Arvoisa herra puhemies! Punamultahallituksen maatalouspolitiikka on puhuttanut viljelijöitä melkoisen paljon viimeisen vuoden, reilun vuoden, ajan. Punamultahallituksen maatalouspolitiikkaa on ilmiselvästi vaivannut tietty päättämättömyys ja linjattomuus. Viime syksynä 141 artiklan neuvottelutavoitteita ei saatu läpi. Siitä on johtunut, että viljelijät eivät ole voineet tehdä investointipäätöksiä. Yhtään ainutta sukupolvenvaihdosta ei ole tänä vuonna tehty. Kysynkin ministeri Korkeaojalta:

Milloinka hallitukselta saadaan sellaisia päätöksiä, milloinka hallitus tekee sellaisia linjaratkaisuja, että viljelijöitten tulevaisuudenusko voisi palautua?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Hemmilä hyvin tietää, meneillään on Euroopan unionin historiassa suurin tukijärjestelmään liittyvä muutos, joka koskee sellaisenaan myöskin Suomea ja on ilman muuta aiheuttanut viljelijäkentässä paljon keskustelua siitä, mitä vaikutuksia tällä on. Kuitenkin tässä vaiheessa ollaan loppusuoralla Suomessa näiden linjapäätösten tekemisessä.

Mitä tulee esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin, niin meillä on otettu käyttöön Euroopan unionin tasolla kaikkein runsaskätisimmät nuorten viljelijöitten aloitusehdot ja niitä päätöksiä tehdään nyt, kun päätös komissiosta on tullut. Myöskin päätökset investointituista, jotka kuuluvat samoin Euroopan unionin tasolla korkeimpiin sovellettaviin, (Puhemies koputtaa) ovat valmiita ja niitä voidaan hyvin nopeasti ruveta tekemään.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus lupaa ministeri Korkeaojan suulla, on luvannut monta kertaa ennenkin, päätöksiä ja että tulee positiivisia päätöksiä, sellaisia että viljelijät voisivat jälleen uskoa tulevaisuuteen. Mutta nyt on tällä viikolla saatu aikaiseksi tuporatkaisu. On hyvä asia, että tuporatkaisu on saatu. Edellinen hallitus useasti, useita kertoja aina tuporatkaisun yhteydessä, kun palkansaajille saatiin tuporatkaisu, teki myöskin maataloustupon.

Miksi nyt ei tällaista tehty, onko tämän hallituksen päätöksentekokyky yksinkertaisesti heikompi kuin edellisen hallituksen?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Hallitus päätti tulopolitiikkaa koskevien ratkaisujen kanssa, samassa yhteydessä, että maatalouden osalta jatketaan selvitystyötä niistä kysymyksistä, jotka muun muassa Maataloustuottajain Keskusliitto ja ruotsinkielinen tuottajajärjestö ovat hallitukselle esittäneet. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin eräitten asioitten osalta sellainen, koska tukijärjestelmän uudistuksen loppuvaiheet on vielä päättämättä, niistä ratkaisut tehdään lähiviikkojen aikana, että mahdolliset tarpeet, jotka syntyvät tästä kokonaisuudesta, eivät ole tarkasti esillä.

Sovittujen ja päätettyjen menettelytapojen mukaan, mitä tulee hallituksen (Puhemies koputtaa) budjettivalmisteluun ja menokehyksiin, ne tapahtuvat talvella budjetin normaalin käsittelyn yhteydessä ja tässä yhteydessä käsitellään näitä maatalouteen liittyviä kysymyksiä myöskin.

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin vain siitä, että kun edellinen maataloustupo tehtiin, silloin muiden ihmisten, väestön, ansiotaso nousi lähes 5 prosenttia, mutta maatalouden saama ansiotason nousu oli vain 2,2 prosenttia, noin 20 miljoonaa euroa. Muistutan tästä, ettei se kovin kaksinen silloin ollut. Toivon, että nyt tehdään parempi. (Ed. Ollila: Missä on kysymys?) — Ei tarvitse kysyä.

Arvoisa herra puhemies! Kysymys tupon aikataulusta: Eivät kai ne selvitykset nyt kestä kuukausikaupalla, ja yksistä päätetään joskus keväällä, ja mitä tulee niihin asioihin, mitkä ovat auki liittyen maatalouden tukiratkaisuihin ja muihin, se on muutaman viikon asia, kun ne järjestyvät. Eikö voitaisi nyt vähän muuttaa aikataulua, niin että, sanotaan nyt, jos ei nyt ihan tämän vuoden puolella, heti alkuvuodesta saataisiin tähänkin asiaan selvyys?

Toinen kysymys ministeri Korkeaojalle: Kun 141 meni niin kuin meni ja myöskään lfa-tuen kansallisen lisäosan kohdentamisessa ei saatu läpi sitä, mitä ajateltiin, niin tämähän johtaa tilanteeseen, missä oikeudenmukaisen ja tasapuolisen maatalouspolitiikan tekeminen on äärimmäisen vaikeaa. Milloin saadaan joku sellainen linja, että viljelijäkin tietää, että kaikki asiat menisivät oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, ja onko ylipäätään mahdollista saada sitä näillä elementeillä aikaiseksi?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Kysymys siitä, missä aikataulussa näitä ratkaisuja voidaan tehdä: Siellä on monta elementtiä, joissa ei ole ongelmia valmistelutyössä, mutta tukikokonaisuuteen liittyvissä asioissa on aikamoinen neuvoteltavien asioitten joukko vielä muun muassa Maataloustuottajien Keskusliiton kanssa, koska suuren tukijärjestelmämuutoksen kaikki osat eivät ole valmiit. Se valmistelu kyllä kestää varmasti tuonne pitkälle tammikuun puolelle joka tapauksessa.

Mitä tulee sitten kansallisen tuen ratkaisuun, 141-ratkaisuun, sanoisin, että tavoitteenasettelu oli tehty edellisen hallituksen toimesta ottamatta huomioon tosiasioita, mitkä Euroopan unionin maatalouspolitiikassa vallitsevat. Minä pyytäisin katsomaan peiliin, (Puhemies koputtaa) kun arvioidaan sitä, onnistuttiinko vai ei.

Arvoisa herra puhemies! Alkuperäinen kysymys koski nimenomaan tukiratkaisujen epämääräisyyttä, ja ainakin Etelä-Pohjanmaan osalta, kun siellä on useampia muutaman tuhannen sian sikaloita, jotka ovat perinteisesti naapurin kanssa sopineet siitä, että naapuri tuottaa viljan ja he keskittyvät sikatuotantoon, nyt ainakin maakunnassa olevien huhujen mukaan ja te-keskuksen laskelmien mukaan tilanne on se, että nyt on katastrofi edessä, jos ei jotakin selvyyttä tule. Nyt esimerkiksi eräänkin tilan osalta vaaditaan noin 150 hehtaarin lisäpeltoala, ennen kuin se pystyy keskittymään siihen samaan tuotantoon, mitä sillä on, ja se on mahdottomuus.

Arvoisa puhemies! Onko ministerillä mitään terveisiä tällaisille tiloille, miten ne voivat satsata siihen omaan erikoisosaamiseensa ja jatkaa sitä tuotantoa myöskin niin, että maakunta pysyisi asuttuna?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Maailman kauppajärjestön piirissä on tehty päätöksiä siitä, minkälaisia tukijärjestelmiä jatkossa voidaan käyttää. Näiden tukijärjestelmien sisältö on sellainen, että tuotantoon sidottu tuki tulee kielletyksi ja nimenomaan kaikkein kielletyimpää on hintoihin sidottu tuki. Tämän takia Suomessakin tukijärjestelmää joudutaan muuttamaan täältä niin sanotun punaisen laatikon tuista kohti vihreän laatikon tukia eli tuotannosta irrotettuja tukia. Tässä tilanne johtaa siihen, että tällaisten isojen yksiköiden, joilla ei ole peltoa, tukitasot alenevat. Toisaalta sitten toisen tyyppisillä tiloilla tukitasot kasvavat. Isoilla tiloilla on kuitenkin monia muita kilpailuetuja, ja tässä on kysymys vain yhdestä osasta tukijärjestelmää, eli en usko, että tällaiset tilat joutuvat kohtuuttomiin vaikeuksiin.

Herra puhemies! Ihmettelen, mistä ed. Hemmilä on saanut tietää, että sukupolvenvaihdoksia ei tällä hetkellä tapahdu. Minulla on aivan toisenlaisia tietoja, kiitos hallituksen hyvän huojennussäädöksen, joka tehtiin sukupolvenvaihdosten osalta. Sitä kokoomus ei saanut koko hallituskaudellaan aikaan. Nyt se on tehty. Tämä on selkeästi virkistänyt tilannetta.

Herra puhemies! Kysymykseni kohdistuu siihen, että kun selvästi on paineita nyt cap-uudistuksen suhteen, onko, ministeri Korkeaoja, mahdollista cap-uudistuksen uudelleenarviointi tässä tilanteessa.

Toinen kysymys: Komission päätöksenteko näissä kysymyksissä on kohtuuttoman, hävyttömän hidasta. Onko keskusteltu siitä, millä tavalla tähän komission päätöksentekoon saadaan vauhtia, jotta me pystymme nämä investointituet täällä maksamaan, kun meiltähän nämä tiedot ovat menneet sinne suuntaan jo ajat sitten?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! On totta, että komission päätöksenteko on hidasta. Me olemme pyrkineet tähän investointitukipakettiin, joka on puoli vuotta ollut komission käsiteltävänä, saamaan nopeat ratkaisut. Meille on kerrottu viimeksi tällä viikolla, että asia on käytännössä valmis ja saamme lopullisen päätöksen pian, eli ratkaisuja on toivottavasti aivan lähiaikoina tässäkin suhteessa tulossa.

Herra puhemies! Hallitusohjelmalta on jo pudonnut pohja pois epäonnistuneiden neuvottelujen jälkeen. Hallituksella ja maalla ei ole minkäänlaista maatalous- tai elintarvikestrategiaa, viljelijät ajetaan vastakkain tappelemaan vähenevistä tukimarkoista, sosialidemokraatit haluavat ilmeisesti herättää vanhat rintamalinjat ministeri Kalliomäen tieten. Miten turvataan jatkossa kilpailukyky? Miten väistämätön rakennekehitys toteutetaan hallitusti? Miten turvataan jaksaminen ja yhteisöllisyys maaseudun väen ja tilojen elinvoiman vähetessä, ja vielä tärkeintä, miten turvataan viljelijöiden toimeentulo?

Ministeri Korkeaoja, oletteko ajatellut jakaa tätä vastuuta siten, että näistä asioista luotaisiin yhteinen strategia, tavoitteisto, perinteisen, vaikkapa Maatalous 2010 -komitean toimesta, josta tuossa joku aika keskustelimmekin?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Maatalouden tukieurot eivät ole vähenemässä vaan kasvavat. Järjestelmä, millä perustein tuet jakaantuvat, muuttuu Wto:n säädösten muuttumisen ja yhteismarkkinoiden pelisääntöjen takia. Mutta, kuten sanoin, tuen kokonaistaso ei alene, vaan hieman kasvaa.

Mitä tulee sitten pidemmän aikavälin tavoitteisiin, ministeriö on aloittanut maatalouspoliittisen selonteon valmistamisen ja se tuodaan eduskuntaan ensi vuonna ja tässä yhteydessä tällä salilla on mahdollisuus osallistua maatalouden pitkän aikavälin tavoitteiden asetantaan. Tämä on ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen. Edellisen kerran Ahon hallituksen aikana tällä salilla oli mahdollisuus käsitellä maatalouspoliittista selontekoa.

Arvoisa herra puhemies! Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 95, niin meillä oli noin 100 000 tilaa. Tällä hetkellä niitä on noin 70 000. Kun ottaa huomioon meidän 70 000 tilamme toimeentulon, niin tärkeitä ovat myöskin maatalouden tuet ja tulotaso, mutta myöskin näistä 70 000 tilasta 22 000 tilalla on muuta elinkeinotoimintaa, josta maaurakointi on suurin, hoivapalvelut, maatilamatkailu jne.

Miten hallitus aikoo kehittää maaseudun elinkeinoja laaja-alaisesti?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Ed. Wallinin kuvaama kehitys on voimakkaasti edennyt maaseudulla. Sen lisäksi, että usealla maatilalla on muita elinkeinotoimintoja täydentämässä maataloustuotantoa, maaseudulla on lähes nämä samat 70 000 sellaista pienyritystä, joilla ei ole kontaktia ja jotka eivät ole maatilaan liittyviä yrityksiä. Eli tämä tarkoittaa sitä, että maaseudun elinkeinopohja on viime vuosien aikana voimakkaasti laajentunut.

Hallituksella on moniakin toimenpiteitä valmisteilla, joilla pienyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan, ja tämä ulottuu myös maaseudun yrityksiin.