Puolustusministeriön hallinnonala 27
jatkui
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat on ollut läpi vaalikauden
kohtuuttomien säästöjen kohteena. Puolustusvoimauudistuksen
myötä varuskuntia on lakkautettu, ja niiden lähellä toimivat
ovat saaneet kokea tämän epävarmuuden
nahoissaan. Hämeen Rykmentti Lahdessa eli Hennalan varuskunta
lakkautetaan, ja tämän viikon torstaina, ylihuomenna,
onkin surun päivä. Silloin Hämeen Rykmentin
25 varusmiestä kotiutuvat, ja rykmentin myötä lakkautetaan
myös Hämeen Ratsujääkäripataljoona.
Varuskunnan lakkauttaminen on aiheuttanut jo valmiiksi huonon
työllisyyden alueelle entistä enemmän
kurjuutta. Päijät-Hämeessä on
maamme korkeimmat työttömyysluvut, ja työpaikkoja katoaa
jatkuvasti. Suurimmista kaupungeista työttömyysaste
oli heinäkuussa 2014 korkein Lahdessa, lähes 19
prosenttia. Työttömyysaste, työttömien
kokonaismäärä sekä nuoriso-
ja pitkäaikaistyöttömien määrä on
Lahdessa suurempi kuin koskaan 2000-luvulla. Valtion työpaikkoja on
jo alun perin ollut vähän, ja nyt Hennalan myötä menetämme
nekin. Puolustusvoimien alasajo on koskettanut siis lukuisia ihmisiä suoraan
ja välillisesti.
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien kurjuus jatkuu edelleen.
Ensi vuonnakin hallinnonalalle kohdistuu yli 60 miljoonan euron
menovähennys. On muistettava, että mittavia menoleikkauksia
on tehty kolmena edellisenäkin vuonna.
Poliittinen yhteisymmärrys on onneksi löytynyt
siitä, että kun uudistus on toteutettu, niin määrärahoja
ensi vuoden jälkeen lähdetään
nostamaan. Toivottavasti tämä ei jää puolueiden
tyhjiksi vaalilupauksiksi. Perussuomalaisten kohdalla se ei ainakaan
sitä ole. Olemme johdonmukaisesti esittäneet Puolustusvoimiin
kohdistuvien leikkauksien perumista läpi koko vaalikauden,
sillä ne ovat nakertaneet Suomen uskottavaa maanpuolustusta.
Teimme näin jo ennen Ukrainan kriisin osoittamaa mahdollisuutta
siitä, että sotilaallinen selkkaus ei ole mahdottomuus nykypäivän
Euroopassa.
Arvoisa puhemies! Ilman merkittäviä lisäpanostuksia
Suomen uskottava puolustus tässä vallitsevassa
kansainvälisessä tilanteessa rapautuu.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Uskottava puolustus on itsenäisen
valtion perusedellytys, ja siihen tarvitaan toimivat puolustusjärjestelmät.
Ennen kaikkea minä haluan nostaa nyt tästä puolustusmateriaalihankinnasta
esille tulevaisuuteen suuntaavaa. Puolustusvaliokunta lausunnossaan
kertoo, että tulevalle vuodelle on 447 miljoonaa käytettävissä,
mutta sitten eri momenteilta löytyy vielä lisää,
että kaiken kaikkiaan olisi 500 miljoonaa käytettävissä.
Mutta tämä ei kuitenkaan muuta kokonaiskuvaa tavoitteessa, jossa
kokonaispuolustusbudjetista noin kolmannes tulee korvamerkitä materiaalihankintoihin.
Siinä jäädään
erittäin kauas vielä siitä tavoitteesta.
Muistelen, että puolustushallinto on ilmoittanutkin, että tähän
nykyiseen tasoon vuonna 2016 tarvittaisiin 50 miljoonaa lisää ja
sitten siitä vuosittain aina sen verran lisäystä,
että kaiken kaikkiaan 2020 olisi tuo 50 miljoonaa euroa
lisää materiaalihankintaan. Siihen meidän
täytyy vastata ja ennen kaikkea huolehtia myös
siitä, että pystymme sitten jo vanhentuneitten
Hornetien tilalle suuntaamaan uutta lentokalustoa. Se ei ole ihan
hokkuspokkustemppu, vaan tilauksesta menee useita vuosia, ennen
kuin ne ovat meillä käytössä.
Tämä on ihan vuosikymmenten haaste, mutta siihen
on nyt ruvettava pikkuhiljaa jo varautumaan.
Jukka Kopra /kok:
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien rahoitus on tällä hetkellä liian vähäistä.
Se ei vastaa sitä tarvetta ja tasoa, jolla sen kuuluisi
olla, ja sitä tulisi nostaa. Rahoitusta ei nyt tässä budjetissa
nosteta, meillä on sovittu säästöohjelma.
Mutta kuten edustaja Piirainenkin totesi, puolustuksen rahoitusta
valmistelleen parlamentaarisen työryhmän, jota
ansiokkaasti veti Ilkka Kanerva, suositusten mukaisesti tulee vuosi
kerrallaan nostaa tätä rahoitusta sille tasolle,
että se on minimissään ja suurin piirtein
riittävä. Soisin kyllä, että panostaisimme
hieman enemmänkin maamme puolustamiseen. Minun mielestäni
tapahtumat maailmalla osoittavat sen, että tällainen
panostus on tarpeen, ja se parantaisi myöskin maamme turvallisuutta.
Nyt kun varat ovat tiukoilla, niin vapaaehtoisen maanpuolustustyön
merkitys korostuu entisestään, ja se onkin tärkeää.
Meillä on vireillä parikin lainmuutosprosessia.
Toinen koskee sitä, että myös reserviläiset voisivat
vapaammin harjoittaa joukkoja taisteluammunnoissa, ettei aina tarvittaisi
aktiiviupseeria paikalle sitä tekemään.
Tämä olisi erittäin oiva edistysaskel,
ja näin saataisiin tärkeitä harjoituksia
pidettyä huomattavasti pienemmin kustannuksin kuin nyt.
Toinen tärkeä seikka on se, että annettaisiin reserviläisjoukoille
oikeus harjoitella myös muilla alueilla kuin Puolustusvoimien
hallussa olevilla alueilla. Tällaisia harjoittelualueita
ja mahdollisuuksia Suomessa on paljon, mutta tällä hetkellä käsittääkseni
lainsäädäntö suhtautuu tällaisilla alueilla
harjoittelemiseen nihkeästi, ja siksipä sitä tulisi
mielestäni vapauttaa.
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa herra puhemies! Pyydän saada lupaa istualtani
poikkeuksellisesti puhua.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Näyttää niin tuskalliselta se seisominen,
että olkaa hyvä.
Kiitos, arvoisa puhemies.
Osaltani toteaisin, että Suomen puolustuspolitiikan
suuntaviivoja arvioitaessa on hyvä huomata paitsi Ukrainassa
olevan tilanteen heijastusvaikutukset meidän turvallisuusympäristöömme, jotka
tuntuvat erityisesti viime aikoina Itämeren piirissä tapahtuvina
toimintoina, myös sen lisäksi se, että tietysti
on käynnissä paljon muutakin, ja voisi sanoa,
että tälle vaalikaudelle on tapahtunut ehkä enemmän
puolustuspolitiikan ympärillä olevia ilmiöitä kuin
mitä vielä vaalikautta viritettäessä kuviteltiinkaan.
Ja näin arvioiden siinä alussa tultiin tehneeksi
virheellinen linjaus hallitusohjelmaamme laadittaessa erittäin
rajusta pudotuksesta puolustusmäärärahojen
kohdalla, joita nyt on jouduttu vaalikauden myötä miettimään
uudella tavalla ne haasteet huomioon ottaen, joita turvallisuusympäristömme
Suomen puolustukselle uskottavan puolustuksen merkeissä aiheuttaa.
Tämä kaikki on otettu huomioon mielestäni Suomen
turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa arvioitaessa koskien sekä armeijan
resursointia että mahdollisia uudistuksia, uusia linjauksia
puolustuspolitiikan suuntautumista koskien. Tarkoitan ennen muuta
sitä, että on päästy eteenpäin
pohjoismaisessa sotilaallisessa yhteistyössä erityisesti
Ilmavoimien ja Merivoimien kohdalla, mutta myöskin noin
muutoin koko konseptia koskien, ja toivon, että tämä kehitysvauhti
voidaan ylläpitää myöskin jatkossa.
Sen lisäksi on huomionarvoista, että Naton Walesin
huippukokouksessa todettiin olevan mahdollista viidelle Naton kumppanimaalle
ikään kuin happy hourin merkeissä saada
syventää ja lähentää yhteistyötä näiden
viiden maan osalta ja että se mahdollisuus on luonnollisesti
syytä käyttää rakentavasti,
maltillisesti hyväksi sotilaallisen ja kriisinhallintayhteistyön
tiivistämisen, kehittämisen merkeissä. Sen
lisäksi vielä on Suomessa sisäisesti
nähty, että oma pesä on aina pidettävä kunnossa.
Ja tämä kaikki luonnollisesti merkitsee sitä, että ne
linjaukset, joita erittäin hyvän yhteistyön merkeissä parlamentaarisessa
selvitystyöryhmässä tehtiin, voidaan
myöskin toteuttaa heti seuraavan vaalikauden hallitusohjelmaa
kirjoitettaessa, mikä merkitsee sitä, että Suomen
puolustuskykyä voidaan ylläpitää myöskin
ensi vuosikymmenellä niin, että uskottavan puolustuksen mahdollisuus
säilyy meidän omissa kansallisissa käsissämme. — Kiitoksia.
Thomas Blomqvist /r:
Värderade herr talman! Försvarsmaktsreformen
som har varit utmanande har verkställts på ett
bra sätt, och det är glädjande att antalet
repetitionsövningar har normaliserats i inkommande års
budget, och också annars börjar utbildningen vara
på den nivå som den ska vara. Ett problem är
naturligtvis att vi har en brist i anslag när det gäller
i synnerhet anskaffningar av nytt materiel till flygvapnet och marinen
på längre sikt.
Herra puhemies! On myös hyvä, että maanpuolustusjärjestöt,
pääasiassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys, joka
harjoittaa aatteellista kansalaistoimintaa, on saanut nyt lisää määrärahaa tässä eduskunnan
käsittelyssä. Sillä on suuri sekä symbolinen
että myös faktinen merkitys vapaaehtoiselle maanpuolustukselle.
Sitten, arvoisa puhemies, kun puolustusministeri asetti parlamentaarisen
työryhmän syksyllä 2013, niin aloitettiin
työ sen selvittämiseksi, mitä uskottava
puolustus vaatii rahallisesti ja myös muuten. Tämä työ saatiin
valmiiksi nyt tänä syksynä Ilkka Kanervan
johdolla, ja tässä on todettu, että Puolustusvoimat
tarvitsee lisää rahaa sekä toimintaan
että varsinkin näiden puolustusmateriaalien rahoitusta
ajatellen. Nykyinen puolustusbudjetti ei ole riittävä tarvittavien
materiaali-investointien tekemiseen, ja erityisenä haasteena on
juuri tämä.
Myös joukkojen taistelukestävyyteen ja valmiuteen
tulee panostaa, ja ilman lisäresursseja tämä tilanne
ei parane. Sen takia on niitä linjauksia ja päätöksiä syytä kyllä noudattaa,
mitä tässä parlamentaarisessa työryhmässä linjattiin.
Herr talman! Till slut vill jag säga att det nordiska
försvarssamarbetet har varit, men framför allt
kommer att vara viktigt för Finland, och närmast är
naturligtvis samarbetet med Sverige. På lång sikt är
det bra att satsa på det här och också på kort
sikt kan här finnas vissa saker som vi kan vinna på både
ekonomiskt och praktiskt.
För min egen del ser jag också ett utökat
samarbete som i sinom tid kanske till och med kan sluta i ett försvarsförbund
baserat på ett statsfördrag som en möjlig
utveckling, och kanske till och med önskvärd utveckling.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Valiokunta kiinnitti erityistä huomiota huoltovarmuuteen,
ja siinä suurena huolena oli materiaalihankintojen parin
vuoden takainen laskusuunta, jossa myös kotimaisen puolustusvälineteollisuuden
tilaukset pienenivät huomattavasti. Samalla on ollut huoli
myös siitä, että osaaminen sillä puolella
vähenee ja työllisyys laskee. Pidän itsekin
tätä erittäin suurena haasteena. Nyt kun
meidän taistelutapa muutetaan entistä liikkuvammaksi
ja tilannetietoisemmaksi, niin tähän tarvitaan
tueksi tämmöistä sekä joukkokohtaista että henkilökohtaista
materiaalia, jolla voidaan auttaa sitä joukkoa. Pidän
tärkeänä, että nämä hankinnat
katsotaan sillä tavalla, että myös suomalainen
teollisuus pystyy niihin vastaamaan.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Yleiskeskustelu ei ole päättynyt, koska edustaja Kanerva
tuskiltaan vielä yrittää lausua jotakin, olkaa
hyvä.
Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):
Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Näihin juuri äsken
lausuttuihin puheenvuoroihin liittyen haluan vain todeta, että maailman
kuva on koko lailla toisenlainen kuin mitä vielä kolme
ja puoli vuotta takaperin ajattelimme. Se on johtanut myöskin
siihen, että sodankäynnin muodot ovat hyvin toisenlaisia
kuin mitä me totutusti olemme nähneet toimintaympäristössämme.
Puhutaan laajasti hybridisodankäynnistä, joka
tarkoittaa sitä, että konventionaaliset, perinteiset,
järjestelmät ovat vain osa sitä kokonaisuutta,
jolla pyritään vaikuttamaan siihen kohdemaahan,
joka on toimenpiteitten kohteena.
Suomessa on tätä asiaa jo pidemmällä sihdillä tietysti
katsottu niin sanotusta kokonaismaanpuolustuksen vinkkelistä,
mutta tämä nykyaika tarkoittaa sitä,
että meillä on entistä selkeämpi tarve
paitsi konseptoida omat puolustusvoimamme niin uskottaviksi kuin
suinkin mahdollista — ja pidettävä ne
sellaisessa iskukykyisessä kunnossa ennalta ehkäisevän
kynnyksen korottamiseksi ja myöskin suorituskyvyn vahvistamiseksi — myöskin
toimia niin, että tämä kokonaismaanpuolustuksen
konsepti kaikkine maanpuolustukseen liittyvine osatekijöineen
otetaan huomioon. Siinä tullaan tarvitsemaan kaikkia maanpuolustusjärjestöjä.
Siinä tullaan tarvitsemaan varmasti likipitäen
kaikkia hallinnon sektoreita, ministeriöistä lähtien.
Niin kuin edustaja Suutari tässä äsken
totesi, huoltovarmuus nousee entistä keskeisempään asemaan
ja rooliin arvioitaessa niitä kestävyytemme kannalta
olennaisia ominaispiirteitä, joita luonnollisesti edessämme
haasteina on. Sen vuoksi on hyvä huomata, että maanpuolustusasiat
eivät ole yksinomaan pelkästään
Puolustusvoimille ulkoistettavissa, vaan ne läpäisevät
koko laajan yhteiskunnan. — Kiitoksia.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Yleiskeskustelu pääluokasta 25 päättyi.