Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksessa, joka on nyt valiokunnassa käsitelty, on tarkoitus muuttaa yrittäjien eläkelakeja siten, että yrittäjien vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamista koskevat säännökset pääosin poistettaisiin ja että ansiotoiminnan kanssa rinnakkainen yrittäjätoiminta tulisi entistä useammin pakollisen vakuuttamisvelvollisuuden piiriin. Kysymys on itse asiassa siitä, että jos eläketurvaa kertyy riittävästi nykyisten työeläkkeen yhteensovittamissäännösten perusteella, pitääkö kuitenkin maksaa yrittäjän eläkevakuutusmaksua, vaikka siitä ei kenties hyödy mitään eläkettä aikanaan laskettaessa. Virallisen tekstin mukaan lainmuutoksen tavoitteena on työeläketurvan peittävyyden parantaminen tuomalla myös sivutoiminen yrittäjätoiminta aikaisempaa laajemmin vakuuttamisvelvollisuuden piiriin.

Työeläkkeellä on Suomessa enimmäismäärä, jota toteutetaan yhteensovitussäännösten kautta. Tämä enimmäismäärä on yksityisillä aloilla 60 prosenttia parhaasta työeläkkeen perusteena olevasta palkasta. Jos henkilö työskentelee rinnakkain kahdessa tai useammassa työ- tai virkasuhteessa taikka toimii palkkatyön ohella yrittäjänä, edellä selostettuun parhaaseen palkkaan lisätään tämän rinnakkaisen toiminnan työansio. Tällöin 60 prosentin enimmäismäärä siis lasketaankin parhaan palkan ja rinnakkaisen työansion yhteismäärästä. Rinnakkainen työansio siis nostaa yhteensovitusrajaa, jolloin eläkettä tavallaan mahtuu kertymään enemmän, jopa enemmän kuin rinnakkaisesta työstä on ansaittu eläkettä. Mutta koska enimmäismäärä lasketaan parhaan eläkepalkan perusteella, se voidaan laskea vasta eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Aikaisemmin ei yleensä voida tietää, mikä työuran eläkepalkoista on paras.

Asia on kiinnostanut erittäin suuresti Suomen Lääkäriliittoa, sillä lääkäreistä noin 4 400 harjoittaa päätoimensa ohella sivutoimista yksityispraktiikkaa. Yksityisvastaanottoa harjoitetaan itsenäisinä ammatinharjoittajina eli yrittäjinä. YEL- eli yrittäjien eläkejärjestelmän piiriin kuuluvista noin 160 000 yrittäjästä on nykyisin vakuutuksesta vapautettuja noin 7 200, joista selvästi yli puolet on lääkäreitä. Päätoimisesti itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivilla lääkäreillä on luonnollisesti kaikilla YEL-vakuutus. Sivutoimiset praktikot ovat sen sijaan lähes jokainen anoneet ja saaneet vapautuksen kaikesta vakuuttamisvelvollisuudestaan. Syynä tähän on muun muassa eläkkeiden yhteensovittamismääräysten vaikeaselkoisuus, jonka takia vakuuttamisen kannattavuus on koettu kyseenalaiseksi. Useissa tapauksissa YEL-vakuutus on yhteensovittamisen johdosta osoittautunut täysin tuottamattomaksi.

Valiokunta käsitteli asiaa ja totesi, että esitys on vakuutusperiaatteen mukainen myös siltä osin, että vaikka vapauttamista koskevat säännökset pääosin poistetaan, ei yrittäjän edellytetä vastaisuudessakaan maksavan vakuutusmaksua sellaisen yrittäjätoiminnan osalta, josta ei voi karttua hänelle lisää eläketurvaa.

Valiokunta kiinnitti samassa yhteydessä huomiota siihen, että joissakin tilanteissa lakisääteisiä eläkemaksuja joudutaan nykyisin maksamaan ilman, että suoritetuille maksuille saataisiin vastiketta. Esimerkiksi alle 23-vuotiaat maksavat pakollista työeläkemaksua ilman, että maksu kerryttäisi eläkettä. Samoin pitkän työuran loppupäässä eläkemaksujen maksaminen ei myöskään aina kasvata eläkettä eläkkeen enimmäismäärää koskevien säännösten vuoksi.

Kuten huomaamme, nämä ovat niitä ongelmia, joita Puron eläketoimikunta käsitteli. Vastikään tulokset tämän toimikunnan työstä julkistettiin, ja valtioneuvosto aika suuressa määrin yhtyi niihin. Näihin asioihin saadaan ehkä parannus Puron toimikunnan esitysten pohjalta, mutta kysymys kuuluu, miksi tämä eläkelaki ylipäätänsä tässä vaiheessa annettiin, kun uutta on tulossa.

Mauri Salo /kesk:

Rouva puhemies! Eläkejärjestelmä on varsin monimutkainen, niin kuin ed. Ihamäki hyvässä puheenvuorossaan kertaili. On todella perusteltua kysyä, miksi velvoitetaan maksamaan eläkemaksuja, jos kuitenkaan siitä ei eläkettä kerry. Erityisen hyvänä pidän todella Puron työryhmän ratkaisua, jossa alle 23-vuotiaat eivät joutuisi maksamaan enää tällä perusteella eläkevakuutusmaksua. Tosin nythän tätä muutetaan siinä esityksessä niin, että jo 18-vuotiaana aletaan maksaa eläkevakuutusmaksuja ja siitä myös kertyy eläkettä. Se on positiivinen asia. Yrittäjän eläkevakuutusmaksuvelvollisuus ei mielestäni pienestä sivutoimisesta yrittäjyydestä ole perusteltua. On todella kummallista, että tätä asiaa käsitellään nyt, kun tulossa on todella iso eläkeremontti.