Täysistunnon pöytäkirja 133/2002 vp

PTK 133/2002 vp

133. KESKIVIIKKONA 13. MARRASKUUTA 2002 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

23) Laki osakeyhtiölain muuttamisesta

 

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Pienyrittäjyys on Suomelle kohtalonkysymys, ja erityisesti nyt julki tulleen niin kutsutun Arvelan työryhmän veropaketin myötä tuntuu siltä, että yrittäjyys kasvaa yhä suuremmaksi peloksi suomalaisille. Suomalaiset, kuten tiedetään, pelkäävät ryhtymistä yrittäjiksi eniten Euroopassa.

Arvoisa rouva puhemies! Kaiken takana on globalisoituminen, joka on merkinnyt sitä, että suuryritysten tuotantoja pilkotaan, ulkoistetaan, eli työpaikkoja vähennetään ja tuotantoprosesseja siirretään halpamaihin. Pienyritykset edustavat EU:ssa sitä kilpailutekijää, jolla voidaan säilyttää yritykset EU:ssa ja Euroopassa. Pienyrittäjät ovat halpamaiden kilpailijoita. Pienyrittäjät tekevät työtä 20 tuntia vuorokaudessa viiden tunnin palkalla parhaimmillaan, joskus palkattakin ja pitkiä jaksoja. Tällä voidaan kuitenkin säilyttää suuryritykset täällä sillä tavalla, että suuryritykset saavat sijoitettua pilkottuja tuotantoprosessejaan tehtäviksi edelleen täällä Euroopassa.

Tulevaisuus on myöskin sitä, että valtiot eivät enää pysty takaamaan työpaikkoja. Vastuu siirtyy kansalaisille itselleen: jokaisen on lopultakin itse löydettävä oma sijoittumisensa työelämään, oma paikka, josta tehdä oma toimeentulonsa.

On arvioitu, että vuonna 2010 jopa puolet EU:n työvoimasta tulee olemaan tässä kehityksessä yksin- tai kaksinyrittäjiä eli hoitamaan itse oman toimeentulonsa yritystoiminnan muodossa. Komissaari Liikanen on pantu EU:ssa vastaamaan tästä massiivisesta pienyrittäjyysohjelmasta, joka on lyöty lukkoon eräänä EU:n keskeisenä tavoitteena.

Mitä tulee Suomeen, Suomessa suurtyöttömyys on suurin kansallinen ongelmamme. Johtava hallituspuolueemme on nyt jo ehtinyt julistaa työttömyyden torjunnan, suurtyöttömyyden ongelman ratkaisemisen, johtavaksi vaaliteemakseen, mikä osoittaa sitä, että tässä kahden hallituksen aikana ei ole onnistuttu oikein hyvin tavoitteessa puolittaa työttömyys.

Työllisyysnäkymät valitettavasti synkkenevät kaiken aikaa. Taloudellisissa suhdanteissa on alamäki, ja huonompaan ollaan nähtävästi menossa. Myöskin Suomessa suuryritykset vähentävät työpaikkojaan kaiken aikaa ja vastuu uusien työpaikkojen syntymisestä siirtyy yhä enemmän pienyrittäjille. Kuitenkin tässä on muuri vastassa Suomessa. Suomessa on vähiten pienyrittäjiä EU:ssa: edelleen alle 20 pienyritystä tuhatta asukasta kohti, kun EU:n keskiarvo on 32. Suomessa on myöskin EU:n piirissä kaikkein suurin pelko ryhtyä yrittäjäksi.

Hallitusohjelman Yrittäjyys-hanke, Yrittäjyys-ohjelma, yritti puuttua tähän, muuttaa tätä suuntaa, mutta siitä on tullut täydellinen floppi. Se palvelee ainoastaan ay-liikettä, ne tulokset, jotka on saatu, ay-liikettä ja suuryritysten intressejä. Kaiken päälle tulee nyt tämä Arvelan työryhmän verouudistus. Se on suuryritysten toiveiden mukainen, onpa julkisesti jopa ristitty Nokian toiveiden täyttymykseksi; samalla se on pienyritysten ja pienyrittäjyyden tuho. Pitää muistaa, että Suomessa viimeisen virallisen yrityslaskennan perusteella on 189 000 toimivaa yritystä, joista 185 000 on pienyrityksiä.

Arvelan työryhmä ehdotti osinkojen kaksoisverotusta, ja Arvela antoi lausunnon siitä, että Suomessa on aivan liikaa osakeyhtiöitä. Kun osakeyhtiöstä on ollut aikaisemmin mahdotonta siirtyä kommandiittiyhtiöön, niin nyt valtiovarainministeriö valjastetaan tuottamaan helppo ratkaisu pienyrittäjille siirtyä osakeyhtiömuodosta henkilöyhtiöön, lähinnä kaiketi kommandiittiyhtiöön. Sehän tarkoittaa sitä, että juuri kun pienyrittäjät torjuvat yhden pelkomomentin, nimittäin taloudellisen riskinoton, pyrkimällä osakeyhtiöitä perustamaan, pakotetaan takaisin rajattomaan henkilökohtaisen riskin kantamiseen yritystoiminnassa. Tämä ei varmasti lisää halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi Suomessa. Päinvastoin tämä tulee varmasti johtamaan eräänlaiseen paniikinomaiseen pakoon pienyrittäjyydestä.

Kuitenkin halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on Suomelle kohtalonkysymys. Vain se on lopullinen ratkaisu suurtyöttömyyteemme. Vain se on lopultakin ratkaiseva tekijä suuryritystemme kansainväliselle kilpailukyvylle ja sen myötä koko kansamme elintasolle ja hyvinvoinnille. Siis ratkaiseva kysymys kuuluu: Millä murretaan suomalaisten pelko ja haluttomuus ryhtyä pienyrittäjiksi?

Vastustuksen syyt ovat aika selkeitä: ennen kaikkea massiivinen byrokratia kaikissa eri muodoissaan. Kun on, sanoisinko, hanttimies, rappari, muurari, hitsaaja, osaa sen oman käsityötaitonsa ja on valmis monta kertaa erinomaisen käsityötaidon ympärille rakentamaan yritystoimintaa, mutta ei selviä kynä kädessä eikä näistä kaavakkeiden täyttämisistä. Tämä on yksi seikka, joka hyvin aktiivisesti johtaa harmaille markkinoille osaavan yrittäjäkandidaatin.

Sitten on taloudellinen riski. Ei haluta ottaa sitä rajatonta taloudellista riskiä, joka tarkoittaa käytännössä henkilöyhtiöissä, että vastaat koko maallisella omaisuudellasi yrityksen veloista ja mahdollisesta epäonnistumisesta. Verottajan arvaamattomuus on myöskin erittäin vahva pelkotekijä, sitten taloudelliset vaatimukset jo perustamisesta alkaen, osakepääomasta alkaen, samoin kuin tasapuolisuuden puuttuminen suuryritysten ja pienyritysten välillä käytännön elämässä.

Totean vielä, että Suomessa siis on käytännössä pienyhtiöille nyt tarjolla vain henkilöyhtiöitä, joissa on rajaton yrittäjäriski, toisaalta osakeyhtiö, jota määräävä laki on räätälöity suuryrityksille, johon pakotetaan pakkopaitaan pienyrittäjät, jotka haluavat jollain tavalla rajoittaa tätä yrittäjäriskiä ja ottaa toimintamuodokseen osakeyhtiön.

Arvoisa rouva puhemies! Tätä varten on räätälöity tällainen pienyritysmuoto osakeyhtiön rinnalle, pienyhtiömuoto, jossa on mahdollista toteuttaa yrityssäästämistä, mikä ei ole mahdollista henkilöyhtiöissä, samalla päästä liikkeelle toimintaan hyvin pienellä osakepääomalla, jossa ylipäätänsä kaikki byrokratian muodot on huomioitu sillä tavalla, että pyritään nykyistä osakeyhtiötä huomattavasti helpompiin, kevennettyihin vaatimuksiin ja muotoihin. Samalla on monella tavalla velkojien turva varmistettu siitä huolimatta, että osakepääoma on pieni. Minä olen tottunut täällä kuulemaan yleisön joukosta tai sanotaan kollegojen joukosta urhoollisia huutoja, että täytyyhän osakepääoman olla reilun kokoinen niin, että sitten, jos firma menee konkurssiin, kuitenkin velkojille saadaan jonkinlaista korviketta. (Ed. S. Lahtela: Sehän on syöty jo sitä ennen!) — Aivan, ed. Lahtela. Lienee turha kertoa täältä osaavalle ja ymmärtävälle, ettei sitä osakepääomaa enää siinä selvitystilassa ole olemassa. Se on ihan sama, onko se 50 000 markkaa tai 8 000 euroa vai onko se sitten tuhannen entistä Suomen markkaa vastaava summa. Sitä ei ole olemassa. Näin ollen siihen on turha tuijottaa.

Arvoisa rouva puhemies! Lakiehdotuksessani on nähtävissä yksityiskohtaisesti nyt räätälöity uusi pienyhtiömuoto. Se on täällä ollut listoilla jo aikaisemmin edellisellä vaalikaudella. Nyt se on ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin, erityisesti tämän Arvelan työryhmän tekemän veropakettiehdotuksen johdosta, joka on täysi surma pienyrittäjille.

Olavi  Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin ed. Bremerin puheenvuoroa, jossa hän monipuolisesti esitteli yhtiölainsäädäntöä ja yrittäjyyttä keskenään. Täydentäisin hänen puheenvuoroansa myöskin sillä tavalla, että todella tämän Arvelan työryhmän mietintö, joka on aikaansaatu, kohtelee eri tavalla erilaisia yrityksiä. On varmasti niin, että — ed. Bremer käytti ilmaisua, että se on Nokia-laki — näille kansainvälisille yrityksille, joilla omistajuus on maailmalla ja aatteellisissa yhteisöissä, se ei ole ongelma ja on hyvä asia, kun verotuskanta laskee, mutta sitten kun ajattelemme tavallista omistajayrittäjää ja osakeyhtiötä yhdessä, niin verotus voi kiristyä jopa 50 prosenttia nykyisestään. Se ei tietenkään ketään innosta yrittäjyyteen aikana, jolloin yritysten lukumäärä jo toista vuotta peräjälkeen vähenee. Tämä on hallituksen asettaman työryhmän esitys (Puhemies koputtaa) ja on mielenkiintoista nähdä sitten, mikä on hallituksen linja näissä asioissa.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Lienee aikamoinen sattuma, että tänä päivänä kun käymme tätä lähetekeskustelua erinomaisesta lakialoitteesta koskien pienyhtiöiden luvun lisäämistä osakeyhtiölakiin, meillä on otsikoissa useita uutisia, joissa konkretisoituu pienten yritysten rooli suhteessa yhteiskunnalliseen toimintaan ja toisaalta suhteessa suuriin yhtiöihin.

Ensinnäkin, luultavasti juuri tälläkin hetkellä käydään tässä samassa kaupungissa niin sanottuja tuponeuvotteluja niin palkankorotuksista kuin laadullisista kysymyksistä, joilla tällä kertaa tarkoitetaan irtisanomissakon saattamista yrittäjille. Valitettavaa vain on, että niiden yritysten edustus, jotka ovat viime vuosina luoneet 80 prosenttia uusista työpaikoista, puuttuu tuon pöydän ympäriltä. Jos sopimus siellä yön pitkinä tunteina saadaan syntymään, niin pienille yrityksille lähetetään maksulappu merkinnällä "On sovittu maksettavaksi".

Toinen ajankohtainen esimerkki tulee siitä, kun kaksi verotusta pohtinutta toimikuntaa on peräjälkeen esittämässä, että kansainvälisten pörssisijoittajien yhdenvertaisuus kotimaisiin pörssisijoittajiin on turvattava sillä, että Suomeen palautetaan kokemuksen kautta käytännössä huonoksi todettu kahdenkertainen osinkovero. Tässäkin asiassa maksaja löytyy suomalaisesta pienyrittäjästä, joka on ottanut riskin ja työllistänyt itsensä ja muutaman työntekijän. Hänen verotustaan ollaan esittämässä nostettavaksi lähes 50 prosenttia. Näistä esimerkeistä mielestäni käy erinomaisesti selville, miten välttämätöntä Suomeen on aika saada laki, joka erottaa pienyrittäjät pörssiyhtiöistä ja muista suurista yrityksistä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten periaatteellisesti myönteinen asennoituminen yrittäjyyteen on mielestäni saatava muutettua myös käytännön yritystoiminnaksi. Tunnustettu tosiasia on se, että Suomessa yrittäjien määrä on selvästi alhaisempi kuin useissa muissa EU-maissa. Kun tulevaisuudessa näyttää siltä, että työllisyyden merkittävä kasvu voi tapahtua lähinnä vain pk-yritysten kautta, niin pienyritysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta työllistämismahdollisuuksia on parannettava mielestäni kaikilla mahdollisilla keinoilla. Yrittäjyyden edistäminen vaatii toimenpiteitä, joilla puretaan turhaa sääntelyä ja helpotetaan yritysten perustamista ja sitä paperiviidakkoa, joka jokaista yrittäjää kohtaa.

Tälläkään lakialoitteella ei ratkaista kaikkia yrittäjien ongelmia, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Edelleen tästä esityksestä huolimatta meidän osakeyhtiölakimme muu osa on edelleen kovin monimutkainen ja vaikeaselkoinen yrittäjille. Sen vuoksi pidän myönteisenä sitä, että oikeusministeriö on ryhtynyt selvittämään osakeyhtiölainsäädännön kokonaisuudistusta, mutta kovin kovin hitaasti ja varovaisella aikataululla. Vaikka yrittäjyyden edistämisen keskeisenä lähtökohtana tulee olla yritysten perustamisen helppous ja yrittäjäuran kannattavuus sillä tavoin, että vaikeuksia eivät ainakaan aiheuta turhat ja monimutkaiset lain kirjaimet, on tärkeää myös, että yritys on tarvittaessa ajettavissa myös alas sujuvasti. Nykyinen menettely on edelleen hyvin monimutkainen, pitkä ja kallis.

Suomessa ei sallita niin sanottua vapaaehtoista kaupparekisteristä poistoa, jolloin yhtiökokouksen päätöksellä voitaisiin yritys poistaa rekisteristä. Ongelma koskee mielestäni etenkin velattomia, vastuunsa hyvin hoitaneita yrityksiä ja yhtiöitä, jotka ovat tehneet kaikki ilmoituksensa viranomaiselle moitteettomasti. Lainsäädäntö on tällä hetkellä osin nurinkurista, koska mikäli yhtiö haluaa lopettaa, täytyy jättää tahallisesti suorittamatta ilmoituksia rekisteriin, että sitä kautta viranomaiset poistavat yhtiön rekisteristä. Uuden osakeyhtiölain valmistelun yhteydessä mielestäni on otettava huomioon myös tämä seikka, että yrittäjän pitää pystyä myös lopettamaan ura vaivattomasti.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakiesitys saa valiokunnassa asiaankuuluvan käsittelyn ja että toisaalta myös täältä eduskunnasta lähtee ministeriöihin selvä viesti, tahdonilmaisu, ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin yrittäjyyden ja pienyritysten edistämisen ja niiden kohtelun parantamiseksi.

Klaus Bremer  /r (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kurvinen täällä totesi mielihyvällä sen, että ministeriössä, tarkoittaa ilmeisesti oikeusministeriötä, on ryhdytty osakeyhtiölain kokonaisuudistukseen ja, samalla ed. Kurvinen totesi pahoitellen, että kovin hitaalla aikataululla. Kerron mielelläni ed. Kurviselle ja kaikille muillekin täällä olijoille, että osakeyhtiölain kokonaisuudistukseen ryhdyttiin jo vuonna 96; että todella hitaalla aikataululla. Kaikki ne vastustavat ajatukset, jotka silloin esitettiin, jarruttivat siinä määrin tätä, että oltiin jo yhdessä vaiheessa tarjoamassa pienyrittäjille yhden hengen osuustoimintayrityksiä. Julkisuudessakin sitten naurettiin sille, miten voi yhden hengen osuustoimintayritys ylipäätänsä olla osuustoimintayritys. Tällaista veivaamista tämä on ollut, (Puhemies koputtaa) ja toivottavasti tästä menee signaali nyt, että nyt heti on tehtävä jotain eikä vain meinattava vuodesta 96 lähtien.

Jouni Lehtimäki /kok:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti ed. Ala-Nissilä ehti poistua, mutta hän kyseli sitä, mitä hallitus aikoo tehdä Arvelan työryhmän selvityksen johdosta. Siihen on hyvä todeta, että muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä on vastustanut yhtiöveron hyvitysjärjestelmän romuttamista ja allekirjoittanut on tehnyt samoin. Yhtiöveronhyvitysjärjestelmä pitää säilyttää ainakin pk-yrityksillä.

Samoin haluan sanoutua irti ed. Bremerin toteamuksesta, että Yrittäjyys-hanke olisi ollut floppi. Siitä on kuitenkin hyviä tuloksia tullut. Yrittäjien verottoman kulukorvauksen saaminen työntekijöitten tasolle on hyvä esimerkki siitä, että hanke on toiminut ja oli tarpeellinen.

Sen sijaan lakialoitteen takana olen sataprosenttisesti ja haluan sen tässä todeta. Ed. Bremer on puuttunut asiaan, joka pitää todellakin saada kuntoon. Tästä laista puuttuu ed. Kurvisen esiin ottama yrityksen lopettamismenettely. Olisin myöskin halunnut nähdä sen, että tähän lakiin olisi voitu liittää velattomien pienyritysten lopettaminen kuulutusmenettelyn kautta. Se on ihan totta, että yrityksen aloittaminen on vaikeata, mutta tänä päivänä Suomessa myöskin yrityksen lopettaminen on erittäin vaikeaa. Tähän lakiin ehkä kuulutukseen perustuva lopettamismenettely olisi sopinut erittäin hyvin.

Klaus Bremer /r (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen Yrittäjyys-hanke nyt täytti sitten melkein neljä vuotta, ennen kuin sieltä tuli tuloksia. Siinä työryhmässä ei ollut yhtään ainutta yrittäjää, siellä oli pelkästään ministeriöiden virkamiehiä ja yleensä virkamiestasoa. Se puuttui 130:een eri epäkohdaksi luokiteltuun asiaan ja sai ulos yhden ainoan helpotuksen. Sitäkään ei ole vielä laissa määritelty, on hahmoteltu ja kaavailtu. Työryhmän puheenjohtaja Annukka Lehtinen on hyvin vuolaasti kertonut niistä asioista, joita on saavutettu. Todellisuudessa ei olla tekemässä mitään muuta kuin sähköiseen tiedonkulkuun helpotuksia.

Esko  Kurvinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan ed. Bremerille todeta, että Yrittäjyys-hanke oli ja on sateenvarjo, jonka alla yhdeksässä eri ministeriössä on tehty pieniä, täytyy myöntää, että pieniä, mutta kuitenkin eteenpäin meneviä esityksiä. Täällä on myös todettu se, että on liian hajanaista yhdeksässä eri ministeriössä käsitellä pk-sektorin ja yrittäjyyden asioita. Seuraavaan hallitukseen tulisi saada ministeri, joka vastaisi näistä asioista, vaikka kauppa- ja teollisuusministeriössä toisena ministerinä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lehtimäen puheenvuoron johdosta tähän osinkoverotuksen uudistamiseen ja osinkoverotuksen puolitoistakertaistamiseen Arvelan komitean perusteella voisi todeta, että se työryhmä on lähtenyt siitä varmaan liikkeelle, että tätä verotusta kiristetään. Mitä tulee ed. Lehtimäen lausumaan siitä, että kokoomuksen puheenjohtaja, ministeri Itälä on todennut, että tätä pitää vastustaa, tämä on hyvä lausunto ennen vaaleja, mutta kovasti epäilen, kuinkahan tulee käymään sitten, kun pääministeri Lipponen juoksuttaa siinä porvaripuolueita mennen tullen: ollaan valmiita syömään mitä tahansa, hyväksymään mitä hyvänsä. Tältä osin pidän hyvin suurena uhkatekijänä, että tämmöisillä asioilla on tarkoitus myös realisoitua veronmaksajien pussiin.

Rouva puhemies! Mitä tulee ed. Bremerin aloitteeseen, katsottuna näin, että on tullut vielä ikään kuin hallituspuolueiden sisältäkin tämä aloite pienyhtiötoiminnan yhtiömuodosta ja pienyrittäjyyden helpottamisesta, jos tämä hallitus nyt jotenkin olisi saanut sen neljävuotisen kauden ja ohjelman aikana jotakin aikaiseksi, olisihan tässä syntynytkin jotain. Mutta tämä on hyvään aikaan tullut, koska varmasti nyt tulevan, vaalien jälkeisen, hallituksenkin ohjelmaa kirjoitetaan. Toivottavasti tämä syntyisi sinne matkalle ja tulisi myöskin jotain näyttöä, että tämä toteutuu. Tämä pitää panna ehdottomasti toimeen. Kiitän ja kunnioitan erinomaisesti ed. Bremerin aloitteellisuutta tässä asiassa, koska tuntuu, että ed. Bremer tuntuu monessa asiassa olevan lähinnä yrittäjää ja yrittäjämielisyyttä koko tässä salissa yleensäkin.

Esko  Kurvinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toteaisin ed. Seppo Lahtelalle, että olisi varmaan hyvä, jos näin ennen vaaleja keskustankin johto sitoisi kätensä sillä lailla, että sanoutuisi irti tästä. Kokoomuksen johto on ollut ennen Arvelan toimikunnan tulosten luovuttamista jo tällä kannalla, ja nyt odotamme, mitä teidän puheenjohtajanne Jäätteenmäki sanoo.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite 136 on erittäin hyvä, ajankohtainen aloite, jonka toivoisi etenevän jatkovalmistelussa hyvin myönteiseen suuntaan ja mielellään mahdollisimman nopeasti. Meillähän maassa vallitsee edelleen suurtyöttömyys, ja tämän epäkohdan kimppuun on käytävä kaikin keinoin. Eräs pätevimpiä keinoja on se, että autetaan ihmisten itsensä työllistämistä, ja silloin ollaan juuri tekemisissä yrittäjyyden ja yrittämisen kanssa. Kun ihminen työllistää itsensä, silloin juuri tarvittaisiin tällaista pienyhtiölainsäädäntöä, joka olisi nimenomaan soveltuva pienimuotoiseen yritystoimintaan mutta olisi ennen kaikkea mahdottoman yksinkertainen, kansantajuinen, helppo toteuttaa, koska tällä hetkellä byrokratia on tekijä, joka estää hyvät aikeet.

Tiedän, että niillä ihmisillä, jotka ovat työttömiä, hyvinkin monilla on paljon ideoita ja ajatuksia, mutta kun nämä ideat ja ajatukset pitäisi saattaa toiminnaksi, yrittäjyydeksi ja yrityksiksi, siinä on liian paljon esteitä. Tietysti on hyvä, että jotkut esteet ovat sellaisia, että jos hanke on epärealistinen, se karsiutuu siinä vaiheessa. Mutta nimenomaan sellaisiakin tavoitteita ja ajatuksia, jotka olisivat hyvinkin toimivia, kaatuu siihen, että on liian paljon byrokratiaa ja byrokratia maksaa, ja siihen sitten hyvätkin ideat kuoleentuvat. Kun ihminen pettyy kerta toisensa jälkeen, että eipä tuostakaan mitään tullut, tämä kyllä on omiaan passivoimaan ja vielä levittämään ympärillekin tätä mielialaa.

Siksi koen, että tämä lainsäädäntöehdotus, jota tällä lakialoitteella halutaan auttaa, on toivon mukaan nopeasti toteutettava. Minua lämmitti 9 §:ssä esitetty ajatus, että pienyhtiö perustetaan yhdelle lomakkeelle, se on jo mahdollisimman helppoa silloin. Tässä on kaikki byrokratia koetettu saada mahdollisimman vähäiseksi. Juuri tähän pitäisi päästä ja vielä siihen, että viranomaiset olisivat eri instansseissa mielellään opastavia, miten asioissa voitaisiin toimia, jotta ainakaan byrokratiasta ei tulisi estettä vaan keino, jolla pikemminkin edesautettaisiin yritysten syntymistä.

Toivon tälle lakialoitteelle menestystä nopeasti jatkokäsittelyssä.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä ed. S. Lahtela kohdisti toiveensa tulevan eduskunnan varaan, että tätä ajetaan ponnella eteenpäin. Ehkä tulkitsin väärin, ymmärsin niin, että ed. Kurvinen vähän mollasi keskustapuoluetta epäilemällä sen sitoutumista pienyhtiömuodon toteuttamiseen. Mielelläni sanon, että en epäilisi keskustapuoluetta tässä asiassa. Työreformi oli erinomainen asia. Se oli pienyrittäjän kannalta aivan täysosuma. Valitettavasti se ajettiin alas sellaisin voimin, jotka tällä hetkellä vastustavat nimenomaan pienyrittäjien pääsyä yhteiseen tupopöytään, jossa tehdään päätöksiä, jotka sitovat pienyrityksiä, ja samalla tehdään päätöksiä, jotka vapauttavat niistä samoista määräyksistä suuryhtiöt. Se on skandaalimaista, eikä sillä ole mitään tekemistä enää yhteiskunnallisen tasapuolisuuden kanssa eikä minkään demokratian kanssa.

Tässä samat vastustajat ovat liikkeellä, eli mitä tahansa puhutte täällä pienyrittäjyyden edistämisestä, niin kauan kuin ay-liike panee peukaloa alaspäin sille, niin kauan kuin kaikki mandaatit siellä ministeriön johtopaikoilla katsovat ay-liikkeeseen, kääntävät peukalot alas, niin kauan ei tapahdu kyllä mitään todellista etenemistä pienyrittäjyyden asiassa, valitettavasti.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Oinonen puheenvuorossaan käsitteli työmahdollisuuksia mutta ei oikeastaan työhaluja. Tässä yhteiskunnassa puhutaan paljon työllistymisestä ja työpaikoista mutta siltä osin ei kovin paljon puhuta siitä, minkälaista työtä ja minkälaiset työhalut.

Tämä ed. Bremerin aloite pienyhtiökysymyksestä, mikä mahdollistaa tämän yritysmuodon nopeata kehittämistä, nopeata rakentamista ja joustavuutta, luo nimenomaan mahdollisuutta siihen, että syntyy työpaikkoja, työmahdollisuuksia. Kaiken tämän pienyhtiötoiminnan ja yrittäjyyden takana on sellainen yrittäjävoima, millä on työhaluja. Niiden työhalujen kautta myöskin tarvitaan sellaista työvoimaa, millä se halu varmaan tarttuu muuhunkin kansaan, nimenomaan työntekijäväkeen.

Tältä osin katson, että tämä mitä nopeimmin pitää saattaa sellaisella voimalla eteenpäin, että tämäkin ala uudistuu ja tämä yhteiskunta on entistä kilpailukykyisempi kestämään laajenevan Euroopan unionin haasteet, mitä tulemme lähivuosina kohtaamaan.

Jouni  Lehtimäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin ed. Lahtelalla jäi hiukan soimaan korviin ed. Oinosen käsitys siitä, että yrittäjyys yleistyy ja yrittäjyyshalukkuus yleistyy pelkästään byrokratiaa karsimalla ja keventämällä. Olen samaa mieltä kuin ed. Lahtela, että kyse on myöskin asenteista, eli yhteiskunnan asenteet pitää saada myönteisemmiksi yrittäjyyttä kohtaan, ja silloin ilman muuta puhutaan myöskin koulutuksesta. Meidän koulutusjärjestelmäämme pitää saada yrittäjyysmielisiä opettajia ja yrittäjyys pitää saada myöskin aineeksi meidän koululaitokseemme.

Ehkä tähän loppuun on hyvä todeta myöskin ed. Bremerin puheenvuoron loppu siitä, että ay-liike estää yrittäjyyden etenemisen. Kyllä se juuri näin on. Jos me haluamme todella vaikuttaa yrittäjyyteen, yrittäjäkentän pitää päästä myöskin tupopöytään ja vaikuttamaan ay-kenttään. Väitteet siitä, että yrittäjäjärjestö ei kykene valvomaan jäseniään, ovat mielestäni vääriä. Yrittäjäjärjestöjen aluekenttä on kuitenkin niin laaja, että jos yrittäjäjärjestö johonkin tupoon sitoutuisi, järjestö pystyy myöskin valvomaan sen, että tehtyä sopimusta noudatetaan.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer on mielestäni aivan oikeassa siinä, että pienyrittäjät ovat toistuvasti jääneet ja näyttävät jäävänkin suurten kansainvälisten yhtiöiden ja ay-liikkeen tekemien sopimusten jalkoihin. Minunkaan mielestäni tähän ei ole mitään muuta ratkaisua kuin se, että pienyrittäjien, onko se sitten Suomen Yrittäjät järjestönä, on hankkiuduttava ja päästävä sinne pöytään, missä näitä laskuja pienyrityksille sälytetään. Toinen tekijä on se, johon tämäkin lakialoite tähtää, että pienyritykset selvästi erotetaan omaksi kategoriakseen, jolloin siihen on ehkä helpompi tämänkin salin vasemmalla laidalla suhtautua, kun ei ole kysymys suurista pörssiyhtiöistä.

Keskustelu päättyy.