Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat on ollut läpi vaalikauden kohtuuttomien säästöjen kohteena. Puolustusvoimauudistuksen myötä varuskuntia on lakkautettu, ja niiden lähellä toimivat ovat saaneet kokea tämän epävarmuuden nahoissaan. Hämeen Rykmentti Lahdessa eli Hennalan varuskunta lakkautetaan, ja tämän viikon torstaina, ylihuomenna, onkin surun päivä. Silloin Hämeen Rykmentin 25 varusmiestä kotiutuvat, ja rykmentin myötä lakkautetaan myös Hämeen Ratsujääkäripataljoona.

Varuskunnan lakkauttaminen on aiheuttanut jo valmiiksi huonon työllisyyden alueelle entistä enemmän kurjuutta. Päijät-Hämeessä on maamme korkeimmat työttömyysluvut, ja työpaikkoja katoaa jatkuvasti. Suurimmista kaupungeista työttömyysaste oli heinäkuussa 2014 korkein Lahdessa, lähes 19 prosenttia. Työttömyysaste, työttömien kokonaismäärä sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä on Lahdessa suurempi kuin koskaan 2000-luvulla. Valtion työpaikkoja on jo alun perin ollut vähän, ja nyt Hennalan myötä menetämme nekin. Puolustusvoimien alasajo on koskettanut siis lukuisia ihmisiä suoraan ja välillisesti.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien kurjuus jatkuu edelleen. Ensi vuonnakin hallinnonalalle kohdistuu yli 60 miljoonan euron menovähennys. On muistettava, että mittavia menoleikkauksia on tehty kolmena edellisenäkin vuonna.

Poliittinen yhteisymmärrys on onneksi löytynyt siitä, että kun uudistus on toteutettu, niin määrärahoja ensi vuoden jälkeen lähdetään nostamaan. Toivottavasti tämä ei jää puolueiden tyhjiksi vaalilupauksiksi. Perussuomalaisten kohdalla se ei ainakaan sitä ole. Olemme johdonmukaisesti esittäneet Puolustusvoimiin kohdistuvien leikkauksien perumista läpi koko vaalikauden, sillä ne ovat nakertaneet Suomen uskottavaa maanpuolustusta. Teimme näin jo ennen Ukrainan kriisin osoittamaa mahdollisuutta siitä, että sotilaallinen selkkaus ei ole mahdottomuus nykypäivän Euroopassa.

Arvoisa puhemies! Ilman merkittäviä lisäpanostuksia Suomen uskottava puolustus tässä vallitsevassa kansainvälisessä tilanteessa rapautuu.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Uskottava puolustus on itsenäisen valtion perusedellytys, ja siihen tarvitaan toimivat puolustusjärjestelmät.

Ennen kaikkea minä haluan nostaa nyt tästä puolustusmateriaalihankinnasta esille tulevaisuuteen suuntaavaa. Puolustusvaliokunta lausunnossaan kertoo, että tulevalle vuodelle on 447 miljoonaa käytettävissä, mutta sitten eri momenteilta löytyy vielä lisää, että kaiken kaikkiaan olisi 500 miljoonaa käytettävissä. Mutta tämä ei kuitenkaan muuta kokonaiskuvaa tavoitteessa, jossa kokonaispuolustusbudjetista noin kolmannes tulee korvamerkitä materiaalihankintoihin. Siinä jäädään erittäin kauas vielä siitä tavoitteesta. Muistelen, että puolustushallinto on ilmoittanutkin, että tähän nykyiseen tasoon vuonna 2016 tarvittaisiin 50 miljoonaa lisää ja sitten siitä vuosittain aina sen verran lisäystä, että kaiken kaikkiaan 2020 olisi tuo 50 miljoonaa euroa lisää materiaalihankintaan. Siihen meidän täytyy vastata ja ennen kaikkea huolehtia myös siitä, että pystymme sitten jo vanhentuneitten Hornetien tilalle suuntaamaan uutta lentokalustoa. Se ei ole ihan hokkuspokkustemppu, vaan tilauksesta menee useita vuosia, ennen kuin ne ovat meillä käytössä. Tämä on ihan vuosikymmenten haaste, mutta siihen on nyt ruvettava pikkuhiljaa jo varautumaan.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien rahoitus on tällä hetkellä liian vähäistä. Se ei vastaa sitä tarvetta ja tasoa, jolla sen kuuluisi olla, ja sitä tulisi nostaa. Rahoitusta ei nyt tässä budjetissa nosteta, meillä on sovittu säästöohjelma. Mutta kuten edustaja Piirainenkin totesi, puolustuksen rahoitusta valmistelleen parlamentaarisen työryhmän, jota ansiokkaasti veti Ilkka Kanerva, suositusten mukaisesti tulee vuosi kerrallaan nostaa tätä rahoitusta sille tasolle, että se on minimissään ja suurin piirtein riittävä. Soisin kyllä, että panostaisimme hieman enemmänkin maamme puolustamiseen. Minun mielestäni tapahtumat maailmalla osoittavat sen, että tällainen panostus on tarpeen, ja se parantaisi myöskin maamme turvallisuutta.

Nyt kun varat ovat tiukoilla, niin vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitys korostuu entisestään, ja se onkin tärkeää. Meillä on vireillä parikin lainmuutosprosessia.

Toinen koskee sitä, että myös reserviläiset voisivat vapaammin harjoittaa joukkoja taisteluammunnoissa, ettei aina tarvittaisi aktiiviupseeria paikalle sitä tekemään. Tämä olisi erittäin oiva edistysaskel, ja näin saataisiin tärkeitä harjoituksia pidettyä huomattavasti pienemmin kustannuksin kuin nyt.

Toinen tärkeä seikka on se, että annettaisiin reserviläisjoukoille oikeus harjoitella myös muilla alueilla kuin Puolustusvoimien hallussa olevilla alueilla. Tällaisia harjoittelualueita ja mahdollisuuksia Suomessa on paljon, mutta tällä hetkellä käsittääkseni lainsäädäntö suhtautuu tällaisilla alueilla harjoittelemiseen nihkeästi, ja siksipä sitä tulisi mielestäni vapauttaa.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pyydän saada lupaa istualtani poikkeuksellisesti puhua.

Kiitos, arvoisa puhemies.

Osaltani toteaisin, että Suomen puolustuspolitiikan suuntaviivoja arvioitaessa on hyvä huomata paitsi Ukrainassa olevan tilanteen heijastusvaikutukset meidän turvallisuusympäristöömme, jotka tuntuvat erityisesti viime aikoina Itämeren piirissä tapahtuvina toimintoina, myös sen lisäksi se, että tietysti on käynnissä paljon muutakin, ja voisi sanoa, että tälle vaalikaudelle on tapahtunut ehkä enemmän puolustuspolitiikan ympärillä olevia ilmiöitä kuin mitä vielä vaalikautta viritettäessä kuviteltiinkaan. Ja näin arvioiden siinä alussa tultiin tehneeksi virheellinen linjaus hallitusohjelmaamme laadittaessa erittäin rajusta pudotuksesta puolustusmäärärahojen kohdalla, joita nyt on jouduttu vaalikauden myötä miettimään uudella tavalla ne haasteet huomioon ottaen, joita turvallisuusympäristömme Suomen puolustukselle uskottavan puolustuksen merkeissä aiheuttaa.

Tämä kaikki on otettu huomioon mielestäni Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa arvioitaessa koskien sekä armeijan resursointia että mahdollisia uudistuksia, uusia linjauksia puolustuspolitiikan suuntautumista koskien. Tarkoitan ennen muuta sitä, että on päästy eteenpäin pohjoismaisessa sotilaallisessa yhteistyössä erityisesti Ilmavoimien ja Merivoimien kohdalla, mutta myöskin noin muutoin koko konseptia koskien, ja toivon, että tämä kehitysvauhti voidaan ylläpitää myöskin jatkossa. Sen lisäksi on huomionarvoista, että Naton Walesin huippukokouksessa todettiin olevan mahdollista viidelle Naton kumppanimaalle ikään kuin happy hourin merkeissä saada syventää ja lähentää yhteistyötä näiden viiden maan osalta ja että se mahdollisuus on luonnollisesti syytä käyttää rakentavasti, maltillisesti hyväksi sotilaallisen ja kriisinhallintayhteistyön tiivistämisen, kehittämisen merkeissä. Sen lisäksi vielä on Suomessa sisäisesti nähty, että oma pesä on aina pidettävä kunnossa.

Ja tämä kaikki luonnollisesti merkitsee sitä, että ne linjaukset, joita erittäin hyvän yhteistyön merkeissä parlamentaarisessa selvitystyöryhmässä tehtiin, voidaan myöskin toteuttaa heti seuraavan vaalikauden hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, mikä merkitsee sitä, että Suomen puolustuskykyä voidaan ylläpitää myöskin ensi vuosikymmenellä niin, että uskottavan puolustuksen mahdollisuus säilyy meidän omissa kansallisissa käsissämme. — Kiitoksia.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! Försvarsmaktsreformen som har varit utmanande har verkställts på ett bra sätt, och det är glädjande att antalet repetitionsövningar har normaliserats i inkommande års budget, och också annars börjar utbildningen vara på den nivå som den ska vara. Ett problem är naturligtvis att vi har en brist i anslag när det gäller i synnerhet anskaffningar av nytt materiel till flygvapnet och marinen på längre sikt.

Herra puhemies! On myös hyvä, että maanpuolustusjärjestöt, pääasiassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys, joka harjoittaa aatteellista kansalaistoimintaa, on saanut nyt lisää määrärahaa tässä eduskunnan käsittelyssä. Sillä on suuri sekä symbolinen että myös faktinen merkitys vapaaehtoiselle maanpuolustukselle.

Sitten, arvoisa puhemies, kun puolustusministeri asetti parlamentaarisen työryhmän syksyllä 2013, niin aloitettiin työ sen selvittämiseksi, mitä uskottava puolustus vaatii rahallisesti ja myös muuten. Tämä työ saatiin valmiiksi nyt tänä syksynä Ilkka Kanervan johdolla, ja tässä on todettu, että Puolustusvoimat tarvitsee lisää rahaa sekä toimintaan että varsinkin näiden puolustusmateriaalien rahoitusta ajatellen. Nykyinen puolustusbudjetti ei ole riittävä tarvittavien materiaali-investointien tekemiseen, ja erityisenä haasteena on juuri tämä.

Myös joukkojen taistelukestävyyteen ja valmiuteen tulee panostaa, ja ilman lisäresursseja tämä tilanne ei parane. Sen takia on niitä linjauksia ja päätöksiä syytä kyllä noudattaa, mitä tässä parlamentaarisessa työryhmässä linjattiin.

Herr talman! Till slut vill jag säga att det nordiska försvarssamarbetet har varit, men framför allt kommer att vara viktigt för Finland, och närmast är naturligtvis samarbetet med Sverige. På lång sikt är det bra att satsa på det här och också på kort sikt kan här finnas vissa saker som vi kan vinna på både ekonomiskt och praktiskt.

För min egen del ser jag också ett utökat samarbete som i sinom tid kanske till och med kan sluta i ett försvarsförbund baserat på ett statsfördrag som en möjlig utveckling, och kanske till och med önskvärd utveckling.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta kiinnitti erityistä huomiota huoltovarmuuteen, ja siinä suurena huolena oli materiaalihankintojen parin vuoden takainen laskusuunta, jossa myös kotimaisen puolustusvälineteollisuuden tilaukset pienenivät huomattavasti. Samalla on ollut huoli myös siitä, että osaaminen sillä puolella vähenee ja työllisyys laskee. Pidän itsekin tätä erittäin suurena haasteena. Nyt kun meidän taistelutapa muutetaan entistä liikkuvammaksi ja tilannetietoisemmaksi, niin tähän tarvitaan tueksi tämmöistä sekä joukkokohtaista että henkilökohtaista materiaalia, jolla voidaan auttaa sitä joukkoa. Pidän tärkeänä, että nämä hankinnat katsotaan sillä tavalla, että myös suomalainen teollisuus pystyy niihin vastaamaan.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Näihin juuri äsken lausuttuihin puheenvuoroihin liittyen haluan vain todeta, että maailman kuva on koko lailla toisenlainen kuin mitä vielä kolme ja puoli vuotta takaperin ajattelimme. Se on johtanut myöskin siihen, että sodankäynnin muodot ovat hyvin toisenlaisia kuin mitä me totutusti olemme nähneet toimintaympäristössämme. Puhutaan laajasti hybridisodankäynnistä, joka tarkoittaa sitä, että konventionaaliset, perinteiset, järjestelmät ovat vain osa sitä kokonaisuutta, jolla pyritään vaikuttamaan siihen kohdemaahan, joka on toimenpiteitten kohteena.

Suomessa on tätä asiaa jo pidemmällä sihdillä tietysti katsottu niin sanotusta kokonaismaanpuolustuksen vinkkelistä, mutta tämä nykyaika tarkoittaa sitä, että meillä on entistä selkeämpi tarve paitsi konseptoida omat puolustusvoimamme niin uskottaviksi kuin suinkin mahdollista — ja pidettävä ne sellaisessa iskukykyisessä kunnossa ennalta ehkäisevän kynnyksen korottamiseksi ja myöskin suorituskyvyn vahvistamiseksi — myöskin toimia niin, että tämä kokonaismaanpuolustuksen konsepti kaikkine maanpuolustukseen liittyvine osatekijöineen otetaan huomioon. Siinä tullaan tarvitsemaan kaikkia maanpuolustusjärjestöjä. Siinä tullaan tarvitsemaan varmasti likipitäen kaikkia hallinnon sektoreita, ministeriöistä lähtien.

Niin kuin edustaja Suutari tässä äsken totesi, huoltovarmuus nousee entistä keskeisempään asemaan ja rooliin arvioitaessa niitä kestävyytemme kannalta olennaisia ominaispiirteitä, joita luonnollisesti edessämme haasteina on. Sen vuoksi on hyvä huomata, että maanpuolustusasiat eivät ole yksinomaan pelkästään Puolustusvoimille ulkoistettavissa, vaan ne läpäisevät koko laajan yhteiskunnan. — Kiitoksia.