Valtiovarainministeriön hallinnonala 28
Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaostolle kuuluu valtionvarainministeriön
pääluokasta kuntien tukeminen. Tähän
kohtaan ei liity valiokunnan esittämiä määrärahamuutoksia,
mutta nostan esille muutamia valiokunnan huomioita.
Valiokunta pitää tärkeänä kuntatalouden
ohjausta parantavien tietojärjestelmien kehittämistä. Edellytimme
jo kuluvan vuoden budjettimietinnössä, että kuntapalvelujen
kustannusseurantaa on kehitettävä siten, että palveluiden
kustannuksista on saatavilla kuntakohtaiset, ajantasaiset ja vertailukelpoiset
tiedot. Tämä on aivan välttämätöntä,
jotta voimme valita parhaat tavat tuottaa palveluja. Ajantasaiset
ja läpinäkyvät kustannustiedot ovat keskeinen
edellytys myös sote-uudistuksen onnistumiselle. Kannustammekin
kuntaministeriä Kuntatieto-ohjelman toimeenpanossa ja eteenpäinviemisessä.
Edellytimme myös toimenpiteitä terveyspalveluiden
laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. Saadun selvityksen
mukaan sosiaali- ja terveysministeri on vasta asettamassa työryhmää tekemään
ehdotukset laaturekistereiden kehittämiseksi. Valiokunta
kiirehtii tämän työn käynnistämistä.
Sähköisillä palveluilla on sote-uudistuksen
onnistumisen kannalta aivan keskeinen rooli, sillä asetettuja
tavoitteita ei saavuteta, mikäli tietojärjestelmiä ja
tiedonkulkua ei saada palvelemaan asiakkaiden ja ammattilaisten
tarpeita nykyistä paremmin. Valiokunta painottaa myös
valtakunnallisten ja alueellisten tietojärjestelmähankkeiden
sisällöllistä ja aikataulullista yhteensovittamista
ja johtamista.
Valtionosuuksia on leikattu vuoden 2015 tasossa vuoteen 2011
verrattuna noin 1,3 miljardia euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksen
arvioidaan heikentävän kuntatalouden rahoitusasemaa nettomääräisesti
noin 218 miljoonaa euroa. Ilman uusia toimenpiteitä menojen
kasvun arvioidaan jatkuvan huomattavasti tulojen kasvua nopeampana
ja kuntatalouden epätasapainon syvenevän noin
2,3 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä.
Kuntatalouden erittäin huonot näkymät
lisäävät myös paineita kunnallisveroprosentin
tuntuviin korotuksiin ja kokonaisveroasteen nousuun. Ensi vuodelle
kunnallisveroprosenttiaan korottaa noin kolmannes kunnista, minkä arvioidaan kiristävän
verotusta noin 100 miljoonalla eurolla. Valiokunta nostaakin huolen
esille kuntien veroerojen repeämisestä. Vaihtelu
on jo noin 16,5 prosentista aina 22,5 prosenttiin asti.
Valiokunta painottaa, että kuntatalouden kestävyyden
turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman
täysimittaista toimeenpanoa ja uusia toimia sekä kunnilta
että valtiolta talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden
parantamiseksi. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja
velvoitteita vähennetään siten, että kuntien
toimintamenot vähenevät miljardilla eurolla vuoteen
2017 mennessä, minkä lisäksi myös
tuottavuutta parantamalla on tarkoitus saavuttaa miljardin euron
säästö. Nykytoimin nämä tavoitteet
eivät toteudu.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että kuntataloutta vahvistetaan myös tehtäviä karsimalla.
Sote-uudistuksen onnistunut läpivienti on aivan ehdoton edellytys
kuntatalouden vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen
vähentämiseksi. On myös välttämätöntä luoda
uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, lisätä ennalta
ehkäiseviä palveluja ja parantaa tietojärjestelmien
hyväksikäyttöä sekä levittää parhaita
käytäntöjä. Valiokunta korostaa
harkinnanvaraisten valtionosuuskorotusten merkitystä osana
keinovalikkoa turvata kuntapalvelut.
Korostamme myös sitä, että kuntien
on entistä tiukemmin pidettävä huolta
menokehityksestään, jotta ne saavuttavat omin
toimin miljardin euron säästön vuoteen
2017 mennessä. Aivan erityisen tärkeää on
se, että hallitus osaltaan huolehtii siitä, että kuntien
menokehitys pysyy hallinnassa ja että hallitus arvioi lainsäädäntöä valmistellessaan
realistisesti ja huolellisesti ne kustannukset, jotka aiheuttavat
kuntien menoja ja velvoitteita, ja myöskin että kaikki
uudistukset arvioidaan huolellisesti ja niiden taloudelliset vaikutukset
on kestävällä tavalla arvioitu.
Arvoisa puhemies! Valiokunta painottaa kuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa
ja elinvoimaisuutta, jotta kunnat pystyvät jatkossa entistä selkeämmin
rahoittamaan palvelunsa ja menonsa omilla verotuloillaan.
Lopuksi totean vielä, että valiokunta pitää tärkeänä,
että hallitus päätti rakennepoliittisen
ohjelman yhteydessä ottaa käyttöön
uuden kuntatalouden ohjausjärjestelmän ja julkisten
sote-palvelujen kustannusten hallinnan toteuttavan budjettikehysjärjestelmän.
Nämä ovat tervetulleita uudistuksia.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia. — Haluaako ministeri Risikko tämän
keskustelun alkuun käyttää puheenvuoron?
(Paula Risikko: Joo.) — Kyllä haluaa. — Olkaa
hyvä, 5 minuuttia.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriön pääluokan
loppusumma vuoden 2015 budjettiesityksessä on runsaat 16,9
miljardia euroa, mikä on noin puoli prosenttia vähemmän
viime vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys
aiheutuu suurimmaksi osaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuuden
pienentymisestä.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vuoden 2015 talousarviossa
on 8 miljardia 494 miljoonaa euroa, missä on vähennystä noin
119 miljoonaa euroa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat
eniten aiemmissa kehyspäätöksissä tehdyt valtionosuuden
leikkaukset eli 188 miljoonaa sekä ammattikorkeakoulujen
rahoitusuudistukseen liittyvä vähennys 164 miljoonaa
euroa.
Arvoisa puhemies! Kuntatalouden tilan arvioidaan heikkenevän
tulevina vuosina huolestuttavan paljon. Ilman uusia toimenpiteitä kuntatalouden
tila uhkaa heikentyä tulevina vuosina huolestuttavan paljon.
Ennakoidulla vaimeammalla talouskasvulla menojen kasvu jatkuu huomattavasti
tulojen kasvua nopeampana, ja kuntatalouden epätasapaino
syvenee noin 2,3 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä.
Tässä kehityskulussa kuntien velan määrä kasvaisi
25,7 miljardiin euroon eli yli 11 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tämä kaikki kertoo siitä, että kuntatalouden suunta
määrittää yhä enemmän
koko Suomen julkisen talouden suuntaa. Kuntatalous onkin saatava
korjattua ennen kuin väestön ikärakenteen
muutokset alkavat rasittaa täysimääräisesti kuntia
ja kuntayhtymiä.
Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan vähentämään
rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja
velvoitteita vuoteen 2017 mennessä. Rakennepoliittisen
ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys
kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Lisäksi
kuntien tulee omin toimin vahvistaa kuntataloutta vuoteen 2017 mennessä yhdellä miljardilla
eurolla.
Rakennepoliittisessa ohjelmassa tavoiteltuja säästövaikutuksia
voidaan sisällyttää valtionta-louden
kehyspäätökseen ja talousarvioesityksiin siinä tahdissa
kuin on riittävän täsmällisiä tietoja toimenpiteistä ja
luotettavia arvioita niiden vaikutuksista. Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille
2015—2018 sisällytetyt toimet kattoivat alustavien
laskelmien arvion mukaan reilun kolmanneksen tavoitellusta miljardin
euron säästöstä vuoden 2017
tasolla, elikkä todella töitä vielä riittää.
Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tervehdyttäminen
edellyttää edelleen julkisten tehtävien
ja velvoitteiden keventämistä ja vähentämistä.
Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen
ohjelman täysimittaista toimeenpanoa ja myös tarvittavia
lisätoimia. Kestävyyden turvaaminen edellyttää myös, että kunnat
sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia
toimija.
Kuntien taloustilannetta tulevaisuudessa helpottaa myös
hallituksen eduskuntaan tuoma uusi laki, joka velvoittaa valtion
rahoittamaan täysimääräisesti
uudet tehtävät ja velvoitteet. Jo vuosikausia
eri hallitukset ovat pakottaneet kunnat hoitamaan julkisia uusia
tehtäviä vajaalla rahoituksella. Nyt tämä hallitus
halusi korjata aiempien vuosien virheet.
Valtiontalouden tarkastusvirasto kehuu tätä uutta
lakia tänään julkaistussa raportissaan.
Tarkastusvirasto sanoo, että täyden rahoituksen
turvaava laki on askel oikeaan suuntaan, koska se korjaa aiempaan
järjestelmään sisältyneen kannustimen
säätää kunnille tehtäviä ilman,
että niille tarvitsee heti löytää rahoitus
kehysjärjestelmässä. Hallitus teki siis
merkittävän korjausliikkeen kunta—valtio-suhteen
tervehdyttämiseksi. Tämä korjausliike
oli jäänyt aiemmilta hallituksilta tekemättä.
Toinen merkittävä korjausliike on uusi julkisen
talouden ohjausmalli. Uusi julkisen talouden ohjausmalli huomioi
kuntien taloudellisen tilanteen paremmin kuin nykymalli. Edellisten
hallitusten aikana on keskitytty liikaa vain valtiontalouden hoitoon
ja jätetty kuntatalous vähemmälle huomiolle.
Tämä on johtanut kuntien velkaantumiseen ja verojen
kiristymiseen. Nyt uudistamme julkisen talouden ohjausta siten,
että kunnat huomioidaan julkisen talouden kokonaisuudessa ja
valtion kuntia koskeville toimenpiteille saadaan rajoitteita. Tämä uudistus
turvaa kuntien taloudenhoidon vakautta. Uudistus on varmasti tervetullut
koko kuntakenttään.
Mutta sitten vielä muutama sana siitä, että kuntien
tehtäviä ja velvoitteita pitää edelleen
vähentää, jotta saadaan velkaantuminen
taittumaan. Uusiin menolupauksiin ei yksinkertaisesti ole varaa,
jos meinataan pitää ihmisten peruspalvelut kunnossa
ja estää kokonaisverorasituksen nousu kohtuuttomaksi.
Tässä salissa on useaan kertaan vaadittu Suomen
talouden korjaamista. Tärkein toimenpide olisi mielestäni
se, että me tässä salissa yksissä tuumin
pidättäytyisimme uusien menoerien ottamisesta
kunnille tai valtiolle. Tai ainakin, jos sellainen tehdään,
antaisimme siihen sitten riittävästi rahoitusta.
(Puhemies koputtaa)
Ihan lyhyesti, arvoisa puhemies, totean, että sähköiset
järjestelmät ja digitalisaatio ovat asioita, joilla
voidaan myöskin toimintoja tehokkaasti hoitaa ja tehostaa
ja myöskin saada taloudellista hyötyä.
Niistä sitten tämän illan aikana lisää. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia, ministeri Risikko. — Sitten käynnistämme
sähäkän debatin: V-painike, seisaalleen
nousten, ja muistutus jälleen kerran, että debattipuheenvuoron
pituus on 1 minuutti.
Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille.
Ensin kysymys juuri tästä viimeksi mainitusta,
mihin lopetitte, elikkä nämä ict-hankkeet.
Nyt kun luin tätä momenttia, niin en oikein tästä saanut
selvää: Missä tässä tulee
säästöjä, vai tuleeko edes säästöjä,
kun tiedämme, että kunnissa, julkisella sektorilla,
kuntayhtymissä esimerkiksi potilastietojärjestelmät
ovat kalliita ja kunnissa myöskin ict-menot ovat lisääntyneet?
Millä tavalla nyt sieltä kautta voidaan hakea
säästöjä ja helpotusta kuntatalouteen?
Toinen kysymys kunta- ja palvelurakenneselvityksiin varatusta
rahasta ja sen vaikuttavuudesta: kun nyt näyttää siltä,
että selvitys toisensa jälkeen ei tuo sitä liitosesitystä,
niin eikö tämä tällä hetkellä vaikuta
hivenen vaikuttamattomalta panokselta?
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuntalain kokonaisuudistus on tämän
hallituskauden suuria tehtäviä ollut, ja tämä hallituksen
esityshän kiristää kyllä nyt
kuntatalouden hallintaa aivan merkittävällä tavalla nimenomaan
siihen sisältyvän alijäämän
kattamisvelvollisuuden kiristyksen myötä. Tässä esityksessähän
linjataan niin, että taseeseen kertynyt alijäämä tulee
viimeistään neljän vuoden kuluessa kattaa.
Aiemmin tämä käytäntö on
ollut joustavampi, nytkin kuusi vuotta voi olla joissain vakavimmissa
tapauksissa mahdollista.
Samaan aikaan kuitenkin tiedämme sen, kuinka valtiovallan
toimin ollaan kuntien taloutta kiristetty. Kuinka nämä asiat
teidän mielestänne sopivat oikein yhteen? Palaamme
aina uudestaan ja uudestaan tähän rahoitusvelvollisuuteen, mikä valtion
täytyy nimenomaan hoitaa. Mitä sanotte niille
kunnille, joille velvoitteita on lisätty, miljardin tehtäviä ei
ole määritelty, ja vielä tämä kattamisvelvollisuus
tulee heikentämään kuntalaisten asemaa?
Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kahta asiaa käsittelen lyhyesti.
Tietohallinto on yksi keskeinen elementti, kun puhutaan toimintojen
tehostamisesta ja palvelujen parantamisesta, saatavuuden lisäämisestä. Tietohallintolaki
hyväksyttiin viime kaudella, ja tällä kaudella
on tietohallintostrategia tehty valtiovarainministeriössä,
hyvä niin, kiitos ministerille siitä. Nyt toivon,
että kun isoja rakenteellisia muutoksia tapahtuu, valtio
ottaa vahvan roolin, vahvemman roolin, tietohallintolain mukaisen
roolin siinä, että ohjataan selkeästi
yhden palveluarkkitehtuurin varaan Suomea. Se on oikea suunta. Tässä ministeriltä
toivon
nyt vielä vahvasti otetta.
Sanon myöskin sen, että nyt sote-uudistuksen myötä kunnat
ovat osittain halvaantuneet omassa tekemisessään
sen takia, että huomisen tulevaisuus, näkemys
huomisesta on epäselvä. Kuitenkin rakennepoliittisessa
ohjelmassa kuntien oma osuus on merkittävä. Miten
ministeri kannustaa kuntia parempaan tuottavuuden lisäämiseen
ja omien tehtävien tehostamiseen?
Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sarkomaa otti edellä aivan
oikein esille sen, että on tärkeä saada
sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus maaliin, jotta myös
kuntien taloudellista tilaa saadaan tervehdytettyä.
On harmillista se, että nämä sote
ja kuntarakenne polkevat omaa rataansa eikä vahvoja peruskuntia
saatu aikaiseksi. Soten osalta rahat nyt on päätetty
kierrättää ensi vaiheessa kuntien kautta.
Tämähän on radikaali uudistus sinänsä kunnille,
että puolet tehtävistä lähtee
pois. Mutta tulevaisuuden visiona on, että raha voisi mennä suoraan
sote-alueille, ja kysynkin ministerin visiota siitä: milloin
tähän pisteeseen päästäisiin?
Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yksi yksityiskohta tähän kohtaan
liittyy siihen, että nämä harkinnanvaraiset
valtionosuudet kunnilta ollaan rahallisesti poistamassa, ja koko
pykäläkin oltiin poistamassa, ennen kuin hallintovaliokunta
puuttui siihen. Tässä kun näitä asiantuntijalausuntoja
ja tätä budjettikierrosta on käyty, niin
harkinnanvaraiset valtionosuudet ovat tärkeänä nähneet
hallintovaliokunta, valtiovarainvaliokunta, valtiovarainministeriön
asiantuntijat, ja myöskin julkisuuden tietojen ja keskustelujen
kautta myös ministeri itse on puolustanut näiden
tärkeyttä kuntien tukemisessa. Silti sinne on
budjetoitu ensi vuodelle nolla euroa rahaa.
Haluaisinkin kysyä nyt ministeriltä: kun se
pykälä kuitenkin on säilymässä,
niin onko nyt odotettavissa, että lisätalousarvioissa
tähän saadaan helpotusta ja päästään
tukemaan niitä kuntia, jotka ovat vaikeassa rakennemuutoksen
paineessa?
Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itselläni kanssa oli kysymys tästä todella
vaikeassa tilanteessa olevien kuntien tukemisesta harkinnanvaraisen
rahan kautta, mutta se kysymys tuossa jo tuli. Mutta pidän
todella sitä tärkeänä, koska
sitä ovat eri valiokunnatkin korostaneet, että sitä ei
poistettaisi.
Arvoisa ministeri, todella hyvin toitte esille sen huolen, missä nyt
ollaan kuntien kohdalla. Näen, että meillä on
niin erilaisia kuntia, ja monessa kunnassa on tehty jo sopeuttamisohjelmaa — en
tiedä, mitä se miljardeissa tai miljoonissa tarkoittaa — eli
omin voimin on jo vähennetty tai on pystytty jotain saamaan
aikaan. Minun kysymykseni on nyt: Jos rakenneuudistuksilla ei saada
sitä nopeaa tulosta, mitä ehkä odotetaan,
ja sitten kunnat eivät pysty omin voimin ja tehtäviä ei pystytä vähentämään,
alijäämä lisääntyy,
mikä on sitten se muu keino? Mikä on se ohjauskeino, millä tätä palettia
voidaan sitten ohjata?
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sekä jaoston puheenjohtaja että ministeri
peräänkuuluttivat kunnissa tätä menojen
hillintää, ja sitten oli myös puhetta
siitä, että pitäisi olla ajantasaisia
ja vertailukelpoisia kustannustietoja. Nämä ovat
kannatettavia ja hyviä tavoitteita. Kun itse olen ollut
mukana kuntapolitiikassa noin 30 vuotta, niin täytyy sanoa,
että ihan yhden kunnan sisällä näitä tietoja
on lähes mahdotonta saada, niin että onnea ja
menestystä vain, jos haluatte saada näitä tietoja
valtakunnallisesti ja vielä siten, että ne olisivat
jotenkin vertailukelpoisia. Kun näitä palveluja
tuotetaan itse ja sitten niitä ostetaan ja on konsultteja
ja on elinkaarimalleja ja on vaikka minkälaisia yhdistelmiä,
niin on vaikea saada vertailukelpoista tietoa kunnista, jopa omasta kunnasta.
Sitten vielä mitä tulee näihin suuriin
uudistuksiin, niin nythän monet kunnat elävät
epävarmuudessa, joka selvästi on ruokkinut sitä,
että sellaisetkin kunnat, jotka ovat aikaisemmin hoitaneet
vastuullisesti talouttaan ja eivät ole velkaantuneet, nyt
ovat panneet palamaan. Nyt on velkaantuminen lisääntynyt,
koska he huomaavat, että on (Puhemies koputtaa) viimeinen
hetki tehdä näitä investointeja oman
kunnan alueella.
Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin palata näihin kuntien tehtävien
ja velvoitteiden karsimiseen, kun 2013 budjettiriihen yhteydessä hallitus
teki kunnianhimoiset tavoitteet näistä rakenneuudistuksista
ja siihen kuului myös tämä kuntien tehtävien
ja velvoitteiden karsiminen miljardilla eurolla. Me tiedämme,
että tämähän ei ole toteutunut
sinne päinkään. Oikeastaan on tullut
aikamoinen suoranainen mahalasku tässä asiassa.
Ainoastaan tähän vanhuspalvelulain muutokseen on
merkitty merkittävä määrä vähennystä,
mut- ta sekään ei varmastikaan tule toteutumaan 2017:ään
mennessä.
Minä haluaisin kysyä teiltä, ministeri
Risikko, kun te olette kokenut monen kauden ministeri ja asiantunteva
ministeri kaiken kaikkiaan: Voitteko te kertoa meille, mistä se
johtuu, että näitä velvoitteiden ja tehtävien
karsimisia ei ole saatu aikaiseksi? Mistä tässä hallituksessa
on kiikastanut, että siihen ei ole päästy?
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuntatalous on todella vakavan paikan edessä.
On rehellisesti todettava, että kuntatalous ei ole millään
mittarilla katsottuna tasapainossa. On erittäin huolestuttavaa,
että ne toimenpiteet, joilla on ollut tarkoitus luoda tilaa kuntiin — mahdollistaa
se, että perusopetukseen on rahaa, päivähoitoon
on rahaa, vanhustenpalveluun on rahaa, mahdollistaa se, että vähennetään
tehtäviä ja lisätään
kustannustehokkuutta — ovat laahanneet perässä.
Nyt on todella tärkeää löytää keinoja,
että todellakin nämä toimet toteutuvat.
Yksi asia on varma, joka vauhdittaisi tätä: se,
että meillä olisi tietoa. Nythän tehdään
pussi päässä päätöksiä,
kun ei tiedetä, paljonko palvelut maksavat, ei tiedetä sitä laatua.
On aivan selvää, että tieto lisäisi
tuskaa ja vauhdittaisi kuntien, sote-alueiden — tai mitkä alueet
sitten tulevaisuudessa meillä palveluita tuottavatkin — toimintaa
siinä, että oikeasti valittaisiin kustannustehokkaita
tapoja.
Kysynkin nyt ministeriltä: miten voisitte vauhdittaa
sitä, että palveluiden tuotantokustannukset ja
laatu tulisivat mahdollisimman nopeasti julkiseksi? Ainut edellytys
sille, että sote-uudistuksessa onnistutaan, on se, jos
meillä on tietoa. Tämä olisi tärkeä kuulla.
Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kuntataloutta
vahvistetaan sekä tehtäviä karsimalla
että luomalla uusia kustannustehokkaita toimintatapoja,
jotta tehtävistä voidaan selvitä pienemmin
kustannuksin. Näitä ovat vaikkapa ennalta ehkäisevät
palvelut.
Tietojärjestelmiä ei käytetä kuitenkaan
tänä päivänä edelleenkään
optimaalisesti. Kyse on niin kuntatalouden ohjausta parantavista
tietojärjestelmistä kuin myös tiedonkeruun
virtaviivaistamisesta siten, että päällekkäistä tietoa
ei turhaan kerätä. Usein olisi tarpeen miettiä palveluiden
järjestäminen ja palveluprosessit aivan uudella
tavalla, jotta digitalisaation tuomat hyödyt voidaan mahdollisimman
täysimääräisesti hyödyntää.
Sähköisillä järjestelmillä on
myös sote-uudistuksen onnistumisen kannalta aivan keskeinen
rooli, sillä muuten ei sille asetettuja tavoitteita pystytä saavuttamaan,
ellei näitä tietojärjestelmiä ja
tiedonkulkua saada palvelemaan asiakkaiden ja työntekijöiden
tarpeita nykyistä paremmin. Kysyinkin ministeriltä:
millä mallilla valtakunnallisten ja alueellisten tietojärjestelmähankkeiden
sisällöllinen ja aikataulullinen sovittami-nen
tällä hetkellä on?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Edustaja Virolainen. — Edustaja Virolainen.
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pahoittelen huonoa kuuloa, kun flunssa taitaa
viedä kuulonkin, mutta toivottavasti ajatus sentään
pyörisi.
Täällä edustajat Eloranta ja Mäkinen
ottivat esille nämä tietojärjestelmähankkeet,
ja mehän valiokunnassa kuulimme aika paljonkin asiantuntijoita
niistä. Mielestäni, vaikka me olemme huolissamme,
että saamme tänne yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin
ja vältämme päällekkäistä työtä ja
saisimme järjestelmät keskustelemaan keskenään,
kyllä ministeriä on syytä kiittää myös siitä,
että Sade-ohjelma etenee melkoisen reippaasti, ehkä reippaamminkin
kuin mitä me aina julkisuudesta tiedämme, ja niitä sähköisiä palveluita
on jo huomattavasti saatu otettua käyttöön.
Sote-uudistukseen liittyy luonnollisesti suuri huoli, koska
siinä on kysymys potilasturvallisuudesta, siinä on
kysymys ihmisten hengestä. Te terveydenhuollon ammattilaisena,
ministeri, varmasti myös pistätte painetta siihen,
että nämä tietotekniikkahankkeet menevät
yhtä jalkaa sote-uudistuksen kanssa.
Tätä kestävyysvajetta saataisiin
leikattua erittäin paljon, jos kaikki kuntien parhaat käytänteet olisivat
myös toisissa kunnissa käytössä,
ja siihen (Puhemies koputtaa) toivon ministeriltä, että pikkaisen
kirittäisitte sillä sektorilla toimintaa.
Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Hallitus on tällä vaalikaudella epäonnistunut
kahdessa kuntasektoria koskevassa asiassa erityisesti elikkä kuntarakenneuudistuksessa
ja sitten kuntien tehtävien karsimisessa. Näen
tämän jälkimmäisen suureksi
syyksi sen, että johtajuusvajetta oli ministeriöissä,
kun kuntien tehtäviä ei kyetty karsimaan tavoitteiden mukaisesti.
Nyt kunnat ovat hyvin huonossa ta-loudellisessa tilanteessa. Olemme
saaneet lukea lehdistä, että väkeä on
lomautettu, opettajia, päivähoidon henkilöstöä ynnä muita,
ja jopa irtisanomisiinkin on jouduttu. Syy on se, että kuntien täytyy
varautua siihen, että alijäämät
saadaan katettua 4—6 vuoden aikana. Mielestäni
tämä on liika kova vaade, parempi olisi ollut
velvoittaa kunnat tekemään muut mittarit elikkä toimintakatteen
ja vuosikatteen positiivisiksi. Niillä olisi jo saatu kunnan
taloutta tervehdytettyä. Nyt määrätään
kunnat tekemään todella hyviä positiivisia
tuloksia, että saadaan nämä alijäämät
katettua suurilla ylijäämillä, ja sitä on
vaikea kuntalaisille perustella.
Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On todettava, että yksi kolmasosa
joutuu tosiaan nostamaan tuloveroprosenttiaan, että tiedetään,
mitkä ovat kuntien vaikeudet.
Sitten täällä myös mainitaan,
että pitää aktiivista elinkeinopolitiikkaa
harjoittaa, että pystyy rahoittamaan palvelunsa, ja täytyy
ajatella, että se on vähän samanlaista,
kun me täällä eduskunnassa otamme velkaa,
että saadaan toimintaa pyörittää.
Mutta sitten kolmantena on myös tämä tehtävien
vähentäminen. Me kunnassa pohdimme nämä lakisääteiset
tehtävät. Mitä sen alapuolelle jää,
niin se on hirmuisen vähän. Kuinka tätä nyt sitten
käsitellään, kuka näitä on
vähentämässä, ja mitä sen
tilalle? Me emme ainakaan paljoa löytäneet muuta.
On ne lakisääteiset tehtävät
kunnilla, ja sitä ylimääräistä siellä ei
kovinkaan paljoa ole, mistä voitaisiin säästää,
mutta ehkä ministeri antaa tästä tiedon.
Sitten tästä sote-asiasta: kun on käynyt
jo ilmi, että kunnilta viedään 50—60
prosenttia ja enempikin päätösvaltaa,
niin onko tämä perustuslaillinen ongelma?
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kannatan periaatteessa lämpimästi
pitkäaikaistyöttömien työllistämisen
ja myös sen rahoitusvastuun siirtämistä entistä enemmän
kunnille, koska tämän muutoksen tavoitteethan
ovat erinomaiset. Tarkoitus on kannustaa kuntia työllistämään
ja järjestämään pitkäaikaistyöttömille
aktivointitoimenpiteitä. Suuren työttömyyden
kunnissa tämä voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia
valtion taholta tulevasta kompensaatiosta huolimatta. Toki ilman kompensaatiota
tilannehan olisi huolestuttavampi. Kuitenkin tosiasia on se, että jos
te-toimistojen palvelut eivät toimi ja jos Kela ei pysty
järjestämään kuntoutusta pitkäaikaistyöttömille,
niin kuntien toimintamahdollisuudet ja työkalut työllistämiseen
ja aktivointiin ovat kovin rajalliset. Tavoitteen onnistuminen ei
siis ole kiinni yksinomaan kuntien halusta ja toimenpiteistä.
Kysynkin ministeri Risikolta: miten on tarkoitus seurata tämän
lain vaikutuksia kuntien kokonaistalouteen?
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvostettu puhemies! Kuntademokratia on tärkeä perusta
suomalaisessa järjestelmässä. Kuntaperusteinen
palvelujärjestelmä on ollut toimiva vuosikymmenet.
Päätöksenteko ja raha ovat kulkeneet
käsi kädessä, toisaalta vastuu ja valta
ovat kulkeneet käsi kädessä. Te, arvoisa kuntaministeri,
kannatte aina huolta kunnista, niin kuin pitääkin.
Sotea ei ole saanut oikeastaan Suomessa arvostella, mutta kyllä siihen
hivenen minun mielestäni on aihetta. Minä olen
itse asiassa peruskunnista tällä hetkellä erityisen
huolissani. Sote-ratkaisu vie kunnilta päätösvallan
sosiaali- ja terveysasioihin ja antaa vastineeksi valtaosalle yhä suurenevan
ja alati kasvavan laskun. Arvoisa ministeri, uskotteko te, että nyt
sovittu sote-malli turvaa palvelut kaikkialla Suomessa ja taittaa
kustannusten kasvun?
Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kunnat eriarvoistuvat valtavaa vauhtia. Haluaisinkin
kysyä kuntaministeriltä, mitä te ajattelette
tästä kehityksestä ja onko teidän
mielestänne valtionosuusuudistus mahdollistanut sen, että kunnat
pystyvät hoitamaan perustehtävänsä.
Kysyn myöskin, miksi kuntarakennelakiin on jätetty
hallituksen itsensä lakkauttaman ja jo vanhentuneen sote-järjestelmän
perusteella säädetty 20 000 asukkaan
minimiraja.
Lisäksi haluaisin tietää näistä soten
kuntaosuuslaskelmista. Niitten laskelmien perusteita tietysti muutenkin
voidaan arvioida, mutta näissä laskelmissa on
ihan selkeitä virheitä. Niissä ei ole
mukana verotulojen poistaminen valtionosuuksien tasauksesta, joka
toteutettiin vuoden 12 alusta, ja on monia muitakin ihan virheitä, mikä aiheuttaa
entistä enemmän hämmennystä ja tavallaan
saa näyttämään nämä laskelmat
vielä pahemmilta kuin ne todellisuudessa ovat. Oletteko,
kuntaministeri, tietoinen tästä?
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Julkista taloutta piti tasapainottaa niin,
että puolet leikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla.
Kai se on myönnettävä, että tämä veropää on
venynyt kuin purukumi, ja jos tämä suhde on todellisuudessa
yhden suhde kolmeen, niin se ei ollut alkuperäinen tarkoitus.
Tästä johtuen on ehkä syytä arvioida
kunnallisen tuloveroprosentin kehitystä Suomen eri kunnissa tai
kaupungeissa. Kun lähtökohtana verotuksessa pitäisi
olla, että se on yhdenvertaista ja se ei saa olla syrjivää,
niin kysynkin ministeriltä: mitä mieltä te
olette, pitäisikö viimeistään
tässä vaiheessa, kun meillä on vielä nämä sote-ratkaisutkin
hieman hämärän peitossa, asettaa kunnalliselle
tuloveroprosentille katto, jota ei missään olosuhteissa
saa ylittää, olivatpa sitten seuraukset ja ratkaisut
mitä tahansa? Tämä katto kuitenkin varmistaisi
sen, että mihin tahansa kuntalaiset eivät joudu
sitten ikään kuin alistumaan.
Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan,
että kuntasektori on alijäämäinen
vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien
menojen kasvun vuoksi ja kuntatalouden alijäämän
arvioidaan syvenevän. Ellei kuntien velvoitteita ja tehtäviä vähennetä,
kunnat joutuvat tekemään huomattavia kunnallisveroprosentin
korotuksia.
Arvoisa ministeri, tiedän kuntapäättäjänä,
että useissa kunnissa on jo tehty menosäästöjä ja
supistuksia hyvin hyvin syvälle. Uusia säästöjä on jo
lähes mahdoton löytää. Kuntatalous
ei silti meinaa pysyä tasapainossa, sillä uusia
tehtäviä tulee valtion lupauksista huolimatta
koko ajan lisää. Onko tässä nyt
niin, että jatkossa palvelut jäävät
kuntalaisten maksettaviksi, siis niille, joilla niihin enää on
varaa? Hakevatko vapaaehtoiset ja yhdistykset leipäjonoihin
kauppojen takaovilta ruokaa? Hoitavatko omaishoitajat sairaat ja
vammaiset, ja ikäihmiset ostavat palvelut kotiinsa, jos
niihin sattuu rahaa olemaan? Arvoisa ministeri, onko tulevaisuuden
kunta tuotteistettu, jossa inhimillisyydelle ei ole sijaa?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, ensimmäinen kierros on läpi käyty.
Otetaan tähän väliin ministerin vastaus.
Ministeri Risikko, 5 minuuttia korokkeelta, olkaa hyvä.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä hyvistä kommenteista,
ja tässä yhteydessä kiitän myös
jaoston puheenjohtajaa omasta esittelystään ja
ansiokkaasta puheesta.
Täällä kannettiin huolta kuntataloudesta,
ja kyllä se sama huoli on itselläni. Täällä kysyttiin, miksi
tällainen alijäämän kattamisvelvollisuus on
vielä kaiken lisäksi tullut. Totean vain sen, että sehän
on vain osa tätä kokonaisuutta eli julkisen talouden
ohjausjärjestelmää ja kuntatalousohjelmaa,
jotka on kaikki siellä kuntalaissa normitettu. Tämä julkisen
talouden ohjausjärjestelmä, julkisen talouden
suunnitelma, joka pitää nyt tehdä valtio—kunta-suhteen
selkeyttämiseksi rahapuolella, on mielestäni erittäin
hyvä uudistus Suomessa.
Täällä kysyttiin sote-raamista. Minä kannatan lämpimästi,
että tällainen sote-raami tulee. Se ei voi perustua
mihinkään toivomuksiin tai sopimuksiin, vaan se
pitää ihan lakisääteistää,
jotta se ihan oikeasti toimii. On nimittäin vaarana, että siinä maksetaan
sitten toistemme laskuja, toisten kuntien laskuja, ja siitä syystä mielestäni
tällainen sote-raami pitää ehdottomasti
tehdä. Tunnistan kuitenkin sen, että sote-kustannuksia
on vaikea arvioida. Se on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi oppilaitten
opiskelu, koska yleensä se opiskelijoitten määrä tiedetään,
mutta sydäninfarktien määrää ei
tiedetä.
Sitten kysyttiin yleensä soten budjetoinnista. Sehän
on tällä hetkellä niin, että se
maksetaan kuntiin. Minun oma ajatukseni on aina ollut se, että järjestämisen
ja rahojen pitäisi olla samoissa käsissä.
Elikkä järjestämisvastuun ja rahojen
tulisi olla samoissa käsissä, ja sillä perusteella minä kyllä lämpimästi
kannattaisin, että se menee järjestävälle
taholle tai sitten niin, että järjestäminen
palautetaan kuntiin, mikäli ilmenee, että sote-raamibudjetin
vaikutuksesta sote-alueitten toiminta heikkenee niin, että niitä ei
enää tarvitakaan. Siinä tapauksessa järjestäminen
kannattaa palauttaa kuntiin, ja tuottajat sitten tuottavat, ja sitten
rahat kuntiin. Tämä on se minun visioni.
Sitten harkinnanvaraisesta valtionosuudesta. Minä olen
aivan samaa mieltä teidän kanssanne siitä,
että tämä olisi pitänyt sinne
saada. Mehän teimme siitä hakemuksen, me kävimme
kahdenväliset neuvottelut, ja valitettavasti rahaa ei tullut.
Aion kyllä edelleen sitä anoa, koska me tarvitsemme
kriisikuntiin, joilla on vaikea tilanne jostain erityisestä syystä,
harkinnanvaraista tukea. Tämä on erityisesti tärkeää sellaisissa
tilanteissa, kun joudutaan pakkoliittämään,
kun meillä on tämä kriisikuntamenettely.
Minun mielestäni se on oikeus ja kohtuus, että kunnalle
annetaan sitten harkinnanvaraista tukea, koska nyt esimerkiksi kahdessa
tilanteessa Suomessa on tapahtunut, että kopin ottava kunta
on joutunut kärsimään siitä,
että kriisikunta pakkoliitetään. Mutta
vaikeampi on taas katsoa sitäkään, että kriisikunta
heikkenisi niin, että siellä ei olisi enää yhtään
asukkaiden mahdollista olla.
Kriisikuntamenettelystä. Se on yksi tapa siis siinä tapauksessa,
jos kerta kaikkiaan sitä alijäämää ei
millään sieltä kateta ja joutuu tähän
kriisikuntamenettelyyn. Mutta se on pitkä tie pakkoliitoksiin,
senhän me jokainen tiedämme.
Jaoston puheenjohtaja toi ansiokkaasti esille tämän
Kuntatieto-ohjelman. Todellakaan meillä ei ole tietoja
saatavilla, aivan niin kuin täällä muutkin
toivat esille, meillä ei ole tietoa siitä, mitä kunnat
käyttävät ja mihin ne niitä käyttävät. Nyt
kun me saamme vertailukelpoista tietoa, niin toivottavasti se helpottuu.
On luvattu, että se olisi meillä käytössä noin
2016. Toivottiin, että kiiruhdan sitä, mutta olen
kyllä todella kiiruhtanutkin.
Kuntien tehtävät ja velvoitteet: kyllä täytyy sanoa,
että se on vaikea juttu. Suurimmat kuntien tehtävistähän
tulevat OKM:n puolelta ja STM:n puolelta. Kun me jokainen tiedämme
sen, että jokainen sosiaali- ja terveysministeriössä tehty
laki on aina tarpeeseen tehty — ne ovat vammaisten palveluihin
liittyviä, ne ovat sosiaaliturvaan liittyviä,
ne ovat sairaitten ihmisten auttamiseksi, lastensuojeluun ja niin
edelleen — niin ne vain ovat sellaisia, että niitä on
hyvin vaikea poistaa, koska se on jo ihmisoikeuskysymys ja se on
myöskin inhimillisyyskysymys. Siitä syystä minä itse
kannatan sitä, että me velvoitteita rupeaisimme
miettimään erityisesti. Kun tehtäviä on
vaikea ottaa pois, niin miettisimme velvoitteita, että miten
kunnat normitetaan tekevän nämä tehtävänsä ja
organisoivan tehtävänsä. Minun mielestäni
on tärkeää, että kunnat saisivat itse
päättää entistä enemmän,
ja siihen pyritään nyt näillä kuntakokeiluillakin.
Hyvät käytännöt pitäisi
saada elämään, ja Innokylähän
on semmoinen, jonneka niitä hyviä käytäntöjä voisi
toisille benchmarkattavaksi tuottaa.
Minä seuraavassa puheenvuorossa kerron vielä ict:stä tarkemmin. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Se sopii mainiosti.
Nyt voidaan käydä vielä toinen debattikierros ja
sen jälkeen siirrytään puheenvuorolistaan.
Olkaa ystävälliset, painakaa vastauspuheenvuoropainiketta
ja nouskaa seisomaan, niin yritämme täällä pysyä laskuissa
mukana. — No, nyt se näyttää olevan
auki. Elikkä pyydän todella, että varaatte
puheenvuoronne nyt. Me suljemme tämän jälkeen
tämän vastauspuheenvuorolistauksen. Olkoon nyt
hetken vielä auki.
No niin, sitten lähdemme liikkeelle, ja täällä on
vielä ensimmäisellä kierroksella oleva
edustaja Kari, joka saa kunnian aloittaa.
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olen ministerin kanssa täysin
samaa mieltä siitä, että suomalaisille
kunnille ei pidä asettaa uusia tehtäviä,
ennen kuin meillä on selkeä kuva siitä,
että suomalaiset kunnat yhdessä valtion kanssa
selviävät taloudellisesti näistä tehtävistä.
Vaikka niin sanottu historiallinen kuntauudistus jäi
historiallisen pieneksi, etenee uudistuksen toinen osa, sote-uudistus,
kumminkin varsin joutuisasti. Sote-uudistuksen tässä vaiheessa
useat alueet, kunnat, myös alue ja kunta, josta itse tulen,
ovat kovin huolissaan siitä, että kannustavuus
tässä valtionosuusjärjestelmässä ja
kustannusten jaon osalta ei tule toteutumaan ihan siinä hengessä kuin
lähtökohdallisesti olemme kunnissa odottaneet,
että valtio palkitsisi niitä kuntia, jotka nyt
jo hoitavat tehtävänsä tehokkaasti ja kustannustietoisesti.
Kysyn ministeriltä: tulisiko jatkossa vielä ponnekkaammin
rakentaa mallit niin, että ne suosisivat kuntia ja alueita,
jotka hoitavat palvelunsa kustannustehokkaasti?
Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä edustaja
Virolaisen kanssa tästä asiasta, että kuntien
hyvät käytännöt pitäisi
todellakin saada elämään koko Suomessa.
Jos ajatellaan vaikkapa 90-luvun lamaa, niin kunnathan silloinkin
tekivät ne hyvät ja hyvät huonot leikkaukset.
Kunnissa on voimavaraa, kun se saadaan käyttöön. Siinä mielessä harmillisen
myöhään tulee myöskin kuntakokeilulaki,
joka varmasti tuo sitä kaivattua tietoa myöskin
toiselta puolelta, ja on hyvä, että tilastotietoa
saadaan nyt enemmän.
Mutta juuri päättyi kuntaministerin vetämä Tulevaisuuden
kunta -hanke, ja siinä esittelitte erilaisia ratkaisuja.
Puhutaan muun muassa kevytkunnista, varmaankin hallinnoltaan erilaisista
kunnista. Aiotteko nyt tämän hankkeenne tuloksia
viedä vielä eteenpäin, käytäntöön
tai lakiesityksiin?
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Juuri tämä suurten muutosten
aika onkin oikea hetki miettiä, minkälainen se
tulevaisuuden kunta voisi olla. Tuenkin ministerin näkemyksiä siitä,
mitä Tulevaisuuden kunta -asiantuntijatyöryhmä toi
esille. Siinähän keskeinen ajatus oli se, että on
olemassa erilaisia kuntia. Ihmettelen vain sitä, että piti
tulla tänne asti, jotta syntyi valmisteluryhmään
yhteinen oivallus siitä, että kunnat ovat erilaisia
ja kun ne juuri voivat toimia eri tavalla, niin ne parhaiten selviytyvät
myöskin tehtävistään.
Työryhmän työskentelyn aikana suhtauduin kyllä kriittisesti
siihen, että kuntarakennetta lähdettiin miettimään
irti sote-muutoksesta, suuresta muutoksesta, mikä parhaillaan
on menossa, eikä siinä myöskään
otettu huomioon kuntalain kokonaisuudistusta eikä muutakaan,
mitä reaalimaailmassa tällä hetkellä oikeasti
tapahtuu.
Arvoisa ministeri, oletteko sitä mieltä, että niitä ajatuksia
muun muassa kevytkunnasta, seutukunnasta ja metropolialueesta voidaan
sinällään viedä eteenpäin
ja markkinoida maakunnissa?
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä kaksi kysymystä.
Kun pienet kunnat tai mikä tahansa kunta huomaa, että kuntaliitos
alkaa lähestyä ja on kenties muutaman vuoden päässä,
niin ne alkavat investoida esimerkiksi urheilurakentamiseen tai
muuhun, mikä sinänsä on erittäin
hyvä asia nuorison kannalta, mutta se johtaa talouden ongelmiin. Voiko
tälle yleensä mitään tehdä,
ja onko kenelläkään oikeutta puuttua
tähän kunnallisen itsehallinnon toimivaltaan kuuluvassa
kysymyksessä?
Toinen kysymys on se, että joku aika sitten oli aika
lailla muotia, että kunnat alkoivat omaa omaisuuttaan säätiöittää,
alkoivat ikään kuin siirtämään
turvaan, ja tarkoitusperä olisi kohdennettu mahdollisen
kuntaliitoksen tullessa voimaan. Onko tälle säätiöittämiskysymykselle
tehty mitään? Onko se harkinnassa, että se
peräti kiellettäisiin?
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kunnat käyvät suurta keskustelua
siitä, mitkä ovat ne heidän tehtävänsä,
kun sote-lainsäädäntö tulee
ja meille tulevat sote-alueet ja sote-tuotantoalueet.
Kun ministeri tuntee erittäin hyvin tämän
kysymyksen, niin kysyisin: miten me saisimme kunnat entistä voimakkaammin
pohtimaan ja vahvistamaan niitä tehtäviä,
joita ovat esimerkiksi ennalta ehkäisevät toimet,
puhutaan sitten liikenteestä, esteettömyydestä,
kulttuurista, koulutuksesta tai varhaiskasvatuksesta? Sellaiset
ihmisten kannalta keskeiset palvelut ja toiminnot jäävät
edelleen kuntien tehtäväksi. Miten kunnat voisivat
entistä voimakkaammin ja vahvemmin panostaa juuri näihin,
minkä seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita
tarvitaan toivottavasti entistä vähemmän?
Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Budjetissaan hallitus on siis leikkaamassa
kuntien valtionosuuksia 188 miljoonalla eurolla. Samalla kun valtionosuudet vähenevät,
aiheuttaa esimerkiksi sote-uudistus monille kunnille uusia kuluja.
Tästä seuraa siis muun muassa se, että kunnissa
loppuvat rahat muun muassa omaishoitajien pikkuruisten palkkioiden
maksuihin, ja valitettavasti monissa kunnissa, muun muassa Lahdessa,
tehdään jopa määräaikaisia
omaishoitosopimuksia lasten ja nuorten perheille. Koska näitä omaishoitajien
maksuja ei korvamerkitä, on vaarassa, että myös
ensi vuodelle luvatut vajaat 5 miljoonaa euroa omais-hoitajien terveystarkastuksiin
hukkuvat kaikkeen muuhun. Tosin ministeri Huovinen aikoo lähettää ohjeistuskirjeen
kunnille tästä asiasta.
Olisin kysynyt, mikä on teidän, ministeri,
näkemyksenne: Pitäisikö näitä omaishoitoon
satsattavia varoja olla riittävästi? Ja jotta
ne menisivät perille, niin pitäisikö ne
jotenkin korvamerkitä, jotta esimerkiksi vanhuspalvelulain
muutoksen edellyttämä laitospalveluiden alasajo
voitaisiin tehdä niin, että ikäihmiset
pystyttäisiin hoitamaan kotona? Pitäisikö tätä omaishoitajille maksettavaa
rahaa jotenkin korvamerkitä?
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Palaisin vielä tähän
kriisikuntamenettelyyn. Kun me kaikki tiedämme, että se
on pitkä prosessi, ja sitten kun se päätös
tehdään, että kunta pakkoliitetään
toiseen, niin nyt tänä vuonna tehdyissä pakkoliitoksissa — toinen
kohdistui kotikuntaani — meillä on ainakin ollut
välillä epäselvyyksiä siitä,
mitä kaikkia sopimuksia se pakkoliitettävä kunta
on voinut tehdä. Tai periaatteessa se on ollut selvää, mutta
sitten on tapahtunut kuitenkin sellaista, että niitä on
jälkeenpäin jouduttu purkamaan. Siinä vaiheessa,
kun selvitysmiehet sitä hommaa tekevät, toivoisin,
että heillä olisi niin selvät sävelet,
ettei kenellekään tulisi jälkeenpäin
enää tarvetta purkaa niitä tehtyjä sopimuksia.
Sitten toinen puoli on vastaanottavan kunnan asukkaat. Se tiedottaminen
myös pitäisi hoitaa niin, että jokainen
tietää, mitä tästä tuleman
pitää. Se on välillä vähän
epämiellyttävää, että kun luottamushenkilöt
ovat jo päässeet siihen hyvään
muutosmoodiin, niin sitten joutuu puolustelemaan sitä,
että mitä tämä meille maksaa,
montako miljoonaa tästä joudutaan pulittamaan.
Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos, arvoisa ministeri: parikin ja enemmänkin
ehkä myönteisiä asioita. Juuri näiden
laatukriteereiden käynnistäminen ja niiden mukaanotto
tähän muutokseen, tähän suureen
murrokseen — mitä se tarkoittaa sitten, että me
luomme kustannustehokkaita uusia toimintoja ja samalla niissä on
laatukriteerit? Minusta se on tosi tärkeää,
että kun nyt yhdessä puhutaan kustannustehokkuudesta,
julkisen talouden kestävyysvajeesta, puhutaan myös
näistä laaduista. Minusta oli hyvä, että tässä nostitte
sen, että ei lakeja kaikkia voi pois ottaa, jos ajatellaan,
että mitä kunnilta otetaan pois. Me tarvitsemme
siellä sitä hyvää palvelua,
ja ne ovat monet lakipohjaisia.
Nyt minun huoleni on se, että koska tämä palvelujen
tarve kasvaa, ei pelkästään ikäihmisten vaan
myös mielenterveys- ja päihde- ynnä muiden,
niin sen vuoksi (Puhemies koputtaa) on tärkeää se,
millä tavalla me todella saamme uusia toimintatapoja, ennalta
ehkäiseviä palveluja ja varhaista puuttumista,
niin että se vaikuttaa kuntien talouteen (Puhemies koputtaa)
hyvin eivätkä sitten asiakkaitten palvelumaksut
nouse.
Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arkikielessä nämä kuntien
tehtävät ja velvoitteet ovat lähes sama
asia. Näin yleensä tulkitaan. Sanoitte, että näistä tehtävistä monet
ovat lakisääteisiä, opetus- ja kulttuuriministeriön
ja STM:n alaisia. Näin varmasti on. Nyt sitten tietysti,
kun eletään näitä ihan viimeisiä viikkoja,
tämän pohjaltahan voi vetää johtopäätöksen,
että missään tapauksessa ei pitäisi
tätä kotihoidon tuen pakkokiintiöintiä tehdä.
Mutta toisaalta sitten pitäisi vikkelästi tuoda
tämä päivähoito-oikeuden rajaaminen,
jos ajatellaan tältä pohjalta. Tai sitten omaishoidon
tuen osalta pitäisi miettiä sitä, että ei
säädetä sitä velvoitteeksi kunnille
niin, että myönnetään kaikille,
jotka valtakunnalliset kriteerit täyttävät,
vaan nimenomaan katsottaisiin, että se voisi olla Kelan
vastattavana ja sitten julkisen talouden sisällä katsotaan,
miten se kaiken kaikkiaan sitten maksetaan.
Haluaisin kysyä tästä viimeisestä asiasta,
että mikä teidän henkilökohtainen
kantanne on, voidaanko tämä omaishoidon tuki siirtää Kelan
vastattavaksi.
Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Paljon on tosiaan puhuttu kuntien tehtävien
karsimisesta. Mielenkiintoinen keskustelu sitten onkin, mitä nämä kuntien
turhat tehtävät sitten ovat. Jos terveydenhuoltoon
menee noin puolet ja sivistykseen noin neljäsosa, niin
paljon muuta ei sitten jäljelle jääkään.
Lähinnä tulevat mieleen erilaiset raportointitehtävät,
jotka vievät kovin paljon aikaa juuri niitten kaikkein
kallispalkkaisimpien kunnan viranhaltijoiden työajasta.
Näistä ajattelisin, että olisi varmasti
varaa tinkiä. Ikävä juttu vain on, että kun
me täällä eduskunnassa teemme lainsäädäntöä,
niin juuri näitä raportointitehtäviä tulee usein
paljon lisää. Ne vievät yllättävän
paljon sitä resurssia.
Vastaus siihen tehostamiseen löytyy varmaankin näistä uusista
kustannustehokkaista toimintatavoista tai palveluprosessien virtaviivaistamisesta,
jolloin tehtävistä voidaan sitten pienemmin kustannuksin
selvitä. Näitä ovat tietenkin kaikki
ennalta ehkäisevät palvelut, varhainen puuttuminen
ja hyvät käytännöt ja näin
poispäin.
Sitten olisin vielä lopuksi kysynyt ministeriltä:
Rakennepoliittisen ohjelman ohessa päätettiin
tämän uuden kuntatalouden ohjausjärjestelmän
käyttöönotosta, jonka tavoitteena on
kuntatalouden kestävyyden turvaaminen. Mitä tälle hankkeelle
kuuluu?
Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on muun
muassa edustaja Heinonen mutta moni muukin edustaja kiitellyt ministeriä siitä,
että olette huolissanne kunnasta: siitä, joka
järjestää tällä hetkellä ihmisille
palveluita ja vastaa niistä.
Kuntatalous on tämän keskustelun keskiössä, ja
kuntataloutta on huomenna ja seuraavana vuonna ja sitten mahdollisesti
sinä vuonna, kun sotekin tulee, ja sen jälkeen.
Nyt kuitenkin, niin kuin olen todennut aikaisemminkin, haluan tässä nostaa
vielä esille sen, että on selvästi havaittavissa,
että kunnissa ollaan halvaannuttu. Miten, valtiovarainministeriö ja
ministeri, te voitte kannustaa kuntia jatkossakin kaikkensa tekemään sen
tuottavuuden lisäämiseksi, olemassa olevien palvelujen
tuottavuuden lisäämiseksi, toimintojen tehostamiseksi
järkeväksi tekemiseksi? Miten me kannustamme kuntia
toimimaan?
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuntasektorille tämä vaalikausi
on ollut aikamoista vuoristorataa. Ensin lähdettiin liikkeelle
siitä, että Suomeen pitää saada
70 kunnan verkosto ja muut kunnat kuntarakenneuudistuksen yhteydessä ilmeisesti
sitten teurastetaan. Sen rinnalla on ollut vielä sitten
valtionosuusjärjestelmän merkittävä vaikutus.
Yli 3,5 miljardia euroa on leikattu valtionosuuksia ja erityisesti
pieniltä ja keskisuurilta kunnilta eli niiltä,
jotka eivät sopineet tähän 70 kunnan
listaan. Ja nyt sitten hallitus on luvannut miljardilla keventää kuntien
tehtäviä. Täällä on
varmaan jo moni kysynyt mutta kysyn minäkin: Missä vaiheessa
tämä hanke on? Onko edes toiveita, että tämä voisi
toteutua? Ainoa kestävä tie on se, että me
saamme kunnan tehtävät ja käytettävissä olevan
rahoituksen kohdalleen. Mitään muuta tietä ei
ole.
Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kuten on täällä illan
aikana kuultu, kuntarakenneuudistuksella oli etsikkoaikansa, ja
valitettavaa oli, että lähdettiin näillä karttaharjoituksilla
liikkeelle, jolloin se hyytyi heti alkuunsa.
Meillä Lapissa viimeisin kuntayhdistyminen on tehty
vuoden 2006 alusta lukien, kun Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta
yhdistyivät, mutta nyt sitten kuntajakoselvittäjä sai
viime viikolla selvityksen Meri-Lapin alueesta, ja hän esitti
Kemin, Keminmaan ja Simon yhdistämistä yhdeksi
kunnaksi. Tässä oli tavoite kyllä korkeammalla,
että siihen myös yhdistyisivät Tervola,
Yli-Tornio ja Tornio, mutta se nähtiin sulaksi mahdottomuudeksi
jopa näistä poliittisista syistä ja liian
vaikeaksi harjoitukseksi. Pidän kyllä hyvänä sitä,
että tällähän täytyy
myös varautua tulevaisuuteen ja tulevien palvelujen rahoittamiseen
tällä alueella.
Mutta olisin tähän liittyen kysynyt tästä kannustavuudesta
vapaaehtoisissa liittymisissä: on-ko näitä porkkanarahoja
vielä olemassa, vai kävikö niille niin
kuin harkinnanvaraisille, jotka ensin pienenivät 20:stä 10
miljoonaan ja jotka sitten liipaistiin kokonaan pois?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Myönnän vielä kaksi vastauspuheenvuoroa
ennen ministerin vastausta ja debattiosuuden loppua. Ensiksi edustaja
Kari ja sitten vielä edustaja Sarkomaa.
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On kyllä todella valitettavaa,
että keskustan edustaja Anttila suhtautuu tähän
hyvään pyrkimykseen vahvistaa suomalaisia kuntia,
turvata kuntalaisille tärkeät kuntapalvelut tulevaisuudessa,
ikään kuin hieman vähätellen.
Täytyy kumminkin muistaa, että edellinen hallitus,
jota myös edustaja, silloinen ministeri, Anttila edusti,
jätti tälle hallitukselle 8 miljardin alijäämän.
Sen lisäksi ovat tulleet nämä talouden taantumat,
jotka ovat entisestään vaikeuttaneet niin kuntien
kuin valtion rahoitusasemaa.
Haluan kysyä ministeriltä: Miten te näette
tulevaisuuden? Onko seuraavan hallituksen aikana oppositiolla varaa
vähätellä niitä toimia, joita maan
hallitus tulee tekemään kuntalaisten palveluiden
ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Jotenkin joudun nyt perumaan sanani. Minusta edustaja Anttila
kyllä ansaitsee lyhyen vastauspuheenvuoron edustaja Karille. — Olkaa
hyvä.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Kari on ilmeisesti ymmärtänyt
väärin: ei se, että me pistämme
kuntia yhteen, tuo automaattisesti mitään säästöjä.
Meillä on nyt parhaillaan Forssan seudulla selvitetty neljän
kunnan mahdollinen kuntaliitos. Vaikka kaikki hallinnot siltä alueelta lopetetaan,
säästö on 4 miljoonaa euroa. Ei se kunnan
elinvoima sitä kautta hoidu, vaan se kunnan elinvoima hoituu
sitä kautta, miten sitä kuntaa kehitetään
ja sen elinkeinoelämää kehitetään. Ja
sen takia on kaikkein tärkeintä, että lähdetään kehityspää edellä eikä hallintorakenteita
muuttamalla, niin kuin nyt on tehty.
Kuntarakenteet ja kunnat yhdistyvät sen mukaan kuin
tarvetta on ja kunnassa kuntalaiset itse ja kuntapäättäjät
katsovat. Eli tämä, että yritetään
ylhäältä ohjata, on se viimeinen keino,
ja siihen hallitus on nyt saanut vastauksen, ettei oikeastaan kai
ainuttakaan kuntaliitosta ole tapahtumassa. Tämän
kaiken neljä vuotta kestäneen väännön
ja erilaisten lausuntokierrosten jälkeen tulos on nolla.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, ja sitten viimeinen debattipuheenvuoro. — Edustaja
Sarkomaa, olkaa hyvä.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Se, miten sote-uudistuksessa onnistumme, joko
nostaa tai kaataa kunnat, ja on erittäin tärkeää,
että siinä löydämme keinot,
että kannustamme etsimään kustannustehokkaita
tapoja tuottaa sote-palveluita. Siihen tarvitaan juuri tätä tietoa,
että tiedetään, mitä palvelut
maksavat, tiedetään, mikä on laatu. Myös
se parhaiden käytäntöjen löytyminen
tulee sitä kautta, että voidaan benchmarkata,
tiedetään, missä on kustannustehokkaasti
tehty laadukkaat palvelut. Siksi tässä Kuntatieto-asiassa
on mentävä eteenpäin.
Mutta kaksi asiaa kunnissa huolestuttaa. Kuntien rahoitusosuusasia
on sellainen, joka ei voi mennä sillä tavalla
kuin hallitus on esittänyt, ja olisi erittäin
tärkeää kuulla tässä kuntaministerin ajatukset.
Toinen asia, joka mietityttää kunnissa, on sote-
ja ict-kustannukset. Tällä hetkellähän valtaosa
rahoista, ict-kustannuksista, menee pirstaleisesti toteutettujen
ratkaisujen yhteensovittamiseen, ja rahaa ei ole toiminnallisiin
uudistuksiin.
Tiedämme toisaalta, että asiakas- ja potilasjärjestelmät
ovat tulossa lähivuosina elinkaarensa päähän
ja tarvitaan satoja miljoonia euroja uudistamaan näitä järjestelmiä.
Näin me jaostossa ja valiokunnassa kuulimme, ja kunnissa
mietitään, kuka rahoittaa nämä tietojärjestelmät,
kun sote-uudistus tulee. Miten kunnat selviävät?
Tästä olisi tärkeä kuulla ministerin
näkemys.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Ja sitten ministeri Risikko, loppuyhteenvetoa, ja se 5 minuuttia,
olkaa hyvä.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta. — Minä olin
kovin ilahtunut teidän puheenvuoroistanne, siitä,
että te puhutte tästä kustannustehokkuudesta,
koska nyt näistä kuntien tehtävistä ja
velvoitteista ei ole saatu sitä, mitä olisi pitänyt
saada, elikkä noin kolmasosa on saatu kerättyä ja
tietysti työ jatkuu, eikä se tässä nyt
vielä ole, eli ei tässä vielä kaikki.
Mutta tämä kustannustehokkuus, mitä te
täällä peräänkuulutatte,
ensiksikin se, mitä edustaja Sarkomaa toi esiin siitä,
että meillä pitää olla sitä tietoa
niistä kustannuksista ja sitten niitä keinoja sitä vaikuttavuutta
lisätä, nimenomaan kustannusvaikuttavuutta: niitä hyviä käytäntöjä kyllä on,
aivan niin kuin täällä edustajat toivat
esille, kunhan niitä vain käytettäisiin.
Mutta miten me saisimme ne kannustaviksi? No, valtionosuuksilla,
mutta se on ihan totta nyt, että meillä ei valtionosuusjärjestelmässä ole
sellaista kannustuselementtiä, koska valtionosuusjärjestelmän
idea on nimenomaan, että se kattaa niitä kustannuksia, joita
tulee, ja silloin se ei mahdu siihen ideaan. Mutta minun mielestäni
jossain vaiheessa meidän pitää lähteä rakentamaan
kannustuselementtiä, ja minä olen itse miettinyt
sitä, miten valtionosuuksiin sellaisen saisi, nimittäin
nyt kun te puhutte täällä — myöskin
edustaja Kiljunen piti erittäin ansiokkaan puheenvuoron
ennaltaehkäisystä ja siitä, miten kunnan
tehtävä on ennalta ehkäistä niitä sairauksia — niin
mikä kannuste kunnalla on satsata ennaltaehkäisyyn,
jos se maksaa saman potin sitä rahaa sinne sote-tuottamisalueelle
tai sinne järjestävälle taholle ja jos
se ei mitään vaikuta siihen rahoitusasemaan tai
rahoitukseen? Eli tämä sinne pitää rakentaa
myöskin.
Tässä yhteydessä muistelen Forssan
erinomaisen hyviä esimerkkejä siitä,
mitä on saatu aikaan kunnan sisällä nimenomaan
palveluketjuja kehittämällä, ja tietenkin
tässä yhteydessä on pakko sanoa, että pidän
huonona asiana, että juuri ne kunnat, jotka nyt ovat tehneet
työtä käskettyä, näyttäisivät
maksavan tulevaisuudessa enemmän. Siitä syystä meidän
pitää muuttaa sitä järjestelmää täällä eduskunnassa
jonkin verran. (Sirkka-Liisa Anttila: Pitää muuttaa,
olen ministerin kanssa samaa mieltä!) — Kyllä.
No niin, ja sitten porkkanarahoja on olemassa vielä,
ja sitten tuosta omaishoidosta, se on valitettavaa, ettei meillä ole
niitä korvamerkintöjä. Kun te peräänkuulutatte
täällä niitä yhteneväisiä kriteereitä,
niin se, että on yhteneväiset kriteerit kunnissa,
ei sinänsä edellytä sitä Kelalle
siirtoa. Se ei sitä edellytä, mutta on tietysti
oma arvionsa, miten me saisimme sen pelittämään
sitten, jos se menisi Kelalle, kun siellä on vain se rahan maksatus.
Tuskin Kela laittaa sitä palveluhenkilöä sitten
sinne kotiin. Minä itse näen sen tärkeänä,
että se on kunnan palvelu, koska silloin saadaan sekä rahat
että se palvelu sille henkilölle, mutta en poissulje
sitä, jos parempia ratkaisuja keksitään
ja löytyy se raha.
Mutta ihan lopuksi muutama sana näistä sähköisistä järjestelmistä ja
digitalisaatiosta.
Julkisen hallinnon ict-toiminnan osalta on otettu siis isoja
askelia viime vuosina. Vuonna 2015 saatetaan loppuun valtion virastojen
ja laitosten toimialariippumattomien ict-tehtävien siirrot
valtion tieto- ja viestintäkeskus Valtoriin. Julkisen hallinnon
tietovarantojen avaamista kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan käyttöön
jatketaan suunnitelmallisesti.
Kansallisen palveluarkkitehtuurin ja palveluväylän
toteuttamista jatketaan siten, että vuonna 2015 julkaistaan
kansalaisille toimiva näkymä sähköisestä palveluväylästä.
Tietoalan ohjauksen vahvistamisella ja kansallisen palveluarkkitehtuurin
mukaisten, toimialat ylittävien tietoteknologisten ratkaisujen
toteutuksella pyritään vahvistamaan kansallista
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta erityisesti julkisessa
hallinnossa. Tämä liittyy myös sektorikohtaiseen
hallintoon. Täällähän on hyviä esimerkkejä — tai
hyviä huonoja esimerkkejä — terveydenhuollosta, että ei
ole yhteensopivia järjestelmiä, ja siihen on kyllä sitten
puututtukin tässä viime vuosina.
Vuonna 2015 jatketaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ict-muutostukea
ja Kuntatieto-ohjelmaa, joka täällä on
hyväksi havaittu, sekä varmistetaan sähköisen
asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman, Sade-ohjelman, valmistuminen
ja kehitettyjen palvelujen käyttöönotot. Minä uskon,
että tämä sähköinen
järjestelmä tuo meille myös mahdollisuuden
näiden hyvien käytäntöjen levittämiseenkin
aivan eri tavalla.
Sitten minä ihan lopuksi sanon tästä Tulevaisuuden
kunta -ajattelusta, kun kysyitte, lähdenkö minä nyt
tästä puhumaan: kyllä, minä aion
puhua siitä, koska minä näen, että tässä yhteiskunnassa
kunta ja se, että se kuntamalli räätälöitäisiin
sen tarpeitten mukaan, ovat niin tärkeitä, ja minä pidän
siinä hyvänä avauksena tätä niin
sanottua propellipäitten ajatusta siitä, että meillä olisi
esimerkiksi kolmenlaisia erilaisia kuntia ja niillä olisi
sitten sen kuntakoon mukaan erilaiset tehtävät.
Se, mitä ei pysty itse hoitamaan, ostettaisiin sitten muualta.
Minun mielestäni se on sellaista tervettä ajattelua
ajatellen tulevaisuuttakin, jotta me saamme kunnat säilymään.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia, ministeri Risikko. — Ja nyt jatkamme tämän
pääluokan yleiskeskustelua, käymme sen loppuun
ja sen jälkeen palaamme tuonne pääluokkaan
25 ja jatkamme sen kesken jäänyttä yleiskeskustelua.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Haluan tässä nostaa vielä sen,
että kun me nyt todella tulevan vuoden valtion budjettia
olemme käsittelemässä, niin minusta valtiovarainvaliokunta
hyvin ansiokkaasti painotti tässä käsittelyssä kuntien
osaa eikä pelkästään palvelujen
tuottamista ja niiden tehtävien suorittamista, mitä kunnilla
on, vaan sitä, miten kunnat nyt lähtisivät edistämään
sitä kokonaisuutta, mitä kuntiin liittyy, kuten
elinkeinopolitiikkaa, ja sitä, miten kunnista sinänsä saadaan
elinvoimaisia, ja sitä kautta saadaan mahdollisesti verotuloja
lisää ja niin edelleen. Silloin kunnat pystyisivät
jatkossa entistä selkeämmin rahoittamaan palvelunsa
ja menonsa nimenomaan omilla verotuloillaan. Pidän itsekin
sitä hyvin tärkeänä.
Oma huoleni on, että me olemme suurten uudistusten
edessä ja me tarvitsemme hyviä palveluja, me tarvitsemme
määrällisesti ja laadullisesti hyviä palveluita,
ja ne joka tapauksessa maksavat tulevaisuudessa, aivan varmasti.
Huoleni on silloin se maksajan osa, kunnat, valtio ja palvelun käyttäjä itse,
ettei se kallistuisi siihen, että jos kunnat eivät
pysty maksamaan, niin se olisi sitten se asiakas ja palvelun käyttäjä,
joka joutuu sitten enemmän maksamaan. Toivoisin, että tätä entistä enemmän
arvioidaan.
Toinen, jonka vielä haluan tässä nostaa,
jon- ka valtiovarainvaliokuntakin tätä käsitellessään nosti,
on se, että jo tämän vuoden budjettia
tehtäessä on puhuttu siitä, että tätä kustannusseurantaa
on kehitettävä ja palvelujen kustannuksista on
saatava kuntakohtaiset, ajantasaiset, vertailukelpoiset tiedot.
Eli tämänhän meillä pitäisi
nyt jo olla olemassa, tämän vuoden aikana. Millä tavalla
me pääsisimme nyt tämän kuntauudistuksen,
rakennepoliittisen uudistuksen ja näitten palvelujen uudistuksen
(Puhemies koputtaa) kohdalla siihen, että me pääsisimme
niitä toteuttamaan? Tässä tarvitaan todella
ei pelkästään poliittista päätöksentekoa
vaan asiantuntemusta.
Yleiskeskustelu pääluokasta 28 päättyi.