Täysistunnon pöytäkirja 131/2014 vp

PTK 131/2014 vp

131. TIISTAINA 16. JOULUKUUTA 2014 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

Puolustusministeriön hallinnonala 27

 

Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään ensi vuodelle yhteensä noin 2 miljardin 659 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 91 miljoonaa euroa vähemmän kuin tämän vuoden määräraha. Nämä menosäästöt perustuvat aikaisempiin päätöksiin ja kohdistuvat toimintamenoihin, materiaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin.

Ensi vuoden painopisteenä on puolustusvoimauudistuksen loppuunsaattaminen, puolustuksen pitkän aikavälin haasteisiin vastaaminen ja puolustusyhteistyön syventäminen ja laajentaminen. Puolustusvoimauudistuksessa otetaan käyttöön uusi poikkeusolojen joukkorakenne, joka sisältää operatiiviset, alueelliset ja paikallisjoukot. Suorituskyvyn kehittämisen painopiste on alueellisten joukkojen kaukovaikuttamiskyvyn kehittämisessä.

Valiokunta toteaa, että puolustushallinto on toteuttanut puolustusvoimauudistusta esimerkillisesti ja pysynyt myös aikataulussa. On erittäin hyvä, että vuonna 2015 Puolustusvoimien toiminta pystytään suunnitelmien mukaisesti palauttamaan vuosien 2012—2014 madalletun tason jälkeen sodanajan koulutusvaatimusten edellyttämälle tasolle. Erityisen tärkeää on, että kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrä voidaan nostaa 18 000 henkilöön, kun vastaava määrä oli 6 000 reserviläistä vuonna 2014. Samoin maasto- ja alusvuorokausien sekä lentotuntien määrät nousevat.

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus täydensi esitystään materiaalihankintojen osalta. Muun muassa ilmatorjunnan kunnossapitotarpeita tarkennettiin sekä mahdollistettiin pitkän kantaman operatiivisten ampumatarvikkeiden ja Hawk Mk 51 -koneiden modifiointeja. Valiokunta on kuitenkin huolissaan kaiken kaikkiaan Puolustusvoimien materiaali-investointien tasosta. Kun tavoitteen pitäisi olla, että budjetista käytettäisiin noin kolmannes materiaalihankintoihin, niin tämä tavoite etääntyy entistä kauemmaksi. Tämä materiaalihankintojen pienentäminen merkitsee väistämättä myöskin vaikutuksia kotimaiseen puolustusvälineteollisuuteen, sen liikevaihtoon, osaamisen kehittämiseen ja työllistämiseen. Tämä on sillä tavalla huolestuttava asia, koska kotimaisten hankintojen merkitys meidän oman puolustusvälineteollisuuden kehittämisessä on äärettömän tärkeää.

Valiokunta toteaa aiempien linjausten mukaisesti, että puolustusvoimauudistuksella saavutetun tilan ja käytettävissä olevien resurssien välillä on selkeä epätasapaino. Suuret paineet asetetaankin tähän parlamentaariseen työhön ja sen lopputulemaan, jossa kartoitettiin määrärahatarpeita vuoden 2016 jälkeen. Uskon kuitenkin, että tämä laajan parlamentaarisen tuen saanut työ turvaa Puolustusvoimien resurssitarpeitten toteutumista tulevina vuosina ehkä paremmin kuin monella monella muulla hallinnonalalla.

Herra puhemies! Valiokunta lisäsi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan 150 000 euroa. Tämä toiminta on erittäin kustannustehokasta. Koulutuksiin osallistui viime vuonna 45 000 henkilöä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tätä koulutusta suunnataan ja räätälöidään jatkossa myöskin nuorille ja nuorille aikuisille. Samoin pelastustoimi voisi valiokunnan mielestä käyttää koulutettuja vapaaehtoisia henkilöitä apuna entistä järjestelmällisemmin yhteiskunnan häiriötilanteissa.

Puhemies! Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osalta momentin budjettimenettelyä on muutettu siten, että huomioon otetaan vain ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomen tiedetään osallistuvan budjettivuonna. Tämä poistaa tietyllä tavalla sitä liikkumavaraa, mitä aiemmin tämän momentin osalta on olemassa. Valiokunta korostaakin, että käyttösuunnitelman varalla-kohdan määräraha tulee budjettivuoden aikana pitää sillä tasolla, että määrärahalla pystytään tarvittaessa aloittamaan kiireellinen uusi operaatio. Tällöin uusi operaatioiden rahoitus voidaan lähtökohtaisesti hoitaa normaalissa hallituksen esitysten antamis- ja käsittelyaikataulussa.

Herra puhemies! Tässä näin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Seuraavaksi, ennen debattia kuullaan vielä ministerin puheenvuoro, 5 minuuttia maksimissaan. — Ministeri Haglund, olkaa hyvä.

Puolustusministeri Carl Haglund

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Rantakankaan hyvän alkujuonnon jälkeen ei hirveästi tarvitse lisätä. Mielestäni tuossa tuli aika hyvin ja realistisesti kerrottua, mikä tämä meidän tilanteemme on. Se, mikä on tietenkin merkillepantavaa, on se tosiasia, että ensi vuosi on ensimmäinen vuosi, jolloin puolustusvoimauudistus on saatettu loppuun. Eletään siis uudistuksen jälkeistä aikaa, niin että tässä on paljon myönteisiäkin asioita. Ensimmäinen on tietenkin se, että voidaan palauttaa tämä toiminnan taso pitkälti normaalitasolle. Tämä liittyy maastovuorokausiin, alusvuosikausiin, kertausharjoituksiin ja niin edelleen, ja tämä on varsin myönteinen asia.

Haasteiden puolella on sitten tämä tärkeä asia, mihin edustaja Rantakangas tarttui, eli tämä materiaalipuolen investointimäärärahojen pienuus. Siinä rehellisesti sanottuna jäädään liian kauas siitä kolmasosasta. Tämä ei ole tietenkään eduskunnalle mikään uusi asia. Tämä on laajasti tunnettu, ja tätä on pohdittu tässä meidän yhteisessä parlamentaarisessa ryhmässä, joka on tehnyt varsin hyvää työtä, ja on saavutettu myös harvinaisen laaja yhteisymmärrys täällä salissa siitä, että tähän asiaan pitäisi saada jonkintyyppistä parannusta, ja toivonkin, että tähän päästään. Se olisi yhdistettynä tähän varsin onnistuneeseen puolustusvoimauudistukseen, joka nyt kaikesta huolimatta — ja tiedän, että se ei ole tässäkään salissa kaikkien mielestä ollut kovin suosittu hanke — on ainakin tehty määrätietoisesti ja saatettu loppuun ja hoidettu niin kuin se piti hoitaa. Tiedämme myös, että valtionhallinnossa on monia uudistuksia, jotka eivät ole onnistuneet niin hyvin kuin on ajateltu, joten siinä valossa on hyvä jatkaa tästä, jos vain saadaan tämä materiaalipuoli kuntoon.

Se, että eduskunta on Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle lisännyt taas pienen määrärahan, on erittäin myönteistä näin ministerikin näkökulmasta. Arvostan sitä suuresti ja uskon, että reserviläiset vielä paljon enemmän.

Viimeisenä sitten tämä kriisinhallinta. Tämä huomio tästä varalla-rahasta on ihan oikea. Tosin lähtökohtana nyt on ollut muutenkin se, että uusiin operaatioihin lähdetään tietenkin vain eduskunnan hyväksynnällä, ja valtiovarainministeriön lähtökohta ja näkökulma on ollut se, että silloin myös voidaan samalla enemmistöllä, joka sitä operaatiota tukee, varmistaa, että se lisäbudjetti voidaan saada läpi, ja näin käytännössähän on toimittu.

Itse uskon, että on hyvin todennäköistä, että joudutaan ensi vuonnakin tähän tavalla tai toisella tekemään muutoksia ja lisäyksiä, koska tässä tosiaan niitä marginaaleja ei ole, joten tämän johdosta on todennäköistä, että tähän joudutaan palaamaan vuoden aikana. Tästä on nyt tulossa vakiintunut käytäntö, että näin toimitaan. Meidän hallinnon näkökulmasta tämä varalla-raha olisi parempi järjestely, mutta tästä ehkä pitää ennemminkin puhua valtiovarainministeriön kanssa, jolla sitten on ollut ehkä vähän toisenlainen tulokulma tähän asiaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, ministeri Haglund. — Nyt käynnistämme debatin. Debattiin voi pyytää osallistumisvuoroa nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. Huomautan jo tässä vaiheessa, että debattipuheenvuorojen maksimipituus on 1 minuutti.

No niin, olkaa hyvä, istukaa. Lähdemme liikkeelle, ja edustaja Niinistö aloittaa, olkaa hyvä.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusbudjetti on mitä on, siinä ei ole paljon hurraamista. Sen bkt-taso tipahtaa ensi vuonna 1,29 prosenttiin. Ei sillä tasolla kauaa ylläpidetä uskottavaa puolustusta. Jos jo edellä mainitun edustaja Kanervan parlamentaarisen puolustusselvitysryhmän linjaukset toteutuvat vuosina 2016—2020, saadaan maltillista apua materiaalihankintoihin, mutta yleisesti ottaen puolustusbudjetin taso ei sittenkään ole pidemmän päälle kestävä.

Vaan tähän päivään. Nimittäin viimeaikaiseen Venäjän poikkeukselliseen Itämeren-lentoliikenteeseen liittyen kysyn ministeriltä: Onko ongelmia jo nyt? Ilmavoimilla on ollut runsaasti operatiivisia tehtäviä. Riittävätkö Ilmavoimien rahat? Entä riittävätkö ne ensi vuonna, jos tämänkaltaisia harjoituksia on luvassa lisää?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen samalla tavalla huolissani kuin edustaja Niinistö Ilmavoimien voimavaroista tämän vuoden loppuun saakka ja ensi vuonna.

Se on tietysti totta, että keväällä 2011 tehdyt kehysleikkaukset jatkuvat vielä ensi vuonnakin, ja nyt näitten leikattujen voimavarojen puitteissa oli hyvä, että herra ministeri suostui asettamaan parlamentaarisen selvitystyöryhmän edustaja Kanervan johdolla. Se teki ehdotuksensa, josta saadaan apua tuleville vuosille, mikäli ensi keväänä tällaiseen tasokorotukseen päästään. Sehän oli yksimielinen esitys.

Mutta todellakin on syytä kantaa huolta Ilmavoimien voimavaroista tänä aikana, jolloinka sotakoneiden aktiivisuus Euroopassa, Euroopan rajoilla ja myös Suomen rajojen lähituntumassa on kasvanut paitsi Venäjän toimesta myös muitten toimesta, jolloinka valvontatoiminnan pitää toimia. Kysynkin: herra ministeri, ovatko voimavarat riittävät tälle ja ensi vuodelle?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten sanottu, kansanedustaja Ilkka Kanervan työryhmä, selvitysryhmä teki erittäin perusteellista työtä pitkän aikavälin haasteiden ja resurssien selvittämiseksi ja päätyi lähes yksimielisesti johtopäätökseen, että lisäresurssitarpeita on puolustusbudjetissa. Raportissa tarkasteltiin tarvittavien resurssien lisäksi myös kumppanuuksia ja puolustusyhteistyötä, mutta toimeksiantoon ei kuulunut puolustusliittoon kuulumisen tai kuulumattomuuden tarkastelu.

Kysynkin arvoisalta puolustusministeriltä: olisiko teidän mielestänne tulevalla eduskuntakaudella syytä selvittää yhtä perusteellisesti sotilaallisen liittoutumisen tarve mukaan lukien sen hyödyt, haitat ja kustannusvaikutukset, niin kuin tehtiin nyt Kanervan työryhmässä?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samalla kun maailmalla tilanne muuttuu hankalammaksi, niin suomalaiseen kriisinhallintajoukkojen työhön ei ole riittävästi määrärahoja ensi vuodelle ainakaan, jos uusia tehtäviä tulee. Onko ministerillä ajatusta siitä, minkälaisia voisivat olla ne kriisinhallintatehtävät, joihinka mahdollisesti uutta budjetointia voitaisiin laittaa? Näyttää siltä, että valtiontalous ei ainakaan helpotu seuraavalla kaudella, mikä tietysti tarkoittaa myös sitä, että Puolustusvoimien budjetin osalta myös käydään tiukkoja keskusteluja siitä, minkä verran sinne määrärahoja voidaan lisätä. Kriisinhallintajoukkojen tehtävät ovat tietysti tärkeitä Suomen puolustusvoimille, mutta myös tietysti kansainväliselle yhteistyölle, ja oletettavasti YK:n ja UNIFILin mandaatilla olevia tehtäviä tulee lisää.

Nyt kysymys kuuluu: Kuinka täysipainoisesti Suomen puolustusvoimat voi osallistua kriisinhallintatehtäviin tulevaisuudessa? Mitä ehkä voisivat olla ne, joihinka tuleva hallitus joutuu ottamaan kantaa ja lisäämään määrärahoja?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on kiistatta muuttunut viime aikoina, mutta on hyvä huomata, että Suomeen ei kuitenkaan kohdistu välitöntä sodanuhkaa, ei lyhyellä eikä toivottavasti pitkälläkään aikavälillä.

Toinen fakta on se, että Puolustusvoimissa on toteutettu tällä vaalikaudella rakenneuudistuksia ja säästöjä, ja näiden kahden asian vuoksi mekään vasemmistossa emme varjobudjetissa emmekä vastalauseessamme vaadi lisää säästöjä Puolustusvoimiin.

Emme kuitenkaan ole sitoutuneet Kanervan parlamentaarisen selvitysryhmän linjauksiin, joissa materiaalihankintoihin Puolustusvoimille sitoudutaan suosittamaan ja antamaan lisämäärärahoja. Tämä sen vuoksi, että meillä ei ole mandaattia päättää seuraavan eduskunnan puolesta näistä resurssitarpeista ja lisämäärärahoja on kaikilla valtionhallinnon sektoreilla, ei pelkästään Puolustusvoimissa.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olette, ministeri Haglund, puhunut lämpimästi pohjoismaisen ja Suomi—Ruotsi-yhteistyön lisäämisestä jopa tuonne puolustusliiton suuntaan. Olisin kysynyt, antaako tämä budjetti nyt realistisia mahdollisuuksia ensi vuoden aikana lisätä yhteistyötä, tehdä yhteisiä harjoituksia Suomen ja Ruotsin välillä, ja myöskin yhtynyt tähän kysymykseen, jonka edustaja Jussi Niinistö aloitti, riittääkö tämä budjetti niihin lisääntyneisiin lentotarkkailutehtäviin ja ilmatilavalvontatehtäviin, joita viime aikoina on ollut. Mitä tehdään, jos nämä ilmatilaloukkaukset vielä tästä yleistyvät ja jatkuvat? Miten tähän on varauduttu?

Sitten toinen kysymys liittyen tähän rauhanturvakysymykseen ja kriisinhallintatehtäviin. Suomikin on vähentämässä läsnäoloa Afganistanissa, ja kuitenkin Suomi on minusta hyötynyt siitä, että olemme olleet mukana kansainvälisissä tehtävissä ja täydentäneet sitä kautta osaamistamme. Missä ovat seuraavat suuret haasteet? Minne voisimme ensi vuonna mennä mukaan?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Historian ja nykypäivänkin valossa on selvää, että meidän maamme ja Pohjolan vakautta ei lisätä varustautumalla eikä militarisoimalla EU:n rakenteita. Meidän asemamme on kaikkein turvallisin silloin, kun pidämme huolen liittoutumattomuudestamme.

Vuonna 2012 käyttämättömät tilausvaltuudet olivat ministeriön mukaan 5,3 miljardia euroa, ja nyt ne ovat sitten ensi vuodelle runsaat 2 miljardia euroa. Neljässä vuodessa asehankintoihin on käytetty 3,2 miljardia euroa, siis yli 800 miljoonaa euroa vuodessa, siis lähes kaksinkertaisesti se, mitä julkisuudessa kerrotaan. Tämä ei ole vähän vaan erittäin paljon. Tässä mielessä haluan vielä tarkentaa ministeriltä (Puhemies koputtaa) juuri tämän voimassa olevien tilausvaltuuksien määrän tällä hetkellä.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Niinistö sanoi, puolustusbudjetti on sitä, mitä se on. Mutta silloin, kun siinä on jotain hyvää, sitä pitää kehua, elikkä tässä pitää kehua nyt näitten kertausharjoitusmäärien nostamista asiaankuuluvalle tasolle tai ainakin lähelle asiaankuuluvaa tasoa ottaen huomioon, että puolustus- ja sodankäyntitaktiikat ovat muuttuneet.

Mutta ottaisin vähän esille pari harvemmin puheena olevaa asiaa. Puolustustarviketeollisuuden yhteistyötä eri toimijoitten kanssa on peräänkuulutettu monena kertana. Tässä vain aika nopeasti esiin tulevat sitten nämä vientilupa-asiat, ja tähän pitäisi saada myöskin jonkinnäköistä ryhtiä. Minun mielestäni näiden asioiden pitäisi olla puolustusministeriön päätettävissä, toki yhteistyössä muitten ministeriöitten kanssa, mutta päätökset tulisi tehdä puolustusministeriössä.

Toinen: Aluelennonjohdon toiminnan varmistaminen myöskin näissä hankalissa ja vaarallisissa ajoissa pitää myöskin varmistaa. Pois kaupallisesta toiminnasta sekä liikenne- että puolustusministeriön alaisuuteen virastoksi tämä aluelennonjohto pitää ehdottomasti saada.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimauudistus on varmaan ollut tarpeellinen ja pääosin onnistunut varsin hyvin varsinkin henkilöstön näkökulmasta. Tietysti me edelleenkin olemme vähän erimielisiä siitä, miten tämä alueellinen näkökulma tuli huomioitua, mutta siihen on turha palata, siitä on ratkaisut tehty.

Minun mielestäni täällä on nostettu aivan oikeutetusti esille tämä Ilmavoimien tilanne ja huoli. Mutta kyllä minä olen huolissani myös alueellisten ja paikallisjoukkojen varustamisesta, ja nyt, kun tämä budjetti laskee tässäkin esityksessä, on kysyttävä ministeriltä ihan suoraan, onko ministeri huolissaan paikallisjoukkojen ja alueellisten joukkojen varustamisen osalta, koska me olemme aikataulullisesti aika paljon jäljessä.

Sitten erittäin tärkeä asia on tämä maanpuolustuskoulutuksen tilanne. Puolustusvoimathan tukeutuu entistä enempi MPKK:n koulutukseen, ja nyt tätä määrärahaahan leikataan 100 000 euroa. Tosiasiassa oli hämmästyttävää, että hallituspuolueet eivät halunneet sitä 250 000:ta sinne, mikä oli tämä hallituksen budjettikirjan leikkaus. Varmaan 100 000:kin on iso raha, jos sitä ajatellaan, mutta siitä olisi ollut äärettömän iso hyöty Puolustusvoimille.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerille on syytä antaa kiitosta siitä, että puolustusvoimauudistus on viety hyvin läpi. Kertausharjoitusten määrä ensi vuonna kolminkertaistetaan, siitä suuri kiitos.

Haluan myös kiittää siitä, että te, arvoisa puolustusministeri, olette tehnyt todella hyvää työtä kriisinhallintaveteraaniohjelman parissa ja siinä on nyt saavutettu hyviä askelia. Toivoisin kuitenkin, että voisitte vielä teettää tällaisen ihan oman opuksen kriisinhallintaveteraaniohjelmasta, että se ei ainoastaan olisi näiden oppaiden yksi osa eri operaatioissa.

Ilmavoimien valvonnasta on puhuttu paljon. Venäläiset pimeät koneet aiheuttavat uhkatilanteita siviililiikenteelle. Armeijoiden tutkat havaitsevat nämä pimeät koneet, mutta armeijoiden tehtävä ei ole kuitenkaan ensisijaisesti vastata siviililiikenteelle. Ehdottaisin teille, arvoisa ministeri, että Suomi voisi tässä olla aktiivinen Itämeren valtioiden kanssa, että Puolustusvoimille, armeijoille annettaisiin nyt tällainen erityistehtävä tämän poikkeuksellisen tilanteen takia valvoa myös armeijoiden toimesta lentoliikennettä Itämerellä ja ensisijaisesti aina informoida myös siviililiikennettä niistä venäläiskoneista tai muidenkin maiden (Puhemies koputtaa) koneista, jotka pimeinä lentävät.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voisin jatkaa tuohon edelliseen, että jotta opimme väistelemään näitä pimeitä koneita, niin on tietysti hyvin tärkeää, että siviili- ja sotilaslentokoulutus on hyvin laadukasta. Paremmasta koordinoinnista onkin tehty selvitys ja myös jatkoselvitys ja siellä on todettu, että alkeislentokoulutus voitaisiin antaa yhteisesti yhteisellä lentokalustolla.

Malmin lentokentän toiminta on lakkaamassa, ja Patria Pilot Training hakee nyt uutta koulutuspaikkaa. Olen tästä jo kirjallisesti ministeriltä kysynytkin, mutta kysyn vielä tässä: olisiko nyt Jämsän Hallin kenttä tukipalveluineen kuitenkin tilavampi vaihtoehto tälle koulutukselle kuin ahdas Pirkkala? Patria on Jämsässä jo vahvasti mukana muutenkin.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla oli kunnia osallistua vihreiden edustajana tähän Ilkka Kanervan työryhmään, joka selvitti puolustuksen resursseja. Työ todellakin tapahtui hyvin mielenkiintoiseen aikaan, koska tänä vuonna ehkä voimakkaammin kuin vuosikymmeniin olemme tilanteessa, jossa meidän täytyy vakavammissa olosuhteissa pohtia myös oman itsenäisen puolustuksemme resursseja. On mielestäni myös hyvä jäsentää, että riippumatta siitä, mitä itse kukin ajattelee tarpeesta liittoutua tai olla liittoutumatta, joka tapauksessa meidän täytyy nimenomaan oman puolustuksemme resursseista pitää huolta.

Jätin työhön täydentävän lausuman, jossa halusin tuoda esiin sen, että tässä tilanteessa täytyy olla myös väljyyttä arvioida näitä määrärahoja suhteessa muihin määrärahatarpeisiin ja toivottavasti myös on mahdollisuuksia jatkaa Puolustusvoimien rakenteellista uudistamista siinä kohtaa, kun materiaalihankintoja vahvistetaan.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka olen yli 50 vuotta toiminut eri asteisissa väestönsuojelutehtävissä, rohkenen ottaa kuitenkin yleisellä tasolla kantaa tähän asiaan.

Mielestäni itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on meille kaikille tärkeä. Puolustusvoimat on ollut tällä vaalikaudella hyvin vaikeassa ta-loudellisessa tilanteessa samaan aikaan ajoittu-vien puolustusvoimauudistuksen ja mittavien budjettileikkausten takia. Pelkonamme on, että ilman lisäpanostuksia puolustuksemme uskottavuus rapautuu. — Tämä on siis myöskin perussuomalaisten eduskuntaryhmän toteamaa.

Itsenäinen valtio tarvitsee oman armeijan, joka kykenee tositilanteessa torjumaan maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tilanne on aivan sama niin sotilaallisesti liittoutuneen kuin liittoutumattoman maan kohdalla. Koska Suomen taloudellinen tilanne on hankala, on selvää, että puolustuksen hallinnonalan on osallistuttava säästötalkoisiin, ja tämähän on tapahtunut jo kriisinhallinnan osalta. Sen sijaan puolustusvoimien määrärahoja tulisi jatkossa lisätä vähentämisen sijaan.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen leikkaukset maanpuolustuksen hallinnonalalta jatkuvat: ensi vuodelle noin karkeasti 91 miljoonaa vähemmän kuin mitä tänä vuonna on ollut. Kokonaisuudessaan nämä leikkaukset tällä vaalikaudella sekä puolustusvoimauudistus ovat kyllä olleet melko raju muutos.

Tästä tuesta maanpuolustusjärjestöille hallituksen esityksessä leikattiin se 200 000 euroa, mutta kiitos valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan, sitä ollaan nyt 150 000 euroa kuitenkin lisäämässä, mutta täytyy sanoa, että jälleen se 50 000 euroa sieltä niistettiin pois.

Täytyy kysyä, miksi tämän pitää mennä aina näin vaikean kautta. Miksi hallitus ei voi suoraan esittää, kun tiedostetaan, mikä on maanpuolustusjärjestöjen merkitys, mikä on vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitys tällä hetkellä Suomen puolustukselle? Kysyisinkin teiltä, arvoisa ministeri, mikä on puolustusministerin näkemys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tulevaisuudesta Suomessa.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimauudistuksesta on valiokunnalle tullut lähes pelkästään positiivista palautetta, ja nyt on toiminnan tason palautuksen aika, kuten ministerikin sanoi. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä suoritettu vähennys kertausharjoitusvuorokausista ja maasto- ja alusvuorokausista aiheutti epäilyn, että puolustuskykymme olisi ainakin väliaikaisesti laskenut, ja tämän vuoksi kysyisin arvoisalta ministeriltä, mikä on teidän arvionne tästä asiasta.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt puolustusvoimauudistuksen jälkeen päästään sille tasolle, johonka tätä Puolustusvoimien tasoa alun perin pyrittiin saamaan, ja on positiivista, että niin kertausharjoitusten kuin maastovuorokausien osalta päästään sille tavoitetasolle.

Budjettikirjasta löytyy Hornetin osalta elinkaaripäivityksiä, ja olisin kysynyt ministeriltä: kun sata vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan aikaan ranskalainen kenraali Foch kutsui lentokoneita mielenkiintoisiksi leluiksi tai laitteiksi ja näyttää siltä, että Puolustusvoimien keskeisimmäksi välineeksi viime vuosien ja vuosikymmenten aikana on tullut nimenomaan Ilmavoimat, olisiko Horneteja korvaavan suorituskyvyn suunnittelutyön aloittamista syytä hieman aikaistaa? Ja kysyn samaa, mitä tässä edustajakollegat aiemmin: riittävätkö Ilmavoimien nykyiset resurssit ja tulevat resurssit vastaamaan tähän niin sanottuun harjoituslentotoimintaan, jota Suomenlahdella suoritamme?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itä-Lapissa on maakuntakaavakierros parhaillaan meneillään, ja siinä yksi kiistanalaisimpia kysymyksiä on Rovajärven ampuma-alueen kohtalo, paineet sen käytön lisäämiseen ja mahdollisiin laajennuksiin. Minua kyllä huolettavat paikallisten ihmisten oikeudet, mikä heidän kohtalonsa on, samaten kuin sen alueen eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Muistan jo edelliseltä kaavoituskierrokselta, kun seurasin sitä Lapin liiton hallituksen jäsenenä, niin jo silloin, kun yritin penätä, että mitä varten Puolustusvoimat pitää itsellään niin suuret varaumat, sanottiin, että suurempia aseita varten, ja kun minä kysyin, että mitä ne sitten mahtavat olla, niin se keskustelu loppui siihen paikkaan.

Suora kysymys ministerille: onko mahdollista, että Rovajärvellä nämä varaukset liittyvät siihen, että siellä käytetään muun muassa liitopommeja ja uusia ohjuksia?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tässä vaiheessa annetaan ministerille mahdollisuus vastata, 5 minuuttia tuosta puhujakorokkeelta. — Olkaa hyvä, ministeri Haglund.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Ensiksi tähän Ilmavoimien resurssitilanteeseen, mihin moni edustaja on ymmärrettävistä syistä puuttunut. Saamieni tietojen mukaan tämä vuosi, vuosi 14, pärjätään. Se johtuu pitkälti siitä, että tätä vuotta on jäljellä pari viikkoa ja se budjetti ei ollut niin tiukka, että se olisi tähän kaatunut, että nyt on ollut enemmän toimintaa. Sitten on muistettava, että me olemme silti ne lentotunnit budjetoineet, ja nyt käytännössä, jos vähän pelkistää, voisi sanoa niin, että olemme harjoittelun sijasta keskittyneet operatiiviseen toimintaan, mutta molemmissa sitä polttoainetta kuluu ja niitä lentotunteja kertyy ja niin edelleen, joten tämä ei loppujen lopuksi niin paljon kalliimpaa ole kuin minkä varaan olemme laskeneet.

Ensi vuodesta on vaikea sanoa tietenkin. Jos tämä tämmöisenä jatkuisi joka viikko, koko ensi vuosi, niin tilanne näyttää toki erilaiselta, mutta nyt pitää toivoa, että näin ei ole. Jos näin olisi, niin varmasti löytyy sitten poliittista tahtotilaa ratkaista se asia, mutta tämä vuosi nyt ainakin pärjätään ja katsotaan sitten se tilanne, ja uskon, että se tavalla tai toisella ratkeaa. Ainakin se on varmaa, että ei budjettisyistä lähdetä karsimaan tai ei voida missään tilanteessa jättää ilmavalvontaa hoitamatta tai jotenkin tunnistuslentoja hoitamatta tai muuta, että se pitää aina hoitaa täysmääräisesti, ja näin on myös toimittu.

Mitä tulee tähän puolustusliittokeskusteluun, niin olen todennut sen julkisesti — tämä on ihan minun henkilökohtainen kantani, tämä ei ole hallituksen kanta — että olisi ihan loogista, että voidaan myös selvittää eri puolustusliittoratkaisuja — alleviivaan: selvittää — mutta se on sitten niiden asia, jotka neuvottelevat hallitusohjelmasta, halutaanko selvittää vai riittävätkö mahdolliset katsaukset ja muut, ja se on vähän makuasia. Mutta minulla ei ole mitään sitä vastaan, että selvitetään, että sen pohjalta voidaan sitten keskustella. Nyt viittaan etenkin tähän Ruotsi-asiaan, mutta varmasti on niitä muitakin liittoja, jotka halutaan selvittää, ja se on sitten yhteinen asia, miten tehdään.

Nämä kriisinhallintatehtävät: Tietenkään ei tässä vaiheessa varmasti voi sanoa, mihin mahdollisiin operaatioihin päädytään. Ainoa nyt, mikä on tiedossa, mitä selvitetään, mikä varmasti edustajillakin on tiedossa, on tämä mahdollinen koulutustuki Isiksen vastaiselle toiminnalle kurdialueilla, missä pyritään tukemaan niitä, jotka taistelevat tätä Isisiä vastaan, ja se on aktiivisessa selvityksessä. Jos siinä päädytään siihen, että mennään siihen koulutusoperaatioon mukaan, niin se tulee edellyttämään resursseja, joiden määrärahoihin ei ole varauduttu budjetissa.

Mitä tulee kertausharjoituksiin, joista puhuttiin, niin ne tosiaan lisääntyvät ensi vuonna, niin kuin on suunniteltu, ja se on erittäin hyvä asia. Sen lisäksi tulevat sitten nämä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämät ynnä muut toiminnot. Edustaja Savola on ihan oikeassa siinä, että tapa, millä tätä rahaa jumpataan edestakaisin, eduskunnan vuosittaiset lisäykset ynnä muut, ei ole välttämättä ihan paras tapa budjetoida, mutta tässä ei välttämättä toisaalta hallitusta kannata syyttää, koska myös edellinen, sitä edellinen hallitus ja sitä edellinen ovat tehneet ihan samaa, että niistä, joihin eduskunta vuosittain lisää, on valtiovarainministeriöllä tapana ottaa pois se raha ja sitten taas eduskunta lisää. Niin oli myös muun muassa viime kaudella, tämä ei ole mikään uusi keksintö. Puolustusministeriöhän esitti tähän sitä tämän vuoden tasoa ensi vuoden budjettiin, mutta se ei sitten VM:lle ja muille käynyt, ja näin ollen päädyttiin tähän, ja hyvä, että eduskunta nyt siihen jonkun verran lisäsi, ja se on ainakin minun näkökulmastani hyvä päätös.

Edustaja Yrttiaho kysyi näistä tilausvaltuuksista, vanhat ja uudet mukaan lukien. Ensi vuoden luku kertoo, että olisi 416,81 se kokonaismäärä, joten ne luvut, mitä äsken luettelitte, eivät ainakaan vastaa niitä lukuja, mitä minulla on, mutta voidaan sitten ehkä debatin ulkopuolella yrittää täsmentää, mistä nämä Yrttiahon luvut ovat tulleet, ja voidaan varmasti niissä olla avuksi, jos edustaja Yrttiahoa nämä kiinnostavat. (Seppo Kääriäinen: Aikamoinen, iso ero!) — Niissä oli aika huima ero, joo. (Jyrki Yrttiahon välihuuto) — No okei, mutta voidaan tosiaan niitä katsoa. Minä katson noita ensi vuoden lukuja, ja ollaan tietenkin avuksi niin, että kaikilla on samat luvut. Olisi hienoa, jos meidän luvut olisivat siinä 800 miljoonassa, mutta niin ei kyllä ole. Ensi vuonna mennään luvulla, joka alkaa nelosella, ja sen takia on ollut tämä Kanervan selvitysryhmä, koska se on just se nelosella alkava, kun sen pitäisi olla paljon korkeampi minun mielestäni ja varmaan monen muunkin mielestä.

Mitä tulee näihin alueellisiin joukkoihin ja niiden varustamiseen, mistä edustaja Reijonen kysyi, niin se on semmoinen iso huolenaihe, mikä voidaan ratkaista käytännössä vain niin, että pidetään huolta siitä, että (Markus Mustajärvi: Rovajärvi!) saadaan lisää resursseja. — Se Rovajärvi-asia: Minulla ei ole mitään tietoa siitä, että sinne tulisi jotain uusia asejärjestelmiä, mutta tietenkin meillä ovat nämä JASSM-järjestelmät ja muut tulossa käyttöön ja niiden harjoitteluun ja niin edelleen tarvitaan alueita, niin että se Rovajärvi on tärkeä alue, mutta kyllä siihen on pyritty löytämään sitä hyvää yhteishenkeä paikallisten kanssa. Se on tietenkin vaikeata, niin kuin on kaikilla näillä Puolustusvoimien harjoitusalueilla, se ei ole mikään uusi asia, mutta siitä huolimatta pitää pyrkiä semmoiseen hyvään konsensukseen.

Se kriha-veteraaniohjelma on tärkeä asia, ja pyritään edelleen sitä edistämään mutta siinä tarvitaan myös sitä STM:n apua, koska moni asia on heidän pöydällään eikä minun pöydälläni.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, sitten jatketaan, edustaja Hongisto seuraavaksi.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat on sitoutunut yhdessä muiden sisäisestä turvallisuudestamme vastaavien viranomaisten kanssa tukemaan muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan ja osaamisellaan. Näistä tukitoimista näkyvimpiä lienevät poliisin erikoisoperaatioissa käytettävät Puolustusvoimien panssaroidut ajoneuvot ja poliisille virka-apua antavat räjähdekoulutetut EOD-raivaajat.

Tulevana torstaina lakkautetaan Kauhavan lentosotakoulu, ja samalla loppuu Pohjanmaan poliisin pitkä, perinteikäs ja erittäin tiivis yhteistyö Kauhavan varuskunnan kanssa. Varuskunnan loppumisen myötä loppuu myös poliisilta mahdollisuus saada nopeasti tehokasta virka-apua.

Arvoisa herra puhemies! Kysyn puolustusministeriltä: Miten Puolustusvoimat aikoo tulevaisuudessa kantaa vastuunsa muiden yhteiskunnan viranomaisten tukemisessa? Onko tuki vain juhlapuheiden sanahelinää, vai tehdäänkö joitain konkreettisia toimia puheiden tueksi? Jos tehdään, niin mitä?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Materiaalihankinnoista tehdään 23,5 miljoonan euron leikkaus, joka on noin 5 prosentin leikkaus. Kun otamme huomioon sen, että materiaalihinnat nousevat noin kaksinkertaisesti aina 8 vuoden aikajaksolla tarkasteltuna, niin käytännössä paikallaan pitäminenkin on jo leikkaus. Nyt kun kertausharjoituspäivien määrä lisääntyy noin kolminkertaiseksi, mikä sinänsä on hyvä asia, niin miten te aiotte turvata sitten, kun kertausharjoituksiin menee materiaalia enempi, varusmieskoulutuksen materiaalit ja muut tarvittavat materiaalit tässä kokonaisuudessa?

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Vi vet att försvarsmaktsreformen var nödvändig och jag är glad över att den också har genomförts på ett bra sätt. Precis som här tidigare sades så har vi åtminstone i försvarsutskottet fått nästan enbart positiv respons på att den har lyckats bra.

Puhemies! Kun puolustusvoimauudistus on nyt viety melkein kokonaan läpi ja nyt ollaan, mikä on hyvä asia, palauttamassa koulutus- ja harjoitustoiminta myös vuosien 2012 ja 2014 tasolle, niin kysyisin tästä asevelvollisten koulutuksesta, että minkälainen se tilanne tällä hetkellä on ja miltä tulevaisuus näyttää.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valmistelussa on lainsäädäntö siitä, millä tavalla Suomi voi vastaanottaa ja antaa apua kriisitilanteessa. Voisiko ministeri hieman valaista tämän asian tämänhetkistä laitaa ja sen aikataulua?

Toinen seikka on se, että kaikki arvostamme sitä yhteisymmärrystä, joka saavutettiin edustaja Kanervan parlamentaarisessa työryhmässä, mutta täytyy tietysti ottaa huomioon se, että Puolustusvoimat, jos mikä, joutuu elämään ajassa. Nyt aika ei ole sama kuin silloin, kun tämä työryhmä toimi, vaan meillä on sellaisiakin lausuntoja korkeimmalta suomalaiselta tasolta, että lähentelemme jo kylmän sodan tilannetta. Tämä herättää kyllä vakavan kysymyksen siitä, ovatko meidän määrärahamme sittenkään näissä kaavailluissakaan määrissä riittäviä tulevaisuutta silmällä pitäen, ottaen huomioon sen, että me elämme tilanteessa, joka on todella jännittynyt ja valitettava.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka muuten olen sitä mieltä, että kaikki miekat pitää takoa auroiksi, niin kyllä oman maan puolustuksen osalta asioiden tietenkin pitää olla kunnossa ja kaluston ajanmukaista, ja sitä pitää olla riittävästi.

Keskitynkin puheenvuorossani materiaalihankintojen osaan, jossa kustannustason tarkistusta ei esitetä, ja sehän kumuloituu sitten vuosittain 5—7 prosenttia. Siellä on kysymys isosta määrästä myöskin suomalaista työtä, jolla on vaikutusta liikevaihtoon yrityksissä, osaamisen kehittämiseen ja työllistymismahdollisuuksiin, ja tämä on myöskin huoltovarmuusnäkökulman kannalta Suomelle äärimmäisen tärkeä asia. Toivottavasti tälle puolelle pystytään panostamaan, että suomalainen aseteknologia ja ne toimijat, jotka tällä saralla liikevaihtoa tekevät, myöskin tulevaisuudessa pystyvät liiketoimintaa harrastamaan. Onko suunnitteilla mitään, arvoisa ministeri, tälle saralle asialle tehtävissä?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut hyviä puheenvuoroja, aluksi kommentti niihin. Kun tämä viranomaisyhteistyö loppuu toisilla paikkakunnilla tai ainakin heikkenee, niin tämähän voi nostaa kustannuksia toisten viranomaisten puolella. Onko tätä huomioitu? Rauhanturvaajien kuntoutuksestahan päästään äänestämään perjantaina, se on hyvä asia.

Ilmavalvonnassa on kaksi asiaa, mitkä nyt mietityttävät. Esimerkiksi Pirkkalasta siirrettiin Hornetit pois, ja tilanteen muuttuessa on ollut väliaikaisia paikkoja ja on koneita siirretty eri lentokentille. Kun tämä tilanteen muuttuminen voi olla pysyvääkin, niin pitäisikö tätä pohtia uudelleen, että palautetaanko esimerkiksi Pirkkala? Sitten aluelennonjohdon osalta on myös — siellä ovat toisio- ja primääritutkavalinnat, kun on koneita, mitkä eivät lennä laitteet päällä elikkä lentävät pimeänä — asioitten uudelleenpohdintaa.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusministeri täällä totesi, että hän pitäisi tärkeänä, että tehtäisiin Suomen liittoutumisesta selvitys. Itse koen kuitenkin nyt, että kun on tällainen kriisi Euroopassa, niin ehkä ei ole paras mahdollinen ajankohta tämäntyyppisiä selvityksiä tehdä ja teettää, koska siitä helposti tehdään ehkä vääriä johtopäätöksiä. Vaikka se olikin ministerin henkilökohtainen kanta, toivon, että tämäntyyppistä viestiä ei kovin paljon viedä muualle päin, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Sitten toinen kysymys, jossa ministeri totesi, että valtiovarainministeriö poistaa aina eduskunnan tekemät lisäykset. Näin se on ollut niin kauan kuin minä olen ollut täällä talossa, yli 30 vuotta. Mutta tämä on vain tietyn kehityksen seurausta. Me voisimme aivan hyvin eduskunnan budjettivaltaan liittyen tehdä toisenlaisen päätöksen ja lähteä siitä, että eduskunta ottaa sitten kantaa, jos se on vuoden määräraha, ja jos ei siihen oteta kantaa vuoden määrärahana, niin sen jälkeen sen pitäisi jatkua ainakin seuraavana vuonna. Minä koen, että tämäntyyppinen toimintatapa, jossa nyt valitettavasti ollaan, on aikamoinen nöyryytys eduskunnan budjettivallalle.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien kunnossapitoa on osin ulkoistettu osakeyhtiöille, ainakin Millog on tämmöinen iso yhtiö, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Ministeriltä olisin kysynyt, miten teidän näkemyksenne mukaan tämä yhteistyö toimii. Onko siitä saatu myönteistä palautetta, ja voisiko jopa hallinnonalojen ylitse katsoa, miten tällainen yhteistyö johtaa hyviin tuloksiin, mikäli se on johtanut hyviin tuloksiin? Tässä tulee mieleen sote-ratkaisut, joissa on mietitty myös yksityisen puolen käyttöä strategisena kumppanina.

Toinen kysymykseni liittyy jalkaväkimiinojen poistamiseen ja tuhoamiseen. Miten korvaavien hankintojen tilanne on edistynyt? Onko pimeänäkölaitteet, lennokit, tilannetietovälineistö hankittu ja toiminnassa?

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Moni seuraa lähialueiden tilannetta huolestuneena, ja mukailen tässä hieman edustaja Salolaisen näkökantaa.

Eikö nyt jos koskaan tarvittaisi parlamentaarisen puolustuspoliittisen komitean arviota meidän puolustuspoliittisesta linjastamme? Mielestäni komitean työ loisi laajan poliittisen pohjan selvästi edessämme näkyville ja kiivaasti silmiimme tuleville kysymyksille, jotka on nyt jätetty lepotilaan. Onko tästä ollut hallituksen keskuudessa suunnitelmia?

Mielestäni yhteensopivuuksiemme tasoa on syytä korottaa niin EU:n yhteistyössä, Nato-yhteistyössä kuin pohjoismaisessa yhteistyössä. Meidän olisi tärkeää asemoida itsemme ja puolustusvälineteollisuutemme tähän hetkeen ja alati muuttuviin uhkakuviin. Flegmaattisuuteen ei ole nyt varaa. Etenkin tiedustelutoiminnassa ja sen signaalitiedustelussa meillä on paljon osaamista ja valmista, käyttämätöntä osaamista. Onko tällä alueella tulossa tähän tilanteeseen poliittisestikin sopivia uusia avauksia?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä ja jo saaduista vastauksista.

Kysymys Puolustusvoimien toimitilakustannuksista: onko Puolustusvoimilla pitkiä vuokrasopimuksia Senaatin kanssa, ja onko näissä tyhjiä toimitiloja?

Ja toinen kysymys sitten koulutettavien varusmiesten määrästä, kun se näyttää olevan vähenevä. Elikkä tämä vuoden 2013 toteutuma on 21 904, arvio tälle ja ensi vuodelle 21 300. Toteutuuko tämän vuoden tavoite? Ja millä aikataululla olisitte valmis siihen, että koko ikäluokka osallistuisi kutsuntoihin?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien uudistus todellakin rusikoi Keski-Suomea, mutta täytyy kiittää ministeri Haglundia hyvästä yhteistyöstä, sillä sen jälkeen olette ollut pelastamassa Suomen ainoata ruutitehdasta Keski-Suomessa. Olette toimittaneet paljon ampumatarviketilauksia ja yhteistyö Ilmavoimien esikunnan kanssa on äärimmäisen hyvää, joten siitä kiitos.

Täällä on tullut paljon kyselyitä kertausharjoituksista ja yleensä siitä, miten ne aiotaan jatkossa järjestää. Heittäisin ministerille ilmaan ehdotuksen: mitäpä jos saisimme yksityisen vastuullisen tahon, vaikka Keuruulle, joka pystyisi tekemään kertausharjoituksia laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, niin näkisittekö tämmöisen mahdollisuuden olemassaolon tulevaisuudessa?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aluksi haluaisin kiittää ministeriä tasapainoisen budjettiesityksen laadinnasta. Resurssit ovat niukat, mutta hyviäkin asioita tulevalle vuodelle on, muun muassa se, että kertausharjoitusten määrä kasvaa olennaisesti.

Olen samaa mieltä monen muun kanssa täällä siitä, että edustaja Kanervan johtaman parlamentaarisen työryhmän suositusta Puolustusvoimien rahoituksen minimitasosta tulee jatkossa noudattaa ja pitää tosiaan mielessä se, että kyse on minimitasosta.

Nyt on puhuttu näistä ilmatilatunnistamislennoista ja siitä, että Venäjä tässä lähialueella lentelee jos ei nyt uhkaavasti niin äärimmäisen epäkohteliaalla tavalla, tapahtuu ilmatilaloukkauksia ja näin. Tiedustelisin oikeastaan ministeriltä, onko tämä ainoa ulottuvuus, jossa tällaista epäkohteliasta käytöstä ilmenee, vai onko sellaista havaittavissa sitten muuallakin, kuten merellä tai esimerkiksi kyberavaruudessa, kun selvästi näyttää siltä, että Venäjällä on tarve tällaista toimintaa harjoittaa, (Puhemies koputtaa) ehkäpä sitten laajemmaltikin kuin pelkästään ilmassa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa ollaan oltu tyytyväisiä siihen, että kertausharjoitusten määrä lisääntyy nyt tuntuvasti. Näihin tyytyväisyyden osoituksiin yhdyn minäkin. Mutta on samalla muistettava, että kertausharjoitukset ajettiin välillä todella alas, mikä on johtanut siihen, että tässä on jopa kouluttajien osaamispotentiaalia näinä vuosina hävinnyt. Kysynkin: Miten tämä kertausharjoitusinstituutio ikään kuin nyt ajetaan uudelleen ylös, pitääkö se aloittaa kouluttajien kouluttamisesta? Meneekö ensi vaiheessa koulutuspotentiaalista huomattava osa esikuntaväen kouluttamiseen ja niin edelleen?

Samalla haluan muistuttaa, että kun täällä on puhuttu noista vapaaehtoisen maanpuolustustyön MPK:n määrärahoista, niin silloin kun MPK (Puhemies koputtaa) sai julkisen yhdistyksen aseman, puhuttiin, että vuosittainen rahantarve olisi noin 4 miljoonaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Minun kirjanpitoni mukaan täällä on kaksi edustajaa, jotka ovat vielä ensimmäisellä kierroksella. Sen jälkeen ministerille annetaan välipuheenvuoro ja sitten katsotaan, minkälainen toinen kierros tässä järjestetään.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustuspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä myös hankintojen osalta. Kun ajatellaan tätä nykyistä kansainvälistä konfliktitilannetta, niin kyllähän meidän Hornet-kalustomme on ollut täysin välttämätön ja oleellinen osa suomalaista uskottavaa puolustusta. Näitä hävittäjiähän on modifioitu, ja käyttöaikaa on jäljellä vielä runsaasti, mutta kaikki tiedämme, että 2020-luvulla viimeistään pitää olla hankintoja sitten harkittuna loppuunkin asti.

Ensimmäinen kysymys liittyisi siihen, millä tavalla ensi vuoden aikana puolustusministeriö jo valmistautuu tähän uuteen miljardihankintaan.

Toinen asia liittyy sitten ylipäätänsä tähän lentokoulutuksen tulevaisuuteen, sekä siviilipuolen että armeijan osalta. Kauhavan lentosotakouluhan joutui tässä puolustusvoimauudistuksessa lakkautuksen kohteeksi, mutta tämä alue aikoo jatkaa toimintaa ja on hyvin kiinnostunut kyllä tähän lentokoulutukseen liittyvistä asioista. Tarkoitus on, että siellä lentotoimintaa pidetään yllä. Minkälaisia ajatuksia tähän liittyen on?

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Varusmiespalveluun Suomessa osallistuvat poikkeuksellisen korkealla prosentilla ne ikäluokat, jotka ovat velvollisia, mutta armeija ei ole halukas kouluttamaan kaikkea sitä joukkoa, joka saapuu kutsuntoihin.

Olisiko mahdollista, arvoisa ministeri, että esimerkiksi neljän kuukauden koulutuksella Puolustusvoimat kouluttaisi raskaan kaluston, lähinnä linja-auton ja kuorma-auton, kuljettajiksi niitä henkilöitä, jotka sopivat tehtävään? Ehkä olisi mahdollista saada siihen sosiaali- ja terveysministeriön puolelta varoja, koska myöhemmin tällaiset henkilöt helposti syrjäytyvät työmarkkinoilla, mutta kuorma-autonkuljettajan ajokortti, joka on varsin kallis, olisi kyllä aika hyvää valuuttaa nykyisillä työmarkkinoilla.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten ministeri Haglund, jälleen semmoinen 5 minuuttia tuosta korokkeelta, olkaa hyvä.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Ensiksi tähän lentokoulutukseen, johon on tartuttu parin edustajan toimesta. Siinä on tehty selvitystä, ja siinä pitäisi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ensi vuoden aikana löytää yhteisymmärrys, että miten ja missä. Näkisin, että on hyvä, että voidaan yhdistää siviili- ja sotilasalkeislentokoulutus. On olemassa aika monta paikkakuntaa, jotka ovat jo vapaaehtoisesti ilmoittautuneet tähän. Tästä nyt ei ole tehty päätöksiä eikä näillä näkymin varmaan tehdä tämän hallituskauden aikana. Se on mahdollista, mutta ei näytä siltä, joten ei tässä salissa ainakaan tässä vaiheessa mitään paikkakuntia lähdetä valitsemaan. Mutta hyvää on se, että on aika monta hyvää vaihtoehtoa.

Sitten mitä tulee tähän virka-apuun, niin se on ihan oikea havainto, mikä edustaja Hongistolla oli, että tietenkin niillä paikkakunnilla, missä PV:n toiminta vähenee, se vaikeuttaa sitten virka-avun antamista. Se on tietenkin ihan luonnollista. Mutta tietenkin se tavoite edelleen on, että virka-apua annetaan koko maassa, mutta se, millä aikataululla ja miten nopeasti päästään ja niin edelleen, vähän muuttuu, siitä ei päästä yli eikä ympäri.

Mitä tulee tähän Hornetien uusimiskeskusteluun, niin olen asettanut työryhmän pohtimaan tätä. Se tekee nyt semmoista työtä, joka valmistuu tässä parin kolmen vuoden päästä, jolloin sitten niitä päätöksiä tehdään. Tuo seuraava hallitus joutuu kyllä sitten tekemään jo aika pitkälle meneviä päätöksiä siitä, miten ja millä ne Hornetit korvataan. Sen takia tämä työryhmä on tässä syksyn aikana asetettu, ja meillä on myös yksi projektihenkilö, joka sitä tekee puolustusministeriössä.

Mitä tulee tähän Ruotsi-yhteistyöhön, mistä edustaja Haavisto kysyi, niin kyllä siihen budjettivarat riittävät, koska se lähtökohtahan on se, että samalla rahalla saadaan enemmän toimintaa. Se yhteistyöhän ei lähtökohtaisesti hae säästöjä, eikä sillä haeta meille lisää rahaa, vaan sillä haetaan sitä, että kun on tietty määrä rahaa, niin sillä saadaan enemmän sieltä putkesta ulos, jos vähän pelkistää.

Sitten arvostamani edustaja Anttila totesi ihan oikein, että tämä puolustusyhteistyön selvittäminen on varmaan tässä tilanteessa aika herkkää, mutta sitten on kyllä aika suuri ero, puhutaanko Ruotsi-yhteistyöstä vai Nato-yhteistyöstä, kun puhutaan siitä, miten herkästä asiasta puhutaan. Siitä ollaan varmaan samaa mieltä. (Sirkka-Liisa Anttila: Siitä olemme ihan samaa mieltä!) Nämä minun viimeaikaiset puheenvuoroni ovat liittyneet tähän Ruotsi-yhteistyöhön, ja minä koen, että mikään maa ei nyt koe sitä kovin provokatiivisena, että me nyt Ruotsin kanssa tiivistämme yhteistyötä, ja se sitten, miten paljon, on toinen asia, ja se on jotenkin yhteinen asia, ja siitä pitää löytää yhteisiä säveliä.

Mitä tulee sitten tähän Venäjän toimintaan, mistä edustaja Kopra kysyi, niin ikävä kyllä kyberavaruudessa tapahtuu kyllä koko ajan kaikenlaista semmoista, missä on viitteitä siitä, että venäläisetkin ovat aktiivisia. Se kohdistuu myös meihin, muttei mitenkään erityisesti meihin. Merellä sen sijaan on ollut aika rauhallista.

Sitten nämä kertausharjoitukset. Onneksi, edustaja Kivelä, on niin, että tämä aika on ollut niin lyhyt, kun näitä harjoituksia on ollut vähemmän, että tässä nyt ei ole minun käsitykseni mukaan mitään huolta siitä, että niitä kertausharjoituksia ei voitaisi järjestää sen takia, että niitä kouluttajia ei olisi.

Tämä edustaja Wallinheimon ajatus tästä kertausharjoitusten järjestämisestä: Lähtökohtaisestihan Puolustusvoimien pitää vastata tästä. Sitten meillä on Maanpuolustuskoulutusyhdistys, joka on hyvin arvostettu, tekee hyvää työtä, ja esimerkiksi se voi varmasti esimerkiksi Keuruulla järjestää, jos siellä on kiinnostuneita ihmisiä, ja niitä varmasti löytyy. Kyllähän Puolustusvoimatkin sillä suunnalla varmasti tulee järjestämään kertausharjoituksia muodossa tai toisessa, joten tämä varmasti kyllä järjestyy myös siellä teidän suunnalla.

Mitä tulee sitten tähän edustaja Lehden ajatukseen, niin tästä on puhuttu aika paljon ja aika ajoin, voiko Puolustusvoimille niin sanotusti antaa semmoisia tehtäviä, jotka enemmänkin pyrkivät siihen, että ennalta ehkäistään syrjäytymistä ynnä muuta. Käytännössä se meidän perustoiminta jo tekee sitä. Se, että annettaisiin uusia tehtäviä, vaatisi myös uusia resursseja. Voi olla, että ne olisivat tehokkaasti käytettyjä resursseja. Tällä hetkellä se ikäluokka kyllä riittää siihen 230 000 miehen ja naisen vahvuuteen, mihin tähdätään ensi vuodesta lähtien. Se luku, mitä muistaakseni edustaja Mattilakin tässä kysyi, on arviolta se 21 300, ja se näillä näkymin toteutuu, kiitos myös sen, että naisiakin on hakenut ennätyksellisen monta.

Sen sijaan kun on selvitetty tätä, laajennettaisiinko ne kutsunnat kaikkiin, niin se arvio on ollut se, että se ei välttämättä ole se paras tapa. Mutta sen sijaan ollaan nyt laajentamassa minun päätökselläni sitä kokeilua, mikä tehtiin Pirkanmaalla, missä on lähetetty tämmöisiä aktiivisia rekrytointikirjeitä naisille. Se laajenee ensi vuonna, ei koko maahan mutta kumminkin laajenee aika huomattavasti. Seurataan sen tuloksia, ja jos ne ovat myönteisiä, niin toivoisin, että sitten seuraava hallitus jatkaisi tätä työtä, jotta saadaan vielä enemmän naisia mukaan tähän maanpuolustustyöhön. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, ministeri Haglund. — Meillä on täällä tusinan verran toiselle kierrokselle tarjokkaita, ja yksi ensikertalainenkin ilmaantui. Minä pyytäisin, että nyt pyytäkää ne vastauspuheenvuorot, nimittäin hetken kuluttua tuo kone suljetaan ja sitten mennään se lista loppuun, mikä siinä on jäljellä. — Kiitoksia. Jatketaan.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston piirissä on aivan viime vuosiin saakka ollut kohtuullisen vähän puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää keskustelua. Kaikki tiedämme historialliset syyt, miksi näin on ollut. Mutta muutamana viime vuonna tästä on muotoutunut suorastaan yksi keskeisimmistä keskustelunaiheista, joita Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot ovat sekä valiokunnassa että kokouksissa, puheenjohtajistossa käyneet.

Rapia vuosi sitten ministeri Haglund isännöi täällä Suomessa niin sanottua pyöreän pöydän keskustelua, joka on siis tällainen uusi avaus, jonka Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto on käynnistänyt, ja tänä syksynä sitten vastaava kokous on pidetty Oslossa. Haluaisin tiedustella ministeriltä, miten hän on nähnyt tämän parlamentaarisen ulottuvuuden tässä puolustusyhteistyössä, jota nyt kohtuullisen voimallisesti ajetaan eteenpäin varsinkin Suomen ja Ruotsin välisissä suhteissa.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soukola nosti ensimmäisellä kysymyskierroksella esille vientilupa-asiat. Ministeri ei ehtinyt valitettavasti vastata, mutta jatkan tällä puolustusmateriaalisektorilla ja kysyn putu-direktiivin toteuttamisesta. Nythän on tilanne sellainen, että Suomi on tässäkin asiassa EU:n mallioppilas. Sen sijaan isot EU-maat, kuten Ranska, kärjistäen sanottuna viis veisaavat putu-direktiivistä ja vetävät härskisti kotiin päin, vaikka puolustusmateriaalihankintoja pitäisi direktiivin mukaisesti kilpailuttaa. Niin kuin vientilupa-asioissa, on tässäkin kyse suomalaisista työpaikoista, kyse on suomalaisesta huoltovarmuudesta.

Kysyn ministeriltä: miten Suomi toimii varmistaakseen, että kaikki EU-maat pelaisivat samoilla pelisäännöillä?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on parissa puheenvuorossa viitattu Suomi—Ruotsi-yhteistyöhön puolustuksen alalla. Siinähän on edetty tälläkin vaalikaudella ihan mukavalla tavalla, alkuhan on jossakin kaukana menneisyydessä. Tämä on myönteinen kehityssuunta. Siihen liittyy paljon odotuksia, myönteisiä odotuksia ja ehkä myös liian korkeita odotuksia tämän lahden molemmin puolin, ehkä varsinkin tällä puolella.

Herra ministeri on ollut erittäin aktiivinen toimimaan mutta myös puhumaan Suomi—Ruotsi-yhteistyöstä. Julkisuudessa myös ihan viime aikoina on tullut sekaannustakin hänen lausunnoistaan, enkä väitä, että se on hänen syytään, mutta ainakin mediassa tämä sekaannus tulee esille. Nyt kysyn, herra ministeri: voitteko tämän joukon edessä nyt sanoa — mediakin varmaan seuraa teidän vastaustanne — ihan tarkkaan, mihinkä nyt Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä pyritään ihan lähimpien aikojen kuluessa ja mitä tulette sanomaan ensi tammikuussa kolleganne kanssa tämän yhteistyön tulevaisuudesta?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! MTS:n tuoreimman tutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen hyvin korkealla, mutta sen sijaan saman kyselyn mukaan suomalaiset eivät enää usko, että pystytään isänmaata puolustamaan tavanomaisin asein. Se prosenttiluku on suorastaan romahtanut. Siitä seuranneena kysymyksenä jälleen: Lisämäärärahojen ja yhteistyön ja kumppanuuden suosio on kasvanut. Myös liittoutumisen suosio on kasvanut. Sitä taustaa vastaan ihmettelenkin edustaja Anttilan puheenvuoroa, että tässä tilanteessa ei saisi tehdä edes selvityksiä, mitkä ovat liittoutumisen hyödyt ja haitat. Siinä mielessä puolustusministerin ja eduskunnankin vahva selkänoja on kansalaisten näkemykset: tuoreimman tutkimuksen mukaan huolestuneita ollaan mutta ollaan valmiita myös satsaamaan tähän puolustuksen parantamiseen.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa puolustusmäärärahoista fokus on usein isoissa aseissa. Kun puhutaan uskottavasta puolustuksesta, niin kuin tässä edustaja Kurvinen edellä, niin aina voi kysyä, mikä on uskottava puolustuksen taso — vaikkapa maa, jolla itsellään on ydinaseita ja vastaavia?

Mutta otan yhden aselajin osan, joka usein jää keskustelematta, ja se on meillä tiedustelutoiminta. Tässä vasta muutamia päiviä sitten hyväksyimme eduskunnassa tietoverkkojen osalta lainsäädäntöhankkeen turvallisuusverkoista ja olemme lisänneet resursseja muun muassa kyberrikollisuuden ja -vakoilun tunnistamiseen ja torjuntaan. Arvoisa ministeri, miten näette siviili- ja sotilastiedustelun resurssien lisäämistarpeet tässä yhteiskunnassa nimenomaan sotilastiedustelun osalta, ja mitä yhteiskäyttöä ja yhteistä hyötyä näiden kahden toimijan yhdistämisestä voisi olla koko maan puolustamiselle?

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimain henkilöstön jaksaminen on tullut tässä viime päivinä mediassa esiin, ja tiedän, kun linjaorganisaatiosta on kysymys, että siellä on aika vaikeata saada näitä asioita ja sisäisiä ongelmia tuotua esille. Se on vaikeata. Poliisihallinnosta sen tiedän karvaan kokemuksen ja kantapään kautta, mutta puolustushallinnossa se on varmasti vieläkin vaikeampaa. Minkälaisiin toimenpiteisiin tässä asiassa on ryhdytty, vai aiotaanko ryhtyä, jotta tämä henkilöstön jaksaminen näissä muutostilanteissa varmistetaan ja varsinkin nyt tässä tilanteessa, kun vielä vähän noita varusmiespalveluksen aikoja on lyhennetty? Millä lailla se kuormittaa varsinkin koulutushenkilökuntaa?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän valiokuntamme puheenjohtaja edustaja Niinistö otti PV-materiaalin kilpailutuksen esille, ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Meillä Suomessa on korkeaa osaamista puolustusmateriaalin tuotannon puolella, esimerkiksi Patria ja Sako ja monia muita. Tällaisesta osaamisesta kannattaa näinä aikoina ja tulevaisuudessakin pitää kiinni.

Suomi noudattaa erilaista vientilupapolitiikkaa kuin esimerkiksi Italia, Saksa ja monet muut EU-valtiot, ja huoli on nyt, arvoisa ministeri, vakava ja ilmeinen. Erilainen vientilupapolitiikka voi siirtää jopa pian Sakon osaamista pois Suomesta toisiin EU-maihin. Olettehan te, arvoisa ministeri, minun tapaani tästä huolestunut ja myös valppaana toimimaan, kun isänmaan etu vaatii?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monia suomalaisia huolestuttavat nämä ilmatilaloukkausasiat. Meillä oli toukokuussa ja elokuussa perättäisinä päivinä näitä loukkauksia, nyt joulukuussa oli muuten aktiivisuutta tuolla Itämeren ilmatilassa ja ilmeisesti loukkauksia suoraan. Te olette, ministeri, antanut hyvin rauhoittelevia viestejä: on ukkosrintamaa ja huonoa näkyvyyttä ja kehnoa sääolosuhdetta, mutta toisaalta tiedotusvälineistä luemme, että siellä nyrkkiä puidaan sille, joka tulee tarkastamaan. Mikä on totuus, ovatko nämä nyt vain kehnosta navigaatiosta johtuneita asioita, vai onko tämä meidän järjestelmämme testaamista? Onko tässä systematiikkaa, mitä on tapahtunut?

Toinen kysymys. Mainitsitte tämän Isis-asian, kurdiasian. On erittäin hyvä, jos siellä Isistä vastaan voidaan puolustautua ja jos Suomi voi sinne jotakin apua antaa. Mutta ottaisin toisen näkökulman. Ilmeisesti näissä Suomesta sinne alueille lähteneissä jihadistituristeissa on joitakin, jotka ovat täällä asepalveluksen suorittaneita. Jos näin on tai jos näin tulevaisuudessa tulee olemaan, niin silloinhan meillä kotoutumisessa ja Puolustusvoimien koulutuksessakin on jotain mennyt pieleen, jos joku lähtee kokeilemaan kykyjään aivan väärän asian puolesta. Onko tähän herätty Puolustusvoimissa ja onko tätä mietitty?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jäin odottamaan, että ministeri olisi vastannut kysymykseeni lainsäädännöstä, joka koskee näitä muutoksia siitä, millä tavalla Suomi voi vastaanottaa ja antaa apua erilaisissa tilanteissa, koska sehän on työn alla.

Toinen kysymykseni koskee sitä, että viranomaiset pitävät erittäin suurena puutteena sitä, että meiltä puuttuu ulkomaantiedustelu ja nettitiedustelu. Voisiko ministeri myöskin tämän asian etenemistä valaista?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin jäin mielestäni ilman vastausta, elikkä Hornetien sijoituksesta esimerkiksi Pirkkalaan: pohditaanko tätä vielä uudelleen?

Huoltovarmuusasioista. Oletteko te kuinka syvällisesti tekemisissä eri ministeriöiden suhteen, esimerkiksi satamaverkoston ja lentokenttäverkoston suhteen? Todennäköisesti satamaverkosto tulee joidenkin vuosien aikana pienenemään, ja osalla on merkittävääkin puolustuksellista merkitystä. Onko tämä yhteistyö saumatonta?

Edelleen oma asetuotanto: minäkin olen siitä huolissani.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On puhuttu Ruotsi-yhteistyöstä ja -toiminnasta.

Omasta puolestani totean ääneen, että meidän pitää muistaa se, että sotilasliitto ja yhteistyö ovat aivan eri asioita. Sotilasliitto vaatii valtiosopimusta, ja se on sellainen sopimus, joka pitää sitten tositilanteessa, yhteistyötä harjoitetaan lähinnä rauhanaikana. Tietysti tämän yhteistyön puitteissa kuitenkin voitaisiin rakentaa Suomen ja Ruotsin välille yhteinen operatiivinen suorituskyky, jolloinka harkinta sotilasliiton suhteen olisi varmasti helpompaa ja tällaiseen ratkaisuun voitaisiin päätyä nopeastikin, kun osattaisiin toimia yhdessä kentällä. Se minun mielestäni kannattaa pitää mielessä.

Edelleen, kun on materiaalihankinnoista ja siihen liittyvästä yhteistyöstä puhuttu, niin Ruotsihan kovasti varmasti näkisi asian niin, että Suomessa lennettäisiin Hornetien jälkeen JASeilla, ja pitää tietysti pitää mieli tarkkana siinä, että osataan tehdä ero myyntipuheiden ja todellisen materiaaliyhteistyösopimuksen välillä.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, te viittasitte siihen, että näitä puolustusliittoratkaisuja tulisi selvittää. Julkisuudessakin olleitten tietojen mukaan ja täälläkin te olette tähän Ruotsi-yhteistyöhön vahvasti liputtanut, ja joidenkin tietojen mukaan jopa puolustusliitosta olisi näissä puhuttu.

Mutta Ruotsihan ajoi yleisen asevelvollisuuden alas, ja siellä käytännössä maavoimat ovat olemattomat ja romutettiin tällä. Se oli selkeästikin virhe. Merivoimat ovat Ruotsissa vahvat sukellusveneineen, ilmavoimat ovat Ruotsissa vahvat.

Kysyisinkin nyt teiltä, ministeri, arviota siitä, mitkä olisivat keskeisimmät hyödyt teidän mielestänne Suomi—Ruotsi-yhteistyön tiivistämisessä. Olisivatko ne eurot, kustannustehokkuus, vai olisiko se kenties meidän molempien puolustuskyvyn parantaminen, vai ovatko ulko- ja turvallisuuspoliittiset syyt ne keskeisimmät syyt, miksi tätä yhteistyötä tulisi tiivistää? Sinänsä kannatan pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä, myös minä.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun Maanpuolustuskoulutus ry:stä tehtiin julkisoikeudellinen yhdistys, niin silloin laskettiin, että koko vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä tarvitsee rahoitusta noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä raha takaisi sellaisen toimintavolyymin, jolla olisi suoraa vaikutusta myös reservin koulutukseen Puolustusvoimain kuluja laskevasti. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että määräraha vapaaehtoi-sen maanpuolustuskoulutuksen tukemiseen ja MPK:n yhdistyksen toiminnan rahoittamiseen laskettiin alle 2 miljoonan vuonna 2012 ja tälle vuodelle annettiin rahaa enää noin vajaa 1,5 miljoonaa. Summa näyttää olevan ensi vuonna lähes samansuuruinen.

Kysynkin arvoisalta puolustusministeriltä: on-ko meillä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kohdennettua määrärahaa varaa nostaa tuolle vaadittavalle 4 miljoonan tasolle, koska siitä olisi selviä synergiahyötyjä myöskin Puolustusvoimien toimintaan?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna kertausharjoituksiin osallistui noin 6 000 miestä ja ensi vuonna 18 000 miestä ja naista. Tämä on se positiivinen uutinen, ja siitä kiitos.

Kysymykseni kuuluu Puolustusvoimain uudistukseen liittyvään joukkojen järjestelyyn. Meillä on operatiiviset joukot, alueelliset ja paikallisjoukot. Miten nämä lisääntyvät kertausharjoitusvuorokaudet jakaantuvat näiden kolmen joukon kesken?

Toinen kysymys. Kuinka hyvin reserviläiset tietävät itse sijoituskohteensa, mihin heidät sijoitetaan? Minä uskon, että tällä on erittäin suuri merkitys palvelusmotivaatioon, haluun palvella Puolustusvoimissa, tehdä sitä arvokasta työtä reserviläisenä ja osallistua koulutukseen.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministerille, ihan helmikuulta 2012 silloisen ministerin Wallinin vastaus ministeriön erittelynä kirjalliseen kysymykseeni: Puolustusvoimien materiaalien kehittäminen ja tilausvaltuudet, sekä vanhat että uudet, yhteensä 5,3 miljardia. Tämä on hyvin selkeästi eritelty, tässä ohjelmassahan on kaiken kaikkiaan 11 valtuutta, jotka jakautuvat pitkälle ajalle.

Tässä budjettikirjassa ovat tietysti nämä materiaalihankinnat, momentille myönnetään 446 miljoonaa. Mutta sivulla 268 ovat vanhat ja uudet valtuudet: 1,39 miljardia, ja sivulla 265, jossa ovat siis varaosat, materiaalin kunnossapitopalvelut Maa-, Meri- ja Ilmavoimille, 936 miljoonaa.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen puuttui puheessaan tärkeään asiaan eli siihen, miten kansalaiset kokevat suomalaisen puolustuskyvyn. Kysyisinkin ministeriltä, että kun uskottava puolustus vaatii uskottavan puolustusmateriaalin, niin osaatteko yhtään arvioida hintalappua sille, että me hankimme tämän puolustusmateriaalin ehkä ensi vuosikymmenellä jonkun yhteisön jäsenenä tai sitten itsenäisenä valtiona. Ja kun ainakin itselläni on käsitys, että puolustusmateriaalihankinnat on valtava prosessi, jonka suunnittelu täytyy jo vuosikymmen aikaisemmin aloittaa, niin kyllähän sillä ilmeisesti on väliä, mikä on sitten Suomen tilanne 2020-luvulla, jotta me osaamme vähän arvioida sitä hintalappua, mikä uskottavasta materiaalista tulee. Toivoisin, että hieman arvioisitte tätä asiaa.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitushan täydensi esitystä näitten materiaalihankintojen osalta muun muassa sillä, että mahdollistettiin pitkän kantaman operatiivinen ampumatarvikehankinta. Meillähän oli ymmärrykseni mukaan — ja varmasti olikin, koska niitä hankittiin — jonkunmoinen puute, liekö huutava pula ollut, en ole varma, nimenomaan näistä pitkän kantaman ampumatarvikkeista. Kysynkin ministeriltä — lyhyestä niin sanotusti virsi kaunis — onko tämä asia nyt kunnossa tällä hetkellä ja miten pitkälle tulevaisuu-teen se on kunnossa.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Niinistö ja edustaja Heinonen ottivat esille mielenkiintoisen kohdan. Nimittäin on selvää, että tällä hetkellä suomalaiset — puhutaan sitten ampumatarvikkeista, sotilastarvikkeista — vientiluvat eivät ole ihan samanlaisia kuin muissa EU-maissa. Onko niin, että Suomen pitäisi lähentyä muuta EU:ta vai EU:n Suomea? Tällä hetkellä käytäntö on valitettavasti hieman erilainen eri maissa ja muun muassa yhteispohjoismaalaiset yritykset joutuvat perustamaan tytäryhtiöitä muihin Euroopan maihin, jotta saavat sitten viedä tarvikkeita muualle, joten tähän ehkä pitäisi saada hiukan selvennystä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ja sitten tämän debattiosuuden lopuksi ministerin loppupuheenvuoro, ja sitten jatkamme tuosta puhujalistasta. — Olkaa hyvä, ministeri Haglund.

Puolustusministeri Carl Haglund

Kiitos! Pyrin nyt vastaamaan kaikkiin vastaamattomiin.

Ensiksi edustaja Salolaiselle tästä lainsäädäntömuutoksesta. Se on ministeri Tuomiojan pöydällä, mutta käsitykseni on, että on sen verran pitkälle päässyt se työ, että heti ensi vaalikauden alkuun se tulee eduskuntaan edellyttäen, että uusi ulkoministeri sen tuo tänne. Toivon ja uskon, että näin tuo, koska olen ymmärtänyt, että ei ole mitään isompaa poliittista vääntöä tässä asiassa, ovat sitten mitkä puolueet hallituksessa tahansa. Se jää nähtäväksi, mutta se on aika pitkälle viety.

Sitten tämä vientilupapolitiikka, mistä on puhuttu paljon, siinähän on ulkoministeriön ja puolustusministeriön yhteistoiminta kyseessä. On ihan oikein, niin kuin tässä on todettu, että on joitain tapauksia, missä esimerkiksi Italia on valmis myymään aseita joihinkin maihin ja Suomen ulkoministeriö ei ole niitä puoltanut. Näistä on jonkun verran sitten keskusteltu ja arvioitu ja pohdittu. Kyllä sen lähtökohdan minunkin mielestäni pitäisi olla se, että EU:lla on yhteinen vientipolitiikka, koska meillä on yhteiset sisämarkkinat. Se voi johtaa kaikenlaisiin vääristymiin, jos näin on, ja se voi Suomen kannalta olla esimerkiksi aika ikävä asia. Tämän pitäisi olla se tavoite. Kehotan edustajia myös sitten keskustelemaan ulkoministeriönkin kanssa asiasta, koska voi olla, että se on se oikea osoite.

Mitä tulee näihin Isis-palaajiin, jos he ovat suorittaneet asevelvollisuuden, niin näitä saattaa tulla, se on ihan totta. Mielestäni se ei kyllä ole Puolustusvoimien epäonnistuminen, jos näin on, mutta sen sijaan on tärkeätä, että jotenkin otetaan haltuun nämä ihmiset järkevällä tavalla ja katsotaan, että he eivät sitten radikalisoidu täällä kotona. Mutta se sitten herättää keskustelua, miten paljon resursseja tämmöisiin henkilöihin pitäisi satsata. Toisaalta, jos ei satsata, niin sekin voi sitten johtaa aika ikäviin ilmiöihin.

Puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen, jonka edustaja Soukola nosti esille, on tosi tärkeä juttu. Minun mielestäni se hyvä asia on se, että jos mietitään, miten iso uudistus tässä on ollut, miten kova se muutospaine on ollut, niin sen valossa väittäisin, että se kokonaiskuva on se, että on onnistuttu aika hyvin pitämään henkilöstöstä huolta. Mutta on myönnettävä nöyrästi, että on myös niitä epäonnistumisia tai niitä, missä henkilöstön jaksaminen on ollut koetuksella tai jopa niin, että henkilö on sitten joutunut jonkuntyyppiseen burn out -tilaan tai muuhun, mitä on ollut tässä julkisuudessa. Ne ovat kaikki tietenkin semmoisia, mitä nöyrästi pitää ottaa vastaan ja miettiä, että pitäisi tehdä vielä enemmän. On tehty hyvin paljon panostuksia tämän uudistuksen aikana.

Mitä tulee näihin huoltovarmuusasioihin, niin niitä seurataan koko ajan. Kaikissa mahdollisissa lentokenttäselvityksissä ynnä muissa on sitten Puolustusvoimienkin näkemys koko ajan esillä.

Mitä tulee Hornetien pysyvään siirtoon takaisin Pirkkalaan, Ilmavoimien arvio on ollut se, että siinä ei ole mitään tarvetta, että se toimii hyvin, niin kuin se nyt on toiminut. Tarvittaessa voidaan siis käyttää sekä Pirkkalaa että Helsinkiä että Turkua ja niin edelleen, niin että voidaan sitten niitä Horneteja siirtää, jos tarve vaatii. Moni näistä tunnistuslennoista, mitä nyt on tehty onnistuneesti, on tehty myös sitten Rissalasta käsin, vaikka sieltä on pidempi matka, joten kyllä tässä on onnistuttu ihan hyvin.

Mahdollisuus nostaa Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen varat siihen neljään on priorisointikysymys. Sen me kaikki tiedämme. Nyt on sitten tehty näin, ja yhdyn niihin, joiden mielestä kuten tietenkin puolustusministerin näkökulmasta lisämäärärahat olisivat hyvin tervetulleita, mutta tämä on nyt kokonaisuus. En tiedä, miten monessa varjobudjetissa tai muualla sinne on esitetty neljää, en ole niin tarkkaan niitä lukenut, mutta se on meidän kaikkien mahdollisuus tietenkin vaikuttaa siihen.

Mitä tulee tähän kyberpuoleen ja etenkin tähän tiedusteluun ja tietoverkkoasioihin, niin siinähän minä odotan semmoista työryhmää, joka valmistuu nyt vuodenvaihteeseen mennessä. Joskus tammikuun puolessavälissä se luovutetaan minulle, joten sen jälkeen sitten ollaan varmaan viisaampia. Mutta se, mikä tiedetään, on se, että siinä vaiheessa ei tämä hallitus enää ehdi mihinkään toimiin ryhtyä vaan siinä vaiheessa sitten lausuntokierrokset ja arvioinnit ynnä muu sitten katsotaan, mihin kaikkeen se sitten johtaa.

Olisiko aseita tai asejärjestelmiä halvempi hankkia, jos oltaisiin esimerkiksi jonkun puolustusliiton jäsen? Ehkä vähän mutta ei merkittävästi vaikuttaisi. Se on minun tämmöinen pelkistetty arvaukseni. (Jussi Niinistö: Ei ole liittolaisalennuksia!) — No, täältä huutaa edustaja Niinistö, että ei ole liittolaisalennuksia. Vähän samantyyppinen käsitys, että ei ainakaan mitään suuria alennuksia ole saatavissa, että ei ainakaan minun mielestäni se ole syy liittoutua.

Sitten edustaja Kääriäinen ihan hyvin kysyi tästä Ruotsi-yhteistyöstä. Se, mitä nyt tehdään, on eksplisiittisesti rauhanajan yhteistyötä, eikä se perustavanlaatuisesti muuta yhtään mitään mutta parantaa meidän toimintaamme. Niin kuin minä edustaja Haavistolle tässä yritin kuvata, niin saadaan samalla rahalla enemmän ja opitaan tuntemaan toisemme, opitaan toimimaan enemmän yhdessä, mikä tietenkin myös mahdollistaa sen, että jos haluttaisiin jossain kriisissä toimia yhdessä ja lainsäädäntö niin mahdollistaisi, niin myös olisi paremmat edellytykset.

Mutta sitten tämä keskustelu tästä, että selvitetään, mitä enemmän voidaan tehdä. Edustaja Savola kysyikin tästä. Just tämä on se syy, minkä takia olen todennut omalta osaltani henkilökohtaisena kantana, että olisi parempi, että tämä asia selvitetään, mitä kaikkea se tarkoittaisi lisäarvoa tuovana, mahdollisia haittapuolia ynnä muuta. Sitten on parempia vastauksia niihin edustaja Savolan kysymyksiin, mutta se on tulevaisuuden juttu, se ei ole siis sitä, mitä nyt tehdään. Se, mikä tulee tammikuussa, on rauhanajan yhteistyön tiivistämisraportti, jossa tulee lihaa niiden luiden ympärille, joita esiteltiin julkisuuteenkin keväällä. Se on tämä ensimmäinen vaihe. Se toinen vaihe on sitten, jos semmoinen tulee, poliittinen tahtotila, halutaanko sen enempää tehdä. Se on varsin mahdollista, mutta se jää nähtäväksi.

Edustaja Rundgren ihan oikein ja hyvin nosti tämän parlamentaarisen ulottuvuuden. Mielestäni se on erittäin hyvä ulottuvuus, ja ainakin minä toivon, että tämä yhteistyö jatkuu ja tiivistyy, missä hallitukset aktiivisemmin tuovat näitä parlamentaariseen pöytään.

Millogista kysyttiin. Millog on varsin onnistunut kuvio, joten sitä kannattaa mielestäni edelleen kehittää, ja näinhän on myös toimittu.

Sitten katsotaan, onko vielä kysymyksiä vastaamatta. Tässä alkaa olla enää...

Ampumatarvikkeista kysyttiin, niiden riittävyydestä. Siinä on semmoinen tilanne, että tämä liittyy tähän materiaalihankintojen lisäämiseen, että olisi tietenkin hyvä, jos olisi varaa ylläpitää suurempaa ampumatarvikevarastoa. Siellä sitten vanhenee sitä koko ajan. Jos tämä materiaalitaso säilyy alhaisena, niin se vaikuttaa sitten pidemmän päälle ihan kaikkeen. Tämä on just se syy, minkä takia se parlamentaarinen selvitysryhmä varmasti osittain päätyikin siihen, että on varmistettava se, että meidän resurssit ovat tarpeeksi hyvällä tasolla.

Sitten viimeiseksi edustaja Haavisto kysyi näistä ilmatilaloukkauksista. Siis on aivan selvää, niin kuin olen myös julkisuudessa todennut jo elokuussa, että osa niistä oli tahallisia. Joistain ei tiedetä, ja on myös niitä, joissa on ihan oikeita viitteitä siitä, että oli sääolosuhteet, jotka vaikuttivat. Mutta ne ovat jotenkin ei niin relevantteja. Ne relevantit ovat ne, missä on nähty, että on tietoisesti tultu meidän ilmatilaan ja toimittu tavalla, jossa ei ole mitään kysymystäkään siitä. Niitä oli elokuussa. Siitä ei päästä yli eikä ympäri, ja se on täysin hyväksymätöntä, ja se on viestitty jo tässä pitkin syksyä. Nyt ei ole ollut yhtään meidän ilmatilan loukkausta sen jälkeen, kun me silloin tiivistimme sitä meidän tunnistuslentotoimintaa. Toivottavasti se on toiminut. Sitten on muuta liikennettä, mutta se on pysynyt siellä kansainvälisessä ilmatilassa, ja hyvä näin.

Kysyttiin vielä sitten tästä, voidaanko tiivistää sotilas- ja siviiliyhteistyötä näissä turvallisuusasioissa. Näin jo toimitaan, ja kiitos sen, tässä on vältytty nyt ikäviltä onnettomuuksilta. Näin toimitaan edelleen. Kyllä Puolustusvoimien tutkatoiminta tarvittaessa tukee sitten siviili-ilmailun tutkatoimintaa, jos semmoisia tilanteita syntyy. Meillä on erittäin hyvä viranomaisyhteistyö tältä osin Suomessa, poikkeuksellisen hyvä, ja siitä saamme olla kiitollisia. Toivottavasti muillakin mailla on, koska näitä tilanteita pitää välttää ja on nyt ollut vähän liian monta tämmöistä läheltä piti -tilannetta. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten jatkamme puhujalistasta.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2015. Keskustelussa on nyt puolustusministeriön hallinnonala.

Talousarvioesityksen mukaan turvallisuustilanteemme on vakaa. Heti sen jälkeen todetaan, että globaalia toimintaympäristöä leimaavat ennakoimattomuus, keskinäisriippuvuus ja muutosnopeus. Suomikin voi joutua painostuksen tai voimankäytön kohteeksi. Ukrainan kriisi ja yleinen jännityksen lisääntyminen ilmatilaloukkauksineen ovat havahduttaneet monet Euroopan valtiot todellisuuteen, jota ei uskottu enää koettavan kylmän sodan laantumisen jälkeen.

Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että puolustushallinto on toteuttanut puolustusvoimauudistusta esimerkillisesti aikataulussa pysyen. Sotilaat osaavat noudattaa annettuja käskyjä nurisematta, aivan kaikki eivät siihen pysty.

Puolustusvoimauudistuksessa rahoituskehystä laskettiin noin 10 prosenttia vuosille 2012—2015. Tämä on merkinnyt muun muassa henkilöstövähennyksiä, tinkimistä materiaalihankinnoista, lentotunneista sekä reserviläisten kertausharjoitusvuorokausista.

Puolustuspolitiikan tavoitteena on puolustuskyky, joka muodostaa ennalta ehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle. Puolustushallinnon säästöt ovat osin jo riskirajoilla. Materiaalihankintoihin on esitetty 447 miljoonaa euroa, ja tiettyjen muiden budjettimomenttien kanssa yhteenlaskien noin 500 miljoonaa euroa on käytössä kalustohankintoihin. Kokonaispuolustusbudjetti on noin 2,7 miljardia euroa, ja siitä tulisi käyttää noin kolmannes materiaalihankintoihin. Tästä tavoitteesta jäädään koko aika yhä kauemmaksi. Henkilöstöllä ja toiminnalla ei saada toivottua tehoa, jos kalusto ei vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Arvoisa puhemies! Hyvä uutinen on, että budjettiesitys palauttaa koulutus- ja harjoitustoiminnan normaalitasolle. Vuonna 2014 eli tänä vuonna noin 6 000 reserviläistä osallistui koulutukseen. Ensi vuonna voidaan kouluttaa noin 18 000 reserviläistä. Myös lentotuntien määrää nostetaan huomattavasti. — Kiitos.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Päättymässä olevalla eduskuntakaudella on tehty sodanjälkeisen Suomen mittavin puolustusvoimauudistus. Samanaikaisesti on puolustusbudjeteista leikattu 10 prosenttia. Aikaisemmin sovittuja leikkauksia näkyy vielä nyt käsittelyssä olevassa ensi vuoden budjetissa.

Uusia ulottuvuuksia puolustusbudjettikeskusteluun on tuonut Ukrainan kriisi sekä Venäjän ja lännen välien kiristyminen. Turvallisuusympäristömme on muuttunut oleellisesti siitä, kun tämä eduskunta aloitti. Avointa ja analyyttistä keskustelua Suomen puolustuksesta on syytä käydä jatkuvasti eikä vain näin talousarviokeskustelun yhteydessä. Turvallisuuspoliittinen keskustelu ei voi olla enää joidenkin itseään asiantuntijoina pitävien ihmisten etuoikeus, eikä siinä voi olla tabuja tai kliseitä menneiltä ajoilta.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n kaksi viikkoa sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan Venäjän toiminta on herättänyt suomalaisissa syvää huolta. Monet suomalaiset kysyvät, voisiko kriisi levitä myös meille. Vastaus on, että ei tällä tietämällä todennäköisesti voi mutta mikään mahdottomuus se ei myöskään ole. Taitava ulkopolitiikka ja uskottava puolustus ovat Suomen turvallisuuden tae.

Suuri osa suomalaisista halusi liittyä Euroopan unionin jäseneksi siksi, että he halusivat Suomelle turvallisuutta eurooppalaisesta yhteisöstä. Kylmän sodan jälkeen osa turvallisuuspolitiikan päättäjistä oli valmis julistamaan jopa perinteisen sodan uhkan kadonneeksi Euroopasta. Valitettavasti olemme, ensin Georgiassa, nyt Ukrainassa, joutuneet toteamaan tämän ilon ennenaikaiseksi. Voimapolitiikka on palannut Venäjän keinovalikoimiin. On myös suuri vaara, että Eurooppa on jakautumassa takaisin etupiireihin. Suomella on tällaisesta politiikasta äärimmäisen kirveleviä kokemuksia.

Suomen puolustuksen uskottavuuden arvioivat aina ulkopuoliset tarkkailijat. Sitä halutaan myös testata ulkopuolisilta tahoilta. Meidän on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että kynnys puuttua eri keinoin Suomen koskemattomuuteen on riittävän korkealla. Puolustusbudjetilla on tässä keskeinen rooli. Se vaikuttaa suoraan materiaalihankintoihin sekä asevelvollisuusarmeijamme koulutustasoon ja suorituskykyyn.

Pitkän aikavälin vaihtoehtoja ja resursseja selvittäneen, kansanedustaja Ilkka Kanervan vetämän parlamentaarisen työryhmän johtopäätöksissä todetaan: "Sodan ajan joukkojen suorituskyky, erityisesti materiaalin määrä ja laatu, on minimitasolla. Materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen tarvitaan vähintään puolustushallinnon selonteossa esille tuoma lisärahoitus." Raportin päätelmä on, että lisärahoitustarve materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuoteen 2020 mennessä asteittain nostettava 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi. Erittäin arvokkaana pidän sitä, että raportin johtopäätös on lähes yksimielinen ja sitoutuminen siihen yhtä kattava eduskuntapuolueissa. MTS:n tutkimuksessa myös kansalaisten enemmistö oli lisärahoituksen kannalla. Uudistuneille Puolustusvoimille on turvattava mahdollisuus täyttää lakisääteiset velvoitteensa ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti uskottavan puolustuksemme takaamiseksi.

Suomi ja Ruotsi keskustelevat puolustusyhteistyön kehittämisen päälinjoista ja aikataulusta. Tiiviimpi yhteistyö ei merkitse sotilasliittoa tai turvatakuita mutta tarjoaa mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä tilannekuvissa, harjoituksissa ja materiaalihankinnoissa. Rauhanajan pohjoismainen yhteistyö tai Nato-kumppanuus eivät ole kuitenkaan ratkaisu kriisiajan ongelmiimme, vaan kriisissä Suomi on nykyisessä tilanteessa edelleen yksin.

Kanervan työryhmän toimeksiantoon ei sisältynyt puolustusliittoon kuulumisen tai kuulumattomuuden tarkastelua, mutta kumppanuuksia ja puolustusyhteistyön tilaa ja merkitystä tarkasteltiin. Raportissa todetaan: "Puolustusyhteistyö on välttämätöntä Suomen suorituskykyjen kehittämiseksi, mutta se ei tuo sotilaallisia turvatakuita." Kliseet Nato-optioista ovat vain Suomen sisäpolitiikkaa, niitä ei käytännössä ole olemassa. Suomen uskottava puolustusratkaisu täytyy tehdä omista lähtökohdistamme käsin. Oma näkemykseni on, että tulevalla eduskuntakaudella (Puhemies koputtaa) on syytä selvittää perusteellisesti sotilasliiton tarve, hyödyt ja haitat.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puolustuksen hallinnonalan pääluokka on yksi keskeisimmistä ja tärkeimmistä hallinnonaloista, kun puhutaan suomalaisesta maanpuolustuksesta meidän koko turvallisuutemme kannalta.

Tämä vaalikausihan on ollut melko synkkä maanpuolustuksen kannalta. On leikattu niin toiminnasta, materiaalista kuin henkilöstöstä, on oltu vähemmän varusmiesten toimesta maastossa, lentokoneet ovat olleet vähemmän ilmassa ja Merivoimat päässyt harjoittelemaan vähemmän merellä. Kertausharjoitukset ovat myös olleet suorastaan hävettävän pienellä tasolla. Tähän kun laitetaan lisäksi puolustusvoimauudistus, niin kyllä todella suuret mullistukset ovat käyneet suomalaisessa maanpuolustuskentässä. Tässä tietysti näkyvimpinä osina ovat varuskuntien lakkauttamiset, jotka erityisesti tuonne keskiseen Suomeen kolhaisivat. Olen monta kertaa sitä verrannutkin siihen, että kun oman kotipitäjäni ympäriltä Ähtäristä laitetaan 100 kilometrin rinkula, niin kolme varuskuntaa siitä lähti pois, joten muutos on kyllä huikea.

No, nyt kuitenkin on päästy eteenpäin, ja ensi vuoden budjetin osalta on valoa näkyvissä monelta osin. Ensinnäkin kertausharjoitusten määrä nyt menee sinne minimitasolle, eli sitä korotetaan nykyiseen tasoon nähden reippaasti mutta kuitenkin mennään hyvään suuntaan, eli 18 000 reserviläistä pääsee kertausharjoituksiin. Se on hyvä, samoin kuin se, että näihin alusvuorokausiin ja lentotunteihin tulee lisäyksiä.

Budjetin osalta muutama asia, ensinnäkin tämä maanpuolustusjärjestöjen tuki. Sitä hallitus jälleen esitti 200 000 eurolla leikattavaksi, mutta kiitos eduskunnan, sitä ollaan nyt 150 000 sitten lisäämässä, ja se on hyvä asia. Tällä on äärimmäisen suuri merkitys, mitä vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät, MPK siinä kouluttajana, mutta sitten myös nämä MPK:n jäsenjärjestöt, MPK:n perustajajäsenet, Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto, Maanpuolustuskiltojen liitto ja niin edelleen, nämä kaikki kokonaisuutena muodostavat meidän maanpuolustuksen erittäin merkittävän osan.

Kun tuossa viittasin varuskuntien lakkauttamiseen ja niihin poistumisiin, mitä monessa maakunnassa tapahtuu, niin tämä maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja vapaaehtoinen koulutus tulee olemaan hyvin pitkälti vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen vastuulla, ja sen mielihyvin maanpuolustusjärjestöt myös kantavat.

Herra puhemies! Tulevaisuudesta. Ilkka Kanervan vetämä parlamentaarinen työryhmä sai työnsä valmiiksi ja teki hyvää jälkeä siinä. Se esittää, että maanpuolustuksen määrärahoja tulee tulevina vuosina korottaa erityisesti materiaalihankintojen turvaamiseksi. Tämä on sinänsä merkittävä asia, että se tulee ensi keväänä vastaan. Mitkä ikinä puolueista sitten ovatkaan hallitusneuvotteluissa, niin tämä asia on yksinkertaisesti ratkaistava. Puolueet voivat lähteä kyllä hallitusneuvotteluihin sikäli varmoin mielin, että tätähän on myös kansan mielipiteellä mitattu: niin edustaja Kurvisen vetämä MTS kuin myös Reserviläisliitto tätä gallupeilla tutki, ja hyvin vahva kansan tahto ja tuki on sille, että voidaan maanpuolustusmäärärahoja nostaa. Noin 58 prosenttia suomalaisista on tätä mieltä.

Mihin tätä rahaa tarvitaan? Varusmiesten, kertausharjoitettavien, käytännön toimijoiden materiaalihankintoihin, paikallisjoukkojen, aluejoukkojen varustamiseen ja niin edelleen eli ihan siihen käytännön toimintaan. Materiaalihankinnat ovat valitettavasti nyt jäljessä ja myös ensi vuoden budjetin osalta vielä jäljessä.

Herra puhemies! Yleinen asevelvollisuus on se meidän kulmakivemme, selkärankamme myös jatkossa. Meidän ei pidä tässä asiassa ainakaan lähteä naapurimaamme Ruotsin tielle. Yleinen asevelvollisuus on ainut tapa turvata uskottava maanpuolustus isänmaassamme, ja reserviläisiin pohjautuvilla sodanajan joukoilla pystytään koko Suomen maanpuolustuksesta huolehtimaan.

Olkoot nämä viimeisen vuoden aikana olleet tapahtumat meille myös suurena muistutuksena siitä, että mikään tässä yhteiskunnassa ei ole itsestään selvää ja meillä pitää olla omat uskottavat itsenäiset puolustusvoimat osana meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme. On hyvä, että yhteistyöstä keskustellaan naapurimaitten, erityisesti Ruotsin, kanssa. Siellä varmasti synergiahyötyjä on monella tapaa haettavissa, mutta sen perustan on oltava meillä itsellämme täällä Suomessa.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Elämme valitettavasti ainakin jossain määrin poikkeuksellisia aikoja, mitä tulee ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Toki oikein pitkässä historiassa ei tässä mitään poikkeuksellista ole, mutta kuitenkin, kun tässä on kohtalaisen hyväänkin kehitykseen ehkä jo ehditty tottua Euroopassa, on surullista, että tällä hetkellä päällä on jännitteinen tila. Ennen muuta tämä Ukrainan kriisi kaikkine seurannaisvaikutuksineen on totta kai se, mikä tässä huolenaiheena on, ja on toivottavaa, että tilanne saadaan rauhoitettua ja tolkulle tolalle mahdollisimman pian. Se on kaikkien etu, mutta Suomella siinä on aivan erityisiä intressejä. Sillä, minkälaiset välit Venäjällä ja EU:lla on, on iso merkitys myöskin Suomen kehitykselle — taloudellisesti, mutta myös laajemminkin.

Tärkeintä on ennen muuta ratkoa tuota kriisiä diplomaattisin keinoin. Toivoisin, että siihen käytettäisiin vielä nykyistäkin enemmän voimavaroja ja panostuksia, että siihen pyrittäisiin. Suomen pitää hoitaa suhteitaan tässä samalla naapuriin. Ei riitä, että sitä tehdään pelkästään Brysselin kautta, tarvitaan myös kahdenvälistä diplomatiaa ja vuorovaikutusta, ja tässä presidentti Niinistö on tehnyt mielestäni aivan hyvää työtä.

Monesta pitää näinä aikoina säästää, kun maan talous on huonossa tilassa, ja muutama vuosi tässä on jo oltu nollakasvun tai pakkasenkin puolella, valitettavasti. Se tarkoittaa sitä, että sieltä täältä pitää napsia pois, mutta toivoisin kyllä, että tämä maanpuolustus olisi siellä viimeisten joukossa, mistä säästöjä tehdään, ja mieluumminkin lisäresursseja siellä moneen kohtaan tarvittaisiin. On selvää, kun ilmaliikenne on kasvanut aivan lähituntumallamme, että esimerkiksi ilmavalvonnan resursseja täytyy silloin vahvistaa, elikkä tilanteeseen täytyy reagoida. Hyvä, että kertausharjoitusten määrään tulee nyt hieman korotusta, mutta sielläkin enemmän lisätarpeita on, ja tässä päivän debatissa on tullut jo monta muutakin asiaa esille, missä on selviä tarpeita, mihin tämä budjetti ei kyllä vielä läheskään kaikkiin vastaa.

Arvoisa puhemies! On myös mielenkiintoista keskustelua käyty Suomi—Ruotsi-puolustusyhteistyöstä, ja itse kannustan suhtautumaan siihen avaralla tavalla. Puolustusministeri Carl Haglund muun muassa on ollut tätä keskustelua avaamassa ja toivonut jotakin sen suuntaista, että seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi tästä jonkinlainen kirjaus. No, itse suhtaudun ihan myönteisesti siihen, että ainakin selvitetään se, mitä kaikkea yhteistyötä voisi olla tekeillä, ja tämäntapaista selvitystyötähän sinällään on käynnissäkin, ja toivottavasti siinä voidaan joitakin konkreettisia askelia ottaa sitten eteenpäin. Katsoisin nimittäin, että maidemme puolustusintressit ovat suurelta osin yhteneväiset. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruspilarit Suomella ja Ruotsilla ovat samankaltaisia. Toki vivahde-erojakin on — varsinkin, jos ulkopolitiikkaa vähän tarkemmin tarkastellaan, niin ei tässä nyt ihan identtisiä olla — mutta paljon samaa kuitenkin meidän perusratkaisuissamme on. Tiivis yhteistyö ja keskinäinen sitoutuminen nostaisi molempien maiden puolustuksen uskottavuutta mielestäni uudelle tasolle. Suomella on muun muassa vahva maavoimien reservi. Ruotsilla ei sellaista ole, mutta Ruotsilla on puolestaan vahvuutensa ennen muuta meri- ja ilmavoimissa. Seuraavan hallituksen on syytä katsoa, mitä konkreettisia askelia tällä saralla on järkevää ottaa. Totta kai se luonnollisesti edellyttää myös sitä, että Ruotsissakin on tähän asiaan halua. Yksin emme voi yhteistyötä tehdä, mutta olen ymmärtänyt, että siellä valmiutta keskusteluun kyllä sinällään on.

Tämän yhteistyön syventämisen tasosta riippumatta Suomen on syytä pitää huolta oman puolustuksen peruspilareista kaikissa olosuhteissa, mitä edustaja Savola muun muassa äsken omassa puheenvuorossaan ansiokkaasti jo kuvasi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jatkuvien määrärahaleikkausten on loputtava. Yksi tärkeä asia on tietysti maanpuolustustahdon ylläpitäminen: se, että me suomalaiset haluamme pitää huolta tästä omasta maastamme ja haluamme sitä tarvittaessa myöskin puolustaa.

Mutta, puhemies, aivan lopuksi haluan kuitenkin korostaa sitä, että kaikista parasta turvallisuuspolitiikkaa on viisas ulkopolitiikka, ja toivottavasti tämän talon päättäjillä sitä aina sitten tulevaisuudessakin löytyy.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Pidin myönteisenä sitä, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tänään otti etäisyyttä Paavo Väyrysen ulkopoliittisiin linjauksiin. Oli hyvä, että hän selkeytti sitä linjaa, mitä hänen keskustansa noudattaa. Sipilä esimerkiksi totesi, että hän ei vastusta Väyrysen tapaan Nato-optiota, ja myös pakotepolitiikasta irtautumiseen hän otti kantaa ja totesi, että keskusta on kannattanut tätä linjaa ja kannattaa jatkossakin. Minun mielestäni se on hyvä viesti. Kaksilla rattailla ajaminen ei tässäkään asiassa ole järkevää.

Arvoisa puhemies! Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on selvittänyt meidän suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, maanpuolustukseen ja turvallisuuteen säännöllisesti aina vuodesta 1964 lähtien, ja vuodesta 1978 lähtien laaja haastattelututkimus on tehty vuosittain ja monina vuosina jopa kaksi kertaa.

Kuluneen vuoden aikana turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut nopeasti myös Euroopassa: Krimin niemimaa on vallattu, Itä-Ukrainassa kytee suuren ja avoimen sodan näkymä Venäjän toimesta, ilmatilaloukkauksista on tullut arkipäivää, ja havaintoja vieraan vallan merenalaisesta sotilaallisesta toiminnasta Itämerellä on tehty. Tämä kaikki ei ole voinut olla vaikuttamatta itse kunkin ajatuksiin. Oman puolustusvalmiutemme kehittämisen lisäksi tämä kaikki korostaa tarvetta tiivistää myös maamme kansainvälistä yhteistyötä turvallisuusasioissa.

Tuore raportti kertoo yksiselitteisesti sen, että vuodessa meidän suomalaisten halu korottaa puolustusmäärärahoja on kasvanut. Viime vuonna vain vajaa kolmannes suomalaisista näki tämän tarpeelliseksi, ja nyt vuotta myöhemmin jo yli puolet suomalaisista haluaa lisää voimavaroja Puolustusvoimille. Puolustusmäärärahoja koskeva kysymys on esitetty vuodesta 64 lähtien, ja tämä on itse asiassa vasta toinen kerta, kun yli puolet suomalaisista haluaa korottaa puolustusmäärärahoja. Ensimmäisen kerran näin tapahtui vuonna 1970.

Tähän on selvä syy. Lähes puolet nimittäin kokee sotilaallisen tilanteen maamme lähialueilla nyt uhkaavampana kuin ennen ja pitää tilannetta tällaisena myös seuraavan kymmenen vuoden aikana. Venäjän kehitys aiheuttaa siis huolta tulevaisuudesta, mutta myös kansainvälinen terrorismi ja ääri-islamilainen Isil-liike. Jopa kaksi kolmesta kokee maallamme olevan nykyisin huonot mahdollisuudet puolustautua, jos maatamme kohtaan hyökättäisiin tavanomaisin asein. Tämä on varmasti syy siihen, että puolustusmäärärahoja halutaan nyt aiempaa yksituumaisemmin lisätä ja turvata oman itsenäisen, uskottavan puolustuksen tulevaisuus.

Samaan aikaan nopeasti muuttunut tilanne on lisännyt myös Nato-jäsenyyden kannatusta. Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta itse asiassa kaikkien muiden puolueiden kannattajien keskuudessa Nato-kannatus on lisääntynyt merkittävästi. Vasemmistoliitonkin keskuudessa kannatus on pysynyt ennallaan. Suurin muutos myönteiseen Nato-kantaan on tapahtunut keskustan ja perussuomalaisten keskuudessa.

Itse olen sitä mieltä, että tärkeintä on kuitenkin huolehtia siitä, että maallamme on uskottavat omat puolustusvoimat jatkossakin. Yleinen asevelvollisuus ja riittävät voimavarat ovat tärkeät. Itse olen vahvasti sitä mieltä, mitä kokoomus on linjannut täällä, että tulevaisuudessa meidän pitää varata noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta Puolustusvoimille eli tehdä yhteinen päätös siitä, että Puolustusvoimien määrärahat turvataan ja sen lisäksi Merivoimien, Ilmavoimien ja Maavoimien suuret kalustohankinnat pitää toteuttaa erillisellä rahoituksella.

Arvoisa puhemies! Annan tässä puheenvuorossani kiitosta myös siitä, että kertausharjoitusten määrä nostetaan nyt kolminkertaiseen eli noin 18 000 taistelijaan, ja itse asiassa, vaikka edustaja Kaikkonen sitä täällä hivenen väheksyi, se on se tavoitetaso, joka puolustusvoimauudistuksessa, joka laitettiin liikkeelle itse asiassa keskustan johdolla edellisellä hallituskaudella, on määritelty. Eli olemme siinä tavoitetasossa, jolla jatkossa edetään. Myös maastovuorokausia ja muita perustoimintoja pystytään vahvistamaan ensi vuonna, mutta me tarvitsemme tuon aikaisemman linjaukseni mukaisesti lisää määrärahoja Puolustusvoimille.

Arvoisa puhemies! Annoin kiitosta jo debatissa kriisinhallintaveteraaniohjelman valmistelusta ja siitä, että se käytännössä on jo nyt arjen toiminnassa. Uudistan esitykseni, että kriisinhallintaveteraaniohjelmasta tehtäisiin myös erillinen oma kirjanen, joka olisi tällainen yhteenveto tuosta kokonaisuudesta, ja sitä voitaisiin sitten aina operaatiokohtaisesti täydentää tietyillä painotuksilla, jotka vaihtelevat sen mukaan, missä päin maailmaa kriisinhallintatehtävissä ollaan.

Arvoisa puhemies! Tuore tutkimus vahvistaa sitä, mitä ei onneksi ole koskaan edes tarvinnut epäillä. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth sen puki sanoiksi hyvin, ja se kuuluu näin: "Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa."

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minusta Suomen puolustuslinja on aina ollut pitkäjänteistä, se on ollut ennustettavaa ja se on ollut sillanrakentajan roolissa toimivaa. Näin presidentti on linjannut, ja näin myös Suomen keskusta on aina linjannut. Ehkä pienen poikkeuksen tähän on tehnyt päinvastoin pääministeri, jonka linjauksista ei aina ihan varma ole voinut olla, mutta luulen, että tästä pitkästä yleisestä linjasta kaikki ovat samaa mieltä. Ei kannata lietsoa hämmennystä eikä blokkiajattelua. Kannattaa mieluummin olla sillanrakentaja ja vaalia myös kahdenvälisiä suhteita kaikkien naapurimaidemme kanssa sen lisäksi, että niitä suhteita hoidetaan myös tuolta EU:n kautta.

Mutta pyysin puheenvuoron siitä syystä, että tällä hallituskaudella kokoomusjohtoinen hallitus on valitettavasti omasta maakunnastanikin kaksi varuskuntaa ajanut alas. Sillä on merkittävä vaikutus alueelliseen maanpuolustustahtoon ja -henkeen. Siksi minusta on surullista, että eduskunnan täytyy aina maanpuolustusjärjestöjen rahaa nostaa täällä valtiovarainvaliokunnan toimesta ja sitä ei automaattisesti tuolta ministeriöstä hoideta. Nyt erityisesti, kun näitä varuskuntia on lakkautettu, maanpuolustusjärjestöjen toiminta on ensisijaisen tärkeää. Se toiminta tulee vähän kalliimmaksi, kun näitä tukikohtia ei enää lähellä ole. Toivoisin, että tähän asiaan tulevaisuudessa tulisi ratkaisu valmiiksi jo sieltä ministeriön puolesta. Kiitos sinänsä, että se nyt sitten täällä eduskunnassa on hoidettu.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Puolustushallinto on toteuttanut puolustusvoimauudistusta hyvinkin esimerkillisesti ja pysynyt aikataulussa. On erittäin hyvä, että vuonna 2015 Puolustusvoimien toiminta pystytään suunnitelmien mukaisesti palauttamaan vuosien 12—14 madalletun tason jälkeen sodanajan koulutusvaatimusten edellyttämälle tasolle. Upea asia on, että kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrä voidaan nostaa 18 000 henkilöön, kun vastaava määrä oli 6 000 reserviläistä vuonna 14. Samoin maasto- ja alusvuorokausien sekä lentotuntien määrät hiukan nousevat.

Arvoisa puhemies! Malmin kentästä luovuttaessa on tärkeää selvittää, miten Patrian järjestämä lentokoulutus jatkossa kannattaa toteuttaa. Asiasta on luovutettu selvitys ministeri Haglundille. Hallin kentällä Keski-Suomessa on olemassa lennonjohdon laitteet, tukipalvelut ja rakennukset. Kenttää ylläpidetään Patrian tarpeisiin, ja se on lentokoulutuspalvelun ainoa realistinen tuottaja Suomessa. Asian työstämistä jatketaan. Puolustusministeri lupasi omalta osaltaan vastata myös tekemääni kirjalliseen kysymykseen.

Koen, että alueellinen tasapaino näissä asioissa on syytä ottaa huomioon. Sen lisäksi on huomioitava, että muun muassa Pirkkalan kenttä alkaa olla melkoisen täynnä eikä siellä ole myöskään kovin tykätty lentomelusta. Porissa toimiva Ilmailuopisto vaikuttaa tietenkin tässä asiassa, mutta tuon selvityksenkin mukaan lentokoulutusta kannattaa keskittää joiltakin osin. Jämsän kaupunki on tehnyt tässä asiassa paljon työtä tutkien Hallin kentän mahdollisuuksia lentokoulutustoimintaan. Se, ettei joidenkin mielestä syrjäinen sijainti houkuta lentämään kouluttautuvia, ei minun mielestäni ole riittävä peruste Hallin kentän syrjimiselle. Ymmärtäisin, että Patrian kannalta kriittisin asia on tässä se, että Hallin kentän ylläpidosta jouduttaisiin enemmän maksamaan ainoana toimijana. Tähän totean, että kyllä varmasti valtio tukee kentän kuluista osan, jos tällaiseen ratkaisuun päädytään.

Arvoisa puhemies! Olen valtiovarainvaliokunnan mietinnön tavoin huolissani Puolustusvoimien materiaali-investointien tasosta. Niihin kohdistuu yli puolet hallinnonalalle esitetyistä säästöistä. Tavoite, jossa materiaalihankintoihin käytetään noin kolmannes kokonaispuolustusbudjetista, jää koko ajan yhä kauemmas. Puolustusvoimauudistuksella saavutettavien toimintaedellytysten säilyttäminen edellyttää vanhenevan materiaalin korvaamista. Huomioitava on, että Puolustusvoimien toimintamenoihin, pois lukien palkkamenot, sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin sisältyy ennakollinen 1,5 prosentin kustannustasotarkistus. Sen sijaan materiaalihankintojen osalta kustannustasotarkistusta ei esitetä. Päätöksellä on vuosittainen noin 5—7 prosentin kumuloituva, materiaalista ostovoimaa heikentävä vaikutus. Materiaalihankintojen määrärahan pieneneminen vähentää väistämättä myös kotimaassa tehtäviä hankintoja ja vaikuttaa siten suomalaisen puolustusteollisuuden liikevaihtoon, osaamiseen, kehittymiseen ja myös työllistämismahdollisuuksiin.

Arvoisa puhemies! Suomessa toimiva puolustusteollisuus on oleellinen osa kansallisen puolustuskyvyn verkostoa, ja sen turvaaminen on erittäin tärkeää. Huoltovarmuusnäkökulma tulee siten ottaa täysimääräisesti huomioon tarjouspyyntöjä laadittaessa.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Puolustusvoimauudistus linjattiin aikanaan keskustan pääministerikaudella ja sitä on viety määrätietoisesti eteenpäin. Täytyy todeta se, että vaikka sitä poliittisessa keskustelussa arvostellaan, niin meillä puolustusvaliokunnassa ei oikeastaan yhtään poikkipuolista puheenvuoroa ole asiasta tullut vaan sen eteneminen on koettu onnistuneeksi ja uudistusta on pidetty tarpeellisena eri asiantuntijoiden näkökulmasta niin henkilöstön kuin suorituskykyjenkin näkökulmasta. Puolustusvoimat on siis reivattu 2020-luvun asentoon niin suorituskyvyn kuin ikäryhmien pienentymisenkin mukaan, ja meidän reserviläisarmeijamme on tämänkin jälkeen suuri eurooppalaisessa vertailussa. Mutta turvallisuus on myös fakta, tai ennen muuta fakta, mutta myös tunne, ja sen takia meidän pitää määrärahat varata riittävällä resursoinnilla Puolustusvoimille ja myös sitten poliisille, joka hetken kuluttua täällä ministeri Räsäsen johdolla on keskustelussa.

Arvoisa puhemies! Ilmavalvonta-asian nostin myös tuossa debatissa esille ja toivoisin, että Itämeren valtiot nyt vakavasti pohtisivat sitä, että otettaisiin aktiivinen ote siihen, että armeijoiden tutkat olisivat myös siviililiikenteen käytettävissä taikka tieto välitettäisiin automaattisesti. Tällä hetkellä tilanne on nimittäin se, että nuo armeijoiden tutkat näkevät nämä pimeänä lentävät koneet, mutta heidän päätehtävänsä ei kuitenkaan ole tiedottaa koko aikaa siviililiikenteelle vaan ennen muuta tietysti huolehtia ilmatilan valvonnasta ja muista heille erikseen määritellyistä tehtävistä. Mutta nyt tilanne on se, että näitä pimeänä lentäviä, ilman reittisuunnitelmaa olevia koneita on paljon, ja sen takia toivon, että Itämeren valtiot voisivat tässä tehdä yhteisen ohjelman ja käytännön muutoksen ainakin toistaiseksi.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Heinonen vähän aikaisemmin lausui semmoista, joka vaatii pientä tarkennusta, etten sanoisi korjausta, tässä näin, liittyen tähän pakotepolitiikkaan ja keskustan linjaan.

Ei keskusta ole esittänyt irtautumista pakotepolitiikasta. Siitä jossain vaiheessa on käytetty muutamia puheenvuoroja meillä, että onko sen ajoitus ollut aina kohdallaan. Varsinkin siinä kohtaa, kun saatiin aikaan tulitauko ja EU oli siinä kohtaa laittamassa lisäpakotteita, tästä vähän käytiin debattia, että menikö se ajoitus nyt ihan kohdalleen siinä, mutta yleensä ottaen olemme tukeneet kyllä ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjaa ja varsinkin sitä työtä, mitä tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tässä asiassa tehnyt.

Tässä on, arvoisa puhemies, ollut kyllä havaittavissa viime viikkoina semmoinen ilmiö, että arvostamani puolue kokoomus jostain syystä käy nyt keskustan kimppuun vähän asiasta kuin asiasta ja välillä tehden tikustakin asiaa. Mikä lie syy siihen — sitä voimme vain arvailla.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa herra puhemies! Euroopan sydämessä, Ukrainan sisällä ja Ukrainan rajojen tuntumassa, vellova kriisi ei ole valitettavasti rajoitettavissa vain siihen maantieteelliseen ympäristöön, jonka rujoimmat piirteet tietysti näkyvät kansainvälisissä uutislähetyksissä varsin dramaattisellakin tavalla, vaan päinvastoin Euroopan turvallisuuspoliittinen ilmapiiri on vaikeutunut ja riski kriisin eskaloitumisesta on ilmiselvästi myös löydettävissä. Myöskin meidän omassa turvallisuusympäristössämme tämän Euroopan sydämessä vellovan kriisin vaikutukset näkyvät ja tuntuvat aina Itämeren piiriä myöten, niin kuin viime päivienkin — ja viime viikkojen, kuukausien — myötä on ollut nähtävissä.

Tämän kriisin syvimmät taustasyyt ovat enemmän tai vähemmän identifioitavissa, ne ovat tunnistettavissa. Ja on luonnollista, että kaikki ponnistelut on tehtävä sen eteen, että tämän kriisin eskaloituminen saataisiin vältetyksi ja että kriisi ei pääsisi tarttumaan nykyistä enempää. Sen hoitamiseksi ei ole käytännössä kuin yksi mahdollisuus, ja se on sovittelun tie, se on rauhan etsimisen mahdollisuus, joka on maksimaalisesti epäonnistuneittenkin yritysten jälkeen viritettävä uudelleen ja uudelleen, sillä vaihtoehto sovun etsimisen sijaan voi olla vain, tietysti, sodan vaihtoehtoon turvautuminen. Ja jos nyt ihminen on mitään elämästään ja historiasta voinut oppia, niin vähintäänkin tietysti sen, että sota on vihonviimeisin vaihtoehto, tai itse asiassa se ei ole edes vaihtoehto, se on totaalinen katastrofi meidän kulttuurillemme ja meidän elinpiirillemme inhimillisesti ja taloudellisesti. Se on kärsimysten näytelmä, ja siltä pitää välttyä.

Rauhan etsimisen ja sovun rakentamisen tie on aina kohdannut vaikeuksia, ja kaikki rauhantekijät ovat kuitenkin myös olleet realisteja turvallisuuspolitiikassaan, siinä ajattelussa, jolla rauhan edellytykset turvataan. Siihen ajatusmalliin kuuluu myös se, että pidetään vakaudesta ja turvallisuudesta huoli. Sen ehtona puolestaan on se, että puheilla on myöskin uskottavuutta. Kaikkein pahinta olisi se, jos kaikkia kansainvälisen oikeuden ja vaikkapa Euroopan turvallisuusyhteistyöjärjestelmän periaatteita uhmaten voitaisiin pahoinpidellä pieniä, suvereenejä kansakuntia ja valtioita. Ukraina kun ei edes ole kovin pieni kansakunta 40—50-miljoonaisine väestöineen. Mutta pahoinpitelyn välttämisen täytyy olla se peruslähtökohta, ja niin Ukrainan tapauksessa kuin muutoinkin historian lehdiltä on selkeästi nähtävissä, että jokaisen maan, jokaisen suvereenin valtion, on itse kyettävä huolehtimaan myös omasta turvallisuudestaan. Näin on Ukrainan tapauksessa asian laita, eikä Suomi muodosta tähän sääntöön mitään poikkeusta.

Ei Suomi varustaudu sen takia, että me haluaisimme sotaa, vaan Suomi haluaa pitää puolustusvoimistaan huolen sen takia, ettemme sotaan koskaan joutuisi: jotta ennalta ehkäisevä kynnys olisi niin uskottava ja varma, ettei kannata kenenkään tulla tänne uhittelemaan tai tehdä pahoinpitely-yrityksiä tälle kansakunnalle.

Jos sekin kynnys ylitettäisiin, niin senkin takaa löytyy sitten uskottava suorituskyky torjumaan vihollinen. Sen vuoksi on tehty parlamentaarisella tasolla erittäin syvälle luotaavaa työtä seuraavan vaalikauden poliittisia päätöksiä varten erittäin hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken siitä, minkälainen puolustuksen uskottavuusjärjestelmä Suomen tapauksessa on perusteltu. Siihen ei liity mitään yliampuvaa, ei kiihkoilua, ei nationalismia, ei aseiden kalistelua, vaan sitä, että aseiden kalistelun sijasta voitaisiin olla luottavaisia ja turvallisin mielin kaikkialla Suomessa, ympäri Suomen, uskottavan puolustusjärjestelmän kanssa. En mene sen yksityiskohtiin, mutta totean tyytyväisenä, että Suomessa vallitsee maan olemassaolon raskaan sarjan kysymyksissä erittäin pitkälle menevä yhteisymmärrys. Vain vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteensä siihen laajaan parlamentaariseen valmistelutyöhön, jolla arviolla katsottiin, mikä on välttämätöntä tässä turvallisuustilanteessa Suomen puolustuksen uskottavuuden lunastamiseksi.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

​​​​