Täysistunnon pöytäkirja 131/2014 vp

PTK 131/2014 vp

131. TIISTAINA 16. JOULUKUUTA 2014 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

Sisäministeriön hallinnonala 26

 

Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näin yleisesti voi sanoa, että sisäisen turvallisuuden painoarvo tulee varmasti kasvamaan lähitulevaisuudessa, ja on erittäin hyvä, että ministerit ovat asettaneet tämän sisäisen turvallisuuden oikeushallinnon parlamentaarisen työryhmän hahmottamaan tulevien vuosien määrärahatarpeita. Valtiovarainvaliokunta lisäsi 2 550 000 euroa sisäministeriön pääluokkaan. Ne lisäykset olivat erittäin tarpeellisia. Tästä määrärahasta 300 000 euroa lisättiin Kriisinhallintakeskuksen toimintaan ja ne käytetään sisäministeriön ja Pelastusopiston yhteydessä toimivan Kriisinhallintakeskuksen siviilikriisinhallintaan liittyvien tehtävien rahoitukseen. Ilman tätä rahoitusta tehtävien hoitaminen ei olisi onnistunut.

Puhemies! Poliisien määrärahat ja poliisihallinnon uudistukset puhuttavat erittäin paljon, ovat puhuttaneet tässä syksynkin aikana. Ensi vuoden talousarvioon esitetään 734 miljoonan euron määrärahaa, jossa on noin 2,8 miljoonan euron lisäys tämän vuoden määrärahaan. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus luopui kehyspäätöksen yhteydessä tehdystä 6,5 miljoonan euron määrärahaleikkauksesta sekä lievensi palkkaliukumasäästöjen osalta asetelmaa niin, että ne puolitettiin.

Ensi vuonna poliisi jatkaa hallintorakenneuudistusta, Pora III:n toimeenpanoa ja varmistaa sen tavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2016 mennessä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että poliisihallinto pystyy sovittamaan yhteen toiminta- ja johtamisjärjestelmänsä kehittämistarpeet resurssien ja toimintaympäristön muutosten kanssa. Tämä ei tule olemaan helppo tehtävä niitten viestien perusteella, mitä meille kaikille on kentältäkin tullut.

Poliisien työllisyyden osalta on niin, että tämän vuoden lopussa arvioidaan poliiseja olevan työttömänä 150. Ensi vuonna tämä tilanne hivenen paranee, ja vuonna 2016 työttömyyden arvioidaan poistuvan kokonaan, koska valmistuneiden poliisien määrä on vain 50 henkilöä. Valiokunta pitää poliisin resurssien pitkäjänteistä suunnittelua tarpeellisena, jotta opiskelijoiden määrä ja eläköityminen ovat tasapainossa. Nyt tässä tietty notkahdus mahdollisesti on tulossa.

Myönteisenä asiana pidetään sitä, että suojelupoliisi saa yhdyshenkilön Turkkiin analysoimaan konfliktialueita ja siellä tapahtuvaa toimintaa.

Valiokunta kiinnittää myös erityistä huomiota Helsingin poliisilaitoksen tilanteeseen ja pitää tärkeänä, että sille osoitetaan valtakunnallisiin erityistehtäviin — kuten henkilönsuojaus, valtakunnallinen liikenneturvallisuuskeskus, johtokeskus ja erityisturvayksikkö Karhu — riittävä rahoitus.

Kokonaisuutenaan, niin kuin sanoin aluksi, pannaan paljon painoa tähän parlamentaariseen työhön, joka päättyy helmikuun lopussa, ja sen esittämiin linjauksiin.

Rajavartiolaitoksen osalta voi todeta sen, että Rajavartiolaitos on aina hoitanut ne tehtävät ja velvoitteet lainsäätäjän edellyttämällä tavalla eikä ole valittanut juuri määrärahakysymyksistä, mutta nyt valiokunnankin saaman selvityksen mukaan Rajavartiolaitos on kipurajalla, ja sen takia tämä 2 miljoonan euron lisäys oli täysin välttämätön. Valiokunta pitää myönteisenä, että rajanylityspaikkojen kehittämistä itärajalla jatketaan, ja pidämme tärkeänä sitä, että muuttuneessa turvallisuusympäristössä Suomen on tärkeää säilyttää uskottava ja itsenäinen ulkorajavalvonta sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen. Itärajalla tulee pitää riittävät voimavarat, jotta Rajavartiolaitoksen toimintavalmius ja varautumistaso voidaan säilyttää.

Puhemies! Pelastustoimen ja hätäkeskustoimen osalta valiokunta lisää 250 000 pelastustoimen päällystökoulutukseen. Se oli myöskin välttämätön lisäys, jotta palopäällystökoulutusta voidaan asianmukaisella tavalla jatkaa. Hätäkeskustoiminnan osalta pidimme myönteisenä, että hallitus lisäsi Erica-hätäkeskustietojärjestelmän investointiin lisäbudjetin täydennysesityksellä 2 441 000 euroa, ja sillä varmistetaan tämän uuden järjestelmän käyttöönotto. Mutta yleisesti voi todeta, että hätäkeskustoiminnankin osalta voimakkaat uudistukset ovat nyt vaiheessa, jossa tuloksiakin odotellaan, mutta kieltämättä paineita ja myöskin kriittistä arviota kentältä on tämän uudistuksenkin osalta tullut.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitän valiokuntia ja niiden puheenjohtajia tekemästänne työstä. On todellakin ilo huomata, että taloudellisesti haastavana aikana niin valtiovarainvaliokunta kuin hallintovaliokunta näkevät sisäisen turvallisuuden asiana, josta ei tule tinkiä.

Sama ajatus on ollut hallituksella, joka tämän vuoden budjettiesityksessä ehdotti poliisin osalta noin 3 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta suurempaa määrärahaa, ja tuohon viime kevään kehyspäätökseen nähdenhän hallitus esitti tässä budjettiesityksessä 6,5 miljoonan euron korotusta sekä vielä lisäksi 1,3 miljoonan palkkaliukumasäästön palauttamista.

Kasvanut väkivaltaisen ekstremismin sekä terrorismin uhka huomioidaan hallituksen esityksessä noin 3 miljoonan euron lisäyksellä kalusto- ja varustehankintoihin sekä sitten suojelupoliisin yhdysmiehen palkkaamisena Turkkiin.

Talousarvioesityksen panostuksilla poliisien määrän arvioidaan hivenen kasvavan ensi vuonna, noin 50 poliisimiehellä. Lisäksi poliisin rakenneuudistusta jatketaan, ja ihan alustavien selvitysten mukaan, jotka on tarkoitus hallintovaliokunnalle esitellä, uudistus näyttää saavuttaneen erittäin hyvin ne tavoitteet, jotka sille on asetettu. Edelleenkin tavoitteena on siis se, että poliisiresurssit kohdentuisivat tehokkaalla tavalla.

Näillä mainitsemillani määrärahoilla poliisin operatiivinen toimintakyky pystytään ensi vuonna säilyttämään tämän vuoden tasolla, mutta täysin huolettomana ei silti voi olla. Ensi vuoden sijasta huolta herättääkin poliisin ja koko sisäisen turvallisuuden resurssien riittävyys pidemmällä aikavälillä. Tarve sisäisen turvallisuuden resurssien laajapohjaiselle tarkastelulle nousi hyvin esille myös syksyllä käydyssä keskustelussa, esimerkiksi tuossa välikysymyskeskustelussa. Turvallisuusuhat eivät noudata vaalikausia, ja siksi ehdotimme oikeusministeri Henrikssonin kanssa syksyllä sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon parlamentaarisen ryhmän perustamista, joka on aloittanut toimintansa. Itse odotan tältä ryhmältä merkittäviä tuloksia.

Vakava suhtautuminen muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen näkyy myös valiokunnan esittämässä 2 miljoonan euron lisämäärärahassa Rajavartiolaitoksen toimintaan, mistä haluan lausua kiitokseni. Nyt myönnetyllä määrärahalla voidaan kuitata kehyspäätöksessä tehdyt leikkaukset vuoden 2015 osalta. Sen vuoksi mihinkään lomauttamisiin tai muihin koviin säästötoimenpiteisiin ei ensi vuoden osalta tarvitse Rajavartiolaitoksessa ryhtyä. Mutta tässäkin toivon, että parlamentaarinen työryhmä arvioi huolellisesti sitten seuraavien vuosien tilannetta etenkin huomioiden myös tämän muuttuneen turvallisuustilanteen Ukrainan kriisin myötä.

Arvoisa puhemies! Kuntien velvoitteiden karsimisen yhteydessä pelastustoimelle asetetun 7,5 miljoonan euron säästötavoite on arvioiden mukaan saavutettavissa vuosina 2016 ja 2017 suunnitelmien mukaan. Sisäministeriö myös omalta osaltaan edistää tämän tavoitteen toteutumista yhdessä pelastuslaitosten ja kuntien kanssa.

Valiokunnan palopäällystökoulutukselle myöntämä lisämääräraha mahdollistaa koulutuksen turvaamisen ensi vuoden osalta, ja se antaa myös mahdollisuuden valmistella tarvittavia muutoksia koulutuksen järjestämisen suhteen.

Kiitän valiokuntaa myös hallituksen täydentävän talousarvioesityksen hyväksymisestä Hätäkeskuslaitoksen osalta. Tämän uuden hätäkeskustietojärjestelmän Erican käyttöönotto on ehdottoman tärkeää, jotta pystymme ottamaan täyden hyödyn irti hätäkeskusuudistuksesta. Tämä uudistus on valmis siinä vaiheessa, kun uuden järjestelmän puitteissa voimme yhdistää kaikki kuusi keskusta toisiinsa.

Kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallinnan edellytykset vastata kriiseihin, vaikuttaa ongelmiin tulee myös turvata, ja operaatioihin osallistumisen lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat kotimaassa tapahtuvaan varautumiseen ja koulutukseen, mikä on sisäministeriön hallinnonalan vastuulla. Valtiovarainvaliokunnan päätöksen mukainen 300 000 euron lisämääräraha Kriisinhallintakeskuksen toimintaan on tästä syystä myös erittäin tervetullut.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Seuraavaksi vastauspuheenvuorot nousemalla seisomaan ja V-painiketta painamalla.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajalle ja ministerille esittelystä. Edellisessä kohdassa, puolustusministeriön hallinnonalalla kuultiin loihe lausumaan -sanonta, että budjetti nyt on sitten, mitä se on, ja varmaan osaltaan voidaan todeta myöskin tältä osin, kuten ehkä olette joutuneet varmasti jumppaamaan näitä asioita ministeriössä, kun tuntuu, että valtiovarainministeriö voittaa aina.

Mutta sisäisen turvallisuuden tilasta on keskusteltu perusteellisesti, niin kuin totesitte, muun muassa välikysymysten yhteydessä, ja nythän hallintovaliokunta todellakin saa sitten kuultavaksi tämän Pora kolmosen eli poliisin hallintorakenneuudistuksen etenemisen. Mutta sitä ennen syksyllä poliisit marssivat myöskin todeten, että heitä on liian vähän. Tässä yhteydessä haluaisin nyt esittää kysymyksen ministerille sitten henkilöstön jaksamisesta: Miltä näyttävät henkilöstöbarometrit? Onko niitä tehty tässä tilanteessa?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousarvion tekeminen on aina tulojen ja menojen saamista tasalle ilman, että kovin paljon joutuisimme velkaantumaan. Kuitenkaan ihan kaikesta emme voi säästää, sillä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus yhdessä oikeudenhoidon kanssa ovat tämän yhteiskunnan teräsbetonipohja, jolleka tämän yhteiskuntajärjestyksemme rakennamme myös muiden budjetin kohtien kautta.

Rajavartiolaitoksen ja erityisesti Rajavartiolaitoksen suorittaman itärajan valvonnan osalta on tehty säästöjä, jotka ovat vaarallisella tavalla vaarantaneet itärajan valvontaan liittyvän työn. Rajavartiolaitos on osa sisäministeriön hallinnonalaa näin rauhan aikana, mutta kysyn ministeriltä: onko teillä, arvoisa ministeri, käsitystä, miten puolustushallinto näkee nämä Rajavartiolaitokseen vuosien varrella tehdyt leikkaukset? Rajavartiolaitos on kriisiaikana myös puolustushallinnon osa.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä kaudella leimaa antavaa on ollut ristiriita, ristiriitaiset tiedot poliisimiesten ja poliisihallinnon välillä koskien niin poliisin määrän kehitystä kuin myöskin poliisin työhyvinvointia. Tiedossa kuitenkin on, että keskimäärin jokaisella poliisilaitoksella on noin 11 poliisipartiota vähemmän kuin ennen näitä kaikkia resurssivähennyksiä, ja poliisipalvelujen saatavuus on kuitenkin suoraan yhteydessä tähän sisäisen turvallisuuden tasoon ja myöskin oikeusvaltion toimivuuteen. On kuitenkin syytä ihan aidosti kiittää hallitusta siitä rehellisyydestä, mitä talousarviokirjassa suoraan sanotte, että poliisin palvelujen saatavuus koko maassa riippumatta asuinpaikasta ei tule olemaan enää samalla tasolla ja se tulee laskemaan tällä kehyskaudella. Myöskään rikosten tutkinnan voimavarat eivät tule olemaan missään nimessä riittävällä tasolla.

Ministeri Räsänen, te lupasitte, että poliisien toimipisteverkostoa ei heikennetä Itä- ja Pohjois-Suomessa, varsinkaan harvaan asutuilla alueilla. Linjaus on oikea, mutta on pakko kysyä: pitääkö tämä lupaus vielä paikkansa?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nykymaailmassa, varsinkaan muuttuneessa turvallisuustilanteessa, ei voida enää erottaa tarkasti sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Hyvä näin. Tämähän edellyttää erityisesti saumatonta yhteistyötä sitten ministereitten ja hallintoalojen kesken. Terrorismin torjunta on hyvä esimerkki, tässäkin budjetissa tämä poliisin yhdyshenkilö Turkkiin kuvastaa sitä. Samoin Rajavartiolaitos on.

Kysynkin ministerin mielipidettä tämänhetkisestä yhteistyöstä ja samalla niistä kehityksen näkymistä, mitkä olisivat ne painopisteet, missä tämmöistä uudenlaisen turvallisuuden yhteistyötä voitaisiin kehittää tulevina eduskuntakausina.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleensä, kun käsitellään tätä budjettiluokkaa, suurin huomio on poliisissa ja poliisin resursseissa ja valiokunnassakin ja jaostossa siihen kohdistuu kaikista painavimpia ja radikaaleimpiakin kannanottoja. Mutta tänä vuonna kyllä minun mieleeni kuitenkin jäi Rajavartiolaitoksen asiantuntijalausunto. Se on ollut taho, joka on tunnollisesti toimeenpannut kaikki säästöpäätökset nurkumatta, valittamatta etsinyt rakenteelliset uudistukset, mutta tänä vuonna Rajavartiolaitos esiintyi sekä jaostossa että valiokunnassa hyvin poikkeuksellisella tavalla viestittäen, että näillä määrärahoilla he eivät pärjää eivätkä pysty suorittamaan perustehtäväänsä. Tästä olen huolissani ja haluan kysyä ministeriltä: miten näette Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn näiden pienten lisäviilausten jälkeenkin?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Den så kallade lästavgiften ska avskaffas. Medlen har använts bland annat till främjande av sjöräddningsverksamhet, och även i fortsättningen är det meningen att denna verksamhet ska stödjas ur statsbudgeten. Sjöräddningen är rikets behörighet, och Ålands Sjöräddningssällskap som står för 10 procent av den sjöräddning som Finlands Sjöräddningssällskap utför har alltså fått 10 procent av medlen. Det första förslaget som kom nu var att det inte skulle bli något stöd alls och det senaste är 5 procent.

Herr talman! Medlen finns alltså i budgeten, så min fråga gäller fördelningen. Kan ministern lova att Ålands Sjöräddningssällskap som tidigare får 10 procent av medlen, eller är det tänkt att gränsbevakningen, som minskat sin bemanning på Åland, ska ta över hälften av de uppgifter som hittills sköts av det åländska sjöräddningssällskapet?

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aina suuri tragedia, kun ihminen joutuu jättämään oman kotinsa ja pakenemaan maasta, jota pitää kotinaan. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan pakolaisia on tällä hetkellä maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuo tarkka luku on 51,2 miljoonaa, ja tämä on lähes 5 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.

Sen sijaan samaan aikaan Suomessa kiintiöpakolaisten määrää ensi vuodelle ollaan laskemassa 300:lla eli palataan takaisin tuohon 750:een, mikä on ollut meidän pysyvä kiintiömme, mutta se syy, miksi nostettiin 300:lla, ei ole poistunut, vaan päinvastoin sille edelleen olisi huutava tarve. Olisin kysynyt ministeriltä näitä perusteluja, minkä takia tätä nostoa ei pystytty pitämään. Ja toisaalta lehtitiedoissa on annettu ymmärtää, että ministerilläkin olisi saattanut olla halukkuutta säilyttää tuo 1 050. Onko se vielä mahdollista, että tuohon lukuun päästäisiin?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä kaudella hallitus on joutunut tekemään taloudellisista syistä eri sektoreilla leikkauksia ja säästöjä, ja lisäksi joillakin sektoreilla ollaan tehty rakenneuudistuksia, ja tämä koskee myöskin poliisin toimia. Kansalaiset ovat olleet hyvin huolissaan, koska julkisuudessa on ollut hyvin ristiriitaista tietoa siitä, kuinka paljon poliisitoimessa ollaan jouduttu säästämään. Ja kun katson tätä budjettikirjaa, niin nyt ensi vuodelle esitetään 734 miljoonaa euroa, joka on 2,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Tämän lisäksi valiokunta myös toteaa, että poliisille esitetään kevään kehyspäätökseen verrattuna lisämäärärahaa 6,5 miljoonaa euroa. Kysyisin tästä syystä nyt sitten ministeriltä, onko tämä henkilöstövaje poliisitoimessa syntynyt tällä kaudella vai kenties edellisellä vaalikaudella.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suojelupoliisin mukaan Syyriaan ja mahdollisesti Isisin riveihin on Suomesta lähtenyt yli 50 henkilöä. Joitakin on tullut takaisinkin. Värväys ja menoliikenne jatkuvat. Kysyn arvoisalta sisäministeriltä: Miten turvallisuusriski näistä paluumuuttajista ennalta ehkäistään? Mitä tehdään siellä olevien taistelijoiden kanssa, entä niiden siellä haavoittuvien tai kuolleiden kanssa, jotka ovat Suomen kansalaisia? Mitkä ovat taloudelliset panostukset siihen työhön, ja löytyykö niitä pääluokan numero 26 momentilta?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ohjelma laadittiin vuonna 2004 Arjen turvallisuus -nimellä. Sisäinen turvallisuus on laaja käsite, siis myös sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kokonaisuus muistaen, mutta sillä on myös tämä sosiaalisen kriisin näköpuoli eli tämä sosiaalisen päivystyksen ja sosiaalisen turvallisuuden puoli ja syrjäytymisen vastainen puoli. Tästä haluaisin kuulla, millä tavalla sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä näitä nyt tällä hetkellä painottaa.

Valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät kykenivät jossain määrin liikkumaan siis Rajavartiolaitoksen, palopäällystön koulutuksen ja siviilikriisinhallinnan koulutuksen puolella, mutta poliisi vaatii kyllä laajempaa anatomista avausta. Sisäministeriön poliittista johtamista pitää vahvistaa. Nykyinen poliisin johtaminen ei herätä kentän luottamusta. Se on synnyttänyt epävarmuutta poliisipalvelujen saatavuudesta, ja esimerkiksi tämän eduskunnan yksi kansallinen vahinko ja suuri virhe oli liikkuvan poliisin lakkauttaminen. Raskaan liikenteen valvonnan tila herättää vakavaa huolta.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön alla on kansalaisten turvallisuuden kannalta aivan äärettömän tärkeitä toimijoita: on poliisi, rajavalvonta, pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta. Nä-mä eivät määrärahojen vähetessä voi näköjään välttämättä enää suorittaa kaikkia tehtäviään määräajassa, ja osa tehtävistä näyttää myös sitten jäävän tekemättä, mikä totta kai aiheuttaa sen, että ihmiset eivät enää ole tasa-arvoisia turvallisuudenkaan osalta. Itä-Suomen poliisipäällikkö mainitsi muutama viikko taaksepäin Ylelle, että seuraavan hallituksen on määriteltävä sisäisen turvallisuuden taso. Se on erittäin kova lausuma. On hyvä, että tämä parlamentaarinen työryhmä nyt tämän sisäisen turvallisuuden osalta määriteltiin, mutta kysymys ministerille kuuluu: Onko nyt mahdollista, että tällä aikataululla tämä parlamentaarinen työryhmä ehtii antaa riittävää pohjaa tulevalle hallitukselle ja hallituskaudelle, jotta tämä sisäisen turvallisuuden asia voidaan hoitaa eteenpäin? Ja oliko niin, että tämän työryhmän tehtävänä on myös sitten määritellä tätä sisäisen turvallisuuden tasoa ja luoda pohjaa uudelle hallitusohjelmalle?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tämä vaalikausi alkoi, niin hallitusohjelmaan kirjattiin ja ministeri moneen kertaan myöskin totesi, että poliisien määrä ei vähene. Nyt näyttää siltä, että poliisien määrä on vähentynyt, ja samanaikaisesti on käyty paljon keskustelua siitä, että poliisin tehtäviä pitäisi siirtää muille viranomaisille. Nyt on käynyt niin, että siltä osin kuin poliisin tehtäviä on siirretty muille viranomaisille, ovat rahat menneet sen mukana myöskin, eikä se ole riittänytkään, niin että jos tämä tehtävien siirto on tehty, niin kaksinkertaisesti ovat myöskin poliisin määrärahat vähentyneet. Mitä sanotte, arvoisa ministeri, tästä?

Sitten myöskin kiinnittäisin huomiota tähän, että pelastustoimessa on käynyt valtaisa myllerrys ja pelastustoimen hoitaminen on Suomessa retuperällä monilla alueilla. Mitä ministeri sanoo tähän asiaan?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Nyt saakin sitten ministeri vastata, 5 minuuttia.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä.

Jos ajatellaan ensi vuoden osalta oikeastaan kaikkien sisäministeriön hallinnonalojen kohdalla, niin pitäisin tilannetta tyydyttävänä ja rahoituksen osalta myös hyvänä niin, että pystymme tämän nykyisen toiminnallisen tason säilyttämään. Mutta varsinaiset huolet kohdistuvat kyllä sitten niille myöhemmille vuosille.

Eli nyt tällä hetkellä näköpiirissä olevien talouskehysten puitteissa on ihan selvää, että niin poliisissa kuin Rajavartiolaitoksessa ja toki myös muilla sisäministeriön toimialoilla myös se toiminnallinen taso laskee, mikäli se rahoituskehys laskee. Ja kyllä me olemme koko eduskunta tässä aikamoisen haasteen edessä, se on ihan selvää, ja juuri sen takia tämä parlamentaarinen työryhmä on asetettu, jotta eduskuntapuolueet yhdessä voivat linjata, minkälaisen sisäisen turvallisuuden tason haluamme sitten tuleville vuosille olla turvaamassa.

Kyllä ihan selvää on, että se vaatii myös tiettyä poliittista tahtotilaa rahoituspanostuksista, ja näen, että se on seuraavan hallitusohjelman ja seuraavien hallitusneuvotteluiden paikka linjata se, minkälaisen tason haluamme jatkossa omalle sisäiselle turvallisuudellemme niin poliisin, Rajavartiolaitoksen, maahanmuuttohallinnon kuin sitten pelastustoimen osalta.

Mutta niin kuin totesin, niin ensi vuoden osalta tilanne säilyy toiminnallisesti, ja tästä osittain myös todellakin kiitos valiokunnille, jotka ovat hyvin tarpeellisia lisäyksiä tähän budjettiin tehneet.

Poliisin osalta kyseltiin henkilöstön jaksamisesta. Viimeinen poliisibarometri on tehty vuonna 2012. Siinä oli todettavissa, että poliisikunta on hyvin sitoutunutta työhönsä. Jonkin verran oli lievien uupumustilanteiden ja väsymystilanteiden määrä lisääntynyt, mutta sen sijaan vakavan uupumuksen määrä oli vähentynyt, ja seuraava poliisibarometri on tulossa ensi vuonna, joten silloin nähdään sitten, mikä tilanne siinä on. Mutta on ihan selvää, että totta kai tämä tilanne, nämä muutospaineet, joissa olemme väistämättä olleet, varmasti vaikuttavat myös siihen henkilöstön jaksamiseen.

Tässä yhteydessä haluan kyllä sen sanoa, että tämä poliisin hallintorakenneuudistus — johon on sisältynyt myös näiden hallintojen yhdistäminen esimerkiksi liikennevalvonnan ja paikallispoliisin kohdalla sekä suurempien poliisilaitosten luominen — on ollut välttämätöntä. Jos sitä ei olisi tehty, niin meillä olisi jo nyt tämän selvityksen mukaan lähes 14 miljoonaa euroa vähemmän rahaa käytettävissä siihen poliisien palkkaukseen. Siis meillä olisi sen verran vähemmän rahaa käytettävissä. (Kari Rajamäen välihuuto) Se on tämän vuoden osalta toteutunut ikään kuin sisäinen siirto siihen poliisin kenttätoimintaan. Siinä mielessä se on täysin välttämätön. Tämä selvitys on tulossa hallintovaliokunnalle ihan pyynnön mukaisesti, ja siitä voitte itse sitten omin silmin nähdä.

Poliisin toimipisteverkostoa ei ole tarkoitus heikentää, enkä näe siihen syytä jatkossakaan. On tärkeää, että meillä poliisitoiminta säilyy hajautettuna, vaikka sitä hallintoa keskitetään ja on keskitetty.

Viranomaisyhteistyö on erittäin tärkeää. Ahvenanmaan meripelastus on tarkoitus edelleen turvata.

Olisin itse nähnyt hyvänä, että tätä kiintiöpakolaisten määrää olisi pystytty lisäämään. Mutta siinä tulivat ihan yksinkertaisesti nämä taloudelliset reunaehdot vastaan, eli meillä ei ollut mahdollisuutta venyttää budjettia sen ehdotuksen mukaisesti, jonka tein.

Poliisimäärästä vielä sen verran, että meillä on ollut jo ennen tätä vaalikautta alhainen poliisimäärä verrattuna muihin, esimerkiksi Pohjoismaihin, väestömäärään suhteutettuna. Suomalainen poliisi toimii tehokkaasti, se on todettava. Ja näen, että jos haluamme sisäisen turvallisuuden tason säilyttää nykyisellään, niin ei meillä ole varaa tätä poliisimäärää lähteä tästä laskemaan.

Nämä ulkomaalaiset taistelijat ovat todellakin turvallisuusriski. Siinä tarvitaan lainsäädännön tiivistämistä. Tarvitaan myös sitä, että mahdolliset rikokset tutkitaan, jos näitä taistelijoita palaa, ja heidät saatetaan sitten myös vastaamaan teoistaan. Tässä kiitän eduskuntaa siitä, että eduskunta on hyväksynyt tämän uudistuksen, jolla poliisille mahdollistetaan pääsy näihin matkustajarekisteritietoihin. Se omalta osaltaan helpottaa tätä, samoin kuin tuo Turkin yhdysmies. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Tässä tiiviisti vastauksia kysymyksiin.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minua jollain tavalla väsyttää tämä maininta siitä, että Rajavartiolaitos ei ole porannut resurssiensa perään. No, eiväthän sotilaat poraakaan resurssiensa perään. Jos poliisi olisi tehnyt samanlaisia liikkeitä kuin Rajavartiolaitos, niin Oulussa ei paljon polliisia näkyisi, ehkä joku peltipolliisi siellä Rotuaarilla ja kaikki muut olisivat täällä jossain muualla. (Ben Zyskowicz: On siellä torilla yksi poliisi ainakin!) — Nimenomaan, sen kaveriksi.

Edustaja Östman, kun te puhuitte, että onko tämä poliisivaje tapahtunut tällä vaalikaudella, niin ei todellakaan ole, koska tämä valtion tuottavuusohjelma, joka oli käytännössä irtisanomisohjelma, aiheutti sen, että poliisilaitoksilta eläkkeitten takia vapautuvia virkoja ei enää täytetty, koska ei ollut varaa, elikkä poliisipula on ollut jo pitkään tapahtuva kehitys.

Mutta näihin Pora kolmosen luotettavuuden mittareihin, mitä valiokuntakin mietinnössään korosti, pitää saada kyllä jonkinnäköinen tolkku, ennen kuin me voimme arvioida Pora kolmosen vaikutuksia niin liikenneturvallisuuteen, raskaan liikenteen valvontaan kuin harmaan talouden torjuntaankin.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenteen valvonnasta on keskusteltu tänä syksynä myös aika reippaasti ja on mietitty sitä, ovatko tilastot, jotka poliisit nyt sitten keräävät, luotettavia tai luettavissa oikein ja mikä on tämänhetkinen tilanne liikenteen valvonnan osalta.

Toinen kysymys sitten liittyy tähän Turkkiin lähetettävään kontaktihenkilöön ja siihen, onko näköpiirissä tarvetta jatkossa tämäntyyppisiin nimityksiin eri puolilla maailmaa Suomen osalta, ja jos on, niin millä tavalla on ajateltu suojelupoliisin kontaktihenkilöitten rahoitus jatkossa turvattavan, koska enempiin henkilöihin ei budjetissa ole kyllä määrärahoja varattu.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisihallituksen tehtäviin kuuluu myöskin organisoida vainajien kuljettaminen. Nyt eri puolilta maata on tullut esimerkkitapauksia, että liikenneonnettomuuksien tai muiden kuolinsyiden jälkeen on jouduttu odottamaan hyvinkin pitkiä aikoja vainajien poissiirtoa. Tiedustelin tätä asiaa Poliisihallitukselta, ja he kertoivat, että kilpailutus on aloitettu kesällä 2013. Elokuussa 2014 he totesivat, että kilpailutusta viimeistellään ja kilpailutuksen olisi tarkoitus valmistua ensi vuoden alusta, ja kilpailutuskausi on neljä vuotta. Pidättekö te, arvoisa ministeri, tehokkaana lähes kaksi vuotta kestävää kilpailutuksen järjestämistä, joka tulee käsittämään vain neljä vuotta? Pidättekö Poliisihallitusta tehokkaana toimijana?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nämä määrärahalisäykset ja leikkausten perumiset ovat välttämättömiä. Eri turvallisuusviranomaiset toimivat kipurajalla. Ensi vuoden he pärjäävät siinä kipurajalla, mutta sen jälkeen eivät. Sen takia on erittäin tärkeätä, että täällä usein mainittu parlamentaarinen työryhmä, jonka puheenjohtaja olen, toimii tässä asiassa pitkäjänteisesti, että tämmöinen kädestä suuhun eläminen loppuisi ja saisimme jollain tavalla yhteisymmärrystä asiaan.

Se on ihan selvää, että enää ei pysty kauheasti leikkaamaan eri viranomaisilta pois, pikemminkin rahoitusta pitäisi lisätä ja ainakin yhteistyötä lisätä, prosesseja keventää, toimintamalleja muuttaa, siirtyä yhden kosketuksen periaatteeseen mielellään. Päästäisiin kevyempiin prosesseihin.

Mutta haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä: kun eri turvallisuusviranomaisten koulutus, etenkin poliisin koulutus, kestää hyvin pitkään, niin onko nyt valmiuksia, jos lisää rahoitusta saadaan ja toimintamahdollisuudet paranevat, ensi vuonna käynnistää niin paljon koulutusta, että vuonna 2016 poliisi ja muutkaan turvallisuusviranomaiset eivät olisi vaikeuksissa?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri jo puhuikin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossaan viranomaisyhteistyöstä. Myös Hämeenlinnassa on Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin välillä suunniteltu uudenlaista viranomaisyhteistyötä. Hämeenlinnan uusi poliisitalo Miekkalinna jäi poliisin toimitilojen uudelleenorganisoinnin vuoksi vajaakäytölle. Vapaana olevia tiloja voitaisiin hyödyntää sijoittamalla sinne tutkintavankeja ja henkilökuntaa. Hämeen poliisi arvioi, että jopa 17 selliä voisi olla mahdollista ottaa Rikosseuraamuslaitoksen käyttöön. Toimintamallia ei ole Suomessa aiemmin kokeiltu, ja siihen sisältyy luonnollisesti toiminnallisia ja oikeudellisiakin haasteita. Mutta Ruotsissa yhteismalli on kuitenkin käytössä, ja sieltä voisi saada käypää esimerkkiä myös meille. Ja yhteistyötä myös Puolustusvoimien kanssa voisi kehittää.

Minusta tämä on hyvä esimerkki siitä, miten säästöjä voidaan saada yhteistyötä hakemalla ja kehittämällä. Kuulisinkin nyt mielelläni ministeri Räsäseltä, kuinka nopealla aikataululla yhteistyön syventämistä poliisin ja Risen välillä voitaisiin mahdollisesti selvittää ja edetä ja onko tätä ajateltu kehittää.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten oikeusturvan ja turvallisuuden toteutuminen on todella ensiarvoisen tärkeää, ja siksi mielestäni sisäisen turvallisuuden painoarvon tulee näkyä paitsi rakenteen uudistamisessa, että se rakenne tukee tätä sisäistä turvallisuuden toteutumista, myös siten, että poliisien resurssien suunnittelu on pitkäjänteistä.

Nyt tästä budjetista ja valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä on myönteisenä nähtävänä se, että rahoitusta saadaan lisää, vaikka se on ollut aikaisemmin vähentyvä. Minun huoleni on nyt tässä se, että jos ajatellaan, että pitäisi katukuvassa näkyä, niin onko niin, kuten kuulee poliiseilta, että he eivät pysty tekemään juuri niitä töitä, mitkä sieltä ikään kuin haasteina tulevat eteen, eli tuleeko esimerkiksi tässä sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivan parlamentaarisen työryhmän selvityksessä tämmöinen asia, miten poliisit kohdentavat sitä työtä tai sitä aikaa, mikä heillä on.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuosien aikana on runsain määrin leikattu poliisin resursseja, ja Senaatti-kiinteistöt syövät toimitulojen kustannusten muodossa näitä vähäisiä määrärahoja, samaten ict-hankkeet, jotka useimmiten törmäävät seinään, kuten tämä Vitja-hanke, josta on purettu sopimus Tiedon kanssa. On menetetty valtavasti rahaa ja aikaa.

Olen erittäin huolissani vanhusten tilanteesta tällä hetkellä, että mistä saavat apua ja turvaa yksinäiset vanhukset, jotka entistä enemmän ovat väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena jopa alan laitoksissa, kuten kuntayhtymä Kårkullassa Sipoossa. Myös ihan katuväkivaltaa on ollut ryöstöjen yhteydessä. Miten ministeri vastaa siihen, kuinka nämä vanhukset, joiden määrä jatkuvasti lisääntyy, tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, jos he eivät saa turvaa viranomaisilta?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rajoillamme on rauhallista, ehkä liiankin rauhallista, kun katsoo pohjoissuomalaisena. Pohjois-Suomesta on siirretty rajamme vartijoita Etelä-Suomeen ja Kaakkois-Suomeen. Eräs alueemme komentaja sanoikin, että niin kauan meillä on turvallista, kun Venäjän rajavartiot seisovat selkä Suomeen päin, ja näinhän se on. He omalla toiminnallaan estävät sieltä tulevat ylimääräiset henkilöt.

No, valtiovarat lisäsi 2 miljoonaa euroa, mikä helpottaa ensi vuonna tilannetta. Mutta kysynkin ministeriltä: Mitenkä sitten seuraavina vuosina ja siitä eteenpäin? Miten rajamme vartiointi on turvattu?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monista ulkoisista tekijöistä, maahanmuutosta, ihmisten lisääntyvästä liikkuvuudesta johtuen sisäisen turvallisuuden takaaminen koko maassa on entistä haasteellisempaa, koska poliisin, Tullin, pelastustoimen ja Rajavartioston laitosten resurssien ja määrärahojen tarve jatkuvasti kasvaa.

Kysynkin teiltä, ministeri: olisiko oikein, että seuraava eduskunta heti vaalikauden alussa saisi käsiteltäväkseen sisäisen turvallisuuden ohjelman tai selonteon, jolloinka seuraava eduskunta voisi heti alkuvaiheessa saada tiedon ja voisi ottaa kantaa siihen, millä tavalla kansalaisten turvallisuutta hyvin muuttuvassa tilanteessa voidaan ehkä parantaa, tai todeta sitten, että asiat ovat kunnossa?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisitoimen budjetti on 2,7 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvana vuonna, ja tuon budjetin myötä vuonna 2015 voidaan palkata noin sata poliisia enemmän kuin tällä hetkellä.

Mutta ongelmat näyttävät alkavan sen jälkeen, vuonna 2016 on jo tosi kyseessä. Poliisien määrä ja sitä edellyttävä poliisikoulutuksen aloituspaikkojen määrä on nostettava edes jonkunlaisen siedettävän kansainvälisen vertailun edellyttämälle tasolle, ja se on jotain muuta kuin 7 500 poliisia. Rikollisuus kansainvälistyy, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa kuultu, ja se asettaa kovia haasteita sisäiselle turvallisuudelle.

Lopuksi haluan kiittää vielä ministeri Räsästä siitä, että hän on pitänyt huolta siitä, että poliisiasemaverkostosta ei tingitä, ja myös siitä, että poliisitoiminta, niin partio- kuin tutkintatoiminta, säilytetään hajautettuna siitä huolimatta, että poliisin hallintoa on keskitetty.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Henrikssonin toimialalla keskusteltiin rattijuopumuksen rangaistuksen matalasta tasosta. Tällöin tuli selväksi ministerin tahtotila, ettei hän halua kiristää tuomioita törkeiden kuolemantuottamusten osalta. Se onkin kylmä rätti kansalaisaloitteen tekijöiden kasvoille. Heidän aloitteensa on vasta käsittelyyn saapunut.

Olisin kysynyt arvoisalta sisäministeriltä, kun rattijuopumusrikoksia vuonna 2007 oli 27 550 kappaletta ja vuonna 2013 niitä oli enää 18 000: ovatko rattijuopot raitistuneet, saati kuolleet pois, kun rattijuopumukset ovat noin 40 prosenttia vähentyneet tänä aikana, vai voisiko olla syynä se, että poliisien resurssit on vähentyneet ja valvonta on jäänyt vähemmäksi? Nimittäin vain yksi 200 rattijuoposta jää kiinni. Kysyisin sisäministeriltä: Mitä me voimme tehdä sille, että tätä valvontaa voitaisiin tehostaa yhä näinä niukkenevina resurssiaikoina? Onko tämä laskun syy se, että valvonta on vähentynyt?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta on oleellista se, voivatko he luottaa saavansa nopeasti apua hätätilanteissa. Hätäkeskusten toiminta on tässä asiassa erityisen tärkeää. Hätäkeskuslaitoksessa on meneillään mittava rakenneuudistus, ja ensi vuonna siellä otetaan käyttöön uusi tietojärjestelmä. Samalla kuitenkin toiminnan määrärahat pienenevät. Kysynkin ministeriltä, tarkoittaako määrärahojen pienentäminen esimerkiksi päivystäjien määrän vähentämistä ja mitä seurauksia sillä voisi olla. Myös olisin kiinnostunut tietämään, miten ministeri arvioi kokonaisuudessaan tämän hätäkeskusuudistuksen tähän mennessä onnistuneen ja näettekö määrärahojen vähentämisen heikentävän hätäkeskusten toimintaa ja aiheuttavan jonkinlaista riskiä kansalaisten turvallisuudelle.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tuo ristiriita, mikä tulee esimerkiksi, ministeri, teidän sanomisistanne tai mitä tulee tuolta kentällä toimivilta poliiseilta, on melko suuri. Siellä näillä toimivilla poliisimiehillä on syvä huoli ihmisten turvallisuudesta ja siitä, että he pystyvät sen oman tehtävänsä toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tietysti ihmisillä erityisesti maaseudulla, missä on pitkät välimatkat, on se huoli, kuinka nopeasti se apu tulee paikalle silloin, kun sitä tarvitaan. Kyllä maakunnat ja maaseutu ja maakuntien reuna-alueet erityisesti kärsivät siitä, kun nämä ajat ovat pitkiä, resurssit ovat pienet. Todellakin tämä sisäisen turvallisuuden selonteko kyllä tarvittaisiin mahdollisimman nopeasti tähän saliin.

Mutta, herra puhemies, haluaisin teiltä, ministeri, kysyä siitä, että aselupien käytännöt poik-keavat hyvin paljon, niitten käsittelyt, eri puolilla Suomea. Mitä te aiotte tehdä sille vielä, että tämä saataisiin mahdollisimman yhtenäiseksi ja tämä turha byrokratia siitä pois, että myös ne rehelliset aseharrastajat ja metsästäjät (Puhemies koputtaa) lupansa saavat silloin, kun he sen tarvitsevat?

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä poliisi, Tulli ja Raja tekevät monessa asiassa hyvää yhteistyötä, ja se yhteistyö on tiivistynyt varsinkin, kun olemme lisänneet poliisin, Tullin sekä Rajan toimijoiden valtuuksia rikosten torjunnassa, terrorismin torjunnassa. Olisin kysynyt, arvoisa ministeri, näettekö te, että nyt tämä yhteistyö on sopivalla tasolla ja valtuudet puolin sun toisin on oikein jaettu, vai olisiko vielä seuraavalla vaalikaudella löydettävissä lisää tehoa ja sitä kautta parempaa turvallisuutta tämän yhteistyön tiivistämisen kautta.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta ja sen jaosto on varsin hyvin suhtautunut sisäisen turvallisuuden ja ulkoisenkin turvallisuuden määrärahoihin. Siitä varmaan voimme kaikki olla tyytyväisiä. Haluaisin arvoisalta ministeriltä kuitenkin kysyä tämän Tullin lisätyn määrärahan osalta. Siinähän valiokunta merkitsi 600 000 euroa lisää nimenomaan ajatuksena, että rajavalvonnalla laitonta alkoholin tuontia ja vastaavia voitaisiin hillitä. Varmistaisin, onko Tullilla nyt toimintaedellytykset tähän niin, että tämä määräraha pian saadaan käyttöön ja voidaan tarvittavaa teknistä ja muuta tietoa käyttää sitten ja saada hanke eteenpäin ja siinä mielessä myöskin tuottamaanne tulot. Niin kuin olen ymmärtänyt, virkamiehet ovat valmiit lupaamaan, että rahalla on myöskin tuottoja valtionhallinnon kannalta.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa liki ilmiöksi ovat osoittautuneet ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuneet rikokset. Uudellamaalla viime vuonna tehtiin liki parituhatta tällaista ikääntyneeseen kohdistuvaa rikosta, ja suurin uhka on Helsingissä joutua rikoksen kohteeksi. Myös nettihuijaukset ovat yleistyneet, mutta tyypilliset taskuvarkaudet ja pankkikorttirikokset ovat myös niitä, joihin ikääntyneet joutuvat.

Olen tehnyt useita kirjallisia kysymyksiä teille, ministeri, tästä aiheesta, ja se on nyt myös juuri eilen uutisoitu laajasti, että nämä rikokset todellakin lisääntyvät ja ovat uhkana yhä useammalle ikääntyneelle. Mitä ihmettä me voisimme nyt tehdä, koska näyttää sille, että ei tätä mikään eikä kukaan pysty pysäyttämään? Tilaisuus tekee aina varkaan, ja varkaat menevät jopa ikääntyneiden ihmisten koteihin. Te mainitsitte tuon parlamentaarisen työryhmän, ja täällä on puhuttu sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Millä tavalla ikääntyneiden ihmisten tilanne voitaisiin huomioida näissä ohjelmissa?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana poliiseista. Valiokunta toteaa, että poliisin toimintaympäristö on muuttunut. Toki organisaatiokin on muuttunut, moneenkin kertaan — muun muassa Rajamäen esiin nostama liikkuvan poliisin lakkauttaminen — ja silti kansalaisten turvallisuudentunteen ylläpitämiseksi on tosiaankin välttämätöntä, että poliisi näkyy katukuvassa. Varsinkin tuolta omalta alueeltani Kaakkois-Suomesta niin sanotusti kentältä tulee koko ajan viestejä, että varsinkin isompien taajamien ulkopuolella poliisia ei kuulu eikä näy. Pitääkö tämä poliisien tilastojen mukaan paikkansa?

Ja sitten oikeastaan toinen kysymys: koska siellä Kaakkois-Suomessa on taloudellistakin toimeliaisuutta paljon enemmän, niin mielestäni siellä tarvitaan myöskin poliiseja ja yleensä viranomaisia määrällisestikin enemmän kuin monella muulla Suomen alueella. Siellä on raskasta liikennettä, turismia — mikä totta kai on meille hyvä asia — joten ollaanko tälle asialle eli poliisimiesten lisäämiselle kaakkoisen Suomen alueelle jotain tekemässä?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarviossa luvataan turvata Rajavartiolaitoksen voimavarat muun muassa kaakkoisrajalla. Kaakkois-Suomessa rajankäynti onkin vilkasta, vaikka viime aikoina kansainvälisestä tilanteesta ja ruplan heikosta tasosta johtuen onkin ollut hiljaisempaa aikaa. Kaakkois-Suomessa tarvitaan Rajan, Tullin ja poliisin henkilöstöä riittävästi, ja heidän yhteistyönsä tulee olla tiivistä ja saumatonta.

Nykyisten kansainvälisten raja-asemien — Imatran, Nuijamaan, Vaalimaan ja Vainikkalan — kehittämistä ja rajanylitysten sujuvoittamista tulee jatkaa ja viedä eteenpäin. Lisäksi on myös keskusteltu Parikkalan Kolmikannan rajanylityspaikan saamisesta kansainväliseksi raja-asemaksi. Arvoisa ministeri, mikä on teidän näkemyksenne Parikkalan rajanylityspaikan tulevaisuudesta?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisitoimen säästöt on jo useampaan otteeseen tänään eri puheenvuoroissa nostettu esiin. Lupapalveluihin kuitenkin vielä itse puuttuisin.

Poliisin lupapalveluitahan on viime vuosina tehostettu runsaasti. Viime vuonna esimerkiksi Helsingissä suljettiin Malmin ja tänä vuonna Itäkeskuksen palvelupiste. Helsingissä passin, ajokortin tai henkilökortin ja muut lupa-asiat pystyy hoitamaan enää yhdessä palvelupisteessä, ja lupapalveluiden tehostamista jatketaan ilmeisesti edelleen. Kysyisinkin ministeriltä: miten varmistetaan se, ettei lupa-asioiden käsittely ja hoitaminen vaarannu liian tiukan säästökuurin takia?

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin hallintorakenneuudistuksessa tavoitellaan 25—30 miljoonan euron säästöjä poliisin johto-, hallinto- ja tukitoiminnoista. Poliisihallintoon kohdistuu huoli resursoinnin kokonaistasosta.

Poliisin toiminnan kannalta täytyisi päästä tilanteeseen, jossa rahoituksen kokonaistaso pidetään ennustettavana ja mahdollisimman vakaana. Lisäleikkaustarpeesta keskustelu vie pohjaa pois sisäisen turvallisuuden kehittämistyöltä. Arvoisa ministeri, totesitte tässä aluksi, että poliisien resurssien riittävyys pidemmällä aikavälillä ensi vuoden jälkeen aiheuttaa myös teille huolta. Pystyykö poliisihallinto mielestänne tekemään tavoitteellista, pitkäjänteistä työtä sisäisen turvallisuuden kehittämiseksi määrärahojen vähentyessä vai vaarantuvatko poliisin mahdollisuudet ylipäänsä selviytyä tehtävistään?

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on pohtinut lakimuutosta, jonka jälkeen rahankeräyksen voisi käynnistää pelkän ilmoituksen turvin käytännössä lähes kuka tahansa. Keräyksen kohteen ei myöskään enää tarvitsisi olla yleishyödyllinen.

Esitys on kuitenkin kovin ongelmallinen. Huolenaiheiksi voivat nousta valvonnan riittävyys ja tasapuolisuus. Järjestöiltä vaaditaan tätä nykyä yleensä tarkkaa raportointia ja tilivelvollisuutta, mutta tultaisiinko jatkossa valvomaan kaikkia toimijoita yhtä tarkasti? Jos rahaa saa kerätä kuka vain, säilyykö lahjoittajien luottamus enää yleishyödyllisten yhdistysten työtä kohtaan? Mitä enemmän rahankerääjiä on liikkeellä, sitä vaikeampaa on kerääminen jo nykyäänkin jopa humanitäärisiin kohteisiin. Tämä näkyy tälläkin hetkellä järjestötyössä, vaikka rahankeräykset ovat luvanvaraisia. Epäselvää on myös se, vaikuttaisiko tämä lainmuutos järjestöjen lahjoitusten verotukseen. Kysyisinkin ministeriltä: Onko hallitus tuomassa tätä esitystä eduskuntaan, ja onko rahankeräyslupamenettelyn helpottaminen kuitenkaan ihan perusteltua? Vaarannammeko sillä monien järjestöjemme yleishyödylliseen tarkoitukseen tapahtuvan varainkeruun ja jopa humanitaarisen avun keräämisen?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämmöisinä vakavina aikoina, niin kuin nytkin elämme taloudellisesti vaikeata aikaa, kriisiaikaa, on kansallinen eheys ja sen vaaliminen minun mielestäni erittäin tärkeä asia, ja mielestäni se erityisesti kuuluu myös sisäministeriön tehtäviin. On välttämätöntä vahvistaa kansallista yhteenkuuluvuutta ja eheyttä.

Te olette, arvoisa ministeri, myös kirkkoministeri tässä hallituksessa. Suurimmassa osassa maatamme evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu yhä yli 80 prosenttia väestöstä. Reaktiona eri tahojen niin sanottuihin arvopuheenvuoroihin kirkon jäsenistöstä on myös eronnut, milloin mistäkin syystä, minun mielestäni huolestuttavan paljonkin väkeä. Miten te, arvoisa ministeri, arvioitte Suomen evankelisluterilaisen kirkon roolia jatkossa Suomen kansakuntaa yhdistävänä ja kokoavana voimana?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskoakseni me kaikki tässä salissa olemme yhtä mieltä siitä, että rikosten ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää, ja myös siitä, että poliisin käytettävissä olevat resurssit pitäisi pystyä kohdistamaan mahdollisimman tehokkaasti.

Haluaisin kiinnittää ministerin huomiota poliisin käytössä oleviin huumekoiriin ja koirien niin sanottuun päältähakuun. Se on mahdollista Tullille ja Rajavartiolaitokselle, mutta ei poliisille. Jos mietitään sitä, että Varsinais-Suomessa vuonna 2013 tehtiin näitä päältähakuja useita ja niistä yli 200 johti rikosilmoituksiin ja näistä noin puolet oli nuoria huumeidenkäyttäjiä, niin haluaisin tiedustella teiltä, mitä tulette tekemään, jotta poliisin toimivaltuudet tarkistettaisiin huumekoirien käytön osalta. Näen, että tämä on juuri sitä tärkeää ennalta ehkäisevää työtä, varhaista puuttumista ja rikosten ehkäisyä. Huumekoirat pitää aidosti saada niille tarkoitettuun käyttöön.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pakolaiskiintiötä tosiaan lasketaan takaisin siihen, mistä sitä taannoin hieman nostettiin, ja hyvä, että lasketaan. Kiitos siitä.

Samalla kun olemme ottaneet pakolaisia Syyriasta, täältä on lähdetty sotimaan ihan sinne samaan maahan, kuten myös Somalian terroristijärjestö al-Shabaabin riveihin. Nämä sotaseikkailijat ovat monesti olleet Suomeen otettujen pakolaisten tai muiden maahanmuuttajien jälkeläisiä. Pidän aivan käsittämättömänä tilannetta, että otamme tänne pakolaisia, jotka sitten osallistuvat sotatoimiin maailmalla, ja sitten niiden sotatoimien seurauksena punavihersokeat täällä vaativat lisää pakolaisia Suomeen.

Kysynkin ministeri Räsäseltä: aikooko hallitus profiloida tulevaisuudessa hieman tarkemmin, ettei pakolaisia otettaisi alueilta, joiden asukkaat ovat taipuvaisia tällaisiin uskonnollisiin ääriliikkeisiin ja joiden asukkaiden kotoutuminen Suomeen on muita ryhmiä heikompaa?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, sanoitte edellisessä puheenvuorossa, että toimipisteverkostoa ei ole tarkoitus heikentää, ja näin kuitenkin on käynyt. Partioita on vähennetty, ja rikostutkijoitten määrä on vähentynyt. Yhtä lailla poliisivankiloita on suljettu, ainakin harva-alueilla. Onko näitä Pora I:n ja II:n toimenpiteitä riittävästi tutkittu ennen kuin on lähdetty tähän Pora III -vaiheeseen ja sen kehittämiseen? Useat poliisimiehet ovat olleet aika hiljakseen. He eivät ole uskaltaneet kertoa näistä epäkohdista tai näistä toimista, mutta nyt yhä useampi poliisimies on tullut esille. Poliisia johdetaan pelolla. Onko se nykyaikaa vielä tällä hetkellä?

Myös olen huolissani poliisien mittareista, varsinkin harva-alueilla. Kun on vähemmän poliisimiehiä, on vähemmän ratkaistuja rikoksia, ja sitä kautta ei edes ilmoiteta kaikista rikoksista, jolloin katsotaan vain tilastoista, että teillä on vähemmän tapahtumia, ei siellä tarvitsekaan enää niin paljon poliisimiehiä. Tämähän on niin kuin käänteinen reaktio. Eli olisiko myös aihetta tarkistaa näitä mittareita, millä poliisivahvuuksia ja -resursseja tarkastellaan?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Urpalainen otti puheessaan poliisien, Tullin ja Rajavartioston synergiaetuja ja ilmeisesti puhui operatiivisesta toiminnasta. Minä haluaisin hiukan laajentaa tätä operatiivista toimintakäsitettä siihen suuntaan, että voisimme puhua jopa kalustosta ja materiaalin huoltamisesta, ja edellinen ministeri Haglund täällä sanoi, kuinka esimerkiksi Millogin ja Puolustusvoimien yhteistyö on toiminut äärimmäisen hyvin siinä tapauksessa, kun Puolustusvoimat on ulkoistanut tämän huollon muualle. Haluaisinkin kysyä ministeriltä, onko tämmöistä pohdittu teidän ministeriössänne, että tämmöistä huoltopalvelua ulkoistettaisiin, jota kautta meillä taas riittäisi enemmän rahaa sinne operatiiviseen toimintaan, esimerkiksi poliiseille.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Otamme vielä neljä, jotka eivät ole yhtään kertaa saaneet puheenvuoroa, ja sitten ministeri.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyhäjoella ei ole poliisiautoja näkynyt muuten kuin lasten piirustuksissa, mutta kohta siellä on ydinvoimala. Siellä ovat resurssit kohtalaisen pienet, ja nykypäivän terroristimaailmassa ainakin on odotettavissa, että ekoterroristien kanssa poliisi joutuu hippasille siellä. Ovatko poliisin ja pelastustoimen resurssit riittävät tähän muuttuneeseen tilanteeseen, ja miten ne aiotaan korjata?

Sitten nämä Isis-terroristit. Oletteko te ollut yhteydessä Suomessa toimiviin uskonnollisiin ja muihin järjestöihin, jotka ovat lähellä näitä maahanmuuttajajärjestöjä, jota kautta voidaan päästä aikaisemmin kiinni tähän värväykseen ja mahdolliseen radikalisoitumiseen?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisipartioita on vähennetty 11 kappaletta per laitos. Poliisit eivät enää ehdi välttämättä kohteeseen, mihin he ovat menossa, kun heitä jo komennetaan seuraavaan, vielä tärkeämpään kohteeseen. Näin esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla on ruvettu järjestämään asukkaiden toimesta omia partioita. Onko tämä teidän mielestänne oikeaa kehitystä?

Onko mielestänne oikein, tai oletteko tietoisia siitä, että liikennesuoritteita haetaan jopa pysäköinninvalvonnalla, kun määräys on tullut, että näitä suoritteita on saatava? Onko teidän mielestänne riittävästi rahaa tutkintaan, jos valvontakameran nauhojakaan ei ehditä tutkia ja näin saada ilmeisiä rikollisia kiinni? Ja vielä kysyisin, arvoisa ministeri: Meillä Suomessa poliisi on ollut aina arvostettu ammatti, reilu jätkä, joka on meidän puolella. Olen kuullut huhuja siitä, että kouluihin ei enää olisi jatkossa varaa mennä. Onko tämä teidän mielestänne huolestuttavaa?

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä budjettikirjasta, vaikka siellä on paljon hymistyksiä, kannattaa lukea sivu 217. Siellä todetaan poliisitoimen osalta: "Poliisin peruspalvelujen saatavuus, mukaan lukien kielelliset palvelut, palveluiden laatu ja niiden toimintaedellytykset koko maassa asuinpaikasta riippumatta, tulee laskemaan kehyskaudella." Tämä on hallituksen näkemys. "Palvelun laatu saattaa heiketä resurssien vähetessä. Poliisin näkyvyyden vähentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen." Tämähän on järkyttävää tekstiä, ja tämä tulee nyt toteutumaan valitettavasti, sillä ensi vuonna vain 2,7 miljoonaa euroa pannaan lisää poliisitoimeen eli vain 0,3 prosenttia. Miten inflaatio huomioon ottaen palvelut voisivat parantua?

Kysynkin ministeriltä: Millä hokkuspokkustempuilla hallitus turvaa poliisin palvelut tosiasiallisen rahoituksen vähentyessä? Oletteko valmiit tukemaan perussuomalaisten esitystä siitä, että rahoitusta lisätään 25 miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) poliisin toimintamenoihin?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pora kolmosen yhteydessä asetetut tulos- ja säästötavoitteet tulee avata, vaativat poliisimiehet. Mitään yksittäistä asiaa ei heidän mielestään pitäisi painottaa muiden kustannuksella, kuten liikennevalvontaa tai talousrikostutkintaa. Heidän mielestään muussa tapauksessa käy niin, että kansalaisiin välittömästi kohdistuvat tavanomaiset rikokset, esimerkiksi omaisuusrikokset, jäävät käytännössä tutkimatta, koska resursseja ei ole ja poliisin ennalta estävä toiminta vähenee olemattomiin.

Muutenkin poliisimiehet toteavat ykskantaan, että he ovat kyllästyneitä näihin jatkuviin organisaatiomuutoksiin, että eivät he oikein vieläkään tiedä, mitä tuloksia ja vaikuttavuutta siitä Pora ykkösestä oli, ja nyt ollaan jo Pora kolmosessa.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että ministeri Räsänen olisi ollut halukas vielä pitämään tämän vuoden pakolaiskiintiön samana kuin viime vuonna, ja kiitän teitä siitä ja rohkaisen vielä viemään tätä ajatusta eteenpäin.

On totta, että kunnat ovat olleet halukkaita auttamaan, tulemaan vastaan niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Kiintiöpakolaiset valitaan huolellisesti pakolaisleireiltä. He ovat usein sairaita, he ovat lapsia ilman vanhempia, he ovat yksinäisiä äitejä ja kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Vaikka Suomessa on talous tiukalla, niin silti kuulumme vielä maailman varakkaimpiin valtioihin, ja on meidän tehtävämme osallistua tämän yhteisen taakan kantamiseen, mikä koskettaa koko ihmiskuntaa.

Ministeri Räsänen, onko vielä mahdollista, että nostamme pakolaiskiintiön siihen 1 050:een, mikä se on ollut tänä vuonna? (Puhemies koputtaa) Se on pieni rikka maailmassa, (Puhemies koputtaa) mutta erittäin tärkeä asia, että osallistumme näihin talkoisiin.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja Rantakangaskin vielä haluaa kysyä myös?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puheenjohtaja! Ei kysyä, vaan evästää.

Herra puhemies! Tämä sisäministeriön budjetti ensi vuodelle on samaa sarjaa kuin monen muunkin ministeriön, eli kituutellaan ja mennään eteenpäin, mutta 2016 ja siitä eteenpäin on täydellinen kupla. Se tarkoittaa sitä, että parlamentaarinen työryhmä joutuu ottamaan ja sen pitää ottaa voimakkaita linjauksia uuden hallitusohjelman pohjaksi ja perustaksi.

Minun mielestäni tarvitaan myös keskushallinnon uudistuksia. Agendalle pitää ottaa esimerkiksi oikeusministeriön ja sisäministeriön yhdistämisselvittäminen ja yhdistäminen. Pitää yhdistää poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin rikostutkinta. Nyt näitä tehdään kolmessa eri portaassa. Sieltäkin asiantuntijat sanovat, että saataisiin paljon säästöjä. Tarvitaan siis uudistuksia, joissa mennään keskushallinnon keventämiseen eikä aina paikallishallinnon ja aluehallinnon supistamiseen, mikä on kaikkien uudistusten pääagenda ollut kaikilla hallinnonaloilla.

Tämä on siis vahva evästys ja viesti. Omalta osaltani uskon, että allekirjoittanut ja taustajoukot toimimme tähän suuntaan, että keskushallinto remonttiin.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten viimeinen ensimmäisen kierroksen vastauspuheenvuoro tai kysymys.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kysyä ministeriltä: Miten aiotte suhtautua tai miten olette suhtautunut harmaaseen talouteen koskien konserniavustuksia, jotka virtaavat maasta ulos? Sehän on ihan EU-lainsäädännössä kiellettyä, että täältä viedään rahaa ulos. Toki meidän kohdallamme on ikävää se, että meidän lakimme tästä kohdasta on ajalta ennen pääomien vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Tähän pitäisi ehdottomasti saada jonkinnäköinen parannus.

Sen lisäksi, kun puhutaan poliisien jaksamisesta ja ylipäätään poliisien työn tekemisen mahdollisuuksista: Mitä mieltä olette siitä, että poliisien täytyy osoittaa mieltään, jotta he saisivat huomiota sille, että asiat eivät sillä kohdalla ole hyvin? Hyväksyttekö sen, että poliisit osoittavat mieltään tästä asiasta?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ministeri Räsänen, 5 minuuttia.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Jaoston puheenjohtaja Rantakangas on oikeassa siinä, että tulevan vuoden osalta, siis sen budjetin osalta, jota nyt käsitellään, tilanne on hallinnassa eli nykyinen toimintakyky pystytään säilyttämään, mutta ne seuraavat vuodet ovat se suuri huolenaihe. Tässä haluan vielä täsmentää myös edustaja Pietari Jääskeläisen puheenvuoroa, kun hän siteerasi tuolta budjettikirjasta. Se koski nimenomaan niitä tulevia vuosia, ei ensi vuotta. Ensi vuonna me pystymme kyllä selviytymään niin poliisin kuin Rajavartiolaitoksen ja muiden toimialojen osalta.

Mutta kyllä voin teille vakuuttaa, että kyllä tässäkin on taistelemista ollut tänä taloudellisesti vaikeana aikana, että on saatu rahat riittämään myös tämän hallituskauden aikana. Tässä on tehty lähes 7 miljardin euron edestä talouden tasapainottamistoimenpiteitä tämän hallituksen ja eduskunnan toimesta, ja silti sisäisen turvallisuuden osalta olemme kyenneet tämän toiminnallisen tason säilyttämään. Olen kyllä huolestunut tulevista vuosista ja siinä mielessä toivotan menestystä tälle parlamentaariselle työryhmälle. On ihan selvää, että se, jos me haluamme säilyttää tämän hyvän turvallisuustilanteen ja sisäisen turvallisuuden nykyisenkin tason, edellyttää tietoisia päätöksiä lisämäärärahoista. Se on ihan selvää.

Täällä useissa puheenvuoroissa on kysytty ikäihmisiin kohdistuvista rikoksista. Vanhuksiin kohdistuva katurikollisuus on todellakin lisääntynyt erityisesti Helsingissä, ja Helsingin poliisilaitos torjuu näitä rikoksia useilla tavoilla. Yksi tapa on tiedottaa tekotavoista, antaa suojautumisohjeita, ja poliisi kouluttaa ja tekee yhteistyötä myös esimerkiksi joukkoliikennevälineiden ja kauppakeskusten henkilökunnan kanssa.

Täällä kysyttiin näistä Isis-terroristeista ja siitä, millä tavalla tehdään yhteistyötä näiden yhteisöjen kanssa. Poliisi tekee yhteistyötä esimerkiksi moskeijoiden kanssa täällä pääkaupunkiseudulla, käy siellä vierailuilla. Itse olen tavannut muslimiäitejä ja keskustellut heidän kanssaan niistä huolista, joita heillä on näistä radikalisoitumisista.

Pakolaiskiintiöstä täällä kysyttiin. Se on nyt eduskunnan käsissä. Eduskunta määrittää budjetissa pakolaiskiintiön määrän tulevalle vuodelle, ja toki ne seuraavat vuodet ovat sitten taas seuraavan hallituksen päätösten takana.

Ensi vuonna Poliisiammattikorkeakouluun otetaan 320 opiskelijaa ja sen jälkeen sisäänottomäärät katsotaan vuosittain sitten sen taloudellisen tilanteen ja niiden ennusteiden mukaan, mitä poliisin tarpeille on.

Kyllä poliisilla on oikeus mielestäni osoittaa mieltä, ja itse pidin kyllä ihan tervetulleina niitä mielenilmauksia ja huolenaiheita, joita poliisit tuossa mielenilmauksessaan osoittivat. Ne kohdistuivat nimenomaan niille tuleville vuosille, joihin myös oma huoleni kohdistuu.

Suojelupoliisi ei ole tällä hetkellä perustamassa muita yhdysmiestoimipisteitä, mutta se on toki sitten tulevaisuuden asia. Toivotaan, että tilanne ei kehittyisi sellaiseksi, että suojelupoliisin tarvitsisi kovin paljoa uusia toimipisteitä avata ulkomaille.

Täällä kysyttiin myös Rikosseuraamusviraston ja poliisin säilötilojen yhteistyöstä. Tässä yksi ongelma on nämä kidutuksen vastaisen toimikunnan kannanotot, joissa suhtaudutaan aika kriittisesti siihen, että poliisin säilötiloja käytettäisiin Rikosseuraamusviraston käytössä, mutta tätäkin selvitetään parhaillaan.

Rajavartiolaitoksen yksi keskeinen tehtävä on osallistua puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja sodanajan tilanteisiin varautumiseen, ja tästä ei ole haluttu tinkiä. Nyt on ihan selvää, että jos puhutaan tästä rajavalvonnasta, niin siinä viranomaisyhteistyöllä myös naapurimaa Venäjän kanssa on erittäin suuri merkitys, ja jos tämä yhteistyö Venäjän kanssa ei suju, niin silloin on selvää, että Rajavartiolaitos tarvitsee myös suuremmat resurssit. Sen takia tilannetta on hyvin herkällä korvalla kuunneltava ja seurattava.

Eduskunta on itse antanut ponnen, jossa edellytetään sisäisen turvallisuuden selontekoa vuodelle 2017, ja tämän mukaan sisäministeriö on valmistautumassa. Ja tämä selonteko oli yksimielinen, siinä oli myös keskustapuolue mukana.

Poliisi vastaa oikeuslääketieteellisiin ruumiinavauksiin liittyvistä kuljetuksista, ja kuljetussopimus on julkinen palveluhankinta, joka täytyy kilpailuttaa ihan hankintalain sääntöjen mukaan. Itse olen sitä mieltä, että tuo kahden vuoden kilpailutusaika on todellakin pitkä ja sitä tulee pyrkiä lyhentämään.

Hätäkeskusuudistus on selvitysten mukaan onnistunut, eli nuo vastausajat puheluihin ovat kehittyneet myönteisesti tuon uudistuksen seurauksena. Nyt on vain huolehdittava siitä, että nuo resurssit myös tulevalla kaudella kyetään turvaamaan ja tuo tietojärjestelmä saadaan toimimaan.

Sitten aselupakäsittelyn yhtenäistäminen on tärkeää. Siinä koulutuksella on tärkeä merkitys.

Viranomaisyhteistyöhän on Suomessa kaiken kaikkiaan korkealla tasolla, jos ajatellaan Rajavartiolaitosta, poliisia, Tullia ja muita viranomaisia, mutta edelleenkin sitä on myös varaa kehittää. (Puhemies koputtaa)

Täällä kysyttiin myös Tullista ja kirkollisesta toiminnasta, jotka eivät varsinaisesti nyt tähän pääluokkaan kuulu, mutta sen verran nyt totean, että Tullin lisätty määräraha todellakin parantaa alkoholin maahantuonnin valvontaa ja on siinä mielessä tervetullut. (Puhemies koputtaa) Ja kyllä evankelisluterilaisella kirkolla on erittäin tärkeä merkitys mielestäni yhteiskunnassa edelleenkin.

Arvoisa puhemies! Vieläkö saan vastata loppuihin kysymyksiin, vai?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No, kello on nyt jo käynyt 7:kin minuuttia, niin että jos seuraavalla kerralla sitten taas jatketaan.

Puhuja:

No niin, puoleen kysymyksistä jäi vastaamatta vielä, mutta täällä ne ovat tallessa kaikki.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja sitten vielä mennään uutta kierrosta jonkun matkaa.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille, kun selvensitte. Näinhän tämä todellakin on, että hallintovaliokunta mietinnössään, lakimietinnössään, edellytti tätä selontekoa tulevalta eduskunnalta.

No, tietysti se ajankohta, mitä edustaja Kalli tässä nosti esille: olisiko se sitten hyvä, että se olisi sitten tulevan eduskunnan aloittaessa?

Mutta, arvoisa ministeri, olisin kysynyt vielä tuosta Poliisiammattikorkeakoulun tilanteesta, ovatko siellä sitten opetusresurssit riittävät. Kiinnitin huomiota jo asiantuntijakuulemisissa, kun laki Poliisiammattikorkeakoulusta säädettiin ja siellä haetaan koulutuksen tuottavuutta laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Uskon sinänsä kyllä, että verkkoalustoilla opiskelu on tehokasta ja tuloksellista, mutta siis on kysymys nyt kuulunut, onko tätä ollut liian vähän aiempaan verrattuna vai onko tässä nyt sitten ihan kysymys siitä, ettei ole resursseja ja joudutaan sitten siirtymään enemmän tähän verkko-opetukseen.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunta on pyytänyt viime vuonna tehdessään mietintöä poliisin hallintorakenneuudistuksesta, niin sanotusta Pora III -hankkeesta, että valiokunnalle annetaan selvitys niistä toimenpiteistä, joita tämä uudistus on ensimmäisen toimintavuotensa aikana tuottanut. Ja niin kuin tänään kuulimme, ministeri kertoi, että tämä valiokunnalle nyt toimitetaan, ja on hyvä, että tämmöisen selvityksen saamme, koska tässä salissa on esiin tullut erityyppisiä huolia muun muassa liikenteen turvallisuudesta ja siihen liittyvästä liikennevalvonnasta.

Mutta näin talousmielessä huoli on, niin kuin ministeri tässä totesi, tulevissa vuosissa. Huoli on toki ensi vuodessakin mutta pääsääntöisesti tulevissa vuosissa. Täällä on paljon kysytty — jopa voi sanoa, että, lainausmerkeissä, huudettu — tämän parlamentaarisen työryhmän perään ja toivottu esityksiä. Varmasti esityksiä tulee. Tulee varmaankin esityksiä myös rahasta, jolla monet asiat korjaantuvat, mutta myös toiminnasta.

Kysyn ministeriltä: Paljon puhutaan poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön lisäämisestä. Pitäisikö meidän pikemminkin puhua näiden tehtävien yhdistämisestä, ei ehkä vielä yhdestä turvallisuusviranomaisesta mutta yhteistyöstä, (Puhemies koputtaa) tiiviimmästä yhteistyöstä?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön alaisen pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäisy ennalta, mutta toki kyseessä on paljon laajempi asia ja ihmisten oma vastuu ennen kaikkea. Täytyy kuitenkin kysyä tästä talousarviosta pelastustoimen osalta nimenomaan sen verran, onko varautuminen sillä tasolla kuin nyt pitäisi. Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä arvioitiin vuoden 14 elikkä tämän vuoden talousarvioon, että se laskisi noin 7 000—8 000 edellisestä vuodesta, ja nyt tällä tasolla ajatellaan mentävän myöskin ensi vuoteen, vuoteen 15. Onko, arvoisa ministeri, palokuolematilastosta ja tänä vuonna koetusta käänteestä huonompaan suuntaan pääteltävissä, että tälläkin alalla mennään nyt jo vaarallisilla vesillä?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisikoulutuksen tavoitteena on vastata poliisihenkilöstön tarpeeseen. Oikeastaan mitään muuta tietä poliisin ammattiin ei ole kuin hankkia poliisikoulutus. Olen erittäin huolissani, kun sekä viime vuonna että tänä vuonna ja myös edellisinä vuosina poliisikoulutukseen otettavien määrä on ollut huomattavasti vähemmän kuin eläkkeelle siirtyvien määrä, joka on ollut viime vuosina ja tulee olemaan yli 300 poliisia vuodessa. Totesitte aikaisemmin, niin kuin valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että ensi vuonna Poliisikoulusta valmistuu vain 50 poliisia. Eläkkeelle siirtyy kuitenkin yli 300 poliisia. Miten tämä ratkaistaan tulevaisuudessa, kun tämä poliisikoulutukseen otettavien määrä on ollut niin poukkoilevaa viime vuosina? Silloin, kun edustaja Rajamäki (Puhemies koputtaa) toimi sisäministerinä, poliisikoulutukseen (Puhemies koputtaa) otettavien määrää nostettiin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että edustaja Hemmilä otti tämän asian esille, koska olen erittäin huolissani seurannut myös valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa sitä, että poliisin ylijohto ei osaa antaa edes selkeitä tilastoja siitä, mikä on vuotuinen valmistuvien mutta ennen kaikkea eläköityvien määrä. Aikoinaan poliisiosasto pystyi tekemään sen niin keväisin kuin syksyisin. Totta kai eläkelainsäädännön muutokset hivenen vaikuttavat, mutta se on melko tarkkaan edelleen arvioitavissa.

Kyllä tämä Poliisikoulun koulutusmäärien lasku tietoisesti on merkitsemässä poliisin vahvuuden alentamista. Se on tehty sanomatta tai käsittelemättä, mutta se on tehty tietoisesti pudottamalla koulutettavien määrää.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisi ja Puolustusvoimat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä, ja poliisi on saanut Puolustusvoimilta virka-apuna muun muassa panssaroituja ajoneuvoja, jos on ollut joku erikoisoperaatio menossa, sekä erilaisia EOD-asiantuntija-apuja pommiuhkatilanteissa. Poliisin resurssit vähenevät, Puolustusvoimien resurssit vähenevät, Puolustusvoimat lakkauttaa varuskuntia, ja esimerkiksi Pohjanmaalla ylihuomenna lakkautetaan Kauhavan lentosotakoulu, johonka Pohjanmaan poliisilaitokset Kokkola, Vaasa ja Seinäjoki ovat tukeutuneet erittäin voimakkaasti.

Edellä keskusteltiin puolustushallinnonalan budjetista, ja kysyin puolustusministeriltä, onko puolustusministeriössä pohdittu virka-avun antamisen mahdollisuutta, kuinka se jatkossa toimii. Ministeri totesi, että asiaa ollaan ajamassa, muttei sen enempää avautunut, niin kysynkin nyt sisäministeriltä: Onko ministeriöitten välistä yhteistyötä? Kuinka sisäministeriö ja puolustusministeriö keskustelevat näistä virka-avun antamisen ehdoista?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri jossakin aiemmassa vastauksessaan myös totesi sen, että tulevaisuudessa jollakin tavalla on määriteltävä myös sisäisen turvallisuuden taso. Se on tietysti hyvin moniulotteinen käsite kaiken kaikkiaan, ja sitä taustaa vasten on tietysti valitettavaa, että parlamentaarinen työryhmä nimitettiin vasta marraskuussa, eli tässä on aika lyhyt aika kuitenkin tältä työryhmältä ja valmistelulta odottaa merkittävää pohjatyötä, merkittäviä linjauksia tulevaa hallituskautta varten.

Ministeri, te tunnette sisäisen turvallisuuden ongelmakentän ja haasteet, ja kysyisinkin: olisiko tässä vielä viimeisten kuukausien aikana, ennen tulevaa hallituskautta tehtävissä jotain, jolla pystyttäisiin vahvistamaan tulevan hallituskauden aikana tehtäviä isoja, tärkeitä päätöksiä sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En kerennyt saada kysymykseeni vastausta, joten jos ministeri mahdollisesti voisi siihen vastata, mutta täältä tulee seuraava.

Annoitte taannoin tilannekuvan Suomen rahapelitilanteesta ja niistä ongelmista, mitä tällä hetkellä Suomen legaalimonopolissa on. Ymmärtääkseni ongelma on nyt siinä, että digitaalisessa maailmassa pelin erotettavuus on tietyillä peliyhtiöillä äärimmäisen vaikeata ja tätä kautta Suomen mahdollinen monopoliasema on vaarassa. Oikeastaan kysymykseni olisikin: Miten tästä nyt tulisi edetä? Yhtiöt tarvitsevat maltillista kasvua, mutta keskenään eivät saa kilpailla, joten luultavasti joudumme tekemään suuriakin päätöksiä tulevaisuudessa. Jos ministeri voisi hieman valottaa näitä mahdollisia muutoksia.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kysyisin ministeriltä sellaista asiaa, mihin vähän viittasin jo puolustusministeriön pääluokassa.

Kun tässä salissa kuulin tänään sanottavan, ja nimenomaan poliisista puhuttaessa, että poliisia johdetaan pelolla tai siellä johdetaan pelolla hallinnossa, niin tiedän, että se pitää erittäin paljon paikkansa. Nyt haluaisin kyllä ministerin mielipiteen siitä, millä lailla ovat poliisin toimintamahdollisuudet, kun tässä ovat esitutkinta- ja pakkokeinolain uudistukset olleet ja on tullut useita juttuja, joissa poliisimiehiä on saatettu edesvastuuseen poliisirekistereitten perusteettomasta käytöstä. Elikkä valvontaa on sieltä sun täältä, ja kaikkein pahin valvonta tuntuu tulevan omilta esimiehiltä. Minkälaisiin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä, että sisäinen ilmapiiri poliisihallinnossa vihdoista viimein alkaisi puhdistua ja siellä voitaisiin tehdä rehellisesti töitä pelkäämättä sitä, että on pitkillä tiedoilla kohta kuultavana?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että itärajamme on vartioitu molemmin puolin niin hyvin kuin se tällä hetkellä on, mutta itärajan vartiointia on vähennetty yhteensä lähes kolmanneksella vuoden 2007 lukuihin verrattuna. Tietenkin sitä on korvattu teknisellä valvonnalla, joka tietojeni mukaan on ihan asiallista ja hyvää, niin kuin sen pitää tietenkin olla, ja laadukasta, mutta mielestäni se ei koskaan tule korvaamaan rajavartijaparia ja rajakoiraa.

Arvoisa ministeri, millaisia kokemuksia Rajavartiostolla on teknisen valvonnan lisääntymisestä ja sen luotettavuudesta?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pelastusopisto järjestää palopäällystön ammattikorkeakoulutusta yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa Kuopiossa. Nyt sisäministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jossa tutkitaan mahdollisuutta siirtää koulutus Savonia-ammattikorkeakoulusta Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle. Arvoisa ministeri, mikä on selvitystyön aikataulu, ja jos tämä selvitys päätyy tuohon ennakoituun lopputulokseen, niin tarkoittaako tämä koulutuksen siirtymistä Kuopiosta Tampereelle, ja mikä on pelastusopiston tulevaisuus?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri äsken vanhuksiin kohdistuneisiin rikoksiin liittyen vastasi, että ne ovat lisääntyneet, ja sitten yritetään tiedottamalla, suojautumisohjeita lisäämällä ja yhteistyötä kauppaliikkeitten kanssa tiivistämällä puuttua tähän ongelmaan.

Mielestäni keskeinen ongelma on se, että poliisi ei näy riittävästi. Pelkästään poliisin läsnäolo, poliisin katunäkyvyys, lisäisi huomattavan paljon ihmisten turvallisuudentunnetta. Usein nämä rikokset, jotka kohdistuvat vanhuksiin, ovat omaisuusmäärien suhteen pienehköjä, mutta se suuri pelko ja huoli, mitä se aiheuttaa varmaan ihan sadoissatuhansissa jos ei miljoonissa kansalaisissa, on kaikkein pahin ongelma tässä: ihmisiä pelottaa omasta ja läheistensä puolesta, kuinka he pärjäävät. (Puhemies koputtaa) Ennen kaikkea näiden nuorten ja ulkomaalaisten suhteen, jotka ovat käyneet vanhusten kimppuun: mitä konkreettista teette, jotta tämä trendi saataisiin katkaistua?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raskaan liikenteen ammattilaiset esittävät Suomeen perustettavaksi tämmöistä ulkomaanliikenteen valvontaosastoa, samantyyppistä kuin Saksassa on tällä hetkellä, ja Saksassa on tarkoituksena turvata saksalaisen kuljetuselinkeinon ja markkinoiden pysyminen kansallisella tasolla turvaten muun muassa työpaikat. Tämän saman tyyppistä yksikköä nyt vaaditaan, ja tästä on huomenna sitten lähemminkin tämmöistä moottorimarssia tiedossa, ja tässä esitetään, että siellä olisi Rajavartiosto tai Tulli tai poliisikoulutuksen saanut henkilö, mutta tämä olisi irrallinen yksikkö valtionhallinnosta. Se rahoitettaisiin osin valtion puolelta, mutta siihen tulisi myös EU-rahoitusta, ja sitten heillä olisi sakotusoikeus — tällä hetkellä poliisit eivät pysty päätteen kautta sakottamaan suoraan — ja tällä tavalla sakkotulot tulisivat valtiolle. (Puhemies koputtaa)

Tämmöinen tietynlainen tehonyrkki, missä olisi asentajia ja muita ammattilaisia sitten valvomassa myös tekniseltä puolelta tätä kalustoa. Mitenkä arvelette, onko mahdollista?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin pitäisi ehdottomasti voida työllistää Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvat nuorisotakuussa mainitun kolmen kuukauden kuluessa valmistumisesta. Tätä kautta myös muualle kuin poliisiin työllistyneet poliisimiehet ja -naiset pitäisi voida sijoittaa koulutustaan vastaavaan työhön poliisiin. Kun tapasimme poliiseja, he kertoivat, että nyt kun poliiseja koulutetaan kortistoon eli työttömiksi, niin osa tuosta koulutuksesta saattaa vanheta, ja ei ole olemassa järjestelmää, jossa sitä koulutusta voisi ikään kuin tuunata ja uudistaa. Mitäs tälle aiotaan tehdä? Tämähän on ihan järjetöntä, että valtio kouluttaa työttömiksi.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Edustaja Jalonen, ja sen jälkeen vielä yksi, ja sen jälkeen ministerillä on taas 5 minuuttia.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin oli juttua jo rattijuopoista ja siitä, onko mahdollinen raitistuminen tapahtunut vai onko siitä kyse, että ei ole valvontaa. Nythän on oikeastaan koko ajan, koko tämän kauden, painopistettä siirretty tähän peltipoliisilinjaan, ja sehän on oikeastaan vain ja ainoastaan rahastuskeino. Ei se oikeastaan edes liiken-neturvallisuutta valvo, eikä se ainakaan puhalluta yhtään rattijuoppoa. Onko tässä havaittavissa jonkinasteista virhearviointia, tässä, että peltipoliisit hoitaisivat oikeiden poliisien työtehtävät, ja sitten kun nämä työtehtävätkin harvenevalla poliisikannalla tehdään vielä virka-aikana, niin miten sitten tämä koko muu järjestyksenvalvonta esimerkiksi viikonloppuina hoituu?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kompata tätä esille nostettua asiaa. Ylen uutisen mukaan pelkästään Uudellamaalla 2 000 vanhusta joutuu erilaisten petosten uhreiksi, joista suurin osa tapahtuu internetin kautta. Arvoisa ministeri, kun tiedetään, että pankit käytännössä pakottavat vanhukset verkkopankin asiakkaiksi sulkemalla konttoreita tai heikentämällä palveluita esimerkiksi käteisen noston osalta ja perimällä kohtuuttomia palvelumaksuja, niin voidaanko kysyä, mikä on pankkien vastuu huijatuksi tulleiden vanhusten rahojen varastamisen suhteen? Elikkä kuka maksaa? Vähintäänkin voidaan odottaa moraalista vastuuta pankeilta, mutta riittääkö nykyinen lainsäädäntö suojelemaan ikääntyvää väestöä myös taloudelliselta vastuulta, kun vanhukselta on käytännössä vaihtoehto pankkipalvelujen osalta viety pois? Tämä on hyvin tärkeä kysymys niille ikäihmisille, jotka eivät voi valita, millä tavalla he pankissa asioivat.

Toinen asia on se vielä, miten tätä vanhusten...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No niin, sitten on ministerin vastausvuoro, ja sen pitäisi nyt rajoittua 5 minuuttiin, että saadaan vielä muutama puheenvuorokin sitten esityslistan mukaan.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Täällä kyseltiin aiemmin palokuolemista, joissa valitettavasti nyt on tapahtunut tämän vuoden osalta käännettä huonompaan suuntaan. Mutta todellakin viime vuonnahan palokuolemia oli poikkeuksellisen vähän, alin lukema 50 vuoteen. Jos vanhuksen kotikäynnin yhteydessä huomataan palovaara tai muu onnettomuusriski, niin siitä on aina tehtävä ilmoitus alueen pelastusviranomaiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan tieto tästä velvoitteesta on aika heikosti kulkenut esimerkiksi vanhustyötä tekeville. Tässä on ehdottomasti tehostamisen paikka ja eri viranomaisten yhteistyön tehostamisen paikka.

No sitten muutamia havaintoja tai vastauksia.

Täällä kysyttiin näistä poliisin lupapalveluista. Nehän ovat maksullisia, ja tarkoitus on, että niillä varmistetaan myös sitten näitten lupapalveluiden kustannukset eli ne itse itsensä varmistavat, siis nämä resurssit. Tärkeää on edelleen tästä palvelupisteverkostosta huolehtiminen. Sähköisen palvelun lisääminen vähentää merkittävästi lupapalvelujen työmäärää samoin kuin ne erilaiset lainsäädäntömuutokset, joita on esimerkiksi passi- ja ajokorttilainsäädäntöön tehty tai on tekeillä. Valtiovarainministeriössähän on myös parhaillaan meneillään tämä asiakaspalveluhanke, joka osaltaan tähän liittyy.

Sitten rattijuopumusvalvonnasta. Usean vuoden trendin mukaan se on tehostunut. Rikosten määrä on vähentynyt, mutta suhteessa siihen kiinnijäämisten määrä on kasvanut.

Täällä kysyttiin jossakin kysymyksessä tästä Parikkalan rajanylityspaikasta. Meillähän on parhaillaan tekeillä selvitys rajanylityspaikkojen jatkokehittämisestä. Se valmistuu helmikuussa, ja sen jälkeen on tarkoitus ottaa kantaa myös tähän Parikkalan rajanylityspaikkaan. Itse näen, että on tärkeää, että nämä olemassa olevat kansainväliset rajanylityspaikat, niihin aiotut infrahankkeet, toteutetaan. Mutta pidän kyllä ihan merkittävinä näitä perusteluja, joita on myös tämän Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen puolesta esitetty.

Täällä kysyttiin myös tästä lainsäädännöstä ja lakihankkeesta liittyen näihin rahankeräyslupiin. Tästähän on eduskunnan taholta tullut laaja lakialoite, ja hallitusohjelmassa, siis tässä kesällä tehdyssä uudessa hallitusohjelmassa, on tähän liittyvä hanke, jonka tavoitteena on hallinnon keventäminen, ja tätä lakiesitystä parhaillaan hiotaan.

Vielä palaan tähän poliisiasemaverkostoon. Nimittäin täällä väitettiin, että sitä olisi harvennettu. Meillähän on ainoastaan tämä Vihdin—Karkkilan poliisiasema, joka on muutettu tällaiseksi tukiasemaksi, ja muilta osin ei ole millään tavoin tätä poliisiasemaverkostoa harvennettu. Se oli ihan tietoinen päätös ja mielestäni oikea päätös, että sen mukaan mennään. Varsinkin harvaan asutuilla alueilla on tärkeää, että meillä tämä toimipisteverkosto säilyy.

Täällä tämä Poliisiammattikorkeakoulun sisäänottojen määrä on todellakin asia, jonka arviointi riippuu näistä laskelmista, aivan oikein niin kuin täällä muun muassa edustaja Rajamäki totesi. Senkin totesitte, että nämä eläkelainsäädännön muutokset ovat vaikeuttaneet jonkin verran näitä arviointeja, koska eläkkeelle jäämisen ikää ei enää määrätä vaan henkilö pystyy itse siihen eri tavalla vaikuttamaan.

Rajavartiolaitoksesta kysyttiin tästä teknisestä valvonnasta, sen lisäämisestä. Kokemukset ovat olleet hyviä tämän teknisen valvonnan lisäämisen osalta. Mutta on ihan selvää, että sillä ei pystytä korvaamaan kaikkea sitä työtä tietenkään, mitä ihmisvoimin tehdään.

Vielä Poliisiammattikorkeakoulun opettaja-asioista. Nämä resurssit tällä hetkellä ovat riittävät. Verkko-opetuksen lisääminen ei johdu resurssipulasta vaan on ihan täysin normaalia nykyaikaisen koulutuksen kehittämistä ja antaa myös opiskelijoille tiettyä joustoa.

Tämä selvitys Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyöstä ei liity mihinkään aikeisiin siirtää tätä koulutuksen paikkaa vaan lähinnä yhteistyötä tekevän ammattikorkeakoulun kohdalla selvityksestä...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

(koputtaa)

No niin, nyt varmaan täytyisi taas siirtyä puhujalistaan.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Vieläkin jäi vastauksia vastaamatta.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Niin varmasti, sille ei voi mitään. Aika on rajallinen. Meillä on enää parikymmentä minuuttia, ja nyt siirrytään puhujalistaan.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana rajanylityspaikoista. Olen todella tyytyväinen siihen, että niitten kehittämistä itärajalla jatketaan vuonna 2015 eli Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen laajennukset hoidetaan. Toivon lisäksi vielä sitä, että tämä Parikkalan raja-asema avataan mahdollisimman nopeasti kansainväliseksi raja-asemaksi. Minun mielestäni tehdyt uudistukset näillä raja-asemilla ovat onnistuneet. Olen itse seurannut tietenkin kotikunnassani Imatralla sen rajan toimivuutta, ja se toimii todella hyvin, voi sanoa, jopa kuin kello. Ja kyllä se tietenkin sen tulevaisuuden kannalta on niin, että ei tämäkään lama kestä ikuisuuksia, ja silloin on erinomainen asia, että raja-asemat, sekä nykyiset että mahdolliset uudet, ovat kaikin puolin kunnossa ottamaan vastaan sekä turistit että myöskin transitoliikenteen.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tosiasiat on tunnustettava. Julkisen talouden tilanne on armottoman heikko ja kasvunäkymät masentavat. Tämän ovat joutuneet kokemaan myös turvallisuusviranomaiset. Suomen talouden ongelmat eivät ole suhdanteellisia vaan ennen kaikkea rakenteellisia. Näin ollen rakenteellisiin ongelmiin on vastattava rakenneuudistuksilla myös turvallisuusorganisaatioissa. Menot on sopeutettava tuloihin, mutta turvallisuudesta emme saa tinkiä. Rakenteellisia ja poikkihallinnollisia malleja yhteistyöstä tulee tarkastella ennakkoluulottomasti ja voimakkaasti.

Poliisitoimessa jatketaan hallinnon rakenneuudistusten toimeenpanoa ja varmistetaan niin sanotun Pora III:n tavoitteiden saavuttaminen. Poliisin tehtävät ja toimintaympäristö muuttuvat muun yhteiskunnan mukana. Rikolliset ovat ottaneet välineikseen ja kohteekseen myös tietoverkot ja -järjestelmät. Tämä vaatii poliisilta merkittäviä panostuksia tekniseen osaamiseen. Lisäksi Suomen lainsäädäntö ei ole ajan tasalla, jotta poliisi voisi pysyä rikollisten kannoilla. Lainsäädäntöä mielestäni tuleekin uudistaa pikimmiten ajan tasalle.

Herra puhemies! Hätäkeskuslaitos käy myös läpi mittavaa rakenneuudistusta ja on ottamassa käyttöön uutta hätäkeskustietojärjestelmää, Ericaa. Hätäkeskuslaitoksen ensi vuoden määrärahakehys esitetään pienennettäväksi 55,5 miljoonaan euroon. Tämä on lähes 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetti. Mielestäni tämän määrärahan vähentämisessä otetaan merkittävä riski laitoksen toimintakyvyn kannalta. Jos hätäkeskuspäivystäjiä joudutaan vähentämään, se voi vaikuttaa suoraan hätäkeskustoimintaan ja ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuteen. Hätäpuheluihin tulee pystyä edelleen vastaamaan nopeasti ja ammattitaidolla. Apu täytyy saada paikalle, ja viranomaisten tulee pystyä toimimaan ripeästi.

Herra puhemies! Myös Rajavartiolaitos käy läpi rakenneuudistustaan. Rajavartiolaitoksen määrärahoja on vähennetty edellisellä ja tällä vaalikaudella noin 23 miljoonan euron edestä, mikä vastaa henkilötyövuosina noin 500:aa. Rajavartiolaitos on omilla sisäisillä järjestelyillään siirtänyt painopistettään rajanylityspaikoille ja Kaakkois-Suomen rajalle. Koillis- ja itärajan valvonta on tällä hetkellä minimissään, ja se perustuu pitkälle, merkittäviltä osin, teknisiin laitteistoihin. Kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyminen heijastuu Rajavartiolaitokseen samalla tavalla kuin Puolustusvoimiin.

Uskottava ja itsenäinen ulkorajan valvonta on ensiarvoisen tärkeää Rajavartiolaitoksen toiminnassa. On tärkeää, että itärajalla ylläpidetään riittävät toimintavalmiudet ja varautumisen taso myös haastavissa tilanteissa, onhan tuo raja samalla myös EU:n ulkoraja. Rajavartiolaitoksen säästöt eivät saa vaarantaa kansallista turvallisuuttamme eivätkä alueellisen koskemattomuuden valvontaa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat vuosikausia puolustaneet poliisin määrärahojen säilyttämistä. Tästä huolimatta istuvat hallitukset riippumatta siitä, onko johdossa keskustalainen pääministeri tai kokoomuslainen pääministeri, ovat leikanneet näitä resursseja tuntuvasti.

Jälleen olemme esittäneet 25 miljoonan euron määrärahalisäystä poliisin toimintamenoihin. Meidän mielestämme sisäinen turvallisuus on kansalaisille erittäin tärkeä asia ja arvo, siitä meillä ei ole varaa lipsua. Nyt kun vielä ajatellaan, että rikollisuus on merkittävästi lisääntynyt viime vuosien aikana, erilaiset omaisuusrikokset, ihmisten asuntoihin tehdään murtoja keskellä päivää ja puhdistetaan kaikki vähänkin arvokas ja helposti realisoitava omaisuus asunnoista ja kun ei ole riittävästi poliiseilla resursseja, niin nämä rikokset jäävät usein selvittämättä.

Arvoisa puhemies! Vanhusten kohdalla pidän erittäin valitettavana sitä, että he ovat ihan uudenlaisen rikollisuuden kohteena. Jopa alaikäiset nuoret ovat syyllistyneet siihen ja myös monet ulkomaalaiset ammatti- ja taparikolliset. Esimerkiksi Seinäjoella on joulukuun alussa tapahtunut useita omaisuusrikossarjoja, ja ne ovat kohdistuneet vanhuksiin. Vanhuksilta on siepattu laukkuja ja muuta omaisuutta, ja vanhukset ovat pääsääntöisesti liikkuneet yksin. Näitä tekoja on ollut ihan lyhyen ajan sisällä yhdeksän kappaletta, ja ne ovat olleet kavalluksia, varkauksia ja näpistyksiä. Tekijöinä on ollut noin 15-vuotiaita nuoria, ja on käytetty jopa väkivaltaa. Tämä on ennenkuulumatonta, mitä en itse ainakaan ole aikaisemmin kohdannut vanhuksiin kohdistuneissa rikoksissa.

Arvoisa puhemies! Viimeisten vuosien aikana avuttomien vanhusten kimppuun on käyty myös omassa kotikaupungissani Porvoossa. Heiltä on ryöstetty koruja ja rahaa, ja jopa toisinaan on heidän koteihinsa menty huiputtamaan omaisuutta. Liikkeellä on ollut erilaisia valepoliiseja, jotka ovat ensin huijanneet vanhuksia erilaisilla tarinoilla kertomaan pankkitunnukset, ja sen jälkeen he ovat käyneet varastamassa vanhuksen pankkikortin ja rahat. Minusta tämä on erittäin valitettavaa ja huolestuttavaa kehitystä, ja meidän pitäisi kaikin keinoin puuttua siihen tehokkaasti, jotta se ei enää entisestään lisäänny. Mielestäni vanhukset ovat meidän kunniakansalaisia ja heidän turvallisuudesta täytyisi ensisijaisesti pitää huolta.

Arvoisa puhemies! Varmaankin näissä nuorten tekemissä rikoksissa vanhuksia kohtaan, joissa on käytetty myös väkivaltaa, tarvitaan erilaisten viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Ennen kaikkea nämä pikkuroistot pitää saada vastuuseen tekosistaan, ja heidät pitää kyllä saada koulutukseen siltä osin. On aivan kestämätöntä, että alaikäiset pahoinpitelevät vanhuksia. En tiedä, tapahtuuko tällaista muualla maailmassa. Kuinka hyvänsä, pidän hyvin huolestuttavana sitä, että kun rikokset lisääntyvät ja vielä vanhukset ovat kohteena useammin kuin aikaisemmin, niin jonkin ihmeen takia valtio ylläpitää ammattitaitoisten poliisien työttömyyttä. Tällä hetkellä on noin 150 poliisia työttömänä. Toivoisinkin, että hallitukselta löytyisi tahtoa sen eteen, että nämä kaikki työttömät poliisit saataisiin siihen työhön, johon he ovat koulutuksen hankkineet itselleen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä sisäministeriön hallinnonalalta käyty keskustelu, jota ollaan täällä yli tunti jo käyty, on mielestäni osoittanut sen, miten tärkeitä kaikki nämä toimialat, mitä sisäministeriön alle kuuluu — niin poliisitoimi, Rajavartiosto kuin pelastustoimi — ovat nimenomaan ajatellen sitä, että me valtion taholta voimme osoittaa kansalaisille, että on järjestelmä, joka tuottaa turvallisuutta, ja nimenomaan, että siihen voi luottaa: että meillä on tämä sisäisen turvallisuuden järjestelmä ja on sillä tavalla, että jokaisella on oikeusturva ja jokaiselle voidaan taata tämä turvallisuus ja tällä sisäisellä turvallisuudella on vahva painoarvo. Toivon, että tämä viesti myös tämän mietinnön ja tämän keskustelun myötä meidän kansalaisille vakuuttautuu. Minusta meillä on pohjaa siihen, koska ajatellaan, että meillä taloudellinen tilanne on tiukka ja nyt tulevaa vuotta ajatellen on kuitenkin jo momentille hallitus saanut määrärahaa korotettua ja samoin myös valiokunnassa on näille momenteille pystytty lisäämään rahoitusta, kuitenkin ajatellen niitä lausuntoja, mistä kohteista siellä on erityisen kipeitä tarpeita.

Mihin valiokunta kiinnitti huomiota, on se, että valiokunta esimerkiksi nostaa esille, että resurssien niukentuessa on erittäin tärkeää linjata sisäisen turvallisuuden kokonaisuuteen kuuluvien viranomaisten pitkän aikavälin tavoitteet, nähdä se, että menee yli vaalikausien se suunnitelma. Ymmärrän, että se, että meillä on rakenneuudistusta tehty eri kausien ajan, on myönteinen asia, ja ainakin itse tällä hetkellä olen luottamassa siihen, että nyt kun me olemme Pora-ohjelmat aloittaneet, niitä on viety eteenpäin ja ne ovat omassa vaiheessaan, on oikeastaan hyvin tärkeää se, että tätä muutosta ja viranomaisten välistä yhteistyötä ja sitä prosessia tarkastellaan — ja tietenkin sitä edelleenkin voidaan parantaa — mitä tulosta ollaan aikaansaatu, siis toisin sanoen, mitä vaikuttavuutta näitten rakenteitten muutoksella ollaan aikaansaatu, ja olen ymmärtänyt, että sitä ollaan koko ajan tekemässäkin. Erityisen tärkeää on tämä sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivan parlamentaarisen työryhmän asettaminen, koska viranomaistahoilla tulee olla todella realistiset mahdollisuudet täyttää niille kuuluvat tehtävät, ja sen vuoksi sitä on seurattava, arvioitava ja vaikuttavuutta ennen kaikkea on yli vaalikausien arvioitava.

Valiokunta kiinnitti myös sellaiseen asiaan huomiota, että yleensä eri asioissa perustetaan työryhmiä ja joskus työryhmiä, jotka eivät edes toteudu, ja perustetaan uusia tilalle. Mutta valiokunta painottaakin, että hallintoa tulee pystyä vähentämään myös tältä osin, ettei pelkästään työryhmiä perusteta, mutta uskon, että juuri tämä työryhmä on paikallansa kaiken kaikkiaan.

Toinen asia, jonka haluan vielä tässä nostaa, on se, että mielestäni on erittäin tärkeää, että myös pelastustoimen menoista on nostettu tämä muutos Poliisiammattikorkeakoulun osalta ja että pelastustoimen palopäällystön koulutukseen saadaan jonkin verran lisää rahoitusta. Se tulee minun mielestäni oikein kohdennettua, samoin kuin sitten Rajavartiolaitoksen toimintaan tuleva lisärahoitus tulee tarpeeseen. Näin näen, että kun sekä poliisitoimeen, pelastustoimeen että Rajavartiolaitokseen on kuitenkin resurssejakin pystytty lisäämään, niin toivon, että me voimme silloin sitä laatuakin odottaa, mitä nimenomaan kansalaiset turvallisuuteen liittyen tarvitsevat.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Edustaja Kiljusen puheen vielä ehdimme saamaan ja toivomme, että sitten vielä ministeri saa vastata. Kun aloitimme vähän yliajalla, niin saamme vähän ylittää ajan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Poliisille esitetään kevään kehyspäätökseen verrattuna 6,5 miljoonaa euroa tasokorotuksena ja palkkaliukuman säästöjen puolittamisen myötä 1,3 miljoonaa euroa. Näin pystytään säilyttämään poliisin operatiivinen toimintakyky tämän vuoden tasolla, mikä on erittäin hyvä asia.

Poliisin hallintorakenneuudistusta jatketaan edelleen tulevana vuonna. On tärkeää, että poliisihallinto pystyy turvaamaan ja kehittämään niin toimintaansa kuin johtamistakin. Tämä on erityisen vaikeaa, kun resurssit samalla vähenevät, mutta se on erityisen tärkeää, kun toimintaympäristö jatkuvasti muuttuu. Suorituskyvyn säilyttäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia ja toiminnan kehittämistä, jota on edelleen tehtävä määrätietoisesti.

Poliisissa, kuten muuallakin valtionhallinnossa, johon viime vuosina on kohdistunut voimakkaita rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia ja tuottavuusohjelmien seurauksena myös henkilöstön vähenemistä, on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota jaksamiseen ja työhyvinvointiin. On hyvä, että ensi vuonna poliisissa toteutetaan henkilöstön työhyvinvoinnin mittaus ja tehdään sen pohjalta tarvittavat jatkokehittämistoimet.

Kuten sanottua, poliisin toimintaympäristö on muutoksessa. Poliisilla on tärkeä rooli turvallisuuden ja myös sen tunteen ylläpitämisessä, ja siksi on välttämätöntä, että poliisi näkyy myös katukuvassa. Samalla kuitenkin rikollinen toiminta tapahtuu entistä useammin erilaisissa tietojärjestelmissä. Siksi on välttämätöntä myös satsata tekniikkaan niin järjestelmien kuin henkilöstönkin osalta. Myös terrorismin torjuntaan pitää olla aivan uudella tavalla valmiutta. Siksi satsaukset erityistilanteiden operatiiviseen toimintakykyyn ovat tärkeitä. Samoin yhdyshenkilön asettaminen Turkkiin analysoimaan konfliktialueelle matkustavien ja sieltä palaavien toimintaa on tärkeää nykyajan toimintaa.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on taas puhuttu liikenneturvallisuudesta tai valitettavasti liikenteen turvattomuudesta. Poliisin liikenneturvallisuustyö on tärkeää, eikä liikennevalvonnan resursseista ole nyt syytä leikata yhtään. Tässä yhteydessä pitää korostaa raskaan liikenteen valvontaa tärkeänä osana myös talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa.

Sitten muutama sana Rajavartiolaitoksesta.

Hallitus esitti momentille yli 2 miljoonan euron leikkausta tämän vuoden tasosta. Tämän ja viime vaalikauden aikana on leikattu Rajavartiolaitokselta yhteensä 23 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 500 henkilötyövuoden vähennystä. Se on paljon, etenkin kun rajalla tehtävä työmäärä ei mitenkään ole samassa mitassa vähentynyt. Etenkin nyt Ukrainan kriisin myötä turvallisuusympäristö on muuttunut. Toimintaa on näinä vuosina sopeutettu keventämällä organisaatiota, tehostamalla työprosesseja sekä hyödyntämällä entistä enemmän tekniikkaa. Itärajan partiointia on vähennetty yhteensä lähes kolmanneksella vuoden 2007 tasosta. Lisävähennykset henkilöstöön tarkoittaisivat, että olisimme riippuvaisia naapurimaiden rajaviranomaisten kyvystä ja halusta estää Suomeen suuntautuva laiton maahanmuutto ja muu laiton toiminta.

Näin ollen, koska 2 miljoonan leikkaus olisi ollut mahdotonta toteuttaa enää kustannussäästöillä ja tuottavuutta parantamalla ja koska toisaalta turvallisuusympäristö on muuttunut, valiokunta on päättänyt lisätä leikatut rahat eli 2 miljoonaa euroa tälle momentille. Näin on paremmat mahdollisuudet säilyttää uskottava, itsenäinen ulkorajavalvonta sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen. Pidän tätä päätöstä erittäin tärkeänä.

On myös erittäin hyvä, että jatkamme edelleen rajanylityspaikkojen kehittämistä itärajalla ensi vuonna ja otamme käyttöön Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen laajennukset. Myös Kaakkois-Suomen ja pääkaupunkiseudun rajatarkastusten vahvistaminen on tärkeää.

Aivan lopuksi: Vaikka Tulli sinänsä kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalalle, niin vakavat henkilöstöleikkaukset koskevat myös Tullia ja sen valvontatyötä. Itärajan suurimmilla rajanylityspaikoilla tällä hetkellä käynnissä olevat yhteiset infrahankkeet Rajavartiolaitoksen ja Liikenneviraston kanssa edellyttäisivät Tullin henkilöstömäärän lisäämistä, ei leikkaamista. Eli kokonaisuutta pitäisi katsoa ja miettiä, onko se se suunta, johon haluamme toimintaa tällä hetkellä kehittää.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten ministeri Räsänen, vielä tämä 5 minuuttia. Saadaan vastauksia.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Useiden puheenvuorojen johdosta pidän tärkeänä vielä palata poliisin hallintorakenneuudistukseen, jossa kaiken kaikkiaan oli ja on tavoitteena se, että suoritetaan ikään kuin sisäisiä siirtoja lähes 30 miljoonan euron edestä poliisin kenttätoimintaan, säästetään rakenteesta, hallinto- ja tukitoimista, toimitiloista ja niin edelleen.

Nyt kun olemme tehneet arviota, millä tavalla tämän hallintorakenneuudistuksen tavoitteet ovat toteutuneet, niin näyttää siltä, että ne ovat toteutuneet erittäin hyvin, jopa ylittyneet. Vuoden 2014 loppuun mennessä oli asetettu tavoitteeksi kokonaissäästö 11,5 miljoonaa euroa, mutta nyt on arvioitu, että olemme saavuttaneet lähes 14 miljoonan euron edestä näitä säästöjä, jotka tulevat hallinnosta ja rakenteista. Ilman näitä siirtoja meillä olisi satoja poliisimiehiä vähemmän kenttätoiminnassa.

Yleinen liikenneturvallisuus ei ole heikentynyt poliisin organisaatiomuutoksen seurauksena. Kuluvana vuonnahan tieliikenteessä on menehtynyt viidennes vähemmän edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, ja huomattakoon se, että pääteiden liikennemäärä on samanaikaisesti lisääntynyt. Eli kun liikkuva poliisi yhdistettiin osaksi paikallispoliisia, niin liikennevalvonnan osalta toiminnalliset tulokset ovat säilyneet ennallaan.

Myös poliisin toimintavalmiusajat ovat säilyneet. Harva-alueilla poliisin resursseja pystyttiin hieman lisäämään kesän 2014 lisätalousarviossa saadulla lisämäärärahalla, esimerkiksi Lappiin 4 henkilötyövuotta, ja poliisin tilastojen perusteella voidaan havaita, että tämä uudistus ei ole heikentänyt poliisin kykyä hoitaa hälytystehtäviä myöskään pienemmillä paikkakunnilla. Kun 50 suurimman kunnan tiedot poistetaan, niin voidaan todeta, että kiireellisimmät hälytystehtävät ovat hoituneet jopa nopeammin kuin ennen vuodenvaihdetta. A- ja B-hälytystehtävät hoidetaan yhtä nopeasti kuin aiemminkin.

Täällä kysyttiin myös poliisitehtävien tilastoinnista. Ainoastaan poliisimiesten kirjatessa työaikaansa voi tilastoissa olla epätarkkuutta, ja tätä pyritään välttämään tarkalla ohjeistuksella työajan kirjaamisesta. Työaikatietojen voidaan kuitenkin katsoa antavan riittävän tarkan ja luotettavan kuvan poliisin työajan käytöstä tälläkin hetkellä.

Arvoisa puhemies! Yksi asia, josta en ole ennättänyt vastata kysymyksiin, liittyy rahapelijärjestelmän ratkaisumalleihin. Tänään talouspoliittinen ministerivaliokunta teki linjauksen ja päätöksen, jonka tavoitteena on suomalaisen yksinoikeusjärjestelmään perustuvan rahapelijärjestelmän säilyttäminen ja vahvistaminen noudattaen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Tämän suomalaisen rahapelijärjestelmän, joka perustuu yksinoikeusjärjestelmään, edelleenkin katsotaan turvaavan parhaalla mahdollisella tavalla rahapeleihin osallistuvien oikeusturvan estämällä väärinkäytöksiä ja vähentämällä erilaisia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tavoitteena on edelleenkin, että järjestelmämme perustuisi tähän yksinoikeusjärjestelmään.

Tämä selvitys, jota nyt aiotaan tehdä sisäministeriön johdolla, tehdään rahapeliministeriöiden ja edunsaajien kanssa. Parlamentaarisen työryhmän, rahapeliasioiden neuvottelukunnan ja edunsaajien näkemykset sisällytetään tähän selvitykseen. Tarve tälle selvitykselle ja aika nopeallekin toiminnalle on tullut nimenomaan rahapelaamisen toimintaympäristön nopeasta ja voimakkaasta muutoksesta. Nykyinen arpajaislainsäädäntö soveltuu huonosti teknologisen kehityksen, nopeasti muuttuvan digitaalisen toimintaympäristön mukanaan tuomaan uuteen pelitarjontaan. Erityisesti tällä hetkellä nykyisessä internet- ja mobiiliympäristössä eri yhteisöjen pelit ovat vaarassa näyttää samanlaisilta, eli tämä erotettavuushaaste on tässä merkittävä haaste. Ja kun peliteknologia kehittyy, niin vaarana on, että suomalaiset rahapeliyhteisöt jäisivät ulkomaisen pelitarjonnan kehityksestä. Sen takia tässä asiassa ollaan liikkeellä hyvässä yhteishengessä parlamentaarisen työryhmän kanssa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Eero Heinäluoma.

​​​​