiusanen hyvin kuvasi, tulimme siihen johtopäätökseen, että tätä ylintä tukiprosenttia nostetaan 30:sta 35:een, koska se suurin huoli ehkä oli juuri tämän tukitason hankkeiden käynnistymisestä. Aivan kuten mietinnössäkin todetaan, tietenkin siihen nähden, että Raha-automaattiyhdistykseltä on joihinkin palvelutiloihin saattanut saada jopa 70 prosentin avustuksen, tämä 35 on vielä edelleenkin pieni, ja siksipä tämmöinen tiukka seurantavelvoite tästä nostosta huolimatta sitten on tuotu esiin.

Samoin valiokunta kiinnitti huomiota valtuuden riittävyyteen, mutta me kuuntelimme hyvin tarkalla korvalla ympäristöministeriön asiantuntijoiden laskelmia ja heidän arvioitaan siitä, tarvitaanko tämän prosentin noston seurauksena myös vastaavasti valtuuden nostoa. Itsekin vähän sitä epäilin, pitäisikö loogisuuden vuoksi myös valtuuteen puuttua tässä yhteydessä. Mutta sitten kun monta päätä oli yhteen lyöty siellä ympäristöministeriön puolella ja päädytty siihen näkemykseen, että koska tämä avustus on uusi ja on hyvin vaikea arvioida, kuinka paljon hankkeita käynnistyy ensimmäisenä vuotena, niin siksipä on perusteltua pitää valtuus nyt esitetyn mukaisena. Ympäristöministeriö esitti arvionaan, että tämä valtuus on täysin riittävä juuri sillä perusteella, että ensimmäinen vuosi on kyseessä ja kaikki hankkeet eivät vielä lähde käyntiin, mutta valiokunta näki sen, että mikäli sitten heti vuoden alkupuolella tai missä vaiheessa vuotta tahansa huomataan, että näitä hankkeita todellakin alkaa käynnistyä, niin sitten täytyy puuttua tähän valtuuteen, jotta seuraava ongelma ei olisi se, ettei meillä olisi sitten rahaa antaa näitä avustuksia. Niinpä minusta on ihan hyvä asia, että tässä mietinnössä on myös ponsi siitä, että hallitus seuraa tätä riittävyyttä ja reagoi välittömästi, jos tarvetta ilmenee.

Tämä oli myös ympäristöministeriön kanta, koska siellä nähtiin myös se, että ei ole syytä liikaa valtuutta olla heti, jos kävisi niin, että se ei lähtisikään arvioidulla määrällä liikkeelle, ja toisaalta taas sitten, jos valtuutta annettaisiin lisää ja sitä tulisikin annettua kerralla liian vähän, niin olisi hyvin kiusallista jatkuvasti pyytää lisää ja lisää pitkin vuotta, vaan pyydetään kerralla sitten sen verran kuin tarvitaan, kun nähdään se tarve. Eli tässä on se logiikka, että odotetaan ja katsotaan, mikä on tarve, ja sitten tarpeen mukaan lisätään valtuutta, jos tarvetta ilmenee.

Puheenjohtaja Tiusanen hyvin kuvasi jo sen toisen keskeisen muutoksen, minkä teimme tähän, eli erityisryhmien määrittelyn osalta poistimme nämä määritelmät, koska on varmasti juuri näin, että tuen ja palvelun tarve tulee olemaan se ratkaiseva, ei se, mikä erityisryhmä milloinkin on kyseessä, vaan näihin avustusprosentteihin tulee vaikuttaa tuen ja palvelun tarve, ja se on nyt ratkaiseva sitten tässä uudessa muodossa.

Tämän lain osalta esitettiin myös muita epäilyksiä ja pelkoja, joihin valiokunta on mielestäni hyvin reagoinut, eli olemme kirjanneet niitä ylös ja edellyttäneet myös niiden osalta seurantaa.

Yksi asia, mikä ainakin minua hämmästytti kovasti, oli se, että yllättävästi melkeinpä jokainen asiantuntija, joka itse tavalla tai toisella on tekemisissä rakentamisen kanssa, toivoi, että tätä avustusta olisi saanut myös korkotuen lisäksi aravan yhteydessä. Se oli hyvin yleinen toive. Kävin niitä asiantuntijalausuntoja läpi ja listasin kaikki, ketkä tätä olivat toivoneet, ja niitä oli iso lista lähtien Kuntaliitosta sitten tietenkin eri rakennuttajatahoihin ja vaikka eri vammaisjärjestöihin ym., eli hyvin laaja kirjo olisi toivonut tätä myös aravan yhteyteen. Mutta koska tämä tietty periaate korkotuen aravan suhteen on tehty asuntopoliittisessa ohjelmassa, niin tässä vaiheessa emme nähneet mahdolliseksi tätä myös aravan yhteyteen sitten laajentaa, mutta me kyllä kirjoitimme tämän huolen esiin ja kirjoitimme sen saman, minkä myös ympäristöministeriö totesi, että tämä huoli otetaan vakavasti ja seurataan tätäkin. Jos eivät nämä sitten korkotuella käynnisty, niin siihenkin tarvitsee sitten palata.

Se, mikä itseäni hämmästytti ja huolestutti, oli se sanoma, joka tuli joiltain toimijoilta, että rahoitusmarkkinat eivät olisi välttämättä kiinnostuneita antamaan korkotukea kaikille toimijoille, vaikkakin tässä olisi valtion takaus, koska nähdään, että joku on liian pieni tai ei-luotettava tai muu toimija. Tällainen riski nähtiin, ja ympäristöministeriö kyllä meille sitten asiantuntijakuulemisessa vakuutti, että tätä seurataan, ja jos todella ilmenee, että näin on, niin siihen sitten kyllä tullaan puuttumaan.

Ed. Tiusanen mainitsi tämän segregaation, mitä mielestäni valiokunta hyvin korostaa, siis sitä, että tämä laki osaltaan ei saa johtaa segregaatioon. Yksi semmoinen asia, mikä minusta on kovin tärkeä, on sosiaalinen isännöinti, eli tämä lakihan on investointiavustusluonteinen eli tämä laki ei ole laki, joka takaa sosiaalisen isännöinnin sinänsä syntymisen. Tietenkin on toiveita ja ajatuksia siitä, että tämä avustus tavallaan edistäisi sitä mahdollisuutta, että nämä sosiaalisen isännöinnin kustannukset voitaisiin siirtää käyttömenovuokriin, ilman että sitten nämä vuokrat nousisivat kohtuuttomuuksiin. Valiokuntakin tämän asian täällä toteaa.

Mielestäni tämä sosiaalinen isännöinti on sillä tavalla hyvin tärkeä asia, että kun tämänkin lain tarkoituksena on muun muassa puuttua asunnottomuuteen, hoitaa asunnottomille asuntoja, niin usein on niin, että sen asunnottomuuden syynä ei ole se asunnon puute, vaan sen asunnottomuuden syynä on sen tukipalvelun puute. Nämä sosiaalisen isännöinnin muodot ovat juuri sellaisia muotoja, jotka voivat estää sen, että ihminen hankalassa elämäntilanteessa heti joutuisi taivasalle, vaan saataisiin sitten esimerkiksi uhkaava häätö estettyä tai saataisiin riittävän ajoissa puututtua esimerkiksi vuokrarästiongelmiin. Sen vuoksi asunnottomuuden kannalta sosiaalinen isännöinti ja tämän tyyppiset tukipalvelut ovat mitä tärkeimpiä, ja siksipä mielestäni on erittäin hyvä, että valiokunta kirjasi tänne omaan mietintöönsä, että tätäkin on seurattava, on seurattava, edistääkö tämä laki näiden palvelujen syntyä riittävästi vai tarvitaanko erillistä rahoitusjärjestelmää. Tämäkin on semmoinen aika iso haaste, mikä kannattaa sitten jatkossa katsoa, olisiko syytä miettiä myös lisätukijärjestelmiä tämän tyyppisen toiminnan edesauttamiseksi.

Puhemies! Tässä mietinnössä puretaan myös aika paljon tätä ongelmaa, joka liittyy Raha-automaattiyhdistyksen tilanteeseen. Meillä koettiin huolta siitä, kun saimme faktaa vetäytymisestä, eli kilpailulainsäädännön vuoksi Raha-automaattiyhdistys on joutunut vetäytymään palveluasuntohankkeesta ja erityisen kiperästi tämä on viime aikoina koskenut kehitysvammapuolta. Siellä on tuotu esiin huolta siitä, että kun tiedetään se paine, mikä on, se on valtava, siellä on valtavasti kehitysvammaisia, jotka asuvat ikääntyvien vanhempiensa luona, ja toisaalta taas tarvitaan väistämättä ratkaisuja myös itsenäistymisiässä oleville nuorille kehitysvammaisille, niin tällaiset asumisratkaisut ja niiden syntyminen olisivat äärimmäisen tarpeellisia. Siksipä myös valiokunta purkaa tätä ongelmatiikkaa esiin tässä hyvässä mietinnössään.

Me esitämme myös sen kysymyksen, että kun nykyään on kilpailulainsäädäntö, miten se on suhteessa tällaiseen sosiaaliseen perusoikeuteen eli perustuslainkin oikeuteen edistää kaikkien ihmisten oikeutta asua. Tätä olisi kyllä jollakin tavalla selvitettävä, selkeytettävä ja purettava jatkossa, aivan kuten valiokuntakin toteaa.

Haluan myös omalta osaltani tähän sanoa, että mielestäni on hyvä, että kirjoitimme myös nuorisoasuntopuolesta tekstiä eli pidämme hyvin tärkeänä myös sitä, että nuorisoasuntotuotanto voi jatkua. Se oli tietenkin hyvä viesti, mitä sieltä Raha-automaattiyhdistyksestä saimme, että siellä ei aiota sinänsä vähentää tuotantoa ensi vuonna vaan pitäytyä mukana. Niinpä korostamme yhteistyötä sitten tämän lain osalta ja Rahiksen toiminnan osalta, että nämä kaikki tehtäisiin yhteistyössä ja tämä laki ei tarkoittaisi sitä, että Rahis vetäytyy, vaan päinvastoin nämä kaksi muotoa täydentäisivät toisiansa.

Puhemies! Loppuun: Mielestäni on tärkeää, että tässä on kuitenkin ponsitason kirjaukset seurannasta, se on kaiken a ja o. Meillä on hyvä tarkoitus tämän lain myötä edistää erityisryhmien asumista, ja tietenkin on hyvin tärkeää tietyistä epäilyistä johtuen se, että tätä seurataan hyvin tarkkaan. Kuten valiokuntakin toteaa, mikäli sitten käy ilmi, että prosentit eivät riitä tai valtuus ei riitä tai jotakin tapahtuu, olemme valmiit palaamaan tähän asiaan.

Riikka Moilanen-Savolainen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutamia kommentteja käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen.

Mielestäni tämän lain kautta erityisryhmien asuntorakentaminen toteutuu parempaan suuntaan, tullaan toteuttamaan niin sanottua yhden luukun periaatetta, jonka kautta asuntorakentamista voidaan toteuttaa pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin. Tämän kautta asuntorakennuttajien hakumenettely yksinkertaistuu ja sen kautta voidaan myös entistä paremmin varmistua siitä, että rahoitus kohdistetaan asumiseen, jossa erityisryhmät huomioidaan merkittävällä tavalla.

Erityisen tärkeää tässä on myös se, että Valtion asuntorahaston osaaminen tulee entistä merkittävämpään rooliin. Erityisryhmien asuntolain parantamiseen tarkoitetut avustukset on tarkoitettu ihmisille, joiden asema asuntomarkkinoilla on muita ihmisiä heikompi. Avustusjärjestelmässä huomioidaan juuri ne ihmiset, jotka hyvin usein elävät taloudellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa. Syrjäytymisvaara kasvaa, kun omaa kotia ei löydy. Pahimmassa tapauksessa nämä ihmiset ovat eläneet jo pitkään asunnottomina. Toisaalta, kun tiedossamme on, että kuntien oma asuntorakentaminen on vähentynyt, nämä laissakin esitellyt yleishyödyllisten yhteisöjen rakennuttamat asunnot ovat itsenäistymisiässä oleville nuorille lottovoitto. Toivon, että Valtion asuntorahasto painottaa avustusanomuksia käsitellessään vahvasti sosiaalista näkökulmaa tämän lain hyväksymisen jälkeen.

Olen erityisen ilahtunut siitä, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota mietinnössään niin sanotun sosiaalisen isännöinnin tarpeeseen. Olen seurannut Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistyksen sosiaalisen isännöinnin hyviä tuloksia, ja juuri tällaisella toimintamallilla, johon kaupunki on vahvasti sitoutunut, vuokrasaatavat pienentyvät oleellisesti, asumisviihtyvyys kasvaa ja kaupungin toimeentulotuen tarve vähentyy. Lisäksi sosiaalisen isännöinnin kautta nuorten asukkaiden itsenäistyminen ja elämisen valmiudet ovat vahvistuneet. Mielestäni on erityisen tärkeää, että sosiaalisen isännöinnin mallia voitaisiin jatkaa ja ennen kaikkea laajentaa koko Suomen kattavaksi.

Tällä lailla esimerkiksi vammaisille tarkoitettu palveluasumisen toteutuminen muuttuu. Aiemmin palvelutilojen investointeja on avustettu Raha-automaattiyhdistyksen varoista. Avustuksen taso on voinut olla jopa 70 prosenttia. Mielestäni tämä on ollut hyvin perusteltua, koska tilojen rakentaminen vaatii erityisosaamista ja tilat ovat rakentamiskustannuksiltaan kalliimpia.

Valiokunta on onnistuneesti nostanut tämän näkökulman mietinnössään esiin ja esittääkin avustusprosentin korottamista 35 prosenttiin 30 prosentin sijasta. On erityisen hyvä, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota seurantaan, jossa kiinnitetään huomiota siihen, onko avustuksien taso riittävä jatkossa. Näihin näkemyksiin minunkin on helppo yhtyä.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Maassamme harjoitettu asuntopolitiikka on vuosikymmenten ajan ollut mielestäni suhteellisen onnistunutta. Koska kysymys on kuitenkin erittäin monen toimialan yhteistyön tuloksesta, on luonnollista, että myös vaikeuksia ja puutteita on ollut. Aivan erityisesti voimme olla tyytyväisiä siitä, että olemme pystyneet ja pystymme myös jatkossa kiinnittämään huomiota tiettyjen erityisryhmien asunto-oloihin, kuten muun muassa vammaisten ja vanhusten sekä monien ongelmaisten asunto-oloihin, joista tässä on kysymys.

Ympäristövaliokunta on kuitenkin aivan aiheellisesti huolissaan siitä, pystytäänkö näiden erityisryhmien asunnontarve tyydyttämään, käynnistyvätkö hankkeet ja riittävätkö avustusvaltuudet. Tämän vuoksi valiokunta esitti kaksi lausumaehdotusta.

Lausumaehdotus 1: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen kohdennetun asuntotuotannon käynnistymistä ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin, mikäli hankkeita jää merkittävästi käynnistymättä."

Lausuma 2: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen osoitetun avustusvaltuuden riittävyyttä ja jos tarvetta ilmenee, esittää valtuuden korottamista lisätalousarviossa."

Asunto-olojen järjestäminen erityisryhmille vähentää yhteiskunnan muita kustannuksia ja on sen vuoksi hyvinkin järkevää investointitoimintaa, joka ansaitsee periaatteellisen tukemme tässä salissa.

Koska Raha-automaattiyhdistyksellä on hyvin tiukat linjaukset hankkeita rahoittaessaan, kuten tästä valiokunnan selvityksestä käy ilmi, kiinnitän Raha-automaattiyhdistyksen huomiota siihen, että tuon kontrollin tulee koskea kaikkia tahoja. Toivoisin Raha-automaattiyhdistykseltä selvitystä siitä, miten esimerkiksi Jyväskylän Seudun Nuorisoasunnot ry, jota Raha-automaattiyhdistys rahoittaa, voi välillisesti olla mukana hotellikiinteistöbisneksessä, johon sisältyy monenlaisia riskejä ja voi vääristää kilpailua.

Olen työssäni täällä havainnut, että kaikkia tietoja ei välttämättä anneta edes kansanedustajalle, ja sen vuoksi minun oli kysymys tehtävä täällä täysistunnossa puhujakorokkeelta. Jään odottamaan vastausta.

Arvoisa puhemies! Pidän muutoin hallituksen esitystä ympäristövaliokunnan täydennyksin onnistuneena.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi on erittäin tarpeellinen ja hyvä, ja voi todeta, että ympäristövaliokunta, joka on tämän käsitellyt, on mielestäni saanut aikaan mietinnön, joka on myöskin lausumineen erittäin perusteltu.

Herra puhemies! Haluaisin nimenomaan puuttua nyt lähinnä tässä yhteydessä Raha-automaattiyhdistykseen, kun se on vahvasti ollut täällä esillä, mutta heti totean sen, että en tietenkään voi enkä kykene vastaamaan, jos ed. Vielma allekirjoittaneelle heitti jonkun yksityiskohdan niistä avustuksista; se kuuluu tietenkin muiden vastattavaksi, jos sellaisia on ilmentynyt. Mutta ennen kaikkea Raha-automaattiyhdistyshän on erityisryhmien asunto-oloja voinut jo vuosikymmeniä edesauttaa omalta osaltaan. Niin kuin mietinnöstäkin käy ilmi, tässä toivotaan, että samanlainen yhteistyö jatkuisi ja Raha-automaattiyhdistys olisi myöskin yksi keskeinen erityisryhmien asunto-olojen parantaja.

On syytä todeta kuitenkin se, mikä on muuttanut ja muuttaa tällä hetkellä tilannetta: kilpailulainsäädäntö ja myös kaikki ne muutokset, mitä on tapahtunut tässä suhteessa sekä kansallisella että myös sitten kansainvälisellä tasolla. Raha-automaattiyhdistys joutuu elämään näiden säännösten mukaan.

Raha-automaattiyhdistyksen vuoden 2005—2008 avustustoiminnan tulostavoitteista yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa laadittu muistio lähtee kyllä edelleen siitä, että erityisryhmien tukiasumiseen panostetaan sekä asuntojen hankintaa että asumisen tukitoimintaa ja sen kehittämistä avustamalla. Kohderyhmiä ovat erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä vammaiset ja pitkäaikaissairaat. Palveluasuntoja rahoitetaan vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille, päihdeongelmaisille ja paljon apua tarvitseville vammaisille kilpailulainsäädännön ja muiden säädösten sallimissa rajoissa. Tässähän se juuri on tässä lauseessa.

Asumisen uusien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämistä ja myös kokeilua edistetään tällä alueella. Alleviivaan tätä kokeilua, että Raha-automaattiyhdistys on tähän saakka näitä kokeiluja rahoittanut ja tulee rahoittamaan, näin uskon, tästä edespäinkin. Myös Pääkaupunkiseudun asunnottomuusohjelman toteuttamiseen osallistutaan sekä palvelu- ja tukiasuntojen hankintaa että rakentamista avustamalla. Avustuksia kohdennetaan asumiseen liittyviä palveluita kehittäviin toiminnallisiin hankkeisiin. Tämä on tästä suunnitelmasta. Mielestäni tämä menee aika hyvin yhteen myöskin nyt sitten lakiesityksen ja ennen kaikkea mietinnön kohdalta.

Herra puhemies! Niin kuin mietinnössäkin todetaan, Raha-automaattiyhdistys tullee rahoittamaan — nythän on avustusten käsittely parastaikaa kesken, eikä keskeneräisistä asioista voi muuta todeta kuin sen, mikä mietintöönkin on kirjattu — ensi vuodeksi noin 1 100 asuntoa, joista erityisryhmien tukiasuntoja olisi 350, mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten palveluasuntoja noin 100, nuorisoasuntoja 250, ikäihmisten asuntoja noin 300 sekä vanhusten palveluasuntoja ja dementiakotipaikkoja noin 80. Tämä on suurin piirtein sama määrä kuin tänä vuonna. Erityisesti alleviivaan myöskin nuorisoasuntoja, jotka ovat tärkeitä niin Pääkaupunkiseudulla kuin varmasti myöskin Jyväskylässä, Oulun seudulla ja ennen kaikkea suurissa asutuskeskuksissa. Nämä ovat tavattoman tärkeitä, ja siinähän avustusprosentti on ollut 20 eli, niin kuin sanotaan, tämän toisen luokan mukainen, mikä mietinnössä on, ja ihan perusteltu. Totta kai on huolia olemassa, miten sitten monet vammaisryhmät saavat riittävät asumis- ja ennen kaikkea tukipalvelut tulevaisuudessa. Se on yhteinen huoli.

Yleensäkin, herra puhemies, kyselen puhujakorokkeelta sitä, pitääkö kilpailuttamisen olla niin voimakkaasti mukana sosiaalisessa palvelutuotannossa, jota annetaan erityisryhmille eli kaikista vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille tässä maassa. Se tuntuu aika kipeältä, kun tiedetään, että tarve on ja tulee olemaan kova. Erityisryhmä tulee olemaan myöskin dementoituvien suuri joukko tulevaisuudessa, joukko, joka tarvitsee apua ja huolenpitoa. Ennen kaikkea he tarvitsevat palveluja. Monella kyllä on asunto, mutta ei ole niitä palveluja, mitä he tarvitsevat.

Ja nämä kaikki pitää sitten kilpailuttaa. Kyllä nytkin tulevassa avustusehdotuksessa tullaan myöntämään avustuksia niillä paikkakunnilla, joissa kilpailu on suoritettu eikä ole ollut ketään muuta kuin tämä palvelun hakija sitä suorittamassa, kyllä niitä tullaan myöntämään, mutta erittäin vähän. Se on valitettavaa, että näiden erityisryhmien asunto-oloihin tämä kilpailuttaminen mielestäni on vaikuttanut negatiivisesti. Mutta tilanne ei kuitenkaan tällä hetkellä mitenkään toivoton ole, tässä varmasti löytyy ratkaisuja, ja ennen kaikkea tukiasumista, päiväkeskustoimintaa ja kaikkea tällaista pystytään tulevaisuudessakin Raha-automaattiyhdistyksen rahoista rahoittamaan.

Mielestäni, herra puhemies, tämä lakiesitys on erittäin perusteltu ja hyvä. Valitettavaa vaan, että näinkin tärkeä lakiesitys on näin iltamyöhällä täällä ja vain muutama kansanedustaja on enää paikalla, koska juuri tällaisten lakiesitysten käsittely on mielestäni erittäin tärkeää, koska tämä kohdistuu niihin ihmisryhmiin, jotka ovat kaikista heikoimmilla suomalaisessa ja kaikissa yhteiskunnissa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Vihriälälle aktiivisesta osallistumisesta tämän asian käsittelyyn. Valitettavasti ympäristövaliokunnan asiat ovat aina viimeisinä, jos ei poikkeusta ole, niin kuin tiistaina onnenkantamoisella oli. Mutta täällä illan loppupäässä ne aina ovat. Niiden arvo ei kyllä siitä alene, ne ovat todella tärkeitä, niin kuin totesitte.

Ympäristövaliokunta todellakin kiinnitti erityistä huomiota väestön ikääntymiseen ja kehitysvammaisiin, jotka ovat nyt vanhojen, ikääntyneiden vanhempiensa hoidossa. Downin syndrooma -ihmisiä on noin nelisentuhatta sellaisten vanhempien hoidossa, jotka ovat jo yli 65-vuotiaita. Tähän muistisairauksien lisääntymiseen yhteiskunnassa kiinnitimme myös huomiota ja painotimme sitä.

Nämä kaikki asiat yhdessä vaativat ponnisteluja erityistoimenpiteiden aikaansaamiseksi, palveluasuntojen ja palvelujen kehittämiseksi. Aivan oikein, ed. Vihriälä, moni pystyy asumaan kotonaan, mutta ei ole palveluja. Muistisairauksiin, jotka siis lisääntyvät vahvasti väestön ikääntymisen myötä, taas liittyy se, että on löydettävä myös sopiva asuinympäristö. Aina kotona ei kuitenkaan pystytä olemaan, kun sairaus etenee, ja se alkaa jo 40-vuotiaana silloin, kun se on alkaakseen. Ensimmäiset oireet olisi huomioitava jo mahdollisimman nopeasti.

Sosiaaliseen isännöintiin ed. Moilanen-Savolainen kiinnitti hyvin huomiota. Se on todella keskeisessä osassa. Annamme arvoa sille, että olette täällä.

Meidän valiokuntamme aktiiviset jäsenet edustajat Viitanen ja Vielma, molemmat, ovat aktiivisesti osallistuneet tämän mietinnön aikaansaantiin ja käyttivät hyvät puheenvuorot.

Haluaisin tässä lopuksi vielä todeta sen, että Asuntorahaston rooli jälleen kerran uudella tavalla nyt ajankohtaistuu ja aktivoituu. Näin ollen on aika tärkeätä, että sitten, kun on tarve, myöskin eduskunta tukee Asuntorahastoa.

Myös ed. Vihriälä kiinnitti erittäin hyvin huomiota kilpailuttamisen pakkoon. Siitä on tullut jonkinlainen ongelma monellakin tavalla kuntatasolla ja myös sitten juuri esimerkiksi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten palvelujen hankkimisessa yleensäkin. Tähän huoleen kyllä yhdyn henkilökohtaisesti ja kyllä valiokunta omassa keskustelussaan myös, kun kuulimme Kilpailuviraston melko kylmäkiskoisia huomioita, kun tätä asiaa käsiteltiin.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Tiusanen hyvin miellyttävällä tavalla huomioi meidät salissa olijat ja keskusteluun osallistujat. Niinpä minun täytyy tässä todeta, että on meidän valiokunnalla myös hyvä ja aktiivinen puheenjohtaja, että myös sinne päin kiitoksia yhteishengen luomisesta.

Mutta itse asiassa halusin käyttää tämän puheenvuoron myös sen vuoksi, että pidän tärkeänä sitä, että ed. Vihriälä on täällä mukana, ja arvostin kovasti hänen puheenvuoroaan. Hän esitti mielestäni erittäin hyvän kysymyksen, onko sen kilpailuttamisen oltava niin voimakkaasti mukana tällaisten ryhmien asumisoloja käsiteltäessä. Se on äärimmäisen hyvä kysymys, äärimmäisen tärkeä kysymys. Toivon, että me kaikki voimme osaltamme edesauttaa sitä, että myös tätä kysymystä jatkossa eduskuntatasolla, Raha-automaattiyhdistyksen tasolla ja ylipäätään, miksei kansainvälisissäkin puitteissa, kun kilpailulainsäädäntöä tehdään, korostetaan ja mietitään, yritetään edesauttaa niitä näkemyksiä, että aina sen kilpailutuksen ei välttämättä tarvitse olla sillä tavalla mukana. Tosiasiassahan hyvin useat näistä hankkeista ovat sellaisia, että niillä ei ole kilpailumarkkinoita oikeasti, tällaista kilpailullista tilannetta oikeasti ei ole syntynyt. Vaikeuksia on tullut meilläpäin muun muassa siitä, että kun kunta vaan ei ole kilpailuttanut, niin valmiit hankkeet, joita on suunniteltu ja joille löytyisi toteuttamistahtoa ja muuta, eivät ole Raha-automaattiyhdistyksen tukiin asti saaneet edes teoreettista mahdollisuutta edetä, eli tässä on paljon ollut hankaluuksia ja mutkia matkassa.

Kaiken kaikkiaan mielestäni on tärkeää korostaa juuri sitä, että tämä uusi avustusmuoto ja nämä Raha-automaattiyhdistyksen tukimuodot ovat rinnakkaisia. Me korostamme myös valiokuntana tätä yhteistyötä. Itse näen myös tarpeita sille, että tätä Raha-automaattiyhdistyksen ikään kuin sosiaalipoliittista tuntemusta jatkossa myös hyödynnetään näiden asioiden hoitamisessa. Ja oli tärkeää kuulla, että Raha-automaattiyhdistys ei ole sinänsä vetäytymässä tästä asuntotuotannosta.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä korostaa, ettei Raha-automaattiyhdistys ainakaan tällä hetkellä ole vetäytymässä kokonaan pois. Mutta on tietenkin, niin kuin tiedämme, nyt jo nähtävissä, että ennen kaikkea vanhusten palveluasuntojen puolella on aika paljon jouduttu vetäytymään.

Mitä tulee tähän kilpailuttamiseen, niin kyllä minusta on erittäin tärkeä se asia, että tätä asiaa pohditaan niin kansallisella tasolla kuin myös Euroopan unionin piirissä, että sieltä ei tulisi sellaisia määräyksiä, säännöksiä ja direktiivejä, joiden takia me joudumme sitten luopumaan tämmöisestä tärkeästä, niin kuin esimerkiksi pelirahoista, joita peliyhtiö kerää ja jakaa hyviin tarkoituksiin, nimenomaan sosiaaliseen asuntotuotantoon, koska se on näiden ryhmien kannalta aivan välttämätöntä.

Herra puhemies! On erinomainen asia, että Asuntorahaston asema korostuu uudelleen tämän lain myötä, ja yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa löytyy varmasti kunniallinen työnjako siinä, kummasta huolehtii Asuntorahasto ja kummasta Raha-automaattiyhdistys vai huolehditaanko yhdessä molemmista.