10) Laki sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
Tuula Haatainen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteeni koskee varsin ajankohtaista aihetta,
isien oikeutta omaan isäkuukauteen.
On jopa tutkimuksissa osoitettu, että isä—lapsi-suhteen
kehittymiselle pitäisi antaa parempia mahdollisuuksia kuin
meillä tällä hetkellä on. Ruotsissa
isillä on oma kuukausi omana pappamånadina ja
se hyväksyttiin jo yli kuusi vuotta sitten. Samoin Norjassa
isät voivat jäädä kotiin lasta
hoitamaan tällaiselle isäkuukaudelle. Noissa maissa
tällaisesta järjestelystä on ollut todella myönteisiä kokemuksia.
Meillä Suomessa isyysloman pituus on keskimäärin
kolme viikkoa. Isyyslomia ovat käyttäneet meillä enemmän
nuoret ja hyvin koulutetut miehet. Ruotsissa isä ja äiti
voivat jakaa puolentoista vuoden mittaisen vapaan haluamallaan tavalla.
Vanhempainrahakauteen sisältyy kuitenkin 30 päivän
jakso, joka on omistettu vain isälle. Ruotsalaiset isät
ovatkin pitäneet isyyslomaa keskimäärin
yli kuukauden. Norjassa kolme neljästä isästä käyttää isyysvapaansa.
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen
selvittämisestä sovittiin voimassa olevan tulopoliittisen
ratkaisun yhteydessä. Asiaa pohti työryhmä,
joka vastikään esitti, että isän
nykyistä 18 arkipäivän isyysvapaata pidennetään
7 päivällä eli viikolla. Tämä pidennys
on minusta täysin riittämätön
eikä vastaa tarkoitustaan. Työryhmässä mielipiteet
olivat kahdensuuntaisia, ja esimerkiksi työntekijäpuolelta
SAK:n tavoitteena oli kuukauden mittainen isälle omistettu
oma vanhempainvapaa.
Lakialoitteessani esitän isyysloman aikaansaamista
meille lähinnä Ruotsin-mallin mukaan. Lakialoitteeni
pohjamalli löytyy tämän vuoden puolella
lopettaneen isätoimikunnan ehdotuksesta. Ehdotan, että isä voisi
valintansa mukaan pitää hänelle omistetun
kuukauden nykyisen vanhempainloman päälle itse
valitsemanaan ajankohtana, mutta kuitenkin siihen mennessä,
kun lapsi täyttää kolme vuotta. Eli tämä oikeus
pitäisi käyttää kotihoidontukikauden
aikana. Tämä malli olisi joustavampi kuin sellainen,
joka määräisi, että kuukauden
on oltava vanhempainrahakauden jälkeen jatkeena. Monissa
perheissä vanhempainrahakauden jälkeen, useimmiten äiti,
pitää vielä kotihoidontukikautta esimerkiksi
siihen saakka, kun lapsi on puolitoista tai kaksivuotias. Tässä mallissa
isä voisi pitää tuon oman kuukautensa
vielä tämän päälle
ja siitä saisi sairausvakuutuskorvauksen kuten vanhempainrahakaudestakin.
Näin ollen isälle omistettu vanhempainloma olisi
nykyisten etujen selkeä lisäys. Sitä maksettaisiin
normaalin vanhempainrahan tapaan, eli lakimuutos tehtäisiin
sairausvakuutuslakiin. Jos isä ei käyttäisi
isyyslomaoikeuttaan, perhe menettäisi silloin tämän
edun. Tämä siitä syystä, että tällä lakimuutoksella
on tavoite kannustaa isiä jäämään
kotiin lasta hoitamaan siinä vaiheessa, kun lapsi on pieni.
Norjassa tehdyn selvityksen mukaan pidempään
vanhempainlomalla olleet miehet tekevät enemmän
kotitöitä kuin muut miehet. He ovat kotona sairasta
lasta hoitamassa ja käyvät lapsen kanssa lääkärissä useammin.
He tekevät lapselle ruokaa, syöttävät
lasta, pesevät lapsen vaatteita ja leikkivät lapsen
kanssa enemmän kuin muut isät. Minusta nämä tulokset
ovat juuri niitä, joiden vuoksi kannattaa satsata siihen,
että voimme kannustaa miehiä murtamaan perinteisiä roolirajojaan.
Syy siihen, miksi suomalaiset miehet eivät pidä isyyslomaansa,
on selvitysten mukaan taloudellinen tai työelämään
liittyvä. Pienipalkkaisen naisen on kannattanut jäädä kotiin
lasta hoitamaan suurempituloisen miehen asemasta. Kuitenkin kun
vertaillaan tulomenetyksiä, ne eivät niin suuria
ole, että niillä kaikki perustelut löytyvät.
Kyllä perusteet siihen, että isät eivät
niin hanakasti jää lapsia vanhempainlomalla hoitelemaan
saatikka sitten vielä kotihoidon tuella, varmasti löytyvät
meidän perinteisistä asenteistamme, ja kuta miehisemmät
asenteet työpaikalla ovat ja kuta miesvaltaisempi työyhteisö on,
sitä vaikeampaa siellä noita rooleja on murtaa.
Miehiseen kulttuuriin ei ole perinteisesti kuulunut kotiin jäänti
pieniä lapsia hoitamaan.
Tosin nuorten miesten ikäluokassa on selvästi havaittavissa
käännettä uuteen ja halukkuutta myös
muutokseen. Siitä puhuu se, että isät
ovat hyvin yleisesti mukana synnytyksissä ja isyyslomia
synnytyksen yhteydessä pidetään. Hyvin
tavanomaista on se, että kaupungilla näkee myös isiä lykkimässä lastenvaunuja.
Eli miehille ei ole vierasta olla perheen kanssa, mutta olennaista
on se, että miehiä voitaisiin kannustaa siihen,
että he saavat täyden vastuun myös perheestään,
ja sillä tavalla ehkä perheen dynamiikkakin olisi
hedelmällisempi, kun kuvioon on tullut pieni, uusi ihminen.
Isille omistettu lisäkuukausi on hyvä taloudellinen
houkutin, josta olisi sangen vaikea kieltäytyä.
Se antaisi myös kotiin jääville isille
hyvän taustatuen miehisessä työkulttuurissa.
Isälomakuukausi olisi ikään kuin rahanarvoinen
etuisuus, jota ei kannattaisi olla käyttämättä,
koska sen silloin myös menettäisi. Isätoimikunta
arvioi, että tämän tyyppisen uudistuksen
kustannukset olisivat 100—280 miljoonaa markkaa vuodessa
riippuen siitä, miten aktiivisesti isät vapaalle
osallistuisivat.
Minusta tämä uudistus olisi tärkeä siksikin, että se
pidentäisi vanhempainrahakautta perheessä. Jos
perheet sitten, kun olosuhteet olisivat mahdollisimman hyvät,
voisivat siihen pistää jatkeeksi omista työsuhteistaan
lomia, kesälomia, vuosilomia ja ottaa päälle
kotihoidon tukea, niin tällaisten järjestelyjen
kautta lapsi olisi helposti puolitoista—kaksivuotias, ennen
kuin hänen tarvitsisi mennä kodin ulkopuolelle
hoitoon.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Lakialoite on erittäin kannatettava,
mistä kertoo myös se, että tässä on
runsaasti allekirjoittajia. Ed. Haataisen perustelut olivat aivan
oikeita, että erityisellä isäkuukaudella
olisi kannustava vaikutus nimenomaan siihen, että isät
haluaisivat käyttää aikaansa yhä enemmän
pienen lapsensa kanssa.
Isien pidempien hoitojaksojen voi ilman muuta odottaa parantavan
lasten ja isien välistä ihmissuhdetta. Isäkuukauden
käyttöönotto olisi perusteltua ja tervetullut
myös äitien kannalta. On ihan selvää,
että vaativan lastenhoitotyön katkaisu isän
avulla olisi todella hyvä. Aloitteen perusteluissa viitataan
myös siihen, että nykyisellään isät
jäävät vanhempainlomalle tai hoitovapaalle sen
takia vähän, että muun muassa perheen
taloudellinen tilanne heikkenee. Näin on.
Itse haluan tässä yhteydessä nostaa
esille myös minimivanhempainpäivärahan.
Mielestäni tämä on kytköksessä isäkuukausiasiaan.
Kannatan isäkuukauden järjestämistä,
mutta samalla edellyttäisin sitä, että myös
pienintä äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa
nostettaisiin. Tästä keskustellaan sitten vähän
tuonnempana.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on niin
hyvä lakialoite, että näin miehenä on
ilo tulla puhujakorokkeelle tätä kehumaan. Tässä todetaan
hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja sen sisällä miesten
oikeudet ja mahdollisuudet. Mielestäni on hyvä,
että tasa-arvoa edistetään niin, että miesten
oikeuksia ja mahdollisuuksia tasa-arvoiseen elämään
parannetaan määrätietoisesti.
Ikävää on se, että hallitus
ei ole tätä esitystä tehnyt, vaan tämä on
edustaja-aloitteen pohjalta tullut. Toki sekin on askel oikeaan
suuntaan, onhan täällä 67 allekirjoittajasta
58 hallituspuolueiden edustajia ja loput 9 opposition edustajia. Muuten
allekirjoittajista 36 näytti olevan miehiä ja
31 naisia. Itse olisin allekirjoittanut tämän
ilomielin, jos olisi ollut tilaisuus, mutta tässä tukeni tälle
sitten annan.
Tämä on työelämääkin
koskettava asia. Siksi tietysti on hyvä, että tässä mainitaan,
että tämän tyyppiset kysymykset, työ-
ja perhe-elämän kysymykset, ovat olleet kolmikantaneuvotteluissa mukana
kuluvalla kaudella olevan tulopoliittisen kokonaisratkaisun synnyn
vaiheissa. On tietysti hyvä, että eduskunnasta
menee viesti, kun epäilen, että tämän
lakialoitteen pohjalta tämä ei kuitenkaan toteudu
vielä ensi vuonna, seuraaviinkin tulopoliittisiin neuvotteluihin,
että siellä tämä asia otettaisiin
uudelleen esille ja vietäisiin sitäkin kautta
sitä eteenpäin. Toki päätösvalta
on ja sen tulee olla eduskunnalla. Meillä on täysi
oikeus ja syy tätä asiaa viedä eteenpäin
täällä.
Tässä todetaan, että isät
osallistuvat kyllä aktiivisesti perhe-elämään
synnytyksen ja lastenhoidon kysymyksissä, mutta toisaalta
harvoin jäävät vanhempainlomalle tai
hoitovapaalle. Todetaan, että syinä ovat muun
muassa perheen taloudellinen tilanne, perinteiset asenteet ja työelämän
vaatimukset. Minä uskon, että nämä perinteiset
asenteet ovat murtumassa hyvin voimakkaasti. Me sen ikäluokan
miehet, jotka olemme ehkä perinteisten asenteiden vankeja,
olemme jo siinä iässä, että meillä aika
harvoin lapsia enää tulee eteen, vaikka meillä esimerkiksi
pääministeri on kunnostautunut tällä alalla
vieläkin. Mutta kuitenkin nuorempi väki on asenteiltaan
joustavampaa ja varmasti tässä suhteessa ansaitsee kannustusta
sillä tavalla, että muut syyt, perheen taloudellinen
tilanne ja työelämän vaatimukset, eivät
olisi esteinä. Juuri näihin tällä esityksellä mielestäni
voidaan puuttua, jotta nämä syyt ainakin vähenisivät.
Silloin perhekokonaisuutta voitaisiin vahvistaa sillä tavalla,
että isät olisivat entistä enemmän
mukana näissä perheen herkissä ja tärkeissä hetkissä niin
molempien puolisoiden kuin lastenkin kannalta.
Arvoisa puhemies! Tässä on erinomaisen hyvää se,
että tämä lisäetuus ei ole äidiltä poissa.
Se olisi isälle selkeä houkutin, mutta ei kuitenkaan äidille
rangaistus eikä tätä kautta perheelle
rangaistus, jos sitä käyttää.
Tämä on hieno malli siltä osin.
Aloitteessa viitataan isätoimikunnan laskelmiin ja
todetaan, että sairausvakuutusjärjestelmälle
tulisi vuositasolla lisämenoa 100—280 miljoonaa
markkaa. Ensinnäkin vähän ihmetyttää tämä valtavan
suuri haarukka. 100 miljoonaa markkaa uhrattuna näille
isille ja perheille ei ole suuri raha, mutta 280 miljoonaa alkaa
olla tietysti jo merkittävä. Äsken keskustelimme
sairausvakuutus- ja kelajärjestelmän rahoituksesta.
Tässä tulisi lisäpainetta sinne, jolloin
lisärahoitusta todellakin pitää miettiä entistäkin
pitemmälle, kun tällaisia lisämenoja
tulee. Mutta siitä huolimatta, että siitä tulisi
tuommoista haarukkaa olevat lisämenot, mielestäni
on selvää, että se kannattaa uhrata ja
panostaa isiin ja perheisiin, eli tähän älköön
tämä asia kaatuko.
Miten sitten työnantajat suhtautuisivat tähän etuuteen?
Nyt on väitetty, että synnytysiässä olevat
naiset ovat kärsimässä työelämässä jonkin verran.
Mutta tietysti miehillä on se, että miehet ovat
oikeastaan koko työikänsä ajan potentiaalisia
isiä eli synnyttävien vaimojen miehiä.
Silloin ehkä tämä ei aiheuttaisi miesten
osalta sitä, että isyyden syntymistä ruvettaisiin
ehkä katsomaan työhön otettaessa kriittisemmin,
kun tällainen mahdollisuus saattaisi olla, että jää sitten
pidemmälle isyyskuukaudelle ja lomalle.
Arvoisa puhemies! Toivon tälle esitykselle mitä parhainta
menestystä ja totean vielä lopuksi, että ed.
Haatainen on ottanut sellaisen asian esille, joka kuuluisi toivottavasti
pian perustettavan eduskunnan miesverkoston asiaksi. Ehkä olisi
syytä miesverkosto perustaa ja lähteä tätä ajamaan.
Meillä miehillä on vielä tässä salissa enemmistö,
mutta kuinka kauan? Siitä entistäkin suurempi
kiitos, että naiset ovat lähteneet tätä tärkeää asiaa
eteenpäin viemään.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä edellisten
puhujien kanssa, että ed. Haataisen tekemä lakialoite
on erittäin tarpeellinen ja hyvä. Se varmasti
aktivoisi isiä osallistumaan entistä paremmin
perheiden arkeen koko lasten elinkaaren ajan. Mutta se on valitettavaa,
niin kuin täällä on myös jo
todettu, ettei tämä esitys tule hallitukselta.
Ei tämä myöskään ollut
työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista
selvittävän työryhmän ehdotusten
joukossa. Olisin itse odottanut työryhmältä huomattavasti
täräkämpiä ja radikaalimpia
ehdotuksia kuin mihin se pystyi. Kyllä pettymys on ollut aika
suuri, kun työryhmä on esittänyt vain
muutaman päivän lisäystä isyysvapaaseen.
Eihän mikään estä sitä,
etteikö eduskunta päättäisi
toisin, jos tuosta lakiesitystä missään
vaiheessa tämän hallituksen aikana edes eduskuntaan
tulee. Toivottavasti tulee, ja silloin meillä on mahdollisuus
tehdä pidempiä vapaapäätöksiä.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Oli ilo lukea tämä, ja
tietenkin olen tämän allekirjoittanutkin. Ed.
Haatainen on tehnyt hyvää tasa-arvotyötä muissakin
yhteyksissä kuin tässä. Tietenkin ajattelen,
että olisi ollut hienoa, jos mies olisi esittänyt
tämänlaisen lakialoitteen, mutta kiitokset ed.
Haataiselle. Näen, että tämän
takana on erittäin pitkäjänteistä suunnitelmallista työtä.
Samalla tavalla kuin ed. Kiviniemi sanoi, olisi voinut odottaa,
että tämä olisi tullut jo hallituksen
esityksenä, koska erilaisia työryhmiä on istunut.
Mutta toivon, kun näin ei ole, että tämä menisi
nyt todella eteenpäin. Vaikka tietenkin kysymys on asenteista
ja näen, ettei lailla välttämättä korjata
asenteita, mutta se, mikä tässä on, on
nimenomaan taloudellisen tilanteen korjaaminen, jolla mahdollistetaan,
että isät voisivat paremmin valita jäämisen
kotiin lapsia hoitamaan. Tämä on perhepoliittisena
kysymyksenä todella merkittävä, ei pelkästään
taloudellisena kysymyksenä, vaan perheiden eheytymisen
ja perheen vastuun jakamisen kysymyksenä tämä on nähtävä.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä on niin hyvä aloite
ja on käytetty niin hyviä puheenvuoroja, ettei
ole tarvetta lisätä muuta kuin ilmoittautua kannattajien
joukkoon.
Timo Ihamäki /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Haataisen lakialoite osoittaa suuntaa,
mihin ollaan menossa. Tähän suuntaanhan kehitys
on kulkenut ja on kulkemassa. Pääosin kuitenkin suunnan
näyttäjinä ovat olleet naiset. Miehet ovat
olleet paljon varovaisempia. Miehiseen kulttuuriin ei ole kuulunut
kotiin jäänti lasta hoitamaan.
Tällainen filosofinen kysymys tekee mieli esittää kuitenkin,
milloin lapsi tai nuori tarvitsee eniten isää.
Olen kuullut mielipiteitä, että esimerkiksi pojalle
olisi isän seurasta paras apu murrosiän kynnyksellä.
Pitäisikö silloin pitää myös isyyslomaa?
Leena-Kaisa Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Myös minun mielestäni tämä ed.
Haataisen esitys on kannatettava. Tämä on tasapainoilua
työn ja perheen, isän ja äidin roolien
ja vanhemmuuden vastuun välillä ja siinä mielessä ihan
hyvä. Syitä tietysti voi olla monia, mutta itse lähinnä ajattelen
asenneilmapiiriä. Asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Tällä hetkelläkin
on isän mahdollista pitää vapaata hoitaen
lasta. Tässä on kuitenkin erittäin hyvä suunta
asialle ja tästä on hyvä jatkaa myös
pidempään.
Totean vain, että lapsi tarvitsee kyllä aina
isää. Ehkä kiintein suhde syntyy lähinnä varmasti
isän puolelta jo pieneen lapseen. Uskon, että jos
vanhempien välit rikkoutuvat, niin isän ja lapsen suhde
kuitenkin säilyy kiinteänä, jos se on
hyvin varhaisessa vaiheessa aloitettu.
Mitä ed. Kankaanniemen miesverkosto-ajatukseen tulee,
niin kannatan sitäkin lämpimästi. (Ed.
Kankaanniemi: Hyvä!)
Tuula Haatainen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ihamäki otti esille tärkeän
asian, että murrosiässä vanhempien merkitys
korostuu ja isä—poika-suhteen erityisesti. Pohjahan
syntyy tietysti jo hyvin varhaisessa vaiheessa lapsen kasvuprosessin
aikana. Mutta ed. Ihamäelle sanoisin, että älkää unohtako
isä—tytär-suhdetta. Meille tyttärille
isät ovat olleet erittäin tärkeitä hahmoja,
ja sillä on myös merkitystä, mikä on isän
ja tyttären välinen suhde, sille millaiseksi aikuiseksi
naiseksi kasvaa ja millä silmällä tulevia puolisoitakin
katselee.
Keskustelu päättyy.