Täysistunnon pöytäkirja 133/2001 vp

PTK 133/2001 vp

133. TORSTAINA 15. MARRASKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

10) Laki sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta

 

Tuula Haatainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteeni koskee varsin ajankohtaista aihetta, isien oikeutta omaan isäkuukauteen.

On jopa tutkimuksissa osoitettu, että isä—lapsi-suhteen kehittymiselle pitäisi antaa parempia mahdollisuuksia kuin meillä tällä hetkellä on. Ruotsissa isillä on oma kuukausi omana pappamånadina ja se hyväksyttiin jo yli kuusi vuotta sitten. Samoin Norjassa isät voivat jäädä kotiin lasta hoitamaan tällaiselle isäkuukaudelle. Noissa maissa tällaisesta järjestelystä on ollut todella myönteisiä kokemuksia.

Meillä Suomessa isyysloman pituus on keskimäärin kolme viikkoa. Isyyslomia ovat käyttäneet meillä enemmän nuoret ja hyvin koulutetut miehet. Ruotsissa isä ja äiti voivat jakaa puolentoista vuoden mittaisen vapaan haluamallaan tavalla. Vanhempainrahakauteen sisältyy kuitenkin 30 päivän jakso, joka on omistettu vain isälle. Ruotsalaiset isät ovatkin pitäneet isyyslomaa keskimäärin yli kuukauden. Norjassa kolme neljästä isästä käyttää isyysvapaansa.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen selvittämisestä sovittiin voimassa olevan tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä. Asiaa pohti työryhmä, joka vastikään esitti, että isän nykyistä 18 arkipäivän isyysvapaata pidennetään 7 päivällä eli viikolla. Tämä pidennys on minusta täysin riittämätön eikä vastaa tarkoitustaan. Työryhmässä mielipiteet olivat kahdensuuntaisia, ja esimerkiksi työntekijäpuolelta SAK:n tavoitteena oli kuukauden mittainen isälle omistettu oma vanhempainvapaa.

Lakialoitteessani esitän isyysloman aikaansaamista meille lähinnä Ruotsin-mallin mukaan. Lakialoitteeni pohjamalli löytyy tämän vuoden puolella lopettaneen isätoimikunnan ehdotuksesta. Ehdotan, että isä voisi valintansa mukaan pitää hänelle omistetun kuukauden nykyisen vanhempainloman päälle itse valitsemanaan ajankohtana, mutta kuitenkin siihen mennessä, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Eli tämä oikeus pitäisi käyttää kotihoidontukikauden aikana. Tämä malli olisi joustavampi kuin sellainen, joka määräisi, että kuukauden on oltava vanhempainrahakauden jälkeen jatkeena. Monissa perheissä vanhempainrahakauden jälkeen, useimmiten äiti, pitää vielä kotihoidontukikautta esimerkiksi siihen saakka, kun lapsi on puolitoista tai kaksivuotias. Tässä mallissa isä voisi pitää tuon oman kuukautensa vielä tämän päälle ja siitä saisi sairausvakuutuskorvauksen kuten vanhempainrahakaudestakin.

Näin ollen isälle omistettu vanhempainloma olisi nykyisten etujen selkeä lisäys. Sitä maksettaisiin normaalin vanhempainrahan tapaan, eli lakimuutos tehtäisiin sairausvakuutuslakiin. Jos isä ei käyttäisi isyyslomaoikeuttaan, perhe menettäisi silloin tämän edun. Tämä siitä syystä, että tällä lakimuutoksella on tavoite kannustaa isiä jäämään kotiin lasta hoitamaan siinä vaiheessa, kun lapsi on pieni.

Norjassa tehdyn selvityksen mukaan pidempään vanhempainlomalla olleet miehet tekevät enemmän kotitöitä kuin muut miehet. He ovat kotona sairasta lasta hoitamassa ja käyvät lapsen kanssa lääkärissä useammin. He tekevät lapselle ruokaa, syöttävät lasta, pesevät lapsen vaatteita ja leikkivät lapsen kanssa enemmän kuin muut isät. Minusta nämä tulokset ovat juuri niitä, joiden vuoksi kannattaa satsata siihen, että voimme kannustaa miehiä murtamaan perinteisiä roolirajojaan.

Syy siihen, miksi suomalaiset miehet eivät pidä isyyslomaansa, on selvitysten mukaan taloudellinen tai työelämään liittyvä. Pienipalkkaisen naisen on kannattanut jäädä kotiin lasta hoitamaan suurempituloisen miehen asemasta. Kuitenkin kun vertaillaan tulomenetyksiä, ne eivät niin suuria ole, että niillä kaikki perustelut löytyvät. Kyllä perusteet siihen, että isät eivät niin hanakasti jää lapsia vanhempainlomalla hoitelemaan saatikka sitten vielä kotihoidon tuella, varmasti löytyvät meidän perinteisistä asenteistamme, ja kuta miehisemmät asenteet työpaikalla ovat ja kuta miesvaltaisempi työyhteisö on, sitä vaikeampaa siellä noita rooleja on murtaa. Miehiseen kulttuuriin ei ole perinteisesti kuulunut kotiin jäänti pieniä lapsia hoitamaan.

Tosin nuorten miesten ikäluokassa on selvästi havaittavissa käännettä uuteen ja halukkuutta myös muutokseen. Siitä puhuu se, että isät ovat hyvin yleisesti mukana synnytyksissä ja isyyslomia synnytyksen yhteydessä pidetään. Hyvin tavanomaista on se, että kaupungilla näkee myös isiä lykkimässä lastenvaunuja. Eli miehille ei ole vierasta olla perheen kanssa, mutta olennaista on se, että miehiä voitaisiin kannustaa siihen, että he saavat täyden vastuun myös perheestään, ja sillä tavalla ehkä perheen dynamiikkakin olisi hedelmällisempi, kun kuvioon on tullut pieni, uusi ihminen.

Isille omistettu lisäkuukausi on hyvä taloudellinen houkutin, josta olisi sangen vaikea kieltäytyä. Se antaisi myös kotiin jääville isille hyvän taustatuen miehisessä työkulttuurissa. Isälomakuukausi olisi ikään kuin rahanarvoinen etuisuus, jota ei kannattaisi olla käyttämättä, koska sen silloin myös menettäisi. Isätoimikunta arvioi, että tämän tyyppisen uudistuksen kustannukset olisivat 100—280 miljoonaa markkaa vuodessa riippuen siitä, miten aktiivisesti isät vapaalle osallistuisivat.

Minusta tämä uudistus olisi tärkeä siksikin, että se pidentäisi vanhempainrahakautta perheessä. Jos perheet sitten, kun olosuhteet olisivat mahdollisimman hyvät, voisivat siihen pistää jatkeeksi omista työsuhteistaan lomia, kesälomia, vuosilomia ja ottaa päälle kotihoidon tukea, niin tällaisten järjestelyjen kautta lapsi olisi helposti puolitoista—kaksivuotias, ennen kuin hänen tarvitsisi mennä kodin ulkopuolelle hoitoon.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakialoite on erittäin kannatettava, mistä kertoo myös se, että tässä on runsaasti allekirjoittajia. Ed. Haataisen perustelut olivat aivan oikeita, että erityisellä isäkuukaudella olisi kannustava vaikutus nimenomaan siihen, että isät haluaisivat käyttää aikaansa yhä enemmän pienen lapsensa kanssa.

Isien pidempien hoitojaksojen voi ilman muuta odottaa parantavan lasten ja isien välistä ihmissuhdetta. Isäkuukauden käyttöönotto olisi perusteltua ja tervetullut myös äitien kannalta. On ihan selvää, että vaativan lastenhoitotyön katkaisu isän avulla olisi todella hyvä. Aloitteen perusteluissa viitataan myös siihen, että nykyisellään isät jäävät vanhempainlomalle tai hoitovapaalle sen takia vähän, että muun muassa perheen taloudellinen tilanne heikkenee. Näin on.

Itse haluan tässä yhteydessä nostaa esille myös minimivanhempainpäivärahan. Mielestäni tämä on kytköksessä isäkuukausiasiaan. Kannatan isäkuukauden järjestämistä, mutta samalla edellyttäisin sitä, että myös pienintä äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa nostettaisiin. Tästä keskustellaan sitten vähän tuonnempana.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on niin hyvä lakialoite, että näin miehenä on ilo tulla puhujakorokkeelle tätä kehumaan. Tässä todetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja sen sisällä miesten oikeudet ja mahdollisuudet. Mielestäni on hyvä, että tasa-arvoa edistetään niin, että miesten oikeuksia ja mahdollisuuksia tasa-arvoiseen elämään parannetaan määrätietoisesti.

Ikävää on se, että hallitus ei ole tätä esitystä tehnyt, vaan tämä on edustaja-aloitteen pohjalta tullut. Toki sekin on askel oikeaan suuntaan, onhan täällä 67 allekirjoittajasta 58 hallituspuolueiden edustajia ja loput 9 opposition edustajia. Muuten allekirjoittajista 36 näytti olevan miehiä ja 31 naisia. Itse olisin allekirjoittanut tämän ilomielin, jos olisi ollut tilaisuus, mutta tässä tukeni tälle sitten annan.

Tämä on työelämääkin koskettava asia. Siksi tietysti on hyvä, että tässä mainitaan, että tämän tyyppiset kysymykset, työ- ja perhe-elämän kysymykset, ovat olleet kolmikantaneuvotteluissa mukana kuluvalla kaudella olevan tulopoliittisen kokonaisratkaisun synnyn vaiheissa. On tietysti hyvä, että eduskunnasta menee viesti, kun epäilen, että tämän lakialoitteen pohjalta tämä ei kuitenkaan toteudu vielä ensi vuonna, seuraaviinkin tulopoliittisiin neuvotteluihin, että siellä tämä asia otettaisiin uudelleen esille ja vietäisiin sitäkin kautta sitä eteenpäin. Toki päätösvalta on ja sen tulee olla eduskunnalla. Meillä on täysi oikeus ja syy tätä asiaa viedä eteenpäin täällä.

Tässä todetaan, että isät osallistuvat kyllä aktiivisesti perhe-elämään synnytyksen ja lastenhoidon kysymyksissä, mutta toisaalta harvoin jäävät vanhempainlomalle tai hoitovapaalle. Todetaan, että syinä ovat muun muassa perheen taloudellinen tilanne, perinteiset asenteet ja työelämän vaatimukset. Minä uskon, että nämä perinteiset asenteet ovat murtumassa hyvin voimakkaasti. Me sen ikäluokan miehet, jotka olemme ehkä perinteisten asenteiden vankeja, olemme jo siinä iässä, että meillä aika harvoin lapsia enää tulee eteen, vaikka meillä esimerkiksi pääministeri on kunnostautunut tällä alalla vieläkin. Mutta kuitenkin nuorempi väki on asenteiltaan joustavampaa ja varmasti tässä suhteessa ansaitsee kannustusta sillä tavalla, että muut syyt, perheen taloudellinen tilanne ja työelämän vaatimukset, eivät olisi esteinä. Juuri näihin tällä esityksellä mielestäni voidaan puuttua, jotta nämä syyt ainakin vähenisivät. Silloin perhekokonaisuutta voitaisiin vahvistaa sillä tavalla, että isät olisivat entistä enemmän mukana näissä perheen herkissä ja tärkeissä hetkissä niin molempien puolisoiden kuin lastenkin kannalta.

Arvoisa puhemies! Tässä on erinomaisen hyvää se, että tämä lisäetuus ei ole äidiltä poissa. Se olisi isälle selkeä houkutin, mutta ei kuitenkaan äidille rangaistus eikä tätä kautta perheelle rangaistus, jos sitä käyttää. Tämä on hieno malli siltä osin.

Aloitteessa viitataan isätoimikunnan laskelmiin ja todetaan, että sairausvakuutusjärjestelmälle tulisi vuositasolla lisämenoa 100—280 miljoonaa markkaa. Ensinnäkin vähän ihmetyttää tämä valtavan suuri haarukka. 100 miljoonaa markkaa uhrattuna näille isille ja perheille ei ole suuri raha, mutta 280 miljoonaa alkaa olla tietysti jo merkittävä. Äsken keskustelimme sairausvakuutus- ja kelajärjestelmän rahoituksesta. Tässä tulisi lisäpainetta sinne, jolloin lisärahoitusta todellakin pitää miettiä entistäkin pitemmälle, kun tällaisia lisämenoja tulee. Mutta siitä huolimatta, että siitä tulisi tuommoista haarukkaa olevat lisämenot, mielestäni on selvää, että se kannattaa uhrata ja panostaa isiin ja perheisiin, eli tähän älköön tämä asia kaatuko.

Miten sitten työnantajat suhtautuisivat tähän etuuteen? Nyt on väitetty, että synnytysiässä olevat naiset ovat kärsimässä työelämässä jonkin verran. Mutta tietysti miehillä on se, että miehet ovat oikeastaan koko työikänsä ajan potentiaalisia isiä eli synnyttävien vaimojen miehiä. Silloin ehkä tämä ei aiheuttaisi miesten osalta sitä, että isyyden syntymistä ruvettaisiin ehkä katsomaan työhön otettaessa kriittisemmin, kun tällainen mahdollisuus saattaisi olla, että jää sitten pidemmälle isyyskuukaudelle ja lomalle.

Arvoisa puhemies! Toivon tälle esitykselle mitä parhainta menestystä ja totean vielä lopuksi, että ed. Haatainen on ottanut sellaisen asian esille, joka kuuluisi toivottavasti pian perustettavan eduskunnan miesverkoston asiaksi. Ehkä olisi syytä miesverkosto perustaa ja lähteä tätä ajamaan. Meillä miehillä on vielä tässä salissa enemmistö, mutta kuinka kauan? Siitä entistäkin suurempi kiitos, että naiset ovat lähteneet tätä tärkeää asiaa eteenpäin viemään.

Mari  Kiviniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä edellisten puhujien kanssa, että ed. Haataisen tekemä lakialoite on erittäin tarpeellinen ja hyvä. Se varmasti aktivoisi isiä osallistumaan entistä paremmin perheiden arkeen koko lasten elinkaaren ajan. Mutta se on valitettavaa, niin kuin täällä on myös jo todettu, ettei tämä esitys tule hallitukselta. Ei tämä myöskään ollut työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista selvittävän työryhmän ehdotusten joukossa. Olisin itse odottanut työryhmältä huomattavasti täräkämpiä ja radikaalimpia ehdotuksia kuin mihin se pystyi. Kyllä pettymys on ollut aika suuri, kun työryhmä on esittänyt vain muutaman päivän lisäystä isyysvapaaseen. Eihän mikään estä sitä, etteikö eduskunta päättäisi toisin, jos tuosta lakiesitystä missään vaiheessa tämän hallituksen aikana edes eduskuntaan tulee. Toivottavasti tulee, ja silloin meillä on mahdollisuus tehdä pidempiä vapaapäätöksiä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Oli ilo lukea tämä, ja tietenkin olen tämän allekirjoittanutkin. Ed. Haatainen on tehnyt hyvää tasa-arvotyötä muissakin yhteyksissä kuin tässä. Tietenkin ajattelen, että olisi ollut hienoa, jos mies olisi esittänyt tämänlaisen lakialoitteen, mutta kiitokset ed. Haataiselle. Näen, että tämän takana on erittäin pitkäjänteistä suunnitelmallista työtä. Samalla tavalla kuin ed. Kiviniemi sanoi, olisi voinut odottaa, että tämä olisi tullut jo hallituksen esityksenä, koska erilaisia työryhmiä on istunut. Mutta toivon, kun näin ei ole, että tämä menisi nyt todella eteenpäin. Vaikka tietenkin kysymys on asenteista ja näen, ettei lailla välttämättä korjata asenteita, mutta se, mikä tässä on, on nimenomaan taloudellisen tilanteen korjaaminen, jolla mahdollistetaan, että isät voisivat paremmin valita jäämisen kotiin lapsia hoitamaan. Tämä on perhepoliittisena kysymyksenä todella merkittävä, ei pelkästään taloudellisena kysymyksenä, vaan perheiden eheytymisen ja perheen vastuun jakamisen kysymyksenä tämä on nähtävä.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on niin hyvä aloite ja on käytetty niin hyviä puheenvuoroja, ettei ole tarvetta lisätä muuta kuin ilmoittautua kannattajien joukkoon.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Haataisen lakialoite osoittaa suuntaa, mihin ollaan menossa. Tähän suuntaanhan kehitys on kulkenut ja on kulkemassa. Pääosin kuitenkin suunnan näyttäjinä ovat olleet naiset. Miehet ovat olleet paljon varovaisempia. Miehiseen kulttuuriin ei ole kuulunut kotiin jäänti lasta hoitamaan.

Tällainen filosofinen kysymys tekee mieli esittää kuitenkin, milloin lapsi tai nuori tarvitsee eniten isää. Olen kuullut mielipiteitä, että esimerkiksi pojalle olisi isän seurasta paras apu murrosiän kynnyksellä. Pitäisikö silloin pitää myös isyyslomaa?

Leena-Kaisa Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Myös minun mielestäni tämä ed. Haataisen esitys on kannatettava. Tämä on tasapainoilua työn ja perheen, isän ja äidin roolien ja vanhemmuuden vastuun välillä ja siinä mielessä ihan hyvä. Syitä tietysti voi olla monia, mutta itse lähinnä ajattelen asenneilmapiiriä. Asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Tällä hetkelläkin on isän mahdollista pitää vapaata hoitaen lasta. Tässä on kuitenkin erittäin hyvä suunta asialle ja tästä on hyvä jatkaa myös pidempään.

Totean vain, että lapsi tarvitsee kyllä aina isää. Ehkä kiintein suhde syntyy lähinnä varmasti isän puolelta jo pieneen lapseen. Uskon, että jos vanhempien välit rikkoutuvat, niin isän ja lapsen suhde kuitenkin säilyy kiinteänä, jos se on hyvin varhaisessa vaiheessa aloitettu.

Mitä ed. Kankaanniemen miesverkosto-ajatukseen tulee, niin kannatan sitäkin lämpimästi. (Ed. Kankaanniemi: Hyvä!)

Tuula Haatainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ihamäki otti esille tärkeän asian, että murrosiässä vanhempien merkitys korostuu ja isä—poika-suhteen erityisesti. Pohjahan syntyy tietysti jo hyvin varhaisessa vaiheessa lapsen kasvuprosessin aikana. Mutta ed. Ihamäelle sanoisin, että älkää unohtako isä—tytär-suhdetta. Meille tyttärille isät ovat olleet erittäin tärkeitä hahmoja, ja sillä on myös merkitystä, mikä on isän ja tyttären välinen suhde, sille millaiseksi aikuiseksi naiseksi kasvaa ja millä silmällä tulevia puolisoitakin katselee.

Keskustelu päättyy.

​​​​