Täysistunnon pöytäkirja 131/2014 vp

PTK 131/2014 vp

131. TIISTAINA 16. JOULUKUUTA 2014 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 32

 

Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä syksynä on ollut ehkä vaikeinta rakentaa sellaista työ- ja elinkeinojaoston mietintöä, jossa pystyttäisiin selvästi sanomaan, että tällä tiellä mennään eteenpäin. Me olemme tämän eduskunnan aikana käsitelleet asioita Venäjän näkökulmasta silloin, kun Venäjä näytti merkittävältä mahdollisuudelta, sitten Kiinan näkökulmasta, kun Kiina oli se, ja on tietysti vieläkin, maailman veturi. Mutta nyt me olemme tilanteessa, kuten tämäkin päivä osoittaa, että pörssikurssit laskevat, öljyn hinta laskee — mikä sinänsä on hyvä asia mutta tuo haasteita — ja ruplan kurssi on tänään sahannut ennätyksellisesti suuntaan ja toiseen.

Me olemme koettaneet tuoda tätä valaistusta yrittäjyyden näkökulmasta, ja näissä budjettimuutoksissa, joita olemme 6 miljoonan euron edestä tehneet, olemme käyttäneet sanoja "pienet yritykset", emme "pk-yritykset" vaan nimenomaan "pienet yritykset", joita Suomen yritysten enemmistö edustaa, jotta ne huomioitaisiin niin VTT:n osalta, Tekesin osalta kuin myöskin Euroopan unionin rahastojen osalta ja niihin kiinnitettäisiin erityistä huomiota.

Työllisyysaste ja työllisyys ovat tietysti tärkeitä tavoitteita, ja rahaahan tähän tarkoitukseen on varattu, mutta kysymys on ollut siitä, onko se kohdistunut sitten oikealla tavalla. Vienti on erittäin tärkeä asia, ja sen osalta on koetettu saada näitä viennin edellytyksiä paranemaan ja monipuolistumaan ja korostaa sitä, että tuotteet ja tuotekehittely ovat yhtä tärkeitä kuin se, mitkä ovat nämä tuotantokustannukset. Investoinnit ja sijoitukset Suomeen, Invest in Finland, on yksi tällainen tärkeä tekijä, johon me myös pienellä lisäpanostuksella halusimme osallistua.

Energiataseessa eli siinä, kuinka paljon me energiaa viemme ja kuinka paljon sitä tuomme, tämä tuontihan on meille suuri ongelma. Ja ehkä merkittävin asia syntyy tämän budjetin ulkopuolelta, kun tehtiin tämä Fennovoiman ydinvoimalupapäätös täällä eduskunnassa positiivisesti. Mutta se ei nyt ihan tähän hätään vaikuta. Enemmän vaikuttaa se, että öljyn hinta laskee, mikä on sitten osaltaan vaikuttanut tähän energiataseeseemme positiivisesti.

Tässä budjetissa ovat erityistä vaikeutta tuottaneet meille nämä henkilöstövähennykset, joita on tehty VTT:n, Tekesin ja ely-keskusten osalta. Kysymyshän on näitten ihmisten työpaikoista mutta myös suomalaisesta osaamisesta ja siitä, millä tavoin me kykenemme nyt käytännössä hoitamaan EU-rahastoon liittyvät hakemukset ja miten tutkimus ja tuotekehitys tässä tilanteessa menevät parhaalla mahdollisella tavalla, kun tätä osaamista näistä kyseisistä laitoksista vähennetään. Näihin me omalta osaltamme muutamia miljoonia laitoimme lisää rahaa, jotta se jollain tavoin lievittäisi sitä tuskaa, mikä näistä on syntynyt.

Mutta se suuri kysymys on todellakin se, että Suomi on pystynyt esimerkiksi puiteohjelma 7:n osalta hyödyntämään Euroopan unionin rahastoja. Mutta se, miten me pystymme tekemään tämän tulevaisuudessa, on iso asia.

Olemme rakentavassa hengessä pyrkineet tekemään nämä muutokset ja ymmärtämään sitä, että ministereillä ei ole ollut tänä syksynä kovin helppoa. Tämä vaikeus on näkynyt myös tässä jaoston työskentelyssä. — Kiitoksia.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Voin sanoa, että talouden perusvire on edelleen huono, jopa tosi huono: huono maailmanlaajuisestikin ja tosi huono täällä kotoisasti. Globaalissa toimintaympäristössä vienti ei ole vetänyt. Perinteisen vientisektorin ongelmien lisäksi pullonkaulana on hyvin kapea vientisegmenttimme. Lisäksi Venäjän ja Ukrainan tilanne, ruplan kurssi rajuine heikkenemisineen, vain synkentää tilannetta, ja kuten olemme tänäänkin saaneet lukea, ruplan kurssi on jatkanut syöksyään. Suhdanneodotukset ovat siten sen mukaisia.

Voisi todeta, että elämme samaan aikaan hyvin hankalassa suhdannetilanteessa ja historiallisessa elinkeinorakenteen globaalissa murroksessa. Tosin joillain teollisuudenaloilla, vaikkapa puutuoteteollisuudessa, on jo näkynyt ilahduttaviakin elpymisen merkkejä.

Vuosi sitten kulunutta vuotta koskevissa bkt-ennusteissa odotettiin kasvua, mutta näytämme kuitenkin jälleen jäävän pakkasen puolelle. Kun ensi vuosikaan ei näytä paljon paremmalta — ei tosin keskeisten vientimaittemmekaan osalta — on uhkana Suomen talouskehityksen jähmettyminen pidemmäksi aikaa. Suomen Pankin viimeviikkoinen ennuste hyvinkin pitkän aikavälin, 15 vuoden, tulevaisuudesta keskimäärin 1 prosentin kasvulla on hyvin vakavasti otettava viesti.

Hankalasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta on silti myös valtion toimin pyrittävä eri tavoin vahvistamaan talouden elpymistä, uusiutumista, kasvua ja innovatiivisuutta sekä samalla edesauttamaan työllisyyskehitystä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea uusia kasvun lähteitä ja pitää huolta teknologiaosaamisestamme. Ilman näitä emme tule pärjäämään.

TEMin pääluokan määrärahoiksi esitetään, täydennysesitys mukaan luettuna, 3,5 miljardia euroa, joka on 80 miljoonaa tämän vuoden talousarviota enemmän. Lisäpanostukset kohdistuvat Suomen Teollisuussijoitukseen, Tekesin lainoihin sekä Finpron ja Team Finlandin toimintaan. Rahoituskokonaisuudessa painopisteinä ovat biotalous, cleantech ja digitaalisen arvonluontiin perustuvan liiketoiminnan ja kansainvälistymisen edistäminen kasvun kärkien periaatepäätöksen mukaisesti — sekä yhä kasvavassa määrin myös ulkomaisten investointien hankkiminen Suomeen.

En tässäkään ryhdy käymään yksityiskohtaisesti eri kommentteja läpi. Näistä on täällä puhuttu syksyn mittaan monesti ja itse asiassa usein aika rakentavasti. Tiivistäen sanottuna yhteinen nimittäjä on kasvuun ja kansainvälistymiseen panostaminen ja aivan erityisesti pk-sektorin kasvuun ja kansainvälistymiseen panostaminen. Lisäpanostuksista ja valtion taloudellisesta tilanteesta johtuen on hyvä mieltää ja myöntää, että samalla on jouduttu tekemään koko joukko myös leikkauksia TEMin määrärahoihin.

Syyskuiseen hallituksen esitykseen nähden nostan vielä pari kohtaa talousarvioesityksen täydennyksistä.

Uusiutuvan energian tuotantotukeen on lisätty 10 miljoonaa euroa johtuen turpeen veron laskemisesta ja vastaavan tasomuutoksen tekemisestä metsähakkeella tuotetun uusiutuvan energian tuotantotukeen. Toimenpiteillä kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranee.

Talousarvioesityksen täydennyksessä Finprolle esitettiin hallitun ja varsin suuren uudistuksen turvaamiseksi 2 miljoonan euron lisäystä ja elyille puolestaan 1,8 miljoonaa euroa EU:n ohjelmakausien taitekohdan edellyttämiin tehtäviin.

Mainitsen vielä sen, että kun telakkateollisuudessa saatiin viime kesänä koko alan tulevaisuuden kannalta myönteinen markkinaehtoinen ratkaisu, niin kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa panostuksia jatkettiin, sillä telakkateollisuuden innovaatiotukea myönnettiin siinä 10 miljoonaa euroa.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori hyvin kuvasi sitä talouden toimintaympäristöä, jossa nyt elämme. Minäkin haluan todeta sen, että nämä tuoreet Suomen Pankin ennusteet pitkän aikavälin talousnäkymistä ja talouskasvusta vuoteen 2030 olivat huolta aiheuttavia lukuja. Nimittäin jos lähivuosina on 1 prosentin talouskasvuennuste, niin sehän merkitsee sitä, että työllisyyden hoidon kannalta nämä kasvuluvut eivät tule työllisyyttä itsessään parantamaan.

Tämä liittyy siihen, että vienti ei ole vetänyt ja investoinnit Suomessa ovat olleet verkkaisia, ja kaikki tämä sitten johtaa siihen, että siitä hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä arvioidusta taloustilanteesta, kasvun näköaloista, tämä elämähän on mennyt toiseen suuntaan, ja myöskään ajatus siitä, että me saamme työttömyyttä pudotettua 5 prosenttiin ja työllisyysasteen nostettu 72 prosenttiin, ei tule tietenkään näistä ulkoisista tekijöistä johtuen toteutumaan. Mutta senkin jälkeen haluan korostaa, että se tavoite sinänsä on oikea ja sitä tavoitetta kohti meidän pitää tulevaisuudessakin pyrkiä. Jos mielitään rahoittaa tämä hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoituspohja, niin tarvitaan korkeampaa työllisyysastetta.

Arvioitten mukaan, siis VM:n arvioitten mukaan, tämän vuoden työttömyys olisi keskimäärin 8,6 prosenttia ja ensi vuonna jotakuinkin samaa luokkaa, ei mitään taittumista merkittävästi ainakaan alaspäin. Se, mikä meillä on heikkoa, on, että meillä on 68 prosentin työllisyysaste, ja se junnaa jotakuinkin nyt paikallaan. Vertailun vuoksi voisi todeta, että Ruotsissa se on 74 prosenttia. Me tarvitsisimme siis 100 000 ihmistä enempi töissä, jos me Ruotsin työllisyysasteen nyt saavuttaisimme. Tämä ero meillä näissä yhteiskunnissa on.

Tämä tietysti merkitsee sitä, että näillä ennusteluvuilla meillä on semmoinen runsaan 300 000 ihmisen työttömyysnäköala ensi vuonnakin, jos oletetaan, että nämä kasvu- ja investointiluvut pyörivät niissä luvuissa, mitä nyt oletetaan. Mutta toki siihen haasteeseen nähden, joka meillä on ollut, ja siihen verkkaiseen talouskasvuun ja talousympäristöön nähden tietysti nämä luvut voisivat paljon rumempiakin olla, ja paljonhan ponnisteluja on tehty, että tässä päästään kuitenkin joihinkin tuloksiin.

Kuvaavaa on se, että työttömistä, siis tästä yli 300 000:sta, vain 32 000 on nyt lomautettuja. Näiden lomautettujen joukko on pieni suhteessa irtisanottavien joukkoon, ja tämä erottaa meidät 2008 finanssikriisin aikaisesta tilanteesta.

Meillä on siis 319 000 työtöntä, joka on 30 300 enemmän kuin vuosi sitten. Aktiivitoimien piirissä meillä on nyt — siis ne, jotka ovat erilaisten toimenpiteitten piirissä — 130 200 ihmistä. Se on 12 000 enempi kuin vuosi sitten, joten määrällisesti me olemme näitä aktiivitoimia voineet lisätä, mutta aktiivisuusaste jää kuitenkin alle 30 prosenttiin.

Merkittävää tämmöisen pitkittyneen taloustilanteen keskellä on se, että meillä piilotyöttömien määrä on noussut. He ovat työttömiä, jotka eivät hae aktiivisesti työtä, ja näitä arvioidaan olevan noin 140 000 ihmistä. Kun taloustilanne paranee, nämä ihmiset myös, ainakin valtaosaltaan, pyrkivät takaisin työmarkkinoille, mutta nyt tämmöinen vetäytyminen työmarkkinoilta on silmiinpistävän suurta.

Ensi vuoden työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahat yhteensä ovat 564 miljoonaa euroa. Tämä luku TEMin budjetissa kasvaa sen takia, että me siirrämme STM:n pääluokasta 125 miljoonaa meidän pääluokkaamme sen takia, että myös palkkatuen ja starttirahan perusosan maksatus tulee meidän budjetointimme kautta. Tällä rahoituksella me pystymme noin 100 000 henkilön aktivointiasteen pitämään myöskin ensi vuonna yllä.

Meillä on kaksi erityistä haastetta. Toinen liittyy, totta kai, nuoriin ja toisaalta pitkäaikaistyöttömyyteen. 41 400 nuorta on työttömänä. Se on 5 000 enemmän kuin vuosi sitten kaikista niistä ponnisteluista huolimatta, joita on tehty, ja paljon on tehty nuorisotakuun merkeissä. Se, mikä ehkä siinä on kuitenkin hyvää, on se, että 34 200 nuorta on palkkatuen ja Sanssi-rahan avulla saatu työllistettyä takuun aikana, ja kuitenkin 90 prosentille on tehty työllistymissuunnitelma, ja 70 prosenttia nuorista on saanut alle kolmen kuukauden ajaksi joko työtä tai muita toimenpiteitä. Onneksi kaikki on johtanut siihen, että nuorten työttömyyden kesto on vain 15 viikkoa. Sekin on tietysti pitkä aika, mutta se on lyhyt verrattuna yleisen työttömyyden kestoon, ja Suomessa kuitenkin meillä on Euroopan vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä.

Se vaikein ongelma on, ilman muuta, tämä vaikeimmin työllistettävien tila. Yli puolet kaikista meidän työttömistä on vaikeimmin työllistettäviä, 180 000: pitkäaikaistyöttömiä, toistuvaistyöttömiä tai henkilöitä, jotka ovat olleet toimenpiteitten piirissä mutta eivät ole päässeet avoimille työmarkkinoille. Eduskunta on nyt juuri käsitellyt — ja kiitos siitä täällä päätöksentekijöille ja ennen kaikkea työ- ja tasa-arvovaliokunnan ja sen puheenjohtajan hyvälle valmistelulle — ison lakipaketin, joka pitää sisällään sen, että nyt me teemme toimia nimenomaan yli vuoden työttömänä olleiden tai pitkittyvässä työttömyydessä olevien ihmisten auttamiseksi, ja siinä Kelan palvelut, kunnalliset palvelut, sosiaalipalvelut ja te-palvelut ovat yhtä aikaa moniosaamis- ja monipalveluverkoston kautta käytettävissä ensi vuoden alusta alkaen.

Se on erittäin suuri uudistus, samoin kuin se, että työmarkkinatuen rahoitusvastuu siirtyy kuntatasolle. Toki valtio maksaa oman osuutensa siinäkin yhteydessä, ja palkkatukijärjestelmää kehitetään selkeämmäksi, ja yli 60-vuotiaitten kohdalla palkkatuki tulee pysyvämmäksi.

Lopuksi haluaisin vain korostaa sitä, että tämän vuoden aikana on ollut erittäin suurta käyttöä tämän äkillisen rakennemuutoksen ja toisaalta muutosturvatoimintamallien käytölle varsinkin tilanteissa, missä on tapahtunut isoja yhtäaikaisia irtisanomisia. On autettu paljon ihmisiä nimenomaan koulutuksen kautta, investointien kautta uuden työn polun etsimiseen, ja nämä järjestelmät ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi.

Arvoisa puhemies! Ehkä lyhyesti keskustelun virittämiseksi tämä riittää. — Kiitoksia.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän niitä edustajia ilmoittautumaan, jotka haluavat osallistua tätä aihetta koskevaan debattiin, nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni tätä tunnelmaa kuvasi hyvin jaoston puheenjohtajan ja ministereitten äskeinen esitys. Meillä on paljon välineitä TEMin taholta tarjolla, meillä on paljon uusia priorisointeja, meillä on paljon kohdentamisia, mutta mikään ei lähde erikseen vetämään. On käännetty paljon kiviä.

Esittäisin: Kokeiltaisiinko nytten ottaa yrittäjä fokukseen? Sellainen yrittäjä, joka ottaa riskejä, panee itsensä peliin ja lähtee viemään niin vientiin kuin kasvuunkin, hakemaan niitä konsteja, niitä kyllä on. Mutta perkattaisiin yrittäjän mahdollisuudet saada riskinotosta ja yrittäjyydestä kunnon tulosta. Tehtäisiin vaikka kahden vuoden kokeilu siitä, mitä tapahtuisi. Meillä on nyt näyttöjä, niin kuin ministeri Ihalainen sanoi, muutamilla paikkakunnilla. Kotipaikkakunnallanikin Oulussa, jossa yrittäjyyttä tuettiin, saatiin usea sata startup-yritystä syntymään. Vaikka jollakin alueella lähdettäisiin panemaan yrittäjää fokukseen ja katsomaan, mitä tapahtuisi.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyydellä on kahdet kasvot. Meillä on paljon niitä ihmisiä, joilta puuttuu työtä, joiden apu tulee sitä kautta, että me saamme tähän maahan enemmän työpaikkoja. Mutta meillä on myös niitä työttömiä, joilta puuttuu työkykyä, ja vaikka meillä olisi kuinka paljon työpaikkoja, niin nämä ihmiset eivät työllistyisi avoimille työmarkkinoille. Siksi on erittäin tervetullutta se, että työvoiman palvelukeskukset vakinaistetaan ja lakisääteistetään. Mutta tuo palvelu on sellainen, että on tärkeää, että se on suhteellisen lähipalvelua, koska ne ihmiset, joilla on monenlaisia ongelmia, eivät kulje kovin pitkien matkojen päähän saadakseen kasvokkaisen kontaktin, olipa kyse sosiaalityöntekijästä, työvoimaneuvojasta tai Kelan henkilöstöstä.

Tiedän, että työhallinnossa on varattu rahaa tähän uudistukseen, siihen on jopa korvamerkitty rahaa ihan kohtuullisesti, mutta haastaisin tätä salia ja heitä, jotka ovat kuntapäättäjiä, mukaan siihen, että myös kunnat oman osuutensa kohdalla katsoisivat sitä, että nuo palveluverkot muodostuvat suhteellisen tasaisesti eri puolilla olevaksi, koska muuten tuo — uskon, että tässäkin salissa suhteellisen hyväksi tunnustettu — konsepti ei toteudu niin kuin sen tarkoitus on. Jos taas rahat loppuvat työhallinnon puolelta, niin toivon, että tämä olisi se, johon niitä voitaisiin jatkossa lisätä, jotta rakenteellisesta työttömyydestä ajan kanssa päästäisiin helpompaan tilanteeseen.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuosina kasvun kannalta merkittäväksi kohteeksi ovat nousseet pk-yritykset. EU:n yritystoimintaa esittelevän julkaisun mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on jo nyt liki 70 prosenttia kaikista työpaikoista, ja uusien työpaikkojen syntyminen on pk-yrityksissä vielä keskeisemmässä roolissa. Jopa 85 prosenttia uusista työpaikoista arvioidaan syntyneen juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Mikro- ja pienyrityksille olisi siis kasvun mahdollisuudet, joilla Suomi saataisiin nousuun.

Tässä vaiheessa, kun vaalit ovat jo keväällä, on turha pitää mitään palopuheita siitä, että hallitus lähtisi muuttamaan linjaansa. Mutta aina voidaan kysyä: miksi te, ministerit Vapaavuori taikka Ihalainen, ette ole nähneet pk-sektoria tällä hallituskaudella sellaisena asiana, että sillä voitaisiin työllisyyttä lisätä? Ainakin tällainen kuva on tullut minulle ja monelle muulle ihan varmaan. Vastatkaa nyt ihan rehellisesti tähän kysymykseen.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä edustaja Kurvisen näkemykseen, että otettaisiin tämä yrittäjyysteema. Ihmettelen vain hieman sitä, kun edustatte hallituspuoluetta, että tässä on kohta neljä vuotta mennyt ja alkaa hiekka valua tiimalasissa tämän hallituksen osalta, eli olisihan tätä asiaa voinut nostaa jo vähän aikaisemminkin ykkösteemaksi.

On totta, että pk-yrittäjät ovat ihan keskeisessä roolissa, jos kasvua lähdetään hakemaan. Keskusta on esittänyt useita vaihtoehtoja. Kasvurahasto on yksi vaihtoehto, mutta täytyy muistaa se, että monesti yrittäjän voimavarat loppuvat siinä vaiheessa, kun törmäävät siihen byrokratiaan, luvituksen hitauteen. Ennen kaikkea suomalaisissa yrittäjissä on se heikko puoli, että me osaamme tuotteen suunnitella, tehdä pitkälle, mutta markkinointi jää heikoksi. Haluankin kysyä ministereiltä: oletteko nyt miettineet sitä, kuinka saadaan markkinointipanostuksia enempi aikaan, että tuote ihan oikeasti pääsisi kansainvälisille markkinoille?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos katsotaan isoa kuvaa, että Yhdysvalloissa tällä hetkellä liuskeöljyn ja -kaasun esiintymät ovat niin valtavat, että arvioidaan muutaman vuoden kuluttua Yhdysvaltojen olevan öljyn vientimaa, mikä ilmeisesti ja totta kai tarkoittaa sitä, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta laskee niin paljon, että vaikka minkälaisia ratkaisuja tekisimme puun ja turpeen osalta, niin täällä polttolaitokset varmaan tekevät omia ratkaisujansa sen perusteella.

Samaan aikaan meillä on Venäjä-pakotteet, joita Yhdysvallat johtaa omalla tavallaan. Arktisen öljynporaamisen osalta ollaan tehty jo päätöksiä, öljy-yhtiöt ovat vetäytyneet sieltä, ja juuri siinä keskiössä on meidän teknologisen osaamisen haavoittuvin osa. Onko ajateltu, että ministeriössä ruvettaisiin valmistelemaan sitä, että meidän pitää nähdä tämä iso kuva niin, että pitää Venäjä-pakotteisiin arktisen osaamisen alueella pystyä hakemaan joitain korvaavia toimia?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Ihalainen totesi, starttiraha on monelle työttömälle hyvä keino työllistää itsensä. Työllistämisen määrärahat ovat kuitenkin koko maassa aika niukat. Esimerkiksi Uudellamaalla työllistämisen määrärahoja on niin vähän, että kuulemani mukaan starttirahaa voidaan ensi vuonna myöntää käytännössä 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna on myönnetty. Uudenmaan ely-keskus on lisäksi joutunut linjaamaan siten, että starttirahapäätöksiä tehdään aikaisempaa harvemmin ja aikaisempaa lyhyemmälle ajalle.

On ilmeistä, että tarvitsemme uusia työllistämisen keinoja, uusia työttömyyden vähentämisen keinoja. Kysyisin ministeriltä: onko ollut harkinnassa se, että työttömät voisivat työllistää itsensä tai toimia yrittäjämäisesti myös ansiosidonnaisella päivärahalla? Nythän meillä on sellainen järjestelmä, että voidakseen tehdä työtä työttömänä täytyy hakea starttirahaa mutta on ikään kuin estetty se, että jos on ansiosidonnaisella, niin silloin ei saa toimia yrittäjämäisesti. Onko meillä varaa tällaiseen järjestelmään?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä esittelystä ja näistä puheenvuoroista.

Oma huoleni on myös tämä työllisyys- ja yrittäjyyssektori tai politiikka tässä, mitkä ne esteet sitten ovat, koska tässä nyt on, mitä ei ole: meillä ei ole työtä, meillä ei ole työkykyä. Mitä meillä sitten on? Minä uskoisin niin, että meillä kuitenkin on monella ihmisellä työhalua. Edelliseen puheenvuoroon erityisesti se, että meidän on etsittävä uusia keinoja tähän työllistämiseen. Näkisin hyvin tärkeänä sen, että niitä työllistämisen esteitä nyt todella lähdettäisiin poistamaan.

Mutta kysymykseni on nyt kyllä näistä vaikeimmin työllistettävistä, joita on 180 000. Onko siinä joukossa sellaisia, kun me aikoinaan puhuimme Lex Taipaleesta tai jostakin tällaisesta, että se joukko voitaisiin katsoa, mikä kullekin on se juuri räätälöity paras eteneminen?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun työttömyys kasvaa, niin olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että työntekijän palkkaamisen tulee olla mahdollisimman helppoa. Sen takia kaikki sellaiset ideat, mitä esiin tulee, pitäisi ottaa avoimin mielin vastaan.

Esimerkiksi Akava on esittänyt äskettäin, että pitkään työttömänä ollut henkilö voitaisiin palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteluja. Sijaisuuden pitäisi olla aina vähintään 10 kuukauden mittainen, eikä siitä kieltäytyminen johtaisi karenssiin. Tämä on mielestäni yksi hyvä menettelytapa.

Toinen olisi se, mitä Ruotsissa käytetään, että alle 26-vuotiaiden osalta työnteon sivukustannusten osalta ainoastaan puolet joutuu työnantaja maksamaan. Siltä osin on siis joustoa olemassa.

Kysyisin työministeri Ihalaiselta: mitä mieltä olette näistä kahdesta ehdotuksesta?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys kasvaa ja pitkittyy, ja liian moni ja suuri osa työvoimasta on ajautunut työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tähän hallitus on vastannut lanseeraamalla tämän kuntakokeilun, missä pyritään suitsimaan pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Eri puolilla Suomea etsitäänkin nyt parhaita keinoja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden nujertaminen on yhteispeliä, ja siinä tarvitaan monia osapuolia, muun muassa valtio, kunnat, Kela, yritys- ja kolmas sektori mukaan. Olisinkin kysynyt ministeriltä: tämä kokeilu vielä jatkuu, mutta onko tehty jo väliraporttia, miten on edennyt tähänastinen kokeilu?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin koko Suomessa, omassa maakunnassani Pirkanmaalla myös työttömyys on kasvanut. Mikä myös surkeata, työttömyyden kesto on pidentynyt ja korkeasti koulutetut ovat tulleet työttömyyden piiriin ennen kaikkea luonnontieteitten ja tekniikan alalla. Kyllä työministeriössä on yritetty tehdä näitä palkkatukia, erilaista Sanssi-korttia ja sitten myös yritetään nyt, että Kela ja kunnat, te-toimistot ottaisivat nämä pitkäaikaistyöttömät oikein käsittelyyn.

Mutta kaiken kaikkiaan työtä saadaan vain, jos me saamme yrittäjiä, ja siinä se onkin. Yrittäjäksi ei vain niin lähdetä, vaan yrittäjillä pitää olla visio, mitä tuotetta tuotetaan, jotta olisi kilpailukykyä ja vientimahdollisuudet olisivat hyvät. Kyllä paljon yrittäjien esteitä pitäisi poistaa. Tiedän ainakin omassa yrityksessä, että kun välilliset työvoimakustannukset (Puhemies koputtaa) palkan lisäksi ovat yli 70 prosenttia, niin ei kukaan yrittäjä tänä päivänä ota ketään henkilöä töihin, jollei ole pakko. Näin se vain on valitettavasti.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubb tuli julkisuuteen tänään, ja hän kertoi, että uuden hallituksen pitää tehdä nopeasti sopeuttamistoimet ja panostukset uuden kasvun aikaansaamiseksi. Onhan se ihmeellistä. Istuva pääministeri, jolla on eduskunnan enemmistön tuki, lähtee haikailemaan uuden hallituksen toiminnan perään, kun nyt pitäisi käyttää sitä mandaattia, mitä kansalta on, uusien toimenpiteitten aikaansaamiseksi, millä Suomeen saataisiin talouskasvua, työpaikkoja ja hyvinvoinnin säilyttämistä. Nyt olisi vielä eväitä tehdä, jos olisi halua. Mutta tämä kertoo siitä, että pyyhe on heitetty kehään. Se on valitettavaa.

Puhemies! Edustaja Kurvinen käytti hyvän puheenvuoron. Tuen sitä, että nyt tässä loppumetreillä tekisitte vielä toimenpiteitä pienyrittäjien toimintaedellytysten parantamiseksi ja nimenomaan yrittäjänäkökohdasta.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On totta, että pääministeri on tullut tänään esiin varmasti uusilla avauksilla, mutta näihin uusiin avauksiin myös tarvitaan ay-liikkeitä enemmän tai vähemmän mukaan. Siihen varmasti nämäkään ministerit eivät tältä istumaltaan pysty.

Mutta mihin nämä ministerit pystyisivät, on nimenomaan byrokratian purkaminen. Tällä hetkellä itse asiassa meillä on tilanne, jossa Ruotsiin ja Suomeen yhtä aikaa investoiva maa saa Ruotsissa kaikki paljon nopeammin lähtemään liikkeelle mutta Suomessa se monesti hukkuu byrokratiaan ja investoinnit eivät lähde näin liikkeelle. Suomi ei ole houkutteleva.

Nyt meillä kuitenkin on uusi biotehdas Äänekoskella ja sinne koetetaan tämmöistä uutta ohituskaistamallia, jotta luvitus saataisiin mahdollisimman nopeasti maaliin. Toivoisin ministereiltä, että he ministeri Grahn-Laasosen johdolla purkaisivat byrokratiaa niin paljon kuin mahdollista tällä hallituskaudella.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässähän oli vastauspuheenvuoro edustaja Rantakankaalle pyydettynä. Oliko edustaja Kaumalla vastausta Rantakankaalle?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb on todellakin tänään tullut ulos uusien ehdotusten kanssa, ja se liittyy tietenkin siihen, että uusi hallituskausi on tulossa. Mitkä puolueet siellä sitten ovatkaan, on aivan normaalia ja odotettavissa, että näitä töitä, mitä tällä hetkellä istuva hallitus on aloittanut, tulee jatkaa, ja siinä mielessä olen todella hyvilläni siitä, että Stubb on aktiivinen ja haluaa katsoa eteenpäin vielä keväänkin asioita.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tämä nyt selittelemällä parane, hyvät kokoomuslaiset kollegat. Kyllä tämä kertoo siitä, että pääministeri on nostanut kädet pystyyn. Minusta olisi ollut paljon parempi, että pääministeri olisi antanut täyden valtakirjan elinkeinoministerille ja työministerille tuoda vielä nopealla aikataululla eduskunnan käsittelyyn uusia toimenpiteitä, joilla nimenomaan sitä työtä ja toimeentuloa aikaansaataisiin ja ennen kaikkea pienyritysten toimintaedellytyksiä parannettaisiin. Se olisi osoittanut sen, että pääministeri kantaa vastuutaan sillä valtakirjalla, minkä kansa on toistaiseksi antanut. Ei kannata haikailla uuden hallituksen perään, vaan pitää käydä ensin vaalit, ja vaalien tuloksen pohjalta muodostettava enemmistöhallitus tekee sitten hallitusneuvottelujen pohjalta hallituspuolueitten yhteisesti sopimalla tavalla toimet, joilla Suomi pelastetaan ja Suomi saadaan kuntoon ja Suomi saadaan nousuun.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en usko, että Äänekosken biotuotetehdas kaatuu byrokratiaan tai siihen, että luvitukset eivät ole kunnossa eivätkä ehdi tämän investointisuunnitelman mukaan.

Mutta itse asiassa minä olen huolestunut pitkäaikaistyöttömistä ja siitä, että eri alueilla työttömyys näkyy eri tavalla. Keski-Suomi on yksi näistä hankalista alueista, nimenomaan juuri tuo Äänekosken seutu.

Edustaja Skinnari sanoi, että rahaa työllistämiseen on, mutta onko kohdistettu oikein? Minä nyt haluaisin tiedustella ministeri Ihalaiselta: kun ihmisiä on yritetty nopeasti ja tehokkaasti työllistää, niin meillä näitä keinoja on ollut vaikka kuinka paljon, ja kun nyt esimerkiksi tätä palkkatukea teidän sanojenne mukaan tehdään selkeämmäksi, niin siellä tulee kuitenkin tällaisia väliinputoajia, ja voisiko sitten olla niin, että pitäisi välillä tarkastella, kuinka tehokkaita nämä eri toimet ovat, ja koota yhteen niitä, niin että se työllistämisen yrittäminen ei olisi niin sirpaleista?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jaoston puheenjohtaja, edustaja Skinnari omassa puheenvuorossaan kiinnitti aiheellisesti huomiota niihin leikkauksiin, joita ollaan tekemässä osaamiseen ja innovaatioihin. Leikkausten taustahan on yleisesti tunnettu ja täysin ymmärrettävä: kun valtiolla on niukalti rahaa, niin jostain on säästettävä.

Ihmettelen kuitenkin, onko juuri osaamisesta ja innovaatioista säästäminen välttämättä pitkällä aikavälillä järkevää. Jos muistelemme edellistä suurta taantumaa, sieltä noustiin hyvin pitkälle juuri päinvastoin satsaamalla osaamiseen ja innovaatioihin. Ja kun meillä samaan aikaan kuitenkin valtion budjetissa on jokunen muukin rahan käyttökohde, niin tämä painopiste, että tässä tilanteessa säästetään osaamisesta ja innovaatioista, tuntuu aika hankalalta. Itse toivonkin, että on siellä pääministeri Stubbin kaavailemassa seuraavassa hallituksessa keitä tahansa, niin ainakaan tätä osaamisesta ja innovaatioista säästämistä ei jatketa vaan pikemminkin pyritään hakemaan keinoja satsata siihen lisää.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee lisää yrittäjyyttä, jotta pärjäämme tulevaisuudessa. Itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät pitävät osaltaan talouden pyörät pyörimässä, ja me tarvitsemme myös heitä lisää. Liian harvat kuitenkaan uskaltavat yrittäjäksi lähteä suurten riskien takia, joista tänäänkin on täällä jo puhuttu.

Itsensä työllistäjät, kuten esimerkiksi yksinyrittäjät, freelancerit, apurahoilla elävät tutkijat, ammatinharjoittajat aina hierojista putkimiehiin, ovat usein varsin haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla. Sosiaaliturva ja turva ylipäätään ovat heidän osaltaan varsin heikolla tasolla. Monen osalta esimerkiksi yrittäjäeläkemaksut jäävät niin alhaisiksi, että eläkeiän koittaessa edes takuueläkkeen raja ei ylity. Miten voisimme lievittää etenkin pienyrittäjän yrittäjäriskejä ja mahdollistaa riskinottoa, niin että yhä useammat suomalaiset uskaltaisivat yrittäjiksi ryhtyä? Asia liittyy osittain sosiaaliturvaan mutta myös muihin asioihin. Voisiko vaikkapa työttömyysturvaa saada yrittäjyyden alkutaipaleella, niin kuin täällä joku edustaja ehdottikin? Onko hallitus miettinyt hallintokuntarajat ylittävää yrittämisen kannusteisiin ja turvaan liittyvää kokonaisuudistusta?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä yrittäjyydestä jaostokin on ollut huolissaan, ja me olemme käyneet läpi esimerkiksi sitä kysymystä, saako yrittäjä rahaa pankista vai eikö saa. Valitettavan usein tämä lopputulos on ollut se, että sellaisiin kohteisiin, jotka ovat hyviä, yrittäjä saa aina rahaa. Sama kysymys on tehty Finnveralle, että saako rahaa, ja meillä ovat taustalla kyllä 90-luvun tapahtumat, joissa pankkisektori ja toisaalta myös sitten Finnvera ja tämäntapaiset varovat sitä, etteivät sijoita sellaisiin kohteisiin, joista tulee ongelmia, vaikka eduskunta on tehnyt sellaisia lakeja, että ongelmia ei pitäisi tulla.

Ja sitten on vielä se, että Euroopan unionihan on laittanut rahaa tähän yrittäjäpuoleen. On tämä komission 300 miljardia, Euroopan keskuspankki on laittanut pankeille mahdollisuuden hakea noin 1 000 miljardia nimenomaan yritysten rahoittamiseen, ja sen lisäksi on tämä Horisontti 2020 -ohjelma, joka liittyy innovaatioihin ja tämäntyyppisiin hankkeisiin. (Puhemies koputtaa) Mutta kysymys on siitä, haetaanko Suomesta, ja asenteet myöskään tällä hetkellä eivät ole parhaat mahdolliset.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriössä pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmä on julkaissut raporttinsa. Oliko tämä semmoinen pikkupeikkotyöryhmä sitten? Mutta kiitoksia siitä. Tästähän on erittäin myönteiset tulokset, ja on todettu, että pienimuotoinen energiantuotanto on luontevaa. Ymmärtääkseni varmaankin olette valmis tätä myöskin edistämään ja sitä kautta vaikka niitä muutamia työpaikkoja lisäämään kotimaisessa energiantuotannossa.

Toinen kysymys. Viittasitte, että puutuoteala on nousussa, ja puurakentamiselle kotimaassakin voisi ilmeisesti olla tilausta ja markkinoita, mutta onko meillä joitain kotikutoisia puurakentamisen esteitä? Kun budjettikirjassakin todetaan, että rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät, niin liittyen tähän: jos tällaisia on, niin voitaisiinko niitä purkaa?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen vähän viittasi puhuessaan vaikeasti työllistettävistä ja pitkäaikaistyöttömistä siihen, että olisi tulossa joitain uusia ratkaisuja heidän työllistämiseensä.

Onko siellä nyt ajateltu jotain semmoista ratkaisua, että pitkäaikaistyöttömiä voitaisiin työllistää esimerkiksi johonkin vuoden jaksoon? Nuorilla on monesti vain kaksi kuukautta se työllistämisjakso, ja nuori, joka pääsee pitkän työttömyyden jälkeen töihin, rupeaa sitten jo laskemaan päiviä siinä vain, että milloin joutuu pois sieltä työstä. Siinä ei muodostu semmoista työssäkäynnin rutiinia, että rupeaisi ajattelemaan, että työttömyysputkesta on mahdollisuus päästä joskus jopa oikeisiin töihin.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puuttuisin siihen kysymykseen, kun nyt ely-keskusten henkilötyövuosia ollaan vähentämässä radikaalisti ja samaan aikaan on uhkana, että maatalouden tukimaksatukset viivästyisivät ensi vuoden puolelle. Nyt on kyetty kuitenkin neuvottelemaan, että niistä kaikki muu paitsi 200 miljoonaa kyettäisiin hoitamaan ehdolla, että maatalouden tukitarkastukset, valvonnat, ehditään tehdä aikataulussa. Nyt minun kysymykseni ministerille on ihan suoraan: Miten te turvaatte, että näissä neuvotteluissa ei käy niin, että poistetaan listoilta sellaisia henkilöitä, joitten työpanos näitten tukien maksamisen näkökulmasta on ehdottoman välttämätön? Miten te ohjaatte ely-keskukset toimimaan tällä tavalla?

Sitten toinen kysymys, ministeri. Totesitte aivan oikein, että turpeen verotusta ollaan muuttamassa ja siihen on 10 miljoonaa euroa varattu lisärahaa. Nyt kuitenkin kannattaa sanoa rehellisesti, että oli erittäin suuri virhe tältä hallitukselta heti alkukaudella kiristää turpeen verotusta ja pienpuun energiatuki muuttaa. Sillä olisi saatu kymmeniätuhansia työpaikkoja tähän mennessä.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä olisi erinomainen tilaisuus nyt keskustella siitä, mitenkä työllisyysastetta saadaan nousemaan. Minun mielestäni se edellyttää suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta, ja jotta tämä on mahdollista, se edellyttää investointeja.

Sitten tullaan siihen, mitä edustaja Skinnari totesi, että meillä on asenteellinen kriisi olemassa. Jotta tämä kriisi voidaan purkaa, se edellyttää joitain uusia toimenpiteitä. Me olemme esittäneet esimerkiksi kasvurahastoa ja yhteiskuntasopimusta. Kysynkin molemmilta ministereiltä: onko teillä asenteellisia ongelmia lähteä käsittelemään näitä kahta uutta asiaa, yhteiskuntasopimusta, joka on hyvin laaja ja jossa otettaisiin huomioon valtavasti asioita, ja sitten tätä kasvurahastoa?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi kuulemme ministereiden vastaukset. — Ministeri Vapaavuori, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, ja sen jälkeen ministeri Ihalainen.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole minkäänlaisia asenteellisia esteitä keskustella kasvurahastoista. Olen omalta osaltani edistänyt niitä tällä vaalikaudella vahvasti, Kasvurahastojen Rahasto II on pistetty pystyyn, samoin Tekesiin on rakennettu oma alku- ja siemenvaiheen rahastomalli. (Mauri Pekkarinen: Ei se ole mikään uusi asia!) — Pitkälti saman mallin mukaisesti kuin oli edellisellä kaudella.

Olen tässäkin salissa useita kertoja todennut, että meidän kasvurahastoajattelut eivät poikkea toisistaan minkään muun kuin volyymin osalta. Me emme usko, että sen kokoisille summille, mistä keskusta on puhunut, löytyisi vastaavasti yksityistä rahoitusta. Olen täällä myös monesti todennut, että mikäli tämä arvio osoittautuu vääräksi ja yksityistä rahaa on saatavissa tähän enemmän mukaan, niin olen valmis muuttamaan käsitykseni ja sen jälkeen hakemaan tähän lisää rahaa. Ei meillä ole tästä oikeasti sen kummempaa riitaa kuin että te puhutte epämääräisesti erittäin isosta summasta pystymättä täsmentämään, mihin se oikeastaan liittyisi.

Arvoisa puhemies! Edustaja Anttilalle toteaisin näin, että ensinnäkin saimme ensi vuoden budjettiin nyt 1,8 miljoonan euron tilapäisen lisärahoituksen, jonka tarkoituksena on nimenomaan tässä ohjelmien muutostilanteessa turvata se, että erilaiset maksatukset ja muut pystytään hoitamaan. Tämän ohella toki myös maatalousministeriön puolella tulee pysyviä säästöjä, ja silloin on selvää, että on maatalousministeriön oman ohjauksen tehtävä varmistaa se, että kaikkein keskeisimmät tehtävät tulee joka tapauksessa suoritettua. En osaa tähän sen enempää vastata. Ehkä maatalousministeri osaa vastata sitten tarkemmin. (Sirkka-Liisa Anttila: Tarkastajat ovat ely-keskuksissa!)

Olen samaa mieltä siitä, jälkijättöisesti, että varmasti oli virhe tämän hallituskauden alussa lähteä nostamaan turveverotusta, mutta toisaalta niin oli edellinenkin hallitus linjannut, että sitä ryhdytään nostamaan. Jälkeenpäin on helppo olla viisas. Maailmalla muuttui moni: Yhdysvalloissa tapahtui liuskekaasuvallankumous, kivihiilen hinta romahti ja niin edelleen ja niin edelleen.

Edustaja Mattila puhui pienimuotoisesta energiantuotannosta. On totta, että tänään vastaanotin siihen liittyvän virkamiesraportin, jonka käsitys oli se, että jopa tällä vuosikymmenellä, vuoteen 2020 mennessä, voitaisiin jopa kymmenkertaistaa pienimuotoinen energia. Se on toki erittäin vähäistä tällä hetkellä, mutta kymmenkertaistaa kuudessa vuodessa olisi erittäin merkittä-vä lisäys, jota virkamiehet pitävät realistisena.

En usko, että meidän puurakentamisen tiellä on merkittäviä rakenteellisia esteitä enää. Joitakin aikoja sitten vielä oli, mutta muistan hyvin, kuinka ollessamme edustaja Pekkarisen kanssa edellisessä hallituksessa muutettiin siihen liittyviä rakentamismääräyksiä, jotka itse asiassa sen tulpan purkivat. Tällä hetkellä kysymys on ehkä enemmän siitä, että ei ole historiaa, osaamista, kokemusta, perinnettä puurakentamisesta vielä riittävästi, mutta toisaalta pitää sanoa, että se etenee erittäin hyvin.

Ei mikään kansakunta ole koskaan vaurastunut muuten kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. On itsestään selvää, että vain yrittämällä ja menestyvällä yrittäjyydellä Suomikin voi tästä suosta nousta. Yrittäjä pitää pistää fokukseen. Näin totta kai on. Kyse on ihan itsestään selvästä asiasta. Sitten on vaikeampi kysymys se, mitä kaikkia esteitä yrittäjyydellä ja työllistymisellä on, mutta varmaankin ne liittyvät sellaisiin kokonaisuuksiin kuin verotus, kokonaisverotus, veroaste, erilaiset välilliset kustannukset, toisaalta työmarkkinoitten pelisääntöihin, byrokratiaan, kilpailukykyyn liittyviin tekijöihin ja tämäntyyppisiin, joihin TEMin keinovalikoimassa ei hirveästi ole välineitä puuttua.

Mutta — ja tämä sanottakoon myös edustaja Mölsälle — on kyllä aikamoinen väite täällä todeta, etteikö tähän olisi TEMin puolesta kiinnitetty huomiota. Olemme johdonmukaisesti ja säännöllisesti koko vaalikauden kaikessa ohjauksessa, joka kohdistuu kaikkiin meidän elementteihin — on sitten kysymys Tekesistä, Teollisuussijoituksesta, Finprosta, VTT:stä ja niin edelleen — nimenomaan ohjeistaneet, että heidän toimintansa pitää entistä määrätietoisemmin kohdistua nimenomaan pk-sektorin kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kaikessa ohjauksessa olemme tätä heiltä edellyttäneet. Ihan konkreettisena esimerkkinä jos vaikka yksi mainitaan, niin ensi vuoden budjettiin on kuitenkin tulossa uusi 10 miljoonan euron määräraha nimenomaan pk-yritysten kasvurahoituksen turvaamiseen.

Arvoisa puhemies! On helppo olla edustaja Tynkkysen kanssa periaatetasolla samaa mieltä siitä, että leikkaukset innovaatiotoimintaan eivät ehkä ole kaikkein eniten omiaan lisäämään kasvua tässä kansakunnassa, mutta heti samaan hengenvetoon on todettava, että niinpä vain vihreätkin niitä hallitusvastuussa ovat olleet määrätietoisesti ajamassa. Tässä yhteiskunnassa käydään aika ajoin, tässäkin salissa, hyvin kovaa keskustelua siitä, että yritystukia pitää leikata, ja sitten kun niitä leikataan, niin todetaan, että yritystukia ei pidä leikata. Ei tämä ihan helppoa ole, varsinkaan tilanteessa, jossa valtiontalous on kroonisesti alijäämäinen, ja varsinkin kun meillä on joitain sellaisia yritystukia, jotka kasvavat joka tapauksessa aiempien sitoutumisten mukaisesti, kuten vaikkapa tuulivoiman syöttötariffi, johon ensi vuonna käytetään jo 137 miljoonaa euroa. Jos ne olisivat käytettävissä vaikka innovaatiotukiin, niin tilanne olisi olennaisesti helpompi.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Muutamiin täsmäohjattuihin kysymyksiin.

Edustaja Filatov pohti sitä, että jotta nämä monitoimipalvelukeskukset, jotka nyt lakisääteiseksi tulevat, ja kaikkien kuntien pitää niihin liittyä, toimivat, niin pitäisi olla lähipalveluja, ja se on varmaan totta ottaen huomioon, että siellä on kysymys pitkäaikaistyöttömien polun rakentamisesta. Nämä päätöksethän jäävät sitten ely-keskusalueelle päätettäväksi, se, kuinka monta niitä tulee, ja siinä tarvitaan tietysti kuntien kanssa yhteistyötä. Me olemme varanneet 5 miljoonaa euroa eli 70 henkilötyövuotta tämän hankkeen aikaansaamiseksi ensi vuoden aikana, eli siis TEM on tehnyt aika paljon valmisteluja omalta osaltaan. Mutta tarve juuri tähän suuntaan on.

Sitten Reijosen kysymykseen siitä, miten me edesauttaisimme nimenomaan pk-yrityksiä. Vapaavuori kuvasi tämän yleisen kuvan, mutta minä haluan korostaa sitä, että on tehty erittäin paljon töitä sen eteen, että meillä on paljon pk-yrityksiä, keskikokoisia, kasvuhakuisia yrityksiä, mutta ne eivät ole ylittäneet sitä kansainvälistymisen henkistä kynnystä. Tämän rohkaisemiseksi, tukemiseksi olemme tehneet erittäin paljon toimenpiteitä, jotta nämä yritykset myös pystyisivät kansainvälistymään.

Alanko-Kahiluoto pohti ääneen, voisiko tavallaan — kun meillä kuitenkin näitä itsensä työllistäjiä ja yksinyrittäjiä ja pk-yrittäjiä on paljon, tai sitä polkua halutaan edesauttaa — ajatella tämmöistä työttömän starttirahaa. Tämä keskustelu on parastaikaa käynnissä, ajatus siis siitä, voisiko työttömyysturvaa vähän matkaa, jonkun pätkän, jatkaa, vaikka on siirtynyt työttömyydestä yrittäjäpolun valitsemiseen. Tämä ei ole saanut jakamatonta kannatusta sen takia, että työttömyysturvajärjestelmää ja sen rahoitusta ja periaatteita ei oikein tähän tarkoitukseen ole tehty, mutta näitä keskusteluja jatketaan. Ainakin starttirahaa voitaisiin kehittää siihen, että se edesauttaisi nimenomaan tässä alkuvaiheessa ehkä paremmin vielä, ja siihen, voisiko sitä tasoa vähän tarkistaa, vaikka keston kustannuksella, että saataisiin alkuvaiheeseen parempaa tukea. Tämä on nyt meillä neuvottelujen ja valmistelujen kohteena.

Sitten edustaja Rauhala pohti tätä vaikeimmin työllistettävien isoa joukkoa ja sitä, onko mietitty ikään kuin Lex Taipale kakkosta. On mietitty. Jo nyt näiden uusien palvelukeskusten tehtäväksi tulee auttaa ihmisiä, jotka ovat tosi pitkään työttöminä — ja joiden kohdalla näyttää siltä, että se eläkevaihtoehto on ainoa toimenpide — sen eläkehakemuksen tekemisessä. Mutta olen käynnistänyt myös selvityksen, ja sitä tehdään Kelan, meidän ja STM:n kesken, siitä, kuinka paljon on todellisuudessa semmoisia ihmisiä, jotka ovat olleet monta vuotta työttömänä ja jotka tosiasiallisesti eivät tule koskaan selviytymään työmarkkinoille. Keitä he ovat, kuinka paljon heitä on — meillä on tämmöinen kartoitustyö menossa, jonka nyt vuodenvaihteeseen mennessä pitäisi valmistua, ja sitten voitaisiin katsoa, mitä tälle joukolle tehdään, ovatko he vähän väärässä putkessa ja pitäisikö löytää joku muu inhimillinen tapa heidän elämänsä rakentamiseksi.

Edustaja Kauma kysyi tästä Akavan ajattelutavasta koskien pitkäaikaistyöttömyyttä, voisiko määräaikaisten työsuhteiden osalta niitä määräaikaisen työsuhteen perusteita höllentää tai niistä tinkiä, jos palkataan määräaikaiseen työsuhteeseen pitkäaikaistyöttömiä. Minä pidän edelleenkin tärkeänä, että määräaikaisuudella on perusteensa. Sitä perusperiaatetta ei pidä varmaan muuttaa. Sen sijaan meillä oli 90-luvulla tämäntyyppinen kokeilu, jossa määräaikaisten työsuhteiden kynnystä madallettiin. Olen nyt pyytänyt näistä kokemuksista vähän selvityksiä, että mitä ne tulokset olivat, ja katsotaan sen pohjalta, miten tähän itse asiaan pitäisi sitten käytännössä suhtautua. Eli Akavan aloitteita ei kannata sinänsä tyrmätä: jos ne ovat hyvää tarkoittavia ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemisen keinoja edesauttavia, niitä ei ole haluttu ensimmäisellä kierroksella tyrmäillä, mutta ei tämä pulmaton ratkaisu ole.

Sitten Ojala-Niemelä puhui tämän pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilun merkityksestä. Se on tuottanut kuitenkin erittäin hyviä tuloksia monilla paikkakunnilla. Sinnekin, tähän hankkeeseen, on syötetty rahoitusta 5 miljoonaa per vuosi, ja sen hankkeen tarkoitushan olisi sitten vuosien 2015—16 jälkeen projektina päättyä, ja sitten tavallaan siirtyvät se työ ja ne työntekijät siihen nyt perustettavan ja nyt eduskunnassa käsitellyn monitoimipalvelukeskusverkoston palve-lujen piiriin niin, että ne tavallaan olisivat jatkumoa sille. Täällä on monia muitakin tähän liittyviä kysymyksiä.

Sitten edustaja Tiainen pohti tämän pitkäaikaistyöttömyyden palkkatuki- ja muun viidakon, tämmöisten niin kuin vaikeasti selvitettävien asioiden merkitystä. On tietysti totta, että siinä on paljon pulmia. Jossain Äänekoskella, jossa on yli 20 prosentin työttömyys, on erittäin paljon, niin kuin Jyväskylässäkin, pitkäaikaistyöttömyyttä. Usein ne kasautuvat myös kaupunkeihin. Mutta pulma myös tässä palkkatuessa ei ole pelkästään sen vaikeudessa, jota nyt yritetään yksinkertaistaa, vaan yksinkertaisesti siinä, että vaikka me annamme palkkatukea, eivät yritykset palkkaa senkään jälkeen sillä tuella. Se kynnys palkata työntekijä on tänä päivänä aika korkea. Niin että aina se palkkatukikaan ei laukaise sitä mahdollisuutta työllistää — tämäkin on hyvä tässä pitää niin kuin käytännössä mielessä.

Edustaja Eloranta puhui tärkeästä asiasta, tästä kasvavasta pätkätyöntekijöiden joukosta, liittyen itsensä työllistäjiin, yksinyrittäjiin ja freelance-työntekijöihin. Tässähän me olemme nyt yrittäneet tehdä monia asioita ja selvittää kansainvälisestikin, miten näitä eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiä on rakennettu, ja ratkaisematta se tietysti on, mutta tärkeää on, että näilläkin ihmisillä on joku eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä tulevaisuudessa. Minä toivon, että meillä olisi yhteistä tahtoa tulevina vuosina löytää tähän toimivia ratkaisuja.

Edustaja Heikkilä puhui vielä sitten tästä pitkäaikaistyöttömien työllistämisen pituudesta. Totta kai siinä on kuitenkin kysymys siitä, että se polku, jota rakennetaan kartoitusvaiheen kautta, on usein aika pitkä. Se on kuntoutusta, kuntouttavaa työtä, se voi olla koulutusta — ja sitten voi syntyä edellytykset siirtyä työelämään. Nyt meidän tarkoituksemme on, että me ensin katsoisimme sen ihmisen elämäntilanteen ja mitä ovat ne toimenpiteet, joihin pitää ryhtyä, ja sitten vasta tehdään ne työllistämissuunnitelmat. Sen jälkeen katsotaan, tarvitseeko hän sosiaalipalveluja, kuntouttavaa palvelua vai työpolitiikan palveluja, ja sen takia se kartoitusvaihe tulee olemaan tässä aika merkittävä heidänkin kohdallaan. Ja sitten nyt, kun yli 60-vuotiaille tulee tämä palkkatuki pysyvämmäksi, minä toivon, että se yrityksissä noteerattaisiin sillä tavalla, että pidetään yli kuusikymppiset töissä ja voidaan palkata yli kuusikymppisiä: te saatte pysyvämmän palkkatuen, jos tällaisen yhteiskunnallisen teon haluatte tehdä.

Lopuksi Kallin kysymykseen. Arvatenkin voi sanoa, että elämäntyössäni olen edustanut tämmöisen konsensuksen ja yhteistyöpolitiikan tarvetta Suomessa. Täytyy vain sanoa, että tulevia vuosia ajatellen tämä tarve vain kasvaa. Me tarvitsemme poliittisten päättäjien, hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistä pitkää linjaa ja näkemystä, miten Suomi tästä selviää. Käytettäköön siitä sitten mitä nimeä hyvänsä, mutta se merkitsee minun ajattelussani muun muassa sitä, että sen ohella, että tehdään poliittisesti fiksuja ratkaisuja, työmarkkinoilla syntyisi kattavia, maltillisia, työllisyyttä tukevia pidempikestoisia työmarkkinaratkaisuja myös näiden ratkaisujen jälkeen, joita tällä hallituskaudella on tehty kaksi — kaksi erittäin merkittävää työmarkkinaratkaisua, jotka ovat tukeneet kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. (Mauri Pekkarinen: Paljon laajempi sopimus tarvitaan, ei tuo ole yhteiskuntasopimus!) — No joo, mutta yhteiskuntasopimus voi kattaa myös sen, että siinä on yhteiskunnan toimenpiteitä, eikä se nyt ihan vieras malli tässä takavuosina ole ollutkaan. Siihen on paljon liittynyt hallituksen toimia ja työmarkkinajärjestöjen toimia, joita on yhteensovitettu. Mutta sinänsä on ajatus siitä, että me tarvitsemme tämmöistä konsensushakuista Suomen selviytymisstrategiaa, ja sen käsityksen jaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että olemme varsin yksituumaisia sen suhteen, että meidän pitää edistää yksinyrittäjien yrittäjyyttä ja pienten yritysten selviytymistä. On puhuttu viime aikoina paljon normien purkutalkoista. Nyt kuitenkin hallitus on sysännyt tänne eduskuntaan syksyn aikana noin 200 hallituksen esitystä, joissa on tuhansia ja tuhansia pykäliä. Se ei ihan vaikuta siltä, että oikeasti normeja purettaisiin, vaan vaikuttaa siltä, että päinvastoin tapahtuu.

Toivoisinkin molemmilta ministereiltä nyt semmoista kolmen kohdan listaa, kuinka he oikeasti ajattelevat, että näitä yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä voitaisiin tukea ja edistää heidän toimintaansa. Itse uskon, että töitä on vaikka kuinka paljon. On siivousapua tarvitsevia henkilöitä, pihatöitä, lumitöitä, lastenhoitoapua, ruuan laittoa, vanhusten hoivapalveluja, ja on paljon yksinäisiä henkilöitä, joilla on ammattitaito, osaaminen, kyvyt tehdä sitä työtä, mutta arvonlisävero- (Puhemies koputtaa) ynnä muut sotkut estävät, että he eivät lähde tähän yrittäjyyteen, vaikka kaikki edellytykset olisivat. Siksi toivon, (Puhemies: Aika on täynnä!) että arvonlisäveron alaraja nostetaan 20 000 euroon.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori sanoi, että innovaatiotoimintaa rahoitetaan. Tämä hallitus on leikannut innovaatiotoiminnasta enemmän kuin yksikään hallitus viimeiseen 25 vuoteen, aivan ylivoimaisesti enemmän kuin yksikään hallitus 25 vuoteen.

Ministeri Ihalainen sanoo, että on tehty nuorisotyöttömyyden hyväksi sitä ja tätä, ja tällä tavalla nuorisotyöttömien määrä kasvaa. Nyt sanon teille: minä uskon, että te olette tehneet parhaanne ja yritätte parhaanne tehdä, mutta nämä kaikki toimet ovat pelkkää tekohengitystä, ja potilas, hänen kuntonsa, heikkenee kaiken aikaa. Se näkyy siinä, että työttömyys lisääntyy. Se näkyy siinä, että pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa, nuorisotyöttömien määrä kasvaa, että kansantuote supistuu. Viennin määräkin on nyt — ehkä poikkeuksia on — no, toivotaan, että se lähtee nousuun, mutta tähän saakka on ainakin tullut alaspäin kaiken aikaa.

Olisi tarvittu vaalit, uusi alku ja uusi laaja yhteiskuntasopimus, missä on mukana se, mitä ministeri Ihalainen täällä sanoi, ja paljon muuta sellaista, mitä nyt tarvitaan vaalien jälkeen, jotta saadaan uusi alku.

Kysymys ministeri Vapaavuorelle: miten tähän Junckerin hankkeeseen mukaan lähtö — onko se ihan totta, että Suomi meinaa täältä lähettää (Puhemies koputtaa) Tekesin, Finnveran ja Tesin rahaa Junckerin pakettia varten?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matkailuala on yksi niistä aloista, jotka kamppailevat tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Venäläisten matkailijoiden Suomeen jättämä matkailutulo laskee tänä vuonna arvioiden mukaan vähintään 100 miljoonaa euroa. Uudenvuoden matkailijoita tulee arviolta kolmanneksen vähemmän kuin viime vuonna.

Muun muassa aasialaisissa matkailijoissa olisi oikein kohdennetulla markkinoinnilla huomattavaa kasvupotentiaalia. Esimerkiksi vuonna 2013 japanilaisten yöpymiset kasvoivat 16 prosenttia. Suomessa matkailun markkinointiin käytetään kuitenkin vähiten rahaa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kysyisin ministeri Vapaavuorelta: miksi matkailumarkkinoinnin rahoitusta ei ole saatu nostettua pohjoismaiselle tasolle, vaikka sille selkeästi olisi tarvetta, ja miten ministeri noin muutenkin näkee matkailun tulevaisuuden ja potentiaalin?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani te-toimistojen resursseista, sillä minulle tulee monelta taholta viestejä siitä, että esimerkiksi nuoret ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset eivät ole tyytyväisiä te-toimistojen palveluihin vaan katsovat, että nuorten erityistarpeet eivät tule riittävästi siellä huomioiduiksi. Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista kohtaamista ja ohjaamista, ja tähän ei te-toimistoissa tunnu olevan nyt riittävästi resursseja eikä aina osaamistakaan. Nuoret eivät toki ole ainoa erityisryhmä, jossa tarvittaisiin enemmän henkilökohtaista kohtaamista, jotta saataisiin sitten omaa asiaa eteenpäin.

Kysynkin ministeri Ihalaiselta: miten näette näillä niukkenevilla resursseilla te-toimistojen mahdollisuudet antaa oikea-aikaista, henkilökohtaista ja myöskin tämmöistä räätälöityä palvelua sitä tarvitseville?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on aivan totta, niin kuin tuossa edustaja Pekkarinen totesi, että tuotekehitysrahoja on leikattu, pikkuisen palautettu, ja minun mielestäni juuri nyt ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille tuotekehitykseen pitäisi niitä panoksia pistää, koska sieltä muuten rupeavat ne ideat loppumaan, ja ajatella, että sitä kautta meillä on mahdollisuus synnyttää sitä uutta työtä. Sinne tarvitaan niitä panostuksia.

Tietysti yksi problematiikka on myös tässä yritysten rahoitusasiassa. Pankit ovat koko ajan tiukentaneet ainakin eri sektoreilla olevien yritysten rahoitusta. Siihen tarvitaan sitten toimia, että on rahoitus kunnossa ja ovat vakuusasiat järjestyksessä. Silloin Finnveran osuus on erittäin merkittävä.

Täällä valiokunnan puheenjohtaja totesi, että meillä rahoitus on kunnossa silloin, kun on yrityksellä idea. Totta kai, jos vakuuksia löytyy, se on kunnossa, ja silloin tähän asiaan tarvitaan niitä toimenpiteitä. Myös keksijöiden asia on hyvin lähellä minun sydäntäni, ja he ottavat yhteyttä, ja miettisin, onko suunnitelmissa, (Puhemies koputtaa) että tälle toimelle ruvetaan tekemään toimenpiteitä, esimerkiksi keksijöiden keskuksia, joissa aikuiskoulutuskeskuksia (Puhemies: Aika on täynnä!) olisi mukana, ja noin poispäin.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saamme päivittäin kuulla uusista irtisanomisista ja yt-neuvotteluista. Työllisyyden parantamisen ja etenkin työllistämisen edellytysten luomisen tulee olla ykköstehtävä ja ykköstavoite hallituksella ja meillä kaikilla. Työllistämistä voidaan parantaa etenkin pk-yritysten kautta, kunhan niille luodaan edellytyksiä siihen.

Etenkin nuorisotyöttömyys on todella huolestuttavalla tasolla. Nuorisotakuun toimivuutta on edelleen parannettava, ja oppisopimuskoulutusta on uudistettava. Arvoisa työministeri, oletteko te tyytyväinen näiden toimivuuteen, vai miten te edelleen kehittäisitte niitä?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää muistaa aina se taho, jonka kautta me voimme työllisyyttä parantaa, ja se on tietysti yritykset, jotka niitä työpaikkoja pystyvät antamaan. Yrittäjiltä tulevat viestit oikeastaan pääsääntöisesti liittyvät kolmeen asiaan. Ne liittyvät rahoituksen pullonkauloihin, tai ne liittyvät byrokratiaan, tai sitten ne liittyvät työllistämisen esteisiin ja riskeihin.

Me olemme tietysti keskustassa esittäneet näihin ratkaisuja ja toivomme, että myös hallitus näitä ottaisi vakavasti. Kasvurahaston perustaminen on yksi keskeinen asia. Ensimmäisen työntekijän palkkatuki on toinen asia.

Mutta sitten ovat byrokratiaan liittyvät esteet. Kyllähän me olemme säädöksiä onnistuneet tässä maassa tekemään luvattoman paljon. Ollaan rajoitettu yritystoimintaa, esimerkiksi aukioloaikoja, alkoholin myyntiluvat on tehty monimutkaiseksi, mainonnan kiellot on tehty, on kurssia, on tutkintoja, mitä pitää suorittaa ja maksaa niistä tuhansia euroja. Kysyn teiltä, arvoisat ministerit: eikö näihin nyt löytyisi ratkaisuja, että me pystyisimme byrokratiaa keventämään tässä maassa?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eri arvioitten mukaan me tarvitsemme Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa, ja nopeimminhan nämä uudet työpaikat ovat saatavissa biotalouteen — siis biotalouteen työpaikkoja puusta, ruuasta, energiasta, kaivannaisista ja niin edelleen ja niin edelleen.

Biotalouden kasvu tulee kasvukeskusten ulkopuolelta, tämän mukaan me tarvitsemme siis vahvaa kehittämispolitiikkaa. On tuettava kasvua innovaatioihin pohjautuvan kasvukeskuspolitiikan ulkopuolella, eli tarvitaan 5—6 kasvukeskukseen keskittävän yhteiskuntapolitiikan sijaan hajauttavaa elinkeinopolitiikkaa.

Ministerit, onko tämä arvio oikea? Tarvitaanko suunnanmuutosta, jossa kasvun aikaansaamiseksi korostetaan vahvaa kasvukeskusten ulkopuolista elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikkaa? Siis tarvitaanko nyt enemmän hajauttavaa yhteiskuntapolitiikkaa kuin keskittävää yhteiskuntapolitiikkaa?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näissä TEMin konsernistrategian tavoitelinjauksissa on hyvin ylevät ja kunnianhimoiset vaikuttavuustavoitteet ensi vuodelle. Täytyy vain toivoa mitä parhainta menestystä, että nämä toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Kokonaan toinen kysymys on, miten se ylipäätään on mahdollista näillä panostuksilla, mitä varsinaiset numeraaliset asiat ja numeraaliset sivut kertovat.

Mutta varsinainen kysymykseni on ministeri Ihalaiselle. Olen itse henkilökohtaisesti ollut kovin innostunut Työelämä 2020 -hankkeesta ja näkisin, että onnistuessaan se voi olla jopa meidän menestyksemme ja uuden nousumme avain työelämäkysymysten uudelleenajatteluun. Mutta mitä tälle hankkeelle kuuluu? Onko menty konkreettisesti eteenpäin, vai jääkö tämä vain yhdeksi hankkeeksi tässä lukuisien hankkeiden luvatussa maassa?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, nyt kyllä minun mielestäni viennin edistäminen on ensisijainen tekijä, millä Suomi joko nousee tai kaatuu. Emme me tätä ainakaan omilla keinoillamme enää saa pystyyn ja talouden rattaita pyörimään.

Olisin kolme asiaa halunnut nostaa esille, arvoisat ministerit.

Ensinnäkin tällainen asia: Millä tavoilla me voimme nytten auttaa riskinottokykyä niiden yritysten kohdalla, jotka haluavat vientiä toteuttaa, muun muassa pk-yritykset? Eihän heillä ole siellä kassavirtaa, eikä heillä ole rahoitustakaan enää saatavilla, ja Finnvera samanaikaisesti itse jarruttaa rahoituksen antamisessa. Kaikki lyövät jarrua, kun pitäisi lyödä kaasua, koska riskinottokyky puuttuu hyvin monelta osin.

Toinen asia: Miten me voimme edistää investorien tuloa Suomeen, investoimaan tänne? Niin kuin me tiedämme, esimerkiksi Kiinassa on valtavat imut päällä sen takia, että siellä saa kaikennäköiset verohyödyt ja muut etuudet, jos yritykset menevät sinne investoimaan. Siinä mielessä me Suomessa olemme kyllä jäljessä.

Kolmas esitys on se, että vienninedistämismatkat voitaisiin toteuttaa jatkossa, ehkä ensi hallituskaudella siten, että kansanedustajat lähtisivät itse jokainen (Puhemies koputtaa) viemään pk-yrittäjiä vaikka Kiinaan kerran vuodessa. Olisiko tässä ajatusta, ettemme me pyöri enää (Puhemies: Aika!) normaaleilla omilla reissuillamme?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puheenjohtaja! On helppo arvostella jotakin, jota ei tunne tai joka on kaukana. Täytyy sanoa edustaja Niikolle, että Finnveran kaikista rahoituspäätöshakemuksista 80 prosenttia saa positiivisen päätöksen, ja täytyy sanoa Finnveran suunnitelmia tietäessään, että siellä on erittäin positiivisia hankkeita edelleen pk-sektorin yritysrahoituksen suuntaan. Siinä mielessä teollisuusministeriölle täytyy antaa ohjauksesta ja innovatiivisuudesta pluspisteet, että sillä sektorilla kyllä ollaan toimittu ihan oikein.

Olisin kysynyt samalla ministeri Vapaavuorelta: olisiko mahdollista, kun salissa paljon keskustellaan ensimmäisen työntekijän palkkauksesta, että annetaan pitkäaikaistyöttömän palkanneelle yrittäjälle kolmen vuoden jaksossa kaikki palkka- ja sivukulut prosentuaalisesti kolmeksi vuodeksi, ensin 100 prosenttia, 80 ja niin edelleen; toinen kategoria on työttömät, 80 prosenttia, 60, 40; ja ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen sitten (Puhemies koputtaa) jollakin prosentilla, eli kolmen vuoden periodilla portaittain?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski, tiedän, että Finnvera antaa rahoituksia viennin edistämiselle, mutta Suomessa 75 prosenttia viennistä tapahtuu yli 250 työntekijän yritysten kautta, joten se on suuri luku suhteessa esimerkiksi Ruotsiin saati Viroon.

Suomessa ei panosteta niinkään pk-yritysten viennin edistämiseen siinä mielessä nokkelasti kuin Ruotsissa ja Britanniassa esimerkiksi tehdään, tai Virossa vaikka. Esimerkiksi Ruotsissa mikroyrityksissä, alle kymmenen työntekijän yrityksissä, se on kaksinkertainen määrä ulkomaanviennissä, heidän yrityksen arvo. Alle viiden työntekijän yrityksissä se on yli viisi kertaa enemmän. Kyllä heillä on ketteryyttä päästä Aasian-markkinoille helpommin kuin Suomessa, ja tämä on se ongelma. Eivät pienet yritykset saa sitä rahoitusta silloin ketterästi järjestymään, kun ne tarvitsevat sen esimerkiksi uuden innovaation eteenpäinviemiseksi.

Minä myönnän sen, että kyllä me annamme Finnveran kautta ja Tekesin kautta alkupääomia ja näitä muita, mutta johonkin tulppaan se pysähtyy. Tämä viesti on ainakin yrittäjiltä tullut tänne eduskuntaan useamman kerran, ja ministerit, tiedätte varsin hyvin tämän, että se on osittain myös totta, (Puhemies koputtaa) ja siinä mielessä pyytäisin jotain uusia toimenpiteitä tähän.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tällä hetkellä kuitenkin valmistellaan, ja en muista päivämääriä, onko jo niin, että nyt Suomessakin pk-sektorilla ruvetaan katsomaan 250 henkilötyövuoden jälkeen, että jopa 500 henkilötyövuotta työllistävät yritykset ovat Finnveran tuen piirissä.

Täytyy sanoa, että toimintaa on kehitetty tämän hallituksen aikana erityisen ponnekkaasti myös siltä osin, että tällä hetkellä Suomessa tapahtuvaan tekemiseen, Suomessa kohdistuvaan laitokseen saadaan sinnekin nyt viennin tukirahoitusta. Ei tämä ole niin musta kuva. Tähän kannattaa paljon enemmän perehtyä. Siinä mielessä edustaja Niikon kanssa on sama: Tekesin ja Tesin välille tarvitsee rakentaa polku niin, että Tekes antaa perintölauselman, jolla Tesi voi tulla pienempiinkin hankkeisiin hakemalla rahoituskanavia ja rahoittajia siihen hankkeeseen mukaan. Ei niin, että lähdetään yksittäin rahoittamaan, vaan niin, että rahastopohjalta (Puhemies koputtaa) näihin yksittäisiin hankkeisiin mukaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Gästgivars, ja sen jälkeen ministeri Vapaavuori.

Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa pitäisi hyväksyä, ettei kukaan yrittäjä työllistä ketään, jos hänen tuotteitaan ja palveluitaan ei pystytä myymään kilpailukykyiseen hintaan. Eikö silloin pitäisi keskittyä siihen, missä on vika, kun emme enää pysty myymään Suomessa valmistettuja tuotteita ja palveluja? Tämä tosiasia ei poistu tuella, vaan uudella työmarkkinapolitiikalla, joka on kilpailukykyinen muiden kilpailumaiden kanssa. Meillä on esimerkiksi Pohjoismaissa ihan eri tyyppinen työmarkkinapolitiikka, ja minusta kannattaisi pikkuisen nyt alkaa katsoa tuonne länteen päin myöskin, millä tavalla he ovat rakentaneet tätä heidän työmarkkinapolitiikkaansa. He pärjäävät suhteellisen hyvin, mutta me olemme tässä avoimessa globaalissa maailmassa ja elämme kuitenkin tämmöisen vanhan 1945 syntyneen kolmikantajärjestelmän varassa. Nyt on jotain tehtävä tähän liittyen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Vapaavuori. Olisiko noin 2 minuuttia paikalta.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tosiasioista ei kannata kiistellä. Edustaja Pekkarinen, totesitte, että innovaatiorahoitusta on tällä vaalikaudella leikattu. Se pitää paikkansa, sitä on leikattu varsin paljon. Vuoteen 2011 mennessä avustusmuotoista Tekesin puolella on leikattu 120 miljoonaa, toisaalta lainamuotoista on nostettu 60 miljoonaa. Nämä ovat tosiasioita, ei näistä kannata riidellä.

Tosiasia on myös se, että ensi vuonnakin kaikkien näitten leikkausten jälkeen Tekesin avustuksiin ohjataan enemmän kuin vuonna 2006 ja lainamuotoiseen tuplasti enemmän kuin vuonna 2006. (Mauri Pekkarinen: Se on ihan eri tarina!) 2006 oli vuosi, jolloin Suomen vienti ja Suomen talous kasvoivat kohisten, niin että ei tämä kurjuus nyt pelkästään siitä ole riippuvaista, mitkä meidän Tekesin valtuudet tällä hetkellä ovat, kun niillä on pärjätty koko 2000-luvun vauhtivuodet hyvin ja kun ne ovat tämän jälkeenkin olennaisesti suurempia kuin useimmissa kilpailijamaissamme.

Kysyitte, onko tarkoitus Tekesin, Finnveran tai Tesin varoja käyttää Junckerin pakettiin. Tiedossa on, että komissio toivoo, että myös kansalliset instituutiot voisivat tähän osallistua. Mitään tämäntyyppisiä päätöksiä ei ole tehty, ja tiedän, että suomalaiset laitokset suhtautuvat siihen varsin nihkeästi. Itsekin haluan joka tapauksessa olennaisesti paremman selvyyden siitä, mikä tämä Junckerin paketti oikein on, ennen kuin tähän voidaan yksinkertaisesti ottaa vielä kantaa.

Edustaja Ruohonen-Lerner puhui yksinyrittäjistä. Minä en pidä tästä erikokoisten yritysten välisestä vastakkainasettelusta, koska Suomi tarvitsee kaikkia näitä. Meidän ongelmamme on se, että meillä on liian kapealla elinkeinorakenteella varustettu suuryrityskanta. Meidän ongelmamme on se, että meiltä puuttuvat keskisuuret yritykset melkein kokonaan, ja meidän ongelmamme on se, että meidän pk-sektorimme ei ole samalla lailla kasvu- ja kansainvälistymishakuista kuin useimmissa muissa maailman maissa. Kaikkiin näihin tarvitaan olennaista muutosta, jos me haluamme tulevaisuudessa pärjätä.

Edustaja Timo Korhonen taas maalasi toisen vastakkainasettelun ja kysyi, onko suunnanmuutoksen paikka. Ei ole suunnanmuutoksen paikka, koska te annatte väärän todistuksen siitä, mikä suunta tällä hetkellä on. On itsestään selvää, että me tarvitsemme tässä maassa sekä aktiivista kaupunkipolitiikkaa että aktiivista maaseutupolitiikkaa. On tiettyjä elinkeinotoiminnan alueita ja tiettyjä globaaleja paineita, jotka johtavat siihen, että kasvavat kaupunkiseudut ovat merkittäviä. Ja yhtä selvää on se, että me tarvitsemme hajautettua politiikkaa muun muassa biotalouteen, joka kuitenkin on meidän kaikista kasvun kärjistämme kaikkein keskeisin, sen täysimittaiseksi toteuttamiseksi.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on radikaali ero siihen nähden, miten aikaisemmin, kun lamasta on lähdetty nousemaan, on toimittu. Muun muassa 90-luvun alussa pantiin huikea määrä lisää, kaikesta leikattiin mutta tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin pantiin erittäin paljon lisää rahaa, niin aikaisemminkin on tehty. Nyt kuitenkin on valittu ihan toinen strategia. On erittäin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että tuo olisi oikea strategia. Kyllä näissäkin oloissa tarvittaisiin vahvaa valtion mukaantuloa sen osaamisen, johonka on pantu rahaa, muuttamiseksi uusiksi tuotteiksi ja tuotannoksi Suomessa. Tämä on väärä linja.

Mitä tulee vielä siihen lisäykseen, mitä tehtiin 2000-luvulla, näin tehtiin. Me panimme silloin lisää rahaa muun muassa biotalouteen, muun muassa cleantechiin. Nostimme moninkertaiseksi, siis monella sadalla prosentilla, julkista t&k-panosta näihin tarpeisiin. Se osiltaan näkyy myös muun muassa siinä, mitä Äänekoskella tällä hetkellä tapahtuu. Ovat pitkiä jaksoja ne kehittämistyöt ja tutkimustyöt, joiden tuloksena uutta syntyy.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ministerin aiempaan kommenttiin puun ja turpeen verotuksesta, (Puhemies koputtaa) jos edellinen hallitus sellaisen päätöksen teki, että 2012 menetellään niin kuin te menettelitte, minä lupaan, että minä en ole seuraavissa vaaleissa ehdokkaana. Ministeri voi tarkistaa sen, onko todella niin kuin hän sanoo.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä puheenvuoro meni vähän yliajalle, mutta siinä oli niin jyhkeä sanoma, että se on syytä varmaan kirjauttaa eduskunnan pöytäkirjaan.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Nyt ehkä edustaja Pekkarinen väitti minun sanoneen jotain, mitä minä en sanonut. (Mauri Pekkarinen: Kyllä vaan sanoitte!) — Minä sanoin, että edellinen hallitus oli tehnyt päätöksiä siitä, että turpeen verotusta asteittain korotetaan. Tämä pitänee paikkansa.

Toinen asia on se, että tämä hallitus teki myös sentyyppisiä päätöksiä mutta oli valmis korottamaan sitä enemmän kuin mitä edellinen hallitus oli halukas päättämään. Mutta kysymys siitä, oliko suunta oikea tai väärä: totta kai lienee, edustaja Pekkarinen, niin, että suunta on molemmilla hallituksilla ollut sama.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joudun ilmoittamaan tukijoukoilleni, että olen vaaleissa ehdokkaana, koska ministeri tarkisti kantaansa. Näinhän se oli, että silloin todettiin, että mikäli hiilen kehitys on sellainen, että tämä kilpailukyky puulle ja turpeelle voidaan turvata ja niin poispäin, niin sitten myöhempinä vuosina ja niin poispäin. Tämä oli se linjaus silloin, mutta nythän on käynyt täsmälleen toisinpäin: kivihiilen hinta on kerta kaikkiaan romahtanut, ja teidän olisi pitänyt mielellään entisestään parantaa puun ja turpeen käyttöä eikä toisinpäin.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Pyydän vielä, että edustaja Pekkarinen tarkistaa kantansa sen suhteen, olenko minä tarkistanut kantani, koska se todistus, minkä äsken annoitte, ei ole ehkä ihan totuudenmukainen. Voitte katsoa sieltä eduskunnan pöytäkirjoista, mitä minä sanoin, ja sen suhteen ei ole mitään tarkistettavaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi tarkistaa edustaja Skinnari.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toissa päivänä tuli Eurostatin tilasto, jossa kerrotaan siitä, mitkä ovat työvoimakustannukset tuntia kohti, ja tässä tilastossa Suomi on kahdeksantena, noin 30 euroa tunti, kun esimerkiksi Tanska ja muut tällaiset meille vertailukelpoiset maat, Tanska esimerkiksi on 40 euroa tunti. Siis tällainen liiallinen korostaminen kustannuksissa ei ole se oikea vastaus vaan se on, että me emme pysty tekemään tällä hetkellä sellaisia tuotteita, jotka käyvät kaupaksi.

Toinen asia on sitten tämä rahoitus. Vakuuksia vaaditaan enemmän johtuen siitä, että pankkikriisin seurauksena nyt muuallakin Euroopassa, Suomessa jo aikaisemmin, on kiristetty säännöksiä ja näitä papereita vaaditaan lisää. Yksi asia on sitten se, että me olemme kasvattaneet osana työvoimakustannuksia, 24 prosenttia palkasta, nämä työeläkerahastot. Ennen automaattinen takaisinlainaus takasi sen, että pienikin yritys sai niistä työeläkerahoista osan käytettäväksi tähän lainoitukseen. Nyt tämä on loppu. Saksassa on yrityskohtaiset eläkesäätiöt, ja siellä (Puhemies koputtaa) tämä työntekijöitten ja työnantajien yhteistoiminta pelaa, koska molemmat ymmärtävät, mistä on kysymys, koska on yhteisistä rahoista kysymys.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä menee jo vähän taaemmaksi keskusteluun mutta liittyy siihen, että kun puhumme viennistä ja siitä, miten rakennamme kilpailukykyä, niin usein puhumme aika perinteisestä viennistä. Kuitenkin itse asiassa meidän tuotantorakenteemme on muuttunut sillä tavalla, että vaikkapa palvelualat, jos oikein olen ymmärtänyt, ovat arvonlisäykseltään jo lähes puolet, ainakin yli 40 prosenttia, siitä viennistä. Olisiko meidän syytä miettiä ihan kokonaan uudelleen palvelualojen strategiaa, koska siellä on aika kaksijakoiset haasteet: toisaalta on kyse kovasta osaamisesta ja kovasta arvonlisäyksestä, toisaalta on kyse taas, voisi sanoa vähän rumasti, prekarisoituvasta työelämästä, jotta me pystyisimme hallitsemaan inhimillisesti nämä molemmat päät?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nuorten naisten työmarkkina-asema on heikompi kuin nuorten miesten, ja yhtenä syynä on perhevapaiden kustannusten epäoikeudenmukainen jakautuminen.

Hallitus päätti tuossa rakennepaketin yhteydessä selvityttää vanhemmuuden kustannusten tasaamista, eri mallien vaihtoehdot ja niiden kustannukset. Kysyisinkin ministeri Ihalaiselta tähän naisten ahdinkoon liittyen, mitä tässä suhteessa on tehty ja onko lähiaikoina jotakin tapahtumassa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen otti esiin julkisen sektorin yrityksien tukemiset, lähinnä rahan kohdentamiset tutkimukseen, kehitykseen ja uusiin innovaatioihin. Se on tietysti erittäin tärkeä näkökohta, mutta olen monta kertaa miettinyt, että harvoin saadaan mitään tietoa, mitä niillä rahoilla ollaan aikaan saatu, onko tullut uusia yrityksiä, onko tullut lisää työpaikkoja. Pitäisi olla ilman muuta selkeätä, että jos valtio rahoittaa jotain, niin myös sitten saadaan siitä tiedotetta, mihin se raha on kohdennettu ja minkälaiset työllisyysvaikutukset esimerkiksi sillä rahalla on ollut tai uusien yrityksien perustamiseen liittyen.

Edustaja Pelkonen puhui matkailusta. Matkailu on kyllä äärettömän tärkeä asia. Matkailun edistämiskeskuksella on ollut hyvä kampanja, missä pyritään matkailua edistämään. Matkailuhan on tällä hetkellä hyvin työllistävä (Puhemies koputtaa) alue, se työllistää yli 100 000 ihmistä. Ja tällä hetkellä...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Jaha, taitaa olla aika.

Puhuja:

No, aina se aika on!

Puhemies Eero Heinäluoma:

Aina tulee aika vastaan, joo.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä on käytössä EU:n aluekehitysrahoja, voidaan saada niistä myös hyvää vipuvoimaa elinkeinoelämän ja työpaikkojen synnyttämiseksi. Harmittavaa tietenkin on, että tällä ohjelmakaudella tuo saanto tuolta EU:sta jäi lähes 30 prosenttia pienemmäksi kuin viime ohjelmakaudella tämän päivän rahassa. Mutta ehkä vielä harmittavampaa on se, että olemme nyt itse vähän niin kuin sahaamassa omaa oksaamme, kun teknistä tukea on laskettu 4 prosentista 3 prosenttiin, ja se on jopa vaarantamassa nyt näitten rakennerahastovarojen käsittelyn ja myöntämisen niin, että niitä ei saada kaikkia edes hyödynnettyä.

Tiedän, että tässä on takana kyllä hyvä ja kannatettava tavoite, että saataisiin kohdennettua niitä varoja sinne oikeaan tekemiseen ja vaikuttavuuteen, mutta kun nyt tiedän, että elinkeinoministerillä on myös tiedossa tämä ahdinko, joka on maakuntaliitoissa ja ely-keskuksissa teknisen tuen romahdettua, niin haluaisin kysyä, oletteko valmiita vielä harkitsemaan, että palaisimme sinne 4 prosentin tasolle, joka varmistaisi sen, että me saamme tehokkaasti jaettua ne rahat niihin kohteisiin.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun Suomessa on nelisensataatuhatta työtöntä ja varsinkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat pahentuneet, hallituksen ei pitäisi missään tapauksessa heikentää järjestöjen mahdollisuuksia työllistää. Järjestöt hoitavat etenkin tukityöllistämistä ja työllistävät eniten juuri pitkäaikaistyöttömiä. Hallitus on ohjaamassa tukityöllistämistä yrityksiin, mutta yritykset eivät tietenkään tässä nykyisessä talous- ja työmarkkinatilanteessa voi korvata järjestöjä nimenomaan palkkatukityöllistämisessä.

Minä haluaisin kysyä ministeri Ihalaiselta: miten lopulta kävi sille hallituksen esitykselle, jossa yleishyödyllisissä järjestöissä palkkauskustannukset korvattaisiin vain 60-prosenttisesti? Keskustelimme tästä samasta asiasta syksyllä budjettikeskustelussa täällä salissa, ja te lupasitte korjata tuon lakiesityksen. Ellei se korjaannu, moni joutuu tämän jälkeen kääntymään sosiaalitoimiston puoleen ja hakemaan toimeentulotukea ja syntyy pahimmillaan kahden hintaisia työmarkkinoita.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain yli 25 000 henkilöä. Eläkevakuutusyhtiöistä on mahdollista hakea tukea uudelleenkouluttautumiseen ja sen myötä työllistymiseen. Ristiriitaa on kuitenkin ilmennyt vakuutuslääkäreiden ja virkailijoiden lausunnoissa suhteessa asiakkaan omiin näkemyksiin.

Kerron esimerkin: Selkäleikkauksesta seurasi kokovartalohalvaus, josta jäi hermojuurivaurio jalkaan, eikä henkilö pysty jatkuvien kipujen vuoksi istumaan, seisomaan tai edes makaamaan pitkiä aikoja kerrallaan. Ilmarinen kuitenkin tyrmäsi koulutussuunnitelmassa esitetyn toiveen päästä artesaanikoulutukseen ja aloittaa sen jälkeen yrittäjänä. Virkailijan mielestä suunnitelma ei ollut tarkoituksenmukainen, ja tämä oli suositellut hakemista osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Arvostettu ministeri Ihalainen, miten osatyökykyisten työllisyyttä voitaisiin parantaa, niin että myös eläkevakuutusyhtiöissä nähtäisiin osatyökykyisten henkilökohtaiset mahdollisuudet ja ominaisuudet tulla takaisin veroeuroja tienaamaan?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori mainitsi täällä sanat "aktiivinen maaseutupolitiikka", ja omasta mielestäni kyllä nykyhallituksella nämä sanat ovat olleet vähän hukassa, poissa käytöstä. Enemmänkin aluepoliittisia välineitä on käytetty itse aluepolitiikan toimintaa vastaan. Niillä on keskitetty erilaisia toimintoja keskuskaupunkeihin. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka MAL-sopimus, jolla ajetaan maakuntien keskuksiin hyviä asioita, mutta reuna-alueet jäävät siitä sitten ulos. Yhtä lailla maakunnan kehittämismääräraha on kokonaan nollattu. Sillä on tehty monia hyviä yritystutkimuksia, ja sitä kautta oli voitu maaseutukuntia kehittää. Vielä itse kuntarahoituksen puolelta tehdyt leikkaukset ovat vaikuttaneet suoraan kuntien elinkeinotoiminnan rapautumiseen ja sitä kautta tulevaan elinkeinoneuvontaan. Toisaalta kunnille on annettu tehtäviä, eli te-toimistot ovat siirtyneet muualle tai on vähennetty niitten toimintaa, ja on perustettu työllisyydenhoitoyksiköitä kuntiin.

Eli kyllä me tarvitsisimme kuntiin ja myös sinne maakuntatasolle toimijoita ja aktiviteettiä. Esimerkiksi vapaan maakunnan kehittämisrahan toimesta on monta hyvää hanketta herätelty.

Laila Koskela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin Suomen talous on lamassa, josta uhkaa tulla pitkäkestoinen. Talouden kasvu on vaatimatonta, ja työllisyys heikkenee edelleen. Työttömyys on lisääntynyt kuluvan vuoden aikana ennakoitua enemmän, ja erityisen vaikea tilanne on nuorten pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien kohdalla. Kuitenkin 60—65-vuotiaiden ikäryhmässä työttömien määrä on 7 vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Näistä korkeasti koulutettujen määrä on lisääntynyt muita nopeammin. Kaikkiaan yli 60-vuotiaiden työttömien määrä on edelleenkin kasvussa. Työnantajat ennemminkin irtisanovat kuin työllistävät ihmisiä, joiden eläköityminen on muutaman vuoden sisällä, kun nimenomaan tässä tulisi tukea ikääntyneiden pysymistä työelämässä, jotta eläkesäädösten kiristäminen ei muutu työttömyydeksi vaan työllisyydeksi. Näin kai tässä eläkeuudistuksessa oli tarkoitus käydä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tarttuisin jo aikaisemmin edustaja Myllykosken esittämään ajattelumalliin ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisesta ja siinä olevista mahdollisuuksista koko maahan. Minun mielestäni täytyisi nyt analysoida todella tarkasti tulevaisuuden ratkaisuja. Myöskin ministeri Ihalainen sanoi, että vaikka palkkatukijärjestelmä meillä on, niin edelleenkin kynnys palkata on erittäin suuri. Nyt täytyisi todellakin analysoida kaikki erilaiset keinot, miten me saisimme yrittäjät palkkaamaan. Totta kai täytyy ensin olla sitä myyntiä, minä tunnustan sen, mutta pitäisikö meidän aidosti miettiä koko tätä työelämäkysymystä laajemmin? Yksittäinen palkkatuki ei auta. Auttaisivatko helpotukset sivukustannuksiin? Auttaisiko kenties pitempi koeaika, tämäntyyliset jutut? Se voisi olla molempien osapuolien etu, sekä yrittäjän että työntekijän, ja tulevan työntekijän.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että kaikki eivät ihan tiedosta sitä, kuinka paha työttömyysongelma meillä on tällä hetkellä käsissämme ja mikä sen hintalappu on. Tällä hetkellä työttömyysturvamenot ovat jo suuremmat kuin 1990-luvun laman aikana. Vuonna 2013 työttömyysturvaetuuksia maksettiin ihmisille 4,2 miljardia euroa. Kun tähän lisää vielä monille työttömille menevät toimeentulotukimenot, menetetyt verotulot, menetetyn työpanoksen ja ne monet sosiaaliset ja terveysongelmat, jotka työttömyydestä aiheutuvat, niin koko valtionvelka ja ylikin selittyy pelkästään työttömyydellä.

Haluaisinkin kysyä, että kun nämä menot sirpaloituvat eri ministeriöihin, niin onko tätä työttömyyden kokonaiskustannusta yhteiskunnalle ja hintalappua haarukoitu, kuinka paljon nämä kaikki erilaiset negatiiviset asiat tuottavat yhteiskunnalle kustannuksia, kun työttömyysturvamenotkin pelkästään ovat jo 4,2 miljardia euroa.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli ilo kuunnella edustaja Pekkarisen ja ministeri Vapaavuoren linjauksia energiapolitiikasta. Se on turvallisissa käsissä.

Pohjanmaalla turve ja metsähake ovat merkittävässä työllistävässä roolissa, niin kuin monissa muissakin osin Suomea. Nyt kun on tehty se oikea ratkaisu, että turpeen verotusta on lähdetty laskemaan ja metsähakkeen tuki nousee, niin vuoden päästähän me joudumme miettimään sitä, mitä tehdään sitten sille tietylle osalle puuta eli rankapuulle, mikä sen painotus on. Energiateollisuus tarvitsee puuta, toisaalta metsäteollisuudella on omia intressejä.

Toivoisin, että ministeri hieman avaisi sitä näkemystä, millä tavalla tätä metsähakkeen tukea vuoden 2016 alusta sitten lähdetään rakentamaan. Tämä on alueen toimijoille aika iso ja merkittävä kysymys.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me elämme sitä vuodenaikaa, jolloinka Lapissa on alullaan matkailun joulusesonki, ja näillä näkymin se on nykyään jatkunut aina sinne toukokuun alkuun saakka. Matkailu, jos mikä, on vientiala Suomessa ja erityisesti Lapin matkailu. Monet yritykset kertovat, että heillä viitisenkymmentä prosenttia saattaa olla ulkomaisten matkailijoiden osuus, parhaimmillaan jopa 90 prosenttia.

Ongelmista vähäisimpiä eivät ole nämä lentoliikenneyhteydet, joista olemme tämänkin vuoden aikana paljon eduskunnassa puhuneet, mutta matkailuyrittäjät näkevät myöskin sen asian niin, että tämä edellyttäisi, nimenomaan TEMin puolelta kuten hallituksen puolelta, kokonaisvaltaista matkailustrategian laatimista, jossa kaikki tämän toimialan menestykseen vaikuttavat asiat nostetaan esille. Matkailupuolelta on esitetty jopa oman matkailuministeriön perustamista. (Puhemies koputtaa) Miten te tähän vaatimukseen tästä strategiasta olette vastanneet?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä on vielä merkityt puheenvuorot edustajille Mölsä, Rauhala, Ruohonen-Lerner ja Skinnari ja vielä Niikko ja edustaja Mäkipää, Kuusisto, Timo Korhonen, ja sitten riittää.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori, vastauksenne ei muuttanut kantaa siinä suhteessa, että tämä hallitus olisi pienyrittäjyyttä nähnyt sellaisena asiana, että sillä nyt sitten voitaisiin työllisyyttä lisätä millään lailla.

Hyvä esimerkki on yhteisöverouudistus, sehän koski osakeyhtiöitä, lähinnä suuria osakeyhtiöitä. Suomessa on 266 000 yritystä, niistä noin 247 000 yritystä on mikroyrityksiä, joissa on 1—9 työntekijää. Näistä semmoinen 150 000 yritystä on ay:tä, kommandiittiyhtiötä, toiminimeä ja niin edelleen, joita tämä yhteisövero ei koskettanut millään lailla, eli nämä pienyrittäjyydet eivät ole saaneet minkäänlaisia helpotuksia. Onko se tasapuolista kohtelua? Uudistan kysymyksen: miksi tämä hallitus ei ole nähnyt tätä sektoria työllistävänä vaikutuksena, vaikka tilastot kertovat, että sinne ne työpaikat syntyvät?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä keskustelussa on kyllä noussut esille jo erilaisia keinojakin, mitä voitaisiin käyttää, onko se sitten kokeillen tai yhteen pannen kaikkia niitä hyviä esityksiä.

Täällä edustaja Pirttilahti nosti huolen alueiden kehittämisestä, koska tässä budjetissa nimenomaan esimerkiksi tämä maakunnan kehittämisraha on poistettu. Sitä samaa sivua mietinnöstä olen kanssa katsellut ja lukenut, ja kun siellä tuodaan esille tämä maaseudun kehittäminen tämän kylätoiminnan kautta, valiokunta halusi laittaa lisärahoitusta siihen, joka oli budjetissa vähän leikattu, ja ajatuksella, että nimenomaan kylätoiminnan avulla voidaan vauhdittaa paikallista taloudellista toimeliaisuutta ja liiketoimintaakin. Koska Suomessa on yli 3 000 rekisteröityä kyläyhdistystä ja ne tekevät hyvinkin arvokasta työtä juuri siellä ruohonjuuritasolla, kysyn tätä, miten te näette tämmöisen pienen toiminnan, minkälaista vipuvartta sieltä voisi löytyä vähän suurempaankin liiketoimintaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty, että työttömyyskorvauksiin maksetaan 4,2 miljardia vuodessa. Tiedämme, että liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on myös miljardiluokkaa, 1—2 miljardista puhutaan. Suomessa on paljon fitness-puolella uusia yrittäjiä ja hyvää yrityshenkeä, ja toivoisinkin, että pystyttäisiin luomaan sellaista yritystoimintaa, että ihmiset saataisiin enemmän liikkumaan ja sitä kautta huolehtimaan itsestään ja terveydestään ja myös saamaan lisäenergiaa työntekoon ja kaikkeen elämiseen.

Olen sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää ihan pienestä pitäen opettaa kouluissa, nimittäin yrittäjyys on helppoa, kun sen osaa, osaa tehdä yksinkertaiset kirjanpidot, yksinkertaiset veroilmoitukset pienimuotoisesta yritystoiminnasta. Toivoisinkin, että tätä yrittäjyyskasvatusta (Puhemies koputtaa) enemmän opetettaisiin, jotta osattaisiin sitten toimia oikein pykälien mukaan.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tutkimus ja tuotekehittely näin lamankin aikana tuo varmaan tuloksia.

Mutta sitten täällä on paljon puhuttu näistä tuista. Minä olen kyllä sitä mieltä, että terveen yrittämisen perustamisen ja sen jatkuvuuden kannalta ei yrittämisen perustaminen saa tuudittautua näihin tukiin. Tietysti niitä joitain tukia voi saada, mutta lainarahalla sitä sitten pelataan, ja täytyy myös muistaa, että laina on maksettava, eikös juu.

Sitten minä olen ehkä sen verran yksinkertainen ihminen, kun tuolta maalta olen, minä olen yrittänyt opiskella tätä keskustan kasvurahastoa ja olen yrittänyt täältä iPadilta lukea, mikä se on, mutta en ole kyllä päässyt selvyyteen. Siinä puhutaan muutaman miljardin kasvurahastosta, ja täällä oli sitten, että TeliaSoneralta tulee esimerkiksi 400 miljoonaa ja siitä saataisiin pesämuna, mutta edustaja Pekkarinen voisi antaa tämmöistä ei nyt sentään vierihoitoa ja kertoa, mitä tämä on ja mistä nämä rahat nyt oikein tulevat.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt on, edustaja Pekkarinen, mahdollisuus, olkaa hyvä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan kaikissa muodoissa olen valmis tietysti antamaan kaiken mahdollisen opastuksen.

Ajattelu meillä on se, että ensinnäkin meillä on markkinoilla selvä puute kärsivällisestä riskirahasta ja innovaatiorahasta. Kärsivällinen riskiraha on suorastaan paennut Suomesta pois. Ja kun markkinapuute syntyy, niin kun jopa amerikkalaiset tekevät, niin suomalaistenkin pitää tehdä.

Panimme viime vaalikaudella pystyyn Kasvurahasto I:n. Ei tämä siinä mielessä mikään uusi asia ole. Tämä pantiin jo viime vaalikaudella pystyyn, tämmöinen ensimmäinen ratkaisu, ja nykyinen hallitus on jatkanut sillä tiellä, mutta volyymit, mitä tähän tarvitaan, eivät ole riittävät eivätkä ne profiilit, mihinkä sitä käytetään. Tästä pitää pystyä myös hyvin varhaiseen vaiheeseen, sellaiseen, joka käytännössä on innovaatiorahoitusta, satsaamaan, sitten alkuvaiheeseen ja sitten sellaiseen kasvuun, mikä tarvitsee sellaisia pääomia, joita kerta kaikkiaan markkinoilta ei tällä hetkellä tule. Valtion panos siinä on vain se insentiivi sille yksityiselle panokselle, ja sen yksityisen osuuden oletetaan olevan radikaalisti suurempi. Emme me miljarditolkulla (Puhemies koputtaa) siihen ole valtion rahaa esittämässä, nimenomaan tähän kasvurahasto-osaan, emme.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme näille innovatiivisille uusille yrityksille jonkinnäköisiä kanavia, joilla me voimme saada löydettyä ne potentiaaliset innovaatiot markkinoille ulkomaille siten, että ne saisivat myös henkistä ja rahallista tukea sinne kansainvälisille markkinoille päästäkseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa isot yritykset ottavat pienempiä yrityksiä mukaansa näille kansainvälisille matkoille, ja Suomessa se ei kuulemani mukaan ole niin yleistä. Elikkä miten me saisimme näitä isoja yrityksiä kannustettua yhteistyöhön pienien yritysten kanssa Suomessa? Voisiko esimeriksi julkiseen tukeen sisällyttää joitain elementtejä, jotta tämmöinen suuri yritys selvittäisi kotimaassa olevien toimijoiden innovatiivisia yhteistyömahdollisuuksia viennin edistämisessä?

Arvoisa puhemies! Tämä olisi tärkeä apu näille pienille yrityksille, jotta ne voittaisivat tämän byrokratian ulkomailla ja pääsisivät eteenpäin.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta, että tämä tarkoittaa sitten varmaan, niin kuin Jyrki Katainenkin on puhunut, EU:n tasolla, että 30 miljardia satsataan, ja se tuo sitten 300 — vai mitä — miljardia takaisin. Eli ihan kysyisin näin: Mikä on valtion osuus sitten tässä kasvurahastossa? Onko se kymmeniä miljoonia vai mitä? Että kun tästä kasvurahastosta aina vain on puhuttu, mutta minä en ole tosiaankaan päässyt tästä selvyyteen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja edustaja Pekkarinen vielä kerran.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuskin sitä on ihan tarkkaan missään määritelty, ja minä nyt puhun vähän omissa nimissäni, millä tavalla minä ajattelen, mutta minä luulen, ettei keskusta kaukana tästä ole. Ei siihen tarvita kuin joku sata miljoonaa euroa per vuosi, ja sen pitää olla rooliltaan sellainen, että se pystyy sellaiseen vipuvaikutukseen. En minä sellaisia usko kuin hallitus uskoo, kun se Junckeriin luottaa, että pitkästi toistakymmentäkertainen vipuvaikutus siitä syntyisi, mutta jos siitä syntyisi vaikkapa nelin-, viisin- tai kolminkertainenkin. Kasvurahasto I:een alkuperäisesti laitettiin 62 miljoonaa euroa. Nyt se on sijoitettu 11 rahastoon, eikö niin, ministeri? Ja jos muistan oikein, viimeinen selvitys kertoi, että se sijoituspääoma on tällä hetkellä 700 miljoonaa euroa. En usko tällaisiin, mutta se vipuvaikutus voi olla kolminkertainen, nelinkertainenkin, emmekä me miljardia per vuosi suurempaa pottia, kokonaissijoitussummaa, tarvitse. Ei ole kysyntää juuri sen suurempaan. Olen henkilökohtaisesti tätä mieltä.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huolestuttaa kovasti paljon tuo nuorten työttömyys, ja Uudellamaallakin, missä on totuttu, että meillä on suhtkoht hyvät työllisyysluvut olleet ja vähän nuoria, jotka eivät ole saaneet opiskelu- tai työpaikkaa, tällä hetkellä huolestuttaa, kun siellä on useita tuhansia nuoria, jotka eivät ole saaneet työtä. Mietin, että monesti se, että he saisivat sen ensimmäisen työpaikan, avaisi sitten uusia näkymiä, ja mahdollisesti sitten työnsaantimahdollisuudetkin paranisivat. Monessa kunnassa on ollut niin, että kesäaikaan ollaan kunnan rahoista kohdennettu työllistämismäärärahaa erilaisille yhdistyksille ja järjestöille, kun ne ovat palkanneet sitten kesätöihin alle 25-vuotiaita. Mietin, että olisikohan tässä mitään ideaa, että valtio lähtisi sitten tukemaan esimerkiksi kuntia jollain tietyllä määrärahalla, että kunnat voisivat sitten vaikka laittaa puolet lisää siihen valtion rahaan, ja sillä tavalla saataisiin näitä nuoria työelämään mukaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja nyt on se sama aika taas tullut vastaan.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ministeri Vapaavuoren kanssa, joka on muuten tavattoman hyvä ministeri, aivan samaa mieltä siitä, että ei ole syytä asettaa vastakkain maaseutua ja kaupunkeja. Mutta rohkenen kyllä väittää, että tämä vaalikausi on ollut aika keskittävää politiikkaa monella tavalla: koulutus, infra, kuntapolitiikka, kivihiili, energiapolitiikka, puheet siitä, että koko maan asuttuna pitäminen on vanhahtavaa, ja niin poispäin ja niin poispäin.

Yhteiskunnan rakenne on jo osittain murtunut tämän keskittymisen tiellä, ja kyllä minä olen edelleen sitä mieltä, että tässä tarvitaan tietynlaista suunnanmuutosta keskittämisestä hajautukseen. Totta kai meidän on tuettava innovaatiopolitiikkaa kasvukeskuksissa, mutta me tarvitsemme myös voimakkaita tukitoimia sille, että maakuntien resursseja pystytään hyödyntämään.

Niinkin yksinkertainen asia: Ei puu liiku, jos me emme huolehdi siitä, että infra on kunnossa, tiet ovat kunnossa. Ei maatiloilta ruoka mihinkään liiku, jos rekat eivät pääse sinne maatiloille. Ja tässä meillä vain on tällä vaalikaudella ongelmia. Tässä on suunnanmuutoksen paikka.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Pekkarinen ei tähän pyytänyt vastauspuheenvuoroa? (Mauri Pekkarinen: Kyllä minä voin!) — Niin, mutta ette pyytänyt kuitenkaan.

Sitten seuraavaksi edustaja Heinonen ensinnäkin ja edustaja Skinnari ja sitten ministerit.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Työllisyyden eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Pk-sektorille syntyy työpaikkoja, jos johonkin, ja ennen muuta palvelusektorille. Kaupan aukioloajat nousevat aika ajoin, säännöllisesti esiin, loppiainen seuraavaksi, ja itse asiassa ympäri vuoden ihan normaalina arkenakin. Tarvitaan erilaisia poikkeuslupia, jotta voi kauppaa pitää auki ja palvella ihmisiä ja turisteja. Millä tavalla tämä, arvoisa työministeri, tukee työllisyyttä muualla kuin lupaviranomaisen kansliassa? Eikö nyt olisi tässäkin syytä purkaa turhaa normitusta ja sääntelyä? Yrittäjä ja kauppa kyllä tietävät, koska kauppaa kannattaa pitää auki. Olisiko tässä yksi sellainen hyvä konkreettinen normi, luopua kaupan turhasta sääntelystä ja luottaa suomalaiseen yrittäjään?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on matkailu tullut esille, ja se on hyvä asia, koska matkailu on todella tärkeä. Me olemme työ- ja elinkeinojaostossa koko tämän eduskunnan ajan seuranneet sitä, millä tavoin Matkailun edistämiskeskus tulee pärjäämään nyt tässä tapauksessa sulautumisessa Finproon. Olemme heitä kuulleet asiantuntijana, ja tilanne on ainakin Matkailun edistämiskeskuksen nykyisen johdon näkökulmasta tyydyttävä. Tässä mielessä emme ole joutuneet siihen nyt puuttumaan, mutta aikaisempina vuosina olemme jonkin verran näitä rahoja lisänneet.

Täällä on tullut esiin myös tällainen pieni yksityiskohta kuin kylätoiminta. Se tuntuu joidenkin mielestä ehkä vähäarvoiselta, mutta itse näen sen kesäasukkaitten ja vakituisten asukkaitten yhteenliittymänä, ja on aika paljon esimerkkejä kunnissa, miten voi nähdä, että nimenomaan kesäasukkaat edustaen tiedettä, taidetta tai bisnesmaailmaa ovat voineet näillä kyläyhdistyksen esityksillä ja hankkeilla tuoda tänne pieneen kuntaan paljon asioita.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän jälkeen ministeri Vapaavuori, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, ja ministeri Ihalainen, samat sanat.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajia, jotka puhuivat byrokratian vähentämisen, normien vähentämisen puolesta. Se vahvasti tukee hallituksen linjaa.

Tätä taustaa vasten oli hieman erikoista kuulla, että edustaja Lohi täällä toivoi lisää byrokratiaa. Hän oli oikeassa siinä, että rakennerahastojen saanto on olennaisesti pienempi kuin viime rakennerahastokaudella, toki kuitenkin siten, että Pohjois- ja Itä-Suomen puolella se pienenemä on olennaisesti vähemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa, joka tästä suurimman iskun vastaanottaa. Tätä taustaa vasten olemme nimenomaan pyrkineet siihen, että vähentämällä hallinnosta eli byrokratiasta eli teknisestä tuesta voidaan ohjata mahdollisimman iso osa tästä vähentyvästä rahasta itse toimintaan, pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Tätä taustaa vasten on pikkasen hämmentävää, että Lohi kuitenkin haluaa rahat pois sieltä yrityksiltä ja siirtää ne sinne byrokratiaan. Olen vakuuttunut siitä, että pikkasen pienemmälläkin teknisellä tuella tämä asia pystytään Suomessa hoitamaan.

Edustaja Filatov puhui palveluitten merkityksen kasvusta. Tämä on kaikkien tilastojen mukaan totta. Toki on huomattava, että teollisuus ja palvelut kietoutuvat yhä selkeämmin toisiinsa ja niitä on jopa vaikea erottaa toisistaan. Nimenomaan liike-elämän palvelut on ehkä se, joka eniten kasvaa. Mutta tämä on tärkeä havainto, ja olen itse muutamassakin yhteydessä todennut, että meidän elinkeinopolitiikka on ymmärrettävistä syistä ollut hyvin teollisuusvetoista, mutta palvelusektoriin pitää kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

Ehkä yksi mielenkiintoisimmista palvelusektorin aloista on nimenomaan matkailu, josta täällä useampikin on käyttänyt puheenvuoron. Matkailuhan on huomattavan paljon isompi elinkeinotoiminnan ala kuin moni tulee kuvitelleeksikaan: 2,7 prosenttia Suomen bkt:sta, enemmän kuin vaikkapa pankkisektori tai elintarviketeollisuus. Kaiken lisäksi matkailu on globaalisti erittäin kasvava ala, ja Suomenkin kaltaisella maalla on siinä paljon voitettavaa. Tätä taustaa vasten voidaan pitää jopa pienenä ihmeenä, että meidän matkailu viime viikolla julkistetun uuden toimialaraportin mukaan on pärjännyt tästä kansainvälisestä tilanteesta ja kriisistä huolimatta, jopa näissä oloissa, yllättävän hyvin. Mutta on tietenkin selvää, että kun matkailun vahva kasvu on viime vuosina perustunut nimenomaan venäläismatkailijoihin, niin nyt Venäjän taloudellinen tilanne ja ennen kaikkea ruplan kurssin syöksy tietenkin vääjäämättä aiheuttaa tällä puolella isoja vaikeuksia. Olen vakuuttunut siitä, että Matkailun edistämiskeskuksen yhdistäminen Finproon avaa meille olennaisesti uusia mahdollisuuksia ennen kaikkea sen takia, että Mek saa sitä kautta käyttöönsä koko Finpron laajan vientikeskusverkoston ympäri maailmaa.

Arvoisa puhemies! Vielä ehkä tähän liittyen, kun edustaja Rundgren kyseli matkailustrategian perään, voin sanoa, että meillä on matkailustrategia. Sen ohella hallitus on käynnistänyt tai parhaillaan pyörittää niin sanottua matkailun kärkihanketta, jossa on hyvin laajalti kierretty maata ja yhdessä alan yrittäjien ja muitten toimijoitten kanssa haettu vielä pikkasen eri tyyppisiä painopisteitä Itä-Suomeen, Järvi-Suomeen ja Lappiin. Tarkoitus on vetää yhteen tammikuussa matkailumessujen yhteydessä, miten siitä päästäisiin vielä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo esitti kysymyksen metsähakkeen ja turpeen osalta. Tavoitteena on se, että voitaisiin metsäbiomassaa käyttää Suomessa jatkossa enemmän, sekä jalostukseen että energiaan. Mutta tilanteessa, jossa — nyt ja viime vuonna — hakattiin Suomesta enemmän metsää kuin koskaan aikaisemmin ja on tiedossa merkittäviä metsäteollisuuden investointeja, ja kun on odotusarvo, että energiapuolellakin sitä käytettäisiin olennaisesti enemmän, on tietenkin tarve pitkällä aikavälillä varmistaa se, että ennen kaikkea korkeamman jalostusarvon tuotantoon sitä on kaikissa oloissa järkevästi saatavissa. Tämän tekninen rakentaminen ei ole ihan yksinkertaista eikä ole ihan helppoa, ja siihen on pikkasen vaikea löytää sopivaa mallia, mutta pyrkimyksemme on saada nyt kuitenkin ainakin lausuntokierrokselle esitys tässä ennen joulua, jonka jälkeen sitten voidaan eri toimijoitten kanssa jatkaa keskustelua.

Arvoisa puhemies! Jos edustaja Mäkipää täällä ihmetteli sitä, ettei ole saanut selvää, mikä on keskustan kasvurahastomalli, niin voin lohduttaa teitä sillä, että ei ole saanut kukaan mukaan. Edustaja Pekkarinen sitä tosin täällä nyt jonkin verran valotti, ja haluan häntä siitä kiittää. Toki samassa edustaja Pekkarinen itse asiassa todisti pitkälti oikeaksi sen, mitä olen täällä yrittänyt sanoa, että kun keskusta puhuu kasvurahastomallista, niin se puhuu itse asiassa ihan samasta kuin mitä hallituskin tekee, olkoonkin että volyymi on jonkun verran suurempi, mutta ei missään miljardiluokassa, niin kuin edustaja Pekkarinen täällä sanoi, toisin kuin useimmat muut keskustan edustajat täällä ovat yrittäneet sanoa.

Arvoisa puhemies! Siunatuksi lopuksi: Aikanaan oli semmoinen nyrkkisääntö, jonka ainakin edustaja Filatov entisenä työministerinä muistaa, että taloudessa tarvitaan noin 3 prosentin kasvu, jotta työllisyys pysyisi ennallaan, ja pitää olla sitä vahvempi kasvu, jotta työllisyys voisi parantua. Nyt tämä yhtälö ei taida enää ihan pitää. Se on jonkin verran laskenut. Mutta on selvää, että se Suomen Pankin erittäin lohduton arvio siitä, että seuraavat 15 vuotta elettäisiin 1 prosentin kasvulla, tarkoittaa sitä, että ollaan olennaisesti alle sen rajan, jossa työllisyyttä pystytään pitämään edes ennallaan. Sen takia uskallan väittää, vaikka nyt menen pikkasen kollega Ihalaisen tontille, että kyllä sitä parasta työllisyyspolitiikkaa kuitenkin pitkässä juoksussa on kasvupolitiikka. Mitä parempaa kasvua me tähän kansakuntaan pystymme saamaan, sitä suurempi tae se on myös sille, että työllisyys kehittyy suotuisasti. Itse asiassa ei ole olemassa muita kestäviä keinoja pitkässä juoksussa. Sen takia on itse asiassa erinomaisen onnellista, että elinkeinopolitiikka ja työllisyyspolitiikka tällä hetkellä sijaitsevat samassa ministeriössä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, ministeri Vapaavuori. — Ja nyt ministeri Ihalainen tulee omalle tontilleen, ja niin ikään 5 minuuttia. Olkaa hyvä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ajattelen ministeri Vapaavuoren kanssa tästä työpolitiikan ja elinkeinopolitiikan yhteensovittamisen tärkeydestä samalla tavalla.

Muutamiin kysymyksiin:

Täällä Mäkisalo-Ropponen peräänkuulutti sitä, että on paljon varmaan aiheellistakin kritiikkiä siitä, että ei aina te-toimistossa saa riittävää palvelua ja henkilökohtaista palvelua. Sekin varmaan pitää paikkansa. Meillä on 15 te-toimistoa, hallinnollisesti 120 toimipistettä ja noin 3 000 ihmistä, käsiparia, tuolla joka päivä palvelemassa te-toimistoissa. Asiakasmäärät ovat valtavan suuria, työtä on valtavasti, ja siellä tietysti parasta yritetään tehdä. Se, että näitä palveluja on sähköistetty, on ollut tärkeätä ja välttämätöntä, jotta sitten voidaan myös keskittyä niitten henkilökohtaisten palvelujen antamiseen, joita sekä nuoret että varsinkin pitkäaikaistyöttömät tuekseen tarvitsevat. Mehän emme ole nyt siis resursseja joutuneet siinä määrin vähentämään kuin muutoin ehkä olisi tapahtunut, ja budjettiin laitettiin 100 henkilötyövuotta lisää työllisyysmäärärahojen avulla. Toki siis ensi vuonna on 85 henkilötyövuotta vähempi te-toimistoissa kuin nyt, mutta se leikkaus on kuitenkin siihen nähden, mitä muuten tässä on jouduttu tekemään, aika pieni, niin että meillä on näitä resursseja kuitenkin kohtuullisesti hoitaa näitä palveluja. Mutta totta kai ne paremmat aina voisivat olla.

Sitten täällä kysyttiin sitä, millä tavalla tätä nuorisotakuun työtä pitäisi kehittää, ja viitattiin myös siihen, että oppisopimuskoulutus on tärkeä osa näitä nuorisotakuun sateenvarjon alla olevia toimia. Niin on, ja sitähän on nyt lisätty myös nuorisoasteelle, en mene niihin yksityiskohtiin, mutta se on yksi suunta, mihin ilman muuta pitäisi kehitystä viedä, ja minusta se on hieno innovaatio, että meillä on nyt semmoinenkin mahdollisuus, että on kaksi vuotta ammattioppilaitoksessa ja sen kolmannen vuoden sitten on oppisopimussuhteessa. Se on yhteensovitettua oppilaitosmuotoista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta.

Se, mihin suuntaan tätä pitää tulevaisuudessa kehittää, on ehdottomasti tämmöisen varhaisemman tukemisen ja puuttumisen malleihin, sinne ja toisaalta sen matalan kynnyksen toimintapalvelukeskuksien tai yhteisöjen rakentamiseen, ja tähänhän nyt ESR:n rahoitusta käytetään ja ollaan eri puolilla maata rakentamassa nuorille matalan kynnyksen monitoimipalvelukonsepteja, joihin nuoret voivat tulla omine murheineen ja joissa katsotaan, mitä tietä sitten lähdetään nuorta tukemaan. Tämä on ilman muuta se suunta, mihin tässä mennään.

Sitten kysymys siitä, voimmeko me eri tavoilla tämän ensimmäisen työntekijän palkkaamista tukea. Meillä on ollut kokeiluja myöskin ensimmäisten työntekijöitten palkkaamisen tukemiseksi. (Mauri Pekkarinen: Se oli monta vuotta voimassa!) — Oli monta vuotta voimassa, ja kokemuksethan ovat moninaiset, ei pelkästään kannustavia tehdä tällaisia järjestelyjä, koska se ei välttämättä tuottanut semmoisia tuloksia kuin silloin ajateltiin olevan. Siihen liittyen on hyvä tämäkin noteerata, että näin on käynyt. — Mutta nuorten kohdallahan me nyt tätä kokeilemme. 700 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajan yritys saa tukea, jos se palkkaa nuoren ensimmäiseen työpaikkaan, ja tuloksiakin on saatu, mutta parempiakin ne voisivat olla, ja 700 euroakaan ei tässä suhteessa ole kaikkia yrityksiä innostanut nuoria palkkaamaan.

Sitten tämä periaatteellinen keskustelu siitä, miten meidän pitäisi suhtautua sille tontille, joka työmarkkinajärjestöjen elämässä on. Viitattiin, että Ruotsissa osataan asiat hoitaa paremmin. Voi olla monessa mielessä. Mutta kun meillä lähti lapasesta palkkakehitys, se tapahtui juuri 2008, jolloin mentiin hajautettuun sopimusjärjestelmään, ja sen jälkeen taloudet erkaantuivat Ruotsista ja meiltä ja toisaalta palkkakehityksessä lähdettiin myöskin tielle, joka sitten johti siihen, että meidän kilpailukyky ei ole ollut siinä kunnossa. Nyt on otettu näillä maltillisilla yhteisillä ratkaisuilla kiinni sitä eroa niin, että meidän kilpailukykyä on voitu parantaa ja aikaansaada ratkaisuja, joten on tässä nähtävä myöskin tämä puoli. Kyllä minä haluan korostaa sitä, että jos me tässä maassa luovumme isossa talouspolitiikan ajattelussa tällaisesta kolmikanta-ajattelusta, me luovumme erittäin paljon monesta meidän vahvuudesta tässä yhteiskunnassa. Kannattaa ehkä säilyttää se, mikä meillä on arvokasta ja hyvää, eikä tavallaan ikään kuin nähdä sitä pulmana meidän kilpailukyvylle tai rakenteellisten uudistusten aikaansaamiselle. Tätä käsitystä vahvasti edustan.

Ojala-Niemelä puhui tästä vanhempien kustannusten tasaamisesta, ja se on tärkeä asia. STM:n vastuullahan tämä valmistelutyö on, en pysty sanomaan tarkalleen ottaen, missä siinä mennään, mutta se on molempien vanhempien työssäkäynnin näkökulmasta erittäin tärkeä asia, mutta myönnän myös, että siihen liittyy erittäin isoja kustannusvaikutuksia, ja tässä suhteessa niitä ratkaisuja ei ole nyt vielä aikaansaatu.

Sitten täällä oli erittäin tärkeä puheenvuoro, joka liittyi siihen, miten me huolehdimme näitten osatyökykyisten ja vammaisten edellytyksistä päästä takaisin työmarkkinoille. Totta kai on tämä osatyökyvyttömyyseläke, ja sen ja osa-aikatyön yhdistelmä voisi olla sellainen, jota pitäisi enempi käyttää. Nythän me olemme tehneet ministeri Risikon johdolla mutta meidän tuellamme erittäin paljon töitä, että me sitä kynnystä osatyöntekijöitten paluulle työelämään voisimme madaltaa, ja tämä työ vaatii vielä paljon ponnisteluja. Mutta se on erittäin tärkeä asia tässä yhteiskunnassa, että joku pitää huolta myöskin näitten ihmisten mahdollisuuksista.

Sitten vielä edustaja Koskela puhui tästä pitkittyvästä työttömyydestä ja ikääntymisestä. Se on totta, että yli 30 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on yli 60-vuotiaita. Kyllä tämä kasautuu sinne aika paljon.

Sitten iloisena uutisena voin todeta, että viime yönä täällä eduskunnassa on tehty päätöksiä, vaikeimmin työllistettävien monitoimipalvelukeskusverkoston palkkatukiuudistuksen ohella myös työsopimuslakiin sellainen muutosesitys, joka johtaa siihen... (Mauri Pekkarinen: Valitettavasti!) — Työsopimuslakiin? (Mauri Pekkarinen: Ei vaan se toinen!) — No, palkkatukiuudistus on erittäin hyvä. Siinä yksinkertaistetaan palkkatukijärjestelmää, tulee 30 prosenttia, 40 prosenttia ja 50 prosenttia. Mitä vaikeammin työllistettävä on, sitä korkeamman tuen saa. Minusta se on erittäin hyvä ja selkeä uudistus. — Tämä iloinen sanoma on siis se, että nyt näille kolmannen sektorin toimijoille, jotka ennen kaikkea keskittyvät erittäin pitkittyvän työttömyyden hoitamiseen, mahdollistetaan edelleenkin osa-aikatyön käyttö, ja palkkatuen avulla sitähän ne tekevät. Ei tarvitse tavallaan lisätunteja ja kokoaikatyötä ja pidempiä työsuhteita, koska ne eivät pysty sitä järjestämään. Nyt tämä ikään kuin ongelma on muutettu. (Puhemies koputtaa)

Toiseksi kuntien työvelvoitepiirissä olevia ihmisiä, jotka ovat 57—60-vuotiaita, kunnat voivat myös (Puhemies koputtaa) palkata osa-aikatyöhön tai työllistää, vaikka kunnassa on lomautuksia ja irtisanomisia, kunhan ei työllistetä niihin paikkoihin, mistä on lomautettu tai irtisanottu.

Nämä kaksi muutosta tehtiin, ynnä myöskin työpajatoiminta on tämän jälkeen mahdollista niin, että voidaan myös työpajatoimintaan osoittaa. (Puhemies koputtaa) Nämä muutokset on tehty nyt täällä eduskunnassa, ja olen erittäin iloinen siitä, että nämä saatiin aikaan. (Puhemies koputtaa)

Nyt taitaa koputus käydä siihen malliin, että loput vastaukset jätän sanomatta ja kiitän valiokuntia erittäin hyvästä valmistelusta ja teitä kaikkia asiallisesta ja hyvästä keskustelusta.

​​​​