Täysistunnon pöytäkirja 131/2014 vp

PTK 131/2014 vp

131. TIISTAINA 16. JOULUKUUTA 2014 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

Valtiovarainministeriön hallinnonala 28

 

Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaostolle kuuluu valtionvarainministeriön pääluokasta kuntien tukeminen. Tähän kohtaan ei liity valiokunnan esittämiä määrärahamuutoksia, mutta nostan esille muutamia valiokunnan huomioita.

Valiokunta pitää tärkeänä kuntatalouden ohjausta parantavien tietojärjestelmien kehittämistä. Edellytimme jo kuluvan vuoden budjettimietinnössä, että kuntapalvelujen kustannusseurantaa on kehitettävä siten, että palveluiden kustannuksista on saatavilla kuntakohtaiset, ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot. Tämä on aivan välttämätöntä, jotta voimme valita parhaat tavat tuottaa palveluja. Ajantasaiset ja läpinäkyvät kustannustiedot ovat keskeinen edellytys myös sote-uudistuksen onnistumiselle. Kannustammekin kuntaministeriä Kuntatieto-ohjelman toimeenpanossa ja eteenpäinviemisessä.

Edellytimme myös toimenpiteitä terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. Saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeri on vasta asettamassa työryhmää tekemään ehdotukset laaturekistereiden kehittämiseksi. Valiokunta kiirehtii tämän työn käynnistämistä. Sähköisillä palveluilla on sote-uudistuksen onnistumisen kannalta aivan keskeinen rooli, sillä asetettuja tavoitteita ei saavuteta, mikäli tietojärjestelmiä ja tiedonkulkua ei saada palvelemaan asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeita nykyistä paremmin. Valiokunta painottaa myös valtakunnallisten ja alueellisten tietojärjestelmähankkeiden sisällöllistä ja aikataulullista yhteensovittamista ja johtamista.

Valtionosuuksia on leikattu vuoden 2015 tasossa vuoteen 2011 verrattuna noin 1,3 miljardia euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksen arvioidaan heikentävän kuntatalouden rahoitusasemaa nettomääräisesti noin 218 miljoonaa euroa. Ilman uusia toimenpiteitä menojen kasvun arvioidaan jatkuvan huomattavasti tulojen kasvua nopeampana ja kuntatalouden epätasapainon syvenevän noin 2,3 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä.

Kuntatalouden erittäin huonot näkymät lisäävät myös paineita kunnallisveroprosentin tuntuviin korotuksiin ja kokonaisveroasteen nousuun. Ensi vuodelle kunnallisveroprosenttiaan korottaa noin kolmannes kunnista, minkä arvioidaan kiristävän verotusta noin 100 miljoonalla eurolla. Valiokunta nostaakin huolen esille kuntien veroerojen repeämisestä. Vaihtelu on jo noin 16,5 prosentista aina 22,5 prosenttiin asti.

Valiokunta painottaa, että kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa ja uusia toimia sekä kunnilta että valtiolta talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä, minkä lisäksi myös tuottavuutta parantamalla on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö. Nykytoimin nämä tavoitteet eivät toteudu.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntataloutta vahvistetaan myös tehtäviä karsimalla. Sote-uudistuksen onnistunut läpivienti on aivan ehdoton edellytys kuntatalouden vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi. On myös välttämätöntä luoda uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, lisätä ennalta ehkäiseviä palveluja ja parantaa tietojärjestelmien hyväksikäyttöä sekä levittää parhaita käytäntöjä. Valiokunta korostaa harkinnanvaraisten valtionosuuskorotusten merkitystä osana keinovalikkoa turvata kuntapalvelut.

Korostamme myös sitä, että kuntien on entistä tiukemmin pidettävä huolta menokehityksestään, jotta ne saavuttavat omin toimin miljardin euron säästön vuoteen 2017 mennessä. Aivan erityisen tärkeää on se, että hallitus osaltaan huolehtii siitä, että kuntien menokehitys pysyy hallinnassa ja että hallitus arvioi lainsäädäntöä valmistellessaan realistisesti ja huolellisesti ne kustannukset, jotka aiheuttavat kuntien menoja ja velvoitteita, ja myöskin että kaikki uudistukset arvioidaan huolellisesti ja niiden taloudelliset vaikutukset on kestävällä tavalla arvioitu.

Arvoisa puhemies! Valiokunta painottaa kuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimaisuutta, jotta kunnat pystyvät jatkossa entistä selkeämmin rahoittamaan palvelunsa ja menonsa omilla verotuloillaan.

Lopuksi totean vielä, että valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus päätti rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä ottaa käyttöön uuden kuntatalouden ohjausjärjestelmän ja julkisten sote-palvelujen kustannusten hallinnan toteuttavan budjettikehysjärjestelmän. Nämä ovat tervetulleita uudistuksia.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia. — Haluaako ministeri Risikko tämän keskustelun alkuun käyttää puheenvuoron? (Paula Risikko: Joo.) — Kyllä haluaa. — Olkaa hyvä, 5 minuuttia.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriön pääluokan loppusumma vuoden 2015 budjettiesityksessä on runsaat 16,9 miljardia euroa, mikä on noin puoli prosenttia vähemmän viime vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu suurimmaksi osaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuuden pienentymisestä.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vuoden 2015 talousarviossa on 8 miljardia 494 miljoonaa euroa, missä on vähennystä noin 119 miljoonaa euroa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten aiemmissa kehyspäätöksissä tehdyt valtionosuuden leikkaukset eli 188 miljoonaa sekä ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvä vähennys 164 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden tilan arvioidaan heikkenevän tulevina vuosina huolestuttavan paljon. Ilman uusia toimenpiteitä kuntatalouden tila uhkaa heikentyä tulevina vuosina huolestuttavan paljon. Ennakoidulla vaimeammalla talouskasvulla menojen kasvu jatkuu huomattavasti tulojen kasvua nopeampana, ja kuntatalouden epätasapaino syvenee noin 2,3 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä. Tässä kehityskulussa kuntien velan määrä kasvaisi 25,7 miljardiin euroon eli yli 11 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tämä kaikki kertoo siitä, että kuntatalouden suunta määrittää yhä enemmän koko Suomen julkisen talouden suuntaa. Kuntatalous onkin saatava korjattua ennen kuin väestön ikärakenteen muutokset alkavat rasittaa täysimääräisesti kuntia ja kuntayhtymiä.

Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita vuoteen 2017 mennessä. Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Lisäksi kuntien tulee omin toimin vahvistaa kuntataloutta vuoteen 2017 mennessä yhdellä miljardilla eurolla.

Rakennepoliittisessa ohjelmassa tavoiteltuja säästövaikutuksia voidaan sisällyttää valtionta-louden kehyspäätökseen ja talousarvioesityksiin siinä tahdissa kuin on riittävän täsmällisiä tietoja toimenpiteistä ja luotettavia arvioita niiden vaikutuksista. Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2015—2018 sisällytetyt toimet kattoivat alustavien laskelmien arvion mukaan reilun kolmanneksen tavoitellusta miljardin euron säästöstä vuoden 2017 tasolla, elikkä todella töitä vielä riittää.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää edelleen julkisten tehtävien ja velvoitteiden keventämistä ja vähentämistä. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa ja myös tarvittavia lisätoimia. Kestävyyden turvaaminen edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimija.

Kuntien taloustilannetta tulevaisuudessa helpottaa myös hallituksen eduskuntaan tuoma uusi laki, joka velvoittaa valtion rahoittamaan täysimääräisesti uudet tehtävät ja velvoitteet. Jo vuosikausia eri hallitukset ovat pakottaneet kunnat hoitamaan julkisia uusia tehtäviä vajaalla rahoituksella. Nyt tämä hallitus halusi korjata aiempien vuosien virheet.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kehuu tätä uutta lakia tänään julkaistussa raportissaan. Tarkastusvirasto sanoo, että täyden rahoituksen turvaava laki on askel oikeaan suuntaan, koska se korjaa aiempaan järjestelmään sisältyneen kannustimen säätää kunnille tehtäviä ilman, että niille tarvitsee heti löytää rahoitus kehysjärjestelmässä. Hallitus teki siis merkittävän korjausliikkeen kunta—valtio-suhteen tervehdyttämiseksi. Tämä korjausliike oli jäänyt aiemmilta hallituksilta tekemättä.

Toinen merkittävä korjausliike on uusi julkisen talouden ohjausmalli. Uusi julkisen talouden ohjausmalli huomioi kuntien taloudellisen tilanteen paremmin kuin nykymalli. Edellisten hallitusten aikana on keskitytty liikaa vain valtiontalouden hoitoon ja jätetty kuntatalous vähemmälle huomiolle. Tämä on johtanut kuntien velkaantumiseen ja verojen kiristymiseen. Nyt uudistamme julkisen talouden ohjausta siten, että kunnat huomioidaan julkisen talouden kokonaisuudessa ja valtion kuntia koskeville toimenpiteille saadaan rajoitteita. Tämä uudistus turvaa kuntien taloudenhoidon vakautta. Uudistus on varmasti tervetullut koko kuntakenttään.

Mutta sitten vielä muutama sana siitä, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita pitää edelleen vähentää, jotta saadaan velkaantuminen taittumaan. Uusiin menolupauksiin ei yksinkertaisesti ole varaa, jos meinataan pitää ihmisten peruspalvelut kunnossa ja estää kokonaisverorasituksen nousu kohtuuttomaksi.

Tässä salissa on useaan kertaan vaadittu Suomen talouden korjaamista. Tärkein toimenpide olisi mielestäni se, että me tässä salissa yksissä tuumin pidättäytyisimme uusien menoerien ottamisesta kunnille tai valtiolle. Tai ainakin, jos sellainen tehdään, antaisimme siihen sitten riittävästi rahoitusta. (Puhemies koputtaa)

Ihan lyhyesti, arvoisa puhemies, totean, että sähköiset järjestelmät ja digitalisaatio ovat asioita, joilla voidaan myöskin toimintoja tehokkaasti hoitaa ja tehostaa ja myöskin saada taloudellista hyötyä. Niistä sitten tämän illan aikana lisää. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, ministeri Risikko. — Sitten käynnistämme sähäkän debatin: V-painike, seisaalleen nousten, ja muistutus jälleen kerran, että debattipuheenvuoron pituus on 1 minuutti.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille.

Ensin kysymys juuri tästä viimeksi mainitusta, mihin lopetitte, elikkä nämä ict-hankkeet. Nyt kun luin tätä momenttia, niin en oikein tästä saanut selvää: Missä tässä tulee säästöjä, vai tuleeko edes säästöjä, kun tiedämme, että kunnissa, julkisella sektorilla, kuntayhtymissä esimerkiksi potilastietojärjestelmät ovat kalliita ja kunnissa myöskin ict-menot ovat lisääntyneet? Millä tavalla nyt sieltä kautta voidaan hakea säästöjä ja helpotusta kuntatalouteen?

Toinen kysymys kunta- ja palvelurakenneselvityksiin varatusta rahasta ja sen vaikuttavuudesta: kun nyt näyttää siltä, että selvitys toisensa jälkeen ei tuo sitä liitosesitystä, niin eikö tämä tällä hetkellä vaikuta hivenen vaikuttamattomalta panokselta?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntalain kokonaisuudistus on tämän hallituskauden suuria tehtäviä ollut, ja tämä hallituksen esityshän kiristää kyllä nyt kuntatalouden hallintaa aivan merkittävällä tavalla nimenomaan siihen sisältyvän alijäämän kattamisvelvollisuuden kiristyksen myötä. Tässä esityksessähän linjataan niin, että taseeseen kertynyt alijäämä tulee viimeistään neljän vuoden kuluessa kattaa. Aiemmin tämä käytäntö on ollut joustavampi, nytkin kuusi vuotta voi olla joissain vakavimmissa tapauksissa mahdollista.

Samaan aikaan kuitenkin tiedämme sen, kuinka valtiovallan toimin ollaan kuntien taloutta kiristetty. Kuinka nämä asiat teidän mielestänne sopivat oikein yhteen? Palaamme aina uudestaan ja uudestaan tähän rahoitusvelvollisuuteen, mikä valtion täytyy nimenomaan hoitaa. Mitä sanotte niille kunnille, joille velvoitteita on lisätty, miljardin tehtäviä ei ole määritelty, ja vielä tämä kattamisvelvollisuus tulee heikentämään kuntalaisten asemaa?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kahta asiaa käsittelen lyhyesti.

Tietohallinto on yksi keskeinen elementti, kun puhutaan toimintojen tehostamisesta ja palvelujen parantamisesta, saatavuuden lisäämisestä. Tietohallintolaki hyväksyttiin viime kaudella, ja tällä kaudella on tietohallintostrategia tehty valtiovarainministeriössä, hyvä niin, kiitos ministerille siitä. Nyt toivon, että kun isoja rakenteellisia muutoksia tapahtuu, valtio ottaa vahvan roolin, vahvemman roolin, tietohallintolain mukaisen roolin siinä, että ohjataan selkeästi yhden palveluarkkitehtuurin varaan Suomea. Se on oikea suunta. Tässä ministeriltä toivon nyt vielä vahvasti otetta.

Sanon myöskin sen, että nyt sote-uudistuksen myötä kunnat ovat osittain halvaantuneet omassa tekemisessään sen takia, että huomisen tulevaisuus, näkemys huomisesta on epäselvä. Kuitenkin rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntien oma osuus on merkittävä. Miten ministeri kannustaa kuntia parempaan tuottavuuden lisäämiseen ja omien tehtävien tehostamiseen?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sarkomaa otti edellä aivan oikein esille sen, että on tärkeä saada sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus maaliin, jotta myös kuntien taloudellista tilaa saadaan tervehdytettyä.

On harmillista se, että nämä sote ja kuntarakenne polkevat omaa rataansa eikä vahvoja peruskuntia saatu aikaiseksi. Soten osalta rahat nyt on päätetty kierrättää ensi vaiheessa kuntien kautta. Tämähän on radikaali uudistus sinänsä kunnille, että puolet tehtävistä lähtee pois. Mutta tulevaisuuden visiona on, että raha voisi mennä suoraan sote-alueille, ja kysynkin ministerin visiota siitä: milloin tähän pisteeseen päästäisiin?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi yksityiskohta tähän kohtaan liittyy siihen, että nämä harkinnanvaraiset valtionosuudet kunnilta ollaan rahallisesti poistamassa, ja koko pykäläkin oltiin poistamassa, ennen kuin hallintovaliokunta puuttui siihen. Tässä kun näitä asiantuntijalausuntoja ja tätä budjettikierrosta on käyty, niin harkinnanvaraiset valtionosuudet ovat tärkeänä nähneet hallintovaliokunta, valtiovarainvaliokunta, valtiovarainministeriön asiantuntijat, ja myöskin julkisuuden tietojen ja keskustelujen kautta myös ministeri itse on puolustanut näiden tärkeyttä kuntien tukemisessa. Silti sinne on budjetoitu ensi vuodelle nolla euroa rahaa.

Haluaisinkin kysyä nyt ministeriltä: kun se pykälä kuitenkin on säilymässä, niin onko nyt odotettavissa, että lisätalousarvioissa tähän saadaan helpotusta ja päästään tukemaan niitä kuntia, jotka ovat vaikeassa rakennemuutoksen paineessa?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itselläni kanssa oli kysymys tästä todella vaikeassa tilanteessa olevien kuntien tukemisesta harkinnanvaraisen rahan kautta, mutta se kysymys tuossa jo tuli. Mutta pidän todella sitä tärkeänä, koska sitä ovat eri valiokunnatkin korostaneet, että sitä ei poistettaisi.

Arvoisa ministeri, todella hyvin toitte esille sen huolen, missä nyt ollaan kuntien kohdalla. Näen, että meillä on niin erilaisia kuntia, ja monessa kunnassa on tehty jo sopeuttamisohjelmaa — en tiedä, mitä se miljardeissa tai miljoonissa tarkoittaa — eli omin voimin on jo vähennetty tai on pystytty jotain saamaan aikaan. Minun kysymykseni on nyt: Jos rakenneuudistuksilla ei saada sitä nopeaa tulosta, mitä ehkä odotetaan, ja sitten kunnat eivät pysty omin voimin ja tehtäviä ei pystytä vähentämään, alijäämä lisääntyy, mikä on sitten se muu keino? Mikä on se ohjauskeino, millä tätä palettia voidaan sitten ohjata?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä jaoston puheenjohtaja että ministeri peräänkuuluttivat kunnissa tätä menojen hillintää, ja sitten oli myös puhetta siitä, että pitäisi olla ajantasaisia ja vertailukelpoisia kustannustietoja. Nämä ovat kannatettavia ja hyviä tavoitteita. Kun itse olen ollut mukana kuntapolitiikassa noin 30 vuotta, niin täytyy sanoa, että ihan yhden kunnan sisällä näitä tietoja on lähes mahdotonta saada, niin että onnea ja menestystä vain, jos haluatte saada näitä tietoja valtakunnallisesti ja vielä siten, että ne olisivat jotenkin vertailukelpoisia. Kun näitä palveluja tuotetaan itse ja sitten niitä ostetaan ja on konsultteja ja on elinkaarimalleja ja on vaikka minkälaisia yhdistelmiä, niin on vaikea saada vertailukelpoista tietoa kunnista, jopa omasta kunnasta.

Sitten vielä mitä tulee näihin suuriin uudistuksiin, niin nythän monet kunnat elävät epävarmuudessa, joka selvästi on ruokkinut sitä, että sellaisetkin kunnat, jotka ovat aikaisemmin hoitaneet vastuullisesti talouttaan ja eivät ole velkaantuneet, nyt ovat panneet palamaan. Nyt on velkaantuminen lisääntynyt, koska he huomaavat, että on (Puhemies koputtaa) viimeinen hetki tehdä näitä investointeja oman kunnan alueella.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin palata näihin kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseen, kun 2013 budjettiriihen yhteydessä hallitus teki kunnianhimoiset tavoitteet näistä rakenneuudistuksista ja siihen kuului myös tämä kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen miljardilla eurolla. Me tiedämme, että tämähän ei ole toteutunut sinne päinkään. Oikeastaan on tullut aikamoinen suoranainen mahalasku tässä asiassa. Ainoastaan tähän vanhuspalvelulain muutokseen on merkitty merkittävä määrä vähennystä, mut- ta sekään ei varmastikaan tule toteutumaan 2017:ään mennessä.

Minä haluaisin kysyä teiltä, ministeri Risikko, kun te olette kokenut monen kauden ministeri ja asiantunteva ministeri kaiken kaikkiaan: Voitteko te kertoa meille, mistä se johtuu, että näitä velvoitteiden ja tehtävien karsimisia ei ole saatu aikaiseksi? Mistä tässä hallituksessa on kiikastanut, että siihen ei ole päästy?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on todella vakavan paikan edessä. On rehellisesti todettava, että kuntatalous ei ole millään mittarilla katsottuna tasapainossa. On erittäin huolestuttavaa, että ne toimenpiteet, joilla on ollut tarkoitus luoda tilaa kuntiin — mahdollistaa se, että perusopetukseen on rahaa, päivähoitoon on rahaa, vanhustenpalveluun on rahaa, mahdollistaa se, että vähennetään tehtäviä ja lisätään kustannustehokkuutta — ovat laahanneet perässä. Nyt on todella tärkeää löytää keinoja, että todellakin nämä toimet toteutuvat. Yksi asia on varma, joka vauhdittaisi tätä: se, että meillä olisi tietoa. Nythän tehdään pussi päässä päätöksiä, kun ei tiedetä, paljonko palvelut maksavat, ei tiedetä sitä laatua. On aivan selvää, että tieto lisäisi tuskaa ja vauhdittaisi kuntien, sote-alueiden — tai mitkä alueet sitten tulevaisuudessa meillä palveluita tuottavatkin — toimintaa siinä, että oikeasti valittaisiin kustannustehokkaita tapoja.

Kysynkin nyt ministeriltä: miten voisitte vauhdittaa sitä, että palveluiden tuotantokustannukset ja laatu tulisivat mahdollisimman nopeasti julkiseksi? Ainut edellytys sille, että sote-uudistuksessa onnistutaan, on se, jos meillä on tietoa. Tämä olisi tärkeä kuulla.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kuntataloutta vahvistetaan sekä tehtäviä karsimalla että luomalla uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, jotta tehtävistä voidaan selvitä pienemmin kustannuksin. Näitä ovat vaikkapa ennalta ehkäisevät palvelut.

Tietojärjestelmiä ei käytetä kuitenkaan tänä päivänä edelleenkään optimaalisesti. Kyse on niin kuntatalouden ohjausta parantavista tietojärjestelmistä kuin myös tiedonkeruun virtaviivaistamisesta siten, että päällekkäistä tietoa ei turhaan kerätä. Usein olisi tarpeen miettiä palveluiden järjestäminen ja palveluprosessit aivan uudella tavalla, jotta digitalisaation tuomat hyödyt voidaan mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntää. Sähköisillä järjestelmillä on myös sote-uudistuksen onnistumisen kannalta aivan keskeinen rooli, sillä muuten ei sille asetettuja tavoitteita pystytä saavuttamaan, ellei näitä tietojärjestelmiä ja tiedonkulkua saada palvelemaan asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeita nykyistä paremmin. Kysyinkin ministeriltä: millä mallilla valtakunnallisten ja alueellisten tietojärjestelmähankkeiden sisällöllinen ja aikataulullinen sovittami-nen tällä hetkellä on?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Edustaja Virolainen. — Edustaja Virolainen.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pahoittelen huonoa kuuloa, kun flunssa taitaa viedä kuulonkin, mutta toivottavasti ajatus sentään pyörisi.

Täällä edustajat Eloranta ja Mäkinen ottivat esille nämä tietojärjestelmähankkeet, ja mehän valiokunnassa kuulimme aika paljonkin asiantuntijoita niistä. Mielestäni, vaikka me olemme huolissamme, että saamme tänne yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin ja vältämme päällekkäistä työtä ja saisimme järjestelmät keskustelemaan keskenään, kyllä ministeriä on syytä kiittää myös siitä, että Sade-ohjelma etenee melkoisen reippaasti, ehkä reippaamminkin kuin mitä me aina julkisuudesta tiedämme, ja niitä sähköisiä palveluita on jo huomattavasti saatu otettua käyttöön.

Sote-uudistukseen liittyy luonnollisesti suuri huoli, koska siinä on kysymys potilasturvallisuudesta, siinä on kysymys ihmisten hengestä. Te terveydenhuollon ammattilaisena, ministeri, varmasti myös pistätte painetta siihen, että nämä tietotekniikkahankkeet menevät yhtä jalkaa sote-uudistuksen kanssa.

Tätä kestävyysvajetta saataisiin leikattua erittäin paljon, jos kaikki kuntien parhaat käytänteet olisivat myös toisissa kunnissa käytössä, ja siihen (Puhemies koputtaa) toivon ministeriltä, että pikkaisen kirittäisitte sillä sektorilla toimintaa.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus on tällä vaalikaudella epäonnistunut kahdessa kuntasektoria koskevassa asiassa erityisesti elikkä kuntarakenneuudistuksessa ja sitten kuntien tehtävien karsimisessa. Näen tämän jälkimmäisen suureksi syyksi sen, että johtajuusvajetta oli ministeriöissä, kun kuntien tehtäviä ei kyetty karsimaan tavoitteiden mukaisesti. Nyt kunnat ovat hyvin huonossa ta-loudellisessa tilanteessa. Olemme saaneet lukea lehdistä, että väkeä on lomautettu, opettajia, päivähoidon henkilöstöä ynnä muita, ja jopa irtisanomisiinkin on jouduttu. Syy on se, että kuntien täytyy varautua siihen, että alijäämät saadaan katettua 4—6 vuoden aikana. Mielestäni tämä on liika kova vaade, parempi olisi ollut velvoittaa kunnat tekemään muut mittarit elikkä toimintakatteen ja vuosikatteen positiivisiksi. Niillä olisi jo saatu kunnan taloutta tervehdytettyä. Nyt määrätään kunnat tekemään todella hyviä positiivisia tuloksia, että saadaan nämä alijäämät katettua suurilla ylijäämillä, ja sitä on vaikea kuntalaisille perustella.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todettava, että yksi kolmasosa joutuu tosiaan nostamaan tuloveroprosenttiaan, että tiedetään, mitkä ovat kuntien vaikeudet.

Sitten täällä myös mainitaan, että pitää aktiivista elinkeinopolitiikkaa harjoittaa, että pystyy rahoittamaan palvelunsa, ja täytyy ajatella, että se on vähän samanlaista, kun me täällä eduskunnassa otamme velkaa, että saadaan toimintaa pyörittää.

Mutta sitten kolmantena on myös tämä tehtävien vähentäminen. Me kunnassa pohdimme nämä lakisääteiset tehtävät. Mitä sen alapuolelle jää, niin se on hirmuisen vähän. Kuinka tätä nyt sitten käsitellään, kuka näitä on vähentämässä, ja mitä sen tilalle? Me emme ainakaan paljoa löytäneet muuta. On ne lakisääteiset tehtävät kunnilla, ja sitä ylimääräistä siellä ei kovinkaan paljoa ole, mistä voitaisiin säästää, mutta ehkä ministeri antaa tästä tiedon.

Sitten tästä sote-asiasta: kun on käynyt jo ilmi, että kunnilta viedään 50—60 prosenttia ja enempikin päätösvaltaa, niin onko tämä perustuslaillinen ongelma?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan periaatteessa lämpimästi pitkäaikaistyöttömien työllistämisen ja myös sen rahoitusvastuun siirtämistä entistä enemmän kunnille, koska tämän muutoksen tavoitteethan ovat erinomaiset. Tarkoitus on kannustaa kuntia työllistämään ja järjestämään pitkäaikaistyöttömille aktivointitoimenpiteitä. Suuren työttömyyden kunnissa tämä voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia valtion taholta tulevasta kompensaatiosta huolimatta. Toki ilman kompensaatiota tilannehan olisi huolestuttavampi. Kuitenkin tosiasia on se, että jos te-toimistojen palvelut eivät toimi ja jos Kela ei pysty järjestämään kuntoutusta pitkäaikaistyöttömille, niin kuntien toimintamahdollisuudet ja työkalut työllistämiseen ja aktivointiin ovat kovin rajalliset. Tavoitteen onnistuminen ei siis ole kiinni yksinomaan kuntien halusta ja toimenpiteistä. Kysynkin ministeri Risikolta: miten on tarkoitus seurata tämän lain vaikutuksia kuntien kokonaistalouteen?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Kuntademokratia on tärkeä perusta suomalaisessa järjestelmässä. Kuntaperusteinen palvelujärjestelmä on ollut toimiva vuosikymmenet. Päätöksenteko ja raha ovat kulkeneet käsi kädessä, toisaalta vastuu ja valta ovat kulkeneet käsi kädessä. Te, arvoisa kuntaministeri, kannatte aina huolta kunnista, niin kuin pitääkin. Sotea ei ole saanut oikeastaan Suomessa arvostella, mutta kyllä siihen hivenen minun mielestäni on aihetta. Minä olen itse asiassa peruskunnista tällä hetkellä erityisen huolissani. Sote-ratkaisu vie kunnilta päätösvallan sosiaali- ja terveysasioihin ja antaa vastineeksi valtaosalle yhä suurenevan ja alati kasvavan laskun. Arvoisa ministeri, uskotteko te, että nyt sovittu sote-malli turvaa palvelut kaikkialla Suomessa ja taittaa kustannusten kasvun?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnat eriarvoistuvat valtavaa vauhtia. Haluaisinkin kysyä kuntaministeriltä, mitä te ajattelette tästä kehityksestä ja onko teidän mielestänne valtionosuusuudistus mahdollistanut sen, että kunnat pystyvät hoitamaan perustehtävänsä.

Kysyn myöskin, miksi kuntarakennelakiin on jätetty hallituksen itsensä lakkauttaman ja jo vanhentuneen sote-järjestelmän perusteella säädetty 20 000 asukkaan minimiraja.

Lisäksi haluaisin tietää näistä soten kuntaosuuslaskelmista. Niitten laskelmien perusteita tietysti muutenkin voidaan arvioida, mutta näissä laskelmissa on ihan selkeitä virheitä. Niissä ei ole mukana verotulojen poistaminen valtionosuuksien tasauksesta, joka toteutettiin vuoden 12 alusta, ja on monia muitakin ihan virheitä, mikä aiheuttaa entistä enemmän hämmennystä ja tavallaan saa näyttämään nämä laskelmat vielä pahemmilta kuin ne todellisuudessa ovat. Oletteko, kuntaministeri, tietoinen tästä?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkista taloutta piti tasapainottaa niin, että puolet leikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla. Kai se on myönnettävä, että tämä veropää on venynyt kuin purukumi, ja jos tämä suhde on todellisuudessa yhden suhde kolmeen, niin se ei ollut alkuperäinen tarkoitus. Tästä johtuen on ehkä syytä arvioida kunnallisen tuloveroprosentin kehitystä Suomen eri kunnissa tai kaupungeissa. Kun lähtökohtana verotuksessa pitäisi olla, että se on yhdenvertaista ja se ei saa olla syrjivää, niin kysynkin ministeriltä: mitä mieltä te olette, pitäisikö viimeistään tässä vaiheessa, kun meillä on vielä nämä sote-ratkaisutkin hieman hämärän peitossa, asettaa kunnalliselle tuloveroprosentille katto, jota ei missään olosuhteissa saa ylittää, olivatpa sitten seuraukset ja ratkaisut mitä tahansa? Tämä katto kuitenkin varmistaisi sen, että mihin tahansa kuntalaiset eivät joudu sitten ikään kuin alistumaan.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi ja kuntatalouden alijäämän arvioidaan syvenevän. Ellei kuntien velvoitteita ja tehtäviä vähennetä, kunnat joutuvat tekemään huomattavia kunnallisveroprosentin korotuksia.

Arvoisa ministeri, tiedän kuntapäättäjänä, että useissa kunnissa on jo tehty menosäästöjä ja supistuksia hyvin hyvin syvälle. Uusia säästöjä on jo lähes mahdoton löytää. Kuntatalous ei silti meinaa pysyä tasapainossa, sillä uusia tehtäviä tulee valtion lupauksista huolimatta koko ajan lisää. Onko tässä nyt niin, että jatkossa palvelut jäävät kuntalaisten maksettaviksi, siis niille, joilla niihin enää on varaa? Hakevatko vapaaehtoiset ja yhdistykset leipäjonoihin kauppojen takaovilta ruokaa? Hoitavatko omaishoitajat sairaat ja vammaiset, ja ikäihmiset ostavat palvelut kotiinsa, jos niihin sattuu rahaa olemaan? Arvoisa ministeri, onko tulevaisuuden kunta tuotteistettu, jossa inhimillisyydelle ei ole sijaa?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, ensimmäinen kierros on läpi käyty. Otetaan tähän väliin ministerin vastaus. Ministeri Risikko, 5 minuuttia korokkeelta, olkaa hyvä.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä hyvistä kommenteista, ja tässä yhteydessä kiitän myös jaoston puheenjohtajaa omasta esittelystään ja ansiokkaasta puheesta.

Täällä kannettiin huolta kuntataloudesta, ja kyllä se sama huoli on itselläni. Täällä kysyttiin, miksi tällainen alijäämän kattamisvelvollisuus on vielä kaiken lisäksi tullut. Totean vain sen, että sehän on vain osa tätä kokonaisuutta eli julkisen talouden ohjausjärjestelmää ja kuntatalousohjelmaa, jotka on kaikki siellä kuntalaissa normitettu. Tämä julkisen talouden ohjausjärjestelmä, julkisen talouden suunnitelma, joka pitää nyt tehdä valtio—kunta-suhteen selkeyttämiseksi rahapuolella, on mielestäni erittäin hyvä uudistus Suomessa.

Täällä kysyttiin sote-raamista. Minä kannatan lämpimästi, että tällainen sote-raami tulee. Se ei voi perustua mihinkään toivomuksiin tai sopimuksiin, vaan se pitää ihan lakisääteistää, jotta se ihan oikeasti toimii. On nimittäin vaarana, että siinä maksetaan sitten toistemme laskuja, toisten kuntien laskuja, ja siitä syystä mielestäni tällainen sote-raami pitää ehdottomasti tehdä. Tunnistan kuitenkin sen, että sote-kustannuksia on vaikea arvioida. Se on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi oppilaitten opiskelu, koska yleensä se opiskelijoitten määrä tiedetään, mutta sydäninfarktien määrää ei tiedetä.

Sitten kysyttiin yleensä soten budjetoinnista. Sehän on tällä hetkellä niin, että se maksetaan kuntiin. Minun oma ajatukseni on aina ollut se, että järjestämisen ja rahojen pitäisi olla samoissa käsissä. Elikkä järjestämisvastuun ja rahojen tulisi olla samoissa käsissä, ja sillä perusteella minä kyllä lämpimästi kannattaisin, että se menee järjestävälle taholle tai sitten niin, että järjestäminen palautetaan kuntiin, mikäli ilmenee, että sote-raamibudjetin vaikutuksesta sote-alueitten toiminta heikkenee niin, että niitä ei enää tarvitakaan. Siinä tapauksessa järjestäminen kannattaa palauttaa kuntiin, ja tuottajat sitten tuottavat, ja sitten rahat kuntiin. Tämä on se minun visioni.

Sitten harkinnanvaraisesta valtionosuudesta. Minä olen aivan samaa mieltä teidän kanssanne siitä, että tämä olisi pitänyt sinne saada. Mehän teimme siitä hakemuksen, me kävimme kahdenväliset neuvottelut, ja valitettavasti rahaa ei tullut. Aion kyllä edelleen sitä anoa, koska me tarvitsemme kriisikuntiin, joilla on vaikea tilanne jostain erityisestä syystä, harkinnanvaraista tukea. Tämä on erityisesti tärkeää sellaisissa tilanteissa, kun joudutaan pakkoliittämään, kun meillä on tämä kriisikuntamenettely. Minun mielestäni se on oikeus ja kohtuus, että kunnalle annetaan sitten harkinnanvaraista tukea, koska nyt esimerkiksi kahdessa tilanteessa Suomessa on tapahtunut, että kopin ottava kunta on joutunut kärsimään siitä, että kriisikunta pakkoliitetään. Mutta vaikeampi on taas katsoa sitäkään, että kriisikunta heikkenisi niin, että siellä ei olisi enää yhtään asukkaiden mahdollista olla.

Kriisikuntamenettelystä. Se on yksi tapa siis siinä tapauksessa, jos kerta kaikkiaan sitä alijäämää ei millään sieltä kateta ja joutuu tähän kriisikuntamenettelyyn. Mutta se on pitkä tie pakkoliitoksiin, senhän me jokainen tiedämme.

Jaoston puheenjohtaja toi ansiokkaasti esille tämän Kuntatieto-ohjelman. Todellakaan meillä ei ole tietoja saatavilla, aivan niin kuin täällä muutkin toivat esille, meillä ei ole tietoa siitä, mitä kunnat käyttävät ja mihin ne niitä käyttävät. Nyt kun me saamme vertailukelpoista tietoa, niin toivottavasti se helpottuu. On luvattu, että se olisi meillä käytössä noin 2016. Toivottiin, että kiiruhdan sitä, mutta olen kyllä todella kiiruhtanutkin.

Kuntien tehtävät ja velvoitteet: kyllä täytyy sanoa, että se on vaikea juttu. Suurimmat kuntien tehtävistähän tulevat OKM:n puolelta ja STM:n puolelta. Kun me jokainen tiedämme sen, että jokainen sosiaali- ja terveysministeriössä tehty laki on aina tarpeeseen tehty — ne ovat vammaisten palveluihin liittyviä, ne ovat sosiaaliturvaan liittyviä, ne ovat sairaitten ihmisten auttamiseksi, lastensuojeluun ja niin edelleen — niin ne vain ovat sellaisia, että niitä on hyvin vaikea poistaa, koska se on jo ihmisoikeuskysymys ja se on myöskin inhimillisyyskysymys. Siitä syystä minä itse kannatan sitä, että me velvoitteita rupeaisimme miettimään erityisesti. Kun tehtäviä on vaikea ottaa pois, niin miettisimme velvoitteita, että miten kunnat normitetaan tekevän nämä tehtävänsä ja organisoivan tehtävänsä. Minun mielestäni on tärkeää, että kunnat saisivat itse päättää entistä enemmän, ja siihen pyritään nyt näillä kuntakokeiluillakin. Hyvät käytännöt pitäisi saada elämään, ja Innokylähän on semmoinen, jonneka niitä hyviä käytäntöjä voisi toisille benchmarkattavaksi tuottaa.

Minä seuraavassa puheenvuorossa kerron vielä ict:stä tarkemmin. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Se sopii mainiosti.

Nyt voidaan käydä vielä toinen debattikierros ja sen jälkeen siirrytään puheenvuorolistaan. Olkaa ystävälliset, painakaa vastauspuheenvuoropainiketta ja nouskaa seisomaan, niin yritämme täällä pysyä laskuissa mukana. — No, nyt se näyttää olevan auki. Elikkä pyydän todella, että varaatte puheenvuoronne nyt. Me suljemme tämän jälkeen tämän vastauspuheenvuorolistauksen. Olkoon nyt hetken vielä auki.

No niin, sitten lähdemme liikkeelle, ja täällä on vielä ensimmäisellä kierroksella oleva edustaja Kari, joka saa kunnian aloittaa.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen ministerin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että suomalaisille kunnille ei pidä asettaa uusia tehtäviä, ennen kuin meillä on selkeä kuva siitä, että suomalaiset kunnat yhdessä valtion kanssa selviävät taloudellisesti näistä tehtävistä.

Vaikka niin sanottu historiallinen kuntauudistus jäi historiallisen pieneksi, etenee uudistuksen toinen osa, sote-uudistus, kumminkin varsin joutuisasti. Sote-uudistuksen tässä vaiheessa useat alueet, kunnat, myös alue ja kunta, josta itse tulen, ovat kovin huolissaan siitä, että kannustavuus tässä valtionosuusjärjestelmässä ja kustannusten jaon osalta ei tule toteutumaan ihan siinä hengessä kuin lähtökohdallisesti olemme kunnissa odottaneet, että valtio palkitsisi niitä kuntia, jotka nyt jo hoitavat tehtävänsä tehokkaasti ja kustannustietoisesti.

Kysyn ministeriltä: tulisiko jatkossa vielä ponnekkaammin rakentaa mallit niin, että ne suosisivat kuntia ja alueita, jotka hoitavat palvelunsa kustannustehokkaasti?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä edustaja Virolaisen kanssa tästä asiasta, että kuntien hyvät käytännöt pitäisi todellakin saada elämään koko Suomessa. Jos ajatellaan vaikkapa 90-luvun lamaa, niin kunnathan silloinkin tekivät ne hyvät ja hyvät huonot leikkaukset. Kunnissa on voimavaraa, kun se saadaan käyttöön. Siinä mielessä harmillisen myöhään tulee myöskin kuntakokeilulaki, joka varmasti tuo sitä kaivattua tietoa myöskin toiselta puolelta, ja on hyvä, että tilastotietoa saadaan nyt enemmän.

Mutta juuri päättyi kuntaministerin vetämä Tulevaisuuden kunta -hanke, ja siinä esittelitte erilaisia ratkaisuja. Puhutaan muun muassa kevytkunnista, varmaankin hallinnoltaan erilaisista kunnista. Aiotteko nyt tämän hankkeenne tuloksia viedä vielä eteenpäin, käytäntöön tai lakiesityksiin?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tämä suurten muutosten aika onkin oikea hetki miettiä, minkälainen se tulevaisuuden kunta voisi olla. Tuenkin ministerin näkemyksiä siitä, mitä Tulevaisuuden kunta -asiantuntijatyöryhmä toi esille. Siinähän keskeinen ajatus oli se, että on olemassa erilaisia kuntia. Ihmettelen vain sitä, että piti tulla tänne asti, jotta syntyi valmisteluryhmään yhteinen oivallus siitä, että kunnat ovat erilaisia ja kun ne juuri voivat toimia eri tavalla, niin ne parhaiten selviytyvät myöskin tehtävistään.

Työryhmän työskentelyn aikana suhtauduin kyllä kriittisesti siihen, että kuntarakennetta lähdettiin miettimään irti sote-muutoksesta, suuresta muutoksesta, mikä parhaillaan on menossa, eikä siinä myöskään otettu huomioon kuntalain kokonaisuudistusta eikä muutakaan, mitä reaalimaailmassa tällä hetkellä oikeasti tapahtuu.

Arvoisa ministeri, oletteko sitä mieltä, että niitä ajatuksia muun muassa kevytkunnasta, seutukunnasta ja metropolialueesta voidaan sinällään viedä eteenpäin ja markkinoida maakunnissa?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä kaksi kysymystä.

Kun pienet kunnat tai mikä tahansa kunta huomaa, että kuntaliitos alkaa lähestyä ja on kenties muutaman vuoden päässä, niin ne alkavat investoida esimerkiksi urheilurakentamiseen tai muuhun, mikä sinänsä on erittäin hyvä asia nuorison kannalta, mutta se johtaa talouden ongelmiin. Voiko tälle yleensä mitään tehdä, ja onko kenelläkään oikeutta puuttua tähän kunnallisen itsehallinnon toimivaltaan kuuluvassa kysymyksessä?

Toinen kysymys on se, että joku aika sitten oli aika lailla muotia, että kunnat alkoivat omaa omaisuuttaan säätiöittää, alkoivat ikään kuin siirtämään turvaan, ja tarkoitusperä olisi kohdennettu mahdollisen kuntaliitoksen tullessa voimaan. Onko tälle säätiöittämiskysymykselle tehty mitään? Onko se harkinnassa, että se peräti kiellettäisiin?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kunnat käyvät suurta keskustelua siitä, mitkä ovat ne heidän tehtävänsä, kun sote-lainsäädäntö tulee ja meille tulevat sote-alueet ja sote-tuotantoalueet.

Kun ministeri tuntee erittäin hyvin tämän kysymyksen, niin kysyisin: miten me saisimme kunnat entistä voimakkaammin pohtimaan ja vahvistamaan niitä tehtäviä, joita ovat esimerkiksi ennalta ehkäisevät toimet, puhutaan sitten liikenteestä, esteettömyydestä, kulttuurista, koulutuksesta tai varhaiskasvatuksesta? Sellaiset ihmisten kannalta keskeiset palvelut ja toiminnot jäävät edelleen kuntien tehtäväksi. Miten kunnat voisivat entistä voimakkaammin ja vahvemmin panostaa juuri näihin, minkä seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitaan toivottavasti entistä vähemmän?

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetissaan hallitus on siis leikkaamassa kuntien valtionosuuksia 188 miljoonalla eurolla. Samalla kun valtionosuudet vähenevät, aiheuttaa esimerkiksi sote-uudistus monille kunnille uusia kuluja. Tästä seuraa siis muun muassa se, että kunnissa loppuvat rahat muun muassa omaishoitajien pikkuruisten palkkioiden maksuihin, ja valitettavasti monissa kunnissa, muun muassa Lahdessa, tehdään jopa määräaikaisia omaishoitosopimuksia lasten ja nuorten perheille. Koska näitä omaishoitajien maksuja ei korvamerkitä, on vaarassa, että myös ensi vuodelle luvatut vajaat 5 miljoonaa euroa omais-hoitajien terveystarkastuksiin hukkuvat kaikkeen muuhun. Tosin ministeri Huovinen aikoo lähettää ohjeistuskirjeen kunnille tästä asiasta.

Olisin kysynyt, mikä on teidän, ministeri, näkemyksenne: Pitäisikö näitä omaishoitoon satsattavia varoja olla riittävästi? Ja jotta ne menisivät perille, niin pitäisikö ne jotenkin korvamerkitä, jotta esimerkiksi vanhuspalvelulain muutoksen edellyttämä laitospalveluiden alasajo voitaisiin tehdä niin, että ikäihmiset pystyttäisiin hoitamaan kotona? Pitäisikö tätä omaishoitajille maksettavaa rahaa jotenkin korvamerkitä?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin vielä tähän kriisikuntamenettelyyn. Kun me kaikki tiedämme, että se on pitkä prosessi, ja sitten kun se päätös tehdään, että kunta pakkoliitetään toiseen, niin nyt tänä vuonna tehdyissä pakkoliitoksissa — toinen kohdistui kotikuntaani — meillä on ainakin ollut välillä epäselvyyksiä siitä, mitä kaikkia sopimuksia se pakkoliitettävä kunta on voinut tehdä. Tai periaatteessa se on ollut selvää, mutta sitten on tapahtunut kuitenkin sellaista, että niitä on jälkeenpäin jouduttu purkamaan. Siinä vaiheessa, kun selvitysmiehet sitä hommaa tekevät, toivoisin, että heillä olisi niin selvät sävelet, ettei kenellekään tulisi jälkeenpäin enää tarvetta purkaa niitä tehtyjä sopimuksia.

Sitten toinen puoli on vastaanottavan kunnan asukkaat. Se tiedottaminen myös pitäisi hoitaa niin, että jokainen tietää, mitä tästä tuleman pitää. Se on välillä vähän epämiellyttävää, että kun luottamushenkilöt ovat jo päässeet siihen hyvään muutosmoodiin, niin sitten joutuu puolustelemaan sitä, että mitä tämä meille maksaa, montako miljoonaa tästä joudutaan pulittamaan.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, arvoisa ministeri: parikin ja enemmänkin ehkä myönteisiä asioita. Juuri näiden laatukriteereiden käynnistäminen ja niiden mukaanotto tähän muutokseen, tähän suureen murrokseen — mitä se tarkoittaa sitten, että me luomme kustannustehokkaita uusia toimintoja ja samalla niissä on laatukriteerit? Minusta se on tosi tärkeää, että kun nyt yhdessä puhutaan kustannustehokkuudesta, julkisen talouden kestävyysvajeesta, puhutaan myös näistä laaduista. Minusta oli hyvä, että tässä nostitte sen, että ei lakeja kaikkia voi pois ottaa, jos ajatellaan, että mitä kunnilta otetaan pois. Me tarvitsemme siellä sitä hyvää palvelua, ja ne ovat monet lakipohjaisia.

Nyt minun huoleni on se, että koska tämä palvelujen tarve kasvaa, ei pelkästään ikäihmisten vaan myös mielenterveys- ja päihde- ynnä muiden, niin sen vuoksi (Puhemies koputtaa) on tärkeää se, millä tavalla me todella saamme uusia toimintatapoja, ennalta ehkäiseviä palveluja ja varhaista puuttumista, niin että se vaikuttaa kuntien talouteen (Puhemies koputtaa) hyvin eivätkä sitten asiakkaitten palvelumaksut nouse.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arkikielessä nämä kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat lähes sama asia. Näin yleensä tulkitaan. Sanoitte, että näistä tehtävistä monet ovat lakisääteisiä, opetus- ja kulttuuriministeriön ja STM:n alaisia. Näin varmasti on. Nyt sitten tietysti, kun eletään näitä ihan viimeisiä viikkoja, tämän pohjaltahan voi vetää johtopäätöksen, että missään tapauksessa ei pitäisi tätä kotihoidon tuen pakkokiintiöintiä tehdä. Mutta toisaalta sitten pitäisi vikkelästi tuoda tämä päivähoito-oikeuden rajaaminen, jos ajatellaan tältä pohjalta. Tai sitten omaishoidon tuen osalta pitäisi miettiä sitä, että ei säädetä sitä velvoitteeksi kunnille niin, että myönnetään kaikille, jotka valtakunnalliset kriteerit täyttävät, vaan nimenomaan katsottaisiin, että se voisi olla Kelan vastattavana ja sitten julkisen talouden sisällä katsotaan, miten se kaiken kaikkiaan sitten maksetaan.

Haluaisin kysyä tästä viimeisestä asiasta, että mikä teidän henkilökohtainen kantanne on, voidaanko tämä omaishoidon tuki siirtää Kelan vastattavaksi.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paljon on tosiaan puhuttu kuntien tehtävien karsimisesta. Mielenkiintoinen keskustelu sitten onkin, mitä nämä kuntien turhat tehtävät sitten ovat. Jos terveydenhuoltoon menee noin puolet ja sivistykseen noin neljäsosa, niin paljon muuta ei sitten jäljelle jääkään. Lähinnä tulevat mieleen erilaiset raportointitehtävät, jotka vievät kovin paljon aikaa juuri niitten kaikkein kallispalkkaisimpien kunnan viranhaltijoiden työajasta. Näistä ajattelisin, että olisi varmasti varaa tinkiä. Ikävä juttu vain on, että kun me täällä eduskunnassa teemme lainsäädäntöä, niin juuri näitä raportointitehtäviä tulee usein paljon lisää. Ne vievät yllättävän paljon sitä resurssia.

Vastaus siihen tehostamiseen löytyy varmaankin näistä uusista kustannustehokkaista toimintatavoista tai palveluprosessien virtaviivaistamisesta, jolloin tehtävistä voidaan sitten pienemmin kustannuksin selvitä. Näitä ovat tietenkin kaikki ennalta ehkäisevät palvelut, varhainen puuttuminen ja hyvät käytännöt ja näin poispäin.

Sitten olisin vielä lopuksi kysynyt ministeriltä: Rakennepoliittisen ohjelman ohessa päätettiin tämän uuden kuntatalouden ohjausjärjestelmän käyttöönotosta, jonka tavoitteena on kuntatalouden kestävyyden turvaaminen. Mitä tälle hankkeelle kuuluu?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on muun muassa edustaja Heinonen mutta moni muukin edustaja kiitellyt ministeriä siitä, että olette huolissanne kunnasta: siitä, joka järjestää tällä hetkellä ihmisille palveluita ja vastaa niistä.

Kuntatalous on tämän keskustelun keskiössä, ja kuntataloutta on huomenna ja seuraavana vuonna ja sitten mahdollisesti sinä vuonna, kun sotekin tulee, ja sen jälkeen. Nyt kuitenkin, niin kuin olen todennut aikaisemminkin, haluan tässä nostaa vielä esille sen, että on selvästi havaittavissa, että kunnissa ollaan halvaannuttu. Miten, valtiovarainministeriö ja ministeri, te voitte kannustaa kuntia jatkossakin kaikkensa tekemään sen tuottavuuden lisäämiseksi, olemassa olevien palvelujen tuottavuuden lisäämiseksi, toimintojen tehostamiseksi järkeväksi tekemiseksi? Miten me kannustamme kuntia toimimaan?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntasektorille tämä vaalikausi on ollut aikamoista vuoristorataa. Ensin lähdettiin liikkeelle siitä, että Suomeen pitää saada 70 kunnan verkosto ja muut kunnat kuntarakenneuudistuksen yhteydessä ilmeisesti sitten teurastetaan. Sen rinnalla on ollut vielä sitten valtionosuusjärjestelmän merkittävä vaikutus. Yli 3,5 miljardia euroa on leikattu valtionosuuksia ja erityisesti pieniltä ja keskisuurilta kunnilta eli niiltä, jotka eivät sopineet tähän 70 kunnan listaan. Ja nyt sitten hallitus on luvannut miljardilla keventää kuntien tehtäviä. Täällä on varmaan jo moni kysynyt mutta kysyn minäkin: Missä vaiheessa tämä hanke on? Onko edes toiveita, että tämä voisi toteutua? Ainoa kestävä tie on se, että me saamme kunnan tehtävät ja käytettävissä olevan rahoituksen kohdalleen. Mitään muuta tietä ei ole.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten on täällä illan aikana kuultu, kuntarakenneuudistuksella oli etsikkoaikansa, ja valitettavaa oli, että lähdettiin näillä karttaharjoituksilla liikkeelle, jolloin se hyytyi heti alkuunsa.

Meillä Lapissa viimeisin kuntayhdistyminen on tehty vuoden 2006 alusta lukien, kun Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät, mutta nyt sitten kuntajakoselvittäjä sai viime viikolla selvityksen Meri-Lapin alueesta, ja hän esitti Kemin, Keminmaan ja Simon yhdistämistä yhdeksi kunnaksi. Tässä oli tavoite kyllä korkeammalla, että siihen myös yhdistyisivät Tervola, Yli-Tornio ja Tornio, mutta se nähtiin sulaksi mahdottomuudeksi jopa näistä poliittisista syistä ja liian vaikeaksi harjoitukseksi. Pidän kyllä hyvänä sitä, että tällähän täytyy myös varautua tulevaisuuteen ja tulevien palvelujen rahoittamiseen tällä alueella.

Mutta olisin tähän liittyen kysynyt tästä kannustavuudesta vapaaehtoisissa liittymisissä: on-ko näitä porkkanarahoja vielä olemassa, vai kävikö niille niin kuin harkinnanvaraisille, jotka ensin pienenivät 20:stä 10 miljoonaan ja jotka sitten liipaistiin kokonaan pois?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Myönnän vielä kaksi vastauspuheenvuoroa ennen ministerin vastausta ja debattiosuuden loppua. Ensiksi edustaja Kari ja sitten vielä edustaja Sarkomaa.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On kyllä todella valitettavaa, että keskustan edustaja Anttila suhtautuu tähän hyvään pyrkimykseen vahvistaa suomalaisia kuntia, turvata kuntalaisille tärkeät kuntapalvelut tulevaisuudessa, ikään kuin hieman vähätellen. Täytyy kumminkin muistaa, että edellinen hallitus, jota myös edustaja, silloinen ministeri, Anttila edusti, jätti tälle hallitukselle 8 miljardin alijäämän. Sen lisäksi ovat tulleet nämä talouden taantumat, jotka ovat entisestään vaikeuttaneet niin kuntien kuin valtion rahoitusasemaa.

Haluan kysyä ministeriltä: Miten te näette tulevaisuuden? Onko seuraavan hallituksen aikana oppositiolla varaa vähätellä niitä toimia, joita maan hallitus tulee tekemään kuntalaisten palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Jotenkin joudun nyt perumaan sanani. Minusta edustaja Anttila kyllä ansaitsee lyhyen vastauspuheenvuoron edustaja Karille. — Olkaa hyvä.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Kari on ilmeisesti ymmärtänyt väärin: ei se, että me pistämme kuntia yhteen, tuo automaattisesti mitään säästöjä. Meillä on nyt parhaillaan Forssan seudulla selvitetty neljän kunnan mahdollinen kuntaliitos. Vaikka kaikki hallinnot siltä alueelta lopetetaan, säästö on 4 miljoonaa euroa. Ei se kunnan elinvoima sitä kautta hoidu, vaan se kunnan elinvoima hoituu sitä kautta, miten sitä kuntaa kehitetään ja sen elinkeinoelämää kehitetään. Ja sen takia on kaikkein tärkeintä, että lähdetään kehityspää edellä eikä hallintorakenteita muuttamalla, niin kuin nyt on tehty.

Kuntarakenteet ja kunnat yhdistyvät sen mukaan kuin tarvetta on ja kunnassa kuntalaiset itse ja kuntapäättäjät katsovat. Eli tämä, että yritetään ylhäältä ohjata, on se viimeinen keino, ja siihen hallitus on nyt saanut vastauksen, ettei oikeastaan kai ainuttakaan kuntaliitosta ole tapahtumassa. Tämän kaiken neljä vuotta kestäneen väännön ja erilaisten lausuntokierrosten jälkeen tulos on nolla.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, ja sitten viimeinen debattipuheenvuoro. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, miten sote-uudistuksessa onnistumme, joko nostaa tai kaataa kunnat, ja on erittäin tärkeää, että siinä löydämme keinot, että kannustamme etsimään kustannustehokkaita tapoja tuottaa sote-palveluita. Siihen tarvitaan juuri tätä tietoa, että tiedetään, mitä palvelut maksavat, tiedetään, mikä on laatu. Myös se parhaiden käytäntöjen löytyminen tulee sitä kautta, että voidaan benchmarkata, tiedetään, missä on kustannustehokkaasti tehty laadukkaat palvelut. Siksi tässä Kuntatieto-asiassa on mentävä eteenpäin.

Mutta kaksi asiaa kunnissa huolestuttaa. Kuntien rahoitusosuusasia on sellainen, joka ei voi mennä sillä tavalla kuin hallitus on esittänyt, ja olisi erittäin tärkeää kuulla tässä kuntaministerin ajatukset. Toinen asia, joka mietityttää kunnissa, on sote- ja ict-kustannukset. Tällä hetkellähän valtaosa rahoista, ict-kustannuksista, menee pirstaleisesti toteutettujen ratkaisujen yhteensovittamiseen, ja rahaa ei ole toiminnallisiin uudistuksiin.

Tiedämme toisaalta, että asiakas- ja potilasjärjestelmät ovat tulossa lähivuosina elinkaarensa päähän ja tarvitaan satoja miljoonia euroja uudistamaan näitä järjestelmiä. Näin me jaostossa ja valiokunnassa kuulimme, ja kunnissa mietitään, kuka rahoittaa nämä tietojärjestelmät, kun sote-uudistus tulee. Miten kunnat selviävät? Tästä olisi tärkeä kuulla ministerin näkemys.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ja sitten ministeri Risikko, loppuyhteenvetoa, ja se 5 minuuttia, olkaa hyvä.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta. — Minä olin kovin ilahtunut teidän puheenvuoroistanne, siitä, että te puhutte tästä kustannustehokkuudesta, koska nyt näistä kuntien tehtävistä ja velvoitteista ei ole saatu sitä, mitä olisi pitänyt saada, elikkä noin kolmasosa on saatu kerättyä ja tietysti työ jatkuu, eikä se tässä nyt vielä ole, eli ei tässä vielä kaikki.

Mutta tämä kustannustehokkuus, mitä te täällä peräänkuulutatte, ensiksikin se, mitä edustaja Sarkomaa toi esiin siitä, että meillä pitää olla sitä tietoa niistä kustannuksista ja sitten niitä keinoja sitä vaikuttavuutta lisätä, nimenomaan kustannusvaikuttavuutta: niitä hyviä käytäntöjä kyllä on, aivan niin kuin täällä edustajat toivat esille, kunhan niitä vain käytettäisiin. Mutta miten me saisimme ne kannustaviksi? No, valtionosuuksilla, mutta se on ihan totta nyt, että meillä ei valtionosuusjärjestelmässä ole sellaista kannustuselementtiä, koska valtionosuusjärjestelmän idea on nimenomaan, että se kattaa niitä kustannuksia, joita tulee, ja silloin se ei mahdu siihen ideaan. Mutta minun mielestäni jossain vaiheessa meidän pitää lähteä rakentamaan kannustuselementtiä, ja minä olen itse miettinyt sitä, miten valtionosuuksiin sellaisen saisi, nimittäin nyt kun te puhutte täällä — myöskin edustaja Kiljunen piti erittäin ansiokkaan puheenvuoron ennaltaehkäisystä ja siitä, miten kunnan tehtävä on ennalta ehkäistä niitä sairauksia — niin mikä kannuste kunnalla on satsata ennaltaehkäisyyn, jos se maksaa saman potin sitä rahaa sinne sote-tuottamisalueelle tai sinne järjestävälle taholle ja jos se ei mitään vaikuta siihen rahoitusasemaan tai rahoitukseen? Eli tämä sinne pitää rakentaa myöskin.

Tässä yhteydessä muistelen Forssan erinomaisen hyviä esimerkkejä siitä, mitä on saatu aikaan kunnan sisällä nimenomaan palveluketjuja kehittämällä, ja tietenkin tässä yhteydessä on pakko sanoa, että pidän huonona asiana, että juuri ne kunnat, jotka nyt ovat tehneet työtä käskettyä, näyttäisivät maksavan tulevaisuudessa enemmän. Siitä syystä meidän pitää muuttaa sitä järjestelmää täällä eduskunnassa jonkin verran. (Sirkka-Liisa Anttila: Pitää muuttaa, olen ministerin kanssa samaa mieltä!) — Kyllä.

No niin, ja sitten porkkanarahoja on olemassa vielä, ja sitten tuosta omaishoidosta, se on valitettavaa, ettei meillä ole niitä korvamerkintöjä. Kun te peräänkuulutatte täällä niitä yhteneväisiä kriteereitä, niin se, että on yhteneväiset kriteerit kunnissa, ei sinänsä edellytä sitä Kelalle siirtoa. Se ei sitä edellytä, mutta on tietysti oma arvionsa, miten me saisimme sen pelittämään sitten, jos se menisi Kelalle, kun siellä on vain se rahan maksatus. Tuskin Kela laittaa sitä palveluhenkilöä sitten sinne kotiin. Minä itse näen sen tärkeänä, että se on kunnan palvelu, koska silloin saadaan sekä rahat että se palvelu sille henkilölle, mutta en poissulje sitä, jos parempia ratkaisuja keksitään ja löytyy se raha.

Mutta ihan lopuksi muutama sana näistä sähköisistä järjestelmistä ja digitalisaatiosta.

Julkisen hallinnon ict-toiminnan osalta on otettu siis isoja askelia viime vuosina. Vuonna 2015 saatetaan loppuun valtion virastojen ja laitosten toimialariippumattomien ict-tehtävien siirrot valtion tieto- ja viestintäkeskus Valtoriin. Julkisen hallinnon tietovarantojen avaamista kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan käyttöön jatketaan suunnitelmallisesti.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin ja palveluväylän toteuttamista jatketaan siten, että vuonna 2015 julkaistaan kansalaisille toimiva näkymä sähköisestä palveluväylästä. Tietoalan ohjauksen vahvistamisella ja kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaisten, toimialat ylittävien tietoteknologisten ratkaisujen toteutuksella pyritään vahvistamaan kansallista tietojärjestelmien yhteentoimivuutta erityisesti julkisessa hallinnossa. Tämä liittyy myös sektorikohtaiseen hallintoon. Täällähän on hyviä esimerkkejä — tai hyviä huonoja esimerkkejä — terveydenhuollosta, että ei ole yhteensopivia järjestelmiä, ja siihen on kyllä sitten puututtukin tässä viime vuosina.

Vuonna 2015 jatketaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ict-muutostukea ja Kuntatieto-ohjelmaa, joka täällä on hyväksi havaittu, sekä varmistetaan sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman, Sade-ohjelman, valmistuminen ja kehitettyjen palvelujen käyttöönotot. Minä uskon, että tämä sähköinen järjestelmä tuo meille myös mahdollisuuden näiden hyvien käytäntöjen levittämiseenkin aivan eri tavalla.

Sitten minä ihan lopuksi sanon tästä Tulevaisuuden kunta -ajattelusta, kun kysyitte, lähdenkö minä nyt tästä puhumaan: kyllä, minä aion puhua siitä, koska minä näen, että tässä yhteiskunnassa kunta ja se, että se kuntamalli räätälöitäisiin sen tarpeitten mukaan, ovat niin tärkeitä, ja minä pidän siinä hyvänä avauksena tätä niin sanottua propellipäitten ajatusta siitä, että meillä olisi esimerkiksi kolmenlaisia erilaisia kuntia ja niillä olisi sitten sen kuntakoon mukaan erilaiset tehtävät. Se, mitä ei pysty itse hoitamaan, ostettaisiin sitten muualta. Minun mielestäni se on sellaista tervettä ajattelua ajatellen tulevaisuuttakin, jotta me saamme kunnat säilymään.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, ministeri Risikko. — Ja nyt jatkamme tämän pääluokan yleiskeskustelua, käymme sen loppuun ja sen jälkeen palaamme tuonne pääluokkaan 25 ja jatkamme sen kesken jäänyttä yleiskeskustelua.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä nostaa vielä sen, että kun me nyt todella tulevan vuoden valtion budjettia olemme käsittelemässä, niin minusta valtiovarainvaliokunta hyvin ansiokkaasti painotti tässä käsittelyssä kuntien osaa eikä pelkästään palvelujen tuottamista ja niiden tehtävien suorittamista, mitä kunnilla on, vaan sitä, miten kunnat nyt lähtisivät edistämään sitä kokonaisuutta, mitä kuntiin liittyy, kuten elinkeinopolitiikkaa, ja sitä, miten kunnista sinänsä saadaan elinvoimaisia, ja sitä kautta saadaan mahdollisesti verotuloja lisää ja niin edelleen. Silloin kunnat pystyisivät jatkossa entistä selkeämmin rahoittamaan palvelunsa ja menonsa nimenomaan omilla verotuloillaan. Pidän itsekin sitä hyvin tärkeänä.

Oma huoleni on, että me olemme suurten uudistusten edessä ja me tarvitsemme hyviä palveluja, me tarvitsemme määrällisesti ja laadullisesti hyviä palveluita, ja ne joka tapauksessa maksavat tulevaisuudessa, aivan varmasti. Huoleni on silloin se maksajan osa, kunnat, valtio ja palvelun käyttäjä itse, ettei se kallistuisi siihen, että jos kunnat eivät pysty maksamaan, niin se olisi sitten se asiakas ja palvelun käyttäjä, joka joutuu sitten enemmän maksamaan. Toivoisin, että tätä entistä enemmän arvioidaan.

Toinen, jonka vielä haluan tässä nostaa, jon- ka valtiovarainvaliokuntakin tätä käsitellessään nosti, on se, että jo tämän vuoden budjettia tehtäessä on puhuttu siitä, että tätä kustannusseurantaa on kehitettävä ja palvelujen kustannuksista on saatava kuntakohtaiset, ajantasaiset, vertailukelpoiset tiedot. Eli tämänhän meillä pitäisi nyt jo olla olemassa, tämän vuoden aikana. Millä tavalla me pääsisimme nyt tämän kuntauudistuksen, rakennepoliittisen uudistuksen ja näitten palvelujen uudistuksen (Puhemies koputtaa) kohdalla siihen, että me pääsisimme niitä toteuttamaan? Tässä tarvitaan todella ei pelkästään poliittista päätöksentekoa vaan asiantuntemusta.

Yleiskeskustelu pääluokasta 28 päättyi.

​​​​