Oikeusministeriön hallinnonala 25
Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Esittelen pääluokassa tehdyt kolme
määrärahalisäystä ja
nostan esille muutamia jaoston huomioita.
Eduskunta on useasti kiinnittänyt huomiota oikeudenhoidon
säästötoimenpiteiden vaikutuksiin kansalaisten
oikeusturvaan ja viranomaisten mahdollisuuteen selviytyä tehtäviensä hoitamisesta.
Valiokunta pitää tärkeänä sisäisen
turvallisuuden ja oikeudenhoidon strategisten resurssitarpeiden
tuottamista varten asetetun parlamentaarisen työryhmän
perustamista. Valiokunnan mielestä työryhmän
tulee löytää realistiset ratkaisut, jotka
takaavat aidosti vakaat resurssit tehtävien hoitamiseen.
On huolehdittava siitä, että perusrahoitus antaa
mahdollisuuden tuomareiden määräaikaisten
virkojen vähentämiseen.
Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää lisättäväksi
Rikosuhripäivystyksen määrärahoja 100 000
eurolla. (Hälinää) — Voisiko
puhemies pyytää hiljaisuutta saliin? Täällä on
aika mahdotonta puhua.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Käsittelyssä on siis oikeusministeriön
pääluokka, ja pyydän edustajia keskittymään
tähän asiaan. Mahdolliset neuvonpidot voi siirtää salin
ulkopuolelle. — Olkaa hyvä.
Kiitos, arvoisa puhemies! — Totesin, että valiokunta
esittää lisättäväksi
Rikosuhripäivystyksen määrärahoja
100 000 eurolla. Rikos-uhripäivystyksen asiakasmäärät
ovat jatkuvasti nousseet ja palvelut ruuhkautuneet. Pidämme tärkeänä,
että Rikosuhripäivystys voi vahvistaa toimintaansa,
jotta se voi osaltaan vastata ensi vuonna voimaan tulevan uhridirektiivin
tuomiin velvoitteisiin. On myös tärkeää,
että lainsäädäntö etenee
koskien rikosuhrimaksua, mikä olisi uusi rahoituslähde
rikosten uhrien palveluihin.
Toiseksi valiokunta esittää lisättäväksi
1,5 miljoonaa euroa kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan.
Talouden tiukka tilanne on edellyttänyt sopeuttamistoimia
tuomioistuinlaitoksessa. Oikeudenhoidon uudistamisohjelman pohjalta
on tarkoitus oikeusturvaa kehittää ja sopeuttaa
kiristyvään talouteen, mutta uudistukset ovat
vielä suurelta osin toteuttamatta. Saamamme selvityksen
mukaan ohjelman lähes 60 hankkeesta noin puolet on käynnistetty, mutta
niiden kustannuksia vähentävät vaikutukset
näkyvät merkittävämmin vasta
kehyskauden 2015—2018 loppupuolella. Kehyspäätös
merkitsee myös vielä uusia menoleikkauksia tuomioistuinlaitoksessa.
Valiokunta pitääkin tärkeänä, että tehtävät
ja rahoitus saatetaan tasapainoon, mikä edellyttää muun
muassa Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan sisältyvien muutostarpeiden
ripeää toimeenpanoa, nykyistä ripeämpää. Päätettäessä menokehyksestä on
huolehdittava tuomioistuinten perusrahoituksesta ja siitä,
että tuomioistuimet kykenevät täyttämään
asianmukaisesti perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden
mukaiset oikeusturvavaatimukset. Tuomioistuinten tehtäviä ja
työmäärää on seurattava,
ja tarvittaessa niiden keskinäistä resurssijakoa
on arvioitava uudelleen.
Kolmanneksi valiokunta esittää ulosottolaitoksen
toimintaan miljoona euroa lisää. Valiokunta pitää tärkeänä,
että ulosottolaitoksella on riittävät
resurssit perintätehtävän asianmukaiseen
hoitamiseen. Ulosotto perii vuosittain noin miljardi euroa velkojille,
ja valtion fiskaalinen tulos on vuositasolla noin 450 miljoonaa
euroa.
Erityistä huomiota kiinnitämme syyttäjälaitoksen
tilanteeseen, joka on vaarassa kriisiytyä. Kun 2016 harmaan
talouden kitkemisrahat poistuvat, niin edessä on jo todennäköisesti
ensi vuonna historian ensimmäiset yt-menettelyt, ja siksi
valiokunta kiirehtii erityisesti niiden Oikeudenhoidon uudistamisohjelman
hankkeiden valmistelua, joiden avulla syyttäjälaitoksen
vaikeaa taloudellista tilannetta voidaan helpottaa.
Arvoisa puhemies! Myös Rikosseuraamuslaitoksen taloudellinen
tilanne on erittäin vaikea. Rikosseuraamuslaitoksen tuottavuutta
on parannettu sopeuttamissuunnitelman mukaisesti, mikä johtaa
yhdessä tuottavuusohjelman kanssa 16 prosentin vähennykseen
henkilöstöstä. Kehyskaudella on tiedossa
vielä lisää mittavia henkilöstövähennyksiä.
On hyvä todeta, että päätökset laitoskannasta
tehdään seuraavalla eduskuntakaudella mutta niitä on
jo huolellisesti valmisteltu.
Lopuksi totean, että valiokunta pitää tärkeänä, että Rikosseuraamuslaitoksen
rahoitus turvataan pitkäjänteisesti, jotta toimintaa
voidaan kehittää suunnitelmallisesti.
Ihan lopuksi kiitän vielä erityisesti ministeriä siitä,
että kunta- ja terveysjaoston ja valtiovarainvaliokunnan
tärkeänä pitämä perheiden
asiantuntija-avusteinen sopimusmenettely eli tämä Follo-malli
on saanut kehyksessä tilaa. Tämä auttaa monia
eroperheitä. Erityisesti kiitokset siitä ministerille,
että tämä on mahtunut kehykseen. Kiitän
myöskin ministeriä jaoston puolesta tehdystä työstä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Henriksson, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos myös
jaoston puheenjohtajalle ja jaostolle erittäin perusteellisesta
ja hyvin tehdystä työstä.
Oikeusministeriön hallinnonalan budjettiesityksen loppusumma,
kun valtiovarainvaliokunnan esittämät lisäykset
otetaan huomioon, on 900 miljoonaa euroa. Olen iloinen siitä,
että valtiovarainvaliokunta esittää tuomioistuimille,
ulosottolaitokselle ja Rikosuhripäivystykseen yhteensä 2,6
miljoonan euron lisäystä. Tällä lisäyksellä pystytään
ylläpitämään näiden
organisaatioiden toimintaedellytyksiä ensi vuonna.
Kun säästöt, tasokorotukset ja valtiovarainvaliokunnan
nyt esittämät lisäykset otetaan huomioon,
hallinnonalan organisaatioiden määrärahoihin
kohdistuu ensi vuonna yhteensä 11 miljoonan euron nettosäästöt.
Säästöistä 4,6 miljoonaa euroa
kohdistuu tuomioistuimiin, 2 miljoonaa ulosottolaitokseen, 2,4 miljoonaa
oikeusaputoimistoihin, 1,3 miljoonaa Rikosseuraamuslaitokseen ja
loput, alle 1 miljoonaa, muille virastoille.
Hallinnonalan organisaatioiden taloudellinen tilanne on vielä ensi
vuonna kohtuullinen Rikosseuraamuslaitosta lukuun ottamatta. Tilanne
kuitenkin vaikeutuu merkittävästi vuodesta 2016
lukien, sillä vaikka kaikki esitetyt tasokorotukset jatkuisivatkin
tulevina vuosina, vähenevät voimavarat vuoteen
2019 mennessä 28 miljoonalla eurolla vuoden 2015 tasoon
verrattuna. Tästä 5 miljoonaa johtuu harmaan talouden
torjuntaan osoitettujen määrärahojen
päättymisestä ja 23 miljoonaa euroa julkisen
talouden suunnitelmassa jo päätetyistä lisäsäästöistä.
Syyttäjälaitoksessa joudutaankin näillä näkymin
aloittamaan henkilöstön vähentämistä koskevat
yt-neuvottelut jo vuoden 2015 alkupuolella harmaan talouden torjuntaan
tarkoitettujen määrärahojen päättyessä vuonna
2016. Toivoisin kuitenkin, että hallituksen sisällä olisi
vielä mahdollisuus löytää ratkaisu,
jonka avulla voitaisiin välttää näitä yt-neuvotteluita.
On siis sinänsä hyvä, että oikeudenhoidon
toimintaedellytykset vuodelle 2015 on taattu, mutta tästä eteenpäin
tilanne on jo huomattavasti vaikeampi. Siksi peräänkuulutin
heti budjettiriihen jälkeen pitkäjänteisempää ja
kestävämpää resurssitasoa koko
oikeudenhoidolle. Tässä asiassa kaikkien puolueiden
on kannettava vastuunsa. Oikeu-denhoidon resurssitaso on kysymys,
josta on keskusteltava seuraavissa hallitusneuvotteluissa riippumatta
siitä, ketkä niissä neuvottelupöydissä istuvat.
Olen yhdessä ministeri Räsäsen kanssa
asettanut parlamentaarisen työryhmän, ja aloite
siitä tuli myös hyvin tästä salista
kokoomuksen puolelta. Yhtenä lähtökohtana
on vahvistaa Oikeudenhoidon uudistamisohjelman tehokasta toimeenpanoa,
kun mietitään tulevaa resurssitasoa, mutta on
varauduttava myös siihen, että oikeusturvan pitäminen
hyvällä tasolla voi myös vaatia valmiutta
nostaa määrärahatasoa julkisen talouden
suunnitelmasta poiketen.
Sen verran isot ovat tulevat leikkaukset, ettei ainoastaan Oikeudenhoidon
uudistamisohjelman toimenpiteiden myötä päästä tämän
suuruusluokan säästöihin näin
nopeassa tahdissa. Työryhmä antaa loppuraporttinsa
helmikuun loppuun mennessä, ja linjaukset tähtäävät
seuraavan hallituksen kehyspäätökseen,
mutta on mahdollista, että linjaukset näkyvät
jo nykyisen hallituksen viimeisessä kehyspäätöksessä.
Värderade talman! Rättsskyddet ska utvecklas
och anpassas till den allt mer strama ekonomin utgående
från de riktlinjer som stakats ut på basis av
reformprogrammet för rättsvården för åren
2013—2025. Mer än hälften av de 57 åtgärdsförslag
som ingår i programmet håller redan på att
beredas och de största effekterna av dessa åtgärder
syns dock först i slutet av ramperioden.
Elikkä oikeusturvaa kehitetään ja
sopeutetaan kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen
Oikeudenhoidon uudistamisohjelman avulla ja siitä tehtyjen
linjausten pohjalta. Valmisteilla on yli puolet näistä hankkeista,
mutta toimenpiteet, niin kuin tässä jaoston puheenjohtaja
totesi, alkavat kuitenkin merkittävästi tehostaa
toimintaa vasta kehyskauden loppupuolella.
Budjettiesityksen lähetekeskustelussa käytyyn
keskusteluun viitaten hallitus on myös antanut esityksen
rikosuhrimaksusta, ja se on hyvä asia. Toivon, että eduskunta
ehtii sen käsitellä ja hyväksyä tällä kaudella.
Viimeiseksi haluan, puhemies, todeta, että kun on kysymys
vankilaverkostosta, niin se jää seuraavan hallituksen
päätettäväksi, minkälainen
se tuleva vankilaverkosto tulee Suomessa olemaan. — Kiitos.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan
ja painamalla V-painiketta.
Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri tuossa sanoi, niin todella
oikeudenhoidon tila tällä hetkellä on
kohtuullisella tasolla ja ensi vuonna vielä, mutta on ajateltava
pitkäjänteisesti asioita. Siksi on hyvä,
että olette yhdessä sisäministerin kanssa
nimittäneet parlamentaarisen työryhmän, jolloin
toivottavasti kaikki puolueet tässä salissa sitoutuvat
tiettyyn tasoon, koska oikeudenhoitohan on meidän eräs
kulmakivi oikeusvaltiossa ja perusoikeus. Se on meidän
kansainväliselle maineelle erittäin tärkeää,
että me olemme oikeusvaltio. Se on meidän yrityksille
tärkeää, mutta myös yksittäisille
kansalaisille tärkeää. Sen takia katson,
että nämä lisäysesitykset, mitä tässä on tehty,
ovat loistavia ja ne pitää toteuttaa, mutta ne ovat
vain sitä lyhyen aikavälin suunnittelua, eli meidän
pitää päästä siihen,
että pitkällä aikavälillä me
yhdessä tässä salissa päätämme,
mikä on meidän oikeudenhoidon taso. Uskon, että todella tähän
pääsemme.
Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nykyisen hallituskauden aikana on valmisteltu
vankiterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtoa
Rikosseuraamuslaitoksen alaisuudesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
alaisuuteen, ja pidänkin tärkeänä tätä,
että tämä siirto tullaan toteuttamaan. Vankien
hoidon tarve on useimmiten olemassa jo ennen rikosseuraamuksen piiriin
joutumista ja jatkuu vielä sen jälkeen, ja vankeusaikaisen
terveydenhuollon erillisyys muista julkisista terveyspalveluista
katkaisee nämä olemassa olevat hoitosuhteet ja
haittaa tuloksellisten hoitojatkumoiden kehittämistä.
Kysyisinkin ministeriltä: missä vaiheessa tämä asia
on nyt valmisteilla?
Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tuomioistuimissa ja syyttäjänvirastoissa
suurin kustannuserä ovat työntekijöiden
palkat. Henkilöstövähennysten myötä käsittelyaikojen
ennakoidaan pitenevän entisestään nykyisen
tuomioistuinten resursoinnin seurauksena. Yksin Helsingin käräjäoikeudessa
on käsittelyssä lähes 600 rikosasiaa,
joissa esitutkinnan aloittamisesta on kulunut yli 3 vuotta. Euroopan
ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suo-melle langettavia tuomioita
eniten juuri oikeudenkäyntien kohtuuttomista pitkittymisajoista. Kuinka,
ministeri, me turvaamme tulevaisuudessa kohtuulliset oikeudenkäynnin
käsittelyajat?
Ja sitten kysyisin vielä tästä vankilaverkostosta,
jonka jo mainitsittekin: Millaisia suunnitelmia tai kaavailuja on
tulevaisuuden vankilaverkostosta? Osaatteko jotakin kenties kertoa?
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Talousarviokirjassa viitataan oikeusministeriön
rakenteiden uudistamiseen oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen
osalta niin, että sopeudutaan kiristyvään
määrärahatilanteeseen. Jätin
tästä teille juuri kirjallisen kysymyksenkin,
koska vuonna 2010 toteutettu uudistus vähensi käräjäoikeuksien
määrää lähes puoleen,
51:stä 27:ään, ja työryhmän
asettaminen jatkotyöstöä varten on aiheellisesti
aiheuttanut huolta ympäri maata. On aivan selvää,
että käräjäoikeuksien rakenneuudistusta
näin jatketaan ja tavoite on edelleen vähentää niiden
määrää noin 13—14:ään,
ymmärtääkseni, joten kaikkiin maakuntiin
ei edes jäisi käräjäoikeuksia.
Kysynkin ministeriltä: pystyykö tähänkin
talousarvioon kirjoitettu tavoite oikeusturvan saavutettavuudesta
toteutumaan ihan kaikkialla Suomessa, ja miltä näyttää perusoikeuksien
toteutuminen kansalaisille tämän asian suhteen?
Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Monet ekonomistit ja oikeistopoliitikot toistuvasti
vaativat kovia päätöksiä velkaantumisen
hillitsemiseksi ja julkisen sektorin karsimiseksi. Nyt kun tuolla
kunta- ja terveysjaostossa kuuntelimme eri asiantuntijoita täältä oikeusministeriön
hallinnonalalta, jossa oli leikkauksia kaikille sektoreille, niin
kyllä näki näiden leikkausten seuraukset.
Ei ole ihan helppoa karsia julkista sektoria. Tälläkin
sektorilla tulemme näkemään ja olemme
jo näkemässä, kuinka ihmisten oikeusturva on
vaarantumassa, tuomioistuimet ruuhkautuvat, syyttäjälaitos
tupehtuu. Vankeinhoidosta on tulossa vankeinsäilytystä,
jossa kuntouttavien toimenpiteiden mahdollisuus on hyvin rajalliseksi
muodostumassa. Eli meidän tulee nähdä myös tämän
sopeuttamisen seuraukset ja muistaa, että näiden
leikkauspäätösten takana on aina suuria vaikutuksia
ihmisten palveluihin ja oikeusturvaan.
Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeuslaitoksen haasteet näiden leikkausten
edessä niin lyhyellä kuin pitkälläkin
aikavälillä ovat varmasti aika jaettu huoli myöskin
tässä salissa. Oikeuslaitoksen toimijoiden yhteisessä kannanotossa
todetaan, että esiintyneet leikkaukset vaarantavat vakavasti
ihmisten ja yritysten oikeusturvan saatavuuden. Arvion mukaan kehyspäätöksen
mukaiset leikkaukset tarkoittavat yt-neuvotteluiden aloittamista
syyttäjälaitoksella 2015 ja tuomioistuimissa vuonna 2016.
Samansuuntaisia näkemyksiä jakavat myöskin
muun muassa lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta omissa lausunnoissaan.
Tämä on oikeusturvakysymys sekä organisaatiossa
toimivien ihmisten työhyvinvointikysymys. On puhuttu tästä uudistamisohjelmasta
mutta myöskin tässä salissa jo todettu,
että sen vaikutukset ovat enemmän kehyskauden
loppupuolella. Tätä taustaa vasten kysyisin oikeusministerin
mielipiteen siitä, miten tuomioistuimet kykenevät
esitettyjen määrärahojen puitteissa täyttämään
asianmukaiset perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaiset
oikeusturvavaatimukset sekä huolehtimaan myöskin
tuomareiden työkyvystä.
Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan kuin valiokunnan mietinnössä todetaan,
eduskunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt
huomiota oikeudenhoitoon kohdistuneisiin säästötoimiin,
koska niiden vaikutukset näkyvät suoraan kansalaisten
oikeusturvassa ja viranomaisten mahdollisuudessa selviytyä niille
kuuluvista tehtävistä. Todella näillä eri aloilla,
mitä oikeusministeriölle kuuluu, oikeastaan kaikilla
on aikamoinen hätä siitä, miten oikeusturva
ja kansalaisten turvallisuus voidaan taata. Erittäin hienoa
on, että kuitenkin esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen
ollaan lisäämässä 100 000
euroa ja näin pystytään toimimaan, koska
siellä ovat jatkuvasti nousseet päivystyksen asiakasmäärät
ja ruuhkautumista sielläkin on. Erityisen huolissani olen
Rikosseuraamuslaitoksen määrärahojen
vähentymisestä nimenomaan, koska sen vaikutukset
näkyvät siinä, miten pystytään
kuntouttavaa toimintaa vangeille toteuttamaan ja sillä lailla
saamaan heitä (Puhemies koputtaa) yhteiskuntaan takaisin.
Tämä on erittäin tärkeää,
että siihen saataisiin myös lisää.
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on monessa
puheenvuorossa jo tullut huoli resursseista ja henkilöstön
jaksamisesta. Olen siitä täysin samaa mieltä.
Varsinkin kun me hyväksymme väitteen, että tietotekniikka
on hyvä renki mutta huono isäntä, siitä syystä onkin
perusteltua jatkaa syyttäjälaitoksen ja yleisten
tuomioistuinten laajaa tietojärjestelmäuudistusta,
jotta me saamme entistä tehokkaampia työmenetelmiä ja
myös samalla tuottavuutta parannettua. Tässä lakivaliokunta
on omassa lausunnossaan todennut, että pitää varmistaa,
että tämä hanke pysyy aikataulussa ja
valmistuu vuoteen 2018 mennessä. Siihen on neljä vuotta
aikaa. Minä olisin henkilökohtaisesti halukas
kiristämään ja kirittämään
Aipa-hanketta, jotta oikeusoppineet aidosti pystyvät hyödyntämään
tietojärjestelmiä eikä tuijottamaan tiimalasia.
Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen myöskin erittäin huolestunut
tästä määrärahakehityksestä,
mikä oikeusministeriön hallinnonalalla on. Erityisen
kovat säästöpaineet on paitsi tuomioistuinlaitokseen myöskin
sitten Rikosseuraamusviraston alaisiin laitoksiin. 180 henkilötyövuotta
on tarkoitus säästää, ja jo
nyt tulee viestejä tuolta kentältä, että ollaan äärirajoilla,
ja tämä huoli siitä, miten kuntouttavaa
toimintaa voidaan tehdä, on varmasti hyvin aiheellinen.
Niin kuin tässä sanottiin, nämä laitosten
lakkauttamiset ja se verkosto, mikä tulevaisuudessa tullaan
pitämään, jäävät
seuraavalle eduskuntakaudelle. Olisi kyllä erittäin
tärkeätä, että tässä verkostossa
sitten huomioidaan alueellisuus ja tällaiset ja myöskin
sitten se, että eri alueille riittävät
resurssit asioiden asianmukaiseen hoitamiseen myöskin varataan.
Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Muutama sana todistajan asemasta rikosprosessissa.
Otetaan esimerkki, että joku kansalainen näkee
jonkin oikeudenloukkauksen, josta poliisi tekee tutkintailmoituksen.
Poliisi pyytää tämän kansalaisen
todistajaksi kuulusteltavaksi, ja erilaisten hallintouudistusten myötä poliisin
kuulustelupaikkoja on vähennetty. Tästä seuraa
se, että matkat näille kuulustelupaikoille ovat
entistä pidempiä. Ne saattavat pohjoisessa olla
jopa satoja kilometriä mutta useita kymmeniä kilometrejä täällä etelämmässäkin. Todistaja
joutuu tulemaan omalla kustannuksellaan sinne kuulusteluun, ja hän
usein saattaa joutua olemaan jopa poissa töistä,
jolloinka hän ei saa palkkaa. Hänelle tulee ansionmenetyksiä ja matkakuluja.
Jos käy niin, että tämä juttu
ei etene syyttäjälle, niin tällä todistajalla
ei ole mitään mahdollisuutta saada korvauksia
näistä kärsimistään
menetyksistä. Kysynkin ministeriltä, onko pohdittu
sitä mahdollisuutta, että esitutkinnassa korvattaisiin
todistajalle aiheutuneita kuluja poliisin kehyksestä.
Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalalla
taloustilanne on ensi vuonna erittäin tiukka, ja tulevina
vuosinakaan ei ole näköpiirissä myönteistä kehitystä.
Koska henkilöstömenot ovat noin 80 prosenttia
hallinnonalan menoista, esitetyt säästöpaineet
ovat väistämättä johtamassa
yt-neuvotteluihin ja henkilöstömäärän
vähentämiseen. Huolenaiheena on, että asioiden
käsittelyajat eri oikeusasteissa pitkittyvät,
mikä ei ole ihmisten oikeusturvan kannalta hyvä asia.
Vaikeassakin taloustilanteessa oikeudenhoito, oikeusturvan ylläpitäminen
ja kehittäminen, on valtion ydintehtäviä.
Tällä vaalikaudella on jo oikeuspalveluja
keskitetty, hovi- ja hallinto-oikeuksia sekä maistraatteja
on yhdistetty. Suomalaisten pitää saada asiansa
käsiteltyä nopeasti, kohtuullisin kustannuksin
ja kohtuullisen asiointimatkan päässä kotoa.
Arvoisa puhemies! Onko jatkossa suunnitelmia toimipisteiden
yhdistämisestä tai jostain vastaavista?
Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitokseen on jo vuodesta 2006
kohdistunut jatkuvia, sekä laitoskantaan että henkilöstöön
kohdistuneita säästötoimia. Arvoisa ministeri,
te olette nyt jättänyt eduskunnalle esityksen
sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta. Nyt Rikosseuraamuslaitokseen
kohdennetaan tiukat säästötoimet ja henkilöstötyövuosia
halutaan edelleen vähentää. Jos kaikki
nämä suunnitellut säästöt
toteutuvat, on vaarana se, että vankilan resurssit eivät
riitä hoitamaan kaikkia vankeja niin, että kaikkien
vankien, vankilan henkilökunnan ja yhteiskunnan turvallisuus
säilyy. Kysynkin teiltä, kuinka paljon vankimäärän
arvioidaan nousevan, kuinka paljon se maksaa ja miten vankilan resurssit
turvataan. Ja onko näihin varauduttu budjetissa?
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihmisten oikeusturvasta on pidettävä huoli
myös taantuman aikana, ja sitä on kehitettävä,
kuten täällä on monessa puheenvuorossa
tuotu esille. Myös ihmisten perusoikeuksista pitäisi
huolehtia myös taantuman ja säästöjen
aikana.
Vastikään eduskunnan käsittelyssä olleesta
ihmisoikeusselonteosta ilmenee, että eduskunnan oikeusasiamies
on tehnyt havaintoja taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisen
ongelmista. Niitä ei kuitenkaan ollut riittävästi
huomioitu tässä edellä mainitussa ihmisoikeusselonteossa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa ilmeni esimerkiksi,
että vammaisten lasten sosiaali- ja terveyspalveluiden
saatavuudessa on puutteita ja että vammaisten laitoshoidossa
esiintyy erilaisia epäyhtenäisiä käytäntöjä.
Kysyisinkin ministeriltä, miten päätöksenteossa
ja toisaalta päätösten seuraamusten valvonnassa
voitaisiin aikaisempaa paremmin huomioida myös tämä perusoikeusnäkökulma,
kun tai jos tulevinakaan vuosina ei leikkauksilta vältytä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi ministeri Henriksson, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä! Otan
ne siinä järjestyksessä kuin niitä on
esitetty, se on helpointa niin.
Edustaja Ojala-Niemelä, kysyitte tästä vankiterveydenhuollon
siirrosta STM:n hallinnonalan alaisuuteen: Tässä ollaan
päästy niin pitkälle, että se,
mitä puuttuu, on raha. Siitä keskusteltiin budjettiriihessä.
Me emme päässeet sopimukseen siitä rahoituksesta — periaatteista
ollaan yhtä mieltä. Sekin on asia, mitä pitää seuraavissa
hallitusneuvotteluissa saada eteenpäin, koska kyllä se
on niin, että olisi kaikkien etu, myös yhteiskunnan etu,
että vankiterveydenhuolto olisi osa STM:n hallinnonalaa.
Siinä meidän pitää saada palvelut toimimaan
niin, että kun vanki vapautuu, ne palvelut jatkuvat, ja
se on tässä se keskeinen asia. Mutta myös
virkamiespuolella, sekä STM:ssä että UM:n
puolella, on tehty hyvää työtä,
ja nyt kun vain saadaan se raha riittämään,
niin siitä päästään
eteenpäin.
Tässä on kysytty paljon tästä tuomareitten
työmäärästä ja pitkistä käsittelyajoista.
Se on totta, meillä on pitkiä käsittelyaikoja.
Kuitenkin tilanne on se, että nyt viime vuosina me emme
ole saaneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta huomautuksia tästä,
vaan me olemme nämä viimeiset vuodet, 2012—2013,
pärjänneet ilman näitä huomautuksia.
Mutta totta kai minäkin olen huolestunut tästä tilanteesta
ja varsinkin vuodesta 2016 lähtien. Senkin takia on niin
tärkeätä, että me saamme nämä toimenpiteet, jotka ovat
Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa, pantua täytäntöön. Esimerkiksi ensi vuoden
alusta as- tuu
voimaan syyteneuvottelujärjestelmämahdollisuus.
Jää nähtäväksi, miten
meidän syyttäjälaitoksemme käytännössä tulee
toimimaan, ja jää nähtäväksi,
mitkä ovat ne säästöt ja mikä on
se tehokkuus, efekti, mitä siitä voidaan saada
irti, muun muassa.
Mutta totta kai on niin, että meidän on yritettävä päästä sellaiseen
järkevään järjestelmään, jossa
yksinkertaiset asiat myös käsitellään
yksinkertaisessa järjestelmässä ja tärkeät,
vaikeat oikeusasiat käsitellään raskaammassa
järjestyksessä, jotta oikeusturva pystytään
takaamaan. (Ben Zyskowicz: Juuri näin! Siihen pitäisi
päästä!) Tämä on se
tulevaisuuden tavoite.
Mitä vankilaverkostoon tulee, niin Risehän
on antanut oman suunnitelmansa. Siinä on ehdotettu sekä lakkauttamisia
että yhdistämisiä. Se antaa meille hyvän
pohjan, mutta siinä on lähdetty siitä,
että pitää olla tulevaisuudessakin alueellisesti
järkevä verkosto niin, että vankiloita
on ympäri Suomea. Mutta pitää kuitenkin
myös huomioida, mihin paikkakuntiin väki keskittyy
ja miten me voimme saada aikaiseksi sellaisia, tavallaan, vankilakampuksia,
jossa voi olla sekä suljettu vankila, avovankila että ehkä myös
sitten muut palvelut, joita vangit tarvitsevat, yhdessä toimipaikassa.
Tämmöinen periaate on muun muassa rakennettu nyt
Kuopioon. Siellä on uusi vankila, jonka yhteydessä on
myös avovankila ja muuta tähän liittyvää.
Elikkä siihen pitää palata.
Sitten tästä Aipa-järjestelmästä:
Se on erittäin tärkeä asia, niin kuin
edustaja Virolainen toi esille. Minäkin olen yrittänyt
kiirehtiä sitä, mutta asia ei ole niin yksinkertainen,
että se olisi ainoastaan nyt oikeusministeriöstä kiinni.
Tässä on ollut ongelmia poliisipuolella, tämän
Vitja-hankkeen osalta, ja Vitja ja Aipa pitää saada
eteenpäin käsi kädessä, jotta
nämä järjestelmät keskustelevat
keskenään. Sen takia Aipa otetaan käyttöön
vuosina 2015—2018 vähitellen, sitä mukaa
kuin se valmistuu. Ja tärkeätä tietysti
tässä on se, että me saamme sellaisen
hyvän järjestelmän, joka myös
sitten pitkään tulevaisuuteen toimii ja joka on
joustava ja josta meidän tuomarit, syyttäjät,
poliisit, kaikki saavat sen avun ja ne työkalut, mitä he
tarvitsevat tehdäkseen työtään tehokkaasti.
Sitten meidän pitäisi myös tulevaisuudessa saada
aikaiseksi enemmän videokuulemisia. Tähän
liittyy se edustaja Hongiston näkökulma siihen,
että todistajat joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja.
Jos me pääsemme sellaiseen systeemin, että me
pystymme kuulemaan todistajia ja asianomistajia ehkä myös
enemmän videoinnin välityksellä, niin
me pystymme myös lisäämään tehokkuutta.
Tähän liittyy myös tuleva käräjäoikeusverkosto.
Ja tässä vaiheessahan on asetettu työryhmä, joka
miettii sen tulevan käräjäoikeusverkoston laajuutta.
Toki meidän täytyy lähteä siitä,
että meillä pitää olla niin
kattava käräjäoikeusverkosto, että jokainen
suomalainen tuntee, että myös minulla on jossain
oma käräjäoikeus. Mutta myös
tässä voidaan hyödyntää uutta
tekniikkaa ja videojärjestelmiä tulevaisuudessa.
Toivon hartaasti, että se työryhmä, joka
nyt työstää tätä, miettii
kaikkia näitä näkökohtia. Se
on myös heille siinä toimeksiannossa annettu tehtäväksi.
Arvoisa puhemies! Taisin jo käyttää 5
minuuttia — jatketaan.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kaikki ovat täällä huolissaan
tuomioistuin- ja syyttäjälaitoksen resursseista
ja tietysti aivan aiheellisesti. Mutta nyt pitäisi entistä enemmän
kiinnittää huomiota siihen, miten voitaisiin prosesseja
sujuvoittaa ja turhia prosesseja välttää.
Tähän liittyen esitän muutaman kysymyksen.
Ensinnäkin: Noin 7 000 rattijuopumusjuttua käsitellään
joka vuosi käräjäoikeuksissa. Milloin,
jos koskaan, näissä asioissa siirrytään
rangaistusmääräysmenettelyyn?
Toinen: Vangeilla on ollut näköjään
oikeus katsoa, ketkä vanginvartijat ovat heidän
tietojaan käyneet selvittämässä.
Nyt tästä on kai kymmeniä oikeusprosesseja
näitä vanginvartijoita ja poliiseja vastaan, aivan
turhia prosesseja. Milloin te selvennätte näitä säädöksiä niin,
että rosvot eivät pääse näitä tietoja
katsomaan?
Kolmanneksi, viimeiseksi: mitä kuuluu virolaisten rosvojen
siirtämiselle omiin vankiloihinsa?
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeustoimen taloudellinen tilanne on todella
vaikea, ja siihen on vakavaa huomiota kiinnitettävä.
Nostan esille Euroopan neuvoston julkaiseman vertailun vuodelta
2012. Siellä todettiin, että esimerkiksi Ruotsissa
per asukas oikeudenhoitoon suunnataan 107 euroa rahaa, kun Suomessa
vastaava summa on 67 euroa. Suoria vertailuja ei toki voi tehdä,
mutta nämä luvut osoittavat, että tilanne
on erittäin vakava.
Siksi kiritänkin nyt oikeusministeriötä siinä, että oikeudenhoito-ohjelman
hankkeet, nuo 60 hanketta, pitäisi kaikki saada kiireesti
eteenpäin. Kysyisin vielä: millä tavalla
voisitte niitä nopeammin toimeenpanna, ja mitä erityisesti
seuraavalla vaalikaudella pitäisi saada, että voimavarat saadaan
riittämään?
Pidän myös hyvänä ja välttämättömänä tuota parlamentaarista
työryhmää. Mutta kiinnitän huomiota
siihen, että usealla hallinnonalalla on vastaavia parlamentaarisia
työryhmiä, joissa on esitetty lisää voimavaroja,
ja kehyksessä ei ole mittavasti tilaa, ja siinä mielessä (Puhemies
koputtaa) näitä raskaita menettelyjä on
todellakin kevennettävä.
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen taloudellinen tilanne
ei ole nyt helppo, eikä se näytä helpottavan
tulevaisuudessa. Vaikka nyt on tehty suunnitelmia ja ehdotuksia
tällä kaudella ja ajatellaan, että seuraavalla
hallituskaudella sitten tehdään lopulliset päätökset,
niin vastuuta mekään emme voi siirtää kokonaan
tulevalle hallitukselle, koska nyt on tehty nämä linjaukset.
Itä-Suomessa Pohjois-Karjalassa lähinnä Pyhäselän
vankilan henkilökunta on ottanut useaan kertaan yhteyttä,
ja he ovat huolissaan, tietysti myös omista työpaikoistaan
mutta erityisesti vankeinhoidosta. Itä-Suomi ja Pohjois-Karjala on
osallistunut kyllä rakennemuutostalkoisiin aika kiitettävästi
nyt viimeisten vuosien aikana, ja tuntuisi aika hankalalta, että nimenomaan
vankeinhoitolaitosten osalta tulisi sinne vähennyksiä tulevalla
hallituskaudella. Sen takia toivon, että vielä tällä kaudella
pohdittaisiin ikään kuin ohjeistusta tulevaa kautta
varten, jotta sitten ei alueellisia suuria menetyksiä syntyisi.
Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! YK:n hyväksyttäväksi
tuleva päätöslauselma suosittaa, että jäsenmaat
kieltäisivät alle 18-vuotiaiden avioliitot. Alaikäisten
luvanvaraisten avioliittojen solmimisen suhteen ministeri onkin
jo luvannut tehtävän selvitystyötä.
Entä pakkoavioliitot, joita tapahtuu suomalaisten maahanmuuttajaperheiden
tytöille? Vaikka pakkoavioliittoja ei suomalaisessa yhteiskunnassa
ole näkynyt enää viimeiseen sataan vuoteen,
niin tapa on kuitenkin kulkeutunut takaisin joidenkin maahanmuuttajien
kulttuurien mukana. Jopa yläasteikäisiä oppilaita
lähetetään syntymä- tai alkuperämaahan
lomalle ilman paluulippua, ja he jäävät
sinne ja viestittävät sitten Suomeen jääneille
kavereille vaikkapa sosiaalisen median kautta, että ovat
joutuneet avioliittoon. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevään
Monika-Naiset liittoon tulee vuosittain 15—20 yhteydenottoa
näistä pakkoavioliitoista, mutta todennäköisesti
tapauksia on paljon enemmän, sillä näistä helposti
vaietaan. He toivovatkin erillistä lainsäädäntöä kriminalisoimaan
pakkoavioliitot Suomessa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ruotsissa
ja Britanniassa. Kysynkin ministeriltä: oletteko selvittämässä myös
tätä asiaa?
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö on asettanut työryhmän
valmistelemaan vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntöä,
joka edellisellä kaudella uudistettiin. Uudistus jäi
aika torsoksi sen takia, että emme saaneet kampanjakattoja ehdokkaille
ja puolueille, mikä tarkoittaa sitä, että suurella
vaalirahalla ostetaan mieluisia hallitusohjelmia, kirjauksia siihen,
mahdollisesti budjettilinjauksia. Eli suuri raha pääsee
vaikuttamaan vaalin tulokseen ja hallitusohjelmaan ja siihen, miten
asioita priorisoidaan tässä yhteiskunnassa.
On aika käsittämätöntä,
että vaalirahoituksen yhteydessä on suurta verovapaata
myyntitoimintaa ja sitten täysin verovapaita, jopa tuhansien eurojen
lahjoituksia ilman lahjaverotusta. Kysyisinkin ministeriltä,
näkeekö hän tässä ongelmia
vai onko hänen mielestään tilanne hyvin
hallinnassa.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä edustajat
Virolainen ja Zyskowicz kiinnittivät huomiota henkilöstöresursseihin.
Me olemme kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sarkomaan johdolla perehtyneet
muun muassa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin
ja todenneet seuraavaa:
Syyttäjälaitoksen määrärahatilanne
on muuttumassa erittäin vaikeaksi vuodesta 2016 lukien, jolloin harmaan talouden
torjuntaan
osoitetut lisämäärärahat loppuvat.
Kun henkilöstömenot ovat noin 85 prosenttia syyttäjälaitoksen
kokonaismenoista, määrärahavähennykset
merkitsevät käytännössä nimenomaan
henkilöstön vähentämistä.
Tähän asiaan, arvoisa puhemies, on tulevan hallituksen
ja tulevien kansanedustajien syytä kiinnittää entistä vakavampaa
huomiota.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vankeinhoidon tarkoitus on, että rikoksia
ei uusita. Rikosseuraamuslaitoksen raportissa todetaan, että pienistä avolaitoksista
vapautuneiden vankien vankilaan takaisin palaamisen todennäköisyys
on jopa puolet alhaisempi kuin suurista, suljetuista laitoksista
vapautuneiden. Syitä ovat muun muassa paremmat mahdollisuudet
järjestää vankeinhoidon aikana motivoivaa
lähityötä, parempi vuorovaikutus vankituntemuksen
takia ja helpompi tuki koevapaudelle.
Nyt te sanoitte, että vankilaverkosta päätetään ensi
vaalikaudella, mutta toki tuota toimitilavi-siota, mikä on
olemassa, valmistellaan eteenpäin, ja mitä mieltä te,
ministeri, nyt olette? Ajatteko te jäljellä olevalla
kaudella asioita siihen suuntaan, että keskittäminen
suuriin vankiloihin etenee, vai ajatteko parempia tuloksia tuovien pienten
vankiloitten säilyttämistä? Myös
taloudellisesta näkökulmasta pienille vankiloille
on vaikeampi löytää jatkokäyttöä,
jos niitä suljetaan, (Puhemies koputtaa) kuin kaupunkien
lähellä (Puhemies: Aika!) oleville suurille laitoksille.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tutustuin viime viikolla Jokelan vankilaan,
ja kyllä siellä tuli sellainen olo, että tehdäänkö maassamme
tällä hetkellä kriminaalipolitiikkaa
raha edellä. Olen huolissani vankeinhoidon rahoituksesta.
Esimerkiksi Jokelassa avovankien puolella rikkeet ovat nousseet muutamassa
vuodessa 10:stä 110:een. Olen samaa mieltä edustaja
Tiilikaisen kanssa, että mielekästä tekemistä ja
tietä arkeen pitää tasoittaa, mutta tällä hetkellä meillä avovankiloissa
on sellaisia vankeja, jotka eivät sinne kuulu. Kysyisin ministerin
mielipidettä: ettekö te ole lainkaan tästä kehityksestä huolissanne?
Myös oikeusprosessit kestävät liian
kauan, erityisesti seksuaalirikoksissa ja lapsiin kohdistuvissa
rikoksissa. Nämä tulee pystyä hoitamaan tulevaisuudessa
nopeammin niin, että tuo parantumisprosessi ja rikoksen
unohtaminen olisi mahdollista eikä niitä revittäisi
kerta toisensa jälkeen uudelleen auki.
Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen vankeinhoito on tunnetusti ollut hyvää ja
vaikuttavaa, ja ymmärrän, että oikeusministeriön
hallinnonalan suuret säästöt kohdistuvat
joka puolelle. Kuitenkin myöskin minä haluaisin
vähän kyseenalaistaa nyt esille nostettuja tulevaisuuden
suunnitelmia. Näitä rakenteellisia uudistuksia
on tehtävä taiten. Erityisesti vankilaverkon supistamisen
osalta avovankiloiden tarkoitus on olla lähellä vankien elinympäristöä.
Tämä läheisyysperiaate on ollut tärkeä.
Huittisten avovankilan osalta esimerkiksi nimenomaan hyvät
liikenneyhteydet joka puolelle ympäröiviin maakuntiin
on ollut tärkeä asia, ja nyt tuntuu, että tästä lähiperiaatteesta
olemme luopumassa. Menetämmekö tällaisella
uudistuksella ja nimenomaan säästöt edellä menevällä uudistuksella
jotakin oleellista, tärkeää meidän
hyvästä vankeinhoidostamme?
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen
vankiloiden yksi suurimmista ongelmista on se, että siellä ei
kyetä hoitamaan raittiusasiaa. Suomen vankiloidenhan pitäisi
olla tietysti kuivia paikkoja, mutta ne eivät ole. Siellä on
kuivia osastoja olemassa, mutta suinkaan kaikki vangit, jotka haluaisivat
kuivalle osastolle eli pääsisivät irti
huumeista ja viinasta, eivät sille osastolle pääse.
Kun me tiedämme sen, että suurin osa uusintarikoksista
tehdään 20 minuutin sisällä vapautumisesta ja
isoin osa näistä liittyy jollakin tavalla päihteisiin,
joko narkotiikan ostoon tai sen käyttöön,
ja siitä saadaan jo sitten kierre päälle,
niin onko ministerillä minkäänlaista
apua siihen, että saataisiin jokaiseen vankilaan niin paljon
kuivia osastoja, että ne vangit, jotka haluavat päästä päihteistä irti,
pystyisivät sitä kokeilemaan? Pelkät osastothan
eivät tietenkään riitä, vaan
ne vaativat myöskin aika hyvän terapian siihen
ja terapian, joka jatkuisi myöskin sen jälkeen,
kun tullaan linnasta ulos.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön tärkeä tehtävä on
myöskin kansalaisten oikeusturvan ylläpitäminen
ja kehittäminen. Suomessa on kuitenkin yksi väestöryhmä,
jolla ei tällä hetkellä mielestäni
ole oikeusturvaa, ja se on viljelijäväestö,
joka Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tuki-, valvonta-
ja byrokratiaviidakossa ei kerta kaikkiaan pysty toimimaan niin, että oma
oikeusturva käytännössä toteutuisi. Koen niin, että myöskin oikeusministerille
ja -ministeriölle
kuuluu tehtävä huolehtia siitä, että viljelijäväestölläkin
olisi oikeusturva. Kysynkin teiltä: oletteko tällä vaalikaudella
mitään tehneet tai suunnitelleet, että tätä oikeusturvaa
viljelijöiden kohdalla olisi käsitelty?
Toinen kysymys. Täällä on jo hyvin
todettu se, että paikallishallinto, valtionhallinto on
keskitetty ja keskitetään kaiken aikaa. Seuraava
lienee ulosottovirastojen keskittäminen. Samaan aikaan
on puhuttu valtionhallinnon yhteispalvelupisteistä tuolla
kunnissa, ja nyt kysyisinkin, missä tämä yhteispalvelupistehanke
on menossa. Onko sille tehty mitään tällä vaalikaudella?
Viimeisin tieto minulla on se, että veroviranomaiset ja
Verohallinto pistivät siinä voimakkaasti hanttiin.
Mutta se olisi tärkeä, koska valtion paikallishallintoa
ei kyetä muuten turvaamaan.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eilen kiinnitin huomiota yleiskeskustelussa
siihen, että meillä julkisen ja valtion euromääräisen
velan lisäksi on paljon korjausvelkaa ja sen lisäksi
meillä on hyvinvointivelkaa, kun me laiminlyömme
palveluita ja aiheutamme sitä kautta tuleville sukupolville
kustannuksia. Oikeusministeriön pääluokan
osalta voi todeta myöskin, että meillä on
ja meille syntyy näiden liian pitkälle vietyjen
säästöpäätösten seurauksena
myös oikeusturvavelkaa. Se on myös velka, joka
pitäisi pystyä oikeusvaltiossa maksamaan ja selviytymään
niistä tehtävistä.
Oikeusministeriön pääluokkaan sisältyy
myös sellainen ongelma, että meidän valtion
tulot vuotavat. Kysymys on harmaan talouden torjunnasta. Oikeastaan
pitää kysyä, kuinka paljon talousrikollisia
pääsee pälkähästä venyneiden
rikosprosessien seurauksena, kuinka paljon he pystyvät
venyneiden rikosprosessien aikana piilottamaan rikoshyötyä,
kätkemään sitä saavuttamattomaan
paikkaan, ja kuinka paljon ihan suoraan välttämään
seuraamuksia, kun meidän oikeuslaitos, syyttäjät
ja oikeusasteet, ei pysty tarpeeksi ripeästi näitä keissejä käsittelemään.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos me puhuisimme täällä enemmän
Suomen kilpailukyvystä, meidän pitäisi
puhua vähemmän velasta, kuten edustaja Uotila äsken,
tai säästöistä, kuten täällä suuri
osa on puhunut. Muun muassa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos
kysyi hetki sitten kansainvälisten konsernien yritysjohtajilta
näkemyksiä Suomen kilpailukyvystä, ja
vastauksissa todettiin yksiselitteisesti, että he pitivät
Suomen oikeusvarmuutta ja oikeusturvaa jopa koulutusjärjestelmääkin
tärkeämpänä kilpailutekijänä.
Nämä ovat henkilöitä, jotka
tekevät päätöksiä siitä,
investoidaanko Suomeen vaiko ei investoida.
Me monet täälläkin olemme Suomen
kilpailukyvystä huolestuneita, mutta kovin usein ajatus karkaa
muihin kysymyksiin. Oikeushallintoon panostaminen on ylivoimaisesti
kustannustehokkain tapa ylläpitää Suomen
kilpailukykyä, (Puhemies koputtaa) ja toivon, että tämä otetaan
jatkossa päätöksiä tehtäessä huomioon.
Stefan Wallin /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön pääluokan tiukka
rahatilanne on kaikkien tiedossa, ja huomattava osa määrärahoista
on kiinteitä menoja, lähinnä palkkoja
mutta myöskin kiinteistömenoja. Vuokraisäntänä on
lähes poikkeuksetta valtiovarainministeriön alainen
Senaatti-kiinteistöt, jonka vuokranmääräytymisperusteet
ovat olleet syystäkin suurennuslasin alla muun muassa tarkastusvaliokunnassa.
Myös lakivaliokunnassa on keskusteltu tästä joka
syksy, kun budjettia on käsitelty. On, totta kai, yleisen
edun mukaista, että valtion kiinteistömassa on
mahdollisimman tehokkaassa käytössä,
mutta samalla Senaatin vaatima vuokratuotto tai tuottoprosentti
vaatii huomiota osakseen.
Det är inte enbart klok politik att rätts-
och fångvårdsväsendet tvingas spara i
sina verksamhetsutgifter för att ha råd att betala
hyrespengar till en annan av statens fickor, det vill säga
Senatsfastigheter, som tar sina order av finansministeriet
och som inte alltid har gjort sig känd för sina
flexibla hyresavtalsförmågor.
Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jatkoksi muun muassa edustaja Katajan puheenvuoroon:
tosiaan oikeusturva on aika keskeinen arvo yhteiskunnassa, ja sillä on
myös positiivista taloudellista merkitystä, mitä paremmin
se toimii.
Tuo Oikeudenhoidon uudistamisohjelma, jo-ka pitkälti
virkamiesvoimin ja asiantuntijoiden toimesta laadittiin, oli monissa
kohdissa aika lailla kaavamainen. Siinä on ajateltu, että käräjäoikeuksia
vähentämällä tilanne kohenee
tai että vaikkapa hallintotuomioistuinlinja ja yleinen tuomioistuinlinja
yhdistämällä löytyisi merkittäviä hyötyjä.
Varmasti tarvittaisiin paljon syvällisempää uudistamista,
jossa katsottaisiin, että näitä oikeudenhoidon
voimavaroja käytettäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin,
prosessiekonomisemmin, rajattaisiin turhan kankeita, pitkiä ja
laveita oikeudenkäyntejä ja myöskin muutoksenhakuasteissa
keskityttäisiin niihin muutosta vaativiin kohtiin eikä koko
prosesseja käytäisi kahteen kertaan.
Tämä isompi lainsäädännön
muutos ei ole lähtenyt liikkeelle. Minun nähdäkseni
siinä tarvittaisiin kyllä tämmöistä parlamentaarista
komiteaa siihen, että tämmöinen syvällisempi
kansalaisten oikeusturvan parantamisohjelma saataisiin liikkeelle.
Sitä tämä sisäministeriön
ja oikeusministeriön yhteinen parlamentaarinen ryhmä ei näyttäisi
tekevän, vaan keskittyy sitten enempikin siihen eurotasoon,
mikä nyt suunnitelmavuosille on tulossa. Milloinka tällainen
syvällisempi oikeusturvan uudistamisohjelma parlamentaariselta
pohjalta saataisiin laadittavaksi?
Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Sakon muuntorangaistuksen palauttaminen
ja rikosuhrimaksu tuovat ryhtiä seuraamusjärjestelmään,
ja se on hyvä, sitä tarvitaan.
Rattijuopumus ja huumaantuneena ajaminen on kuitenkin erittäin
vakava ongelma. Tällä hetkellä se on
yksittäisenä rikostyyppinä eniten kansalaisten
turvattomuuden tunnetta lisäävä rikostyyppi.
Rattijuopumus on myös tyypillistä uusintarikollisuutta.
On usein esitetty, itsekin olen esittänyt, rattijuopumukseen
syyllistyneelle pakollista alkolukkoa ja törkeään
rattijuopumukseen syyllistyneiden ajoneuvon takavarikoimista valtiolle,
tai jos se on toisen omistama ajoneuvo, niin sen arvon takavarikoimista
valtiolle ja näiden varojen suuntaamista rikosuhrirahaston
pääomaan.
Arvoisa ministeri, kansalaiset odottavat ryhtiä tähän
rattijuopumusrikosten seuraamusjärjestelmään.
Milloin voidaan odottaa, että sitä ryhtiä tulee?
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin kuin ainakin edustajat Koskinen ja Zyskowicz
täällä ovat maininneet, todellakin oikeusprosessuaalinen
reformi on äärimmäisen välttämätön.
Olemme tilanteessa — jos mitään radikaaleja
uudistuksia ei tehdä — jossa olemme nakertamassa
oikeusvaltion perusteita.
Mutta äsken ministeri jo viittasi aivan oikein tähän
modernin teknologian laajamittaisempaan hyödyntämiseen
oikeusprosesseissa. Sen täytyy tapahtua, ministeri on aivan
oikeassa, mutta se on äärimmäisen kallis
investointi. Kysynkin, kun näihin sinänsä välttämättömiin
investointeihin lähdetään, turvataanhan
se, että on myös riittävästi
virkoja tekemässä työtä.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeudenhoidon sopeuttaminen kiristyneeseen
taloustilanteeseen pitää tehdä harkiten
oikeusturvaa vaarantamatta. Jo nyt ruuhkaa riittää tuomioistuimissa.
Myös tuomioistuinten verkostoa täytyy pitää yllä.
Ei ole oikein, että kansalaisilla on jopa satojen kilometrien
matka oikeuteen.
Oikeuden painopisteen tulee olla ensimmäisessä asteessa.
Niin kuin ministeri sanoi, yksinkertaiset asiat yksinkertaisesti.
Se turvaa parhaiten kansalaisten pääsyn oikeuksiinsa.
Tässä tietysti myös tietojärjestelmillä on
tärkeä asema ja byrokratian vähentämisellä.
Harmia kaupan alalle on aiheuttanut tämä muuntorangaistuksen
poisto. Paatuneet näpistelijät ja heistä aiheutuvat
taloudelliset vahingot ovat lisääntyneet, ja lainkuuliaisuus
on myös vähentynyt. Olette valmistelemassa ministeriössä muuntorangaistuksen
poistoa, arvoisa ministeri. Rikokset kasautuvat aika paljon samoille
henkilöille. Miten ratkaistaan nämä seuraamukset,
kun vankipaikoista on pulaa? Onko tämä avovankilan
paikka, vai pitääkö olla ihan perinteiset
vankilat? Tämä on tietysti taloudellinen kysymys myös.
Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Uuden isyyslain myötä isyyden
tunnustamisprosessi yksinkertaistuu ja lapsen oikeus tietää molemmat
biologiset vanhempansa paranee. Monien myönteisten uudistusten lisäksi
laissa on kuitenkin edelleen myöskin puutteita. Se ei esimerkiksi
sisällä äitiyden määrittymistä koskevia
pykäliä, joiden avulla myös naisparin
perheeseen syntyvän lapsen vanhemmuus voitaisiin tietyin
edellytyksin vahvistaa ilman tarvetta perheen sisäiseen
adoptioon. Suomi on tässä asiassa jäljessä muita
Pohjoismaita ja myöskin monia muita Euroopan maita. Kysyisin ministeriltä,
koska meillä oikeasti aiotaan edetä tässä asiassa.
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiontalous on tiukalla, ja varmaan haasteita
oikeusjärjestelmien kehittämisessä kaiken
kaikkiaan on. Täällä on tuotu esille tämä prosessien
uusiminen, ja varmasti siihen on hyvin monta syytäkin,
mutta ennen kaikkea minulle tulee mieleen semmoinen, että käräjäoikeuksissa
on ollut ongelmia. Siellä on ollut vähyyttä tuomareissa,
ja tällä tavalla prosessit ovat edenneet sitten
korkeampiin tuomioistuimiin ja tavallaan syövät
koko sitä suurta skaalaa, mikä meillä on
olemassa, ja vievät resursseja sitten monelta muulta. Mitenkä,
ministeri, olisi, jos käräjäoikeuksien
toimintaa tehostettaisiin ja pyrittäisiin sillä siihen,
ettei enää sitten tarvitsisi mennä korkeampiin
asteisiin?
Sitten vielä, arvoisa puhemies, viittaan tähän lakivaliokunnan
mietintöön, missä todetaan, että esimerkiksi
Hämeenlinnan osalta perusparannushankkeet eivät
ole edenneet, ja on hallitusohjelmassa todettu, että pitäisi
päästä paljuselleistä eroon.
Meillä on Pelsossa erittäin hyvät, toimivat
tilat ja on tämmöinen maatilamainen miljöö, missä varmasti
vangit voitaisiin sitten hyvinkin näihin yhteiskunnan rattaisiin
saada uudelleen kiinni. Mitenkä arvelette, voitaisiinko
näissä asioissa Pelson osalta edetä?
Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä työryhmäkin,
mikä nyt perustettiin, tämän mietinnön
mukaan tekee erittäin tärkeätä ja
tarpeellista työtä, mutta harmi vain, että se
perustettiin näinkin myöhään,
ja kiire tulee tässäkin työssä esteeksi
ottaen huomioon, kuinka laajasta alueesta on kysymys.
Täällä on monia hyviä asioita
tuotu esille, mutta lainsäädännön
vaikutuksista esimerkiksi oikeuslaitokseen ei juurikaan ole puhuttu.
Ja meillä on täällä tuore esimerkki,
tämä tämänpäiväisen
päiväjärjestyksen kohta 6), joka todennäköisesti
tulee aiheuttamaan jonkinnäköistä jutturuuhkaa
tuomioistuimiin näitten työsyrjintä-
ja työpaikkasyrjintäasioitten tiimoilta, niin
että tämäntyyppisiä asioita
pitäisi lainsäädännössä myöskin
ottaa huomioon, kun lakeja laaditaan ja niitten vaikutusta mietitään.
Ottaisin vielä yhdeksi asiaksi tässä esille asianajopalkkioitten
kohtuuttomuuden varsinkin niin sanotuissa selvissä jutuissa,
joissa tekijä on jäänyt verekseltään
kiinni. Aika kovia palkkioita nämä puolustusasianajajat
vetelevät, ja näitten palkkioitten kuittaaminen
käytännössä jää veronmaksajien
maksettavaksi.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämän oikeusturvavelan selättämiseksi
asetetun työryhmän keskeisin tehtävä on
kyllä näiden johtojärjestelmien vieminen koko
tässä meidän ketjussamme, siis alkaen
poliisista, tutkijoista, tutkijalaitoksesta, syyttäjästä, oikeuslaitoksesta,
miksei myös vankeinhoidosta. Siinä tarvitaan johtojärjestelmiä niin,
että tämä kokonaisuus tulee toimimaan
mahdollisimman tehokkaasti. On monia työryhmiä ja
monia esityksiä, jotka vievät suomalaista järjestelmää eteenpäin.
Raha ei ole yksistään se ratkaisu. Totta kai resursseilla
on suuri merkitys, mutta sitten on varottava myös niitä sudenkuoppia,
mitä tässä on. Valtion tietohallintojärjestelmät
ovat laittaneet monen viraston elämän aivan, voisi
sanoa, suorastaan kaoottiseen järjestelmään,
ja niitä on sitten yritetty parantaa. Myös oikeuslaitoksen
sisällä on tästä esimerkkejä.
Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä haluan
todeta sen, että kun säästötoimenpiteitä tehdään,
niin ulosoton piirissä on kyllä havaittavissa
se, että siellä säästetyt eurot
saattavatkin tarkoittaa käytännössä sitä,
että kun miljardi saadaan nyt perittyä ulosoton
kautta kaikille niille saajille, ketkä ovat sitten siinä mukana,
niin tämä lähteekin pienenemään
ja myös valtio tulee häviämään.
Eli kannattaa miettiä tarkkaan, mihinkä euro sijoitetaan
ja missä se myös sitten tuottaa.
Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä, että valiokunta
lisäsi 1,5 miljoonaa euroa ruuhkautuneimpien tuomioistuinten
toimintaan. Pitkältihän syy on osaltaan esimerkiksi
täällä pääkaupunkiseudulla
siinä, että käräjäoikeuksien tuomareiden
aika menee toimimattomien ict-järjestelmien parissa, ja
tuntuu vähän huolestuttavalta, että kestää nyt
seuraavien vuosien aikana vielä pitkään,
ennen kuin Vitja sekä Aipa saadaan toimintaan. Olisi tietysti
ollut hyvä, jos olisi ministeriltä löytynyt
keinoja todellakin vauhdittaa sitä.
Mutta kysynkin, millä tavalla vastaavasti, kun odotamme
sitten näiden järjestelmien kunnollista toimivuutta,
näiden prosessien sujuvoittamiseen ensi vuonna aiotte keskittyä.
Vielä lopuksi kysyisin, oletteko jo ehtineet laskea tällaisen
valopilkun, jonka valtiovarainministeriö on ilmoittanut
valtion vuokrausjärjestelmässä. Senaatti-kiinteistöjen
osalta vuokriin on tulossa alennusta. Tarkastusvaliokunnan hyvän
työn pohjalta tuottovaatimuksia alennetaan, ja 7 prosenttia keskiarvoltaan
vuokrat 2016 olisivat laskemassa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Henriksson, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Aloitetaan tällä sakon muuntorangaistuksella.
Sehän on tuotu tänne eduskuntaan, se esitys on
nyt täällä tässä talossa,
ja nyt on eduskunnan asia ottaa kantaa siihen. Siinä on otettu
huomioon taloudelliset vaikutukset, ja ne tulevat vuonna 2018. Tämäkin
asia kytkeytyy tähän tietoliikennehankkeeseen,
ja se voidaan sen takia panna täydellisesti täytäntöön
vasta 2018. Mutta ne resurssit on otettu huomioon, ja se tarkoittaa
käytännössä, että noin
50 vankia tulee lisää per päivä.
Totta kai siinä pitäisi panostaa nyt siihen,
että ne henkilöt, joita tämä tulee
koskemaan, ohjataan päihdehuoltoon ja päihdekuntoutukseen.
Se on kaikkien etu, ja siinä meillä on pilottihanke käynnissä.
Rikosseuraamuslaitos on muutamalla paikkakunnalla lähtenyt
liikkeelle hyvin tässä, ja yhdessä kuntien
kanssa mietitään, miten tähän saadaan
enemmän vaikuttavuutta, koska useampi sakon muuntorangaistuksen
kärsivä on henkilö, jolla on päihderiippuvuus,
ja sen takia sitä pitää myös
huomioida tässä kokonaisuudessa.
Edustaja Zyskowicz kysyi näistä rattijuopumusasioista.
Se on ihan totta. Meillä on paljon rattijuopumuksia, ja
juuri sen takia meidän pitää katsoa,
millä tavalla niitä prosesseja voidaan tavallaan
yksinkertaistaa. Nyt tilanne on se, että perustuslakivaliokunnan
vakiintuneen käytännön mukaan ainoastaan
tuomioistuimessa voidaan määrätä ihminen
ajokieltoon, ja se liittyy tähän. Sen takia, kun
oikeusministeriössä valmistellaan lakia, meidän
täytyy myös ottaa huomioon se, mitä perustuslakivaliokunta
on linjannut. Jos tässä tulisi uusi linjaus, niin
silloin voitaisiin ajatella toisin. Mutta tässä on
ajateltu nyt niin, että tavoitteena on, että seuraavalla
hallituskaudella selvitetään esitutkintaviranomaisen
roolin laajentamista elikkä poliisin roolin laajentamista ja
vastaavasti syyttäjän roolin poistamista näytöllisesti
selvissä rikostapauksissa, kuten juuri rattijuopumuksissa,
ja poliisi voisi tällöin laatia sen haastehakemuksen
ja silloin voitaisiin hypätä sen syyttäjän
ylitse. Tämä on asia, mihinkä pitää palata,
ja olen ihan samaa mieltä edustajan kanssa siitä,
että nämä yksinkertaiset asiat pitäisi
saada ratkaistua myös yksinkertaisessa menettelyssä.
Vankien oikeudesta saada näitä lokitietoja: Käytäntöhän
on nyt muuttunut huomattavasti. Vangeille ei anneta henkilökunnan
turvallisuutta vaarantavia lokitietoja. Keväällä 2014
Rikosseuraamuslaitos tiukensi lokitietojen antamista siten, että tiedon
antaminen edellyttää vireillä olevaa
oikeusasiaa, jossa lokitiedoilla on merkitystä, ja että tietojen
antaminen ei vaaranna turvallisuutta. Korkeimman hallinto-oikeuden
keväällä antama ratkaisu on samansisältöinen.
Lokitietopyynnöt ovat nyt loppuneet lähes kokonaan,
ja se on hyvä asia.
Mitä tulee näihin ulkomaalaisiin vankeihin, niin
se on fakta, että meidän vankiloissa tänä päivänä istuu
aika paljonkin ulkomaalaistaustaisia vankeja, noin 20 prosenttia.
Tärkeimmät esteet vankien siirtämiselle
ovat se, että kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät
vielä ole implementoineet vankien siirtoa koskevaa puitepäätöstä,
ja myöskin se, että Venäjä ei
ota omia kansalaisiaan vastaan. Olen useamman kerran nostanut tämän
asian keskusteluun myös virolaisen kollegani kanssa, ja
jostain syystä tähän on hirveän
vaikeata saada nyt muutosta, vaikkakin sieltä tuli yhteen
aikaan positiivinen suhtautuminen, että joo, näyttää siltä,
että olemme implementoimassa, mutta yllättävän
vähän on siinä tapahtunut. Kuitenkin
tilanne on se, että melkein joka kuukausi allekirjoitan jonkun
vangin siirtopäätöksen elikkä kyllä niitä vankeja
myös siirretään käytännössä.
Sitten, arvoisa puhemies, tässä kysyttiin
pakkoavioliitoista. Meidän lainsäädäntömmehän
on sellainen, että jos joku pakotetaan avioliittoon, niin
se ei ole hyväksyttävää vaan
se voidaan tulkita eri perusteilla myös rikokseksi, vaikka
sellaista suoraa pykälää ei ole juuri
pakkoavioliitoista, mutta se ei ole hyväksyttävää meidän
lainsäädäntömme mukaan tietenkään.
Tällä hetkellä ei ole vireillä nyt
lainsäädäntömuutosta, koska olemme
nähneet, että meidän lainsäädäntömme kattaa
myös nämä tapaukset, mutta on varmasti syytä olla
sillä tavalla varuillaan ja on varmasti syytä saada
enemmän tietoa. Tätä työtä pitää tehdä yhdessä STM:n
kanssa ja muitten toimijoitten kanssa, jotta saadaan riittävästi
tietoa näistä asioista. Meidän kaikkien
yhteisen tavoitteen pitää olla se, että lapsia
suojellaan aina.
Sitten edustaja Ruohonen-Lerner kysyi puoluerahoituksesta. Sen
takia on asetettu työryhmä, koska eduskunnan tarkastusvaliokunta
on sen katsonut tarpeelliseksi, ja totta kai me toimimme sitten
niin, ja jään sitten odottamaan sitä, mitä se
työryhmä tulee esittämään.
Varmasti on niin, että me voimme vieläkin kiristää näitä puoluerahoitusta
ja kampanjoita koskevia lainsäädäntösysteemejä,
mutta palataan siihen.
Sitten edustaja Kataja otti hyvin esille Suomen kilpailukyvyn
ja sen kytkennän oikeusturvaan, ja se on ihan totta. Tässä meidän
pitäisi myös ymmärtää se,
että kun puhumme Suomen kilpailukyvystä ja siitä,
miten me pysymme tulevaisuudessa hyvin esillä markkinoilla
muun muassa, niin silloin myös toimiva oikeuslaitos, toimiva
oikeusturva on yksi niitä peruspilareita. Sen takia on
meidän jokaisen tehtävä katsoa, että meidän
oikeudenhoitomme ei rapaudu, koska se olisi suuri karhunpalvelus
koko yhteiskunnallemme.
Rattijuopumustapaukset: Olen viimeksi eilen tai toissa päivänä sanonut
jollekin medialle, että meidän pitäisi
saada uusiin autoihin alkolukkopakko. Meidän pitää saada
nuorille parempi ohjaaminen päihdehuoltoon ja päihdekuntoutukseen.
Nämä asiat menevät monen ministeriön alalle.
Alkolukkoasia on liikenne- ja viestintäministeriön
asia, päihdeohjaus ja se puoli kuuluu STM:lle. Tähän
on kyllä tullut ryhtiä, ja tässä on hallituksen
yhteinen periaatepäätös takana. Odotan
itse myös, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy
tässä toimenpiteisiin.
Arvoisa puhemies! Isyyslaista sen verran vielä, että se
on nyt loppusuoralla. On hyvä asia, että eduskunta
tulee sen nyt tulevina päivinä hyväksymään. Äitiyslaki
on viittä vaille valmis. Se tullaan, niin kuin oikeusministeriö on
luvannut, antamaan eduskunnalle, jos me pääsemme
siitä yhteisymmärrykseen hallituksen sisällä.
Lakipaketti on valmistumassa, ja se riippuu sitten hallituksen sisäisistä keskusteluista,
miten ja koska se annetaan.
Arvoisa puhemies! Totean, että tämä keskustelu
on ollut hyvin monipuolista ja tässä on esitetty
paljon tärkeitä näkökohtia.
En valitettavasti ehdi nyt tässä vastata kaikkiin
asioihin mutta voin keskustella lisää vaikkapa
kahviossa tämän jälkeen. — Kiitos.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kommenttini ja oikeastaan kysymyksenikin on
sukua edustaja Uotilan esittämälle kysymykselle,
kun hän pohti harmaan talouden pitkiä tutkintalinjoja.
Tiukka on tuomioistuimien määrärahatilanne
ollut, ja vuonna 2016 vielä tiukkenee, kun harmaan talouden
torjuntaan kohdistettu tilapäinen rahoitus päättyy. Toivon
tietenkin, että torjuntaohjelma myöskin seuraavalla
hallituskaudella jatkuu, mutta se nyt jää sitten
nähtäväksi.
Joka tapauksessa: kyllähän se näin
on, että tämä resurssiasia pitää minun
mielestäni jo pelkästään tämän
hyvin aloitetun ja toimivan harmaan talouden torjuntaohjelman takia
hoitaa. Jotta saadaan konnat kiinni myöskin sillä saralla, sen
resurssit pitää kyllä ehdottomasti turvata konstilla
tai toisella.
Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Oikeushallinnon alalla on käynnissä myös
voimakas eläköityminen, ja kun henkilöstö vähenee,
niin myös juttujen määrän on
luonnollisesti vähennyttävä, ja kuten
täällä on peräänkuulutettu,
niin kullekin asiaryhmälle olisi saatava oikea asiaketju.
Tällä hetkellä on vääriä tehtäviä väärissä instansseissa.
Näitä ratkaisuja ovat muun muassa, että summaariset
asiat menisivät suoraan ulosottoon, videokuulemisia lisättäisiin
ja tiedoksiantomenettelyjä tehostettaisiin. Yhtenä ratkaisuna
on myös väläytelty tämän
tuomioistuinviraston perustamista, jolloin saataisiin tässä maassa
käytäntöjä yhtenäistettyä maakunnallisesti.
Kysyisinkin ministerin kantaa tähän asiaan seuraavaa
hallitusohjelmakirjaustakin ajatellen.
Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Silloin kun resursseista on niukkaa,
niin olisi tietysti hyvä, että oikeusjärjestelmää eivät
kuormittaisi turhat tapaukset. Keskusta on tehnyt aloitteen siitä,
että viranomaisten valitusoikeutta rajoitettaisiin toisten
viranomaisten tekemien päätösten osalta.
Eikö meillä pitäisi olla itsestään
selvää, että virkamiehet tuntevat lainsäädännön
niin, että virheellisiä päätöksiä ei
pitäisi tulla, ja pitäisi konsultoida etukäteen
sitten eri viranomaisten välillä? Tämä nopeuttaisi
meidän lupajärjestelmämme toimimista
ja vähentäisi turhaa työtä sieltä oikeusasteilta.
Mutta joskus tuntuu, että myös yksittäisten henkilöiden
tekemät kiusavalitukset ovat aivan kohtuuttomia. Karstulan
kunnassa, kuten useassa muussa keskisuomalaisessa kunnassa, on perussuomalaisten
tekemä valitus ensin hallinto-oikeuteen ja nyt korkeimpaan
oikeuteen asti siitä, (Puhemies koputtaa) että laajakaistaa
ei voisi rakentaa, koska henkilöt, (Puhemies: Aika!) jotka ovat
olleet päättämässä,
ovat mukana siinä.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hämmästyttävää,
että täällä sanotaan, että yksittäiset
henkilöt eivät voisi valittaa. Kuitenkin se, että oikeusmurhia
ei tapahdu, on kaikkein tärkein asia.
Mutta tästä vielä jatkan sen verran
toiseen asiaan, että rikosuhrin, yleensäkin uhrin,
asema on Suomessa orpopojan asema, ja sen takia tämä rikosuhrimaksu
on erittäin hyvä, mikäli se saadaan.
Mutta siinä on olemassa se ongelma, että se saattaa
kääntyä itseään vastaan,
koska pikkurikollisilla, jotka saavat puolen vuoden tuomioita — juuri
sen, että siitä tulee rikosuhrimaksu, joka on
kai nyt 60 euroa, mitä esitetään, se
pienin — ei ole rahaa maksaa sitä, ja se lähtee
elämään omaa elämäänsä.
Se menee oikeuteen, siitä tehdään päätös,
ja sen jälkeen se menee ulosottoon, ja sen jälkeen
se saatetaan, jos olen oikein ymmärtänyt, muuntaa
tuomioksi. Eli se tulee maksamaan valtiolle paljon enemmän
kuin mitä se maksu on. Siispä esittäisinkin
sellaista, että kun tämmöistä maksua
ruvetaan perimään, pannaan ihminen yhdyskuntatyöhön,
ja se maksu, mikä siitä tulee, annetaan sille
hänen tekemänsä rikoksen uhrille. (Puhemies:
Aika!) Silloin saataisiin uhrillekin jotakin.
Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyse on tapauksesta, jossa Karstulan
kunta ja monet muut kunnat menettävät useita miljoonia
euroja, koska tämä laajakaistahanke pitäisi
viedä loppuun, mutta sitä ei voi viedä,
koska tahallaan on haluttu... vaikka tiedetään
lopputulos, että ilman muuta jokainen henkilö valtuustossa — jolla
on vaikkapa oppilaita, joka voi olla rakennuttamassa koulua — totta
kai voi olla päättämässä laajakaistahankkeesta,
vaikka itse osallistuisi sitten hankkeen käyttöön.
Minusta tällainen oikeusprosessin kuormittaminen ja
kiusanteko on todella vaarallista, se, että tällaista
voi ylipäätään tapahtua. Ymmärrän, että meillä pitää olla
oikeusturva, mutta eikö se voisi edes jotakin maksaa, jos
tiedetään, että lopputulos on asiakkaan
kannalta päinvastainen?
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Palaan vielä tähän
vankilaverkkoasiaan. Rikosseuraamuslaitos on tehnyt oman listansa
ja todennäköisesti ministerin vahvalla tuella,
koska ministeri totesi aikaisemmin, että tämä antaa
erittäin hyvän pohjan jatkotyölle.
Täällä ovat monet edustajat nostaneet
esille sen, että ette voi vetäytyä vastuusta
myöskään tulevien ratkaisujen osalta.
Useaan kirjalliseen kysymykseen, jonka olen esittänyt,
on vastaus ollut, että tämä hallitus
ei tee päätöksiä. No, päätöksiähän
on tehty sillä keinoin, että jälleen
kerran Pohjois-Karjalaan on leimakirves iskenyt teidän
osaltanne. Sehän alkoi prikaatin lakkauttamisella, ja nyt
sieltä ollaan vankiloita lakkautta-massa. Onko niin, että tämä keskittäminen
on se ainut vaihtoehto? Eikö voisi ajatella niin, että vangit,
jotka ovat tehneet rikoksen, voisivat matkustaa vähän
pitemmänkin matkan ja olemassa olevia vankiloita lähdettäisiin
kehittämään?
Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Otan kantaa tuohon edelliseen puheenvuoroon
eli tähän vankeinhoidon kokonaistaloudellisuuteen
ja sitä oikeastaan ministeriltä kysynkin. Eli
kun vankeinhoitohan on huono säästökohde
siinä mielessä, että säästöt
tällä sektorilla nopeasti muuttuvat lisäkustannuksiksi,
eikö olisi parempi maksaa palkkaa rehellisille ihmisille,
jotka vartioivat ja kuntouttavat vankeja yhteiskuntakelpoisiksi
sen rangaistuksen aikana? Tällä hetkellä vaihtoehtona
on avohoito. Rikolliset ovat avohoidossa ja aiheuttavat harmia itselleen,
läheisilleen ja suuria kustannuksia yhteiskunnalle sen
takia, että he eivät kuntoudu yhteiskuntakelpoisiksi.
Onko tätä tämän ketjun kokonaiskustannusta
arvioitu eri ministeriöiden kesken? Siitä tehtyjä johtopäätöksiä kyllä odottaisin?
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Palaisin vähän tähän
käräjäoikeuskysymykseen. Pari kuukautta
sitten oikeusministeriö asetti työryhmän
tutkimaan käräjäoikeusverkostoa, ja sen
työn pitäisi päättyä helmikuun
loppuun mennessä. Kysyisin ministeriltä arviota,
että kun tämä verkkokysymys on kuitenkin
asetuksen takana, niin milloinkohan tästä mahdetaan
tehdä päätöksiä. Koska
vaalit tulevat huhtikuussa, niin tässä jää pari
kuukautta tämmöistä niin sanottua harmaata
aikaa.
Haluan myös tuoda esille sen huolen, mikä tietyillä kansliapaikkakunnilla
on todettu. Koska tällä käräjäoikeuden
kanslian toiminnalla ja poliisin toiminnalla on vahva yhteys, niin
on esitetty pelkoja, että tämä sitoisi
aika paljon poliisin resursseja, partioiden resursseja, nimenomaan kuljetuksiin
vähän kauemmas. Tullaanko tämäkin
asia arvioimaan ikään kuin yhteistyönäkökulmasta
siten, kuinka paljon sitten maksaa mikäkin kuljetus ja
mitä ongelmia se aiheuttaa sitten toisen sektorin toiminnassa
paikkakunnalla?
Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari nosti esiin nuo perusteettomat
valitukset, joita eräät henkilöt tekevät
ja saavat sillä paljon pahaa aikaan. Omassa kotikunnassani
Espoossa meillä on kokemuksia eräästä sitoutumattomana
perussuomalaisten listalla olevasta kaupunginvaltuutetusta, joka
on viivästyttänyt muun muassa Länsimetron
rakentamista monella kuukaudella ja saanut sillä aikaan
miljoonien eurojen lisälaskun.
Mutta varsinainen asiani koski tätä rattijuo-pumusrangaistusta.
Olen tyytyväinen ministeri Henrikssonin kannanottoon siitä,
että hoitoonohjausta lisätään
ja alkolukot tulisi saada kaikkiin uusiin autoihin, mutta olen huolestunut
näistä rangaistuksista. Suomessa näyttää olevan
niin, että ihmisen henki ja ruumiillinen koskemattomuus
ovat vähäpätöisempi asia kuin
omaisuus ja materia, ainakin päätellen siitä,
mitä rangaistuksia näiden rikkomisesta tulee.
Nimittäin esimerkiksi törkeästä varkaudesta
voi saada enimmillään 4 vuotta vankeutta, joka
on kaksi kertaa enemmän kuin törkeästä rattijuopumuksesta. Olisiko
kuitenkin, ministeri, paikallaan, että tarkastelemme myös
näitä rangaistuksia, vaikka ne eivät
aivan suoraan ehkäisekään näitä uusia
tapauksia?
Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Jatkaisin rattijuopumusrangaistuksista.
Samanaikaisesti kun luemme tilastoja vankimäärän
laskusta positiivisena ilmiönä, lakivaliokunnassa
käsittelemme kansalaisaloitetta rattijuopumusrangaistusten
koventamisesta. On totta, että on tilanteita, joissa törkeään
rattijuopumukseen syyllistynyt ajaa kahden lapsen päälle,
joista toinen vammautuu pysyvästi ja toinen kuolee, ja
tuo rangaistus on 2 vuotta 4 kuukautta, josta ensikertalaisena selvitään
puolella rangaistuksesta. Tämä rikkoo oikeustajua. Kuitenkin
rangaistusasteikkomme sallisi jopa 9 vuoden rangaistukset. Eli kysymys
on siitä, että oikeuslaitoksemme tuomitsevat selkeästi
liian lieviä tuomioita. Arvoisa ministeri, mitä tälle voidaan
tehdä? Millä tuomiot saadaan oikeusturvaa vastaaviksi?
Eihän säästöjä voida
tehdä oikeusturvaa rikkoen.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jatkaisin edustaja Kymäläisen ja
edustaja Kauman rattijuopumusrangaistuksen oikeudenmukaisuudesta.
Arvoisa ministeri, olitte puheessanne maininnut näin,
että on hyvä, että alkolukkoja tulee
autoihin mahdollisesti enemmän ja ennalta ehkäisevää työtä tehdään,
mutta olen aistivinani teidän vastauksestanne sen, että ette
kannata rattijuopumusrangaistuksen koventamista, aivan samoin kuten
liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä on
sanonut, että rangaistuksen koventamisella ei ratkaista
sosiaalisia ongelmia. Kuitenkaan rikosoikeudella mielestäni
ei ole tarkoituskaan ratkoa sosiaalisia ongelmia, vaan jakaa oikeutta
uhrille ja uhrin omaisille kokemastaan kärsimyksestä.
Tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2012 törkeään
kuolemantuottamukseen syyllistyi 9 rattijuoppoa, joista vain 7 tuomittiin
ehdottomaan vankeuteen. Tuomioiden keskipituus oli vain 2 vuotta
4 kuukautta, ja kun tiedetään, että todellinen
vankeusrangaistus kestää pääsääntöisesti
alle puolet tästä, herää kysymys,
toteutuuko tässä uhrin ja omaisten oikeuden turva.
Arvoisa ministeri, mitä tähän vastaatte?
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puutun täällä keskustelussa esille
nousseisiin kahteen asiaan.
Edustaja Jokinen otti esille vaikuttavuuden arvioinnin. On erittäin
harmillista meidän koko budjettitaloudessamme se, että säästäminen
on varsin mekaanista. Tällä hetkellä tähän
vankeinhoitojärjestelmään, vankilaverkostoon
ja koko oikeudenhoitojärjestelmään ne
säästölinjaukset ovat hyvin mekaanisia,
mutta missä on vaikuttavuuden arviointi, ettei säästetä kustannusvaikutuksista
piittaamatta? Eli tulee kustannuksia huomattavasti lisää verrattuna
siihen, minkälaisia säästöjä saadaan.
Tässä meidän yhteisesti pitää kehittää menetelmiä,
että pystytään arvioimaan kokonaistaloudellista
vaikuttavuutta ja vaikuttavuutta hyvinvointiin.
Arvoisa puhemies! Toinen asia on nämä rattijuoppousrangaistukset.
Vuosittain rattijuopon uhrina kuolee Suomessa noin 80 ihmistä.
Se on kaksi bussilastillista. Tähän asiaan on
pakko puuttua sekä rangaistusten koventamisen että muiden
toimenpiteiden osalta. Tätä asiaa ei voi vähätellä.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! EU:ssa tehdyt vertailututkimukset kertovat,
että Suomi on uhripalveluissa pahasti jälkijunassa.
Vain pieni osa uhreista päätyy uhripalvelujen
piiriin. Uhripalveluihin pitääkin panostaa nykyistä selvästi
enemmän, kun me tiedämme, että uhreille
tarjottavat palvelut maksavat itsensä kyllä takaisin.
Sairauspoissaolot vähentyvät, ja esimerkiksi syrjäytymistä tai
rikoksen poluille eksymistä voidaan ehkäistä.
Myös rikoksen uhrien yleiset palvelut vaihtelevat erittäin
paljon paikkakunnittain — näin siitäkin
huolimatta, että Rikosuhripäivystys on pystynyt
ulottamaan palveluverkostonsa 29 palvelupisteeseen. Mutta noissa
pisteissä, useimmissa niissä, usein työskentelee
vain osa-aikainen työntekijä. Eli uhrilta itseltään
edellytetään valtavaa aktiivisuutta ja kykyä löytää palveluiden äärelle.
Mitä te aiotte tehdä, ministeri Henriksson,
että nämä palvelut, joita kipeästi
tarvitaan, paremmin ulottuisivat nimenomaan rikoksen uhreille?
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänne eduskuntaan on tullut käsiteltäväksi
saamelaiskäräjälaki, ja kuten tiedämme,
tämä saamelaiskäräjälaki
on valmisteltu yhteistyössä ministeriön
ja saamelaiskärä-jien kanssa. Lopullisena tavoitteena
on tietenkin ILO-sopimuksen ratifiointi. Täällä on
kuitenkin käsittelyssä käynyt ilmi selvä ihmisoikeusongelma.
Osa alkuperäiskansasta on jätetty valmisteluprosessin
ulkopuolelle, ja se näkyy lain sisällössä.
Tämä ongelma on tullut kiistatta esiin myös eduskunnan
valiokuntakuulemisessa. Muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunta
on saanut jo lausunnon valmiiksi, ja siitä nousee esiin
erittäin monia vakavia ongelmia.
Hallitus voi tietenkin poliittisella voimallaan ajaa lain läpi.
Valitettavasti minusta kuitenkin näyttää siltä,
että koko tämä valmistelu oikeusministeriössä on
ollut "poliittisesti värittynyttä", ei sillä tavalla,
että se olisi vahvistanut luottamustani oikeusministeriön
oikeudenmukaiseen toimintaan. Laaja näkemys on se, että laki
pitäisi palauttaa uutteen valmisteluun, ja kysynkin: oletteko
tämän palautteen jälkeen, mikä valiokunnista
on nyt jo tullut, valmis siihen, että vedätte
saamelaiskäräjälain pois ja valmistelette
sen perusteellisesti uudelleen?
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä vielä palaisin tähän vankilaverkkokysymykseen.
Jos nyt keskitetään näitä vankilapalveluja,
tarvitaan kumminkin rakentamista, ja tällä hetkellä näyttää,
että valtiolla ei ole rahaa rakentaa, ja sitä myötä kun
rakennetaan, niin Senaatti-kiinteistöjen vuokrat nousevat.
Muistelen, että muutamina vuosina vuokrien hinnat nousivat
jopa liki 20 prosenttia, joten se on henkilöstökulujen
ohella toinen merkittävä kiinteä kustannus,
joka on nousussa. Koska vankien kuljettaminen ei minun mielestäni
maksa niin paljon kuin rakentaminen ja lisärakentaminen
tänne pääkaupunkiseudun lähelle — niin
Hämeenlinnan kuin Vantaankin osalta on ollut tarvetta tehdä lisäinvestointeja — niin
voitaisiinko ajatella, että säilytetään
tämä olemassa oleva vankilaverkko nyt tämmöisenä ja
kehitetään sitä toimintaa näillä olemassa
olevilla alueilla?
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on
todettu vahvasti, rattijuopumus ei ole millään
tavalla perusteltua. Meillä yhtenä suurena ongelmana
on se, että me emme ole pystyneet myöskään
vastaamaan riittävästi päihdeongelmaisten
ihmisten hoidosta, elikkä moni päihdeongelmainen
jää ilman hoitoa, tai sitten syystä tai
toisesta sitä ei tunnisteta riittävän
selkeästi.
Perään tätä samaa asiaa,
mistä täällä on aikaisemmin
puhuttu myös vankeinhoidon yhteydessä: vaikuttavuuden
arviointia. Vankeinhoidon yksi tärkeä tavoite
on uusintarikollisuuden vähentäminen, ja käytännössä se
tarkoittaa myös sitä, että meidän
pitäisi pystyä antamaan riittävästi kuntoutusta
vangeille — päihdeongelmaisille, mutta myös
muille vangeille — niin, että kun he vapautuvat,
heillä olisi entistä paremmat mahdollisuudet integroitua
yhteiskuntaan ja saada myös yhteiskunnassa jatkokuntoutusta
tämän vankeinhoidon jälkeen. Nyt tilanne
näyttää ongelmalliselta, ja näin
ei tapahdu. Kysyn ministeriltä, mitä hallitus
aikoo tehdä tälle kokonaisuudelle.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeudenhoidossa tärkeintä on
se, että ratkaisu saadaan mahdollisimman nopeasti, ja valtiovarainvaliokunta
auttaa tätä asioitten nopeuttamista jonkin verran
lisärahalla. Kuitenkin tärkeintä on se,
että meillä on oikeuslaitoksissa mahdollisimman
hyvä tehokkuus. Ja täytyy sanoa, että yksinkertaisissa
tapauksissa — silloin kun on kyse rikostapauksista — asia
pitäisi oikeastaan viedä välittömästi
oikeuteen. Jos poliisi ottaa kiinni, niin viedään
saman tien oikeuteen, käsitellään. Jos
on suhteellisen yksinkertaisesta asiasta kysymys, annetaan rikossakko
tai oikeus antaa päätöksen. Sitten jos
on vakavampi rikos, asiat puidaan perusteellisemmin.
Sen lisäksi meillä pitäisi olla siviiliasioissa niin,
että jos on esimerkiksi enintään 50 euron
riita, niin on yksinkertainen menettely, missä partit tulevat
tuomarin luokse, tuomari ratkaisee ilman asianajajaa ja tällä tämä asia
hoidetaan. Jos joutuu käyttämään
asianajajia, riski on liian suuri, kukaan ei uskalla mennä oikeuteen.
Mutta uuden teknologian hyväksikäyttö on äärimmäisen
tärkeätä — se, että voidaan
kuulla syytettyäkin vaikka vankilasta sähköisen
yhteyden välityksellä tai todistajia muualta puolelta maailmaa
sähköisen yhteyden välityksellä.
Ja tärkeätä on se, että todistelu
tapahtuisi pelkästään alioikeuksissa.
Se voitaisiin videoida siellä ja tallentaa. Sitten, jos
on tapahtunut joku karkea virhe, asia voidaan palauttaa. Mutta enää hovioikeuksissa
ei pitäisi käsitellä todistelukysymyksiä,
ja tällä tavalla voitaisiin nopeuttaa oikeudenkäyntejä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämän jälkeen ministeri Henriksson,
5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Aloitan toteamalla, että mitä tulee
näihin summaarisiin asioihin, siitä on saatu esitys,
joka on nyt lausunnolla, ja tarkoitus on — jos palaute
on positiivista — että ne summaariset asiat laitetaan
tulevaisuudessa ulosottolaitoksen piiriin elikkä ne asiat
siirtyisivät käräjäoikeuksista
ulosottolaitokseen. Tämmöinen systeemihän on
Ruotsissa, ja siellähän se on toiminut aika hyvin.
Mitä tulee tuomioistuinvirastoon, niin se on myös
nyt tarkastelun alla: tarkoitus on, että me saamme selvitysmiesten
raportin helmikuun loppuun mennessä, jos muistan oikein,
ja sekin on asia, johonka pitää ottaa kantaa seuraavissa
hallitusneuvotteluissa. Onko meillä varaa siihen, täyttääkö se
sen funktion, mitä tarvitaan? Muun muassa Ruotsissa ja
muissa Pohjoismaissa on vastaava tuomioistuinvirasto, ja kokemukset
niistä ovat verraten hyviä. Mutta eihän
se itse sinänsä ratkaise näitä oikeudenhoidon
haasteita, mitä meillä nyt Suomessa on.
Tässä on kysytty viranomaisten valitusoikeuksista,
ylipäänsä valitusoikeudesta. Se nyt kuuluu suomalaiseen
oikeudenhoitoon, että meillä on valitusoikeus.
Ja jos asiat olisivat niin hyvin, että virkamiehet eivät
koskaan tekisi virheitä, niin voisi ajatella niin kuin
edustaja Kalmari, mutta olisihan se aika surullista, jos meillä olisi
järjestelmä, joka ei mahdollistaisi sellaista,
että jos toinen virasto on tehnyt virheen, toinen voi siitä valittaa,
ellei löytyisi jokin muu oikaisukeino. Sen takiahan me
olemme nyt ehdottaneet — ja tässä eduskunnassa
on käsittelyssä nyt — oikaisuvaatimusjärjestelmän
uudistamista ja sen leventämistä hallintoasioissa.
Myös maankäyttöpuolella on nyt tarkoitus,
yhdessä ympäristöministeriön
kanssa, miettiä sitä, voidaanko myös
näissä maankäyttö- ja rakennusasioissa
saada aikaiseksi oikaisuvaatimusjärjestelmä, joka
nopeuttaisi järjestelmiä, ja pääsisimme
eroon näistä niin sanotuista turhista valituksista.
Mutta pitää pitää mielessä,
että oikeusvaltiossa pitää aina olla mahdollisuus
valittaa kerran. Se on se pääsääntö.
Arvoisa puhemies! Koskien käräjäoikeusverkostoa
totean edelleen, että totta kai tässä pitää olla
kokonaistilanne hallussa. Totta kai tässä pitää ottaa
huomioon, minkälaisia vaikutuksia tulee olemaan muihin
viranomaisiin, ja sekin on nyt tämän työryhmän
tehtävä. Itse en ole mikään keskittämisen
suuri ihailija. Tiedän sen, että myös
vähän pienemmissäkin yksiköissä pystytään
tekemään asioita tehokkaasti. Ja keskittäminen
ei voi olla mikään tavoite sinänsä,
vaan jos keskitetään, niin siitä pitää tulla
todellista hyötyä ja sillä pitää myös
pystyä tehokkaammin ja paremmin antamaan oikeusturvaa.
Mutta tähän meidän pitää palata,
ja ei ole mitään päätetty ennakkoon,
vaan tämä työryhmä tekee työnsä,
ja sen jälkeen me keskustelemme siitä, mikä on kansanedustajien
ja meidän puolueittemme näkemys siitä,
minkälainen verkosto pitää olla tulevaisuudessa.
Tähän liittyy vahvasti tämä sähköistämisen
ottaminen enemmän käyttöön,
ja sekin maksaa. Kun Ruotsissa mentiin siihen, että hovioikeudessa
käytetään videotallenteita, jotka on
otettu käräjäoikeuksissa, niin se maksoi
noin 30 miljoonaa euroa. Kun ja jos me haluamme mennä siihen
järjestelmään — minä haluaisin — niin
meidän pitää myös varautua siihen,
että tulee tämmöinen kertakustannus,
joka sitten pidemmällä tähtäimellä antaa
näitä tehokkuushyötyjä ja joka osaltaan
myös myötävaikuttaisi siihen, että me saisimme
painopisteen alioikeuden käsittelyyn. Ja juuri niin kuin
tässä on moni edustaja todennut, siihen pitäisi
panostaa ja se näyttö pitäisi siellä esittää,
ja sitä voitaisiin sitten hovioikeudessa tarkastella videotallenteitten
avulla.
Arvoisa puhemies! Koskien rattijuopumuksia edelleen: Kukaan
ei kyllä vähättele rattijuopumuksia,
vaan jokainen tapaus on yksi tapaus liikaa. Mutta meidän
pitää miettiä, mitkä ovat ne keinot.
Ja tässä tarvitaan monenlaisia keinoja. On hirvittävää,
jos joutuu rattijuopon uhriksi tai näkee, että joku
joutuu kärsimään siitä, että toinen on
ajanut juovuksissa. Totta kai siitä pitää rangaista.
Meillä on rikoslaissa mahdollisuudet myös aika
vakaviinkin seuraamuksiin. Joka päivä meidän
vankiloissamme istuu noin 250—400 henkilöä,
jotka ovat tuomittuja rattijuopumustapauksista. Ei se ole niin,
että ne kaikki päästetään
sakoilla, näinhän se ei ole eikä voikaan
olla. Sen takia meillä on riippumaton tuomioistuinlaitos,
joka tuomitsee ja käyttää niitä asteikkoja, joista
olemme täällä eduskunnassa päättäneet.
Se on sitten eri asia, jos ollaan sitä mieltä,
että tuomioistuimet eivät riittävästi
käytä sitä koko asteikkoa. Meidän
on hyvin vaikea puuttua siihen. Mutta alkolukko, päihdekuntoutus
ja se, että puhutaan, valistetaan nuoria siitä,
että alkoholi ja ajaminen eivät ollenkaan sovi
yhteen — se on tärkeätä.
Arvoisa puhemies! Tässä kysyttiin edelleen vankilaverkostosta,
ja todettakoon vielä se, että tällä hetkellä meillä on
26 itsenäistä vankilaa ja kaksi vapauttamisyksikköä.
Me tulemme tarvitsemaan hyvin kattavan vankilaverkoston myös tulevaisuudessa.
Ja myös tässä meidän on katsottava,
mikä on se optimaalinen ratkaisu. Olen sanonut, että Risen
ehdotus on tässä meille hyvä pohja. Eihän
Rikosseuraamuslaitos tekisi tämmöisiä esityksiä,
elleivät he olisi huolissaan myös siitä,
miten pärjäävät tulevaisuudessa
rahoituksen osalta. Sen takia meidän pitää tehdä jotain,
me emme voi vain jatkaa niin kuin tänä päivänä — ellei
sitten tule paljon lisää rahaa jostain. Kaikki,
jotka olemme tässä salissa, tiedämme, että sitä rahaa
nyt ei ole. Ja sen takia siinä, missä on tehostamisen
varaa, pitää tehostaa. Totta kai kokonaisarvioinnissa
otetaan huomioon se, minkälaisia liitännäiskustannuksia
on ja niin edelleen.
Edustaja Wallin sanoi tässä aikaisemmin, että myös
Senaatti-kiinteistöllä on roolinsa, ja on hyvä asia,
että nyt valtiovarainministeriössä mietitään,
mikä tulee olemaan Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimus
tulevaisuudessa, koska oikeudenhoidon puolella tilanne on se, että meidän
resursseistamme menee noin 73 prosenttia henkilöstökuluihin
ja noin 20 prosenttia toimitilakuluihin ja vuokriin. Sillä,
mitä Senaatti-kiinteistöjen puolella tapahtuu,
on suoranainen vaikutus myös oikeudenhoidon ja vankilaverkoston
osalta.
Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä,
että jatkamme tätä rakentavaa keskustelua
oikeudenhoidon tulevaisuudesta, siitä, miten me voimme
tehostaa järjestelmiä niin, että ihmisten luottamus
meidän oikeudenhoitoomme ja meidän oikeuslaitokseemme
pysyy. Se on yksi demokratian peruspilareista, ja on meidän
kaikkien velvollisuus huolehtia siitä. Meidän
pitää myös joskus olla rohkeita, tehdä uusia
asioita, mutta kuitenkin pitämällä aina
mielessä sen, että oikeusvaltiossa ja demokratiassa
pitää aina olla myös valitusoikeus. Kaikkea
ei voida vain säästää pois, ja
juustohöylä on sen takia oikeudenhoidolle erittäin
huono väline. Sen takia meidän pitää tästä pitää huolta.
Vielä edustaja Rundgrenille: Oikeusministeriössä on
tehty valtavasti työtä tämän
saamelaiskäräjälain ja ILOn ratifioinnin
kanssa ja sitä työtä on tehty hallituksen
piirissä viimeisten kahden vuoden aikana, ja paljon. Ja
tässä on kyllä kuultu eri tahoja myöskin
runsaasti. Ei tällä hetkellä ole minkäänlaista
ajatusta siitä, että vedettäisiin nämä esitykset
täältä pois.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeri Henriksson kertoi, että ongelmana
tavallisten rattijuopumusjuttujen siirtämisessä rangaistusmääräysmenettelyn
piiriin on se, että samassa yhteydessä tulee määrättäväksi
ajokielto ja perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan ajokiellon
määrääminen vaatii aina tuomioistuimen
ratkaisun. Keskustelin tästä asiasta perustuslakivaliokunnan
entisen puheenjohtajan Kimmo Sasin kanssa äsken, ja olimme
molemmat sitä mieltä, että tämä ei
voi olla kovin suuri oikeusturvaongelma, koska rangaistusmääräysmenettelystähän
pääsee asianomainen, siis syytetty, aina tuomioistuimeen,
jos on tyytymätön siihen rangaistusmääräysmenettelyssä annettuun
rangaistukseen.
Näin ollen esitän, että ennen kuin
päädytte tähän kaavailemaanne
uudistukseen, jossa syyttäjä vedetään
välistä pois mutta jossa tuomioistuin kuitenkin
aina joutuisi tämän asian käsittelemään,
vielä keskustelisitte perustuslakivaliokunnan kanssa siitä,
onko jossakin sopivassa yhteydessä mahdollista arvioida
tätä mainitsemaanne perustuslakivaliokunnan aikaisempaa
tulkintaa uudelleen.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan esittämät
lisäykset oikeusministeriön pääluokkaan
olivat aivan välttämättömiä,
mutta ne ovat myös kannanotto siihen, miten jatkossa tulee edetä.
Olen erittäin tyytyväinen siihen, että onnistuimme
lisäämään 1,5 miljoonaa euroa
kaikkein ruuhkautuneimpiin tuomioistuimiin. Esimerkiksi Helsingin
käräjäoikeuden tilanne on lähes
kestämätön. Olen erittäin huolissani
henkilöstön jaksamisesta ja siitä, että meillä on
edelleen määräaikaisia tuomarin virkoja,
jotka ovat sitten erittäin iso haaste. Haluankin tässä kysyä vielä:
onko mahdollista, että tuomioistuimen sisällä voitaisiin
työn vaativuuden ja työn määrän mukaan
jakaa resursseja sillä tavalla, että tänne kaikkein
ruuhkautuneimpiin tuomioistuimiin siirrettäisiin lisää voimavaroja?
Toinen tärkeä kannanotto oli rikoksen uhrien asema.
Lisäsimme Rikosuhripäivystykselle määrärahoja,
ja pidän erittäin tärkeänä,
että talouden tiukassa tilanteessa uhrin asema ja uhrin
palvelut voidaan turvata ja on riittävät voimavarat
myöskin rikosuhridirektiivin toimeenpanolle.
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En ollenkaan epäile sitä, etteikö oikeusministeriössä ole
tehty kohtuullisen paljonkin työtä tämän
saamelaiskäräjälain ja ILO-sopimuksen
ratifioinnin eteenpäinviemiseksi, mutta kyllä tässä nyt
on kuitenkin todettava tosiasiana se, että näissä asiantuntijakuulemisissa,
jotka siis maa- ja metsätalousvaliokunnan ja työ-
ja tasa-arvovaliokunnan osalta ovat avoimia — perustuslakivaliokunnassahan
on vielä käsittely meneillään — on
kiistatta todettu se, että lähtökohta
koko tälle käsittelylle on virheellinen siinä mielessä,
että tuolla saamelaisalueella on saamelaisryhmiä,
jotka eivät ole saaneet osallistua tähän
työryhmätyöhön ja jotka eivät
ole saaneet tuoda esille niitä näkemyksiä,
jotka heille ovat tärkeitä. Tämä perustyö oikeusministeriöllä on tekemättä,
siinä mennään nyt liian suoraviivaisesti
eteenpäin, ja tästä syystä tämä oikeusministeriön
toiminta ei herätä kaikissa luottamusta tämän
lain, saamelaiskäräjälain, (Puhemies:
Aika!) ILO-sopimuksen ratifioinnin osalta.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on paljon keskusteltu
rattijuoppoudesta ja siitä, mikä on oikea rangaistus.
Olisin tiedustellut ministeri Henrikssonilta, onko missään
yhteyksissä pohdittu sitä, että rattijuoppo
voisi menettää auton eli rikoksentekovälineen
valtiolle. Se voisi olla riittävän tehokas sanktio
rajoittamaan rattijuoppojen uusintakäyttäytymistä.
Sitten olisin kysynyt näistä ulkomaalaisista vangeista.
Suuri osa on Venäjältä, Virosta, Liettuasta,
Romaniasta, Somaliasta ja entisen Jugo-slavian maista. Jos ne neuvottelut
ovat niin hankalia palauttamisen suhteen, että vankeja
ei saada palautettua heidän kotimaihinsa kärsimään rangaistusta,
niin olisiko mitenkään mahdollista, että yritettäisiin
vaikka ostopalvelusopimuksella Virosta tai Venäjältä hankkia
näitä palveluja heidän kansalaisilleen,
ettei heidän tarvitse Suomen kalliissa vankilalaitoksessa
näitä päiviä istua vaan saisivat
sitten istua kotimaassa, ja Suomen valtio (Puhemies: Aika!) hieman
tukisi tätä?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Henriksson, 2 minuuttia paikalta, ja sen jälkeen
puhujalistaan.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Nämä uhripalvelut, ihan
niin kuin edustaja Sarkomaa nosti esille ja muutkin ovat tässä salissa
nostaneet esille, ovat erittäin tärkeitä,
ja juuri senkin takia olen hyvin iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta
ja jaosto on lisännyt tähän myös
määrärahoja. Verkostohan tänä päivänä on
pitkälti Rikosuhripäivystyksen varassa, ja Rikosuhripäivystys
tekee varsin hyvää työtä ja
aika kattavastikin ympäri Suomea. Mutta tässähän
meidän pitää yrittää olla
auttamassa. Rikosuhripäivystyshän toimii hyvinkin paljon
myös vapaaehtoisten ihmisten kanssa, ja ilman heitä olisi
suurempia ongelmia. Nyt kun me saamme tämän rikosuhrimaksun
myös käyttöön, niin sekin edesauttaa
rikosuhripalvelujen rahoittamista tulevaisuudessa, ja on myös
tarkoitus, että sillä voidaan tulevaisuudessa
ylläpitää puhelinlinja, joka olisi auki
24 tuntia vuorokaudessa ja niin edelleen, että jokaisella
rikosuhrilla olisi tie ja hän tietäisi, mihin
hän ottaa yhteyttä ja mihin voi soittaa. Senkin
takia tämä lisäys, joka tuli nyt jaostolta,
on erittäin tervetullut.
Mitä tulee tähän tuomioistuinten
työtaakkaan, niin totta kai se on niin, että nyt
ruuhkautuneille tuomioistuimille, kun tämä lisäys
on osoitettu niille, sinne se tulee myös käytännössä.
Kyllä oikeusministeriö yrittää oikeudenmukaisesti
nyt jakaa näitä resursseja ja tekee tuomioistuinten kanssa
tulossopimuksia ja katsoo, missä sitä tarvetta
on eniten, ja totta kai se on näin tehtävä.
Me tiedämme, missä ne ruuhkat ovat suurimmat,
ja Helsingin käräjäoikeus ja Espoon ja
Vantaan käräjäoikeudet kuuluvat näihin.
Arvoisa puhemies! Vielä tästä rattijuopumuksesta
sen verran, että jo nykylainsäädännön
mukaan on mahdollista takavarikoida auto. Se on jo meidän
lainsäädännössämme.
Se on vain tuomioistuimista kiinni, käyttävätkö he
sen mahdollisuuden vaiko ei.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää rakentavasta
keskustelusta. Ja edustaja Anttila, mitä tulee maanviljelijöitten
oikeussuojaan, niin totta kai maanviljelijöillä pitää olla
sama oikeussuoja kuin kaikilla muilla, ja sen takia on äärettömän tärkeätä,
että meillä on myös kattava oikeusaputoimistoverkosto,
ja sekin on maanviljelijöitä varten, ei se ole
vain muita varten vaan se on kaikkia suomalaisia varten.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämän jälkeen puhujalistaan.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk:
Arvoisa puhemies! Kansalaisten näkökulmasta
on erittäin tärkeää, että he
saavat asiansa käsitellyksi nopeasti, kohtuullisin kustannuksin
ja vielä kohtuullisen matkan päässä.
Kansalaisten oikeusturvaa nakertavat tuomioistuinten jutturuuhkat,
siis pitkiksi venyvät oikeudenkäynnit. Tälle
ongelmalle pitäisi kyetä tekemään
jotakin. Nyt on yhdistetty tuomioistuinlaitoksia, keskitetty koko
ajan, mutta nyt pitäisi mennä vähän
syvemmälle ja katsoa itse toimintaa, onko siellä jotakin
kehitettävää, jolla voitaisiin tätä jutturuuhkaa
ja käsittelyaikoja lyhentää. Se olisi äärettömän
tärkeä asia.
Lainvalmistelun taso on asia, josta ei koskaan keskustella liikaa.
Tosiasiahan on se, että meillä lait ovat voimassa
keskimäärin alle kaksi vuotta, kunnes niihin tulee
jo muutostarve. Oikeusministeriöllä on keskeinen
rooli paremman sääntelyn työssä,
koska selkeä ja hyvin valmisteltu lainsäädäntö on
tärkeä perusta koko toimivalle yhteiskunnalle.
Turhan byrokratian ja tarpeettoman yksityiskohtaisen ylisääntelyn
välttämiseen tulee siis panostaa jatkossa tehokkaammin.
Lainvalmistelun taso näkyy myöskin tässä talossa
perustuslakivaliokunnan työruuhkina. Perustuslakivaliokunnasta
on pitkälti tullutkin laintarkastuskunta juuri siitä syystä,
että lainsäädännön
taso ei ole edes tyydyttävä.
Keskusta käynnisti puolueista ensimmäisenä byrokratian
purkutalkoot normien vähentämiseen eduskuntaryhmän
kesäkokouksessa elokuussa Hyvinkäällä.
Julkaisimme silloin 101 turhan säädöksen
purkulistan ja olemme sen jälkeen tehneet lakialoitteita
asiasta. Esimerkiksi henkilökortin voimassaoloaikaa voitaisiin
pidentää 5 vuodesta 10 vuoteen. Pankkien pitäisi
jatkossa antaa asiakkaille verkkopankkitunnukset, jotta asiakas
voi maksaa laskuja ja käyttää sähköisiä palveluitaan,
eikä maksuhäiriömerkintä olisi
riittävä peruste verkkopankkitunnusten epäämiselle.
Viranomaisten on jatkossa perusteltava päätöksensä selkeästi,
siinä olisi parantamisen varaa. Suomessa valtion eri viranomaiset
valittavat toistensa päätöksistä.
Olen ministeri Henrikssonin kanssa siitä eri mieltä,
että jos viranhaltijat, viranomaiset, tekevät
virheitä, ne pitää oikaista oikaisumenettelyssä.
Mutta siinä, että valtion eri viranomaiset sen
jälkeen, kun asia on yhdessä valmisteltu, vielä valittavat
toisen tekemistä päätöksistä,
en näe mitään järkeä.
Valtion tahtotila pitää pystyä muodostamaan
asian valmistelun yhteydessä, jotta eri viranomaisten ei
ole tarvetta valittaa toistensa tekemisistä ja päätöksistä.
Tältä osin siis valitusoikeutta voitaisiin rajata
ja oikaisumenettelyllä korjata ne virheet, jos valmistelun
aikana on tullut virheitä.
Edustaja Wallin täällä otti esille
Senaatin päätökset vuokramenoista, ja
niihin ministeri Henriksson jo reagoikin, mutta minun tietoni mukaan,
joka on tarkastusvaliokunnalle tullut, Senaatti-kiinteistöt
on tekemässä päätöstä,
jolla vankilat, tutkimuslaitokset ja vastaavat pääsisivät
jatkossa todellisten kustannusten mukaiseen vuokraan ilman sitä pääoman
tuottovaatimusta, 7—11:tä prosenttia, joka tällä hetkellä Senaatin vuokrissa
on sisällä.
Viimeisenä sitten muutama sana näistä valtionhallinnon
yhteispalvelupisteistä. Siihen ministeri nimittäin
ei vastannut. Tämä hankehan on ollut vireillä useita
vuosia ja useamman hallituksenkin toimesta. Sillä tarkoituksena
on turvata paikallispalvelut jokaiselle kansalaiselle koko maassa
kuntien ja valtionhallinnon yhteisenä työnä tai
sitten etäpalveluna. Toivonkin, että tämä asia
etenisi siitä syystä, että nyt on saatu
se aikaiseksi, että palvelut ovat kaikonneet, mutta nyt
pitäisi yhteispalvelupisteillä tuoda takaisin sellaiset
palvelut, jotka ovat kansalaisille välttämättömiä.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.