Täysistunnon pöytäkirja 131/2004 vp

PTK 131/2004 vp

131. TORSTAINA 2. JOULUKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Toisen EU-maan ydinjätteen loppusijoitusvelvollisuus

Mikaela  Nylander  /r:

Värderade talman! Miljöutskottet har under behandlingen av en ändring i kärnsäkerhetsdirektivet blivit uppmärksammat på att det inte är uteslutet att ett medlemsland i framtiden kan bli tvunget att ta emot kärnavfall mot sin vilja. Enligt statsrådets principbeslut om slutförvaring av kärnavfall kan utrymmen byggas enbart för avfall från de i Finland redan existerande kärnkraftverken.

Vad avser regeringen att göra för att försäkra sig om att Finland i framtiden inte skall bli tvunget att ta emot kärnavfall?

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnalle on sen käsitellessä ydinturvadirektiivin muutosehdotusta tullut selväksi, ettei ole täysin pois suljettua, että jäsenmaa voisi joutua vastaanottamaan ydinjätettä vastoin tahtoaan. Loppusijoituslaitosta koskevan periaatepäätöksen mukaan loppusijoitustiloja voidaan rakentaa vain Suomen nykyisten voimalaitosten jätteille.

Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, ettei Suomi tulevaisuudessa joudu vastaanottamaan ydinjätteitä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Suomen hallituksella on yksiselitteisen selvä kanta kaikissa niissä ratkaisuissa, joissa Euroopan unionin puitteissa tai muualla maailmalla ollaan koskettelemassa nyt esille noussutta kysymystä. Suomi lähtee erittäin tarkasti siitä, että Suomi hoitaa vain omalla alueellaan tuotetut jätteet, niiden loppukäsittelyn.

Se, mitä Euroopan unionissa parhaillaan vireillä olevissa hankkeissa on, on kenties mahdollista. Minunkin korviini on kaikunut sellaisia arvioita, että eräissä muissa valmisteluhankkeissa komissionkin piirissä on ajatuksia, että jatkossa automaattisesti tämä ei olisi itsestäänselvää, mutta ei enempää energianeuvoston kuin ymmärtääkseni ympäristöneuvostonkaan pöydällä tällainen asia ole missään vaiheessa ollut. Jos se sinne tulee, Suomen hallitus (Puhemies koputtaa) äärettömän tarkasti torjuu tuollaiset mahdollisuudet ulos.

Mikaela Nylander /r:

Arvoisa puhemies! Jos ydinjätteiden vastaanottokieltoa ei voida lisätä direktiiviin, aikooko hallitus olla aktiivinen Euratom-sopimusten muuttamisessa?

Värderade talman! Om det inte går att få in ett förbud mot mottagande av kärnavfall mot ett medlemslands vilja i direktivet, kommer då regeringen att vara aktiv då det gäller att göra nödvändiga ändringar i Euratomavtalen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Lähtökohta on se, että niillä toimilla, mihin äsken viittasin, voidaan tällaiset velvoitteet ehdottomasti estää, että Suomen ei koskaan tarvitse ottaa vastaan muualla aiheutettua jätettä. Jos pienintäkin epäilystä tämän periaatteen käytännössä pitämisestä on, niin totta kai siinä tilanteessa kaikki mahdollisuudet sitten tarkasteltaisiin. Olen keskustellut tästä asiasta Fyhr-nimisen virkamiehenkin kanssa, joka ymmärtääkseni on ympäristövaliokunnalle ollut myöskin kertomassa tästä samasta asiasta. Kyllä myöskin, kun äsken puhuin poliittisen tason keskustelusta, niin kyllä myös virkamiestason keskustelussa tällä hetkellä ainakin uskotaan, että näillä äsken sanotuilla toimilla nämä lukot pitävät. Jos eivät, niin sitten varmasti Euratom-sopimuskin on asiakirja, joka joutuu uudelleen tarkasteltavaksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! On oikein hyvä, että ministeri Pekkarinen on virkamies Fyhrin kanssa asiasta keskustellut. Ympäristövaliokunnalle hän toi todellakin vakavan huolensa tässä esiin. Komission linjaus on siis se, että se ei yksiselitteisesti ole valmis tukemaan sitä, että ydinjätteen vastaanottava maa saa itse päättää, ottaako se ydinjätteen vastaan vai ei.

Meillä on Suomessa erityistilanne. Meillä on Posiva Osakeyhtiön liikkeelle laittama loppusijoitusprosessi. Tässä nimenomaan on nyt tämä meidän ongelmamme. Maailmalla on syntynyt kuva, että Suomessa ydinjätteen loppusijoitus on ratkaistu. Kysyisin arvoisalta ministeriltä:

Olisiko paikallaan, että Suomi aktivoituisi tässä asiassa vielä komission suuntaan ja myös Euroopan unionin neuvostossa? Asia on nimittäin esillä suuressa valiokunnassa. Uskoisin, että olisi hyvä selventää tämä asia Euroopan unionin jäsenkumppaneille. Muutenkin maailmalla (Puhemies koputtaa) on syntynyt kummallinen käsitys tässä asiassa. (Puhemies: Minuutti!)

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jos on jotain käsitystä maailmalla, että Suomi jotenkin olisi valmis avaamaan omia oviaan — jäte tänne, me hoidamme — se käsitys on kyllä totaalisen väärä. Tällaista käsitystä ainakaan minun tiedossani ei ole miltään suunnalta maailmaa tänne Suomeen asti kaikunut. Toinen asia on se, josko Euroopan unionin komission piirissä tällaisia kuiskeita kuuluu. Niitä kuuluu, koska minäkin olen niitä kuullut, mutta ne eivät varmasti ole olleet, näin on ymmärretty, mitenkään vakavasti otettavia. Mutta tämän keskustelunkin jälkeen lupaan, että kaikki voitava pienimpien epäilyksien kitkemiseksi tehdään. Hallituksen linja vielä kertaalleen sanottuna on aivan yksiselitteisen selvä, niin kuin ymmärtääkseni on ollut kaikkien hallitusten tätä hallitusta aikaisemminkin.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän asiaan pitäisi suhtautua erinomaisella vakavuudella ja ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin jo etukäteen, aivan niin kuin edustajat Nylander ja Tiusanen ovat todenneet.

Palaan vielä tähän Euratom-sopimukseen. Eikö ministeri Pekkarinenkin pidä sitä kohtuuttomana, että Euroopan unionissa on tällainen valtioiden välinen sopimus, jota siis nyt ei olla ottamassa tulevan perustuslain osaksi, vaan se jää erilliseksi sopimukseksi, joka Euratom-sopimus antaa ydinenergialle aivan kohtuuttoman kilpailuasetelman moniin muihin energialähteisiin nähden? Varmasti kaikki haluaisimme, että ydinvoima ei nauti kohtuutonta kilpailuetua esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin nähden, niin kuin nyt on tilanne.

Voisiko ministeri Pekkarinen ajatella, että Suomi todellakin tekisi aloitteen siitä, että Euratom-sopimus lakkautettaisiin tai sitä ainakin muutettaisiin niin, että kaikki energialähteet olisivat samalla viivalla ja poliittisin päätöksin edistettäisiin sellaisia, jotka nauttivat laajaa tukea, niin kuin uusiutuvia energialähteitä, ja tällä tavalla voitaisiin varmistaa se, että ainakaan (Puhemies koputtaa) sitä kautta ei jouduta tähän ydinjätteiden tuontitilanteeseen sitten aikanaan?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapoliittinen linja hyväksyy nyt sen tosiasian, että edellinen eduskunta täällä äänestyksen jälkeen päätti, että uusi ydinvoimala Suomeen saadaan rakentaa. Yksityinen toimija on löytynyt, joka on lähtenyt asiassa liikkeelle, ja hanketta ollaan toimeenpanemassa tällä hetkellä.

Mikä johtopäätös tästä pitäisi vetää? Sekö, että rinnan sen, että Suomi itse ainoana Euroopan unionin jäsenmaana on rakentamassa uutta ydinvoimalaa, Suomi sitten Euroopan puitteissa ryhtyisi ajamaan alas koko Euratomia, joka on pantu pystyyn jo aikoja aikoja sitten? En tiedä, onko tämä nyt ongelma, onko tämä ainakin jonkun mittainen uhka tuolla takaraivossa. En tiedä, onko se uhka sen mittainen, että Suomen pitäisi tämän tyyppisillä toimenpiteillä yrittää sitä ensisijaisesti purkaa.

Jos on pieniäkin epäilyn häivähdyksiä siitä, että meille voitaisiin tuoda ydinjätettä, jos näyttää vähänkään aihetta olevan, että niihin reagoidaan, niin Suomen hallitus varmasti reagoi. Aktiivinen yhteys ja keskusteluyhteys (Puhemies koputtaa: Minuutti!) on myöskin virkamiesten välillä ja myöskin komission jäseniin, myöskin suomalaiseen komission jäseneen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri Pekkarinen totesi, Suomen kanta ydinjätteen maahantuontiin on ollut yksiselitteisen kielteinen aina, ja tämä on myös hyvin pitkälti eduskunnankin omissa käsissä. Suomeen ei sijoiteta ydinjätettä ilman eduskunnan päätöstä. Kun me loppusijoitusratkaisun teimme aikanaan, se on selkeästi kytketty suomalaiseen jätteeseen, ja tämä pitää pitää myös meidän omissa käsissämme, ja tämä on tarkoitus.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sen perusteella, mitä olemme ympäristövaliokunnassa kuulleet, kyllä tässä hieman syytä huoleen on. Ainakin siltä tuntuu. Kun Suomi on varsin pitkällä tässä loppusijoitusasiassa, pidemmällä kuin ehkä mikään muu maa, niin on kyllä ihan täysin mahdollista sekin, että kansainvälisissä energiayhtiöissä katsotaan silmät kiiluen kohti Suomen peruskalliota. Tästä syystä kysynkin:

Olisiko parempi, että emme odota, että asia on käsittelyssä energiaministerineuvostossa tai ympäristöministerineuvostossa vaan nyt päättäväisesti aloitamme aktiivisen vaikuttamistyön, jotta asia pysyy omissa käsissämme? Voidaanko toimia näin?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tietysti kaikki mahdolliset keinot, joilla pienikin epäilyksen häivä voidaan poistaa, totta kai ovat käytettävissä. Mutta minä äsken kuvasin ensimmäisessä vastauksessa, että minun tiedossani ei ole, että ympäristöministerineuvoston agendalla koskaan olisi ollut tämä asia eikä energiaministerineuvoston pöydällä. Olisi se nyt tietysti vähän erikoista, koska me lähdemme itsestäänselvänä asiana siitä, että tänne ei tulla, että me alkaisimme Enestamin kanssa ottaa omissa ministerineuvostoissamme tätä esille, että vaikka onkin päätetty, että tänne ei saa tuoda, niin onhan nyt varmasti päätetty niin, että tänne ei saa tuoda. Tehdään kaikki voitava, mutta onko metodi tämä tässä esitetty; en ole ihan sen käyttökelpoisuudesta tässä vaiheessa aivan vakuuttunut. Käytetään niitä teitä, mitä muutoin on meidän käytettävissämme tämän uhkan estämiseksi.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kysymys hallitukselle: Kuka levittää epämääräisiä tietoja Suomesta Eurooppaan ja muualle maailmaan Suomen ydinvoiman jätteensijoituksesta ja ydinvoimaloitten rakentamisesta? Haluan tietää tämän asian. (Naurua)

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minun tiedossani ei ole ketään. Minä en tiedä. Tässä asiassa voi sanoa, että hallitus ei tiedä. (Naurua)

Säde Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Istun myöskin ympäristövaliokunnassa, jossa tätä asiaa todella vakavasti on nyt käsitelty, ja kysyisin lähinnä sitä, onko tiedostettu se vaara, että ydinjäte, joka tällä hetkellä on jätelainsäädännössä määritelty, määriteltäisiinkin kauppatavaraksi eli kuuluvaksi sitä kautta, kenties oikeuden päätöksellä sitten, vapaiden markkinoiden piiriin ja että tätä kautta voitaisiin purkaa myöskin nämä kansalliset päätökset ydinjätteen tuontikiellosta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanottu, tässäkään asiassa neuvoston tasolla ei ole mitään tällaista liikehdintää olemassa. Kun tosiaan ympäristövaliokunnassa on keskeinen virkamies ollut tämmöinen virkamies nimeltä Kim Fyhr, niin hänen kanssaan on käyty keskusteluja myöskin. En tiedä, onko aihetta tämän tyyppisiin ratkaisuihin taikka toimenpiteisiin tässäkään asiassa.

Lyhyesti vielä kertaalleen, arvoisa puhemies, sanon, että sen jälkeen kun pieniä kuiskeita alkoi komission käytäviltä kuulua, korvat ovat olleet hallituksella tavattoman tarkat ja heti tilanteissa, joissa voidaan tämän asian vaatimalla tavalla reagoida, sen asian vaatimalla tavalla se reagointi myöskin tapahtuu. Ei oteta asiaa sellaisiin pöytiin, mihin asia ei kuulu, vaan käsitellään siellä ja vaikutetaan sitä kautta, miten asiassa voidaan parhaiten vaikuttaa. Tahto on ihan sama, mikä eduskunnalla on, on hallituksella varmaan.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.