Puolustusministeriön hallinnonala 27
Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalle
esitetään ensi vuodelle yhteensä noin
2 miljardin 659 miljoonan euron määrärahaa,
joka on noin 91 miljoonaa euroa vähemmän kuin
tämän vuoden määräraha.
Nämä menosäästöt perustuvat
aikaisempiin päätöksiin ja kohdistuvat
toimintamenoihin, materiaalihankintoihin sekä sotilaallisen
kriisinhallinnan menoihin.
Ensi vuoden painopisteenä on puolustusvoimauudistuksen
loppuunsaattaminen, puolustuksen pitkän aikavälin
haasteisiin vastaaminen ja puolustusyhteistyön syventäminen
ja laajentaminen. Puolustusvoimauudistuksessa otetaan käyttöön
uusi poikkeusolojen joukkorakenne, joka sisältää operatiiviset,
alueelliset ja paikallisjoukot. Suorituskyvyn kehittämisen
painopiste on alueellisten joukkojen kaukovaikuttamiskyvyn kehittämisessä.
Valiokunta toteaa, että puolustushallinto on toteuttanut
puolustusvoimauudistusta esimerkillisesti ja pysynyt myös
aikataulussa. On erittäin hyvä, että vuonna
2015 Puolustusvoimien toiminta pystytään suunnitelmien
mukaisesti palauttamaan vuosien 2012—2014 madalletun tason
jälkeen sodanajan koulutusvaatimusten edellyttämälle
tasolle. Erityisen tärkeää on, että kertausharjoituksissa
koulutettavien reserviläisten määrä voidaan
nostaa 18 000 henkilöön, kun vastaava
määrä oli 6 000 reserviläistä vuonna 2014.
Samoin maasto- ja alusvuorokausien sekä lentotuntien määrät
nousevat.
Valiokunta pitää myönteisenä,
että hallitus täydensi esitystään
materiaalihankintojen osalta. Muun muassa ilmatorjunnan kunnossapitotarpeita
tarkennettiin sekä mahdollistettiin pitkän kantaman
operatiivisten ampumatarvikkeiden ja Hawk Mk 51 -koneiden
modifiointeja. Valiokunta on kuitenkin huolissaan kaiken kaikkiaan
Puolustusvoimien materiaali-investointien tasosta. Kun tavoitteen
pitäisi olla, että budjetista käytettäisiin
noin kolmannes materiaalihankintoihin, niin tämä tavoite
etääntyy entistä kauemmaksi. Tämä materiaalihankintojen
pienentäminen merkitsee väistämättä myöskin
vaikutuksia kotimaiseen puolustusvälineteollisuuteen, sen
liikevaihtoon, osaamisen kehittämiseen ja työllistämiseen.
Tämä on sillä tavalla huolestuttava asia, koska
kotimaisten hankintojen merkitys meidän oman puolustusvälineteollisuuden
kehittämisessä on äärettömän
tärkeää.
Valiokunta toteaa aiempien linjausten mukaisesti, että puolustusvoimauudistuksella
saavutetun tilan ja käytettävissä olevien
resurssien välillä on selkeä epätasapaino.
Suuret paineet asetetaankin tähän parlamentaariseen
työhön ja sen lopputulemaan, jossa kartoitettiin
määrärahatarpeita vuoden 2016 jälkeen.
Uskon kuitenkin, että tämä laajan parlamentaarisen
tuen saanut työ turvaa Puolustusvoimien resurssitarpeitten
toteutumista tulevina vuosina ehkä paremmin kuin monella
monella muulla hallinnonalalla.
Herra puhemies! Valiokunta lisäsi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
toimintaan 150 000 euroa. Tämä toiminta
on erittäin kustannustehokasta. Koulutuksiin osallistui
viime vuonna 45 000 henkilöä. Valiokunta
pitää tärkeänä, että tätä koulutusta
suunnataan ja räätälöidään
jatkossa myöskin nuorille ja nuorille aikuisille. Samoin
pelastustoimi voisi valiokunnan mielestä käyttää koulutettuja
vapaaehtoisia henkilöitä apuna entistä järjestelmällisemmin
yhteiskunnan häiriötilanteissa.
Puhemies! Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen
osalta momentin budjettimenettelyä on muutettu siten, että huomioon otetaan
vain ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomen tiedetään
osallistuvan budjettivuonna. Tämä poistaa tietyllä tavalla
sitä liikkumavaraa, mitä aiemmin tämän
momentin osalta on olemassa. Valiokunta korostaakin, että käyttösuunnitelman
varalla-kohdan määräraha tulee budjettivuoden
aikana pitää sillä tasolla, että määrärahalla
pystytään tarvittaessa aloittamaan kiireellinen uusi
operaatio. Tällöin uusi operaatioiden rahoitus
voidaan lähtökohtaisesti hoitaa normaalissa hallituksen
esitysten antamis- ja käsittelyaikataulussa.
Herra puhemies! Tässä näin.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Seuraavaksi, ennen debattia kuullaan vielä ministerin
puheenvuoro, 5 minuuttia maksimissaan. — Ministeri Haglund,
olkaa hyvä.
Puolustusministeri Carl Haglund
Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Rantakankaan hyvän
alkujuonnon jälkeen ei hirveästi tarvitse lisätä.
Mielestäni tuossa tuli aika hyvin ja realistisesti kerrottua,
mikä tämä meidän tilanteemme
on. Se, mikä on tietenkin merkillepantavaa, on se tosiasia,
että ensi vuosi on ensimmäinen vuosi, jolloin
puolustusvoimauudistus on saatettu loppuun. Eletään
siis uudistuksen jälkeistä aikaa, niin että tässä on
paljon myönteisiäkin asioita. Ensimmäinen
on tietenkin se, että voidaan palauttaa tämä toiminnan
taso pitkälti normaalitasolle. Tämä liittyy
maastovuorokausiin, alusvuosikausiin, kertausharjoituksiin ja niin
edelleen, ja tämä on varsin myönteinen
asia.
Haasteiden puolella on sitten tämä tärkeä asia, mihin
edustaja Rantakangas tarttui, eli tämä materiaalipuolen
investointimäärärahojen pienuus. Siinä rehellisesti
sanottuna jäädään liian kauas siitä kolmasosasta.
Tämä ei ole tietenkään eduskunnalle
mikään uusi asia. Tämä on laajasti
tunnettu, ja tätä on pohdittu tässä meidän
yhteisessä parlamentaarisessa ryhmässä,
joka on tehnyt varsin hyvää työtä,
ja on saavutettu myös harvinaisen laaja yhteisymmärrys
täällä salissa siitä, että tähän
asiaan pitäisi saada jonkintyyppistä parannusta,
ja toivonkin, että tähän päästään.
Se olisi yhdistettynä tähän varsin onnistuneeseen
puolustusvoimauudistukseen, joka nyt kaikesta huolimatta — ja
tiedän, että se ei ole tässäkään
salissa kaikkien mielestä ollut kovin suosittu hanke — on
ainakin tehty määrätietoisesti ja saatettu
loppuun ja hoidettu niin kuin se piti hoitaa. Tiedämme
myös, että valtionhallinnossa on monia uudistuksia,
jotka eivät ole onnistuneet niin hyvin kuin on ajateltu,
joten siinä valossa on hyvä jatkaa tästä,
jos vain saadaan tämä materiaalipuoli kuntoon.
Se, että eduskunta on Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle
lisännyt taas pienen määrärahan,
on erittäin myönteistä näin
ministerikin näkökulmasta. Arvostan sitä suuresti
ja uskon, että reserviläiset vielä paljon
enemmän.
Viimeisenä sitten tämä kriisinhallinta.
Tämä huomio tästä varalla-rahasta
on ihan oikea. Tosin lähtökohtana nyt on ollut
muutenkin se, että uusiin operaatioihin lähdetään
tietenkin vain eduskunnan hyväksynnällä,
ja valtiovarainministeriön lähtökohta
ja näkökulma on ollut se, että silloin
myös voidaan samalla enemmistöllä, joka sitä operaatiota
tukee, varmistaa, että se lisäbudjetti voidaan
saada läpi, ja näin käytännössähän on
toimittu.
Itse uskon, että on hyvin todennäköistä,
että joudutaan ensi vuonnakin tähän tavalla
tai toisella tekemään muutoksia ja lisäyksiä,
koska tässä tosiaan niitä marginaaleja
ei ole, joten tämän johdosta on todennäköistä,
että tähän joudutaan palaamaan vuoden
aikana. Tästä on nyt tulossa vakiintunut käytäntö,
että näin toimitaan. Meidän hallinnon
näkökulmasta tämä varalla-raha
olisi parempi järjestely, mutta tästä ehkä pitää ennemminkin
puhua valtiovarainministeriön kanssa, jolla sitten on ollut
ehkä vähän toisenlainen tulokulma tähän
asiaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia, ministeri Haglund. — Nyt käynnistämme debatin.
Debattiin voi pyytää osallistumisvuoroa nousemalla
seisomaan ja painamalla V-painiketta. Huomautan jo tässä vaiheessa,
että debattipuheenvuorojen maksimipituus on 1 minuutti.
No niin, olkaa hyvä, istukaa. Lähdemme liikkeelle,
ja edustaja Niinistö aloittaa, olkaa hyvä.
Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustusbudjetti on mitä on, siinä ei
ole paljon hurraamista. Sen bkt-taso tipahtaa ensi vuonna 1,29 prosenttiin.
Ei sillä tasolla kauaa ylläpidetä uskottavaa
puolustusta. Jos jo edellä mainitun edustaja Kanervan parlamentaarisen
puolustusselvitysryhmän linjaukset toteutuvat vuosina 2016—2020,
saadaan maltillista apua materiaalihankintoihin, mutta yleisesti ottaen
puolustusbudjetin taso ei sittenkään ole pidemmän
päälle kestävä.
Vaan tähän päivään.
Nimittäin viimeaikaiseen Venäjän poikkeukselliseen
Itämeren-lentoliikenteeseen liittyen kysyn ministeriltä:
Onko ongelmia jo nyt? Ilmavoimilla on ollut runsaasti operatiivisia
tehtäviä. Riittävätkö Ilmavoimien rahat?
Entä riittävätkö ne ensi vuonna,
jos tämänkaltaisia harjoituksia on luvassa lisää?
Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Olen samalla tavalla huolissani kuin edustaja
Niinistö Ilmavoimien voimavaroista tämän
vuoden loppuun saakka ja ensi vuonna.
Se on tietysti totta, että keväällä 2011
tehdyt kehysleikkaukset jatkuvat vielä ensi vuonnakin, ja
nyt näitten leikattujen voimavarojen puitteissa oli hyvä,
että herra ministeri suostui asettamaan parlamentaarisen
selvitystyöryhmän edustaja Kanervan johdolla.
Se teki ehdotuksensa, josta saadaan apua tuleville vuosille, mikäli
ensi keväänä tällaiseen tasokorotukseen
päästään. Sehän oli
yksimielinen esitys.
Mutta todellakin on syytä kantaa huolta Ilmavoimien
voimavaroista tänä aikana, jolloinka sotakoneiden
aktiivisuus Euroopassa, Euroopan rajoilla ja myös Suomen
rajojen lähituntumassa on kasvanut paitsi Venäjän
toimesta myös muitten toimesta, jolloinka valvontatoiminnan
pitää toimia. Kysynkin: herra ministeri, ovatko
voimavarat riittävät tälle ja ensi vuodelle?
Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kuten sanottu, kansanedustaja Ilkka
Kanervan työryhmä, selvitysryhmä teki
erittäin perusteellista työtä pitkän
aikavälin haasteiden ja resurssien selvittämiseksi
ja päätyi lähes yksimielisesti johtopäätökseen,
että lisäresurssitarpeita on puolustusbudjetissa.
Raportissa tarkasteltiin tarvittavien resurssien lisäksi
myös kumppanuuksia ja puolustusyhteistyötä, mutta
toimeksiantoon ei kuulunut puolustusliittoon kuulumisen tai kuulumattomuuden
tarkastelu.
Kysynkin arvoisalta puolustusministeriltä: olisiko
teidän mielestänne tulevalla eduskuntakaudella
syytä selvittää yhtä perusteellisesti
sotilaallisen liittoutumisen tarve mukaan lukien sen hyödyt,
haitat ja kustannusvaikutukset, niin kuin tehtiin nyt Kanervan työryhmässä?
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Samalla kun maailmalla tilanne muuttuu hankalammaksi,
niin suomalaiseen kriisinhallintajoukkojen työhön
ei ole riittävästi määrärahoja
ensi vuodelle ainakaan, jos uusia tehtäviä tulee.
Onko ministerillä ajatusta siitä, minkälaisia
voisivat olla ne kriisinhallintatehtävät, joihinka
mahdollisesti uutta budjetointia voitaisiin laittaa? Näyttää siltä,
että valtiontalous ei ainakaan helpotu seuraavalla kaudella,
mikä tietysti tarkoittaa myös sitä, että Puolustusvoimien
budjetin osalta myös käydään
tiukkoja keskusteluja siitä, minkä verran sinne
määrärahoja voidaan lisätä.
Kriisinhallintajoukkojen tehtävät ovat tietysti
tärkeitä Suomen puolustusvoimille, mutta myös
tietysti kansainväliselle yhteistyölle, ja oletettavasti
YK:n ja UNIFILin mandaatilla olevia tehtäviä tulee
lisää.
Nyt kysymys kuuluu: Kuinka täysipainoisesti Suomen
puolustusvoimat voi osallistua kriisinhallintatehtäviin
tulevaisuudessa? Mitä ehkä voisivat olla ne, joihinka
tuleva hallitus joutuu ottamaan kantaa ja lisäämään
määrärahoja?
Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on
kiistatta muuttunut viime aikoina, mutta on hyvä huomata,
että Suomeen ei kuitenkaan kohdistu välitöntä sodanuhkaa,
ei lyhyellä eikä toivottavasti pitkälläkään
aikavälillä.
Toinen fakta on se, että Puolustusvoimissa on toteutettu
tällä vaalikaudella rakenneuudistuksia ja säästöjä,
ja näiden kahden asian vuoksi mekään
vasemmistossa emme varjobudjetissa emmekä vastalauseessamme
vaadi lisää säästöjä Puolustusvoimiin.
Emme kuitenkaan ole sitoutuneet Kanervan parlamentaarisen selvitysryhmän
linjauksiin, joissa materiaalihankintoihin Puolustusvoimille sitoudutaan
suosittamaan ja antamaan lisämäärärahoja.
Tämä sen vuoksi, että meillä ei
ole mandaattia päättää seuraavan
eduskunnan puolesta näistä resurssitarpeista ja
lisämäärärahoja on kaikilla
valtionhallinnon sektoreilla, ei pelkästään Puolustusvoimissa.
Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olette, ministeri Haglund, puhunut lämpimästi
pohjoismaisen ja Suomi—Ruotsi-yhteistyön lisäämisestä jopa
tuonne puolustusliiton suuntaan. Olisin kysynyt, antaako tämä budjetti
nyt realistisia mahdollisuuksia ensi vuoden aikana lisätä yhteistyötä,
tehdä yhteisiä harjoituksia Suomen ja Ruotsin
välillä, ja myöskin yhtynyt tähän
kysymykseen, jonka edustaja Jussi Niinistö aloitti, riittääkö tämä budjetti
niihin lisääntyneisiin lentotarkkailutehtäviin
ja ilmatilavalvontatehtäviin, joita viime aikoina on ollut.
Mitä tehdään, jos nämä ilmatilaloukkaukset
vielä tästä yleistyvät ja jatkuvat?
Miten tähän on varauduttu?
Sitten toinen kysymys liittyen tähän rauhanturvakysymykseen
ja kriisinhallintatehtäviin. Suomikin on vähentämässä läsnäoloa
Afganistanissa, ja kuitenkin Suomi on minusta hyötynyt
siitä, että olemme olleet mukana kansainvälisissä tehtävissä ja
täydentäneet sitä kautta osaamistamme.
Missä ovat seuraavat suuret haasteet? Minne voisimme ensi
vuonna mennä mukaan?
Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Historian ja nykypäivänkin
valossa on selvää, että meidän
maamme ja Pohjolan vakautta ei lisätä varustautumalla eikä militarisoimalla
EU:n rakenteita. Meidän asemamme on kaikkein turvallisin
silloin, kun pidämme huolen liittoutumattomuudestamme.
Vuonna 2012 käyttämättömät
tilausvaltuudet olivat ministeriön mukaan 5,3 miljardia
euroa, ja nyt ne ovat sitten ensi vuodelle runsaat 2 miljardia euroa.
Neljässä vuodessa asehankintoihin on käytetty
3,2 miljardia euroa, siis yli 800 miljoonaa euroa vuodessa, siis
lähes kaksinkertaisesti se, mitä julkisuudessa
kerrotaan. Tämä ei ole vähän
vaan erittäin paljon. Tässä mielessä haluan vielä tarkentaa
ministeriltä (Puhemies koputtaa) juuri tämän
voimassa olevien tilausvaltuuksien määrän
tällä hetkellä.
Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Niin kuin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja
edustaja Niinistö sanoi, puolustusbudjetti on sitä,
mitä se on. Mutta silloin, kun siinä on jotain
hyvää, sitä pitää kehua, elikkä tässä pitää kehua
nyt näitten kertausharjoitusmäärien nostamista
asiaankuuluvalle tasolle tai ainakin lähelle asiaankuuluvaa
tasoa ottaen huomioon, että puolustus- ja sodankäyntitaktiikat
ovat muuttuneet.
Mutta ottaisin vähän esille pari harvemmin puheena
olevaa asiaa. Puolustustarviketeollisuuden yhteistyötä eri
toimijoitten kanssa on peräänkuulutettu monena
kertana. Tässä vain aika nopeasti esiin tulevat
sitten nämä vientilupa-asiat, ja tähän
pitäisi saada myöskin jonkinnäköistä ryhtiä.
Minun mielestäni näiden asioiden pitäisi olla
puolustusministeriön päätettävissä,
toki yhteistyössä muitten ministeriöitten
kanssa, mutta päätökset tulisi tehdä puolustusministeriössä.
Toinen: Aluelennonjohdon toiminnan varmistaminen myöskin
näissä hankalissa ja vaarallisissa ajoissa pitää myöskin
varmistaa. Pois kaupallisesta toiminnasta sekä liikenne-
että puolustusministeriön alaisuuteen virastoksi
tämä aluelennonjohto pitää ehdottomasti
saada.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimauudistus on varmaan ollut
tarpeellinen ja pääosin onnistunut varsin hyvin
varsinkin henkilöstön näkökulmasta.
Tietysti me edelleenkin olemme vähän erimielisiä siitä,
miten tämä alueellinen näkökulma
tuli huomioitua, mutta siihen on turha palata, siitä on
ratkaisut tehty.
Minun mielestäni täällä on
nostettu aivan oikeutetusti esille tämä Ilmavoimien
tilanne ja huoli. Mutta kyllä minä olen huolissani
myös alueellisten ja paikallisjoukkojen varustamisesta,
ja nyt, kun tämä budjetti laskee tässäkin
esityksessä, on kysyttävä ministeriltä ihan
suoraan, onko ministeri huolissaan paikallisjoukkojen ja alueellisten
joukkojen varustamisen osalta, koska me olemme aikataulullisesti
aika paljon jäljessä.
Sitten erittäin tärkeä asia on tämä maanpuolustuskoulutuksen
tilanne. Puolustusvoimathan tukeutuu entistä enempi MPKK:n
koulutukseen, ja nyt tätä määrärahaahan
leikataan 100 000 euroa. Tosiasiassa oli hämmästyttävää,
että hallituspuolueet eivät halunneet sitä 250 000:ta
sinne, mikä oli tämä hallituksen budjettikirjan
leikkaus. Varmaan 100 000:kin on iso raha, jos sitä ajatellaan,
mutta siitä olisi ollut äärettömän
iso hyöty Puolustusvoimille.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministerille on syytä antaa kiitosta
siitä, että puolustusvoimauudistus on viety hyvin
läpi. Kertausharjoitusten määrä ensi vuonna
kolminkertaistetaan, siitä suuri kiitos.
Haluan myös kiittää siitä,
että te, arvoisa puolustusministeri, olette tehnyt todella
hyvää työtä kriisinhallintaveteraaniohjelman
parissa ja siinä on nyt saavutettu hyviä askelia.
Toivoisin kuitenkin, että voisitte vielä teettää tällaisen
ihan oman opuksen kriisinhallintaveteraaniohjelmasta, että se
ei ainoastaan olisi näiden oppaiden yksi osa eri operaatioissa.
Ilmavoimien valvonnasta on puhuttu paljon. Venäläiset
pimeät koneet aiheuttavat uhkatilanteita siviililiikenteelle.
Armeijoiden tutkat havaitsevat nämä pimeät
koneet, mutta armeijoiden tehtävä ei ole kuitenkaan
ensisijaisesti vastata siviililiikenteelle. Ehdottaisin teille,
arvoisa ministeri, että Suomi voisi tässä olla
aktiivinen Itämeren valtioiden kanssa, että Puolustusvoimille,
armeijoille annettaisiin nyt tällainen erityistehtävä tämän
poikkeuksellisen tilanteen takia valvoa myös armeijoiden
toimesta lentoliikennettä Itämerellä ja
ensisijaisesti aina informoida myös siviililiikennettä niistä venäläiskoneista
tai muidenkin maiden (Puhemies koputtaa) koneista, jotka pimeinä lentävät.
Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Voisin jatkaa tuohon edelliseen, että jotta
opimme väistelemään näitä pimeitä koneita,
niin on tietysti hyvin tärkeää, että siviili-
ja sotilaslentokoulutus on hyvin laadukasta. Paremmasta koordinoinnista
onkin tehty selvitys ja myös jatkoselvitys ja siellä on
todettu, että alkeislentokoulutus voitaisiin antaa yhteisesti
yhteisellä lentokalustolla.
Malmin lentokentän toiminta on lakkaamassa, ja Patria
Pilot Training hakee nyt uutta koulutuspaikkaa. Olen tästä jo
kirjallisesti ministeriltä kysynytkin, mutta kysyn vielä tässä:
olisiko nyt Jämsän Hallin kenttä tukipalveluineen
kuitenkin tilavampi vaihtoehto tälle koulutukselle kuin
ahdas Pirkkala? Patria on Jämsässä jo
vahvasti mukana muutenkin.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulla oli kunnia osallistua vihreiden edustajana
tähän Ilkka Kanervan työryhmään,
joka selvitti puolustuksen resursseja. Työ todellakin tapahtui
hyvin mielenkiintoiseen aikaan, koska tänä vuonna
ehkä voimakkaammin kuin vuosikymmeniin olemme tilanteessa,
jossa meidän täytyy vakavammissa olosuhteissa
pohtia myös oman itsenäisen puolustuksemme resursseja.
On mielestäni myös hyvä jäsentää,
että riippumatta siitä, mitä itse kukin ajattelee
tarpeesta liittoutua tai olla liittoutumatta, joka tapauksessa meidän
täytyy nimenomaan oman puolustuksemme resursseista pitää huolta.
Jätin työhön täydentävän
lausuman, jossa halusin tuoda esiin sen, että tässä tilanteessa
täytyy olla myös väljyyttä arvioida
näitä määrärahoja suhteessa
muihin määrärahatarpeisiin ja toivottavasti
myös on mahdollisuuksia jatkaa Puolustusvoimien rakenteellista
uudistamista siinä kohtaa, kun materiaalihankintoja vahvistetaan.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka olen yli 50 vuotta toiminut eri asteisissa
väestönsuojelutehtävissä, rohkenen
ottaa kuitenkin yleisellä tasolla kantaa tähän
asiaan.
Mielestäni itsenäinen ja uskottava maanpuolustus
on meille kaikille tärkeä. Puolustusvoimat on
ollut tällä vaalikaudella hyvin vaikeassa ta-loudellisessa
tilanteessa samaan aikaan ajoittu-vien puolustusvoimauudistuksen
ja mittavien budjettileikkausten takia. Pelkonamme on, että ilman
lisäpanostuksia puolustuksemme uskottavuus rapautuu. — Tämä on
siis myöskin perussuomalaisten eduskuntaryhmän
toteamaa.
Itsenäinen valtio tarvitsee oman armeijan, joka kykenee
tositilanteessa torjumaan maahamme kohdistuvat hyökkäykset.
Tilanne on aivan sama niin sotilaallisesti liittoutuneen kuin liittoutumattoman
maan kohdalla. Koska Suomen taloudellinen tilanne on hankala, on
selvää, että puolustuksen hallinnonalan
on osallistuttava säästötalkoisiin, ja
tämähän on tapahtunut jo kriisinhallinnan
osalta. Sen sijaan puolustusvoimien määrärahoja
tulisi jatkossa lisätä vähentämisen sijaan.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen leikkaukset maanpuolustuksen
hallinnonalalta jatkuvat: ensi vuodelle noin karkeasti 91 miljoonaa
vähemmän kuin mitä tänä vuonna
on ollut. Kokonaisuudessaan nämä leikkaukset tällä vaalikaudella
sekä puolustusvoimauudistus ovat kyllä olleet
melko raju muutos.
Tästä tuesta maanpuolustusjärjestöille
hallituksen esityksessä leikattiin se 200 000
euroa, mutta kiitos valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan, sitä ollaan
nyt 150 000 euroa kuitenkin lisäämässä,
mutta täytyy sanoa, että jälleen se 50 000
euroa sieltä niistettiin pois.
Täytyy kysyä, miksi tämän
pitää mennä aina näin vaikean
kautta. Miksi hallitus ei voi suoraan esittää,
kun tiedostetaan, mikä on maanpuolustusjärjestöjen
merkitys, mikä on vapaaehtoisen maanpuolustustyön
merkitys tällä hetkellä Suomen puolustukselle?
Kysyisinkin teiltä, arvoisa ministeri, mikä on
puolustusministerin näkemys vapaaehtoisen maanpuolustuksen
tulevaisuudesta Suomessa.
Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimauudistuksesta on valiokunnalle
tullut lähes pelkästään positiivista
palautetta, ja nyt on toiminnan tason palautuksen aika, kuten ministerikin
sanoi. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä suoritettu vähennys
kertausharjoitusvuorokausista ja maasto- ja alusvuorokausista aiheutti
epäilyn, että puolustuskykymme olisi ainakin väliaikaisesti laskenut,
ja tämän vuoksi kysyisin arvoisalta ministeriltä,
mikä on teidän arvionne tästä asiasta.
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nyt puolustusvoimauudistuksen jälkeen
päästään sille tasolle, johonka
tätä Puolustusvoimien tasoa alun perin pyrittiin
saamaan, ja on positiivista, että niin kertausharjoitusten
kuin maastovuorokausien osalta päästään sille
tavoitetasolle.
Budjettikirjasta löytyy Hornetin osalta elinkaaripäivityksiä,
ja olisin kysynyt ministeriltä: kun sata vuotta sitten
ensimmäisen maailmansodan aikaan ranskalainen kenraali
Foch kutsui lentokoneita mielenkiintoisiksi leluiksi tai laitteiksi
ja näyttää siltä, että Puolustusvoimien
keskeisimmäksi välineeksi viime vuosien ja vuosikymmenten
aikana on tullut nimenomaan Ilmavoimat, olisiko Horneteja korvaavan
suorituskyvyn suunnittelutyön aloittamista syytä hieman
aikaistaa? Ja kysyn samaa, mitä tässä edustajakollegat
aiemmin: riittävätkö Ilmavoimien nykyiset resurssit
ja tulevat resurssit vastaamaan tähän niin sanottuun
harjoituslentotoimintaan, jota Suomenlahdella suoritamme?
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itä-Lapissa on maakuntakaavakierros
parhaillaan meneillään, ja siinä yksi kiistanalaisimpia
kysymyksiä on Rovajärven ampuma-alueen kohtalo,
paineet sen käytön lisäämiseen
ja mahdollisiin laajennuksiin. Minua kyllä huolettavat
paikallisten ihmisten oikeudet, mikä heidän kohtalonsa
on, samaten kuin sen alueen eri käyttömuotojen
yhteensovittaminen. Muistan jo edelliseltä kaavoituskierrokselta,
kun seurasin sitä Lapin liiton hallituksen jäsenenä, niin
jo silloin, kun yritin penätä, että mitä varten Puolustusvoimat
pitää itsellään niin suuret
varaumat, sanottiin, että suurempia aseita varten, ja kun
minä kysyin, että mitä ne sitten mahtavat
olla, niin se keskustelu loppui siihen paikkaan.
Suora kysymys ministerille: onko mahdollista, että Rovajärvellä nämä varaukset
liittyvät siihen, että siellä käytetään
muun muassa liitopommeja ja uusia ohjuksia?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Tässä vaiheessa annetaan ministerille mahdollisuus
vastata, 5 minuuttia tuosta puhujakorokkeelta. — Olkaa
hyvä, ministeri Haglund.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Ensiksi tähän Ilmavoimien
resurssitilanteeseen, mihin moni edustaja on ymmärrettävistä syistä puuttunut.
Saamieni tietojen mukaan tämä vuosi, vuosi 14,
pärjätään. Se johtuu pitkälti
siitä, että tätä vuotta on jäljellä pari
viikkoa ja se budjetti ei ollut niin tiukka, että se olisi
tähän kaatunut, että nyt on ollut enemmän
toimintaa. Sitten on muistettava, että me olemme silti
ne lentotunnit budjetoineet, ja nyt käytännössä,
jos vähän pelkistää, voisi sanoa
niin, että olemme harjoittelun sijasta keskittyneet operatiiviseen toimintaan,
mutta molemmissa sitä polttoainetta kuluu ja niitä lentotunteja
kertyy ja niin edelleen, joten tämä ei loppujen
lopuksi niin paljon kalliimpaa ole kuin minkä varaan olemme
laskeneet.
Ensi vuodesta on vaikea sanoa tietenkin. Jos tämä tämmöisenä jatkuisi
joka viikko, koko ensi vuosi, niin tilanne näyttää toki
erilaiselta, mutta nyt pitää toivoa, että näin
ei ole. Jos näin olisi, niin varmasti löytyy sitten
poliittista tahtotilaa ratkaista se asia, mutta tämä vuosi
nyt ainakin pärjätään ja katsotaan
sitten se tilanne, ja uskon, että se tavalla tai toisella
ratkeaa. Ainakin se on varmaa, että ei budjettisyistä lähdetä karsimaan tai
ei voida missään tilanteessa jättää ilmavalvontaa
hoitamatta tai jotenkin tunnistuslentoja hoitamatta tai muuta, että se
pitää aina hoitaa täysmääräisesti,
ja näin on myös toimittu.
Mitä tulee tähän puolustusliittokeskusteluun, niin
olen todennut sen julkisesti — tämä on
ihan minun henkilökohtainen kantani, tämä ei
ole hallituksen kanta — että olisi ihan loogista,
että voidaan myös selvittää eri
puolustusliittoratkaisuja — alleviivaan: selvittää — mutta
se on sitten niiden asia, jotka neuvottelevat hallitusohjelmasta, halutaanko
selvittää vai riittävätkö mahdolliset katsaukset
ja muut, ja se on vähän makuasia. Mutta minulla
ei ole mitään sitä vastaan, että selvitetään,
että sen pohjalta voidaan sitten keskustella. Nyt viittaan
etenkin tähän Ruotsi-asiaan, mutta varmasti on
niitä muitakin liittoja, jotka halutaan selvittää,
ja se on sitten yhteinen asia, miten tehdään.
Nämä kriisinhallintatehtävät:
Tietenkään ei tässä vaiheessa
varmasti voi sanoa, mihin mahdollisiin operaatioihin päädytään.
Ainoa nyt, mikä on tiedossa, mitä selvitetään,
mikä varmasti edustajillakin on tiedossa, on tämä mahdollinen
koulutustuki Isiksen vastaiselle toiminnalle kurdialueilla, missä pyritään
tukemaan niitä, jotka taistelevat tätä Isisiä vastaan,
ja se on aktiivisessa selvityksessä. Jos siinä päädytään
siihen, että mennään siihen koulutusoperaatioon
mukaan, niin se tulee edellyttämään resursseja,
joiden määrärahoihin ei ole varauduttu
budjetissa.
Mitä tulee kertausharjoituksiin, joista puhuttiin,
niin ne tosiaan lisääntyvät ensi vuonna,
niin kuin on suunniteltu, ja se on erittäin hyvä asia. Sen
lisäksi tulevat sitten nämä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
järjestämät ynnä muut toiminnot.
Edustaja Savola on ihan oikeassa siinä, että tapa,
millä tätä rahaa jumpataan edestakaisin,
eduskunnan vuosittaiset lisäykset ynnä muut, ei
ole välttämättä ihan paras tapa
budjetoida, mutta tässä ei välttämättä toisaalta
hallitusta kannata syyttää, koska myös
edellinen, sitä edellinen hallitus ja sitä edellinen
ovat tehneet ihan samaa, että niistä, joihin eduskunta
vuosittain lisää, on valtiovarainministeriöllä tapana
ottaa pois se raha ja sitten taas eduskunta lisää.
Niin oli myös muun muassa viime kaudella, tämä ei
ole mikään uusi keksintö. Puolustusministeriöhän esitti
tähän sitä tämän vuoden
tasoa ensi vuoden budjettiin, mutta se ei sitten VM:lle ja muille käynyt,
ja näin ollen päädyttiin tähän,
ja hyvä, että eduskunta nyt siihen jonkun verran
lisäsi, ja se on ainakin minun näkökulmastani
hyvä päätös.
Edustaja Yrttiaho kysyi näistä tilausvaltuuksista,
vanhat ja uudet mukaan lukien. Ensi vuoden luku kertoo, että olisi
416,81 se kokonaismäärä, joten ne luvut,
mitä äsken luettelitte, eivät ainakaan
vastaa niitä lukuja, mitä minulla on, mutta voidaan
sitten ehkä debatin ulkopuolella yrittää täsmentää,
mistä nämä Yrttiahon luvut ovat tulleet,
ja voidaan varmasti niissä olla avuksi, jos edustaja Yrttiahoa
nämä kiinnostavat. (Seppo Kääriäinen:
Aikamoinen, iso ero!) — Niissä oli aika huima
ero, joo. (Jyrki Yrttiahon välihuuto) — No okei,
mutta voidaan tosiaan niitä katsoa. Minä katson
noita ensi vuoden lukuja, ja ollaan tietenkin avuksi niin, että kaikilla
on samat luvut. Olisi hienoa, jos meidän luvut olisivat siinä 800
miljoonassa, mutta niin ei kyllä ole. Ensi vuonna mennään
luvulla, joka alkaa nelosella, ja sen takia on ollut tämä Kanervan
selvitysryhmä, koska se on just se nelosella alkava, kun
sen pitäisi olla paljon korkeampi minun mielestäni
ja varmaan monen muunkin mielestä.
Mitä tulee näihin alueellisiin joukkoihin
ja niiden varustamiseen, mistä edustaja Reijonen kysyi,
niin se on semmoinen iso huolenaihe, mikä voidaan ratkaista
käytännössä vain niin, että pidetään
huolta siitä, että (Markus Mustajärvi:
Rovajärvi!) saadaan lisää resursseja. — Se
Rovajärvi-asia: Minulla ei ole mitään
tietoa siitä, että sinne tulisi jotain uusia asejärjestelmiä,
mutta tietenkin meillä ovat nämä JASSM-järjestelmät
ja muut tulossa käyttöön ja niiden harjoitteluun
ja niin edelleen tarvitaan alueita, niin että se Rovajärvi
on tärkeä alue, mutta kyllä siihen on
pyritty löytämään sitä hyvää yhteishenkeä paikallisten kanssa.
Se on tietenkin vaikeata, niin kuin on kaikilla näillä Puolustusvoimien
harjoitusalueilla, se ei ole mikään uusi asia,
mutta siitä huolimatta pitää pyrkiä semmoiseen
hyvään konsensukseen.
Se kriha-veteraaniohjelma on tärkeä asia,
ja pyritään edelleen sitä edistämään
mutta siinä tarvitaan myös sitä STM:n
apua, koska moni asia on heidän pöydällään
eikä minun pöydälläni.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, sitten jatketaan, edustaja Hongisto seuraavaksi.
Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat on sitoutunut yhdessä muiden
sisäisestä turvallisuudestamme vastaavien viranomaisten
kanssa tukemaan muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan
ja osaamisellaan. Näistä tukitoimista näkyvimpiä lienevät
poliisin erikoisoperaatioissa käytettävät
Puolustusvoimien panssaroidut ajoneuvot ja poliisille virka-apua
antavat räjähdekoulutetut EOD-raivaajat.
Tulevana torstaina lakkautetaan Kauhavan lentosotakoulu, ja
samalla loppuu Pohjanmaan poliisin pitkä, perinteikäs
ja erittäin tiivis yhteistyö Kauhavan varuskunnan
kanssa. Varuskunnan loppumisen myötä loppuu myös
poliisilta mahdollisuus saada nopeasti tehokasta virka-apua.
Arvoisa herra puhemies! Kysyn puolustusministeriltä:
Miten Puolustusvoimat aikoo tulevaisuudessa kantaa vastuunsa muiden
yhteiskunnan viranomaisten tukemisessa? Onko tuki vain juhlapuheiden
sanahelinää, vai tehdäänkö joitain konkreettisia
toimia puheiden tueksi? Jos tehdään, niin mitä?
Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Materiaalihankinnoista tehdään
23,5 miljoonan euron leikkaus, joka on noin 5 prosentin leikkaus.
Kun otamme huomioon sen, että materiaalihinnat nousevat
noin kaksinkertaisesti aina 8 vuoden aikajaksolla tarkasteltuna,
niin käytännössä paikallaan
pitäminenkin on jo leikkaus. Nyt kun kertausharjoituspäivien
määrä lisääntyy noin
kolminkertaiseksi, mikä sinänsä on hyvä asia,
niin miten te aiotte turvata sitten, kun kertausharjoituksiin menee materiaalia
enempi, varusmieskoulutuksen materiaalit ja muut tarvittavat materiaalit
tässä kokonaisuudessa?
Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Vi vet att försvarsmaktsreformen var
nödvändig och jag är glad över
att den också har genomförts på ett bra
sätt. Precis som här tidigare sades så har
vi åtminstone i försvarsutskottet fått
nästan enbart positiv respons på att den har lyckats
bra.
Puhemies! Kun puolustusvoimauudistus on nyt viety melkein kokonaan
läpi ja nyt ollaan, mikä on hyvä asia,
palauttamassa koulutus- ja harjoitustoiminta myös vuosien
2012 ja 2014 tasolle, niin kysyisin tästä asevelvollisten
koulutuksesta, että minkälainen se tilanne tällä hetkellä on
ja miltä tulevaisuus näyttää.
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valmistelussa on lainsäädäntö siitä,
millä tavalla Suomi voi vastaanottaa ja antaa apua kriisitilanteessa.
Voisiko ministeri hieman valaista tämän asian
tämänhetkistä laitaa ja sen aikataulua?
Toinen seikka on se, että kaikki arvostamme sitä yhteisymmärrystä,
joka saavutettiin edustaja Kanervan parlamentaarisessa työryhmässä,
mutta täytyy tietysti ottaa huomioon se, että Puolustusvoimat,
jos mikä, joutuu elämään ajassa.
Nyt aika ei ole sama kuin silloin, kun tämä työryhmä toimi,
vaan meillä on sellaisiakin lausuntoja korkeimmalta suomalaiselta
tasolta, että lähentelemme jo kylmän
sodan tilannetta. Tämä herättää kyllä vakavan
kysymyksen siitä, ovatko meidän määrärahamme
sittenkään näissä kaavailluissakaan
määrissä riittäviä tulevaisuutta
silmällä pitäen, ottaen huomioon sen,
että me elämme tilanteessa, joka on todella jännittynyt
ja valitettava.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka muuten olen sitä mieltä, että kaikki
miekat pitää takoa auroiksi, niin kyllä oman
maan puolustuksen osalta asioiden tietenkin pitää olla
kunnossa ja kaluston ajanmukaista, ja sitä pitää olla
riittävästi.
Keskitynkin puheenvuorossani materiaalihankintojen osaan, jossa
kustannustason tarkistusta ei esitetä, ja sehän
kumuloituu sitten vuosittain 5—7 prosenttia. Siellä on
kysymys isosta määrästä myöskin
suomalaista työtä, jolla on vaikutusta liikevaihtoon
yrityksissä, osaamisen kehittämiseen ja työllistymismahdollisuuksiin,
ja tämä on myöskin huoltovarmuusnäkökulman kannalta
Suomelle äärimmäisen tärkeä asia.
Toivottavasti tälle puolelle pystytään
panostamaan, että suomalainen aseteknologia ja ne toimijat, jotka
tällä saralla liikevaihtoa tekevät, myöskin tulevaisuudessa
pystyvät liiketoimintaa harrastamaan. Onko suunnitteilla
mitään, arvoisa ministeri, tälle saralle
asialle tehtävissä?
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä on ollut hyviä puheenvuoroja,
aluksi kommentti niihin. Kun tämä viranomaisyhteistyö loppuu
toisilla paikkakunnilla tai ainakin heikkenee, niin tämähän
voi nostaa kustannuksia toisten viranomaisten puolella. Onko tätä huomioitu?
Rauhanturvaajien kuntoutuksestahan päästään äänestämään
perjantaina, se on hyvä asia.
Ilmavalvonnassa on kaksi asiaa, mitkä nyt mietityttävät.
Esimerkiksi Pirkkalasta siirrettiin Hornetit pois, ja tilanteen
muuttuessa on ollut väliaikaisia paikkoja ja on koneita
siirretty eri lentokentille. Kun tämä tilanteen
muuttuminen voi olla pysyvääkin, niin pitäisikö tätä pohtia
uudelleen, että palautetaanko esimerkiksi Pirkkala? Sitten
aluelennonjohdon osalta on myös — siellä ovat
toisio- ja primääritutkavalinnat, kun on koneita,
mitkä eivät lennä laitteet päällä elikkä lentävät
pimeänä — asioitten uudelleenpohdintaa.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustusministeri täällä totesi,
että hän pitäisi tärkeänä,
että tehtäisiin Suomen liittoutumisesta selvitys.
Itse koen kuitenkin nyt, että kun on tällainen
kriisi Euroopassa, niin ehkä ei ole paras mahdollinen ajankohta
tämäntyyppisiä selvityksiä tehdä ja
teettää, koska siitä helposti tehdään
ehkä vääriä johtopäätöksiä.
Vaikka se olikin ministerin henkilökohtainen kanta, toivon,
että tämäntyyppistä viestiä ei
kovin paljon viedä muualle päin, koska kaikki
vaikuttaa kaikkeen.
Sitten toinen kysymys, jossa ministeri totesi, että valtiovarainministeriö poistaa
aina eduskunnan tekemät lisäykset. Näin
se on ollut niin kauan kuin minä olen ollut täällä talossa,
yli 30 vuotta. Mutta tämä on vain tietyn kehityksen
seurausta. Me voisimme aivan hyvin eduskunnan budjettivaltaan liittyen
tehdä toisenlaisen päätöksen
ja lähteä siitä, että eduskunta
ottaa sitten kantaa, jos se on vuoden määräraha,
ja jos ei siihen oteta kantaa vuoden määrärahana,
niin sen jälkeen sen pitäisi jatkua ainakin seuraavana
vuonna. Minä koen, että tämäntyyppinen
toimintatapa, jossa nyt valitettavasti ollaan, on aikamoinen nöyryytys
eduskunnan budjettivallalle.
Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien kunnossapitoa on osin
ulkoistettu osakeyhtiöille, ainakin Millog on tämmöinen
iso yhtiö, jonka kanssa tehdään yhteistyötä.
Ministeriltä olisin kysynyt, miten teidän näkemyksenne
mukaan tämä yhteistyö toimii. Onko siitä saatu
myönteistä palautetta, ja voisiko jopa hallinnonalojen
ylitse katsoa, miten tällainen yhteistyö johtaa
hyviin tuloksiin, mikäli se on johtanut hyviin tuloksiin? Tässä tulee
mieleen sote-ratkaisut, joissa on mietitty myös yksityisen
puolen käyttöä strategisena kumppanina.
Toinen kysymykseni liittyy jalkaväkimiinojen poistamiseen
ja tuhoamiseen. Miten korvaavien hankintojen tilanne on edistynyt?
Onko pimeänäkölaitteet, lennokit, tilannetietovälineistö hankittu
ja toiminnassa?
Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Moni seuraa lähialueiden tilannetta
huolestuneena, ja mukailen tässä hieman edustaja
Salolaisen näkökantaa.
Eikö nyt jos koskaan tarvittaisi parlamentaarisen puolustuspoliittisen
komitean arviota meidän puolustuspoliittisesta linjastamme?
Mielestäni komitean työ loisi laajan poliittisen
pohjan selvästi edessämme näkyville ja
kiivaasti silmiimme tuleville kysymyksille, jotka on nyt jätetty
lepotilaan. Onko tästä ollut hallituksen keskuudessa
suunnitelmia?
Mielestäni yhteensopivuuksiemme tasoa on syytä korottaa
niin EU:n yhteistyössä, Nato-yhteistyössä kuin
pohjoismaisessa yhteistyössä. Meidän
olisi tärkeää asemoida itsemme ja puolustusvälineteollisuutemme
tähän hetkeen ja alati muuttuviin uhkakuviin.
Flegmaattisuuteen ei ole nyt varaa. Etenkin tiedustelutoiminnassa
ja sen signaalitiedustelussa meillä on paljon osaamista
ja valmista, käyttämätöntä osaamista. Onko
tällä alueella tulossa tähän
tilanteeseen poliittisestikin sopivia uusia avauksia?
Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä ja
jo saaduista vastauksista.
Kysymys Puolustusvoimien toimitilakustannuksista: onko Puolustusvoimilla
pitkiä vuokrasopimuksia Senaatin kanssa, ja onko näissä tyhjiä toimitiloja?
Ja toinen kysymys sitten koulutettavien varusmiesten määrästä,
kun se näyttää olevan vähenevä.
Elikkä tämä vuoden 2013 toteutuma on 21 904,
arvio tälle ja ensi vuodelle 21 300. Toteutuuko
tämän vuoden tavoite? Ja millä aikataululla
olisitte valmis siihen, että koko ikäluokka osallistuisi
kutsuntoihin?
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien uudistus todellakin
rusikoi Keski-Suomea, mutta täytyy kiittää ministeri
Haglundia hyvästä yhteistyöstä,
sillä sen jälkeen olette ollut pelastamassa Suomen
ainoata ruutitehdasta Keski-Suomessa. Olette toimittaneet paljon
ampumatarviketilauksia ja yhteistyö Ilmavoimien esikunnan kanssa
on äärimmäisen hyvää,
joten siitä kiitos.
Täällä on tullut paljon kyselyitä kertausharjoituksista
ja yleensä siitä, miten ne aiotaan jatkossa järjestää.
Heittäisin ministerille ilmaan ehdotuksen: mitäpä jos
saisimme yksityisen vastuullisen tahon, vaikka Keuruulle, joka pystyisi
tekemään kertausharjoituksia laadukkaasti ja kustannustehokkaasti,
niin näkisittekö tämmöisen mahdollisuuden
olemassaolon tulevaisuudessa?
Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Aluksi haluaisin kiittää ministeriä tasapainoisen
budjettiesityksen laadinnasta. Resurssit ovat niukat, mutta hyviäkin asioita
tulevalle vuodelle on, muun muassa se, että kertausharjoitusten
määrä kasvaa olennaisesti.
Olen samaa mieltä monen muun kanssa täällä siitä,
että edustaja Kanervan johtaman parlamentaarisen työryhmän
suositusta Puolustusvoimien rahoituksen minimitasosta tulee jatkossa
noudattaa ja pitää tosiaan mielessä se,
että kyse on minimitasosta.
Nyt on puhuttu näistä ilmatilatunnistamislennoista
ja siitä, että Venäjä tässä lähialueella
lentelee jos ei nyt uhkaavasti niin äärimmäisen
epäkohteliaalla tavalla, tapahtuu ilmatilaloukkauksia ja
näin. Tiedustelisin oikeastaan ministeriltä, onko
tämä ainoa ulottuvuus, jossa tällaista
epäkohteliasta käytöstä ilmenee,
vai onko sellaista havaittavissa sitten muuallakin, kuten merellä tai esimerkiksi
kyberavaruudessa, kun selvästi näyttää siltä,
että Venäjällä on tarve tällaista
toimintaa harjoittaa, (Puhemies koputtaa) ehkäpä sitten laajemmaltikin
kuin pelkästään ilmassa.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa ollaan
oltu tyytyväisiä siihen, että kertausharjoitusten
määrä lisääntyy nyt
tuntuvasti. Näihin tyytyväisyyden osoituksiin
yhdyn minäkin. Mutta on samalla muistettava, että kertausharjoitukset
ajettiin välillä todella alas, mikä on
johtanut siihen, että tässä on jopa kouluttajien
osaamispotentiaalia näinä vuosina hävinnyt.
Kysynkin: Miten tämä kertausharjoitusinstituutio
ikään kuin nyt ajetaan uudelleen ylös,
pitääkö se aloittaa kouluttajien kouluttamisesta?
Meneekö ensi vaiheessa koulutuspotentiaalista huomattava
osa esikuntaväen kouluttamiseen ja niin edelleen?
Samalla haluan muistuttaa, että kun täällä on puhuttu
noista vapaaehtoisen maanpuolustustyön MPK:n määrärahoista,
niin silloin kun MPK (Puhemies koputtaa) sai julkisen yhdistyksen aseman,
puhuttiin, että vuosittainen rahantarve olisi noin 4 miljoonaa.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Minun kirjanpitoni mukaan täällä on
kaksi edustajaa, jotka ovat vielä ensimmäisellä kierroksella. Sen
jälkeen ministerille annetaan välipuheenvuoro
ja sitten katsotaan, minkälainen toinen kierros tässä järjestetään.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustuspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä myös
hankintojen osalta. Kun ajatellaan tätä nykyistä kansainvälistä konfliktitilannetta,
niin kyllähän meidän Hornet-kalustomme
on ollut täysin välttämätön
ja oleellinen osa suomalaista uskottavaa puolustusta. Näitä hävittäjiähän
on modifioitu, ja käyttöaikaa on jäljellä vielä runsaasti,
mutta kaikki tiedämme, että 2020-luvulla viimeistään
pitää olla hankintoja sitten harkittuna loppuunkin
asti.
Ensimmäinen kysymys liittyisi siihen, millä tavalla
ensi vuoden aikana puolustusministeriö jo valmistautuu
tähän uuteen miljardihankintaan.
Toinen asia liittyy sitten ylipäätänsä tähän
lentokoulutuksen tulevaisuuteen, sekä siviilipuolen että armeijan
osalta. Kauhavan lentosotakouluhan joutui tässä puolustusvoimauudistuksessa lakkautuksen
kohteeksi, mutta tämä alue aikoo jatkaa toimintaa
ja on hyvin kiinnostunut kyllä tähän
lentokoulutukseen liittyvistä asioista. Tarkoitus on, että siellä lentotoimintaa
pidetään yllä. Minkälaisia ajatuksia
tähän liittyen on?
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Varusmiespalveluun Suomessa osallistuvat
poikkeuksellisen korkealla prosentilla ne ikäluokat, jotka
ovat velvollisia, mutta armeija ei ole halukas kouluttamaan kaikkea
sitä joukkoa, joka saapuu kutsuntoihin.
Olisiko mahdollista, arvoisa ministeri, että esimerkiksi
neljän kuukauden koulutuksella Puolustusvoimat kouluttaisi
raskaan kaluston, lähinnä linja-auton ja kuorma-auton,
kuljettajiksi niitä henkilöitä, jotka
sopivat tehtävään? Ehkä olisi
mahdollista saada siihen sosiaali- ja terveysministeriön
puolelta varoja, koska myöhemmin tällaiset henkilöt
helposti syrjäytyvät työmarkkinoilla,
mutta kuorma-autonkuljettajan ajokortti, joka on varsin kallis,
olisi kyllä aika hyvää valuuttaa nykyisillä työmarkkinoilla.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten ministeri Haglund, jälleen semmoinen 5 minuuttia
tuosta korokkeelta, olkaa hyvä.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Ensiksi tähän lentokoulutukseen, johon
on tartuttu parin edustajan toimesta. Siinä on tehty selvitystä,
ja siinä pitäisi opetus- ja kulttuuriministeriön
kanssa ensi vuoden aikana löytää yhteisymmärrys,
että miten ja missä. Näkisin, että on
hyvä, että voidaan yhdistää siviili-
ja sotilasalkeislentokoulutus. On olemassa aika monta paikkakuntaa,
jotka ovat jo vapaaehtoisesti ilmoittautuneet tähän.
Tästä nyt ei ole tehty päätöksiä eikä näillä näkymin
varmaan tehdä tämän hallituskauden aikana.
Se on mahdollista, mutta ei näytä siltä,
joten ei tässä salissa ainakaan tässä vaiheessa
mitään paikkakuntia lähdetä valitsemaan.
Mutta hyvää on se, että on aika monta
hyvää vaihtoehtoa.
Sitten mitä tulee tähän virka-apuun,
niin se on ihan oikea havainto, mikä edustaja Hongistolla oli,
että tietenkin niillä paikkakunnilla, missä PV:n
toiminta vähenee, se vaikeuttaa sitten virka-avun antamista.
Se on tietenkin ihan luonnollista. Mutta tietenkin se tavoite edelleen
on, että virka-apua annetaan koko maassa, mutta se, millä aikataululla
ja miten nopeasti päästään ja
niin edelleen, vähän muuttuu, siitä ei
päästä yli eikä ympäri.
Mitä tulee tähän Hornetien uusimiskeskusteluun,
niin olen asettanut työryhmän pohtimaan tätä.
Se tekee nyt semmoista työtä, joka valmistuu tässä parin
kolmen vuoden päästä, jolloin sitten
niitä päätöksiä tehdään.
Tuo seuraava hallitus joutuu kyllä sitten tekemään
jo aika pitkälle meneviä päätöksiä siitä,
miten ja millä ne Hornetit korvataan. Sen takia tämä työryhmä on
tässä syksyn aikana asetettu, ja meillä on
myös yksi projektihenkilö, joka sitä tekee
puolustusministeriössä.
Mitä tulee tähän Ruotsi-yhteistyöhön,
mistä edustaja Haavisto kysyi, niin kyllä siihen
budjettivarat riittävät, koska se lähtökohtahan
on se, että samalla rahalla saadaan enemmän toimintaa. Se
yhteistyöhän ei lähtökohtaisesti
hae säästöjä, eikä sillä haeta
meille lisää rahaa, vaan sillä haetaan
sitä, että kun on tietty määrä rahaa,
niin sillä saadaan enemmän sieltä putkesta
ulos, jos vähän pelkistää.
Sitten arvostamani edustaja Anttila totesi ihan oikein, että tämä puolustusyhteistyön
selvittäminen on varmaan tässä tilanteessa
aika herkkää, mutta sitten on kyllä aika
suuri ero, puhutaanko Ruotsi-yhteistyöstä vai
Nato-yhteistyöstä, kun puhutaan siitä,
miten herkästä asiasta puhutaan. Siitä ollaan
varmaan samaa mieltä. (Sirkka-Liisa Anttila: Siitä olemme
ihan samaa mieltä!) Nämä minun viimeaikaiset
puheenvuoroni ovat liittyneet tähän Ruotsi-yhteistyöhön,
ja minä koen, että mikään maa
ei nyt koe sitä kovin provokatiivisena, että me
nyt Ruotsin kanssa tiivistämme yhteistyötä,
ja se sitten, miten paljon, on toinen asia, ja se on jotenkin yhteinen
asia, ja siitä pitää löytää yhteisiä säveliä.
Mitä tulee sitten tähän Venäjän
toimintaan, mistä edustaja Kopra kysyi, niin ikävä kyllä kyberavaruudessa
tapahtuu kyllä koko ajan kaikenlaista semmoista, missä on
viitteitä siitä, että venäläisetkin
ovat aktiivisia. Se kohdistuu myös meihin, muttei mitenkään
erityisesti meihin. Merellä sen sijaan on ollut aika rauhallista.
Sitten nämä kertausharjoitukset. Onneksi, edustaja
Kivelä, on niin, että tämä aika
on ollut niin lyhyt, kun näitä harjoituksia on
ollut vähemmän, että tässä nyt
ei ole minun käsitykseni mukaan mitään
huolta siitä, että niitä kertausharjoituksia
ei voitaisi järjestää sen takia, että niitä kouluttajia
ei olisi.
Tämä edustaja Wallinheimon ajatus tästä kertausharjoitusten
järjestämisestä: Lähtökohtaisestihan
Puolustusvoimien pitää vastata tästä.
Sitten meillä on Maanpuolustuskoulutusyhdistys, joka on
hyvin arvostettu, tekee hyvää työtä,
ja esimerkiksi se voi varmasti esimerkiksi Keuruulla järjestää,
jos siellä on kiinnostuneita ihmisiä, ja niitä varmasti
löytyy. Kyllähän Puolustusvoimatkin sillä suunnalla
varmasti tulee järjestämään kertausharjoituksia
muodossa tai toisessa, joten tämä varmasti kyllä järjestyy
myös siellä teidän suunnalla.
Mitä tulee sitten tähän edustaja
Lehden ajatukseen, niin tästä on puhuttu aika
paljon ja aika ajoin, voiko Puolustusvoimille niin sanotusti antaa
semmoisia tehtäviä, jotka enemmänkin
pyrkivät siihen, että ennalta ehkäistään
syrjäytymistä ynnä muuta. Käytännössä se
meidän perustoiminta jo tekee sitä. Se, että annettaisiin
uusia tehtäviä, vaatisi myös uusia resursseja.
Voi olla, että ne olisivat tehokkaasti käytettyjä resursseja.
Tällä hetkellä se ikäluokka
kyllä riittää siihen 230 000
miehen ja naisen vahvuuteen, mihin tähdätään
ensi vuodesta lähtien. Se luku, mitä muistaakseni
edustaja Mattilakin tässä kysyi, on arviolta se
21 300, ja se näillä näkymin
toteutuu, kiitos myös sen, että naisiakin on hakenut
ennätyksellisen monta.
Sen sijaan kun on selvitetty tätä, laajennettaisiinko
ne kutsunnat kaikkiin, niin se arvio on ollut se, että se
ei välttämättä ole se paras
tapa. Mutta sen sijaan ollaan nyt laajentamassa minun päätökselläni
sitä kokeilua, mikä tehtiin Pirkanmaalla, missä on
lähetetty tämmöisiä aktiivisia rekrytointikirjeitä naisille.
Se laajenee ensi vuonna, ei koko maahan mutta kumminkin laajenee aika
huomattavasti. Seurataan sen tuloksia, ja jos ne ovat myönteisiä,
niin toivoisin, että sitten seuraava hallitus jatkaisi
tätä työtä, jotta saadaan vielä enemmän
naisia mukaan tähän maanpuolustustyöhön. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia, ministeri Haglund. — Meillä on
täällä tusinan verran toiselle kierrokselle
tarjokkaita, ja yksi ensikertalainenkin ilmaantui. Minä pyytäisin,
että nyt pyytäkää ne vastauspuheenvuorot, nimittäin
hetken kuluttua tuo kone suljetaan ja sitten mennään
se lista loppuun, mikä siinä on jäljellä. — Kiitoksia.
Jatketaan.
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston piirissä on
aivan viime vuosiin saakka ollut kohtuullisen vähän
puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää keskustelua.
Kaikki tiedämme historialliset syyt, miksi näin
on ollut. Mutta muutamana viime vuonna tästä on
muotoutunut suorastaan yksi keskeisimmistä keskustelunaiheista,
joita Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot ovat sekä valiokunnassa
että kokouksissa, puheenjohtajistossa käyneet.
Rapia vuosi sitten ministeri Haglund isännöi täällä Suomessa
niin sanottua pyöreän pöydän keskustelua,
joka on siis tällainen uusi avaus, jonka Pohjoismaiden
neuvoston puheenjohtajisto on käynnistänyt, ja
tänä syksynä sitten vastaava kokous on
pidetty Oslossa. Haluaisin tiedustella ministeriltä, miten
hän on nähnyt tämän parlamentaarisen
ulottuvuuden tässä puolustusyhteistyössä,
jota nyt kohtuullisen voimallisesti ajetaan eteenpäin varsinkin
Suomen ja Ruotsin välisissä suhteissa.
Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Soukola nosti ensimmäisellä kysymyskierroksella
esille vientilupa-asiat. Ministeri ei ehtinyt valitettavasti vastata,
mutta jatkan tällä puolustusmateriaalisektorilla
ja kysyn putu-direktiivin toteuttamisesta. Nythän on tilanne
sellainen, että Suomi on tässäkin asiassa
EU:n mallioppilas. Sen sijaan isot EU-maat, kuten Ranska, kärjistäen
sanottuna viis veisaavat putu-direktiivistä ja vetävät
härskisti kotiin päin, vaikka puolustusmateriaalihankintoja
pitäisi direktiivin mukaisesti kilpailuttaa. Niin kuin
vientilupa-asioissa, on tässäkin kyse suomalaisista
työpaikoista, kyse on suomalaisesta huoltovarmuudesta.
Kysyn ministeriltä: miten Suomi toimii varmistaakseen,
että kaikki EU-maat pelaisivat samoilla pelisäännöillä?
Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on parissa
puheenvuorossa viitattu Suomi—Ruotsi-yhteistyöhön
puolustuksen alalla. Siinähän on edetty tälläkin
vaalikaudella ihan mukavalla tavalla, alkuhan on jossakin kaukana
menneisyydessä. Tämä on myönteinen
kehityssuunta. Siihen liittyy paljon odotuksia, myönteisiä odotuksia
ja ehkä myös liian korkeita odotuksia tämän
lahden molemmin puolin, ehkä varsinkin tällä puolella.
Herra ministeri on ollut erittäin aktiivinen toimimaan
mutta myös puhumaan Suomi—Ruotsi-yhteistyöstä.
Julkisuudessa myös ihan viime aikoina on tullut sekaannustakin
hänen lausunnoistaan, enkä väitä,
että se on hänen syytään, mutta ainakin
mediassa tämä sekaannus tulee esille. Nyt kysyn,
herra ministeri: voitteko tämän joukon edessä nyt
sanoa — mediakin varmaan seuraa teidän vastaustanne — ihan
tarkkaan, mihinkä nyt Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä pyritään
ihan lähimpien aikojen kuluessa ja mitä tulette
sanomaan ensi tammikuussa kolleganne kanssa tämän
yhteistyön tulevaisuudesta?
Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! MTS:n tuoreimman tutkimuksen mukaan
suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen hyvin korkealla, mutta
sen sijaan saman kyselyn mukaan suomalaiset eivät enää usko,
että pystytään isänmaata puolustamaan
tavanomaisin asein. Se prosenttiluku on suorastaan romahtanut. Siitä seuranneena
kysymyksenä jälleen: Lisämäärärahojen
ja yhteistyön ja kumppanuuden suosio on kasvanut. Myös liittoutumisen
suosio on kasvanut. Sitä taustaa vastaan ihmettelenkin
edustaja Anttilan puheenvuoroa, että tässä tilanteessa
ei saisi tehdä edes selvityksiä, mitkä ovat
liittoutumisen hyödyt ja haitat. Siinä mielessä puolustusministerin
ja eduskunnankin vahva selkänoja on kansalaisten näkemykset:
tuoreimman tutkimuksen mukaan huolestuneita ollaan mutta ollaan
valmiita myös satsaamaan tähän puolustuksen
parantamiseen.
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa
puolustusmäärärahoista fokus on usein
isoissa aseissa. Kun puhutaan uskottavasta puolustuksesta, niin
kuin tässä edustaja Kurvinen edellä,
niin aina voi kysyä, mikä on uskottava puolustuksen taso — vaikkapa
maa, jolla itsellään on ydinaseita ja vastaavia?
Mutta otan yhden aselajin osan, joka usein jää keskustelematta,
ja se on meillä tiedustelutoiminta. Tässä vasta
muutamia päiviä sitten hyväksyimme eduskunnassa
tietoverkkojen osalta lainsäädäntöhankkeen
turvallisuusverkoista ja olemme lisänneet resursseja muun
muassa kyberrikollisuuden ja -vakoilun tunnistamiseen ja torjuntaan.
Arvoisa ministeri, miten näette siviili- ja sotilastiedustelun
resurssien lisäämistarpeet tässä yhteiskunnassa
nimenomaan sotilastiedustelun osalta, ja mitä yhteiskäyttöä ja
yhteistä hyötyä näiden kahden
toimijan yhdistämisestä voisi olla koko maan puolustamiselle?
Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimain henkilöstön
jaksaminen on tullut tässä viime päivinä mediassa
esiin, ja tiedän, kun linjaorganisaatiosta on kysymys,
että siellä on aika vaikeata saada näitä asioita
ja sisäisiä ongelmia tuotua esille. Se on vaikeata.
Poliisihallinnosta sen tiedän karvaan kokemuksen ja kantapään
kautta, mutta puolustushallinnossa se on varmasti vieläkin
vaikeampaa. Minkälaisiin toimenpiteisiin tässä asiassa
on ryhdytty, vai aiotaanko ryhtyä, jotta tämä henkilöstön
jaksaminen näissä muutostilanteissa varmistetaan
ja varsinkin nyt tässä tilanteessa, kun vielä vähän
noita varusmiespalveluksen aikoja on lyhennetty? Millä lailla
se kuormittaa varsinkin koulutushenkilökuntaa?
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meidän valiokuntamme puheenjohtaja
edustaja Niinistö otti PV-materiaalin kilpailutuksen esille,
ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Meillä Suomessa
on korkeaa osaamista puolustusmateriaalin tuotannon puolella, esimerkiksi
Patria ja Sako ja monia muita. Tällaisesta osaamisesta
kannattaa näinä aikoina ja tulevaisuudessakin
pitää kiinni.
Suomi noudattaa erilaista vientilupapolitiikkaa kuin esimerkiksi
Italia, Saksa ja monet muut EU-valtiot, ja huoli on nyt, arvoisa
ministeri, vakava ja ilmeinen. Erilainen vientilupapolitiikka voi
siirtää jopa pian Sakon osaamista pois Suomesta
toisiin EU-maihin. Olettehan te, arvoisa ministeri, minun tapaani
tästä huolestunut ja myös valppaana toimimaan,
kun isänmaan etu vaatii?
Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Monia suomalaisia huolestuttavat nämä ilmatilaloukkausasiat.
Meillä oli toukokuussa ja elokuussa perättäisinä päivinä näitä loukkauksia,
nyt joulukuussa oli muuten aktiivisuutta tuolla Itämeren
ilmatilassa ja ilmeisesti loukkauksia suoraan. Te olette, ministeri, antanut
hyvin rauhoittelevia viestejä: on ukkosrintamaa ja huonoa
näkyvyyttä ja kehnoa sääolosuhdetta,
mutta toisaalta tiedotusvälineistä luemme, että siellä nyrkkiä puidaan
sille, joka tulee tarkastamaan. Mikä on totuus, ovatko
nämä nyt vain kehnosta navigaatiosta johtuneita
asioita, vai onko tämä meidän järjestelmämme
testaamista? Onko tässä systematiikkaa, mitä on
tapahtunut?
Toinen kysymys. Mainitsitte tämän Isis-asian,
kurdiasian. On erittäin hyvä, jos siellä Isistä vastaan
voidaan puolustautua ja jos Suomi voi sinne jotakin apua antaa.
Mutta ottaisin toisen näkökulman. Ilmeisesti näissä Suomesta
sinne alueille lähteneissä jihadistituristeissa
on joitakin, jotka ovat täällä asepalveluksen
suorittaneita. Jos näin on tai jos näin tulevaisuudessa
tulee olemaan, niin silloinhan meillä kotoutumisessa ja
Puolustusvoimien koulutuksessakin on jotain mennyt pieleen, jos
joku lähtee kokeilemaan kykyjään aivan
väärän asian puolesta. Onko tähän herätty
Puolustusvoimissa ja onko tätä mietitty?
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Jäin odottamaan, että ministeri
olisi vastannut kysymykseeni lainsäädännöstä,
joka koskee näitä muutoksia siitä, millä tavalla
Suomi voi vastaanottaa ja antaa apua erilaisissa tilanteissa, koska
sehän on työn alla.
Toinen kysymykseni koskee sitä, että viranomaiset
pitävät erittäin suurena puutteena sitä, että meiltä puuttuu
ulkomaantiedustelu ja nettitiedustelu. Voisiko ministeri myöskin
tämän asian etenemistä valaista?
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkin jäin mielestäni
ilman vastausta, elikkä Hornetien sijoituksesta esimerkiksi
Pirkkalaan: pohditaanko tätä vielä uudelleen?
Huoltovarmuusasioista. Oletteko te kuinka syvällisesti
tekemisissä eri ministeriöiden suhteen, esimerkiksi
satamaverkoston ja lentokenttäverkoston suhteen? Todennäköisesti
satamaverkosto tulee joidenkin vuosien aikana pienenemään, ja
osalla on merkittävääkin puolustuksellista merkitystä.
Onko tämä yhteistyö saumatonta?
Edelleen oma asetuotanto: minäkin olen siitä huolissani.
Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On puhuttu Ruotsi-yhteistyöstä ja
-toiminnasta.
Omasta puolestani totean ääneen, että meidän pitää muistaa
se, että sotilasliitto ja yhteistyö ovat aivan
eri asioita. Sotilasliitto vaatii valtiosopimusta, ja se on sellainen
sopimus, joka pitää sitten tositilanteessa, yhteistyötä harjoitetaan
lähinnä rauhanaikana. Tietysti tämän
yhteistyön puitteissa kuitenkin voitaisiin rakentaa Suomen ja
Ruotsin välille yhteinen operatiivinen suorituskyky, jolloinka
harkinta sotilasliiton suhteen olisi varmasti helpompaa ja tällaiseen
ratkaisuun voitaisiin päätyä nopeastikin,
kun osattaisiin toimia yhdessä kentällä.
Se minun mielestäni kannattaa pitää mielessä.
Edelleen, kun on materiaalihankinnoista ja siihen liittyvästä yhteistyöstä puhuttu,
niin Ruotsihan kovasti varmasti näkisi asian niin, että Suomessa
lennettäisiin Hornetien jälkeen JASeilla, ja pitää tietysti
pitää mieli tarkkana siinä, että osataan
tehdä ero myyntipuheiden ja todellisen materiaaliyhteistyösopimuksen
välillä.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, te viittasitte siihen,
että näitä puolustusliittoratkaisuja
tulisi selvittää. Julkisuudessakin olleitten tietojen
mukaan ja täälläkin te olette tähän
Ruotsi-yhteistyöhön vahvasti liputtanut, ja joidenkin tietojen
mukaan jopa puolustusliitosta olisi näissä puhuttu.
Mutta Ruotsihan ajoi yleisen asevelvollisuuden alas, ja siellä käytännössä maavoimat
ovat olemattomat ja romutettiin tällä. Se oli
selkeästikin virhe. Merivoimat ovat Ruotsissa vahvat sukellusveneineen,
ilmavoimat ovat Ruotsissa vahvat.
Kysyisinkin nyt teiltä, ministeri, arviota siitä, mitkä olisivat
keskeisimmät hyödyt teidän mielestänne
Suomi—Ruotsi-yhteistyön tiivistämisessä.
Olisivatko ne eurot, kustannustehokkuus, vai olisiko se kenties
meidän molempien puolustuskyvyn parantaminen, vai ovatko
ulko- ja turvallisuuspoliittiset syyt ne keskeisimmät syyt, miksi
tätä yhteistyötä tulisi tiivistää?
Sinänsä kannatan pohjoismaisen yhteistyön
lisäämistä, myös minä.
Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun Maanpuolustuskoulutus ry:stä tehtiin
julkisoikeudellinen yhdistys, niin silloin laskettiin, että koko
vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä tarvitsee rahoitusta noin
4 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä raha takaisi
sellaisen toimintavolyymin, jolla olisi suoraa vaikutusta myös
reservin koulutukseen Puolustusvoimain kuluja laskevasti. Nyt on
kuitenkin käynyt niin, että määräraha
vapaaehtoi-sen maanpuolustuskoulutuksen tukemiseen ja MPK:n yhdistyksen
toiminnan rahoittamiseen laskettiin alle 2 miljoonan vuonna 2012
ja tälle vuodelle annettiin rahaa enää noin
vajaa 1,5 miljoonaa. Summa näyttää olevan
ensi vuonna lähes samansuuruinen.
Kysynkin arvoisalta puolustusministeriltä: on-ko meillä vapaaehtoiseen
maanpuolustukseen kohdennettua määrärahaa
varaa nostaa tuolle vaadittavalle 4 miljoonan tasolle, koska siitä olisi
selviä synergiahyötyjä myöskin
Puolustusvoimien toimintaan?
Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänä vuonna kertausharjoituksiin
osallistui noin 6 000 miestä ja ensi vuonna 18 000
miestä ja naista. Tämä on se positiivinen
uutinen, ja siitä kiitos.
Kysymykseni kuuluu Puolustusvoimain uudistukseen liittyvään
joukkojen järjestelyyn. Meillä on operatiiviset
joukot, alueelliset ja paikallisjoukot. Miten nämä lisääntyvät
kertausharjoitusvuorokaudet jakaantuvat näiden kolmen joukon
kesken?
Toinen kysymys. Kuinka hyvin reserviläiset tietävät
itse sijoituskohteensa, mihin heidät sijoitetaan? Minä uskon,
että tällä on erittäin suuri merkitys
palvelusmotivaatioon, haluun palvella Puolustusvoimissa, tehdä sitä arvokasta
työtä reserviläisenä ja osallistua
koulutukseen.
Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministerille, ihan helmikuulta 2012
silloisen ministerin Wallinin vastaus ministeriön erittelynä kirjalliseen
kysymykseeni: Puolustusvoimien materiaalien kehittäminen
ja tilausvaltuudet, sekä vanhat että uudet, yhteensä 5,3
miljardia. Tämä on hyvin selkeästi eritelty,
tässä ohjelmassahan on kaiken kaikkiaan 11 valtuutta,
jotka jakautuvat pitkälle ajalle.
Tässä budjettikirjassa ovat tietysti nämä materiaalihankinnat,
momentille myönnetään 446 miljoonaa.
Mutta sivulla 268 ovat vanhat ja uudet valtuudet: 1,39 miljardia,
ja sivulla 265, jossa ovat siis varaosat, materiaalin kunnossapitopalvelut
Maa-, Meri- ja Ilmavoimille, 936 miljoonaa.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen puuttui puheessaan tärkeään
asiaan eli siihen, miten kansalaiset kokevat suomalaisen puolustuskyvyn.
Kysyisinkin ministeriltä, että kun uskottava puolustus
vaatii uskottavan puolustusmateriaalin, niin osaatteko yhtään
arvioida hintalappua sille, että me hankimme tämän
puolustusmateriaalin ehkä ensi vuosikymmenellä jonkun
yhteisön jäsenenä tai sitten itsenäisenä valtiona.
Ja kun ainakin itselläni on käsitys, että puolustusmateriaalihankinnat
on valtava prosessi, jonka suunnittelu täytyy jo vuosikymmen
aikaisemmin aloittaa, niin kyllähän sillä ilmeisesti
on väliä, mikä on sitten Suomen tilanne
2020-luvulla, jotta me osaamme vähän arvioida
sitä hintalappua, mikä uskottavasta materiaalista
tulee. Toivoisin, että hieman arvioisitte tätä asiaa.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitushan täydensi esitystä näitten
materiaalihankintojen osalta muun muassa sillä, että mahdollistettiin
pitkän kantaman operatiivinen ampumatarvikehankinta. Meillähän
oli ymmärrykseni mukaan — ja varmasti olikin,
koska niitä hankittiin — jonkunmoinen puute, liekö huutava
pula ollut, en ole varma, nimenomaan näistä pitkän
kantaman ampumatarvikkeista. Kysynkin ministeriltä — lyhyestä niin
sanotusti virsi kaunis — onko tämä asia
nyt kunnossa tällä hetkellä ja miten
pitkälle tulevaisuu-teen se on kunnossa.
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Niinistö ja
edustaja Heinonen ottivat esille mielenkiintoisen kohdan. Nimittäin
on selvää, että tällä hetkellä suomalaiset — puhutaan sitten
ampumatarvikkeista, sotilastarvikkeista — vientiluvat eivät
ole ihan samanlaisia kuin muissa EU-maissa. Onko niin, että Suomen
pitäisi lähentyä muuta EU:ta vai EU:n
Suomea? Tällä hetkellä käytäntö on
valitettavasti hieman erilainen eri maissa ja muun muassa yhteispohjoismaalaiset
yritykset joutuvat perustamaan tytäryhtiöitä muihin
Euroopan maihin, jotta saavat sitten viedä tarvikkeita
muualle, joten tähän ehkä pitäisi saada
hiukan selvennystä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Ja sitten tämän debattiosuuden lopuksi ministerin loppupuheenvuoro,
ja sitten jatkamme tuosta puhujalistasta. — Olkaa hyvä,
ministeri Haglund.
Puolustusministeri Carl Haglund
Kiitos! Pyrin nyt vastaamaan kaikkiin vastaamattomiin.
Ensiksi edustaja Salolaiselle tästä lainsäädäntömuutoksesta.
Se on ministeri Tuomiojan pöydällä, mutta
käsitykseni on, että on sen verran pitkälle
päässyt se työ, että heti ensi
vaalikauden alkuun se tulee eduskuntaan edellyttäen, että uusi ulkoministeri
sen tuo tänne. Toivon ja uskon, että näin
tuo, koska olen ymmärtänyt, että ei ole
mitään isompaa poliittista vääntöä tässä asiassa, ovat
sitten mitkä puolueet hallituksessa tahansa. Se jää nähtäväksi,
mutta se on aika pitkälle viety.
Sitten tämä vientilupapolitiikka, mistä on
puhuttu paljon, siinähän on ulkoministeriön
ja puolustusministeriön yhteistoiminta kyseessä.
On ihan oikein, niin kuin tässä on todettu, että on
joitain tapauksia, missä esimerkiksi Italia on valmis myymään
aseita joihinkin maihin ja Suomen ulkoministeriö ei ole
niitä puoltanut. Näistä on jonkun verran
sitten keskusteltu ja arvioitu ja pohdittu. Kyllä sen lähtökohdan
minunkin mielestäni pitäisi olla se, että EU:lla
on yhteinen vientipolitiikka, koska meillä on yhteiset
sisämarkkinat. Se voi johtaa kaikenlaisiin vääristymiin,
jos näin on, ja se voi Suomen kannalta olla esimerkiksi
aika ikävä asia. Tämän pitäisi
olla se tavoite. Kehotan edustajia myös sitten keskustelemaan
ulkoministeriönkin kanssa asiasta, koska voi olla, että se
on se oikea osoite.
Mitä tulee näihin Isis-palaajiin, jos he ovat suorittaneet
asevelvollisuuden, niin näitä saattaa tulla, se
on ihan totta. Mielestäni se ei kyllä ole Puolustusvoimien
epäonnistuminen, jos näin on, mutta sen sijaan
on tärkeätä, että jotenkin otetaan
haltuun nämä ihmiset järkevällä tavalla
ja katsotaan, että he eivät sitten radikalisoidu
täällä kotona. Mutta se sitten herättää keskustelua,
miten paljon resursseja tämmöisiin henkilöihin
pitäisi satsata. Toisaalta, jos ei satsata, niin sekin voi
sitten johtaa aika ikäviin ilmiöihin.
Puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen, jonka
edustaja Soukola nosti esille, on tosi tärkeä juttu.
Minun mielestäni se hyvä asia on se, että jos
mietitään, miten iso uudistus tässä on
ollut, miten kova se muutospaine on ollut, niin sen valossa väittäisin,
että se kokonaiskuva on se, että on onnistuttu
aika hyvin pitämään henkilöstöstä huolta.
Mutta on myönnettävä nöyrästi,
että on myös niitä epäonnistumisia
tai niitä, missä henkilöstön
jaksaminen on ollut koetuksella tai jopa niin, että henkilö on
sitten joutunut jonkuntyyppiseen burn out -tilaan tai muuhun,
mitä on ollut tässä julkisuudessa. Ne
ovat kaikki tietenkin semmoisia, mitä nöyrästi
pitää ottaa vastaan ja miettiä, että pitäisi
tehdä vielä enemmän. On tehty hyvin paljon
panostuksia tämän uudistuksen aikana.
Mitä tulee näihin huoltovarmuusasioihin, niin niitä seurataan
koko ajan. Kaikissa mahdollisissa lentokenttäselvityksissä ynnä muissa
on sitten Puolustusvoimienkin näkemys koko ajan esillä.
Mitä tulee Hornetien pysyvään siirtoon
takaisin Pirkkalaan, Ilmavoimien arvio on ollut se, että siinä ei
ole mitään tarvetta, että se toimii hyvin,
niin kuin se nyt on toiminut. Tarvittaessa voidaan siis käyttää sekä Pirkkalaa
että Helsinkiä että Turkua ja niin edelleen,
niin että voidaan sitten niitä Horneteja siirtää,
jos tarve vaatii. Moni näistä tunnistuslennoista,
mitä nyt on tehty onnistuneesti, on tehty myös
sitten Rissalasta käsin, vaikka sieltä on pidempi
matka, joten kyllä tässä on onnistuttu
ihan hyvin.
Mahdollisuus nostaa Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen varat
siihen neljään on priorisointikysymys. Sen me
kaikki tiedämme. Nyt on sitten tehty näin, ja
yhdyn niihin, joiden mielestä kuten tietenkin puolustusministerin
näkökulmasta lisämäärärahat
olisivat hyvin tervetulleita, mutta tämä on nyt
kokonaisuus. En tiedä, miten monessa varjobudjetissa tai
muualla sinne on esitetty neljää, en ole niin
tarkkaan niitä lukenut, mutta se on meidän kaikkien
mahdollisuus tietenkin vaikuttaa siihen.
Mitä tulee tähän kyberpuoleen ja
etenkin tähän tiedusteluun ja tietoverkkoasioihin,
niin siinähän minä odotan semmoista työryhmää,
joka valmistuu nyt vuodenvaihteeseen mennessä. Joskus tammikuun
puolessavälissä se luovutetaan minulle, joten
sen jälkeen sitten ollaan varmaan viisaampia. Mutta se,
mikä tiedetään, on se, että siinä vaiheessa
ei tämä hallitus enää ehdi mihinkään
toimiin ryhtyä vaan siinä vaiheessa sitten lausuntokierrokset
ja arvioinnit ynnä muu sitten katsotaan, mihin kaikkeen
se sitten johtaa.
Olisiko aseita tai asejärjestelmiä halvempi hankkia,
jos oltaisiin esimerkiksi jonkun puolustusliiton jäsen?
Ehkä vähän mutta ei merkittävästi
vaikuttaisi. Se on minun tämmöinen pelkistetty
arvaukseni. (Jussi Niinistö: Ei ole liittolaisalennuksia!) — No,
täältä huutaa edustaja Niinistö,
että ei ole liittolaisalennuksia. Vähän
samantyyppinen käsitys, että ei ainakaan mitään
suuria alennuksia ole saatavissa, että ei ainakaan minun mielestäni
se ole syy liittoutua.
Sitten edustaja Kääriäinen ihan hyvin
kysyi tästä Ruotsi-yhteistyöstä.
Se, mitä nyt tehdään, on eksplisiittisesti
rauhanajan yhteistyötä, eikä se perustavanlaatuisesti
muuta yhtään mitään mutta parantaa
meidän toimintaamme. Niin kuin minä edustaja Haavistolle
tässä yritin kuvata, niin saadaan samalla rahalla
enemmän ja opitaan tuntemaan toisemme, opitaan toimimaan
enemmän yhdessä, mikä tietenkin myös
mahdollistaa sen, että jos haluttaisiin jossain kriisissä toimia
yhdessä ja lainsäädäntö niin
mahdollistaisi, niin myös olisi paremmat edellytykset.
Mutta sitten tämä keskustelu tästä,
että selvitetään, mitä enemmän
voidaan tehdä. Edustaja Savola kysyikin tästä.
Just tämä on se syy, minkä takia olen
todennut omalta osaltani henkilökohtaisena kantana, että olisi
parempi, että tämä asia selvitetään,
mitä kaikkea se tarkoittaisi lisäarvoa tuovana,
mahdollisia haittapuolia ynnä muuta. Sitten on parempia
vastauksia niihin edustaja Savolan kysymyksiin, mutta se on tulevaisuuden juttu,
se ei ole siis sitä, mitä nyt tehdään.
Se, mikä tulee tammikuussa, on rauhanajan yhteistyön
tiivistämisraportti, jossa tulee lihaa niiden luiden ympärille,
joita esiteltiin julkisuuteenkin keväällä.
Se on tämä ensimmäinen vaihe. Se toinen
vaihe on sitten, jos semmoinen tulee, poliittinen tahtotila, halutaanko
sen enempää tehdä. Se on varsin mahdollista,
mutta se jää nähtäväksi.
Edustaja Rundgren ihan oikein ja hyvin nosti tämän
parlamentaarisen ulottuvuuden. Mielestäni se on erittäin
hyvä ulottuvuus, ja ainakin minä toivon, että tämä yhteistyö jatkuu
ja tiivistyy, missä hallitukset aktiivisemmin tuovat näitä parlamentaariseen
pöytään.
Millogista kysyttiin. Millog on varsin onnistunut kuvio, joten
sitä kannattaa mielestäni edelleen kehittää,
ja näinhän on myös toimittu.
Sitten katsotaan, onko vielä kysymyksiä vastaamatta.
Tässä alkaa olla enää...
Ampumatarvikkeista kysyttiin, niiden riittävyydestä.
Siinä on semmoinen tilanne, että tämä liittyy
tähän materiaalihankintojen lisäämiseen, että olisi
tietenkin hyvä, jos olisi varaa ylläpitää suurempaa
ampumatarvikevarastoa. Siellä sitten vanhenee sitä koko
ajan. Jos tämä materiaalitaso säilyy
alhaisena, niin se vaikuttaa sitten pidemmän päälle
ihan kaikkeen. Tämä on just se syy, minkä takia
se parlamentaarinen selvitysryhmä varmasti osittain päätyikin
siihen, että on varmistettava se, että meidän
resurssit ovat tarpeeksi hyvällä tasolla.
Sitten viimeiseksi edustaja Haavisto kysyi näistä ilmatilaloukkauksista.
Siis on aivan selvää, niin kuin olen myös
julkisuudessa todennut jo elokuussa, että osa niistä oli
tahallisia. Joistain ei tiedetä, ja on myös niitä,
joissa on ihan oikeita viitteitä siitä, että oli
sääolosuhteet, jotka vaikuttivat. Mutta ne ovat
jotenkin ei niin relevantteja. Ne relevantit ovat ne, missä on
nähty, että on tietoisesti tultu meidän
ilmatilaan ja toimittu tavalla, jossa ei ole mitään
kysymystäkään siitä. Niitä oli
elokuussa. Siitä ei päästä yli
eikä ympäri, ja se on täysin hyväksymätöntä,
ja se on viestitty jo tässä pitkin syksyä.
Nyt ei ole ollut yhtään meidän ilmatilan
loukkausta sen jälkeen, kun me silloin tiivistimme sitä meidän
tunnistuslentotoimintaa. Toivottavasti se on toiminut. Sitten on muuta
liikennettä, mutta se on pysynyt siellä kansainvälisessä ilmatilassa,
ja hyvä näin.
Kysyttiin vielä sitten tästä, voidaanko
tiivistää sotilas- ja siviiliyhteistyötä näissä turvallisuusasioissa.
Näin jo toimitaan, ja kiitos sen, tässä on
vältytty nyt ikäviltä onnettomuuksilta.
Näin toimitaan edelleen. Kyllä Puolustusvoimien
tutkatoiminta tarvittaessa tukee sitten siviili-ilmailun tutkatoimintaa,
jos semmoisia tilanteita syntyy. Meillä on erittäin
hyvä viranomaisyhteistyö tältä osin
Suomessa, poikkeuksellisen hyvä, ja siitä saamme
olla kiitollisia. Toivottavasti muillakin mailla on, koska näitä tilanteita
pitää välttää ja on
nyt ollut vähän liian monta tämmöistä läheltä piti -tilannetta. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten jatkamme puhujalistasta.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä valtion
talousarvioksi vuodelle 2015. Keskustelussa on nyt puolustusministeriön
hallinnonala.
Talousarvioesityksen mukaan turvallisuustilanteemme on vakaa.
Heti sen jälkeen todetaan, että globaalia toimintaympäristöä leimaavat
ennakoimattomuus, keskinäisriippuvuus ja muutosnopeus.
Suomikin voi joutua painostuksen tai voimankäytön
kohteeksi. Ukrainan kriisi ja yleinen jännityksen lisääntyminen
ilmatilaloukkauksineen ovat havahduttaneet monet Euroopan valtiot
todellisuuteen, jota ei uskottu enää koettavan kylmän
sodan laantumisen jälkeen.
Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että puolustushallinto
on toteuttanut puolustusvoimauudistusta esimerkillisesti aikataulussa
pysyen. Sotilaat osaavat noudattaa annettuja käskyjä nurisematta,
aivan kaikki eivät siihen pysty.
Puolustusvoimauudistuksessa rahoituskehystä laskettiin
noin 10 prosenttia vuosille 2012—2015. Tämä on
merkinnyt muun muassa henkilöstövähennyksiä,
tinkimistä materiaalihankinnoista, lentotunneista sekä reserviläisten
kertausharjoitusvuorokausista.
Puolustuspolitiikan tavoitteena on puolustuskyky, joka muodostaa
ennalta ehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle
ja sillä uhkaamiselle. Puolustushallinnon säästöt
ovat osin jo riskirajoilla. Materiaalihankintoihin on esitetty 447
miljoonaa euroa, ja tiettyjen muiden budjettimomenttien kanssa yhteenlaskien
noin 500 miljoonaa euroa on käytössä kalustohankintoihin.
Kokonaispuolustusbudjetti on noin 2,7 miljardia euroa, ja siitä tulisi
käyttää noin kolmannes materiaalihankintoihin.
Tästä tavoitteesta jäädään
koko aika yhä kauemmaksi. Henkilöstöllä ja
toiminnalla ei saada toivottua tehoa, jos kalusto ei vastaa nykypäivän
vaatimuksia.
Arvoisa puhemies! Hyvä uutinen on, että budjettiesitys
palauttaa koulutus- ja harjoitustoiminnan normaalitasolle. Vuonna
2014 eli tänä vuonna noin 6 000 reserviläistä osallistui
koulutukseen. Ensi vuonna voidaan kouluttaa noin 18 000 reserviläistä.
Myös lentotuntien määrää nostetaan
huomattavasti. — Kiitos.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Päättymässä olevalla
eduskuntakaudella on tehty sodanjälkeisen Suomen mittavin
puolustusvoimauudistus. Samanaikaisesti on puolustusbudjeteista
leikattu 10 prosenttia. Aikaisemmin sovittuja leikkauksia näkyy
vielä nyt käsittelyssä olevassa ensi
vuoden budjetissa.
Uusia ulottuvuuksia puolustusbudjettikeskusteluun on tuonut
Ukrainan kriisi sekä Venäjän ja lännen
välien kiristyminen. Turvallisuusympäristömme
on muuttunut oleellisesti siitä, kun tämä eduskunta
aloitti. Avointa ja analyyttistä keskustelua Suomen puolustuksesta
on syytä käydä jatkuvasti eikä vain
näin talousarviokeskustelun yhteydessä. Turvallisuuspoliittinen
keskustelu ei voi olla enää joidenkin itseään
asiantuntijoina pitävien ihmisten etuoikeus, eikä siinä voi
olla tabuja tai kliseitä menneiltä ajoilta.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n kaksi viikkoa
sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan Venäjän
toiminta on herättänyt suomalaisissa syvää huolta.
Monet suomalaiset kysyvät, voisiko kriisi levitä myös
meille. Vastaus on, että ei tällä tietämällä todennäköisesti
voi mutta mikään mahdottomuus se ei myöskään
ole. Taitava ulkopolitiikka ja uskottava puolustus ovat Suomen turvallisuuden
tae.
Suuri osa suomalaisista halusi liittyä Euroopan unionin
jäseneksi siksi, että he halusivat Suomelle turvallisuutta
eurooppalaisesta yhteisöstä. Kylmän sodan
jälkeen osa turvallisuuspolitiikan päättäjistä oli
valmis julistamaan jopa perinteisen sodan uhkan kadonneeksi Euroopasta. Valitettavasti
olemme, ensin Georgiassa, nyt Ukrainassa, joutuneet toteamaan tämän
ilon ennenaikaiseksi. Voimapolitiikka on palannut Venäjän
keinovalikoimiin. On myös suuri vaara, että Eurooppa
on jakautumassa takaisin etupiireihin. Suomella on tällaisesta
politiikasta äärimmäisen kirveleviä kokemuksia.
Suomen puolustuksen uskottavuuden arvioivat aina ulkopuoliset
tarkkailijat. Sitä halutaan myös testata ulkopuolisilta
tahoilta. Meidän on kuitenkin itse huolehdittava siitä,
että kynnys puuttua eri keinoin Suomen koskemattomuuteen on
riittävän korkealla. Puolustusbudjetilla on tässä keskeinen
rooli. Se vaikuttaa suoraan materiaalihankintoihin sekä asevelvollisuusarmeijamme
koulutustasoon ja suorituskykyyn.
Pitkän aikavälin vaihtoehtoja ja resursseja
selvittäneen, kansanedustaja Ilkka Kanervan vetämän
parlamentaarisen työryhmän johtopäätöksissä todetaan:
"Sodan ajan joukkojen suorituskyky, erityisesti materiaalin määrä ja
laatu, on minimitasolla. Materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen
tarvitaan vähintään puolustushallinnon
selonteossa esille tuoma lisärahoitus." Raportin päätelmä on,
että lisärahoitustarve materiaalisen suorituskyvyn
ylläpitämiseksi on vuoteen 2020 mennessä asteittain
nostettava 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi. Erittäin
arvokkaana pidän sitä, että raportin
johtopäätös on lähes yksimielinen
ja sitoutuminen siihen yhtä kattava eduskuntapuolueissa.
MTS:n tutkimuksessa myös kansalaisten enemmistö oli lisärahoituksen
kannalla. Uudistuneille Puolustusvoimille on turvattava mahdollisuus
täyttää lakisääteiset
velvoitteensa ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti
uskottavan puolustuksemme takaamiseksi.
Suomi ja Ruotsi keskustelevat puolustusyhteistyön kehittämisen
päälinjoista ja aikataulusta. Tiiviimpi yhteistyö ei
merkitse sotilasliittoa tai turvatakuita mutta tarjoaa mahdollisuuden
tiivistää yhteistyötä tilannekuvissa,
harjoituksissa ja materiaalihankinnoissa. Rauhanajan pohjoismainen
yhteistyö tai Nato-kumppanuus eivät ole kuitenkaan
ratkaisu kriisiajan ongelmiimme, vaan kriisissä Suomi on
nykyisessä tilanteessa edelleen yksin.
Kanervan työryhmän toimeksiantoon ei sisältynyt
puolustusliittoon kuulumisen tai kuulumattomuuden tarkastelua, mutta
kumppanuuksia ja puolustusyhteistyön tilaa ja merkitystä tarkasteltiin.
Raportissa todetaan: "Puolustusyhteistyö on välttämätöntä Suomen
suorituskykyjen kehittämiseksi, mutta se ei tuo sotilaallisia
turvatakuita." Kliseet Nato-optioista ovat vain Suomen sisäpolitiikkaa,
niitä ei käytännössä ole
olemassa. Suomen uskottava puolustusratkaisu täytyy tehdä omista
lähtökohdistamme käsin. Oma näkemykseni
on, että tulevalla eduskuntakaudella (Puhemies koputtaa)
on syytä selvittää perusteellisesti sotilasliiton
tarve, hyödyt ja haitat.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Puolustuksen hallinnonalan pääluokka
on yksi keskeisimmistä ja tärkeimmistä hallinnonaloista,
kun puhutaan suomalaisesta maanpuolustuksesta meidän koko
turvallisuutemme kannalta.
Tämä vaalikausihan on ollut melko synkkä maanpuolustuksen
kannalta. On leikattu niin toiminnasta, materiaalista kuin henkilöstöstä,
on oltu vähemmän varusmiesten toimesta maastossa,
lentokoneet ovat olleet vähemmän ilmassa ja Merivoimat
päässyt harjoittelemaan vähemmän merellä.
Kertausharjoitukset ovat myös olleet suorastaan hävettävän
pienellä tasolla. Tähän kun laitetaan
lisäksi puolustusvoimauudistus, niin kyllä todella
suuret mullistukset ovat käyneet suomalaisessa maanpuolustuskentässä.
Tässä tietysti näkyvimpinä osina
ovat varuskuntien lakkauttamiset, jotka erityisesti tuonne keskiseen
Suomeen kolhaisivat. Olen monta kertaa sitä verrannutkin
siihen, että kun oman kotipitäjäni ympäriltä Ähtäristä laitetaan
100 kilometrin rinkula, niin kolme varuskuntaa siitä lähti
pois, joten muutos on kyllä huikea.
No, nyt kuitenkin on päästy eteenpäin,
ja ensi vuoden budjetin osalta on valoa näkyvissä monelta
osin. Ensinnäkin kertausharjoitusten määrä nyt
menee sinne minimitasolle, eli sitä korotetaan nykyiseen
tasoon nähden reippaasti mutta kuitenkin mennään
hyvään suuntaan, eli 18 000 reserviläistä pääsee
kertausharjoituksiin. Se on hyvä, samoin kuin se, että näihin
alusvuorokausiin ja lentotunteihin tulee lisäyksiä.
Budjetin osalta muutama asia, ensinnäkin tämä maanpuolustusjärjestöjen
tuki. Sitä hallitus jälleen esitti 200 000
eurolla leikattavaksi, mutta kiitos eduskunnan, sitä ollaan
nyt 150 000 sitten lisäämässä,
ja se on hyvä asia. Tällä on äärimmäisen
suuri merkitys, mitä vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt
tekevät, MPK siinä kouluttajana, mutta sitten
myös nämä MPK:n jäsenjärjestöt,
MPK:n perustajajäsenet, Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto,
Maanpuolustuskiltojen liitto ja niin edelleen, nämä kaikki
kokonaisuutena muodostavat meidän maanpuolustuksen erittäin merkittävän
osan.
Kun tuossa viittasin varuskuntien lakkauttamiseen ja niihin
poistumisiin, mitä monessa maakunnassa tapahtuu, niin tämä maanpuolustustahdon
ylläpitäminen ja vapaaehtoinen koulutus tulee
olemaan hyvin pitkälti vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen
vastuulla, ja sen mielihyvin maanpuolustusjärjestöt
myös kantavat.
Herra puhemies! Tulevaisuudesta. Ilkka Kanervan vetämä parlamentaarinen
työryhmä sai työnsä valmiiksi
ja teki hyvää jälkeä siinä.
Se esittää, että maanpuolustuksen määrärahoja
tulee tulevina vuosina korottaa erityisesti materiaalihankintojen
turvaamiseksi. Tämä on sinänsä merkittävä asia,
että se tulee ensi keväänä vastaan.
Mitkä ikinä puolueista sitten ovatkaan hallitusneuvotteluissa,
niin tämä asia on yksinkertaisesti ratkaistava.
Puolueet voivat lähteä kyllä hallitusneuvotteluihin
sikäli varmoin mielin, että tätähän
on myös kansan mielipiteellä mitattu: niin edustaja
Kurvisen vetämä MTS kuin myös Reserviläisliitto
tätä gallupeilla tutki, ja hyvin vahva kansan
tahto ja tuki on sille, että voidaan maanpuolustusmäärärahoja
nostaa. Noin 58 prosenttia suomalaisista on tätä mieltä.
Mihin tätä rahaa tarvitaan? Varusmiesten,
kertausharjoitettavien, käytännön toimijoiden
materiaalihankintoihin, paikallisjoukkojen, aluejoukkojen varustamiseen
ja niin edelleen eli ihan siihen käytännön
toimintaan. Materiaalihankinnat ovat valitettavasti nyt jäljessä ja
myös ensi vuoden budjetin osalta vielä jäljessä.
Herra puhemies! Yleinen asevelvollisuus on se meidän
kulmakivemme, selkärankamme myös jatkossa. Meidän
ei pidä tässä asiassa ainakaan lähteä naapurimaamme
Ruotsin tielle. Yleinen asevelvollisuus on ainut tapa turvata uskottava
maanpuolustus isänmaassamme, ja reserviläisiin
pohjautuvilla sodanajan joukoilla pystytään koko
Suomen maanpuolustuksesta huolehtimaan.
Olkoot nämä viimeisen vuoden aikana olleet tapahtumat
meille myös suurena muistutuksena siitä, että mikään
tässä yhteiskunnassa ei ole itsestään
selvää ja meillä pitää olla
omat uskottavat itsenäiset puolustusvoimat osana meidän
ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme. On hyvä, että yhteistyöstä keskustellaan
naapurimaitten, erityisesti Ruotsin, kanssa. Siellä varmasti
synergiahyötyjä on monella tapaa haettavissa,
mutta sen perustan on oltava meillä itsellämme
täällä Suomessa.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Elämme valitettavasti ainakin jossain
määrin poikkeuksellisia aikoja, mitä tulee
ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Toki oikein pitkässä historiassa
ei tässä mitään poikkeuksellista
ole, mutta kuitenkin, kun tässä on kohtalaisen
hyväänkin kehitykseen ehkä jo ehditty
tottua Euroopassa, on surullista, että tällä hetkellä päällä on
jännitteinen tila. Ennen muuta tämä Ukrainan
kriisi kaikkine seurannaisvaikutuksineen on totta kai se, mikä tässä huolenaiheena
on, ja on toivottavaa, että tilanne saadaan rauhoitettua
ja tolkulle tolalle mahdollisimman pian. Se on kaikkien etu, mutta
Suomella siinä on aivan erityisiä intressejä.
Sillä, minkälaiset välit Venäjällä ja EU:lla
on, on iso merkitys myöskin Suomen kehitykselle — taloudellisesti,
mutta myös laajemminkin.
Tärkeintä on ennen muuta ratkoa tuota kriisiä diplomaattisin
keinoin. Toivoisin, että siihen käytettäisiin
vielä nykyistäkin enemmän voimavaroja
ja panostuksia, että siihen pyrittäisiin. Suomen
pitää hoitaa suhteitaan tässä samalla naapuriin.
Ei riitä, että sitä tehdään
pelkästään Brysselin kautta, tarvitaan
myös kahdenvälistä diplomatiaa ja vuorovaikutusta,
ja tässä presidentti Niinistö on tehnyt
mielestäni aivan hyvää työtä.
Monesta pitää näinä aikoina
säästää, kun maan talous on
huonossa tilassa, ja muutama vuosi tässä on jo
oltu nollakasvun tai pakkasenkin puolella, valitettavasti. Se tarkoittaa
sitä, että sieltä täältä pitää napsia
pois, mutta toivoisin kyllä, että tämä maanpuolustus
olisi siellä viimeisten joukossa, mistä säästöjä tehdään,
ja mieluumminkin lisäresursseja siellä moneen
kohtaan tarvittaisiin. On selvää, kun ilmaliikenne
on kasvanut aivan lähituntumallamme, että esimerkiksi
ilmavalvonnan resursseja täytyy silloin vahvistaa, elikkä tilanteeseen
täytyy reagoida. Hyvä, että kertausharjoitusten
määrään tulee nyt hieman korotusta,
mutta sielläkin enemmän lisätarpeita
on, ja tässä päivän debatissa
on tullut jo monta muutakin asiaa esille, missä on selviä tarpeita,
mihin tämä budjetti ei kyllä vielä läheskään
kaikkiin vastaa.
Arvoisa puhemies! On myös mielenkiintoista keskustelua
käyty Suomi—Ruotsi-puolustusyhteistyöstä,
ja itse kannustan suhtautumaan siihen avaralla tavalla. Puolustusministeri
Carl Haglund muun muassa on ollut tätä keskustelua
avaamassa ja toivonut jotakin sen suuntaista, että seuraavaan
hallitusohjelmaan tulisi tästä jonkinlainen kirjaus.
No, itse suhtaudun ihan myönteisesti siihen, että ainakin
selvitetään se, mitä kaikkea yhteistyötä voisi
olla tekeillä, ja tämäntapaista selvitystyötähän
sinällään on käynnissäkin,
ja toivottavasti siinä voidaan joitakin konkreettisia askelia
ottaa sitten eteenpäin. Katsoisin nimittäin, että maidemme
puolustusintressit ovat suurelta osin yhteneväiset. Myös
ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruspilarit Suomella ja Ruotsilla ovat
samankaltaisia. Toki vivahde-erojakin on — varsinkin, jos
ulkopolitiikkaa vähän tarkemmin tarkastellaan,
niin ei tässä nyt ihan identtisiä olla — mutta
paljon samaa kuitenkin meidän perusratkaisuissamme on.
Tiivis yhteistyö ja keskinäinen sitoutuminen nostaisi
molempien maiden puolustuksen uskottavuutta mielestäni
uudelle tasolle. Suomella on muun muassa vahva maavoimien reservi.
Ruotsilla ei sellaista ole, mutta Ruotsilla on puolestaan vahvuutensa
ennen muuta meri- ja ilmavoimissa. Seuraavan hallituksen on syytä katsoa,
mitä konkreettisia askelia tällä saralla
on järkevää ottaa. Totta kai se luonnollisesti
edellyttää myös sitä, että Ruotsissakin
on tähän asiaan halua. Yksin emme voi yhteistyötä tehdä,
mutta olen ymmärtänyt, että siellä valmiutta
keskusteluun kyllä sinällään
on.
Tämän yhteistyön syventämisen
tasosta riippumatta Suomen on syytä pitää huolta
oman puolustuksen peruspilareista kaikissa olosuhteissa, mitä edustaja
Savola muun muassa äsken omassa puheenvuorossaan ansiokkaasti
jo kuvasi. Tämä tarkoittaa myös sitä,
että jatkuvien määrärahaleikkausten
on loputtava. Yksi tärkeä asia on tietysti maanpuolustustahdon
ylläpitäminen: se, että me suomalaiset
haluamme pitää huolta tästä omasta
maastamme ja haluamme sitä tarvittaessa myöskin
puolustaa.
Mutta, puhemies, aivan lopuksi haluan kuitenkin korostaa sitä,
että kaikista parasta turvallisuuspolitiikkaa on viisas
ulkopolitiikka, ja toivottavasti tämän talon päättäjillä sitä aina
sitten tulevaisuudessakin löytyy.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Pidin myönteisenä sitä,
että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tänään
otti etäisyyttä Paavo Väyrysen ulkopoliittisiin
linjauksiin. Oli hyvä, että hän selkeytti
sitä linjaa, mitä hänen keskustansa noudattaa.
Sipilä esimerkiksi totesi, että hän ei
vastusta Väyrysen tapaan Nato-optiota, ja myös
pakotepolitiikasta irtautumiseen hän otti kantaa ja totesi,
että keskusta on kannattanut tätä linjaa
ja kannattaa jatkossakin. Minun mielestäni se on hyvä viesti.
Kaksilla rattailla ajaminen ei tässäkään
asiassa ole järkevää.
Arvoisa puhemies! Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta
on selvittänyt meidän suomalaisten mielipiteitä ulko-
ja turvallisuuspolitiikkaan, maanpuolustukseen ja turvallisuuteen säännöllisesti
aina vuodesta 1964 lähtien, ja vuodesta 1978 lähtien
laaja haastattelututkimus on tehty vuosittain ja monina vuosina
jopa kaksi kertaa.
Kuluneen vuoden aikana turvallisuuspoliittinen ympäristö on
muuttunut nopeasti myös Euroopassa: Krimin niemimaa on
vallattu, Itä-Ukrainassa kytee suuren ja avoimen sodan
näkymä Venäjän toimesta, ilmatilaloukkauksista
on tullut arkipäivää, ja havaintoja vieraan
vallan merenalaisesta sotilaallisesta toiminnasta Itämerellä on
tehty. Tämä kaikki ei ole voinut olla vaikuttamatta
itse kunkin ajatuksiin. Oman puolustusvalmiutemme kehittämisen
lisäksi tämä kaikki korostaa tarvetta
tiivistää myös maamme kansainvälistä yhteistyötä turvallisuusasioissa.
Tuore raportti kertoo yksiselitteisesti sen, että vuodessa
meidän suomalaisten halu korottaa puolustusmäärärahoja
on kasvanut. Viime vuonna vain vajaa kolmannes suomalaisista näki
tämän tarpeelliseksi, ja nyt vuotta myöhemmin
jo yli puolet suomalaisista haluaa lisää voimavaroja
Puolustusvoimille. Puolustusmäärärahoja
koskeva kysymys on esitetty vuodesta 64 lähtien, ja tämä on
itse asiassa vasta toinen kerta, kun yli puolet suomalaisista haluaa
korottaa puolustusmäärärahoja. Ensimmäisen
kerran näin tapahtui vuonna 1970.
Tähän on selvä syy. Lähes
puolet nimittäin kokee sotilaallisen tilanteen maamme lähialueilla nyt
uhkaavampana kuin ennen ja pitää tilannetta tällaisena
myös seuraavan kymmenen vuoden aikana. Venäjän
kehitys aiheuttaa siis huolta tulevaisuudesta, mutta myös
kansainvälinen terrorismi ja ääri-islamilainen
Isil-liike. Jopa kaksi kolmesta kokee maallamme olevan nykyisin
huonot mahdollisuudet puolustautua, jos maatamme kohtaan hyökättäisiin
tavanomaisin asein. Tämä on varmasti syy siihen,
että puolustusmäärärahoja halutaan
nyt aiempaa yksituumaisemmin lisätä ja turvata
oman itsenäisen, uskottavan puolustuksen tulevaisuus.
Samaan aikaan nopeasti muuttunut tilanne on lisännyt
myös Nato-jäsenyyden kannatusta. Vasemmistoliittoa
lukuun ottamatta itse asiassa kaikkien muiden puolueiden kannattajien
keskuudessa Nato-kannatus on lisääntynyt merkittävästi.
Vasemmistoliitonkin keskuudessa kannatus on pysynyt ennallaan. Suurin
muutos myönteiseen Nato-kantaan on tapahtunut keskustan
ja perussuomalaisten keskuudessa.
Itse olen sitä mieltä, että tärkeintä on
kuitenkin huolehtia siitä, että maallamme on uskottavat
omat puolustusvoimat jatkossakin. Yleinen asevelvollisuus ja riittävät
voimavarat ovat tärkeät. Itse olen vahvasti sitä mieltä,
mitä kokoomus on linjannut täällä,
että tulevaisuudessa meidän pitää varata
noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta Puolustusvoimille eli
tehdä yhteinen päätös siitä,
että Puolustusvoimien määrärahat
turvataan ja sen lisäksi Merivoimien, Ilmavoimien ja Maavoimien
suuret kalustohankinnat pitää toteuttaa erillisellä rahoituksella.
Arvoisa puhemies! Annan tässä puheenvuorossani
kiitosta myös siitä, että kertausharjoitusten
määrä nostetaan nyt kolminkertaiseen
eli noin 18 000 taistelijaan, ja itse asiassa, vaikka edustaja
Kaikkonen sitä täällä hivenen
väheksyi, se on se tavoitetaso, joka puolustusvoimauudistuksessa,
joka laitettiin liikkeelle itse asiassa keskustan johdolla edellisellä hallituskaudella,
on määritelty. Eli olemme siinä tavoitetasossa,
jolla jatkossa edetään. Myös maastovuorokausia
ja muita perustoimintoja pystytään vahvistamaan ensi
vuonna, mutta me tarvitsemme tuon aikaisemman linjaukseni mukaisesti
lisää määrärahoja Puolustusvoimille.
Arvoisa puhemies! Annoin kiitosta jo debatissa kriisinhallintaveteraaniohjelman
valmistelusta ja siitä, että se käytännössä on
jo nyt arjen toiminnassa. Uudistan esitykseni, että kriisinhallintaveteraaniohjelmasta
tehtäisiin myös erillinen oma kirjanen, joka olisi
tällainen yhteenveto tuosta kokonaisuudesta, ja sitä voitaisiin
sitten aina operaatiokohtaisesti täydentää tietyillä painotuksilla,
jotka vaihtelevat sen mukaan, missä päin maailmaa
kriisinhallintatehtävissä ollaan.
Arvoisa puhemies! Tuore tutkimus vahvistaa sitä, mitä ei
onneksi ole koskaan edes tarvinnut epäillä. Jalkaväenkenraali
Adolf Ehrnrooth sen puki sanoiksi hyvin, ja se kuuluu näin:
"Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on
puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma
kansa."
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Minusta Suomen puolustuslinja on aina
ollut pitkäjänteistä, se on ollut ennustettavaa
ja se on ollut sillanrakentajan roolissa toimivaa. Näin presidentti
on linjannut, ja näin myös Suomen keskusta on
aina linjannut. Ehkä pienen poikkeuksen tähän
on tehnyt päinvastoin pääministeri, jonka
linjauksista ei aina ihan varma ole voinut olla, mutta luulen, että tästä pitkästä
yleisestä linjasta
kaikki ovat samaa mieltä. Ei kannata lietsoa hämmennystä eikä blokkiajattelua.
Kannattaa mieluummin olla sillanrakentaja ja vaalia myös kahdenvälisiä suhteita
kaikkien naapurimaidemme kanssa sen lisäksi, että niitä suhteita
hoidetaan myös tuolta EU:n kautta.
Mutta pyysin puheenvuoron siitä syystä, että tällä hallituskaudella
kokoomusjohtoinen hallitus on valitettavasti omasta maakunnastanikin kaksi
varuskuntaa ajanut alas. Sillä on merkittävä vaikutus
alueelliseen maanpuolustustahtoon ja -henkeen. Siksi minusta on
surullista, että eduskunnan täytyy aina maanpuolustusjärjestöjen
rahaa nostaa täällä valtiovarainvaliokunnan toimesta
ja sitä ei automaattisesti tuolta ministeriöstä hoideta.
Nyt erityisesti, kun näitä varuskuntia on lakkautettu,
maanpuolustusjärjestöjen toiminta on ensisijaisen
tärkeää. Se toiminta tulee vähän
kalliimmaksi, kun näitä tukikohtia ei enää lähellä ole.
Toivoisin, että tähän asiaan tulevaisuudessa
tulisi ratkaisu valmiiksi jo sieltä ministeriön
puolesta. Kiitos sinänsä, että se nyt
sitten täällä eduskunnassa on hoidettu.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Puolustushallinto on toteuttanut puolustusvoimauudistusta
hyvinkin esimerkillisesti ja pysynyt aikataulussa. On erittäin
hyvä, että vuonna 2015 Puolustusvoimien toiminta
pystytään suunnitelmien mukaisesti palauttamaan
vuosien 12—14 madalletun tason jälkeen sodanajan
koulutusvaatimusten edellyttämälle tasolle. Upea
asia on, että kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten
määrä voidaan nostaa 18 000
henkilöön, kun vastaava määrä oli
6 000 reserviläistä vuonna 14. Samoin
maasto- ja alusvuorokausien sekä lentotuntien määrät
hiukan nousevat.
Arvoisa puhemies! Malmin kentästä luovuttaessa
on tärkeää selvittää,
miten Patrian järjestämä lentokoulutus
jatkossa kannattaa toteuttaa. Asiasta on luovutettu selvitys ministeri
Haglundille. Hallin kentällä Keski-Suomessa on
olemassa lennonjohdon laitteet, tukipalvelut ja rakennukset. Kenttää ylläpidetään
Patrian tarpeisiin, ja se on lentokoulutuspalvelun ainoa realistinen
tuottaja Suomessa. Asian työstämistä jatketaan.
Puolustusministeri lupasi omalta osaltaan vastata myös
tekemääni kirjalliseen kysymykseen.
Koen, että alueellinen tasapaino näissä asioissa
on syytä ottaa huomioon. Sen lisäksi on huomioitava,
että muun muassa Pirkkalan kenttä alkaa olla melkoisen
täynnä eikä siellä ole myöskään
kovin tykätty lentomelusta. Porissa toimiva Ilmailuopisto
vaikuttaa tietenkin tässä asiassa, mutta tuon
selvityksenkin mukaan lentokoulutusta kannattaa keskittää joiltakin
osin. Jämsän kaupunki on tehnyt tässä asiassa
paljon työtä tutkien Hallin kentän mahdollisuuksia
lentokoulutustoimintaan. Se, ettei joidenkin mielestä syrjäinen
sijainti houkuta lentämään kouluttautuvia,
ei minun mielestäni ole riittävä peruste
Hallin kentän syrjimiselle. Ymmärtäisin,
että Patrian kannalta kriittisin asia on tässä se,
että Hallin kentän ylläpidosta jouduttaisiin
enemmän maksamaan ainoana toimijana. Tähän
totean, että kyllä varmasti valtio tukee kentän
kuluista osan, jos tällaiseen ratkaisuun päädytään.
Arvoisa puhemies! Olen valtiovarainvaliokunnan mietinnön
tavoin huolissani Puolustusvoimien materiaali-investointien tasosta.
Niihin kohdistuu yli puolet hallinnonalalle esitetyistä säästöistä.
Tavoite, jossa materiaalihankintoihin käytetään
noin kolmannes kokonaispuolustusbudjetista, jää koko
ajan yhä kauemmas. Puolustusvoimauudistuksella saavutettavien
toimintaedellytysten säilyttäminen edellyttää vanhenevan
materiaalin korvaamista. Huomioitava on, että Puolustusvoimien
toimintamenoihin, pois lukien palkkamenot, sekä sotilaallisen
kriisinhallinnan menoihin sisältyy ennakollinen 1,5 prosentin
kustannustasotarkistus. Sen sijaan materiaalihankintojen osalta
kustannustasotarkistusta ei esitetä. Päätöksellä on
vuosittainen noin 5—7 prosentin kumuloituva, materiaalista
ostovoimaa heikentävä vaikutus. Materiaalihankintojen määrärahan
pieneneminen vähentää väistämättä myös
kotimaassa tehtäviä hankintoja ja vaikuttaa siten
suomalaisen puolustusteollisuuden liikevaihtoon, osaamiseen, kehittymiseen
ja myös työllistämismahdollisuuksiin.
Arvoisa puhemies! Suomessa toimiva puolustusteollisuus on oleellinen
osa kansallisen puolustuskyvyn verkostoa, ja sen turvaaminen on erittäin
tärkeää. Huoltovarmuusnäkökulma
tulee siten ottaa täysimääräisesti
huomioon tarjouspyyntöjä laadittaessa.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Puolustusvoimauudistus linjattiin aikanaan
keskustan pääministerikaudella ja sitä on viety
määrätietoisesti eteenpäin.
Täytyy todeta se, että vaikka sitä poliittisessa
keskustelussa arvostellaan, niin meillä puolustusvaliokunnassa
ei oikeastaan yhtään poikkipuolista puheenvuoroa ole
asiasta tullut vaan sen eteneminen on koettu onnistuneeksi ja uudistusta
on pidetty tarpeellisena eri asiantuntijoiden näkökulmasta
niin henkilöstön kuin suorituskykyjenkin näkökulmasta. Puolustusvoimat
on siis reivattu 2020-luvun asentoon niin suorituskyvyn kuin ikäryhmien pienentymisenkin
mukaan, ja meidän reserviläisarmeijamme on tämänkin
jälkeen suuri eurooppalaisessa vertailussa. Mutta turvallisuus
on myös fakta, tai ennen muuta fakta, mutta myös tunne,
ja sen takia meidän pitää määrärahat
varata riittävällä resursoinnilla Puolustusvoimille
ja myös sitten poliisille, joka hetken kuluttua täällä ministeri
Räsäsen johdolla on keskustelussa.
Arvoisa puhemies! Ilmavalvonta-asian nostin myös tuossa
debatissa esille ja toivoisin, että Itämeren valtiot
nyt vakavasti pohtisivat sitä, että otettaisiin
aktiivinen ote siihen, että armeijoiden tutkat olisivat
myös siviililiikenteen käytettävissä taikka
tieto välitettäisiin automaattisesti. Tällä hetkellä tilanne
on nimittäin se, että nuo armeijoiden tutkat näkevät
nämä pimeänä lentävät
koneet, mutta heidän päätehtävänsä ei
kuitenkaan ole tiedottaa koko aikaa siviililiikenteelle vaan ennen
muuta tietysti huolehtia ilmatilan valvonnasta ja muista heille
erikseen määritellyistä tehtävistä.
Mutta nyt tilanne on se, että näitä pimeänä lentäviä,
ilman reittisuunnitelmaa olevia koneita on paljon, ja sen takia
toivon, että Itämeren valtiot voisivat tässä tehdä yhteisen
ohjelman ja käytännön muutoksen ainakin
toistaiseksi.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Heinonen vähän
aikaisemmin lausui semmoista, joka vaatii pientä tarkennusta, etten
sanoisi korjausta, tässä näin, liittyen
tähän pakotepolitiikkaan ja keskustan linjaan.
Ei keskusta ole esittänyt irtautumista pakotepolitiikasta.
Siitä jossain vaiheessa on käytetty muutamia puheenvuoroja
meillä, että onko sen ajoitus ollut aina kohdallaan.
Varsinkin siinä kohtaa, kun saatiin aikaan tulitauko ja
EU oli siinä kohtaa laittamassa lisäpakotteita,
tästä vähän käytiin
debattia, että menikö se ajoitus nyt ihan kohdalleen
siinä, mutta yleensä ottaen olemme tukeneet kyllä ulko-
ja turvallisuuspolitiikan peruslinjaa ja varsinkin sitä työtä,
mitä tasavallan presidentti Sauli Niinistö on
tässä asiassa tehnyt.
Tässä on, arvoisa puhemies, ollut kyllä havaittavissa
viime viikkoina semmoinen ilmiö, että arvostamani
puolue kokoomus jostain syystä käy nyt keskustan
kimppuun vähän asiasta kuin asiasta ja välillä tehden
tikustakin asiaa. Mikä lie syy siihen — sitä voimme
vain arvailla.
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa herra puhemies! Euroopan sydämessä,
Ukrainan sisällä ja Ukrainan rajojen tuntumassa,
vellova kriisi ei ole valitettavasti rajoitettavissa vain siihen
maantieteelliseen ympäristöön, jonka
rujoimmat piirteet tietysti näkyvät kansainvälisissä uutislähetyksissä varsin
dramaattisellakin tavalla, vaan päinvastoin Euroopan turvallisuuspoliittinen
ilmapiiri on vaikeutunut ja riski kriisin eskaloitumisesta on ilmiselvästi
myös löydettävissä. Myöskin
meidän omassa turvallisuusympäristössämme
tämän Euroopan sydämessä vellovan
kriisin vaikutukset näkyvät ja tuntuvat aina Itämeren
piiriä myöten, niin kuin viime päivienkin — ja
viime viikkojen, kuukausien — myötä on
ollut nähtävissä.
Tämän kriisin syvimmät taustasyyt
ovat enemmän tai vähemmän identifioitavissa,
ne ovat tunnistettavissa. Ja on luonnollista, että kaikki
ponnistelut on tehtävä sen eteen, että tämän
kriisin eskaloituminen saataisiin vältetyksi ja että kriisi
ei pääsisi tarttumaan nykyistä enempää.
Sen hoitamiseksi ei ole käytännössä kuin
yksi mahdollisuus, ja se on sovittelun tie, se on rauhan etsimisen
mahdollisuus, joka on maksimaalisesti epäonnistuneittenkin
yritysten jälkeen viritettävä uudelleen
ja uudelleen, sillä vaihtoehto sovun etsimisen sijaan voi
olla vain, tietysti, sodan vaihtoehtoon turvautuminen. Ja jos nyt
ihminen on mitään elämästään
ja historiasta voinut oppia, niin vähintäänkin
tietysti sen, että sota on vihonviimeisin vaihtoehto, tai
itse asiassa se ei ole edes vaihtoehto, se on totaalinen katastrofi
meidän kulttuurillemme ja meidän elinpiirillemme
inhimillisesti ja taloudellisesti. Se on kärsimysten näytelmä,
ja siltä pitää välttyä.
Rauhan etsimisen ja sovun rakentamisen tie on aina kohdannut
vaikeuksia, ja kaikki rauhantekijät ovat kuitenkin myös
olleet realisteja turvallisuuspolitiikassaan, siinä ajattelussa,
jolla rauhan edellytykset turvataan. Siihen ajatusmalliin kuuluu
myös se, että pidetään vakaudesta
ja turvallisuudesta huoli. Sen ehtona puolestaan on se, että puheilla
on myöskin uskottavuutta. Kaikkein pahinta olisi se, jos
kaikkia kansainvälisen oikeuden ja vaikkapa Euroopan turvallisuusyhteistyöjärjestelmän
periaatteita uhmaten voitaisiin pahoinpidellä pieniä,
suvereenejä kansakuntia ja valtioita. Ukraina kun ei edes
ole kovin pieni kansakunta 40—50-miljoonaisine väestöineen.
Mutta pahoinpitelyn välttämisen täytyy
olla se peruslähtökohta, ja niin Ukrainan tapauksessa
kuin muutoinkin historian lehdiltä on selkeästi
nähtävissä, että jokaisen maan,
jokaisen suvereenin valtion, on itse kyettävä huolehtimaan
myös omasta turvallisuudestaan. Näin on Ukrainan
tapauksessa asian laita, eikä Suomi muodosta tähän
sääntöön mitään
poikkeusta.
Ei Suomi varustaudu sen takia, että me haluaisimme
sotaa, vaan Suomi haluaa pitää puolustusvoimistaan
huolen sen takia, ettemme sotaan koskaan joutuisi: jotta ennalta
ehkäisevä kynnys olisi niin uskottava ja varma,
ettei kannata kenenkään tulla tänne uhittelemaan
tai tehdä pahoinpitely-yrityksiä tälle
kansakunnalle.
Jos sekin kynnys ylitettäisiin, niin senkin takaa löytyy
sitten uskottava suorituskyky torjumaan vihollinen. Sen vuoksi on
tehty parlamentaarisella tasolla erittäin syvälle
luotaavaa työtä seuraavan vaalikauden poliittisia
päätöksiä varten erittäin
hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien
eduskuntapuolueiden kesken siitä, minkälainen
puolustuksen uskottavuusjärjestelmä Suomen tapauksessa
on perusteltu. Siihen ei liity mitään yliampuvaa,
ei kiihkoilua, ei nationalismia, ei aseiden kalistelua, vaan sitä,
että aseiden kalistelun sijasta voitaisiin olla luottavaisia
ja turvallisin mielin kaikkialla Suomessa, ympäri Suomen, uskottavan
puolustusjärjestelmän kanssa. En mene sen yksityiskohtiin,
mutta totean tyytyväisenä, että Suomessa
vallitsee maan olemassaolon raskaan sarjan kysymyksissä erittäin
pitkälle menevä yhteisymmärrys. Vain
vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteensä siihen
laajaan parlamentaariseen valmistelutyöhön, jolla
arviolla katsottiin, mikä on välttämätöntä tässä turvallisuustilanteessa
Suomen puolustuksen uskottavuuden lunastamiseksi.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.